Yleiset termit

Käsite

Määritelmä

Pintamaali

Maali, joka käsiteltävälle pinnalle levittämisen jälkeen määrää värin ja vaikutelman (esimerkiksi metallin- tai helmiäishohtoisen).

Kertapäästö

Erillisen, rajoitetun vesimäärän päästö.

Kirkaslakka

Kirkas pinnoitemateriaali, joka käsiteltävälle pinnalle levittämisen jälkeen muodostaa kiinteän läpikuultavan kalvon, jolla on suojaavia, somistavia tai erityisiä teknisiä ominaisuuksia.

Yhdistelmälinja

Kuumasinkityksen ja kelapinnoituksen toteuttaminen samassa käsittelylinjassa.

Jatkuvatoiminen mittaus

Mittaus, jossa käytetään laitosalueelle päästöjen jatkuvaa tarkkailua varten asennettua standardin EN 14181 mukaista automaattista mittausjärjestelmää.

Suora päästö

Vastaanottavaan vesistöön vapautuva päästö ilman jäteveden myöhempää lisäkäsittelyä.

Päästökertoimet

Kertoimet, jotka voidaan päästöjen arvioimiseksi kertoa laitosta/prosessia tai tuotantoa koskevilla tunnetuilla tiedoilla.

Olemassa oleva laitos

Muu kuin uusi laitos.

Hajapäästöt

Direktiivin 2010/75/EU 57 artiklan 3 kohdassa määritellyt hajapäästöt.

Luokan B tai C kreosootti

Kreosoottityypit, jotka määritellään standardissa EN 13991.

Epäsuora päästö

Muu kuin suora päästö.

Laitoksen merkittävä parannus

Laitoksen osan suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessi- ja/tai puhdistusmenetelmää tai -menetelmiä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan tai korvataan huomattavissa määrin.

Uusi laitos

Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen luvan saanut laitos tai laitos, joka on uusittu kokonaan näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

Käsittelemätön/käsiteltävä poistokaasu

Prosessista, laitteesta tai alueelta peräisin oleva kaasu, joka joko johdetaan käsittelyyn tai poistetaan suoraan ilmaan piipun kautta.

Orgaaninen yhdiste

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 44 kohdassa määritelty orgaaninen yhdiste.

Orgaaninen liuotin

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 46 kohdassa määritelty orgaaninen liuotin.

Laitos

Kaikki laitoksen osat, joissa suoritetaan direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.7 tai 6.10 kohdassa mainittua toimintaa sekä mitä tahansa siihen suoranaisesti liittyvää toimintaa, joka vaikuttaa kulutukseen ja/tai päästöihin.

Laitokset voivat olla uusia laitoksia tai olemassa olevia laitoksia.

Pohjamaali

Maali, jota levitetään kerros valmistetulle pinnalle parantamaan tarttumista, suojaamaan mahdollisia alempia kerroksia ja täyttämään pinnan epätasaisuuksia.

Toimiala

Mikä tahansa niistä pintakäsittelytoiminnoista, jotka kuuluvat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 6.7 kohdassa mainittuihin toimintoihin ja joihin viitataan näiden BAT-päätelmien 1 jaksossa.

Herkkä kohde

Alue, joka tarvitsee erityistä suojaa, kuten

Prosessiin menevän kiintoaineen massa

Direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 5 osan 3 kohdan a alakohdan i alakohdassa määritelty käytetyn kiintoaineen kokonaismassa.

Liuotin

”Liuottimella” tarkoitetaan ”orgaanista liuotinta”.

Prosessiin menevä liuottimien määrä

Direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan 3 kohdan b alakohdassa määritelty käytettyjen orgaanisten liuottimien kokonaismäärä.

Liuotinpohjainen

Maalin, painovärin tai muun pinnoitemateriaalin tyyppi, jossa käytetään yhtä tai useampaa liuotinta kantoaineena. Puun ja puutuotteiden suojauksen yhteydessä termi viittaa käsittelykemikaalien tyyppiin.

Liuotinpohjainen hybridijärjestelmä

Liuotinpohjainen maalausjärjestelmä, jossa yksi maalikerroksista on vesipohjainen.

Liuottimien massatase

Massataseen laatiminen direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan mukaisesti.

Pintavaluntavesi

Sateesta peräisin oleva vesi, joka virtaa maan pinnalla tai vettä läpäisemättömillä pinnoilla, kuten päällystetyillä kaduilla, varastointialueilla ja katoilla, eikä imeydy maahan.

Kokonaispäästöt

Direktiivin 2010/75/EU 57 artiklan 4 kohdassa määritelty poistokaasujen sisältämien päästöjen sekä hajapäästöjen kokonaismäärä.

Käsittelykemikaalit

Puun ja puutuotteiden suojauksessa käytettävät kemikaalit, kuten biosidit, vedenpitäväksi käsittelyssä käytettävät kemikaalit (esimerkiksi öljyt, emulsiot) ja palonestoaineet. Näihin sisältyvät myös tehoaineiden kantoaine (esimerkiksi vesi, liuotin).

Pätevät tuntikohtaiset tai puolen tunnin keskiarvot

Tuntikohtainen tai puolen tunnin keskiarvo katsotaan päteväksi, jos automaattisessa mittausjärjestelmässä ei ole toimintahäiriötä eikä sille tehdä huoltoa.

Poistokaasut

Direktiivin 2010/75/EU 57 artiklan 2 kohdassa määritellyt poistokaasut.

Vesipohjainen

Maalin, painovärin tai muun pinnoitemateriaalin tyyppi, jossa koko liuottimen määrä tai osa siitä on korvattu vedellä. Puun ja puutuotteiden suojauksen yhteydessä termi viittaa käsittelykemikaalien tyyppiin.

Puunsuojaus

Toiminta, jonka tarkoituksena on suojata puuta ja puutuotteita sienten, bakteerien, hyönteisten, veden, sään tai tulen haitallisilta vaikutuksilta, edistää rakenteen eheyden pitkäaikaista säilymistä ja parantaa puun ja puutuotteiden kestävyyttä.

Epäpuhtaudet ja muuttujat

Käsite

Määritelmä

AOX

Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit, ilmaistuna Cl:nä, sisältävät adsorboituvan orgaanisesti sitoutuneen kloorin, bromin ja jodin.

CO

Hiilimonoksidi.

COD

Kemiallinen hapenkulutus. Se hapen määrä, joka tarvitaan orgaanisen aineen kemialliseksi hapettumiseksi kokonaan hiilidioksidiksi dikromaattia käyttämällä. COD on orgaanisten yhdisteiden massapitoisuuden indikaattori.

Kromi

Kromi, ilmaistuna Cr:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset kromiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.

DMF

N,N-dimetyyliformamidi.

Pöly

Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa).

F-

Fluoridi.

Kuudenarvoinen kromi

Kuudenarvoinen kromi, ilmaistuna Cr(VI):nä, sisältää kaikki kromiyhdisteet, joissa kromi on hapettumistilassa +6 (liuenneena tai hiukkasiin kiinnittyneenä).

HOI

Öljyn hiilivetyindeksi. Hiilivetyliuottimella uutettavien yhdisteiden yhteenlaskettu määrä (mukaan lukien pitkäketjuiset tai haaraketjuiset alifaattiset, alisykliset, aromaattiset tai alkyylisubstituoidut aromaattiset hiilivedyt).

IPA

Isopropyylialkoholi: propan-2-oli (eli isopropanoli).

Nikkeli

Nikkeli, ilmaistuna Ni:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset nikkeliyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.

NOX

Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2.

PAH

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt.

TOC

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä ilmaistuna C:nä (vedessä).

TVOC

Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna C:nä (ilmassa).

TSS

Kiintoaineen kokonaispitoisuus. Kaiken suspendoituneen kiintoaineen massapitoisuus (vedessä) mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja punnituksen avulla.

VOC

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 45 kohdassa määritellyt haihtuvat orgaaniset yhdisteet.

Sinkki

Sinkki, ilmaistuna Zn:nä, sisältää kaikki epäorgaaniset ja orgaaniset sinkkiyhdisteet liuenneina tai hiukkasiin kiinnittyneinä.

Lyhenne

Määritelmä

Biosidiasetus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

DWI

DWI-tölkki (drawn and wall ironed, metallipakkausteollisuudessa käytettävällä DWI-tekniikalla valmistettu tölkki).

EMS

Ympäristöjärjestelmä.

Teollisuuspäästödirektiivi

Teollisuuden päästöistä annettu direktiivi (2010/75/EU).

IR

Infrapuna.

LEL

Alempi räjähdysraja – ilmassa olevan kaasun tai höyryn pienin pitoisuus (prosenttiosuus), joka pystyy aiheuttamaan tulen leimahduksen sytytyslähteen läsnä ollessa. Alempaa räjähdysrajaa pienemmät pitoisuudet ovat ”liian laihoja” palaakseen. Kutsutaan myös alemmaksi syttymisrajaksi.

OTNOC

Muut kuin normaalit toimintaolosuhteet.

STS

Orgaanisia liuottimia käyttävät pintakäsittelylaitokset.

UV

Ultraviolettisäteily.

WPC

Puun ja puutuotteiden suojaus kemikaaleilla.

Mittaustyyppi

Keskiarvon laskentajakso

Määritelmä

Jatkuva

Vuorokausikeskiarvo

Keskiarvo yhden vuorokauden ajalta, perustuu päteviin tuntikohtaisiin tai puolen tunnin keskiarvoihin

Jaksottainen

Keskiarvo otantajakson aikana

Kolmen vähintään 30 minuuttia kestävän peräkkäisen mittauksen keskiarvo  (3)

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Sellaisten raaka-aineiden käyttö, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä

Käytettävien materiaalien (erityisesti syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymismyrkyllisten aineiden sekä erityistä huolta aiheuttavien aineiden) kielteiset ympäristövaikutukset arvioidaan järjestelmällisesti osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) ja materiaalit korvataan mahdollisuuksien mukaan muilla materiaaleilla, joilla ei ole ympäristö- ja terveysvaikutuksia tai joiden ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat vähäisempiä, ottaen huomioon tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Arvioinnin laajuus (esimerkiksi yksityiskohtaisuuden taso) ja luonne ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen ja käytettävien materiaalien tyyppiin ja määrään.

b)

Liuottimien käytön optimointi prosessissa

Optimoidaan (osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1)) liuottimien käyttö prosessissa hallintasuunnitelmalla, jonka avulla pyritään määrittelemään ja toteuttamaan tarvittavat toimet (esimerkiksi käsittely värierittäin, suihkun hajoamisen optimointi).

Voidaan soveltaa yleisesti.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Sellaisten liuotinpohjaisten maalien/pinnoitteiden/lakkojen/painovärien/liimojen käyttö, joiden kiintoainepitoisuus on suuri

Käytetään maaleja, pinnoitteita, nestemäisiä painovärejä, lakkoja ja liimoja, jotka sisältävät vähän liuottimia ja joiden kiintoainepitoisuus on suurempi.

