1)

’valonlähteellä’ sähkökäyttöistä tuotetta, joka on tarkoitettu säteilemään tai, muiden kuin hehkuvalonlähteiden tapauksessa, olemaan mahdollisesti viritetty säteilemään valoa, tai molempia, ja jolla on kaikki seuraavat optiset ominaisuudet:

kun valaistusteknologiana käytetään hehkumista, fluoresenssia, suurpainepurkausta, epäorgaanisia loistediodeja (LED) tai orgaanisia loistediodeja (OLED) tai niiden yhdistelmää, ja joka voidaan varmentaa valonlähteeksi liitteessä IX kuvatun prosessin mukaisesti.

Suurpainenatriumvalonlähteitä (HPS-valonlähteitä), jotka eivät täytä edellä a alakohdassa asetettua ehtoa, pidetään valonlähteinä tämän asetuksen soveltamiseksi.

Valonlähteisiin eivät sisälly

2)

’liitäntälaitteella’ yhtä tai useampaa laitetta, joka voi olla tai ei ole fyysisesti integroitu valonlähteeseen ja joka on tarkoitettu muuntamaan verkkovirta yhden tai useamman erityisen valonlähteen vaatimaan sähkön muotoon sähköturvallisuuden ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden asettamissa rajoissa. Tähän voi sisältyä syöttö- ja syttymisjännitteen muuntaminen, käyttö- ja esihehkutusvirran rajoittaminen, kylmäsytytyksen estäminen, tehokertoimen korjaaminen ja/tai radiohäiriöiden vähentäminen.

Liitäntälaitteen määritelmään eivät sisälly komission asetuksen (EY) N:o 278/2009 (7) soveltamisalaan kuuluvat teholähteet. Määritelmään eivät myöskään sisälly valaistuksen ohjauksen osat ja muut kuin valaistusosat (siten kuin ne on määritelty liitteessä I), vaikka nämä osat voivat olla fyysisesti integroituja liitäntälaitteeseen tai niitä voidaan markkinoida yhdessä yhtenä tuotteena.

Power over Ethernet (PoE) -kytkin ei ole tässä asetuksessa tarkoitettu liitäntälaite. ’Power over Ethernet -kytkimellä’ tai ’PoE-kytkimellä’ tarkoitetaan tehonsyöttöön ja datansiirtoon käytettävää laitetta, joka on asennettu verkkovirtalähteen ja toimistolaitteiden ja/tai valonlähteiden välille datansiirtoa ja tehonsyöttöä varten;

3)

’sisältävällä tuotteella’ tuotetta, joka sisältää yhden tai useamman valonlähteen tai erillisen liitäntälaitteen tai molempia. Esimerkkejä sisältävistä tuotteista ovat valaisimet, jotka voidaan purkaa, jotta tuotteeseen sisältyvät valonlähteet voidaan tarkastaa erikseen, valonlähteitä sisältävät kodinkoneet ja valonlähteitä sisältävät kalusteet (hyllyt, peilit, näyttelykaapit). Jos sisältävää tuotetta ei voida purkaa valonlähteen ja erillisen liitäntälaitteen tarkastamista varten, sisältävää tuotetta kokonaisuudessaan on pidettävä valonlähteenä;

4)

’valolla’ sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on 380–780 nm;

5)

’verkkovirralla’ tai ’verkkojännitteellä’ 50 hertsin taajuisen vaihtovirran syöttöä 230 (± 10 %) voltin jännitteellä;

6)

’ledisirulla’ pientä valoa säteilevän puolijohdemateriaalin aihiota, jonka päälle on valmistettu toimiva ledipiiri;

7)

’ledipaketilla’ yhtä sähköistä osaa, joka koostuu pääasiassa vähintään yhdestä ledisirusta. Siihen eivät sisälly liitäntälaite tai sen osat, kanta eivätkä aktiiviset elektroniikkakomponentit, eikä sitä ole liitetty suoraan verkkojännitteeseen. Siihen voi sisältyä yksi tai useampi seuraavista: optiset elementit, valomuuntimet (loisteaineet), termiset, mekaaniset ja sähköiset liitännät tai staattisen sähkön purkamiseen liittyvät osat. Kaikkia vastaavia valoa säteileviä laitteita, jotka on tarkoitettu käytettäviksi suoraan ledivalaisimessa, pidetään valonlähteinä;

8)

’värilaadulla’ väriärsykkeen laatua, joka ilmaistaan värikoordinaattien avulla (x ja y);

9)

’valovirralla’ (Φ) luumeneina (lm) ilmaistua suuretta, joka johdetaan säteilytehosta arvioimalla sähkömagneettista säteilyä ihmisen silmänherkkyyskäyrän perusteella. Sillä tarkoitetaan kokonaisvalovirtaa, jonka valonlähde säteilee 4π steradiaanin avaruuskulmaan sovellettavissa standardeissa määritellyissä olosuhteissa (esim. virta, jännite, lämpötila). Sillä tarkoitetaan himmentämättömän valonlähteen alkuperäistä valovirtaa lyhyen käyttövaiheen jälkeen, ellei ole selvästi määritelty, että sillä tarkoitetaan valovirtaa himmennetyssä tilassa tai valovirtaa tietyn käyttöajan jälkeen. Valonlähteissä, jotka voidaan virittää säteilemään erilaisia valospektrejä ja/tai erilaisia enimmäisvalovoimia, sillä tarkoitetaan valovirtaa liitteessä I määritellyillä vertailuasetuksilla;

