(1)

Unionin on varmistettava, että sen rahoitusjärjestelmän ja sisämarkkinoiden eheyttä ja moitteetonta toimintaa suojataan tehokkaasti rahanpesulta ja terrorismin rahoitukselta. Sen vuoksi direktiivissä (EU) 2015/849 säädetään, että komissio yksilöi ne maat, joiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka aiheuttavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle.

(2)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/1675 (2) yksilöitiin suuririskiset kolmannet maat, joilla on strategisia puutteita. Asetusta olisi tarvittaessa tarkistettava sen mukaan, miten kyseiset suuririskiset kolmannet maat ovat edistyneet rahanpesun ja terrorismin torjuntajärjestelmissään olevien strategisten puutteiden poistamisessa. Komission olisi otettava arvioinneissaan huomioon kansainvälisiltä järjestöiltä ja arvovaltaisilta tahoilta, kuten rahanpesunvastaiselta toimintaryhmältä (FATF), saadut uudet tiedot. Kyseisten tietojen perusteella komission olisi yksilöitävä myös lisää maita, joiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita.

(3)

Kun otetaan huomioon kansainvälisen rahoitusjärjestelmän pitkälle menevä yhdentyminen, markkinatoimijoiden läheiset yhteydet, EU:hun suuntautuvien ja EU:sta lähtevien rajat ylittävien liiketoimien suuri määrä sekä markkinoiden avoimuuden aste, on syytä katsoa, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvä uhka, joka kohdistuu kansainväliseen rahoitusjärjestelmään, on uhka myös unionin rahoitusjärjestelmälle.

(4)

On sen vuoksi olennaisen tärkeää ottaa huomioon kansainvälisellä tasolla jo tehty työ ja erityisesti FATF:n toimet maiden yksilöimiseksi. Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän eheyden varmistamiseksi on erittäin tärkeää, että unionin tasolla tarkastellaan asianmukaisesti maita, joilla FATF on todennut olevan strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä. Direktiivissä (EU) 2015/849 vahvistettujen kriteerien mukaisesti komissio on ottanut direktiivin 9 artiklan 4 kohtaa noudattaen huomioon saatavilla olevat viimeaikaiset tiedot, erityisesti FATF:n viimeaikaiset julkilausumat, sen asiakirjan ”Improving Global AML/CFT Compliance: Ongoing Process Statement” ja sen alaisuudessa toimivan kansainvälisen yhteistyön tarkasteluryhmän raportit, joissa käsitellään yksittäisten kolmansien maiden aiheuttamia riskejä.

(5)

Minkä tahansa kolmannen maan, joka FATF:n mukaan aiheuttaa riskin kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle, oletetaan aiheuttavan riskin sisämarkkinoille. Kyseinen olettamus koskee kaikkia maita, jotka on julkisesti yksilöity FATF:n julkilausumassa ja asiakirjassa ”Improving Global AML/CFT Compliance: Ongoing Process Statement”.

(6)

Tehdäkseen itsenäisen arviointinsa komissio on arvioinut käytettävissä olevat FATF:n tiedot ja tarvittaessa muita tietolähteitä päätelmien tekemiseksi. Arvioinnin jälkeen komissio vahvisti analyysissään johdanto-osan 8–19 kappaleessa kuvatut strategiset puutteet.

(7)

