(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan mukaan jäsenvaltiot välttävät liiallisia julkistalouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen perustana on tavoite käyttää tervettä julkista taloutta keinona vahvistaa hintavakauden ja työpaikkoja luovan voimakkaan kestävän kasvun edellytyksiä.

(3)

SEUT 126 artiklassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskeva menettely, sellaisena kuin sitä on selkeytetty (vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluvalla) neuvoston asetuksella (EY) N:o 1467/97 (1), edellyttää päätöksen tekemistä liiallisen alijäämän olemassaolosta. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 12) annetaan täydentävät määräykset liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2009 (2) esitetään yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät kyseisten määräysten soveltamiseksi.

(4)

SEUT 126 artiklan 5 kohdassa määrätään, että jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä, komissio antaa asiasta lausunnon kyseiselle jäsenvaltiolle ja ilmoittaa asiasta neuvostolle. Otettuaan huomioon SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla antamansa kertomuksen sekä talous- ja rahoituskomitean SEUT 126 artiklan 4 kohdan nojalla antaman lausunnon komissio katsoi, että Romaniassa on liiallinen julkistalouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi Romanialle 4 päivänä maaliskuuta 2020 asiasta lausunnon ja ilmoitti siitä neuvostolle (3).

(5)

SEUT 126 artiklan 6 kohdan mukaan neuvosto ottaa huomioon sen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset, jota asia koskee, ennen kuin se päättää kokonaistilanteen arvioituaan, onko liiallinen alijäämä olemassa. Romanian tapauksessa tämä kokonaistilanteen arvio johtaa seuraaviin päätelmiin.

(6)

Romanian viranomaisten 30 päivänä syyskuuta 2019 ilmoittamien ja Eurostatin sen jälkeen vahvistamien tietojen mukaan Romanian julkistalouden alijäämä vuonna 2018 oli 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ja julkisen talouden velka 35 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun otettiin huomioon muutetut BKT-luvut, joista Romanian kansallinen tilastolaitos ilmoitti Eurostatin lehdistötiedotteen julkaisemisen jälkeen, nämä suhteet muuttuivat hieman, eli alijäämä oli 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen ja velka 34,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Ilmoituksen mukaan julkistalouden alijäämän odotettiin olevan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019.

(7)

Hallitus hyväksyi 10 päivänä joulukuuta 2019 vuosien 2020–2022 julkisen talouden budjettistrategian, jäljempänä ’julkisen talouden strategia’, jonka mukaan julkistalouden alijäämää koskeva tavoite vuonna 2019 on 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä ylittää SEUT-sopimuksessa määrätyn viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, eikä ole lähellä sitä. SEUT-sopimuksen viitearvon ylittyminen vuonna 2019 ei myöskään ole poikkeuksellista, koska se ei johdu SEUT-sopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta epätavallisesta tapahtumasta tai vakavasta taloudellisesta taantumasta. Komission talven 2020 talousennusteen mukaan reaalisen BKT:n kasvu on 3,9 prosenttia vuonna 2019 ja 3,8 prosenttia vuonna 2020, ja tuotantokuilun ennustetaan olevan noin nolla. Kertaluonteisia eriä oli 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, ja ne johtuivat autojen ympäristömaksujen palautuksista. SEUT-sopimuksen viitearvon ennakoitu ylittyminen ei ole väliaikaista SEUT-sopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Komissio ennustaa talven jatketussa 2020 talousennusteessa, jossa on otettu huomioon julkisen talouden muuttujat, julkistalouden alijäämäksi 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, 4,9 prosenttia vuonna 2020 ja 6,9 prosenttia vuonna 2021. Ennustettu alijäämän kasvu johtuu pääasiassa merkittävistä eläkkeiden korotuksista. Hallitus myös ennustaa julkisen talouden strategiassa, että julkistalouden alijäämä säilyy SEUT-sopimuksen viitearvon yläpuolella vuosina 2020 ja 2021, sillä ennustettu alijäämä on 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 3,4 prosenttia vuonna 2021. SEUT-sopimuksen alijäämäkriteeri ei näin ollen lähtökohtaisesti täyty.

(8)

Romanian julkisen talouden velka oli 34,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Sekä julkisen talouden strategiassa että komission talven jatketussa 2020 talousennusteessa, jossa on otettu huomioon julkisen talouden muuttujat, julkisen talouden velan ennustetaan kasvavan vuoteen 2021 asti, mutta pysyvän alle SEUT-sopimuksessa määrätyn viitearvon. Julkisen talouden strategiassa julkisen talouden velan ennustetaan kasvavan 37,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Komissio ennustaa jyrkempää kasvua 41,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Näin ollen SEUT-sopimuksen velkakriteeri täyttyy.

(9)

Komissio on analysoinut SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla antamassaan kertomuksessa SEUT 126 artiklan 3 kohdan vaatimusten mukaisesti myös kaikki merkitykselliset tekijät. Kuten asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdassa säädetään, jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ylitä viitearvoa, merkitykselliset tekijät otetaan huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa. Arvioinnissa siitä, onko Romania noudattanut alijäämäkriteeriä, on otettu huomioon merkitykselliset tekijät, erityisesti neuvoston suositusten mukaisten tuloksellisten toimien puute vuodesta 2017 alkaen merkittävän poikkeaman menettelyssä, Romanian vähäinen edistyminen rakenneuudistusten toteuttamisessa ja Romanialle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä aiheutuvat julkisen talouden kestävyyteen liittyvät suuret riskit. Nämä tekijät eivät muuta päätelmää, jonka mukaan SEUT-sopimuksen alijäämäkriteeri ei täyty,