10)

’värintoistoindeksillä’ (CRI) mittayksikköä, jolla kvantifioidaan valonlähteen vaikutusta esineiden värin toistumiseen, kun sitä verrataan tietoisesti tai tiedostamatta värin toistumiseen vertailuvalossa; se on standardeissa määriteltyjen ensimmäisen kahdeksan testivärin (R1–R8) värintoiston keskimääräinen Ra-indeksi;

11)

’hehkumisella’ ilmiötä, jossa valoa tuotetaan lämmöstä, mikä tapahtuu valonlähteissä tyypillisesti lankamaisella johtimella (’hehkulanka’), joka kuumennetaan johtamalla sähkövirta sen läpi;

12)

’halogeenivalonlähteellä’ hehkuvalonlähdettä, jossa on volframista valmistettu lankamainen johdin, joka on halogeenejä tai halogeeniyhdisteitä sisältävän kaasun ympäröimä;

13)

’fluoresenssilla’ tai ’loistevalonlähteellä’ ilmiötä tai valonlähdettä, jossa käytetään pienpaine-elohopeatyyppistä sähköistä kaasupurkausta, jossa suurin osa valosta emittoituu yhdestä tai useammasta loisteainekerroksesta, jonka purkauksen aiheuttama ultraviolettisäteily virittää. Loistevalonlähteillä voi olla yksi (’yksikantainen’) tai kaksi (’kaksikantainen’) liitäntää (’kantaa’) niiden sähkönsyöttöön. Tämän asetuksen soveltamiseksi myös magneettiseen induktioon perustuvia valonlähteitä pidetään loistevalonlähteinä;

14)

’suurpainepurkauksella’ (HID) sähköistä kaasupurkausta, jossa seinämän lämpötila stabiloi valoa tuottavan kaaren ja kaarikammiosta kuvun seinämään kohdistuva tehotiheys on suurempi kuin 3 wattia neliösenttimetriä kohden. Suurpainepurkausvalonlähteet rajoittuvat liitteessä I määriteltyihin monimetalli-, suurpainenatrium- ja elohopeahöyrytyyppeihin;

15)

’kaasupurkauksella’ ilmiötä, jossa valontuotto perustuu, suoraan tai epäsuorasti, kaasussa, plasmassa, metallihöyryssä tai kaasujen ja höyryjen seoksessa tapahtuvaan sähköpurkaukseen;

16)

’epäorgaanisella loistediodilla (LED)’ teknologiaa, jossa valoa tuotetaan epäorgaanisesta materiaalista valmistetulla pn-liitoksella varustetulla puolijohdelaitteella. Liitos säteilee optista säteilyä sähkövirran vaikutuksesta;

17)

’orgaanisella loistediodilla (OLED)’ teknologiaa, jossa valoa tuotetaan orgaanisesta materiaalista valmistetulla pn-liitoksella varustetulla puolijohdelaitteella. Liitos säteilee optista säteilyä sähkövirran vaikutuksesta;

18)

’suurpainenatriumvalonlähteellä’ (HPS-valonlähteellä) suurpainepurkausvalonlähdettä, jossa valoa tuotetaan pääosin noin 10 kilopascalin osapaineessa toimivan natriumhöyryn säteilyn avulla. Suurpainenatriumvalonlähteillä voi olla yksi (’yksikantainen’) tai kaksi (’kaksikantainen’) liitintä niiden sähkönsyöttöön.

19)

’myyntipisteellä’ fyysistä paikkaa, jossa tuotteita on näytteillä tai tarjolla asiakkaalle ostettaviksi, vuokrattaviksi tai osamaksulla ostettaviksi.

a)

myyntipisteessä kaikissa valonlähteissä, jotka eivät ole osa sisältävää tuotetta, on tavarantoimittajan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti toimittama merkki ja että merkki tai energiatehokkuusluokka on selvästi näkyvillä liitteen III mukaisesti;

b)

etämyynnin ja internetmyynnin tapauksessa merkki ja tuoteseloste asetetaan saataville liitteiden VII ja VIII mukaisesti;

c)

tiettyä valonlähdemallia koskevassa visuaalisessa mainonnassa, myös internetissä, ilmoitetaan mallin energiatehokkuusluokka ja merkissä käytössä oleva energiatehokkuusluokkien asteikko liitteen VII mukaisesti;

d)

tiettyä valonlähdemallia koskevassa ja sen erityisiä teknisiä ominaisuuksia kuvaavassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, myös internetissä olevassa teknisessä myynninedistämismateriaalissa, ilmoitetaan mallin energiatehokkuusluokka ja merkissä käytössä oleva energiatehokkuusluokkien asteikko liitteen VII mukaisesti;

e)

myyntipisteessä olevien valonlähteiden olemassa olevat merkit korvataan uudelleenskaalatuilla merkeillä siten, että ne peittävät olemassa olevat merkit, myös silloin kun ne on painettu tai kiinnitetty pakkaukseen, 18 kuukauden kuluessa tämän asetuksen soveltamisen alkamisajankohdasta.

