(1)

Unioni teki 25 päivänä helmikuuta 1998 EY–Turkki-assosiaationeuvoston päätöksen N:o 1/98 maataloustuotteiden kauppajärjestelmästä (1), jäljempänä ’päätös’, neuvoston päätöksellä 98/223/EY, ja se tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998,

(2)

Päätökseen sisältyy käsitteen ”peräisin olevat tuotteet” (alkuperätuotteet) määrittelyä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskeva pöytäkirja 3, jäljempänä ’pöytäkirja 3’. Pöytäkirja 3 korvattiin EY–Turkki-assosiaationeuvoston päätöksellä N:o 3/2006 (2) hyväksytyllä uudella pöytäkirjalla. Pöytäkirjassa 3 olevan 39 artiklan nojalla assosiaationeuvosto voi päättää pöytäkirjan 3 määräysten muuttamisesta.

(3)

Assosiaationeuvosto hyväksyy ennen vuoden 2023 loppua pidettävässä seuraavassa kokouksessaan päätöksen sopimuksen muuttamisesta korvaamalla pöytäkirja 3, jäljempänä ’päätös’.

(4)

On aiheellista määrittää kanta, joka otetaan unionin puolesta assosiaationeuvostossa, koska päätöksellä tulee olemaan unionia sitovia oikeusvaikutuksia.

(5)

Unioni teki etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen, jäljempänä ’yleissopimus’, neuvoston päätöksellä 2013/94/EU (3), ja yleissopimus tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2012. Siinä vahvistetaan yleissopimuksen sopimuspuolten välillä tehtyjen asiaankuuluvien kahdenvälisten vapaakauppasopimusten nojalla kaupattavien tavaroiden alkuperää koskevat määräykset, joita sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan mainituissa kahdenvälisissä sopimuksissa määrättyjen periaatteiden noudattamista.

(6)

Yleissopimuksen 6 artiklassa määrätään, että kukin sopimuspuoli toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen yleissopimuksen tosiasiallisen soveltamisen. Tätä varten päätöksellä lisätään pöytäkirjaan 3 dynaaminen viittaus yleissopimukseen, jotta siinä viitattaisiin aina yleissopimuksen viimeiseen voimassa olevaan versioon.

(7)

Yleissopimuksen muutoksesta käytyjen keskustelujen tuloksena laadittiin uudet nykyaikaistetut ja joustavammat alkuperäsäännöt, jotka on määrä sisällyttää yleissopimukseen. Unioni ja Turkin tasavalta ovat sopineet alkavansa mahdollisimman pian soveltaa yleissopimuksen sääntöihin perustuvia vaihtoehtoisia alkuperäsääntöjä, joita voidaan käyttää kahdenvälisesti vaihtoehtona yleissopimuksen alkuperäsääntöjen soveltamiselle siihen asti, kun yleissopimuksen muutos tehdään ja se tulee voimaan, jäljempänä ’siirtymäsäännöt’. Päätöksessä määrätään näin ollen myös siirtymäsäännöistä.

(8)

Olisi säilytettävä mahdollisuus käyttää EFTA-valtioista, Färsaarista, unionista, Turkin tasavallasta, vakautus- ja assosiaatioprosessin osallistujista, Moldovan tasavallasta, Georgiasta ja Ukrainasta muodostuvalla kumulaatiovyöhykkeellä EUR.1-tavaratodistuksia tai alkuperäilmoituksia EUR–MED-tavaratodistusten tai EUR–MED-alkuperäilmoitusten sijaan niistä yleissopimuksen määräyksistä poiketen, joita sovelletaan kyseisten osallistujien väliseen diagonaaliseen kumulaatioon.

(9)

Unionin kannan assosiaationeuvostossa olisi sen vuoksi perustuttava päätösluonnokseen,