Pintakäsittelymenetelmän valintaa saattavat rajoittaa toiminnan tyyppi, käsiteltävän pinnan/kappaleen tyyppi ja muoto, tuotteen laatuvaatimukset sekä tarve varmistaa, että käytettävät materiaalit, pinnoitus-/maalausmenetelmät, kuivausmenetelmät ja poistokaasujen käsittelyjärjestelmät ovat keskenään yhteensopivia.

b)

Vesipohjaisten maalien/pinnoitteiden/painovärien/lakkojen/liimojen käyttö

Käytetään maaleja, pinnoitteita, nestemäisiä painovärejä, lakkoja ja liimoja, joissa orgaaninen liuotin on osittain korvattu vedellä.

c)

Säteilykuivaukseen soveltuvien painovärien/pinnoitteiden/maalien/lakkojen/liimojen käyttö

Käytetään maaleja, pinnoitteita, nestemäisiä painovärejä, lakkoja ja liimoja, jotka kuivuvat, kun tietyt kemialliset ryhmät aktivoidaan ultravioletti- tai infrapunasäteilyllä taikka nopeilla elektroneilla, jolloin ei tarvita lämmitystä eikä aiheudu VOC-päästöjä.

d)

Liuotinaineettomien kaksikomponenttiliimojen käyttö

Käytetään liuotinaineettomia kaksikomponenttiliimamateriaaleja, jotka koostuvat hartsista ja kovetteesta.

e)

Kuumasulaliiman käyttö

Käytetään pinnoitetta, joka sisältää synteettisten kumien, hiilivetyhartsien ja erilaisten lisäaineiden ekstruusiolla valmistettuja liimoja. Liuottimia ei käytetä.

f)

Jauhemaalien käyttö

Käytetään liuotinaineetonta maalia, joka levitetään hienojakoisena jauheena ja kuivataan lämpöuunissa.

g)

Laminaatin käyttö rainan pinnoituksessa tai kelapinnoituksessa

Käytetään polymeerikalvoja, jotka levitetään kelalle tai rainalle esteettisten tai toiminnallisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi, mikä vähentää tarvittavien pinnoitekerrosten määrää.

h)

Sellaisten aineiden käyttö, jotka eivät ole VOC-yhdisteitä tai jotka ovat VOC-yhdisteitä, joiden haihtuvuus on pienempi

Korvataan voimakkaasti haihtuvat VOC-yhdisteet muilla aineilla, jotka sisältävät orgaanisia yhdisteitä, jotka eivät ole VOC-yhdisteitä tai jotka ovat VOC-yhdisteitä, joiden haihtuvuus on pienempi (esimerkiksi estereitä).

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Hallintamenetelmät

a)

Vuotojen ehkäisy- ja torjuntasuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen

Vuotojen ehkäisy- ja torjuntasuunnitelma sisältyy ympäristöjärjestelmään (ks. BAT 1), ja suunnitelmaan sisältyvät muun muassa seuraavat:

Voidaan soveltaa yleisesti. Suunnitelman laajuus (esimerkiksi yksityiskohtaisuuden taso) on yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä käytettävien materiaalien tyyppiin ja määrään.

Varastointimenetelmät

b)

Säiliöiden sulkeminen tai peittäminen sekä suojareunuksilla varustettu varastointialue

Liuottimia, vaarallisia materiaaleja, jäteliuottimia ja jätepuhdistusaineita säilytetään suljetuissa tai peitetyissä säiliöissä, jotka ovat asianmukaisia riskit huomioon ottaen ja jotka on suunniteltu niin, että päästöt jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Säiliöiden varastointialue on varustettu suojareunuksilla, ja sen kapasiteetti on riittävän suuri.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c)

Vaarallisten materiaalien varastoinnin minimointi tuotantoalueilla

Vaarallisia materiaaleja säilytetään tuotantoalueilla vain tuotantoon tarvittava määrä. Suuret määrät varastoidaan erikseen.

Nesteiden pumppaus- ja käsittelymenetelmät

d)

Menetelmät, joilla estetään vuotoja pumppauksen aikana

Vuotoja estetään käyttämällä käsiteltävälle materiaalille soveltuvia pumppuja ja tiivisteitä, joilla voidaan varmistaa asianmukainen tiiviys. Tällaisia laitteita ovat muun muassa tiiviiksi suunnitellut moottoripumput, magneettikytkimellä varustetut pumput, pumput, joissa on moninkertainen mekaaninen tiivistys ja jäähdytys- tai puskurijärjestelmä, pumput, joissa on moninkertainen mekaaninen tiivistys ja tiivisteitä, jotka ovat kuivia ympäröivään ilmaan päin, kalvopumput ja paljepumput.

Voidaan soveltaa yleisesti.

e)

Menetelmät, joilla estetään ylivuotoja pumppauksen aikana

Tähän sisältyy esimerkiksi sen varmistaminen, että

f)

VOC-höyryn kerääminen liuotinta sisältävän materiaalin toimituksen aikana

Kun liuotinta sisältävää materiaalia toimitetaan irtolastina (esimerkiksi säiliöitä täytettäessä tai lastia säiliöistä purettaessa), täytettävästä säiliöstä syrjäytyvä höyry kerätään, tavallisesti palauttamalla höyry takaisin joko kyseiseen säiliöön tai kuljetussäiliöön.

Tätä ei ehkä voida soveltaa liuottimiin, joiden höyrynpaine on alhainen, tai kustannusnäkökohtien vuoksi.

g)

Valumien leviämisen estäminen ja/tai niiden nopea kerääminen liuotinta sisältäviä materiaaleja käsiteltäessä

Kun käsitellään säiliöissä olevia liuotinta sisältäviä materiaaleja, mahdolliset valumat vältetään estämällä leviäminen esimerkiksi käyttämällä vaunuja, kuormalavoja ja/tai telineitä, joihin sisältyy leviämistä estävä suoja-allas (kuten valuma-astia) ja/tai keräämällä valumat nopeasti käyttämällä imeytysmateriaalia.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

VOC-yhdisteitä sisältävien materiaalien (esimerkiksi painovärien, pinnoitteiden/maalien, liimojen, puhdistusaineiden) keskitetty johtaminen käyttöpaikoille

VOC-yhdisteitä sisältävät materiaalit (esimerkiksi painovärit, pinnoitteet/maalit, liimat, puhdistusaineet) johdetaan suoraan käyttöpaikoille rengaslinjoilla ja käytetään putkistojen puhdistusjärjestelmää, kuten possupuhdistusta tai ilmahuuhtelua.

Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos painovärejä/maaleja/pinnoitteita/liimoja tai liuottimia vaihdetaan usein.

b)

Kehittyneet sekoitusjärjestelmät

Tietokoneohjatut sekoituslaitteet, joilla saadaan halutunlaista maalia/pinnoitetta/painoväriä/liimaa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c)

VOC-yhdisteitä sisältävien materiaalien (esimerkiksi painovärien, pinnoitteiden/maalien, liimojen, puhdistusaineiden) johtaminen käyttöpaikalle käyttämällä suljettua järjestelmää

os painovärejä/maaleja/pinnoitteita/liimoja ja liuottimia vaihdetaan usein tai jos niiden käyttö on pienimuotoista, painovärit/maalit/pinnoitteet/liimat ja liuottimet johdetaan käyttöpaikan lähelle sijoitetuista pienistä kuljetussäiliöistä käyttämällä suljettua järjestelmää.

d)

Automatisoitu värinvaihto

Automatisoitu värinvaihto ja painoväri-/maali-/pinnoitelinjan puhdistus, jossa liuottimet kerätään.

e)

Ryhmittely värin mukaan

Muutetaan tuotteiden käsittelyjärjestystä niin, että voidaan käsitellä samalla värillä mahdollisimman monta tuotetta peräkkäin.

f)

Kevyt puhdistus ruiskutuksen jälkeen

Täytetään ruiskupistooli uudella maalilla huuhtelematta ruiskupistoolia välillä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Muut kuin ruiskutusmenetelmät

a)

Telamaalaus

Levityksessä käytetään teloja siirtämään tai mittaamaan nestemäistä pinnoitetta/maalia liikkuvalle nauhalle.

Voidaan soveltaa vain tasomaisiin kappaleisiin  (4).

b)

Telan yläpuolella oleva kaavari

Pinnoite/maali levitetään käsiteltävälle pinnalle/kappaleelle kaavarin ja telan välisen raon kautta. Pinnoitteen ja käsiteltävän pinnan/kappaleen edetessä kaavitaan pois ylimääräinen pinnoite/maali.

Voidaan soveltaa yleisesti  (4).

c)

Levitys ilman huuhtelua (paikallaan kuivuminen) kelapinnoituksessa

Levitetään reaktiopinnoite, joka ei edellytä vesihuuhtelua, käyttämällä telamaalausta (Chemcoater) tai puristusteloja.

Voidaan soveltaa yleisesti  (4)

d)

Verhomaalaus

Käsiteltävät kappaleet kulkevat pinnoite-/maalikalvon läpi, kun pinnoitetta/maalia lasketaan syöttösäiliöstä.

Voidaan soveltaa vain tasomaisiin kappaleisiin  (4).

e)

Sähköpinnoitus

Dispersiona vesipohjaisessa liuoksessa olevat maalihiukkaset laskeutuvat upotetun kappaleen pintaan sähkökentän vaikutuksesta (elektroforeettinen laskeutuminen).

Voidaan soveltaa vain metallikappaleisiin  (4).

f)

Tulvitus

Käsiteltävät kappaleet siirretään suljettuun kanavaan kuljetinjärjestelmän avulla. Kanava täytetään pinnoitemateriaalilla ruiskutusputkien kautta. Ylimääräinen materiaali kerätään ja käytetään uudelleen.

Voidaan soveltaa yleisesti  (4).

g)

Koekstruusio

Käsiteltävä kappale yhdistetään lämpimän, nesteytetyn muovikalvon kanssa ja jäähdytetään. Kalvo korvaa tarvittavan lisäpinnoitekerroksen. Kalvoa voidaan käyttää liimana toimivien eri kantoaineiden kahden eri kerroksen välissä.

Tätä ei voida soveltaa, jos tarvitaan suurta sidoslujuutta tai sterilointilämpötilan kestävyyttä  (4).

Ruiskutuksessa käytettävät atomisointimenetelmät

h)

Ilma-avusteinen suurpaineruiskutus

Suurpaineruiskupistoolin ruiskutusviuhkaa säädetään käyttämällä ilmavirtaa (hajotusilmaa).

Voidaan soveltaa yleisesti  (4).

i)

Pneumaattinen hienoruiskutus inerttien kaasujen avulla

Pneumaattinen maalin levitys paineistettujen inerttien kaasujen (esimerkiksi typen tai hiilidioksidin) avulla.

Tätä ei ehkä voida soveltaa puupintojen maalaukseen  (4).

j)

HVLP (high-volume low-pressure) -atomisointi

Maali atomisoidaan suuttimessa sekoittamalla maaliin suuri määrä ilmaa alhaisella paineella (enintään 1,7 baaria). HVPL-ruiskujen maalinsiirtohyötysuhde on > 50 prosenttia.

Voidaan soveltaa yleisesti  (4).

k)

Sähköstaattinen atomisointi (täysin automatisoitu)

Atomisointi nopeasti pyörivien ”lautasten” tai ”kellojen” avulla ja suihkun muotoilu sähköstaattisten kenttien ja hajotusilman avulla.

l)

Sähköstaattisesti avustettu ilmaruiskutus tai suurpaineruiskutus

Pneumaattisen hienoruiskutuksen tai suurpaineruiskutuksen suihku muotoillaan sähköstaattisen kentän avulla. Sähköstaattisten maalipistoolien siirtohyötysuhde on > 60 prosenttia. Kiinteiden sähköstaattisten menetelmien siirtohyötysuhde on jopa 75 prosenttia.

m)

Kuumaruiskutus

Pneumaattinen hienoruiskutus kuumalla ilmalla tai lämmitetyllä maalilla.

Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos väriä vaihdetaan usein  (4).

n)

”Ruiskutus, puristustela ja huuhtelu” kelapinnoituksessa

Ruiskutusta käytetään puhdistus- ja esikäsittelyaineiden levitykseen sekä huuhteluun. Ruiskutuksen jälkeen käytetään puristustelaa poissiirretyn liuoksen minimointiin, minkä jälkeen huuhdellaan.

Voidaan soveltaa yleisesti  (4).

Ruiskutuksen automatisointi

o)

Robottiruiskutus

Pinnoitteiden/maalien ja tiivistysaineiden levitys sisä- ja ulkopinnoille robotilla.