1)

’verkkojännitteisellä valonlähteellä’ (Mains Light Source, MLS) valonlähdettä, jota voidaan käyttää suoraan verkkovirralla. Valonlähteitä, jotka toimivat suoraan verkkovirralla ja jotka voivat toimia myös välillisesti verkkovirralla erillistä liitäntälaitetta käyttäen, pidetään verkkojännitteisinä valonlähteinä;

2)

’muulla kuin verkkojännitteisellä valonlähteellä’ (Non-Mains Light Source, NMLS) valonlähdettä, joka tarvitsee erillisen liitäntälaitteen voidakseen toimia verkkovirralla;

3)

’erillisellä liitäntälaitteella’ liitäntälaitetta, jota ei ole fyysisesti integroitu valonlähteeseen ja joka saatetaan markkinoille erillisenä tuotteena tai osana sisältävää tuotetta;

4)

’suuntaavalla valonlähteellä’ (Directional Light Source, DLS) valonlähdettä, jossa vähintään 80 prosenttia kokonaisvalovirrasta on π steradiaanin avaruuskulman sisällä (vastaa kartiota, jonka kulma on 120°);

5)

’ympärisäteilevällä valonlähteellä’ (Non-Directional Light Source, NDLS) valonlähdettä, joka ei ole suuntaava valonlähde;

6)

’tietoverkkoon liitetyllä valonlähteellä’ (Connected Light Source, CNS) valonlähdettä, johon sisältyy datayhteysosia, joita on toiminnallisesti tai fyysisesti mahdotonta erottaa valoa säteilevistä osista ’vertailuasetusten’ ylläpitämiseksi. Valonlähteessä voi olla fyysisesti integroituja datayhteysosia yhdessä kiinteässä kotelossa, tai valonlähteeseen voi liittyä fyysisesti erillisiä datayhteysosia, jotka on saatettu markkinoille yhdessä valonlähteen kanssa yhtenä tuotteena;

7)

’datayhteysosilla’ osia, jotka toteuttavat mitä tahansa seuraavista toiminnoista:

8)

’värilämpötilaltaan säädettävällä valonlähteellä’ (Colour-Tuneable Light Source, CTLS) valonlähdettä, joka voidaan säätää säteilemään valoa laajasti vaihtelevalla värialueella 2 artiklassa määritellyn alueen ulkopuolella, mutta joka voidaan myös säätää säteilemään valkoista valoa 2 artiklassa määritellyllä alueella, minkä perusteella valonlähde kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan.

Värilämpötilaltaan säädettävinä valonlähteinä ei pidetä säädettäviä valkoisia valonlähteitä, jotka voidaan ainoastaan säätää säteilemään valoa erilaisilla värilämpötiloilla 2 artiklassa määritellyllä alueella, eikä Dim-to-Warm-valonlähteitä, joiden värilämpötila lämpenee himmennettäessä, eli jotka siirtävät himmennettäessä valkoisen valon tuottoaan pienempään värilämpötilaan, millä simuloidaan hehkuvalonlähteiden käyttäytymistä;

9)

’spektrisellä puhtaudella’ prosenttiosuutta, joka on laskettu standardeissa tarkemmin määriteltyä menettelyä käyttäen tietynväristä valoa säteilemään säädetylle värilämpötilaltaan säädettävälle valonlähteelle piirtämällä väriavaruuskoordinaatistoon (x ja y) suora viiva pisteestä, jonka värikoordinaatit ovat x = 0,333 ja y = 0,333 (akromaattinen ärsyke; piste 1), valonlähteen värikoordinaatteja (x ja y) edustavan pisteen (piste 2) kautta väriavaruuden ulkoreunalla olevaan pisteeseen (käyrä, piste 3). Spektrinen puhtaus lasketaan pisteiden 1 ja 2 välisenä etäisyytenä jaettuna pisteiden 1 ja 3 välisellä etäisyydellä. Viivan koko pituus edustaa 100 prosentin väripuhtautta (käyrällä oleva piste). Akromaattinen ärsykepiste edustaa 0 prosentin väripuhtautta (valkoinen valo);

10)

’korkean luminanssin valonlähteellä’ (High-Luminance Light Source, HLLS) LED-valonlähdettä, jonka keskiluminanssi on suurempi kuin 30 cd/mm2 suurimman valovoiman suuntaa;

11)

’luminanssilla’ (tiettyyn suuntaan, todellisen tai kuvitellun pinnan tietyssä pisteessä) tietyn pisteen läpi kulkevan ja tiettyyn avaruuskulmaan jatkuvan valokeilan säteilemää valovirtaa jaettuna kyseisen pisteen sisältävän keilan poikkileikkauksen pinta-alalla (cd/m2);

12)

