(1)

Huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan vastainen Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1988 yleissopimus, jäljempänä ’yleissopimus’, tuli voimaan 11 päivänä marraskuuta 1990, ja se tehtiin unionin puolesta neuvoston päätöksellä 90/611/ETY (1).

(2)

Yleissopimuksen 12 artiklan 2–7 kohdan nojalla kyseisen yleissopimuksen huumausaineiden lähtöaineita koskeviin luetteloihin voidaan lisätä aineita.

(3)

Huumausainetoimikunnan on määrä hyväksyä Wienissä 2–6 päivänä maaliskuuta 2020 pidettävässä 63. istunnossaan päätös yhden aineen lisäämisestä yleissopimuksen I luetteloon.

(4)

On aiheellista vahvistaa huumausainetoimikunnassa unionin puolesta otettava kanta, koska kyseisellä päätöksellä on oikeusvaikutuksia unionissa ja se voi vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetus (EY) N:o 111/2005 (2) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 273/2004 (3).

(5)

Kansainvälisen huumausaineiden valvontalautakunnan arvion mukaan metyylialfafenyyliasetoasetaattia (MAPA) käytetään usein amfetamiinin ja metamfetamiinin laittomassa valmistuksessa. On näyttöä siitä, että näiden huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman valmistuksen volyymi ja laajuus aiheuttavat vakavia kansanterveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia, minkä vuoksi on aiheellista asettaa metyylialfafenyyliasetoasetaatti (MAPA) kansainväliseen valvontaan. Amfetamiinin ja metamfetamiinin laiton valmistus aiheuttaa merkittäviä kansanterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia unionissa. Metyylialfafenyyliasetoasetaatin (MAPA) laittomaan kauppaan liittyviä tapauksia tulee esiin sekä enemmän että useammin, ja järjestäytyneet rikollisryhmät harjoittavat unionissa amfetamiinin ja metamfetamiinin laitonta vientiä kolmansiin maihin.

(6)

Niiden unionin jäsenvaltioiden, jotka ovat huumausainetoimikunnan jäseniä, olisi esitettävä unionin kanta,