Voidaan soveltaa yleisesti  (4).

p)

Koneellinen pinnoitus/maalaus

Maalauskoneiden käyttö ruiskutuspään/ruiskupistoolin/suuttimen käsittelyyn.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Konvektiokuivaus inertillä kaasulla

Inertti kaasu (typpi) kuumennetaan uunissa, minkä ansiosta liuottimen pitoisuus voi olla alempaa räjähdysrajaa suurempi. Liuotinmäärä voi olla > 1 200 g/m3 typpeä.

Tätä ei voida soveltaa, jos kuivain on avattava säännöllisesti  (5).

b)

Induktiokuivaus

Linjalla tapahtuva lämpökuivaus käyttämällä sähkömagneettisia induktoreita, jotka tuottavat lämpöä metallisen työkappaleen sisällä värähtelevän magneettikentän vaikutuksesta.

Voidaan soveltaa vain metallikappaleisiin  (5).

c)

Mikroaalto- ja suurtaajuuskuivaus

Kuivaus käyttämällä mikroaaltosäteilyä tai suurtaajuista säteilyä.

Tätä voidaan soveltaa vain vesipohjaisiin pinnoitteisiin/maaleihin ja painoväreihin sekä metallittomiin kappaleisiin  (5).

d)

Säteilykuivaus

Säteilykuivauksen käyttö perustuu hartseihin ja reaktiivisiin ohenteisiin (monomeerit), jotka reagoivat, kun ne altistetaan säteilylle (infrapuna, ultravioletti) tai suurienergiselle elektronisuihkulle.

Tätä voidaan soveltaa vain tiettyihin pinnoitteisiin/maaleihin ja painoväreihin  (5).

e)

Yhdistetty konvektio- ja infrapunakuivaus

Märkä pinta kuivataan käyttämällä sekä kuuman ilman kiertoa (konvektio) että infrapunakuivainta.

Voidaan soveltaa yleisesti  (5).

f)

Konvektiokuivaus ja lämmön talteenotto

Lämpöä otetaan talteen käsittelemättömistä poistokaasuista (ks. BAT 19e) ja käytetään konvektiokuivaimen/kuivausuunin syöttöilman esilämmitykseen.

Voidaan soveltaa yleisesti  (5).

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Ruiskutusalueiden ja laitteiden suojaaminen

Ohiruiskutteelle, valumille ja vastaaville alttiit levitysalueet ja laitteet (kuten maalauskaapit ja robotit) suojataan kangaspeitteellä tai kertakäyttökalvolla, jos kalvot eivät joudu alttiiksi repeytymiselle tai kulumiselle.

Puhdistusmenetelmän valintaa saattavat rajoittaa prosessin tyyppi, puhdistettava pinta/kappale tai laite sekä epäpuhtauksien tyyppi.

b)

Kiintoaineksen poisto ennen varsinaista puhdistusta

Kiintoaines poistetaan väkevöidyssä muodossa (kuivana), tavallisesti käsin, käyttämättä liuotinpesuainetta tai käyttäen apuna pientä määrää liuotinpesuainetta. Näin vähennetään sen materiaalin määrää, joka on poistettava liuottimella ja/tai vedellä myöhemmissä puhdistusvaiheissa, ja siten myös puhdistukseen käytettävän liuottimen ja/tai veden kokonaismäärää.

c)

Käsinpuhdistus esikostutetuilla pyyhkeillä

Käsinpuhdistukseen käytetään puhdistusaineella esikostutettuja pyyhkeitä. Puhdistusaineet voivat olla liuotinpohjaisia, liuotinaineettomia tai liuottimia, joiden haihtuvuus on vähäinen.

d)

Sellaisten puhdistusaineiden käyttö, joiden haihtuvuus on vähäinen

Käytetään käsinpuhdistuksessa tai automatisoidussa puhdistuksessa puhdistusaineina liuottimia, joiden haihtuvuus on vähäinen ja puhdistusteho suuri.

e)

Vesipohjainen puhdistus

Puhdistukseen käytetään vesipohjaisia puhdistusaineita tai veteen sekoittuvia liuottimia, kuten alkoholeja tai glykoleja.

f)

Suljetut pesukoneet

Automaattinen painokoneen/koneenosien puhdistus/rasvanpoisto suljetuissa pesukoneissa, joihin osat lastataan erä kerrallaan. Tämä voidaan tehdä käyttäen

g)

Puhdistus ja liuottimien talteenotto

Kerätään, varastoidaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen liuottimet, joita käytetään pistoolien/levityslaitteiden ja linjojen puhdistukseen värinvaihtojen välillä.

h)

Puhdistus korkeapaineisella vesisuihkulla

Automaattiseen eräkohtaiseen painokoneen/koneenosien puhdistukseen käytetään korkeapaineista vesisuihkua ja natriumvetykarbonaattia hyödyntäviä järjestelmiä tai vastaavia järjestelmiä.

i)

Ultraäänipuhdistus

Puhdistus nesteessä käyttämällä suurtaajuista värähtelyä tarttuneiden epäpuhtauksien irrottamiseen.

j)

Kuivajääpuhdistus (CO2)

Koneenosien sekä metallisten tai muovisten pintojen/kappaleiden puhdistaminen puhaltamalla CO2-pellettejä tai -rakeita.

k)

Puhdistus puhaltamalla muovirakeilla

Paneelin ohjaimiin ja kappaleen alustoihin kertynyt ylimääräinen maali poistetaan puhaltamalla muovipartikkeleilla.

Menetelmä

Kuvaus

a)

Täysimittainen merkityksellisten prosessiin menevien ja toiminnosta poistuvien liuottimien määrien sekä tietoihin liittyvän epävarmuuden tunnistaminen ja kvantifiointi

Tähän sisältyvät seuraavat:

b)

Liuottimien seurantajärjestelmän käyttöönotto

Liuottimien seurantajärjestelmällä pyritään hallitsemaan sekä käytettyjä että käyttämättömiä liuottimien määriä (esimerkiksi punnitsemalla käyttämättömät määrät, jotka palaavat varastoon käyttöpaikalta).

c)

Sellaisten muutosten seuranta, jotka saattavat vaikuttaa liuottimien massataseen tietojen epävarmuuteen

Kirjataan kaikki muutokset, jotka voisivat vaikuttaa liuottimien massataseen tietojen epävarmuuteen, esimerkiksi:

Aine/muuttuja

Toimiala/lähteet

Standardi(t)

Tarkkailutiheys vähintään

Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy

Pöly

Ajoneuvojen maalaus – Ruiskutus

EN 13284-1

Kerran vuodessa  (6)

BAT 18

Muiden metalli- ja muovipintojen pinnoitus/maalaus – Ruiskutus

Ilma-alusten maalaus – Valmistelu (esimerkiksi hionta, puhallus) ja maalaus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen – Ruiskutus

Puupintojen maalaus – Valmistelu ja maalaus

TVOC

Kaikki toimialat

Kaikki piiput, joiden TVOC-kuorma < 10 kg C/h

EN 12619

Kerran vuodessa  (6)  (7)  (8)

BAT 14, BAT 15

Kaikki piiput, joiden TVOC-kuorma ≥ 10 kg C/h

Yleiset EN-standardit  (9)

Jatkuva

DMF

Tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus/maalaus  (10)

EN-standardia ei ole saatavilla  (11)

Kerran kolmessa kuukaudessa  (6)

BAT 15

NOX

Käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittely

EN 14792

Kerran vuodessa  (12)

BAT 17

CO

Käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittely

EN 15058

Kerran vuodessa  (12)

BAT 17

Aine/muuttuja

Toimiala

Standardi(t)

Tarkkailutiheys vähintään

Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy

TSS  (13)

Ajoneuvojen maalaus

EN 872

Kerran kuukaudessa  (14)  (15)

BAT 21

Kelapinnoitus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)

COD  (13)  (16)

Ajoneuvojen maalaus

EN-standardia ei ole saatavilla

Kelapinnoitus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)

TOC  (13)  (16)

Ajoneuvojen maalaus

EN 1484

Kelapinnoitus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)

Cr(VI)  (17)  (18)

Ilma-alusten maalaus

EN ISO 10304-3 tai EN ISO 23913

Kelapinnoitus

Cr  (18)  (19)

Ilma-alusten maalaus

Soveltuvia EN-standardeja on useita (esim. EN ISO 11885, EN ISO 17294-2 ja EN ISO 15586)

Kelapinnoitus

Ni  (18)

Ajoneuvojen maalaus

Kelapinnoitus

Zn  (18)

Ajoneuvojen maalaus

Kelapinnoitus

AOX  (18)

Ajoneuvojen maalaus

EN ISO 9562

Kelapinnoitus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)

F-  (18)  (20)

Ajoneuvojen maalaus

EN ISO 10304-1

Kelapinnoitus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)

Menetelmä

Kuvaus

a)

Kriittisten laitteiden yksilöiminen

Ympäristön suojelun kannalta kriittiset laitteet (”kriittiset laitteet”) yksilöidään riskinarvioinnin perusteella. Periaatteessa tämä koskee kaikkia laitteita ja järjestelmiä, joilla käsitellään VOC-yhdisteitä (esimerkiksi poistokaasujen käsittelyjärjestelmää ja vuodonilmaisujärjestelmää).

b)

Tarkastus, kunnossapito ja tarkkailu

Jäsennelty ohjelma, jotta voidaan maksimoida kriittisten laitteiden käytettävyys ja suorituskyky ja johon sisältyvät vakioidut toimintaohjeet, ehkäisevä huolto, määräaikaishuolto ja ennakoimaton huolto. Tarkkaillaan OTNOC-tilanteita, niiden kestoa ja syitä sekä mahdollisuuksien mukaan niiden aikaisia päästöjä.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Järjestelmän valinta, suunnittelu ja optimointi

Poistokaasujen käsittelyjärjestelmä valitaan, suunnitellaan ja optimoidaan ottaen huomioon muun muassa seuraavat muuttujat:

Järjestelmän valinnassa voidaan ottaa huomioon seuraava ensisijaisuusjärjestys:

Voidaan soveltaa yleisesti.

b)

Ilmanpoisto mahdollisimman lähellä VOC-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttöpaikkaa

Ilmanpoisto mahdollisimman lähellä VOC-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttöpaikkaa sekä liuottimien käyttöalueiden (esimerkiksi pinnoituskoneiden, levityskoneiden tai maalauskaappien) täydellinen tai osittainen sulkeminen tai kotelointi. Poistettu ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Tätä ei ehkä voida soveltaa, jos kotelointi vaikeuttaa pääsyä koneille toiminnan aikana.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa suljettavan/koteloitavan alueen muoto ja koko.

c)

Ilmanpoisto mahdollisimman lähellä maalien/pinnoitteiden/liimojen/painovärien valmistelupaikkaa

Ilmanpoisto mahdollisimman lähellä maalien/pinnoitteiden/liimojen/painovärien valmistelupaikkaa (esimerkiksi sekoitusalueella). Poistettu ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Voidaan soveltaa ainoastaan silloin, kun maalit/pinnoitteet/liimat/painovärit edellyttävät valmistelua.

d)

Ilmanpoisto kuivausprosesseista

Kuivausuuneissa/kuivaimissa on ilmanpoistojärjestelmä. Poistettu ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Voidaan soveltaa vain kuivausprosesseihin.

e)

Kuivausuuneista/kuivaimista peräisin olevien hajapäästöjen ja lämpöhäviöiden minimointi joko tiivistämällä kuivausuunien/kuivaimien sisään- ja uloskäynnit tai käyttämällä kuivauksessa alipainetta.

Kuivausuunien/kuivaimien sisään- ja uloskäynnit tiivistetään VOC-yhdisteiden hajapäästöjen ja lämpöhäviöiden minimoimiseksi. Tiivistys voidaan varmistaa esimerkiksi ilmasuihkujen tai -kaapimien, ovien, muovi- tai metalliverhojen taikka kaavareiden avulla. Vaihtoehtoisesti uuneja/kuivaimia pidetään alipaineessa.