LED-valonlähteen ’keskiluminanssilla’ (luminanssi-HLLS) keskimääräistä luminanssia sillä valoa säteilevällä pinta-alalla, jolla luminanssi oli yli 50 prosenttia luminanssin huippuarvosta (cd/mm2);

13)

’valaistuksen ohjauksen osilla’ osia, jotka on integroitu valonlähteeseen tai jotka ovat fyysisesti erillisiä, mutta joita markkinoidaan yhdessä valonlähteen kanssa yhtenä tuotteena, ja jotka eivät ole ehdottoman tarpeellisia, jotta valonlähde voi säteillä valoa täydellä kuormalla, mutta joiden avulla valovoimaa, värilaatua, ekvivalenttia värilämpötilaa, valospektriä ja/tai säteilykulmaa voidaan hallita manuaalisesti tai automaattisesti suoralla tai kauko-ohjauksella. Myös himmentimiä pidetään valaistuksen ohjauksen osina.

Määritelmään sisältyvät myös datayhteysosat, mutta siihen eivät sisälly komission asetuksen (EY) N:o 1275/2008 (1) soveltamisalaan kuuluvat laitteet;

14)

’valaistukseen liittymättömillä osilla’ osia, jotka on integroitu valonlähteeseen tai jotka ovat fyysisesti erillisiä, mutta joita markkinoidaan yhdessä valonlähteen kanssa yhtenä tuotteena, ja jotka eivät ole tarpeellisia, jotta valonlähde voi säteillä valoa täydellä kuormalla, ja jotka eivät ole ’valaistuksen ohjauksen osia’. Esimerkkeinä voidaan mainita muun muassa seuraavat: kaiuttimet (audio), kamerat, viestintäsignaalien toistimet kantaman laajentamiseksi (esim. WiFi), verkon vakautta tukevat osat (vaihto omiin sisäisiin akkuihin tarvittaessa), akkulaturit, tapahtumien visuaalinen ilmoittaminen (saapuva posti, soiva ovikello, hälytys), LiFin käyttö (Light Fidelity; kaksisuuntainen, suurinopeuksinen ja täysin verkotettu langaton viestintäteknologia).

Määritelmään sisältyvät myös datayhteysosat, joita käytetään muihin toimintoihin kuin valonsäteilytoiminnon ohjaamiseen;

15)

’hyötyvalovirralla’ (Φuse) sitä valonlähteen valovirran osaa, joka otetaan huomioon valonlähteen energiatehokkuutta määritettäessä:

16)

suuntaavan valonlähteen ’säteilykulmalla’ kahden kuvitteellisen viivan välistä kulmaa, joka muodostuu säteilykeilan optisen akselin kautta kulkevalla tasolla, kun nämä viivat kulkevat valonlähteen etupinnan keskikohdan ja sellaisten pisteiden kautta, joissa valovoima on 50 prosenttia keskisäteen intensiteetistä; keskisäteen intensiteetti on optisen säteilykeilan akselilla mitattu valovoiman arvo.

Valonlähteissä, joissa on erilaiset säteilykulmat eri tasoilla, huomioon otetaan suurin säteilykulma.

Valonlähteissä, joissa käyttäjä voi muuttaa säteilykulmaa, huomioon otetaan ’vertailuasetuksia’ vastaava säteilykulma;

17)

’täydellä kuormalla’ ilmoitettujen käyttöolosuhteiden rajoissa olevaa valonlähteen tilaa, jossa valonlähde säteilee suurimman (himmentämättömän) valovirran;

18)

’valmiustilalla’ valonlähteen tilaa, jossa se on kytketty verkkovirtaan mutta valonlähde ei tarkoituksellisesti säteile valoa ja valonlähde odottaa ohjaussignaalia palautuakseen tilaan, jossa valoa säteilee. Valmiustilan mahdollistavien valaistuksen ohjauksen osien on oltava ohjaustilassaan. Valaistukseen liittymättömät osat on kytkettävä irti tai pois päältä tai niiden tehonkulutus on minimoitava valmistajan ohjeiden mukaisesti;

19)

’verkkovalmiustilalla’ tietoverkkoon liitetyn valonlähteen tilaa, jossa se on kytketty verkkovirtaan mutta valonlähde ei tarkoituksellisesti säteile valoa ja se odottaa etäohjaussignaalia palautuakseen tilaan, jossa valoa säteilee. Valaistuksen ohjauksen osien on oltava ohjaustilassaan. Valaistukseen liittymättömät osat on kytkettävä irti tai pois päältä tai niiden tehonkulutus on minimoitava valmistajan ohjeiden mukaisesti;

20)

’ohjaustilalla’ valaistuksen ohjauksen osien tilaa, jossa ne on kytketty valonlähteeseen ja ne toteuttavat toimintojaan siten, että ohjaussignaali voidaan tuottaa sisäisesti tai etäohjaussignaali voidaan vastaanottaa kiinteän tai langattoman yhteyden kautta ja käsitellä siten, että se johtaa valonlähteen valonsäteilyn muutokseen;

21)

’etäohjaussignaalilla’ signaalia, joka tulee valonlähteen ulkopuolelta tietoverkon kautta;

22)