Lokakuussa 2018 FATF määritteli Bahaman oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Bahama on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Bahama on toteuttanut toimia parantaakseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa järjestelmäänsä, ja helmikuussa 2020 FATF totesi alustavasti, että Bahama on pannut toimintasuunnitelmansa suurelta osin päätökseen, ja paikan päällä on tehtävä arviointi sen todentamiseksi, että Bahaman rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien uudistusten täytäntöönpano on alkanut ja sitä jatketaan, ja että tarvittava poliittinen sitoumus on edelleen voimassa täytäntöönpanon varmistamiseksi tulevaisuudessa. FATF ei ole vielä tehnyt kyseistä arviointia vahvistaakseen alustavan päätelmänsä. Näin ollen komissiolla ei ole hallussaan tietoja, joiden perusteella se voisi tässä vaiheessa vahvistaa, että strategisiin puutteisiin on puututtu tehokkaasti. Myöhemmässä arvioinnissa keskitytään seuraaviin aloihin: 1) kattavan sähköisen asianhallintajärjestelmän kehittäminen kansainvälistä yhteistyötä varten, 2) pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten riskiperusteisen valvonnan osoittaminen, 3) riittävien, tarkkojen ja ajantasaisten perustietojen ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen oikea-aikaisen saatavuuden varmistaminen, 4) rahanpesun selvittelykeskuksen tuotteiden laadun parantaminen lainvalvontaviranomaisten avustamiseksi rahanpesua ja terrorismin rahoitusta koskevassa tutkinnassa ja erityisesti monimutkaisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen tutkinnoissa sekä erillisissä rahanpesun tutkinnoissa, 5) näyttö siitä, että viranomaiset tutkivat kaikentyyppistä rahanpesua ja nostavat siitä syytteitä, mukaan lukien monimutkaiset rahanpesutapaukset, erilliset rahanpesututkinnat ja tapaukset, joihin liittyy ulkomaisten rikosten tuottamaa hyötyä, 6) näyttö siitä, että menetetyksi tuomitsemista koskeva menettely on aloitettu ja saatettu päätökseen kaikentyyppisten rahanpesutapausten osalta, ja 7) terrorismin rahoitukseen ja joukkotuhoaseiden leviämisen rahoitukseen liittyviä kohdennettuja talouspakotteita koskevissa kehyksissä olevien puutteiden korjaaminen ja näyttö täytäntöönpanosta. Tämän perusteella Bahaman olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(8)

Helmikuussa 2020 FATF määritteli Barbadoksen oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Barbados on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) rahoituslaitoksiin ja nimettyihin rahoitusalan ulkopuolisiin yrityksiin ja ammatinharjoittajiin ei sovelleta tehokasta riskiperusteista valvontaa, 2) puutteita on havaittu toimissa, joilla estetään oikeushenkilöiden ja järjestelyjen väärinkäyttö rikollisiin tarkoituksiin, ja sen varmistamisessa, että tarkkoja ja ajantasaisia perustietoja ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja on saatavilla oikea-aikaisesti, 3) puutteita on havaittu rahanpesun selvittelykeskuksen valmiuksissa toimittaa rahoitustietoja lainvalvontaviranomaisten avustamiseksi rahanpesun tai terrorismin rahoituksen tutkinnassa, 4) puutteita on havaittu rahanpesua koskevissa tutkinta- ja syytetoimissa, jotka eivät vastaa maan riskiprofiilia, ja syytetoimet ovat kasaantuneet, 5) puutteita on havaittu menetetyksi tuomitsemista koskevissa toimissa rahanpesutapauksissa, esimerkiksi ulkomaisilta vastapuolilta on pyydetty liian harvoin apua. Tämän perusteella Barbadoksen olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(9)

Lokakuussa 2018 FATF määritteli Botswanan oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Botswana on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) oikeushenkilöihin, oikeudellisiin järjestelyihin ja voittoa tavoittelemattomiin järjestöihin liittyvien riskien arviointi on puutteellista, 2) rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia riskiperusteisia valvontakäsikirjoja ei ole otettu käyttöön, 3) rahanpesun selvittelykeskuksen suorittaman rahoitusta koskevien tiedustelutietojen analysoinnin ja levittämisen taso on riittämätön, 4) terrorismin rahoituksen torjuntastrategian täytäntöönpano on puutteellista, ja lainvalvontaviranomaisten valmiudet tutkia terrorismin rahoitusta ovat riittämättömät, 5) ei ole kyetty varmistamaan, että terrorismin rahoitukseen ja joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamiseen liittyvät kohdennetut talouspakotteet on pantu viipymättä täytäntöön, ja 6) riskiperusteisen lähestymistavan soveltamisessa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen seurantaan on puutteita. Tämän perusteella Botswanan olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(10)