Voidaan soveltaa vain silloin, kun käytetään kuivausuuneja/kuivaimia.

f)

Ilmanpoisto jäähdytysvyöhykkeeltä

Kun käsiteltävää pintaa/kappaletta jäähdytetään kuivauksen jälkeen, jäähdytysvyöhykkeellä oleva ilma poistetaan ja se voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Voidaan soveltaa vain silloin, kun pintaa/kappaletta jäähdytetään kuivauksen jälkeen.

g)

Ilmanpoisto raaka-aineiden, liuottimien ja liuottimia sisältävien jätteiden varastoista

Poistetaan ilmaa raaka-ainevarastoista ja/tai yksittäisistä raaka-aineiden, liuottimien ja liuottimia sisältävien jätteiden säiliöistä. Ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Tätä voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta suljettuihin säiliöihin eikä sellaisten raaka-aineiden, liuottimien ja liuottimia sisältävien jätteiden varastointiin, joiden höyrynpaine on alhainen ja myrkyllisyys vähäinen.

h)

Ilmanpoisto puhdistusalueilta

Poistetaan ilmaa alueilta, joilla puhdistetaan koneenosia ja laitteita orgaanisilla liuottimilla joko käsin tai automatisoidusti. Ilma voidaan käsitellä poistokaasujen käsittelyjärjestelmässä.

Voidaan soveltaa vain alueisiin, joilla koneenosia ja laitteita puhdistetaan orgaanisilla liuottimilla.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

I. Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien kerääminen ja talteenotto

a)

Tiivistäminen

Menetelmä orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi vähentämällä niiden lämpötila alle kastepisteen, jolloin höyryt nesteytyvät. Tarvittavan toimintalämpötilan mukaan käytetään erilaisia jäähdytysaineita, kuten jäähdytysvettä, jäähdytettyä vettä (lämpötila yleensä noin 5 °C), ammoniakkia tai propaania.

Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii alhaisen VOC-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

b)

Adsorptio käyttämällä aktiivihiiltä tai zeoliitteja

VOC-yhdisteet adsorboidaan aktiivihiilen, zeoliittien tai hiilikuitupaperin pintaan. Adsorbaatti desorboidaan myöhemmin esimerkiksi höyryn avulla (usein paikan päällä) uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten ja adsorbentti käytetään uudelleen. Jatkuvassa käytössä on yleensä käytössä rinnakkain enemmän kuin kaksi adsorboijaa, joista yksi on desorptiotilassa. Adsorptiota käytetään yleisesti myös väkevöintivaiheena lisäämään myöhemmin tehtävän hapetuksen tehokkuutta.

Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii alhaisen VOC-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

c)

Absorptio käyttämällä sopivaa nestettä

Käsiteltävistä poistokaasuista poistetaan sopivaa nestettä käyttämällä absorption avulla epäpuhtauksia, erityisesti liukoisia yhdisteitä ja kiintoainesta (pöly). Liuottimet voidaan ottaa talteen esimerkiksi käyttämällä tislausta tai termistä desorptiota.

(Pölynpoisto, ks. BAT 18.)

Voidaan soveltaa yleisesti.

II. Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien lämpökäsittely ja energian talteenotto

d)

Käsittelemättömien poistokaasujen johtaminen polttolaitokseen

Osa käsittelemättömistä poistokaasuista tai ne kaikki johdetaan polttoilmana ja lisäpolttoaineena polttolaitokseen (mukaan lukien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset) höyryn ja/tai sähkön tuotantoa varten.

Ei voida soveltaa käsittelemättömiin poistokaasuihin, jotka sisältävät teollisuuspäästödirektiivin 59 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja aineita. Sovellettavuutta saattavat rajoittaa turvallisuusnäkökohdat.

e)

Rekuperatiivinen terminen jälkipoltto

Terminen hapetus, jossa käytetään poistokaasujen lämpöä esimerkiksi prosessista tulevien käsittelemättömien poistokaasujen esilämmitykseen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

f)

Regeneratiivinen terminen jälkipoltto useita kerroksia tai venttiilitöntä pyörivää ilmanjakelulaitetta hyödyntämällä

Hapetin, jossa on useita kerroksia (kolme tai viisi), jotka on täytetty keraamisella materiaalilla. Kerrokset ovat lämmönvaihtimia, joita lämmitetään vuorotellen hapetuksesta peräisin olevilla poistokaasuilla. Sitten virtaussuunta käännetään hapettimeen tulevan ilman lämmittämiseksi. Virtaussuunta käännetään säännöllisesti. Venttiilittömässä pyörivässä ilmanjakelulaitteessa keraamista ainetta on yhdessä pyörivässä astiassa, joka on jaettu useaan sektoriin.

Voidaan soveltaa yleisesti.

g)

Katalyyttinen hapetus

VOC-yhdisteiden hapetuksessa käytetään apuna katalyyttia hapetuslämpötilan alentamiseksi ja polttoainekulutuksen vähentämiseksi. Poistokaasujen lämpö voidaan ottaa talteen rekuperatiivisten tai regeneratiivisten lämmönvaihtimien avulla. Käämilangan valmistuksesta peräisin olevien käsiteltävien poistokaasujen käsittelyyn käytetään korkeampia hapettumislämpötiloja (500–750 °C).

Sovellettavuutta saattaa rajoittaa katalyytin myrkkyjen läsnäolo.

III. Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien käsittely ottamatta talteen liuottimia tai energiaa

h)

Käsiteltävien poistokaasujen biologinen käsittely

Käsiteltävistä poistokaasuista poistetaan pöly, ja ne johdetaan reaktoriin, jossa on biosuodattimen substraattia. Biosuodatin koostuu orgaanisesta materiaalista (kuten turpeesta, kanervasta, kompostista, juurista, kaarnasta, havupuuaineksesta tai niiden erilaisista yhdistelmistä) tai jostain inertistä materiaalista (kuten savesta, aktiivihiilestä tai polyuretaanista) koostuvasta pedistä, jossa luonnollisesti esiintyvät mikro-organismit hapettavat käsiteltävän poistokaasuvirran biologisesti hiilidioksidiksi, vedeksi, epäorgaanisiksi suoloiksi ja biomassaksi. Biosuodatin on herkkä pölylle, korkeille lämpötiloille tai käsiteltävien poistokaasujen suurelle vaihtelulle, kuten niiden tulolämpötilan tai VOC-pitoisuuden vaihtelulle. Lisäravinnesyöttö voi olla tarpeen.

Voidaan soveltaa vain biohajoavien liuottimien käsittelyyn.

i)

Terminen hapetus

VOC-yhdisteiden hapettaminen kuumentamalla käsiteltäviä poistokaasuja ilmalla tai hapella itsesyttymislämpötilaa korkeampaan lämpötilaan polttokammiossa ja korkean lämpötilan ylläpitäminen niin pitkään, että VOC-yhdisteet palavat hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Poistokaasujen käsittelyjärjestelmään johdettavan VOC-pitoisuuden ylläpitäminen taajuusmuuttajalla varustettujen puhaltimien avulla

Keskitetyissä poistokaasujen käsittelyjärjestelmissä käytetään taajuusmuuttajalla varustettua puhallinta säätämään ilmavirtaus kulloinkin käynnissä olevista laitteista tulevia poistokaasuja vastaavaksi.

Voidaan soveltaa vain keskitetyissä poistokaasujen käsittelyjärjestelmissä panosprosesseissa, kuten painamisessa.

b)

Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien sisäinen väkevöinti

Käsiteltäviä poistokaasuja kierrätetään (sisäisesti) prosessissa kuivausuuneissa/kuivaimissa ja/tai maalauskaapeissa, jolloin kaasujen VOC-pitoisuus kasvaa ja poistokaasujärjestelmän puhdistustehokkuus paranee.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tekijät, kuten alempi räjähdysraja, sekä tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

c)

Käsittelemättömien poistokaasujen sisältämien liuottimien ulkoinen väkevöinti adsorption avulla

Käsiteltävien poistokaasujen liuotinpitoisuutta lisätään kierrättämällä maalauskaapin prosessi-ilmaa jatkuvasti adsorptiolaitteiston läpi mahdollisesti yhdessä kuivausuunin/kuivaimen käsittelemättömien poistokaasujen kanssa. Laitteistoon voivat sisältyä:

Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että väkevöinti vaatii alhaisen VOC-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

d)

Plenum-tekniikka poistokaasujen määrän vähentämiseksi

Kuivausuuneista/kuivaimista peräisin olevia käsittelemättömiä poistokaasuja johdetaan suureen kammioon (plenum), ja osa niistä kierrätetään takaisin kuivausuunien/kuivaimien tuloilmaksi. Plenumiin kertyvä ylijäämäilma johdetaan poistokaasujen käsittelyjärjestelmään. Kierrättämisen ansiosta kuivausuunien/kuivaimien ilman VOC-pitoisuus kasvaa ja poistokaasujen määrä vähenee.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Lämpökäsittelyolosuhteiden optimointi (suunnittelu ja toiminta)

Polttokammioiden, polttimien ja niihin liittyvien laitteistojen/laitteiden hyvä suunnittelu yhdistetään palamisolosuhteiden optimointiin (esimerkiksi hallitsemalla palamisparametreja, kuten lämpötilaa ja viipymäaikaa) käyttämällä tai käyttämättä automaattisia järjestelmiä sekä toimittajan suositusten mukaiseen polttojärjestelmän säännölliseen suunniteltuun huoltoon.

Suunnittelun osalta sovellettavuus olemassa oleviin laitoksiin voi olla rajoitettua.

b)

Low-NOX-polttimien käyttö

Liekin huippulämpötilaa alennetaan polttokammiossa, mikä johtaa palamisen viivästymisen lisäksi täydelliseen palamiseen sekä lämmön suurempaan siirtymiseen (liekin suurempaan säteilykykyyn). Lisäksi pidennetään viipymäaikaa, jotta VOC-yhdisteiden hävittämisessä saavutetaan toivottu tulos.

Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa suunnitteluun ja/tai käyttöön liittyvät rajoitteet.

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso  (21)

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

Suuntaa-antava päästötaso  (21)

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

NOX

mg/Nm3

20–130  (22)

Ei suuntaa-antavaa tasoa

CO

Ei BAT-päästötasoa

20–150

Menetelmä

Kuvaus

a)

Märkäerotusmaalauskaappi (kiertävä vesiverho)

Vesiverho, joka valuu pystysuoraan alas pitkin maalauskaapin takaseinää, kerää ohiruiskutteen maalihiukkaset. Veden ja maalin seos kerätään varastointialtaaseen ja vesi kierrätetään uudelleen.

b)

Märkäpesu

Maalihiukkaset ja muu pöly erotetaan käsiteltävistä poistokaasuista pesurijärjestelmissä sekoittamalla kaasut voimakkaasti veteen (VOC-yhdisteiden poisto, ks. BAT 15c).

c)

Ohiruiskutteen kuivaerotus käyttäen apuna esipäällystettä

Ohiruiskutteen kuivaerotusprosessi, jossa käytetään kalvosuodattimia sekä kalvojen esipäällysteenä kalkkikiveä, joka estää hiukkasten tarttumista kalvoihin.

d)

Ohiruiskutteen kuivaerotus suodattimia hyödyntäen

Mekaaninen erotusjärjestelmä, jossa käytetään esimerkiksi kartonkia, kangasta tai sintteriä.

e)

Sähkösuodatin

Sähkösuodattimessa hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Kuivassa sähkösuodattimessa kerätyt aineet poistetaan mekaanisesti (esimerkiksi ravistelemalla, värähtelyllä, paineilmalla). Märässä sähkösuodattimessa ne huuhdellaan sopivalla nesteellä, tavallisesti vesipohjaisella erotusaineella.