’ohjaussignaalilla’ analogista tai digitaalista signaalia, joka välitetään valonlähteeseen langattomasti tai kiinteästi jännitemodulaation avulla erillisillä ohjauskaapeleilla tai moduloidulla signaalilla syöttöjännitteessä. Signaalia ei välitetä tietoverkon kautta vaan se tulee esimerkiksi sisäisestä lähteestä tai tuotteen mukana toimitetusta kaukosäätimestä;

23)

’tietoverkolla’ viestintäinfrastruktuuria, jolle on määritelty yhteyksien topologia, arkkitehtuuri, mukaan lukien fyysiset komponentit, sekä organisaatioperiaatteet, viestintämenettelyt ja esitysmuodot (yhteyskäytännöt);

24)

’päälle kytkettynä -tilan teholla’ (Pon) watteina ilmaistua valonlähteen sähkönkulutusta täydellä kuormalla, kun kaikki valaistuksen ohjauksen osat ja valaistukseen liittymättömät osat on kytketty irti. Jos näitä osia ei voi kytkeä irti, ne on kytkettävä pois päältä tai niiden tehonkulutus on minimoitava valmistajan ohjeiden mukaisesti. Sellaisten muiden kuin verkkojännitteisten valonlähteiden tapauksessa, jotka tarvitsevat toimiakseen erillisen liitäntälaitteen, Pon voidaan mitata suoraan valonlähteen ottoliitännästä tai Pon määritetään käyttäen liitäntälaitetta, jonka hyötysuhde on tunnettu ja jonka sähkönkulutus vähennetään mitatusta verkkovirran syöttöarvosta;

25)

’valmiustilateholla’ (Pno) valonlähteen sähkönkulutusta valmiustilassa watteina ilmaistuna;

26)

’verkkovalmiustilateholla’ (Pnet) tietoverkkoon liitetyn valonlähteen sähkönkulutusta verkkovalmiustilassa watteina ilmaistuna;

27)

’vertailuasetuksilla’ (Reference Control Settings, RCS) asetusta tai asetusten yhdistelmää, jota käytetään tarkastettaessa, onko valonlähde tämän asetuksen mukainen. Näillä asetuksilla on merkitystä valonlähteissä, joissa loppukäyttäjä voi hallita säteillyn valon valovoimaa, väriä, ekvivalenttia värilämpötilaa, spektriä ja/tai säteilykulmaa manuaalisesti tai automaattisesti suoralla tai kauko-ohjauksella.

Vertailuasetukset ovat periaatteessa valmistajan etukäteen määrittelemät tehdasasetukset, jotka käyttäjä kohtaa asentaessaan tuotteen ensimmäisen kerran (käyttövalmiit arvot). Jos asennusmenettelyyn sisältyy automaattinen ohjelmistopäivitys ensimmäisen asennuksen aikana tai jos käyttäjä voi valita, tehdäänkö tällainen päivitys, tästä seuraavat muutokset asetuksissa (jos niitä tapahtuu) on otettava huomioon.

Jos käyttövalmis arvo on tarkoituksellisesti asetettu erilaiseksi kuin vertailuasetus (esim. alhainen teho turvallisuussyistä), valmistajan on ilmoitettava teknisessä dokumentaatiossa, kuinka vertailuasetukset palautetaan vaatimusten noudattamisen tarkastamista varten, ja esitettävä tekniset perustelut sille, miksi käyttövalmis arvo on asetettu vertailuasetuksesta poikkeavasti.

Valonlähteen valmistajan on määriteltävä vertailuasetukset siten, että

Vertailuasetukset on määriteltävä valonlähteille, joiden osalta sisältävän tuotteen valmistaja voi tehdä toteutusta koskevia valintoja, jotka vaikuttavat valonlähteen ominaisuuksiin (esim. käyttövirran määrittely, lämpösuunnittelu) ja joihin loppukäyttäjä ei voi vaikuttaa. Tässä tapauksessa sovelletaan valonlähteen valmistajan määrittelemiä nimellisiä testausolosuhteita;

28)

’elohopeavalonlähteellä’ suurpainepurkausvalonlähdettä, jossa pääosa valosta tuotetaan, suoraan tai epäsuorasti, yli 100 kilopascalin osapaineessa toimivan, pääasiassa höyrystyneen elohopean säteilyn avulla;

29)

’monimetallivalonlähteellä’ (MH) suurpainepurkausvalonlähdettä, jossa valoa tuotetaan metallihöyryn, metallihalidien ja metallihalidien hajoamistuotteiden seoksen säteilyn avulla. Monimetallivalonlähteillä voi olla yksi (’yksikantainen’) tai kaksi (’kaksikantainen’) liitintä niiden sähkönsyöttöön. Monimetallivalonlähteiden purkausputken materiaalina voi kvartsi (QHM) tai se voi olla keraaminen (CHM);

30)

’yksikantaloistevalonlähteellä’ (CFL) yksikantaista loistevalonlähdettä, jossa on pieneen tilaan mahtuvaksi suunniteltu taivutettu putkirakenne. Yksikantaloistevalonlähteet voivat olla pääasiassa spiraalinmuotoisia tai ne voivat olla pääasiassa muotoiltuja yhteenliitetyiksi rinnakkaisiksi putkiksi, joilla voi olla toinen kupumainen vaippa. Yksikantaloistevalonlähteitä on saatavilla kiinteän liitäntälaitteen kanssa (CFLi) tai ilman sitä (CFLni);

