(1)

Älykkäisiin liikennejärjestelmiin (ITS) kuuluvat tieliikenteen ja kaupunkien raideliikenteen älykkäät liikennejärjestelmät. Tieliikenteen älykkäitä liikennejärjestelmiä ovat vuorovaikutteiset järjestelmät, jotka perustuvat ajoneuvon (mukaan lukien henkilöautot, kuorma-autot, polkupyörät, moottoripyörät, raitiovaunujärjestelmät, rakennuskoneet ja -laitteet, maatalouskoneet ja -laitteet ja jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden laitteet) reaaliaikaiseen viestintään ympäristönsä (kuten muiden ajoneuvojen ja infrastruktuurin) kanssa. Tietyissä tapauksissa tällaisia tieliikenteen ITS-laitteita voidaan käyttää myös maastossa (esim. teollisuus-, maatalous- tai rakennustyömailla). Kaupunkien raideliikenteen älykkäät liikennejärjestelmät ovat julkisen liikenteen järjestelmiä, joita ohjaa jatkuvasti vähintään yksi liikenteenhallintajärjestelmä ja jotka on tarkoitettu paikalliseen, kaupunkien ja esikaupunkien henkilöliikenteeseen erillään yleisestä tie- ja jalankulkuliikenteestä. Älykkäillä liikennejärjestelmillä voidaan parantaa merkittävästi liikennejärjestelmän tehokkuutta, liikenneturvallisuutta ja matkustusmukavuutta.

(2)

Komission päätöksellä 2008/671/EY (2) yhdenmukaistettiin radiotaajuuksien 5 875–5 905 MHz (eli 5,9 GHz:n taajuuskaistan) käyttö älykkäiden liikennejärjestelmien turvallisuussovelluksissa. Siinä todettiin, että älykkäät liikennejärjestelmät ovat keskeisellä sijalla kokonaisvaltaisessa suhtautumisessa tieturvallisuuteen, koska ne lisäävät liikenteen infrastruktuurin ja ajoneuvojen tieto- ja viestintätekniikkaa vaaratilanteiden välttämiseksi ja onnettomuuksien vähentämiseksi.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/40/EU (3) vahvistettiin puitteet tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotolle ja tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapinnoille.

(4)

Eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa koskevien toimenpiteiden (4) (kuten 5G-toimintasuunnitelman (5)) hyväksymisen jälkeen komissio painotti 14 päivänä syyskuuta 2016 kytköstä, joka yhdistää 5G-verkkojen kehittämisen ja käyttöönoton Euroopassa keskeisiin sovellusaloihin, muun muassa älykkääseen liikkuvuuteen (verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus).

(5)

Komissio julkaisi 30 päivänä marraskuuta 2016 tiedonannon ”Eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten” (6). Taajuuksien osalta strategiassa ehdotetaan, että varattu taajuusalue, jota Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) langattoman lyhyen kantaman tiedonsiirron ITS-G5-järjestelmä käyttää turvallisuuteen liittyviin ITS-palveluihin, säilytetään ja että tuetaan toimenpiteitä 5,9 GHz:n taajuuskaistan suojaamiseksi haitallisilta häiriöiltä. Strategiassa ehdotetaan myös, että vuorovaikutteisten älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottoa koskevissa aloitteissa olisi pantava täytäntöön asianmukaiset häiriönlieventämistekniikat rinnakkaiseloa varten ETSI:n standardien ja menettelyjen mukaisesti.

(6)

Komissio hyväksyi 17 päivänä toukokuuta 2018 kolmannen liikkuvuuspaketin (7), jossa tieturvallisuusstrategia sisällytettiin osaksi laajempaa eurooppalaista kestävän liikkuvuuden ekosysteemiä, joka keskittyy turvalliseen, verkottuneeseen ja puhtaaseen liikkuvuuteen. Kolmannessa liikkuvuuspaketissa ennakoidaan, että itseohjautuvat ajoneuvot ja kehittyneet yhteysjärjestelmät tekevät ajoneuvoista turvallisempia ja helpommin yhteiskäyttöön soveltuvia ja mahdollistavat liikkuvuuspalvelujen saatavuuden useammille käyttäjille.

