(1)

Basel III -säännöstöllä otettiin käyttöön yksinkertainen, läpinäkyvä ja ei-riskiperusteinen vähimmäisomavaraisuusaste, joka on vakuuttava toimenpide riskiperusteisten pääomavaatimusten täydentäjänä. Baselin pankkivalvontakomitean joulukuussa 2017 julkaisemassa vähimmäisomavaraisuusastetta koskevassa standardissa (jäljempänä Baselin pankkivalvontakomitean omavaraisuusastetta koskeva standardi) todetaan, että lainkäyttöalueen toimivaltainen viranomainen voi rahapolitiikan täytäntöönpanon helpottamiseksi harkintansa mukaan päättää, että keskuspankkivarannot jätetään väliaikaisesti vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa vastuumäärän ulkopuolelle, kun makrotalouden olosuhteet ovat poikkeukselliset.

(2)

Baselin pankkivalvontakomitean omavaraisuusastetta koskeva standardi saatettiin ensin osaksi unionin lainsäädäntöä asetuksella (EU) N:o 575/2013. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 430 artiklassa edellytetään, että laitokset toimittavat toimivaltaisille viranomaisille tietyt tiedot vähimmäisomavaraisuusasteestaan ja sen osatekijöistä, ja toisaalta kyseisen asetuksen 451 artiklassa edellytetään, että laitokset julkistavat tietyt tiedot vähimmäisomavaraisuusasteestaan ja ylivelkaantumisriskin hallinnasta.

(3)

Asetusta (EU) N:o 575/2013 muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/876 (3) muun muassa sen vuoksi, että otettaisiin huomioon Baselin pankkivalvontakomitean omavaraisuusastetta koskevaan standardiin tehdyt tarkistukset, joilla pyrittiin varmistamaan kansainvälisesti tarkasteltuna yhtäläiset kilpailumahdollisuudet laitoksille, jotka ovat sijoittautuneet unioniin mutta toimivat unionin ulkopuolella, ja se, että vähimmäisomavaraisuusaste täydentää jatkossakin tehokkaasti riskiperusteisia omien varojen vaatimuksia. Asetuksella (EU) 2019/876 otettiin käyttöön vähimmäisomavaraisuusvaatimus, joka täydentää vähimmäisomavaraisuusasteen ilmoittamista ja julkistamista koskevaa järjestelmää. Kyseisessä asetuksessa otettiin myös käyttöön mahdollisuus jättää tietyt keskuspankkivastuut laitoksen vastuiden kokonaismäärän laskennan ulkopuolelle poikkeuksellisissa olosuhteissa ja rahapolitiikan toteuttamisen helpottamiseksi. Nämä vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat muutokset, mukaan luettuna harkintavalta jättää tietyt keskuspankkivastuut vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle, tulevat sovellettaviksi 28 päivänä kesäkuuta 2021.

(4)

Asetusta on tämän jälkeen edelleen muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/873 (4) muun muassa sen vuoksi, että tiettyjen keskuspankkivastuiden jättäminen laitoksen vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle olisi mahdollista ajalla ennen 28 päivää kesäkuuta 2021, eli ennen kuin asetuksessa (EU) 2019/876 säädetyt vähimmäisomavaraisuusastetta koskevat muutokset tulevat sovellettaviksi. Erityisesti asetuksen (EU) N:o 575/2013 500 b artiklassa sallitaan se, että laitos jättää vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle tietyt laitoksen keskuspankkiin liittyvät vastuut, jos laitoksen toimivaltainen viranomainen on asiaankuuluvaa keskuspankkia kuultuaan määrittänyt ja julkisesti ilmoittanut, että on olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, joissa ulkopuolelle jättäminen on perusteltua rahapolitiikan toteuttamisen helpottamiseksi. Asetuksen (EU) N:o 575/2013 500 b artiklaa on sovellettu 27 päivästä kesäkuuta 2020.