31)

’T2/T5/T8/T9/T12-kaksikantaloistevalonlähteellä’ putkimaista valonlähdettä, jonka halkaisija on vastaavasti noin 7, 16, 26, 29 ja 38 mm, siten kuin se on määritelty standardeissa. Putki voi olla suora (lineaarinen) tai taivutettu (esim. U-putki, rengas);

32)

’T5-HE-kaksikantaloistevalonlähteellä’ energiatehokasta (High Efficiency) lineaarista T5-loistevalonlähdettä, jonka ohjausvirta on alle 0,2 A;

33)

’T5-HO-kaksikantaloistevalonlähteellä’ suuritehoista (High Output) lineaarista T5-loistevalonlähdettä, jonka ohjausvirta on vähintään 0,2 A;

34)

’R7s-kantaisella halogeenivalonlähteellä’ verkkojännitteellä toimivaa kaksikantaista lineaarista valonlähdettä, jonka kannan halkaisija on 7 mm;

35)

’akku- tai paristokäyttöisellä’ tuotetta, joka toimii ainoastaan tasavirralla, jota saadaan samaan tuotteeseen sisältyvästä lähteestä ilman, että tuote on liitetty suoraan tai välillisesti sähköverkkoon;

36)

’ulkokuvulla’ suurpainepurkausvalonlähteen toista ulompaa kupua, jota ei tarvita valon tuottamiseen, kuten ulkokuorta, joka estää elohopeaa ja lasia pääsemästä ympäristöön lampun särkyessä. Ulkokuvun olemassaoloa määriteltäessä huomioon ei oteta suurpainepurkausvalonlähteiden purkausputkia;

37)

suurpainepurkausvalonlähteen ’himmeällä ulkokuvulla’ läpinäkymätöntä ulkokupua tai ulkoputkea, jossa valoa tuottava purkausputki ei ole näkyvillä;

38)

’häikäisysuojalla’ mekaanista tai optista, heijastavaa tai heijastamatonta valoa läpäisemätöntä estettä, jonka tehtävänä on estää suuntaavan valonlähteen valonsäteilijän säteilemä suora näkyvä säteily, jotta voidaan välttää näkökyvyn tilapäinen ja osittainen menetys (estohäikäisy), jos havainnoitsija katsoo suoraan lamppuun. Tähän ei sisälly suuntaavan valonlähteen valonsäteilijän pinnoite;

39)

’välkynnällä’ näköaistimuksen epävakaisuutta, jonka valoärsykkeen, luminanssin tai spektrijakauman vaihtelu aiheuttaa staattisessa ympäristössä olevalle staattiselle havainnoijalle. Vaihtelu voi olla jaksollista tai jaksotonta, ja sen aiheuttajana voi olla valonlähde itse, virtalähde tai muut vaikuttavat tekijät.

Tässä asetuksessa välkynnän mittayksikkönä käytetään parametria ’Pst LM’, jossa ’st’ tarkoittaa lyhytaikaista (short term) ja ’LM’ viittaa valon välkyntämittausmenetelmään, siten kuin se on määritelty standardeissa. Arvo Pst LM = 1 tarkoittaa, että keskimääräinen havainnoija havaitsee välkynnän 50 prosentin todennäköisyydellä;

40)

’stroboskooppi-ilmiöllä’ liikeaistimuksen muutosta, jonka valoärsykkeen, luminanssin tai spektrijakauman vaihtelu aiheuttaa epästaattisessa ympäristössä olevalle staattiselle havainnoijalle. Vaihtelu voi olla jaksollista tai jaksotonta, ja sen aiheuttajana voi olla valonlähde itse, virtalähde tai muut vaikuttavat tekijät.

Tässä asetuksessa stroboskooppi-ilmiön mittayksikkönä käytetään parametria ’SVM’ (Stroboscopic Visibility Measure), siten kuin se on määritelty standardeissa. Arvo SVM = 1 vastaa keskimääräisen havainnoitsijan näkökynnystä;

41)

tunnuksella ’R9’ standardeissa määritellyn punaisen esineen värintoistoindeksiä;

42)

parametrin ’ilmoitetulla arvolla’ tavarantoimittajan asetuksen (EU) 2017/1369 3 artiklan 3 kohdan mukaisessa teknisessä dokumentaatiossa antamaa arvoa;

43)

’valovoimalla’ (kandela, cd) valonlähteestä tiettyyn avaruuskulmaan säteilevää valovirtaa suhteessa avaruuskulman kokoon;

44)

’ekvivalentilla värilämpötilalla’ (CCT [K]) sellaisen Planckin säteilijän (mustan kappaleen) lämpötilaa, jonka aistittu väri läheisimmin muistuttaa tietyn ärsykkeen väriä samalla valoisuudella ja samoissa määrätyissä katseluolosuhteissa;

45)