Muuttuja

Toimiala

Prosessi

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

Pöly

Ajoneuvojen maalaus

Ruiskutus

mg/Nm3

< 1–3

Muiden metalli- ja muovipintojen pinnoitus/maalaus

Ruiskutus

Ilma-alusten maalaus

Valmistelu (esimerkiksi hionta, puhallus), pinnoitus/maalaus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen

Ruiskutus

Puupintojen maalaus

Valmistelu, maalaus

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Hallintamenetelmät

a)

Energiatehokkuussuunnitelma

Osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) energiatehokkuussuunnitelmaan sisältyy toiminnon ominaisenergiankulutuksen määrittäminen ja laskenta, tärkeimpien vuotuisten tulosindikaattorien asettaminen (yksikkönä esimerkiksi MWh/tuotetonni) sekä säännöllisten parannustavoitteiden ja niihin liittyvien toimien suunnittelu. Suunnitelma mukautetaan laitoksen erityispiirteisiin muun muassa suoritettavien prosessien, materiaalien ja tuotteiden mukaisesti.

Energiatehokkuussuunnitelman ja energiatasekirjanpidon yksityiskohtaisuuden taso ja luonne ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä käytettyjen energialähteiden tyyppiin. Tätä voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos orgaanisilla liuottimilla tapahtuvaa pintakäsittelytoimintaa suoritetaan osana suurempaa laitosta, edellyttäen, että suuremman laitoksen energiatehokkuussuunnitelma ja energiatasekirjanpito kattavat pintakäsittelytoiminnan riittävästi.

b)

Energiatasekirjanpito

Laaditaan kerran vuodessa energiatasekirjanpito, jossa esitetään energian kulutus ja tuotanto (energian muualle toimitus mukaan luettuna) jaoteltuna lähteen tyypin mukaan (esimerkiksi sähkö, fossiiliset polttoaineet, uusiutuva energia, laitokselle toimitettu lämpö ja/tai jäähdytys). Tähän sisältyvät seuraavat tiedot:

Energiatasekirjanpito mukautetaan laitoksen erityispiirteisiin muun muassa suoritettavien prosessien ja materiaalien mukaisesti.

Prosessiin liittyvät menetelmät

c)

Jäähdytettyjä tai lämmitettyjä nesteitä sisältävien säiliöiden ja astioiden sekä poltto- ja höyryjärjestelmien lämmöneristys

Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi

Voidaan soveltaa yleisesti.

d)

Lämmön talteenotto yhteistuotannon avulla – sähkön ja lämmön yhteistuotanto tai kolmoistuotanto (sähkön, lämmön ja jäähdytyksen tuotanto)

Lämmön talteenotto (lähinnä höyryjärjestelmästä) kuuman veden / höyryn tuottamiseksi teollisiin prosesseihin/toimintoihin. Kolmoistuotanto on yhteistuotantojärjestelmä, jossa on absorptiojäähdytyslaite, jolla tuotetaan jäähdytettyä vettä matalalämpötilaisen lämmön avulla.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa laitoksen sijoittelu, kuumien kaasuvirtojen ominaisuudet (esimerkiksi virtausnopeus, lämpötila) ja sopivan lämmöntarpeen puute.

e)

Lämmön talteenotto kuumista kaasuvirroista

Energian talteenotto (esimerkiksi kuivaimista tai jäähdytysvyöhykkeiltä saatavista) kuumista kaasuvirroista esimerkiksi kierrättämällä niitä prosesseissa prosessi-ilmana käyttämällä lämmönvaihtimia tai kierrättämällä kaasuvirtoja ulkoisesti.

f)

Prosessi-ilman ja käsittelemättömien poistokaasujen virtauksen säätö

Prosessi-ilman ja käsittelemättömien poistokaasujen virtauksen säätö tarpeen mukaan. Tähän sisältyy ilmanvaihdon vähentäminen joutokäynnin tai huollon ajaksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

g)

Maalauskaapin käsittelemättömien poistokaasujen takaisinkierrätys

Maalauskaapin käsittelemättömien poistokaasujen kerääminen ja takaisinkierrätys sekä tehokas ohiruiskutteen erottaminen. Energiankulutus on pienempi kuin ulkoilmaa käytettäessä.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa terveys- ja turvallisuusnäkökohdat.

h)

Lämpimän ilman kierron optimointi suurissa kuivauskammioissa ilman pyörteyttimen avulla

Ilmaa puhalletaan vain kuivauskammion yhteen osaan ja ilma jaetaan ilman pyörteyttimellä, joka muuttaa laminaarisen ilmavirran toivotuksi pyörteiseksi ilmavirraksi.

Voidaan soveltaa vain ruiskutusta hyödyntävillä toimialoilla.

Toimiala

Tuotetyyppi

Yksikkö

BAT-AEPL-tasot

(vuosikeskiarvo)

Ajoneuvojen maalaus

Henkilöautot

MWh/maalattu ajoneuvo

0,5–1,3

Pakettiautot

0,8–2

Rekkojen ohjaamot

1–2

Rekat

0,3–0,5

Kelapinnoitus

Teräs- ja/tai alumiinikela

kWh/m2 kelapinnoitetta

0,2–2,5  (23)

Tekstiilien, folion ja paperin pinnoitus/maalaus

Tekstiilien pinnoitus polyuretaanilla ja/tai polyvinyylikloridilla

kWh/m2 pinnoitettua pintaa

1–5

Käämilangan valmistus

Langat, joiden keskihalkaisija > 0,1 mm

kWh/kg lakattua lankaa

< 5

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen

Kaikki tuotetyypit

kWh/m2 pinnoitettua/maalattua pintaa

0,3–1,5

Heatset-rainaoffset-painatus

Kaikki tuotetyypit

Wh/m2 painettua alaa

4–14

Fleksopaino ja muu syväpaino kuin julkaisusyväpaino

Kaikki tuotetyypit

Wh/m2 painettua alaa

50–350

Julkaisusyväpaino

Kaikki tuotetyypit

Wh/m2 painettua alaa

10–30

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Vedenhallintasuunnitelma ja vesitarkastukset

Vedenhallintasuunnitelma ja vesitarkastukset ovat osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1). Niihin sisältyvät muun muassa

Vesitarkastuksia suoritetaan vähintään kerran vuodessa.

Vedenhallintasuunnitelman ja vesitarkastusten yksityiskohtaisuuden taso ja luonne ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen. Tätä voidaan mahdollisesti jättää soveltamatta, jos orgaanisilla liuottimilla tapahtuvaa pintakäsittelytoimintaa suoritetaan osana suurempaa laitosta, edellyttäen, että suuremman laitoksen vedenhallintasuunnitelma ja vesitarkastukset kattavat pintakäsittelytoiminnan riittävästi.

b)

Käänteinen kaskadihuuhtelu

Monivaiheinen huuhtelu, jossa vesi virtaa vastakkaiseen suuntaan kuin käsiteltävä kappale/pinta. Menetelmän ansiosta tehokas huuhtelu vähäisellä vedenkulutuksella on mahdollista.

Voidaan soveltaa silloin, kun käytetään huuhteluprosesseja.

c)

Veden uudelleenkäyttö ja/tai kierrätys

Käytetään uudelleen ja/tai kierrätetään vesivirtoja (kuten käytettyä huuhteluvettä tai märkäpesurin poistovettä). Tarvittaessa vesivirrat käsitellään ensin käyttäen ioninvaihdon tai suodatuksen kaltaisia menetelmiä (ks. BAT 21). Veden uudelleenkäyttö-/kierrätysastetta rajoittavat laitoksen vesitase, veden sisältämät epäpuhtaudet ja/tai vesivirtojen ominaisuudet.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Toimiala

Tuotetyyppi

Yksikkö

BAT-AEPL-tasot

(vuosikeskiarvo)

Ajoneuvojen maalaus

Henkilöautot

m3/maalattu ajoneuvo

0,5–1,3

Pakettiautot

1–2,5

Rekkojen ohjaamot

0,7–3

Rekat

1–5

Kelapinnoitus

Teräs- ja/tai alumiinikelat

l/m2 kelapinnoitetta

0,2–1,3  (24)

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen

Kaksiosaiset DWI-juomatölkit

l/1 000 tölkkiä

90–110

Menetelmä

Kuvaus

Epäpuhtaudet, joihin menetelmällä voidaan vaikuttaa

Esikäsittely ja mekaaninen ja yleinen käsittely

a)

Tasaus

Virtausten ja epäpuhtauskuormien tasapainottaminen käyttäen säiliöitä tai muita hallintamenetelmiä.

Kaikki epäpuhtaudet

b)

Neutralointi

Jäteveden pH:n säätäminen neutraaliksi (noin pH 7).

Hapot, alkalit

c)

Fysikaalinen erottelu, esimerkiksi seuloilla, sihdeillä, hiekanerottimilla, esiselkeytysaltailla tai magneettisella erottamisella

Karkea kiintoaines, suspendoitunut kiintoaines, metallihiukkaset

Fysikaalis-kemiallinen käsittely

d)

Adsorptio

Liukenevien aineiden (liuenneiden aineiden) poistaminen jätevedestä siirtämällä ne kiinteiden, hyvin huokoisten hiukkasten (yleensä aktiivihiilen) pintaan.

Adsorboituvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi AOX

e)

Tyhjötislaus

Epäpuhtauksien poisto jäteveden lämpökäsittelyllä alhaisessa paineessa.

Liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, jotka voidaan tislata, esimerkiksi eräät liuottimet

f)

Saostaminen

Liuenneiden epäpuhtauksien muuttaminen liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä saostusaineita. Muodostuneet kiinteät sakat erotetaan seuraavaksi selkeyttämällä, flotaatiolla tai suodattamalla.

Saostuvat liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi metallit

g)

Kemiallinen pelkistys

Kemiallinen pelkistäminen tarkoittaa epäpuhtauksien muuntamista pelkistävien kemikaalien avulla samanlaisiksi, mutta vähemmän haitallisiksi tai vaarallisiksi yhdisteiksi.

Pelkistyvät liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi kuudenarvoinen kromi (Cr(VI))

h)

Ioninvaihto

Ionisten epäpuhtauksien kerääminen jätevedestä ja niiden korvaaminen hyväksyttävämmillä ioneilla ioninvaihtohartsin avulla. Epäpuhtaudet otetaan väliaikaisesti talteen ja päästetään myöhemmin regenerointi- tai vastahuuhtelunesteeseen.

Ioniset liuenneet ei-biohajoavat tai inhiboivat epäpuhtaudet, esimerkiksi metallit

i)

Strippaus

Puhdistettavissa olevien epäpuhtauksien poistaminen vesifaasista nesteen läpi ohjattavalla kaasufaasilla (kuten höyryllä, typellä tai ilmalla). Poistotehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä lämpötilaa tai vähentämällä painetta.

Puhdistettavissa olevat epäpuhtaudet, esimerkiksi eräät adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)

Biologinen käsittely

j)

Biologinen käsittely

Mikro-organismien käyttö jäteveden käsittelyyn (esimerkiksi anaerobinen käsittely, aerobinen käsittely).

Biologisesti hajoavat orgaaniset yhdisteet

Viimeinen kiintoaineksen poisto

k)

Koagulaatio ja flokkulaatio

Koagulaatiota ja flokkulaatiota käytetään erottamaan suspendoituneet kiintoaineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita, joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiintoaineiden. Flokkulaatio on hellävarainen sekoitusvaihe, jonka aikana mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan suurempia flokkeja. Sitä voidaan helpottaa lisäämällä polymeerejä.

Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit

l)

Selkeytys

Suspendoituneiden hiukkasten erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä.

m)

Suodatus

Kiintoaineiden erottaminen jätevedestä johtamalla jätevesi huokoisen materiaalin lävitse (esimerkiksi hiekkasuodatus, nano-, mikro- tai ultrasuodatus).

n)

Flotaatio

Kiinteiden ja nestemäisten hiukkasten erottaminen jätevedestä sitomalla ne kaasukupliin, tavallisesti ilmaan. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle, ja ne kootaan kuorimakauhoilla.