Helmikuussa 2019 FATF määritteli Kambodžan oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Kambodža on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) laajaa keskinäisen oikeusavun oikeusperustaa ja lainvalvontaviranomaisten asiaankuuluvaa koulutusta ei ole, 2) kiinteistöalan ja kasinoiden riskiperusteista valvontaa ei ole pantu täytäntöön, 3) pankkien riskiperusteista valvontaa ei ole pantu täytäntöön, tilanteen mukaan esimerkiksi nopeilla, oikeasuhteisilla ja varoittavilla täytäntöönpanotoimilla, 4) rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan lain teknisten vaatimusten noudattamisessa on puutteita, 5) epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten analysoinnin taso on riittämätön eikä ilmoituksista tiedoteta lainvalvontaviranomaisille, 6) rahanpesua koskevissa tutkinta- ja syytetoimissa ei ole saavutettu riittäviä tuloksia, 7) rikoksen tuottaman hyödyn, rikoksentekovälineiden ja samanarvoisen omaisuuden jäädyttämisessä ja menetetyksi tuomitsemisessa ei ole saavutettu riittäviä tuloksia, 8) joukkotuhoaseiden leviämisen rahoitukseen liittyviä YK:n kohdennettuja talouspakotteita koskevaa oikeudellista kehystä ei ole eikä pakotteita ole pantu täytäntöön, ja ymmärrys pakotteiden kiertämisestä on riittämätöntä. Tämän perusteella Kambodžan olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(11)

Lokakuussa 2018 FATF määritteli Ghanan oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Ghana on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) kansallisessa riskiarviossa todettuihin riskeihin perustuvaa kattavaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kansallista torjuntapolitiikkaa, johon kuuluisi toimenpiteitä oikeushenkilöihin liittyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien lieventämiseksi, ei ole pantu täytäntöön, 2) riskiperusteisessa valvonnassa on puutteita, kuten sääntelyviranomaisten riittämättömät valmiudet ja yksityissektorin riittämätön tietoisuus, 3) riittävien, tarkkojen ja ajantasaisten perustietojen ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen oikea-aikaista saatavuutta ei kyetä kaikilta osin varmistamaan, 4) on havaittu puutteita, jotka liittyvät tarpeeseen varmistaa, että rahanpesun selvittelykeskus keskittää toimensa kansallisessa riskiarviossa todettuihin riskeihin ja että rahanpesun selvittelykeskuksella on riittävät resurssit, ja 5) riskiperusteisen lähestymistavan soveltamisessa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen valvontaan on puutteita. Tämän perusteella Ghanan olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(12)

Helmikuussa 2020 FATF määritteli Jamaikan oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Jamaika on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) maalla ei ole kattavaa käsitystä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskistään, 2) kaikki rahoituslaitokset ja nimetyt rahoitusalan ulkopuoliset yritykset ja ammatinharjoittajat eivät kuulu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmään, eikä riittävää riskiperusteista valvontaa ole varmistettu kaikilla aloilla, 3) ei ole toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä, joilla estetään oikeushenkilöiden ja järjestelyjen väärinkäyttö rikollisiin tarkoituksiin ja varmistetaan, että tarkkoja ja ajantasaisia perustietoja ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja on saatavilla oikea-aikaisesti, 4) ei ole toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä rahoitustietojen käytön sekä rahanpesun tutkinnan ja syytteeseenpanon lisäämiseksi maan riskiprofiilin mukaisesti; 5) ei ole osoitettu, että terrorismin rahoitukseen liittyvät kohdennetut talouspakotteet on pantu viipymättä täytäntöön, ja 6) riskiperusteisen lähestymistavan soveltamisessa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen valvontaan, jotta estetään terrorismin rahoitukseen liittyvät väärinkäytökset, on puutteita. Tämän perusteella Jamaikan olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(13)