’värin yhtenäisyydellä’ valmistajan tai maahantuojan ilmoittamaa yksittäisen valonlähteen alkuperäisten (lyhyen ajan jälkeen), spatiaalisina keskiarvoina määriteltyjen värikoordinaattien (x ja y) suurinta poikkeamaa värilaadun keskipisteestä (cx ja cy), ilmaistuna värilaadun keskipisteen (cx ja cy) ympärille muodostetun MacAdamin ellipsin suuruutena (ilmaistaan portaina);

46)

’perusaallon tehokertoimella’ (cos φ1) verkkojännitteen harmonisen yliaallon ja verkkovirran harmonisen yliaallon välisen vaihekulman φ1 kosinia. Sitä käytetään LED- ja OLED-teknologiaa käyttävissä verkkojännitteisissä valonlähteissä. Perusaallon tehokerroin mitataan täydellä kuormalla, tarvittaessa vertailuasetuksilla, siten, että valaistuksen ohjauksen osat ovat ohjaustilassa ja valaistukseen liittymättömät osat on kytketty irti tai pois päältä tai niiden tehonkulutus on minimoitu valmistajan ohjeiden mukaisesti;

47)

’valovirran alenemakertoimella’ (XLMF) valonlähteen määrätyn käyttöajan jälkeen emittoiman valovirran suhdetta alkuperäiseen valovirtaan;

48)

’eloonjäämiskertoimella’ (Survival Factor, SF) sitä määriteltyä osuutta valonlähteiden kokonaismäärästä, joka toimii edelleen määrätyn ajan jälkeen määrätyissä olosuhteissa ja määrätyllä sytytystiheydellä;

49)

LED- ja OLED-valonlähteiden ’eliniällä’ tunteina ilmoitettua aikaa niiden käytön alkamisesta hetkeen, jolloin 50 prosentilla valonlähdekannasta valoteho on vähitellen heikentynyt alle 70 prosenttiin alkuperäiseen valovirrasta. Tästä käytetään myös nimitystä L70B50-elinikä;

50)

’näyttömekanismilla’ kaikenlaisia näyttöruutuja, mukaan lukien kosketusnäytöt tai muu visuaalinen teknologia internetsisällön esittämiseksi käyttäjille;

51)

’kosketusnäytöllä’ kosketukseen reagoivaa näyttöä, kuten taulutietokoneen, laattatietokoneen tai älypuhelimen näyttöä;

52)

’kerrosteisella näyttötavalla’ visuaalista rajapintaa, jossa kuva- tai tietosarja saadaan näkyviin napsauttamalla hiiren painiketta, kohdistamalla hiiri asianomaisen kohdan päälle tai tekemällä kosketusnäytöllä kuva- tai tietosarjan päällä laajennusliike;

53)

’vaihtoehtoisella tekstillä’ grafiikalle vaihtoehtoista tekstiä, jota käytetään tietojen esittämiseen ei-graafisessa muodossa silloin, kun näyttölaite ei pysty toistamaan grafiikkaa, tai esteettömyyden apuna esim. syötteenä äänisynteesilaitteille;

54)

’projisoidulla valoa säteilevällä pinta-alalla’ (A) valoa säteilevän pinnan neliömillimetreinä ilmaistua pinta-alaa, kun valoa säteilevä pinta kuvataan ortografisena projektiona suunnasta, jossa valovoima on suurin; valoa säteilevä pinta-ala on valonlähteen pinta-ala, joka säteilee ilmoitettuja optisia ominaisuuksia vastaavaa valoa, ja se voi olla kaaren likimääräinen pallopinta (a), hehkulankakierukan lieriöpinta (b), kaasupurkauslampun lieriöpinta (c, d) tai loistediodin litteä tai puolipallon muotoinen vaippa (e).

Valonlähteillä, joissa on himmeä ulkokupu tai häikäisysuoja, valoa säteilevä pinta-ala tarkoittaa koko pintaa, jonka kautta valo poistuu valonlähteestä.

Valonlähteillä, joissa on useampi kuin yksi valonsäteilijä, valoa säteilevällä pinnalla tarkoitetaan sen pienimmän bruttotilavuuden projektiota, joka riittää ympäröimään kaikki säteilijät.

Suurpainepurkausvalonlähteillä sovelletaan kuvan (a) määritelmää, jollei sovelleta kuvassa (d) määriteltyjä mittoja ja L>D, kun L on elektrodin kärkien välinen etäisyys ja D on purkausputken sisähalkaisija.

55)

’QR-koodilla (Quick Response)’ tuotemallin energiamerkissä olevaa kaksiulotteista viivakoodia, joka liittää mallin tietoihin, jotka siitä on rekisteröity tuotetietokannan julkiseen osaan.

—

vakiokokoisella merkillä leveys vähintään 36 mm ja korkeus vähintään 75 mm;

—

pienikokoisella merkillä (leveys alle 36 mm) leveys vähintään 20 mm ja korkeus vähintään 54 mm.

I.

tavarantoimittajan nimi tai tavaramerkki;

II.

tavarantoimittajan mallitunniste;

III.

energiatehokkuusluokkien asteikko A:sta G:hen;

IV.

energiankulutus ilmaistuna sähkönkulutuksena kilowattitunteina 1 000 tunnissa valonlähteen ollessa päälle kytkettynä;

V.