(7)

Tämän kehittyvän tieturvallisuuspolitiikan ja -lainsäädännön puitteissa jäsenvaltiot ja teollisuus ovat toteuttaneet erilaisia aloitteita liittyen 5,9 GHz:n taajuuskaistan käyttöön tieturvallisuussovellusten kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi. Aloitteisiin kuuluvat ajoneuvojen välisen viestinnän konsortio (Car-2-Car Communications Consortium) (8), C-Roads-alusta (9), 5G Automotive Association -järjestön (5GAA) (10) perustaminen sekä 3rd Generation Partnership Project -yhteistyöorganisaation (3GPP) (11) ja ETSI:n kaltaisten standardointielinten lisääntynyt toiminta. Teollisuuden ponnistelut johtivat kahden kilpailevan teknologian kehittämiseen ajoneuvojen ja niiden ympäristön välistä lyhyen kantaman viestintää varten. Ne ovat ITS-G5 ja ajoneuvojen ja ympäristön välisen viestinnän LTE-teknologia (LTE-V2X).

(8)

Kaupunkiraideliikenneyhteisö katsoo, että yhdenmukaistettuja taajuuksia tarvitaan vähintään 20 MHz (12), jotta kaupunkien raideliikenteessä voidaan käyttää CBTC-radiojunakulunvalvonnan järjestelmiä. Tällaisten järjestelmien avulla kaupunkien raideliikennettä voidaan ohjata turvallisesti ja tehokkaasti ja muun muassa lyhentää peräkkäisten junien välisiä aikavälejä, mikä lisää suoritustehoa julkisen liikenteen verkoissa. Paikallisten valtuutusten perusteella monet unionissa sijaitsevat metrolinjat käyttävät jo osia 5 905–5 935 MHz:n taajuusalueesta, myös sen rajojen yli. Tämän vuoksi on tärkeää yhdenmukaistaa taajuuksia tällaista käyttöä varten unionin laajuisesti, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden toiminta myös kaupunkien raideliikenteessä ja edistää Euroopan ympäristötavoitteita.

(9)

Komissio antoi 18 päivänä lokakuuta 2017 päätöksen N:o 676/2002/EY 4 artiklan 2 kohdan nojalla Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssille, jäljempänä ’CEPT’, toimeksiannon tutkia mahdollisuutta korottaa unionin tasolla yhdenmukaistetun turvallisuuteen liittyvien ITS-palvelujen taajuusalueen (5 875–5 905 MHz) yläreunaa 20 MHz:llä 5 925 MHz:iin ja hyväksyä kyseiselle taajuusalueelle tieliikenteen lisäksi myös muita liikennemuotoja, kuten CBTC-kulunvalvontajärjestelmää käyttävä kaupunkien raideliikenne.

(10)