Helmikuussa 2020 FATF määritteli Mauritiuksen oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Mauritius on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) ei ole kaikilta osin osoitettu, että maailmanlaajuisen yrityssektorin ja nimettyjen rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammatinharjoittajien valvojat soveltavat riskiperusteista valvontaa, 2) ei ole varmistettu, että tarkkoja perustietoja ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja on toimivaltaisten viranomaisten saatavilla oikea-aikaisesti, 3) ei ole osoitettu, että lainvalvontaviranomaisilla on valmiudet suorittaa rahanpesun tutkintaa, mukaan lukien rinnakkaisia talousrikostutkimuksia ja monimutkaisia tapauksia koskevia tutkimuksia, 4) riskiperusteista lähestymistapaa ei ole sovellettu voittoa tavoittelemattomien järjestöjen valvontaan, jotta estetään terrorismin rahoitukseen liittyvät väärinkäytökset, ja 5) toimilla ja valvonnalla ei ole osoitettu, että kohdennettuja talouspakotteita on pantu täytäntöön riittävästi. Tämän perusteella Mauritiuksen olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(14)

Lokakuussa 2019 FATF määritteli Mongolian oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Mongolia on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Mongolia on toteuttanut toimia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmänsä parantamiseksi, mutta vielä on jäljellä seuraavia puutteita: 1) nimettyjen rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammatinharjoittajien valvojilla ei ole riittävästi alakohtaista ymmärrystä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvistä riskeistä, ja riskiperusteisen lähestymistavan soveltamisessa erityisesti jalometallien ja -kivien välittäjien valvontaan on puutteita, 2) on vielä osoitettava erityyppisiä rahanpesutoimia koskevien tutkinta- ja syytetoimien lisääntyminen tunnistettujen riskien mukaisesti, ja 3) ei valvota riittävästi sitä, noudattavatko rahoituslaitokset ja nimetyt rahoitusalan ulkopuoliset yritykset ja ammatinharjoittajat joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamiseen liittyviä kohdennettuja talouspakotevelvoitteitaan, eikä oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sovelleta riittävästi. Tämän perusteella Mongolian olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(15)

Helmikuussa 2020 FATF määritteli Myanmarin/Burman oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Myanmar/Burma on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) ei ole osoitettu rahanpesuriskien parempaa ymmärtämistä keskeisillä aloilla, 2) ei ole varmistettu, että nimettyjen rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammatinharjoittajien valvontaelimellä on riittävät resurssit, että paikalla tai sen ulkopuolella tehtävät tarkastukset ovat riskiperusteisia ja että hundi-järjestelmää käyttävät toimijat rekisteröidään ja niitä valvotaan, 3) ei ole osoitettu, että lainvalvontaviranomaiset olisivat lisänneet rahoitustietojen käyttöä tutkinnassa, eikä rahanpesun selvittelykeskus ole analysoinut ja levittänyt tietoja riittävästi, 4) on varmistettava, että rahanpesu tutkitaan/siitä nostetaan syyte riskien mukaisesti, 5) ei ole osoitettu, että kansainvälisiä rahanpesutapauksia on tutkittu kansainvälisenä yhteistyönä, 6) ei ole osoitettu, että rikoksen tuottaman hyödyn, rikoksentekovälineiden ja/tai samanarvoisen omaisuuden jäädyttäminen ja menetetyksi tuomitseminen on lisääntynyt, 7) takavarikoitujen varojen hallinnoinnissa niiden arvon säilyttämiseksi menetetyksi tuomitsemiseen saakka esiintyy puutteita, ja 8) joukkotuhoaseiden leviämisen rahoitukseen liittyvien kohdennettujen talouspakotteiden täytäntöönpanon osoittaminen ja pakotteiden kiertämistä koskeva koulutus on riittämätöntä. Tämän perusteella Myanmarin/Burman olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(16)

Helmikuussa 2020 FATF määritteli Nicaraguan oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Nicaragua on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) maalla ei ole kattavaa käsitystä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeistään, 2) ei ole aktiivisesti pyritty kansainväliseen yhteistyöhön rahanpesun tutkinnan tukemiseksi erityisesti varojen tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi menetetyksi tuomitsemista ja palauttamista varten, 3) tehokkaan riskiperusteisen valvonnan suorittaminen on puutteellista, 4) ei ole toteutettu asianmukaisia toimenpiteitä, joilla estetään oikeushenkilöiden ja järjestelyjen väärinkäyttö rikollisiin tarkoituksiin, eikä ole varmistettu, että tarkkoja ja ajantasaisia perustietoja ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja on saatavilla oikea-aikaisesti. Tämän perusteella Nicaraguan olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(17)