QR-koodi;

VI.

liitteen II mukaisesti määritetty energiatehokkuusluokka;

VII.

tämän asetuksen numero, eli ’2019/2015’.

a)

Merkkien osatekijöiden mittasuhteissa ja eritelmissä on noudatettava liitteessä III olevaa 1 kohtaa ja valonlähteiden vakiokokoisen merkin ja pienikokoisen merkin rakennetta.

b)

Merkin tausta on 100 prosentin valkoinen.

c)

Käytettävät kirjasintyypit ovat Verdana ja Calibri.

d)

Käytettävät värit ovat CMYK – syaani, magenta, keltainen ja musta – seuraavan esimerkin mukaisesti: 0-70-100–0: 0 % syaania, 70 % magentaa, 100 % keltaista, 0 % mustaa.

e)

Merkkien on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset (numerot viittaavat edellä oleviin kuviin):

1.1

Taulukko 3

Tuoteseloste

Taulukko 4

Valovirran vertailuarvo vastaavuusväitteitä varten

Taulukko 5

Valovirran aleneman korjauskertoimet

Taulukko 6

LED-valonlähteiden korjauskertoimet

Taulukko 7

Ympärisäteilevien valonlähteiden vastaavuusväitteet

Taulukko 8

T8 - ja T5-valonlähteiden vähimmäistehokkuusarvot

Valonlähteillä, jotka voidaan virittää säteilemään täydellä kuormalla ominaisuuksiltaan vaihtelevaa valoa, niiden parametrien arvot, jotka vaihtelevat näiden ominaisuuksien mukaan, on ilmoitettava vertailuasetuksilla.

Jos valonlähdettä ei enää saateta EU:n markkinoille, tavarantoimittajan on ilmoitettava tuotetietokannassa päivämäärä (kuukausi, vuosi), jolloin saattaminen EU:n markkinoille päättyi.

a)

Vertailuasetukset ja tarvittaessa ohjeet siitä, kuinka ne saadaan käyttöön;

b)

Ohjeet siitä, kuinka valaistuksen ohjauksen osat ja/tai valaistukseen liittymättömät osat voidaan irrottaa, jos niitä on, tai kuinka ne voidaan kytkeä pois päältä tai niiden tehonkulutus voidaan minimoida;

c)

Jos valonlähde on himmennettävä, luettelo yhteensopivista himmentimistä ja valonlähde–himmennin-yhteensopivuusstandardi, jonka mukainen valonlähde on, jos tällaista standardia on noudatettu;

d)

Jos valonlähde sisältää elohopeaa, ohjeet jätteiden hävittämisestä, jos valonlähde särkyy;

e)

Suosituksia valonlähteen käsittelystä sen käyttöiän päättyessä direktiivin 2012/19/EU (1) mukaisesti.

—

suuntaavilla valonlähteillä valonlähdetyyppi on lueteltu taulukossa 4 ja valonlähteen valovirta kartiossa, jonka kulma on 90° (Φ90°), ei ole alhaisempi kuin taulukossa 4 annettu vastaava valovirran vertailuarvo. Valovirran vertailuarvo kerrotaan taulukossa 5 annetulla korjauskertoimella. LED-valonlähteiden osalta se kerrotaan vielä taulukossa 6 annetulla korjauskertoimella;

—

ympärisäteilevillä valonlähteillä väitetty vastaavan hehkuvalonlähteen teho (täysiksi wateiksi pyöristettynä) on taulukossa 7 annettu valonlähteen valovirtaa vastaava teho.

—

valovoima ei missään suunnassa putken akselin ympärillä poikkea keskimääräisestä valovoimasta putken ympärillä enempää kuin 25 prosenttia; ja

—

LED-valonlähteen valovirta ei ole alhaisempi kuin väitetyn wattiluvun loistevalonlähteen valovirta. Loistevalonlähteen valovirta saadaan kertomalla väitetty wattiluku loistevalonlähdettä vastaavalla vähimmäisvalotehokkuudella, joka on annettu taulukossa 8; ja

—

LED-valonlähteen wattiluku ei ole suurempi kuin sen loistevalonlähteen wattiluku, joka sillä väitetään korvattavan.

1.

Tämän liitteen 2 kohdan a ja b alakohdan osalta jäsenvaltion viranomaisten on tarkastettava yksi mallia edustava laite.

Tämän liitteen 2 kohdan c alakohdan osalta jäsenvaltion viranomaisten on tarkastettava kymmenen valonlähdemallia edustavaa laitetta. Tarkastuksissa sallitut poikkeamat on määritelty tämän liitteen taulukossa 6.

2.

Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos

3.

Jos 2 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään malli, joka on mainittu vastaavana mallina tavarantoimittajan teknisessä dokumentaatiossa, ole tämän asetuksen mukainen.

4.

Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle viipymättä sen jälkeen, kun mallin vaatimustenvastaisuutta koskeva päätös on tehty tämän liitteen 3 kohdan mukaisesti.