Aine/muuttuja

Toimiala

BAT-päästötaso  (25)

Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)

Ajoneuvojen maalaus

Kelapinnoitus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)

5–30 mg/l

Kemiallinen hapenkulutus (COD)  (26)

30–150 mg/l

Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)

0,1–0,4 mg/l

Fluoridi (F-)  (27)

2–25 mg/l

Nikkeli (ilmaistuna Ni:nä)

Ajoneuvojen maalaus

Kelapinnoitus

0,05–0,4 mg/l

Sinkki (ilmaistuna Zn:nä)

0,05–0,6 mg/l  (28)

Kokonaiskromi (ilmaistuna Cr:nä)  (29)

Ilma-alusten maalaus

Kelapinnoitus

0,01–0,15 mg/l

Kuudenarvoinen kromi (ilmaistuna Cr(VI):nä)  (30)

0,01–0,05 mg/l

Aine/muuttuja

Toimiala

BAT-päästötaso  (31)  (32)

Adsorboituvat orgaanisesti sitoutuneet halogeenit (AOX)

Ajoneuvojen maalaus

Kelapinnoitus

Metallipakkausten pinnoitus/maalaus ja painaminen (vain DWI-tölkit)

0,1–0,4 mg/l

Fluoridi (F-)  (33)

2–25 mg/l

Nikkeli (ilmaistuna Ni:nä)

Ajoneuvojen maalaus

Kelapinnoitus

0,05–0,4 mg/l

Sinkki (ilmaistuna Zn:nä)

0,05–0,6 mg/l  (34)

Kokonaiskromi (ilmaistuna Cr:nä)  (35)

Ilma-alusten maalaus

Kelapinnoitus

0,01–0,15 mg/l

Kuudenarvoinen kromi (ilmaistuna Cr(VI):nä)  (36)

0,01–0,05 mg/l

Menetelmä

Kuvaus

a)

Jätehuoltosuunnitelma

Jätehuoltosuunnitelma on osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1). Suunnitelma muodostuu joukosta toimenpiteitä, joilla pyritään 1) minimoimaan jätteen syntyminen, 2) optimoimaan jätteen uudelleenkäyttö, regenerointi ja/tai kierrätys ja/tai jätteen sisältämän energian talteenotto sekä 3) varmistamaan jätteen asianmukainen loppukäsittely.

b)

Jätemäärien seuranta

Kirjataan syntyneet jätemäärät vuosittain jätelajeittain. Määritetään jätteen liuotinpitoisuus säännöllisin väliajoin (vähintään kerran vuodessa) analyysilla tai laskelmalla.

c)

Liuottimien talteenotto/kierrätys

Menetelmiä voivat olla esimerkiksi

d)

Jätevirtakohtaiset menetelmät

Menetelmiä voivat olla esimerkiksi

Maalausjärjestelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Hybridijärjestelmä (liuotinpohjainen)

Maalausjärjestelmä, jossa yksi maalikerroksista (pohjamaali tai pintamaali) on vesipohjainen.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

b)

Vesipohjainen maalausjärjestelmä

Maalausjärjestelmä, jossa pohjamaali- ja pintamaalikerrokset ovat vesipohjaisia.

c)

Integroitu maalausprosessi

Maalausjärjestelmä, jossa yhdistetään pohjamaalin ja pintamaalin tehtävät ja jossa ruiskutus suoritetaan kahdessa vaiheessa.

d)

Kolmikerroksinen märkä-märkä-prosessi

Maalausjärjestelmä, jonka pohjamaali-, pintamaali- ja kirkaslakkakerrokset levitetään ilman välissä suoritettavaa kuivausta. Pohjamaali ja pintamaali voivat olla liuotin- tai vesipohjaisia.

Muuttuja

Ajoneuvotyyppi

Yksikkö

BAT-päästötaso  (37)

(vuosikeskiarvo)

Uusi laitos

Olemassa oleva laitos

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Henkilöautot

g VOC-yhdisteitä/ m2 pinta-alaa  (38)

8–15

8–30

Pakettiautot

10–20

10–40

Rekkojen ohjaamot

8–20

8–40

Rekat

10–40

10–50

Linja-autot

< 100

90–150

Muuttuja

Ajoneuvotyyppi

Merkityksellisen jätevirrat

Yksikkö

Suuntaa-antava taso

(vuosikeskiarvo)

Laitosalueelta pois toimitettavien jätteiden määrä

Henkilöautot

kg/maalattu ajoneuvo

3–9  (39)

Pakettiautot

4–17  (39)

Rekkojen ohjaamot

2–11  (39)

Muuttuja

Prosessi

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Metallipintojen pinnoitus/maalaus

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

< 0,05–0,2

Muovipintojen pinnoitus/maalaus

< 0,05–0,3

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–10

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–20  (40)  (41)

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Jäte- ja jätevesihuolto

a)

Jäte- ja jätevesivirtojen erottelu

Telakoille ja aluksenlaskuramppeihin rakennetaan

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

Valmistelu- ja maalausprosesseihin liittyvät menetelmät

b)

Huonoon säähän liittyvät rajoitukset

Jos käsittelyalueet eivät ole täysin suljettuja, puhallusta ja/tai suurpaineruiskutusta ei suoriteta, kun on havaittu tai ennustettu huonoa säätä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c)

Käsittelyalueiden osittainen sulkeminen tai kotelointi.

Käytetään hienoja verkkoja ja/tai vesiverhoja puhallus- ja/tai suurpaineruiskutusalueiden ympärillä pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Verkot ja verhot voivat olla pysyviä tai väliaikaisia.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa suljettavan/koteloitavan alueen muoto ja koko. Vesiverhoja ei ehkä voida soveltaa kylmissä sääolosuhteissa.

d)

Käsittelyalueiden täydellinen sulkeminen tai kotelointi.

Puhallus ja/tai suurpaineruiskutus suoritetaan pölypäästöjen ehkäisemiseksi halleissa, suljetuissa verstaissa, alueilla, jotka on katettu tekstiileillä teltoiksi, tai alueilla, jotka on suljettu täysin verkoilla. Käsittelyalueiden ilma poistetaan ja voidaan lähettää poistokaasujen käsittelyjärjestelmään; ks. myös BAT 14b.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa suljettavan/koteloitavan alueen muoto ja koko.

e)

Kuivapuhalluksen suorittaminen suljetussa järjestelmässä

Kuivapuhallus teräsrae- tai teräshaulijauheen avulla suoritetaan suljetuissa puhallusjärjestelmissä, joissa on imuri ja sinkoja, joiden toimintaperiaate perustuu keskipakovoimaan.

Voidaan soveltaa yleisesti.

f)

Märkäpuhallus

Puhallus suoritetaan vedellä, joka sisältää hienoa puhallusmateriaalia, kuten hienoa kuonaa (esimerkiksi kuparikuonaa) tai piidioksidia.

Tätä ei ehkä voida soveltaa kylmissä sääolosuhteissa ja/tai suljetuilla alueilla (lastisäiliöt, kaksoispohjalla varustetut säiliöt) voimakkaan sumunmuodostuksen vuoksi.

g)

Korkeapainepesu tai -puhallus (ultra high pressure- eli UHP-pesu)

Korkeapainepesu on pölytön pintakäsittelymenetelmä, jossa käytetään hyvin korkeapaineista vettä. Pesu voidaan suorittaa puhallusmateriaalia apuna käyttäen tai ilman puhallusmateriaalia.

Tätä ei ehkä voida soveltaa kylmissä sääolosuhteissa tai pinnan spesifikaatioiden vuoksi (esimerkiksi uudet pinnat, pistepuhallus).

h)

Maalin poisto induktiokuumennuksella

Induktoripäätä liikutetaan käsiteltävällä pinnalla, jolloin teräs kuumenee nopeasti paikallisesti ja vanha maali irtoaa.

Tätä ei ehkä voida soveltaa, kun on kyse pinnoista, joiden paksuus on alle 5 mm, ja/tai pinnoista, joissa on induktiokuumennukselle herkkiä osia (kuten eristettä tai syttyvää materiaalia).

i)

Vedenalaisen rungon ja potkurin puhdistusjärjestelmä

Vedenalainen puhdistusjärjestelmä, jossa käytetään vedenpainetta ja pyöriviä polypropeeniharjoja.

Tätä ei voida soveltaa laivoihin, jotka ovat kuivatelakalla.

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

< 0,375

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Kotelointi

Osat maalataan suljetuissa maalauskaapeissa (ks. BAT 14b).

Voidaan soveltaa yleisesti.

b)

Suorapainaminen

Käytetään painolaitetta, jolla voidaan painaa suoraan monimutkaisia sommitelmia ilma-alusten osiin.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tekniset näkökohdat (esimerkiksi värinlevittimien saavutettavuus, räätälöidyt värit).

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

0,2–0,58

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–3

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–20  (42)  (43)

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–3  (44)

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

2–20  (45)  (46)

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–5

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

5–20  (47)  (48)

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Prosessiin integroitu VOC-yhdisteiden hapetus

Ilman ja liuottimen seos, joka saadaan liuottimen haihtuessa toistuvan emalipinnoituksen kuivausprosessin aikana, käsitellään katalyyttisessa hapettimessa (ks. BAT 15 g), joka on integroitu kuivausuuniin/kuivaimeen. Katalyyttisen hapettimen hukkalämpö käytetään kuivausprosessissa kiertävän ilmavirran lämmittämiseen ja/tai laitoksella muihin tarkoituksiin prosessilämpönä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b)

Liuotinaineettomat voiteluaineet

Liuotinaineettomia voiteluaineita levitetään seuraavasti:

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot, kuten halkaisija.

c)

Itsevoitelevat pinnoitteet

Liuotinta sisältävä voiteluvaihe vältetään käyttämällä pinnoitetta, joka sisältää myös voiteluaineen (erikoisvahan).

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

d)

Korkeakiintoainepitoinen emalipinnoite

Käytetään emalipinnoitetta, jonka kiintoainepitoisuus on jopa 45 prosenttia. Pinnoitettaessa ohuita käämilankoja (joiden halkaisija on enintään 0,1 mm) kiintoainepitoisuus on enintään 30 prosenttia.

Muuttuja

Tuotetyyppi

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Pinnoitettavan käämilangan keskihalkaisija on yli 0,1 mm

g VOC-yhdisteitä/kg pinnoitettua lankaa

1–3,3

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

5–40

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

g VOC-yhdisteitä/m2 pinnoitettua/painettua pintaa

< 1–3,5

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–12

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–20  (49)

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Materiaaliin perustuvat menetelmät ja painatusmenetelmät

a)

Vain vähän isopropanolia (IPA) sisältävien tai sitä sisältämättömien lisäaineiden käyttö kostutusvedessä

Vähennetään tai vältetään isopropanolin (eli isopropyylialkoholin) käyttöä pinta-aktiivisena aineena kostutusvedessä korvaamalla isopropanoli sellaisten muiden orgaanisten yhdisteiden seoksilla, jotka eivät ole haihtuvia tai joiden haihtuvuus on vähäinen.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tekniset vaatimukset sekä tuotteen laatuvaatimukset tai tuotespesifikaatiot.

b)

Vedetön offset

Painatusprosessia ja sitä edeltäviä prosesseja muutetaan siten, että voidaan käyttää erityispinnoitettuja offsetlevyjä, jolloin kostutusta ei tarvita.

Tätä ei ehkä voida soveltaa pitkiin painatuksiin tiheämmän levyjen vaihtotarpeen vuoksi.

Puhdistusmenetelmät

c)

VOC-yhdisteitä sisältämättömien liuottimien tai heikosti haihtuvien liuottimien käyttö kumikankaan automaattisessa pesussa

Käytetään kumikankaan automaattisessa pesussa puhdistusaineina orgaanisia yhdisteitä, jotka eivät ole haihtuvia tai joiden haihtuvuus on vähäinen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Käsiteltävien poistokaasujen käsittelymenetelmät

d)

Rainaoffset-kuivaimeen integroitu poistokaasujen käsittelyjärjestelmä

Rainaoffset-kuivaimessa, johon on integroitu poistokaasujen käsittelyjärjestelmä, kuivaimeen tulevaan ilmaan voidaan sekoittaa osa poistokaasuista, jotka palautetaan käsiteltävien poistokaasujen lämpökäsittelyjärjestelmästä.