Kesäkuussa 2019 FATF määritteli Panaman oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Panama on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) kansallinen ja alakohtainen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riski ymmärretään suppeasti, minkä takia asiaan liittyviä havaintoja ei oteta riittävästi huomioon maan kansallisissa politiikoissa tunnistettujen riskien vähentämiseksi, 2) puutteita on havaittu luvattomien rahansiirtopalvelujen tarjoajien aktiivisessa tunnistamisessa, riskiperusteisen lähestymistavan soveltamisessa nimettyjen rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammatinharjoittajien valvontaan ja tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten soveltamisessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviin rikoksiin, 3) ilmoitusvelvollisten tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia tietoja ei todenneta ja päivitetä asianmukaisesti, tehokasta mekanismia offshore-yhteisöjen toiminnan seuraamiseksi ei ole olemassa, oikeushenkilöiden ja järjestelyjen väärinkäyttöä koskevien riskien arvioinnissa sellaisten toimenpiteiden määrittämiseksi ja täytäntöön panemiseksi, joilla estetään nimitettyjen osakkeenomistajien ja johtajien harjoittama väärinkäyttö, sekä sen varmistamisessa, että tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat riittävät ja tarkat tiedot ovat oikea-aikaisesti saatavilla, esiintyy puutteita, ja 4) puutteita on havaittu rahanpesun selvittelykeskuksen tuotteiden tehokkaassa käytössä rahanpesun tutkintaan sekä kyvyssä tutkia ulkomaisiin verorikoksiin liittyvää rahanpesua ja nostaa siitä syytteitä sekä tehdä rakentavaa ja oikea-aikaista kansainvälistä yhteistyötä tällaisten rikosten osalta, ja rahanpesua koskeviin tutkimuksiin, jotka liittyvät kansallisessa riskiarviossa ja keskinäisessä arviointiraportissa yksilöityihin korkean riskin osa-alueisiin, ei ole keskitytty riittävästi. Tämän perusteella Panaman olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(18)

Lokakuussa 2019 FATF määritteli Zimbabwen oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Zimbabwe on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) asianomaiset sidosryhmät eivät ymmärrä tarpeeksi keskeisiä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä eikä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kansallista toimintapolitiikkaa ole pantu täytäntöön tunnistettujen riskien pohjalta, 2) rahoituslaitosten ja nimettyjen rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammatinharjoittajien riskiperusteista valvontaa ei ole pantu täytäntöön, ja valvontaviranomaisten valmiuksien kehittäminen on riittämätöntä, 3) rahoituslaitosten ja nimettyjen rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammatinharjoittajien keskuudessa ei ole kehitetty asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä eikä rikkomisiin sovelleta oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, 4) oikeudellinen kehys ja mekanismi, jolla kerätään ja ylläpidetään tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevia paikkansapitäviä ja päivitettyjä tietoja oikeushenkilöiden ja järjestelyjen osalta sekä taataan, että tiedot ovat oikea-aikaisesti toimivaltaisten viranomaisten saatavilla, ovat puutteellisia, ja 5) terrorismin rahoitukseen ja joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamiseen liittyvien kohdennettujen talouspakotteiden kehyksessä ja täytäntöönpanossa on aukkoja. Tämän perusteella Zimbabwen olisi katsottava olevan maa, jolla on direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään.

(19)

Viimeisimpien asian kannalta merkityksellisten tietojen perusteella komissio päätyi arvioinnissaan siihen, että Bahama, Barbados, Botswana, Ghana, Jamaika, Kambodža, Mauritius, Mongolia, Myanmar/Burma, Nicaragua, Panama ja Zimbabwe olisi direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklassa vahvistettujen kriteerien nojalla katsottava kolmansiksi maiksi, joiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä olevat strategiset puutteet ovat merkittävä uhka unionin rahoitusjärjestelmälle. Voidaan todeta, että nämä maat ovat antaneet kirjalliset korkean tason poliittiset sitoumukset havaittujen puutteiden korjaamisesta, ja ne ovat laatineet FATF:n kanssa toimintasuunnitelmat.