(5)

Vaikka rahoitusmarkkinoiden olosuhteet ovat vuoden 2020 huhtikuun jälkeen vakiintuneet, euroalueen rahoitusolot ovat kireämmät kuin vuoden alussa, mikä johtuu korkeammista joukkolainojen tuotoista ja matalammista osakkeiden hinnoista. Koronaviruspandemian (covid-19) aiheuttama tilanne samoin kuin siitä seurannut ja edelleen jatkuva tarve vahvasti kasvua tukevalle rahapolitiikan mitoitukselle, sekä euroalueen talouksien ja pankkiperusteisen rahapolitiikan välittymismekanismien hauraus ja haavoittuvuus, ovat kaikki perusteena Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston näkemykselle, jonka mukaan on olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, joissa tiettyjen keskuspankkiin liittyvien vastuiden jättäminen laitosten vastuiden kokonaismäärän laskennan ulkopuolelle on perusteltua rahapolitiikan toteuttamisen helpottamiseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 500 b artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(6)

Laskennan ulkopuolelle jätettäviin vastuisiin voivat kuulua keskuspankin sijaintivaltion laillisena valuuttana käytettävät kolikot ja setelit sekä omaisuuserät, jotka ovat saatavia keskuspankilta – keskuspankissa pidettävät varannot mukaan luettuina – siltä osin kuin nämä vastuut ovat merkityksellisiä rahapolitiikan välittymisen ja siten rahapolitiikan toteuttamisen kannalta. Tällaiset vastuut kattavat talletusmahdollisuuden piiriin kuuluvat talletukset ja varantotilien saldot eurojärjestelmässä, mukaan luettuina varat, joita pidetään vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi. Vastuita, jotka edustavat saamisia keskuspankilta ja jotka eivät liity rahapolitiikan toteuttamiseen, ei tulisi jättää vastuiden kokonaismäärän laskennan ulkopuolelle.

(7)

On odotettavissa, että tiettyjen keskuspankkiin liittyvien vastuiden jättäminen vastuiden kokonaismäärän laskennan ulkopuolelle asetuksen (EU) N:o 575/2013 500 b artiklan nojalla 27 päivään kesäkuuta 2021 saakka auttaisi luottolaitoksia täyttämään reaalitalouden rahoittamiseen liittyvän tehtävänsä, ilman että vakavaraisuuden sääntelykehyksen keskeiset osatekijät vaarantuvat. Laskennan ulkopuolelle jättäminen saattaa vähentää mahdollisia esteitä sellaisten omia varoja ja hyväksyttäviä vastuita koskevien uusien vaatimusten käyttöönoton yhteydessä, jotka toteutettiin unionissa asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamiseksi annetulla asetuksella (EU) 2019/876 kokonaistappionkattamiskykyä koskevan standardin huomioon ottamiseksi ja joita on sovellettu 28 päivästä kesäkuuta 2019. Vaikka vähimmäisomavaraisuusastetta sovelletaan vasta 28 päivästä kesäkuuta 2021, tiettyjen keskuspankkiin liittyvien vastuiden jättämisestä kokonaisvastuiden määrän laskennan ulkopuolelle kyseiseen päivään saakka voisi lisäksi olla etua rahoitustietojen selkeän ilmoittamisen näkökulmasta. Laitoksilla olisi erityisesti mahdollisuus julkistaa tiedot vähimmäisomavaraisuusasteestaan ilman ulkopuolelle jätettyjen vastuiden vaikutusta sekä sen kanssa. Nämä tiedot voivat olla hyödyllisiä rahoitusmarkkinaosapuolille laitosten mahdollisten vähimmäisomavaraisuusasteiden arvioimiseksi tulevaisuudessa, kun vähimmäisomavaraisuusaste tulee sovellettavaksi 28 päivästä kesäkuuta 2021.

(8)

EKP:tä on kuultu sen rahapoliittisen tehtävän johdosta asetuksen (EU) N:o 575/2013 500 b artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden poikkeuksellisten olosuhteiden määrittämisestä, joissa kyseisen asetuksen 500 b artiklan 1 kohdan mukainen ulkopuolelle jättäminen on perusteltua, (5)

(1)

’eurojärjestelmällä’ tarkoitetaan eurojärjestelmää sellaisena kuin se on määritelty Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (6);

(2)

’talletusmahdollisuudella’ tarkoitetaan suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) määriteltyä talletusmahdollisuutta;

(3)

’varantotilillä’ tarkoitetaan Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) (7) määriteltyä varantotiliä,

(4)

’vähimmäisvarantovelvoitteilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) mukaisesti laskettuja vähimmäisvarantovelvoitteita;

(5)

’merkittävällä valvottavalla yhteisöllä jossakin euroalueeseen kuuluvassa jäsenvaltiossa’ tarkoitetaan Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) (8) määriteltyä merkittävää valvottavaa yhteisöä jossakin euroalueeseen kuuluvassa jäsenvaltiossa.