Voidaan soveltaa uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

e)

Ilman poisto painosalista tai painokoneen kotelosta ja ilman käsittely

Johdetaan painosalista tai painokoneen kotelosta poistettu ilma kuivaimeen. Näin osa painosalissa tai painokoneen kotelossa haihtuvista liuottimista puhdistetaan lämpökäsittelyllä (ks. BAT 15) kuivaimen jälkeen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää painoväriä

< 0,01–0,04  (50)

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–10  (51)

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–15

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

< 0,1–0,3

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 1–12

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

1–20  (52)  (53)

Menetelmä

Kuvaus

a)

Retentiopainovärien käyttö

Retentiopainovärit hidastavat kuivan kalvopinnan muodostumista, minkä ansiosta tolueenia haihtuu pidemmän ajanjakson ajan. Siten tolueenia vapautuu enemmän kuivaimeen, josta tolueeni voidaan ottaa talteen tolueenin talteenottojärjestelmällä.

b)

Tolueenin talteenottojärjestelmään liitetty automaattinen puhdistusjärjestelmä

Sylinterien automaattinen puhdistusjärjestelmä, josta ilma poistetaan tolueenin talteenottojärjestelmään.

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 2,5

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

10–20

Muuttuja

Maalattavat kappaleet

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden kokonaispäästöt

Tasoimaiset kappaleet

kg VOC-yhdisteitä/ kg prosessiin menevää kiintoainetta

< 0,1

Muut kuin tasomaiset kappaleet

< 0,25

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuosikeskiarvo)

Liuottimien massataseen mukaiset VOC-yhdisteiden hajapäästöt

Prosentteina (%) prosessiin menevästä liuottimien määrästä

< 10

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso

(vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

5–20  (54)

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Käytetään tehokasta puunsuoja-aineen levitysjärjestelmää

Levitysjärjestelmät, joissa puu upotetaan puunsuoja-aineen käyttöliuokseen, ovat tehokkaampia kuin esimerkiksi ruiskutus. Tyhjömenetelmien (suljettu järjestelmä) levitystehokkuus on lähes 100 prosenttia. Levitysjärjestelmän valinnassa otetaan huomioon käyttöluokka ja tarvittava tunkeutumisaste.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

b)

Käsittelykemikaalien kulutuksen hallinta ja optimointi tuotteen kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan

Käsittelykemikaalien kulutuksen hallinta ja optimointi

Käsittelykemikaalien kulutuksessa noudatetaan toimittajien suosituksia, eikä kulutus johda imeytymää koskevien vaatimusten ylittymiseen (jotka on asetettu esimerkiksi tuotteen laatuvaatimuksissa).

Voidaan soveltaa yleisesti.

c)

Liuottimien massatase

Laaditaan vähintään kerran vuodessa laitokselle laskelma direktiivin 2010/75/EU liitteessä VII olevan 7 osan 2 kohdassa määritellyistä prosessiin menevästä orgaanisten liuottimien määrästä ja toiminnosta poistuvasta orgaanisten liuottimien määrästä.

Voidaan soveltaa vain laitoksiin, jotka käyttävät liuotinpohjaisia käsittelykemikaaleja tai kreosoottia.

d)

Puun kosteuden mittaaminen ja säätäminen ennen käsittelyä

Puun kosteus mitataan ennen käsittelyä (esimerkiksi mittaamalla resistanssi tai punnitsemalla) ja kosteutta säädetään tarvittaessa (esimerkiksi jatkamalla puun kuivaamista), jotta voidaan optimoida kyllästysprosessi ja varmistaa vaadittu tuotteen laatu.

Voidaan soveltaa vain, jos puulta edellytetään tiettyä kosteuspitoisuutta.

Menetelmä

Kuvaus

a)

Höyryjen palautus

Menetelmästä käytetään myös nimitystä ”vapour balancing”. Täytettävästä säiliöstä täyttämisen aikana syrjäytyvät liuottimien tai kreosootin höyryt kerätään ja palautetaan takaisin kyseiseen säiliöön tai nesteen toimittavan säiliöauton säiliöön.

b)

Syrjäytyvän ilman kerääminen

Täytettävästä säiliöstä täyttämisen aikana syrjäytyvät liuottimien tai kreosootin höyryt kerätään ja johdetaan käsittely-yksikköön, esimerkiksi aktiivihiilisuodattimeen tai termiseen hapettimeen.

c)

Menetelmät, joilla vähennetään varastoitavien kemikaalien lämpenemisestä johtuvia haihtumishäviöitä

Kun auringolle altistuminen voi johtaa maanpäällisissä varastosäiliöissä varastoitavien liuottimien tai kreosootin haihtumiseen, säiliöt on katettava katolla tai maalattava vaalealla maalilla varastoitavien liuottimien ja kreosootin lämpenemisen vähentämiseksi.

d)

Syöttöliitäntöjen lukitseminen

Suojareunuksilla varustetulla / suljetulla alueella sijaitsevien varastosäiliöiden syöttöliitännät lukitaan ja suljetetaan käytön jälkeen.

e)

Menetelmät, joilla estetään ylivuotoja pumppauksen aikana

Tähän sisältyy esimerkiksi sen varmistaminen, että

f)

Suljetut varastosäiliöt

Käytetään suljettuja varastosäiliöitä käsittelykemikaalien varastointiin.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Nippuina olevan puun erottaminen välikappalein

Nippuihin asetetaan säännöllisin välein välikappaleita, jotta käsittelykemikaalien kulku nipun läpi ja käsittelyn jälkeinen tyhjennys helpottuvat.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b)

Puunippujen kallistaminen perinteisissä vaakasuorissa käsittelysäiliöissä

Puunippuja kallistetaan käsittelysäiliössä, jotta käsittelykemikaalien kulku ja käsittelyn jälkeinen tyhjennys helpottuvat.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c)

Kallistettavien painekäsittelysäiliöiden käyttö

Koko käsittelysäiliötä kallistetaan käsittelyn jälkeen, jotta ylimääräiset käsittelykemikaalit valuvat helpommin ja ne voidaan ottaa talteen säiliön pohjasta.

Voidaan soveltaa vain uusiin laitoksiin tai laitosten merkittäviin parannuksiin.

d)

Muotoon työstettyjen puupalojen optimoitu asettelu

Muotoon työstetyt puupalat asetellaan siten, että estetään käsittelykemikaalien kulun estyminen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

e)

Puunippujen sitominen

Puuniput sidotaan käsittelysäiliön sisällä, jotta voidaan rajoittaa puupalojen liikkumista, joka voisi muuttaa nipun rakennetta ja vähentää kyllästystehoa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

f)

Puukuorman maksimointi

Käsittelysäiliön puukuorma maksimoidaan, jotta voidaan varmistaa paras käsiteltävän puun ja käsittelykemikaalien välinen suhde.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Menetelmä

a)

Kaksiseinäiset käsittelysäiliöt, joissa on automaattiset vuodonilmaisulaitteet

b)

Yksiseinäiset käsittelysäiliöt, jotka sijaitsevat riittävän suurella ja puunsuoja-aineita kestävällä suljetulla alueella ja joissa on suojus ja automaattinen vuodonilmaisulaite

Menetelmä

Kuvaus

a)

Prosessinohjauslaitteet, jotka estävät toiminnan, jos käsittelysäiliön luukku ei ole lukittu ja tiivistetty

Käsittelysäiliön luukku lukitaan ja tiivistetään, kun käsittelysäiliö on täytetty ja ennen kuin käsittely tapahtuu. Käytössä on prosessinohjauslaitteet, jotka estävät käsittelysäiliön toiminnan, jos sen luukku ei ole lukittu ja tiivistetty.

b)

Prosessinohjauslaitteet, jotka estävät käsittelysäiliön avautumisen, kun säiliö on paineistettu ja/tai kun siinä on puunsuoja-aineen käyttöliuosta.

Prosessinohjauslaitteet ilmaisevat paineen ja sen, onko käsittelysäiliössä nestettä. Ne estävät käsittelysäiliön avautumisen, kun säiliö on paineistettu ja/tai täytettynä.

c)

Keräimellä varustettu käsittelysäiliön luukun lukko

Käsittelysäiliön luukussa on keräimellä varustettu lukko, joka estää nesteiden vuotamisen siinä tapauksessa, että käsittelysäiliön luukku on avattava hätätilanteessa (esimerkiksi oven tiivisteen rikkoutuessa). Lukon ansiosta luukku voidaan avata paineen vapauttamiseksi siten, että nesteet pysyvät säiliössä.

d)

Ylipaineventtiilien käyttö ja kunnossapito

Käsittelysäiliöissä on ylipaineventtiilit, jotka suojaavat säiliöitä liian korkealta paineelta.

Venttiileistä vuotava neste johdetaan riittävän suureen säiliöön.

Ylipaineventtiilit tarkastetaan säännöllisesti (esimerkiksi puolivuosittain) syöpymisen, kontaminaation tai virheellisten liittimien varalta ja puhdistetaan ja/tai korjataan tarvittaessa.

e)

Tyhjiöpumpun poistoilmasta ilmaan vapautuvien päästöjen vähentäminen

Painekäsittelysäiliöstä (eli tyhjiöpumpun poistoaukosta) poistettava ilma käsitellään (esimerkiksi höyryn ja nesteen erottimessa).

f)

Käsittelysäiliötä avattaessa ilmaan vapautuvien päästöjen vähentäminen

Valumista ja tiivistymistä varteen varataan riittävästi aikaa paineentasauksen ja käsittelysäiliön avaamisen välillä.

g)

Lopputyhjön käyttö ylimääräisten käsittelykemikaalien poistamiseksi käsitellyn puun pinnalta

Valumisen estämiseksi käytetään lopputyhjöä käsittelysäiliössä ennen sen avaamista, jotta voidaan poistaa ylimääräiset käsittelykemikaalit käsitellyn puun pinnalta.

Lopputyhjön käyttö ei ehkä ole tarpeen, jos ylimääräisten käsittelykemikaalien poisto käsitellyn puun pinnalta varmistetaan asianmukaisen (esimerkiksi alle 50 mbar:n) alkutyhjön käytöllä.

Menetelmä

Kuvaus

a)

Jäänteiden poisto ennen käsittelyä

Jäänteet (kuten sahanpurut ja lastut) poistetaan puun/puutuotteiden pinnalta ennen käsittelyä.

b)

Vahojen ja öljyjen talteenotto ja uudelleenkäyttö

Kun kyllästykseen käytetään vahoja tai öljyjä, kyllästysprosessista jäävät ylimääräiset vahat tai öljyt otetaan talteen ja käytetään uudelleen.

c)

Käsittelykemikaalien toimitus irtolastina

Käsittelykemikaalit toimitetaan irtolastisäiliöissä pakkausten määrän vähentämiseksi.

d)

Uudelleenkäytettävien säiliöiden käyttö

Käsittelykemikaalien varastointiin käytetään uudelleenkäytettäviä säiliöitä (esimerkiksi IBC-pakkauksia), jotka palautetaan toimittajalle uudelleenkäyttöä varten.