(20)

Lisäksi on todettava, että FATF määritteli Ugandan oikeudenkäyttöalueeksi, jolla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, minkä vuoksi Uganda laati FATF:n kanssa toimintasuunnitelman helmikuussa 2020. Komissio on arvioinut FATF:ltä tässä yhteydessä näistä puutteista saamiaan viimeisimpiä tietoja ja muita asiaankuuluvia tietoja. Puutteita ovat seuraavat: 1) kansallista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntastrategiaa ei ole olemassa, 2) kansainvälistä yhteistyötä tehdään liian vähän maan riskiprofiili huomioon ottaen, 3) rahoituslaitosten ja nimettyjen rahoitusalan ulkopuolisten yritysten ja ammatinharjoittajien riskiperusteista valvontaa ei ole kehitetty eikä pantu täytäntöön, 4) ei ole kyetty kaikilta osin varmistamaan, että toimivaltaisilla viranomaisilla on oikea-aikainen pääsy perustietoihin ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskeviin tietoihin oikeushenkilöiden osalta, 5) ei ole kyetty vakuuttavasti osoittamaan, että lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset arvioivat rahanpesurikokset todettujen riskien mukaisesti, 6) ei ole laadittu ja pantu täytäntöön toimintapolitiikkoja ja menettelyjä rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksentekovälineiden tunnistamiseksi, jäljittämiseksi, takavarikoimiseksi ja menetetyksi tuomitsemiseksi, 7) ei ole osoitettu, että lainvalvontaviranomaiset suorittavat terrorismin rahoitusta koskevaa tutkintaa ja toteuttavat syytetoimia, jotka ovat oikeassa suhteessa Ugandan terrorismin rahoituksen riskiprofiiliin, 8) joukkotuhoaseiden leviämisen rahoitukseen liittyvien kohdennettujen talouspakotteiden täytäntöönpanokehyksessä on teknisiä puutteita, ja riskiperusteisen lähestymistavan soveltamisessa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen valvontaan terrorismin rahoitukseen liittyvien väärinkäytösten estämiseksi on puutteita. Uganda on myös antanut kirjallisen korkean tason poliittisen sitoumuksen havaittujen puutteiden korjaamisesta, ja se on laatinut FATF:n kanssa toimintasuunnitelman. Uganda sisältyy jo delegoituun asetukseen (EU) 2016/1675. Sen vuoksi Ugandan aseman ja siihen sovellettavien nykyisten toimenpiteiden ei pitäisi muuttua.

(21)

On erittäin tärkeää, että komissio seuraa jatkuvasti kolmansia maita ja arvioi kehitystä niiden oikeudellisissa ja institutionaalisissa kehyksissä, toimivaltaisten viranomaisten valtuuksissa ja menettelyissä sekä niiden rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmien tehokkuudessa, jotta se voi saattaa ajan tasalle delegoidun asetuksen (EU) 2016/1675 liitteen.

(22)

Komissio on arvioinut direktiivin (EU) 2015/849 vaatimusten perusteella sitä, miten ne delegoidun asetuksen (EU) 2016/1675 liitteessä mainitut maat, jotka FATF on poistanut luettelosta heinäkuusta 2016 lähtien, ovat edistyneet strategisten puutteiden korjaamisessa. Komissio on saanut päätökseen Bosnia ja Hertsegovinan, Etiopian, Guyanan, Laosin demokraattisen kansantasavallan, Sri Lankan ja Tunisian edistymistä koskevan arvioinnin.