Vastauksena toimeksiantoon CEPT julkaisi 11 päivänä maaliskuuta 2019 raportin (CEPT:n raportti 71 – ITS-järjestelmät 5,9 GHz:n taajuuskaistalla), jossa tarkastellaan 5,9 GHz:n taajuusalueen teknisiä ehtoja ja laajentamista. Raportissa ehdotetaan muun muassa älykkäiden liikennejärjestelmien määritelmän laajentamista, 5 875–5 925 MHz:n taajuusalueen yhdenmukaistamista turvallisuuteen liittyviä ITS-sovelluksia varten ja 5 925–5 935 MHz:n taajuuskaistan yhdenmukaistamista turvallisuuteen liittyviä kaupunkien raideliikenteen ITS-sovelluksia varten, mikä edellyttäisi kansallista koordinointia suhteessa kiinteään liikenteeseen ja/tai selvityksiä yhteiskäytön ehtojen määrittämiseksi. Raportissa ehdotetaan myös, että ensisijaisesti kyseeseen tulisivat tieliikenteen ITS-sovellukset alle 5 915 MHz:n taajuuksilla ja kaupunkien raideliikenteen ITS-sovellukset yli 5 915 MHz:n taajuuksilla. Käyttö tieliikenteen ITS-sovelluksissa 5 915–5 925 MHz:n taajuusalueella ehdotetaan rajoitettavaksi infrastruktuurin ja ajoneuvon väliseen viestintään (I2V), kunnes tieliikenteen ITS-sovelluksissa pystytään suojaamaan kaupunkien raideliikenteessä käytettävät ITS-sovellukset. Samoin ehdotetaan, että käyttö kaupunkien raideliikenteen ITS-sovelluksissa 5 915–5 935 MHz:n taajuusalueella perustuu yhteiskäyttöön riippuen kansallisista olosuhteista ja kaupunkien raideliikenteen ITS-sovellusten kysynnästä sidosryhmien keskuudessa. Yksittäisiä valtuutuksia olisi tarvittaessa voitava koordinoida kansallisesti kaupunkien raideliikenteen ITS-sovellusten (5 915–5 935 MHz), tieliikenteen ITS-infrastruktuurin (5 915–5 925 MHz) ja kiinteän liikenteen (yli 5 925 MHz) osalta.

(11)

Asettaessaan 5 915–5 935 MHz:n taajuusalueen kaupunkien raideliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien saataville niin pian kuin se on kohtuudella mahdollista sen jälkeen, kun se on varattu tämän päätöksen mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi otettava asianmukaisesti huomioon nykyiset kaupunkiraideliikenteen järjestelmät, jotka käyttävät kyseistä taajuusaluetta (tai sen osaa) erilaisin teknisin ehdoin, jotta jätetään riittävästi aikaa mukauttaa nykyiset juna- ja verkkolaitteet yhdenmukaistettuihin teknisiin edellytyksiin.

(12)

CEPT:n yhteistyössä ETSI:n kanssa tekemän työn tulokset muodostavat tämän päätöksen teknisen perustan.

(13)

Sekä ITS-järjestelmiä että langattomia lähiverkkoja (RLAN) tuetaan unionin strategioilla. CEPT määrittelee tekniset edellytykset langattomille lähiverkoille 5 935 MHz:n yläpuolisilla taajuuksilla, jotta voidaan ottaa huomioon turvallisuuteen liittyvien kaupunkiraideliikenteen ITS-sovellusten suojaaminen alle 5 935 MHz:n taajuuksilla ja turvallisuuteen liittyvien tieliikenteen ITS-sovellusten suojaaminen alle 5 925 MHz:n taajuuksilla (kuten kaistan ulkopuolisen lähetteen raja-arvot sekä tukkeutuminen).

(14)

ETSI määrittelee parhaillaan standardoituja ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa saman siirtokanavan yhteiskäyttöä palvelevat mekanismit ja prioriteettisääntöjen täytäntöönpano tieliikenteen ITS-sovellusten ja kaupunkien raideliikenteen ITS-sovellusten välillä.

(15)

ETSI laatii parhaillaan kahta teknistä raporttia, joissa määritellään ja arvioidaan ITS-G5:n ja LTE-V2X:n välisesti menetelmiä huolehtia rinnakkaiselosta samalla siirtokanavalla ja viereisellä kanavalla. Asiaa koskevat standardit voivat olla saatavilla aikaisintaan vuoden 2021 puolivälissä, ja työ voi viedä vuoden 2022 puoliväliin.

(16)

Ottaen huomioon, miten ETSI:n työ on edistynyt, tätä päätöstä voi olla tarpeen tarkistaa tulevaisuudessa.

(17)

Tämän päätöksen olisi perustuttava päätöksessä 2008/671/EY vahvistettuihin sääntöihin ja kehitettävä niitä. Oikeudellisen selkeyden vuoksi päätös 2008/671/EY olisi kumottava.

(18)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat päätöksellä N:o 676/2002/EY perustetun radiotaajuuskomitean lausunnon mukaiset,