(1)

Varoja, jotka saadaan takaisin Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden investointikehyksessä yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston (EKR) toimista, jäljempänä ’takaisin saadut varat’, ei voida sitoa 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen, ellei neuvosto yksimielisesti komission ehdotuksesta toisin päätä.

(2)

On vahvaa näyttöä siitä, että vaikka AKT-maiden investointikehyksellä on edistetty Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisessä kumppanuussopimuksessa (2), jäljempänä ’AKT–EU-kumppanuussopimus’, määrättyjä tavoitteita eli köyhyyden vähentämistä AKT-maissa ja kyseisten maiden integroimista maailmantalouteen ja niiden kestävää kehitystä, sen panos ei tässä suhteessa ollut paras mahdollinen. Jos AKT-maiden investointikehyksessä takaisin saatujen varojen käyttöä jatkettaisiin uuden toiminta- ja hallintokehyksen puitteissa, voitaisiin päästä parempiin kehitystuloksiin.

(3)

Komissio hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta, jäljempänä ’NDICI-välinettä koskeva ehdotus’; ehdotetussa asetuksessa perustetaan Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus, jäljempänä ’EKKR+-rahasto’, ja ulkosuhdetoimien takuujärjestely, joihin jäsenvaltiot voivat osoittaa rahoitusta varattavaksi toimien käynnistämiseen tietyillä alueilla, tietyissä maissa tai tietyillä aloilla tai osana jo olemassa olevia investointi-ikkunoita.

(4)

AKT–EU-suurlähettiläskomitea hyväksyi 4 päivänä joulukuuta 2020 päätöksen N:o 2/2020 (3), jolla muutetaan AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan mukaisten siirtymävaiheen toimenpiteiden hyväksymisestä annettua päätöstä N:o 3/2019 (4) AKT–EU-kumppanuussopimuksen määräysten soveltamisen jatkamiseksi 30 päivään marraskuuta 2021 tai kunnes unionin ja AKT-maiden välinen uusi AKT–EU-sopimus, jäljempänä ’uusi sopimus’, tulee voimaan tai uuden sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkaa, sen mukaan, kumpi ajankohdista on aikaisempi. Yhdennentoista EKR:n sisäisen sopimuksen 1 artiklan 5 kohdassa vahvistettua määräaikaa, jonka kuluessa AKT-maiden investointikehyksessä yhdeksännen, kymmenennen ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston toimista takaisin saatavat varat voidaan sitoa, olisi pidennettävä 30 päivään kesäkuuta 2021, jotta AKT-maiden investointikehyksessä takaisin saatavia varoja voidaan sitoa uudelleen ja AKT-maiden tukemista jatkaa, kunnes NDICI-välinettä koskevan ehdotuksen perusteella hyväksyttävä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön rahoitusväline, jäljempänä ’ulkoisen rahoituksen väline’, on täysin toimintavalmis.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/1601 (5) perustetulla Euroopan kestävän kehityksen rahastolla (EKKR) katsotaan olevan investointitarpeiden täyttämisen sekä unionin painopisteiden ja sitoumusten kannalta erittäin tärkeä merkitys alueilla, jotka se kattaa (Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Euroopan naapuruusmaat).

(6)

Komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä 'korkea edustaja', kehottivat 9 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan yhteisessä tiedonannossa ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia”, jäljempänä ’yhteinen tiedonanto’, unionia tukemaan kestävää kasvua ja työllisyyttä koko Afrikan mantereella. Unioni haluaa muun muassa muodostaa Afrikan kanssa kumppanuuden investointien edistämiseksi lisäämällä innovatiivisten rahoitusmekanismien käyttöä.

(7)

Komissio ja korkea edustaja korostivat yhteisessä tiedonannossa, että rahoitusvälineillä olisi edistettävä investointeja, joilla on suuri kehitysvaikutus ja joilla pääosin tuetaan yksityistä sektoria, noudattaen 13 päivänä toukokuuta 2014 annetussa komission tiedonannossa ”Yksityissektorin roolin vahvistaminen kehitysmaiden osallistavan ja kestävän kasvun tavoittelussa” vahvistettuja kriteereitä, joita ovat mitattavissa oleva kehitysvaikutus, täydentävyys, puolueettomuus, yhteinen etu ja yhteisrahoitus, demonstrointivaikutus ja sosiaali-, ympäristö- ja verotusnormien noudattaminen.

(8)

On tarpeen sallia, että tässä päätöksessä tarkoitetut takaisin saadut varat ovat rahoitusosuuksia ulkoisen rahoituksen välineeseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) 21 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut ’ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot’), jotta rahoitetaan AKT-maille annettavaa tukea noudattaen ”yhden paketin” toimintamallia ja ulkoisen rahoituksen välineen tavoitteiden, periaatteiden ja hallintokehyksen mukaisesti käyttämällä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti rahoitusvälineitä, rahoitusta yhdistäviä toimia, talousarviotakuita tai muunlaista tukea, jota ei makseta takaisin. Tällä tavalla varmistetaan keskeytymätön siirtymä AKT-maiden investointikehyksestä ja tuotevalikoiman jatkuvuus.

(9)

Ulkoisen rahoituksen välineen ei pitäisi saada takaisin saatuja varoja ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina enää 31 päivän joulukuuta 2027 jälkeen. Tämän päivämäärän jälkeen kyseisten varojen saajina ovat myöhemmät rahoitusmekanismit, kunnes kyseiset varat on käytetty loppuun, sanotun kuitenkaan rajoittamatta myöhempiä monivuotisia rahoituskehyksiä koskevia päätöksiä.

(10)

Ottaen huomioon arvioidut kokonaismäärät koskien kautta 2021–2027, AKT-maiden investointikehyksessä takaisin saadut varat olisi siirrettävä vuosittain lisävaroiksi ulkoisen rahoituksen välineen asiaankuuluviin budjettikohtiin ohjelma-asiakirjojen mukaisesti.

(11)

Komission olisi ohjattava takaisin saadut varat Euroopan investointipankin (EIP) kautta, mukaan lukien EKKR+-rahaston kautta pyrkien maksimoimaan niiden kehitysvaikutuksen ja täydentävyyden ja ottaen huomioon myös velanhoitokykyyn liittyvät kysymykset. Kaikkiin toimiin olisi sovellettava EKKR+-rahaston hallintokehystä ja ”politiikka ensin”-periaatetta.

(12)

NDICI-välinettä koskevan ehdotuksen mukaisesti takaisin saadut varat olisi ohjattava ensisijaisesti sellaisiin kehitysrahoitusvälineisiin, joihin liittyy suuria taloudellisia riskejä, kuten erityisesti vaikuttavaan rahoitukseen, pääomasijoitusrahastoihin ja vähiten kehittyneissä maissa toteutettaviin toimiin. Toimilla olisi pyrittävä saamaan aikaan mahdollisimman suuri kehitysvaikutus.

(13)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen (7) 152 artiklan 4 kohdan mukaan peräkkäisiltä EKR-kausilta kertynyt Yhdistyneen kuningaskunnan osuus EKR:n investointikehyksestä korvataan Yhdistyneelle kuningaskunnalle, kun investointi erääntyy. Ellei toisin sovita, Yhdistyneen kuningaskunnan pääomaosuutta ei olisi sidottava uudelleen yhdennentoista EKR:n sitoumuskauden päättymisen jälkeen eikä sitä siirretä myöhemmille kausille,