Aine/muuttuja

Standardi(t)

Biosidit  (55)

EN-standardeja saattaa olla saatavilla biosidivalmisteen koostumuksen mukaan

Cu  (56)

Soveltuvia EN-standardeja on useita

(esim. EN ISO 11885, EN ISO 17294-2 ja EN ISO 15586)

Liuottimet  (57)

Soveltuvia EN-standardeja on joillekin liuottimille

(esim. EN ISO 15680)

PAH  (58)

EN ISO 17993

Bentso[a]pyreeni  (58)

EN ISO 17993

HOI

EN ISO 9377-2

Aine/muuttuja  (59)

Standardi(t)

Biosidit  (60)

EN-standardeja saattaa olla saatavilla biosidivalmisteen koostumuksen mukaan

As

Soveltuvia EN-standardeja on useita

(esim. EN ISO 11885, EN ISO 17294-2 ja EN ISO 15586)

Cu

Cr

Liuottimet  (61)

Soveltuvia EN-standardeja on joillekin liuottimille

(esim. EN ISO 15680)

PAH

EN ISO 17993

Bentso[a]pyreeni

EN ISO 17993

HOI

EN ISO 9377-2

Muuttuja

Prosessi

Standardi(t)

Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy

TVOC  (62)

Kreosootilla ja liuotinpohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuva puun ja puutuotteiden suojaus

EN 12619

BAT 49, BAT 51

PAH  (62)  (63)

Kreosootilla tapahtuva puun ja puutuotteiden suojaus

EN-standardia ei ole saatavilla

BAT 51

NOX  (64)

Kreosootilla ja liuotinpohjaisilla käsittelykemikaaleilla tapahtuva puun ja puutuotteiden suojaus

EN 14792

BAT 52

CO  (64)

EN 15058

Menetelmä

Kuvaus

a)

Laitoksen ja laitteistojen sulkeminen tai varustaminen suojareunuksilla

Laitoksen osat, joissa varastoidaan tai käsitellään käsittelykemikaaleja, eli käsittelykemikaalien varastointialue, käsittelyalue, alue, jolla kyllästyksen jälkeinen kiinnittymisvaihe tapahtuu, ja välivarastointialue (mukaan lukien käsittelysäiliö, käyttöliuossäiliö, purku-/poistotilat, valutus-/kuivausalue, jäähdytysvyöhyke), käsittelykemikaalien johtamiseen tarkoitetut putket ja kanavat sekä kreosootin jälkikäsittelytilat suljetaan tai varustetaan suojareunuksilla. Suljetuilla ja suojareunuksilla varustetuilla alueilla pinnat ovat läpäisemättömiä, alueet kestävät käsittelykemikaaleja, ja alueiden kapasiteetti riittää keräämään ja säilyttämään laitoksella/laitteistoissa käsiteltävät tai varastoitavat määrät.

Myös valumakaukaloita (jotka on valmistettu käsittelykemikaaleja kestävästä materiaalista) voidaan käyttää paikallisina suoja-altaina käsittelykemikaalien valumien keräämiseksi ja ottamiseksi talteen kriittisistä laitteista tai prosesseista (eli venttiileistä, varastosäiliöiden tulo-/poistoaukoista, käsittelysäiliöistä, käyttöliuossäiliöistä, purku-/poistovyöhykkeiltä, vastakäsitellyn puun käsittelystä, jäähdytys-/kuivausvyöhykkeeltä).

Suljetuilla / suojareunuksilla varustetuilla alueilla ja valumakaukaloissa olevat nesteet kerätään, jotta käsittelykemikaalit voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen käsittelykemikaalijärjestelmässä. Keräysjärjestelmässä syntyvä liete toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn.

b)

Läpäisemättömät lattiat

Sellaisten muiden kuin suljettujen tai suojareunuksilla varustettujen alueiden lattiat, joilla voi tapahtua käsittelykemikaalien vuotoja, valumia, häiriö-/onnettomuuspäästöjä tai huuhtoutumista, ovat kyseisiä aineita läpäisemättömiä (esimerkiksi käsitellyn puun varastointi läpäisemättömällä alustalla, jos sitä edellytetään käsittelyssä käytettävälle puunsuoja-aineelle biosidiasetuksen mukaisesti annetussa luvassa). Lattioille kertyvät nesteet kerätään, jotta käsittelykemikaalit voidaan ottaa talteen ja käyttää uudelleen käsittelykemikaalijärjestelmässä. Keräysjärjestelmässä syntyvä liete toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn.

c)

Kriittisiksi määriteltyjen laitteiden varoitusjärjestelmät

Kriittisissä laitteissa (ks. BAT 30) on varoitusjärjestelmät, jotka ilmoittavat toimintahäiriöistä.

d)

Haitallisten/vaarallisten aineiden maanalaisten varastojen ja kanavien vuotojen ehkäisy ja havaitseminen sekä kirjaaminen

Maanalaisten komponenttien käyttö minimoidaan. Käytettäessä maanalaisia komponentteja haitallisten/vaarallisten aineiden varastointiin käytetään suoja-allasta (esimerkiksi kaksiseinäistä suoja-allasta). Maanalaisissa komponenteissa on vuodonilmaisulaitteet.

Maanalaisia varastoja ja kanavia tarkkaillaan riskiperusteisesti ja säännöllisesti mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi ja vuotavat laitteet korjataan tarvittaessa. Kirjataan vaaratilanteet, joista voi aiheutua maaperän ja/tai pohjaveden pilaantumista.

e)

Laitoksen ja laitteiden säännöllinen tarkastus ja kunnossapito

Laitos ja laitteet tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Tämä käsittää erityisesti venttiilien, pumppujen, putkien, säiliöiden, paineastioiden, valumakaukaloiden ja suljettujen / suojareunuksilla varustettujen alueiden eheyden ja/tai vuotamattomuuden sekä varoitusjärjestelmien asianmukaisen toiminnan tarkistamisen.

f)

Ristikontaminaation estämismenetelmät

Ristikontaminaatio (eli laitosten sellaisten alueiden saastuminen, jotka eivät tavallisesti joudu kosketuksiin käsittelykemikaalien kanssa) estetään käyttämällä asianmukaisia menetelmiä. Esimerkiksi seuraavasti:

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Menetelmät, joilla estetään sade- ja pintavaluntaveden saastuminen

Sade- ja pintavaluntavesi pidetään erillään alueista, joilla varastoidaan tai käsitellään käsittelykemikaaleja, ja alueista, joilla varastoidaan vastakäsiteltyä puuta, sekä saastuneesta vedestä. Tämä toteutetaan käyttämällä ainakin seuraavia menetelmiä:

Kuivatuskanavien ja reunakiveyksen sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin voi rajoittaa laitosalueen koko.

b)

Mahdollisesti saastuneen pintavaluntaveden kerääminen

Käsittelykemikaaleilla mahdollisesti saastuneilta alueilta peräisin oleva pintavaluntavesi kerätään erikseen. Kerätty jätevesi päästetään varastosta vasta, kun asianmukaiset toimenpiteet, kuten tarkkailu (ks. BAT 43), käsittely (ks. BAT 47e) tai uudelleenkäyttö (ks. BAT 47c), on toteutettu.

Voidaan soveltaa yleisesti.

c)

Mahdollisesti saastuneen pintavaluntaveden käyttö

Mahdollisesti saastunut pintavaluntavesi käytetään keräämisen jälkeen vesipohjaisten puunsuoja-aineiden käyttöliuosten valmistamiseen.

Voidaan soveltaa vain laitoksiin, jotka käyttävät vesipohjaisia käsittelykemikaaleja. Sovellettavuutta voivat rajoittaa käyttötarkoituksen mukaiset laatuvaatimukset.

d)

Puhdistusveden uudelleenkäyttö

Laitteiden ja säiliöiden pesuun käytetty vesi otetaan talteen ja käytetään uudelleen vesipohjaisten puunsuoja-aineiden käyttöliuosten valmistamiseen.

Voidaan soveltaa vain laitoksiin, jotka käyttävät vesipohjaisia käsittelykemikaaleja.

e)

Jäteveden käsittely

Jos kerätyn pintavaluntaveden ja/tai puhdistusveden havaitaan tai voidaan odottaa saastuneen ja jos veden käyttö ei ole toteutettavissa, jätevesi käsitellään asianmukaisessa jäteveden puhdistamossa (laitosalueella tai sen ulkopuolella).

Voidaan soveltaa yleisesti.

f)

Toimittaminen vaarallisen jätteen käsittelyyn

Jos kerätyn pintavaluntaveden ja/tai puhdistusveden havaitaan tai voidaan odottaa saastuneen ja jos veden käsittely tai käyttö ei ole toteutettavissa, kerätty pintavaluntavesi ja/tai puhdistusvesi toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Terminen hapetus

Ks. BAT 15i. Poistokaasujen lämpö voidaan ottaa talteen lämmönvaihtimien avulla.

Voidaan soveltaa yleisesti.

b)

Käsittelemättömien poistokaasujen johtaminen polttolaitokseen

Osa käsittelemättömistä poistokaasuista tai ne kaikki johdetaan polttoilmana ja lisäpolttoaineena polttolaitokseen (mukaan lukien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset) höyryn ja/tai sähkön tuotantoa varten.

Ei voida soveltaa käsittelemättömiin poistokaasuihin, jotka sisältävät teollisuuspäästödirektiivin 59 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja aineita. Sovellettavuutta saattavat rajoittaa turvallisuusnäkökohdat.

c)

Adsorptio aktiivihiilen avulla

Orgaaniset yhdisteet adsorboidaan aktiivihiilen pinnalle. Adsorboidut yhdisteet voidaan desorboida myöhemmin esimerkiksi höyryn avulla (usein paikan päällä) uudelleenkäyttöä tai hävittämistä varten ja adsorbentti käytetään uudelleen.

Voidaan soveltaa yleisesti.

d)

Absorptio käyttämällä sopivaa nestettä

Käsiteltävistä poistokaasuista poistetaan sopivaa nestettä käyttämällä absorption avulla epäpuhtauksia, erityisesti liukoisia yhdisteitä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

e)

Tiivistäminen

Menetelmä orgaanisten yhdisteiden poistamiseksi vähentämällä niiden lämpötila alle kastepisteen, jolloin höyryt nesteytyvät. Tarvittavan toimintalämpötilan mukaan käytetään erilaisia jäähdytysaineita, kuten jäähdytysvettä, jäähdytettyä vettä (lämpötila yleensä noin 5 °C), ammoniakkia tai propaania.

Tiivistämistä käytetään yhdessä jonkin muun puhdistusmenetelmän kanssa.

Sovellettavuutta voi rajoittaa se, että talteenotto vaatii alhaisen VOC-pitoisuuden vuoksi liikaa energiaa.

Muuttuja

Yksikkö

Prosessi

BAT-päästötaso

(näytteenottojakson keskiarvo)

TVOC

mg C/Nm3

Kreosootilla tapahtuva ja liuotinpohjainen käsittely

< 4–20

PAH

mg/Nm3

Kreosoottikäsittely

< 1  (65)

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

a)

Lämpökäsittelyolosuhteiden optimointi

(suunnittelu ja käyttö)

Ks. BAT 17a.

Suunnittelun osalta sovellettavuus olemassa oleviin laitoksiin voi olla rajoitettua.

b)

Low-NOX-polttimien käyttö

Ks. BAT 17b.

Sovellettavuutta olemassa oleviin laitoksiin saattavat rajoittaa suunnitteluun ja/tai käyttöön liittyvät rajoitteet.

Muuttuja

Yksikkö

BAT-päästötaso  (66)

(näytteenottojakson keskiarvo)

Suuntaa-antava päästötaso  (66)

(näytteenottojakson keskiarvo)

NOX

mg/Nm3

20–130

Ei suuntaa-antavaa tasoa

CO

Ei BAT-päästötasoa

20–150

Menetelmä

Raaka-aineiden varastointi ja käsittely

a)

Meluesteiden asentaminen ja rakennusten melua absorboivan vaikutuksen hyödyntäminen/optimointi

b)

Melua aiheuttavien toimintojen täydellinen tai osittainen kotelointi

c)

Vähän melua aiheuttavien ajoneuvojen/kuljetusjärjestelmien käyttö

d)

Melunhallintatoimenpiteet (esimerkiksi laitteiden tehostetut tarkastukset ja kunnossapito, ovien ja ikkunoiden sulkeminen)

Uunikuivaus

e)

Puhallinten aiheuttaman melun vaimennustoimenpiteet