(23)

FATF on pannut tyytyväisenä merkille, että Bosnia ja Hertsegovina, Etiopia, Guyana, Laosin demokraattinen kansantasavalta, Sri Lanka ja Tunisia ovat edistyneet merkittävästi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmiensä parantamisessa, ja todennut, että nämä maat ovat luoneet lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen täyttääkseen toimintasuunnitelmissaan antamansa sitoumukset, jotka koskevat FATF:n havaitsemia strategisia puutteita. Näihin maihin ei näin ollen enää sovelleta FATF:n seurantaprosessia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan noudattamista koskevan käynnissä olevan maailmanlaajuisen prosessin puitteissa. Nämä maat jatkavat yhteistyötään FATF:n kaltaisten alueellisten elinten kanssa parantaakseen edelleen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmiään.

(24)

Komissio on arvioinut tietoja, jotka koskevat edistymistä kyseisten kolmansien maiden strategisten puutteiden korjaamisessa.

(25)

Komissio päätteli arvioinnissaan, että tässä vaiheessa Bosnia ja Hertsegovinalla ja Guyanalla ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissään. Kyseiset maat ovat viime aikoina toteuttaneet useita toimenpiteitä vahvistaakseen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmiään, ja komissio seuraa edelleen tällaisten toimenpiteiden tehokasta täytäntöönpanoa. Komissio arvioi näitä maita, kun uusia tietolähteitä tulee saataville. Näin ollen Bosnia ja Hertsegovinalla ja Guyanalla ei katsota tässä vaiheessa olevan strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissään.

(26)

Komissio päätteli arvioinnissaan, että myöskään Tunisialla ei käytettävissä olevien tietojen perusteella enää ole strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään. Tunisia on tehostanut rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmäänsä ja korjannut siihen liittyviä teknisiä puutteita täyttääkseen toimintasuunnitelmassaan esitetyt sitoumukset, jotka koskevat FATF:n havaitsemia strategisia puutteita. Kyseiset toimenpiteet ovat riittävän kattavia ja täyttävät tarvittavat vaatimukset, joten voidaan todeta, että direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan mukaisesti havaitut strategiset puutteet on korjattu.

(27)

Lisäksi komission arvioinnissa todettiin, että Etiopia, Laosin demokraattinen kansantasavalta ja Sri Lanka ovat toteuttaneet toimenpiteitä FATF:n havaitsemien strategisten puutteiden korjaamiseksi eikä niillä enää ole tällaisia strategisia puutteita. FATF:n kanssa sovitun toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi toteutettujen toimenpiteiden jälkeen nämä maat eivät enää aiheuta rahanpesuun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvää uhkaa kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle. Kun otetaan huomioon niiden merkitys unionin rahoitusjärjestelmän kannalta, komissio katsoo, että kyseiset maat eivät enää muodosta merkittävää uhkaa unionin rahoitusjärjestelmälle. Näin ollen Etiopialla, Laosin demokraattisella kansantasavallalla ja Sri Lankalla ei katsota tässä vaiheessa olevan strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissään.

(28)

Komissio on sitoutunut antamaan tarvittaessa teknistä apua delegoidun asetuksen (EU) 2016/1675 liitteessä mainituille kolmansille maille auttaakseen niitä korjaamaan yksilöidyt strategiset puutteet.

(29)

Kun otetaan huomioon covid-19-pandemian aiheuttama erittäin poikkeuksellinen ja ennalta arvaamaton tilanne, jolla on maailmanlaajuisia vaikutuksia ja joka hyvin todennäköisesti aiheuttaa häiriöitä sekä talouden toimijoiden että toimivaltaisten viranomaisten asianmukaiselle toiminnalle, kolmansien maiden lisäämistä koskevan 2 artiklan soveltamisen alkamispäivä olisi määritettävä tavalla, jolla varmistetaan, että sen tosiasialliseen täytäntöönpanoon näissä olosuhteissa jää tarpeeksi aikaa. Sen vuoksi tämän asetuksen 2 artiklan soveltamisen alkamispäiväksi olisi poikkeuksellisesti vahvistettava myöhäisempi päivämäärä kuin sen voimaantulopäivä.

Sellaisten kolmansien maiden osalta, jotka olisi poistettava luettelosta, ei aiheudu merkittäviä täytäntöönpano-ongelmia. Sen vuoksi on kohtuullista säätää luettelosta poistamisesta ilman aiheetonta viivytystä.

(30)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2016/1675 olisi muutettava,