25.11.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 303/1


KOMISSION ASETUS (EU) 2019/1939,

annettu 7 päivänä marraskuuta 2019,

asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päästönrajoituksen lisästrategioista (AES), ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta, moottorin kylmäkäynnistysvaiheiden aikaisten päästöjen mittaamisesta ja kannettavan päästöjenmittausjärjestelmän (PEMS) käytöstä hiukkasmäärän mittaamiseksi raskaiden hyötyajoneuvojen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO,

Joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja moottorien tyyppihyväksynnästä raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta ja asetuksen (EY) N:o 715/2007 ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta sekä direktiivien 80/1269/ETY, 2005/55/EY ja 2005/78/EY kumoamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan, 5 artiklan 4 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päästöjenrajoituksen lisästrategioiden (AES) ilmoittamista ja arviointia koskevia sääntöjä muutettiin hiljattain kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen osalta komission asetuksella (EU) N:o 2017/1151 (2). Raskaita hyötyajoneuvoja koskevat komission asetuksessa (EU) N:o 582/2011 (3) jo vahvistetut säännökset olisi yhdenmukaistettava johdonmukaisuuden vuoksi.

(2)

Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaus on yksi ajoneuvon tyyppihyväksyntämenettelyn keskeisistä osatekijöistä, jonka ansiosta päästöjenrajoitusjärjestelmien suorituskyky voidaan todentaa ajoneuvon koko käyttöiän ajan. Komission asetuksessa (EU) N:o 582/2011 edellytetään, että testit tehdään kannettavalla päästöjenmittausjärjestelmällä (PEMS), jolla päästöjä arvioidaan tavanomaisissa käyttöolosuhteissa. PEMS-menettelyä käytetään myös syklin ulkopuolisten päästöjen tarkastamiseen tyyppihyväksynnän yhteydessä.

(3)

Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä moottorin kylmäkäynnistyksen jälkeen ei tällä hetkellä arvioida osana tyyppihyväksyntätestiä tai käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testausta. Kun seurantatoimien yhteydessä oli kerätty ja analysoitu tyyppihyväksyntätestien ja käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testeistä saatuja tietoja, todettiin, että moottorin kylmäkäynnistysjakson arvioimatta jättämisen seurauksena merkittävä määrä NOx-kokonaispäästöistä jäi analyysin ulkopuolelle. Jotta mittausmenettely edustaisi todellisia päästöjä paremmin, sitä olisi tarkistettava sisällyttämällä siihen epäpuhtauspäästöjen mittaaminen moottorin kylmäkäynnistysjakson aikana.

(4)

PEMS-järjestelmällä tehtävät hiukkasmäärämittaukset on toteutettu onnistuneesti kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjä koskevien tyyppihyväksyntäsääntöjen (4) mukaisesti. Komission yhteinen tutkimuskeskus analysoi pilottitutkimuksessaan kannettavan hiukkasmäärälaitteiston käyttöä raskaiden hyötyajoneuvojen testauksessa, ja sen perusteella katsotaan aiheelliseksi sisällyttää samanlainen vaatimus myös raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjä koskeviin tyyppihyväksyntäsääntöihin. Komissiolla on asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti velvollisuus tarkistaa hiukkaspäästöihin sovellettavan lopullisen vaatimustenmukaisuuden tunnusluvun tasoa tekniikan kehityksen ottamiseksi huomioon.

(5)

Komissio on tietoinen siitä, että kipinäsytytys- ja kaksipolttoainemoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin, joiden polttoaineena käytetään paineistettua maakaasua (CNG), nesteytettyä maakaasua (LNG) tai nestekaasua (LPG), voidaan joutua tekemään teknisiä mukautuksia hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluvun noudattamiseksi. Jotta kaasumoottorien valmistajilla olisi riittävästi aikaa mukauttaa tuotteensa tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisiksi, olisi säädettävä siirtymäajasta, jonka jälkeen tällaisilla moottoreilla varustettuihin ajoneuvoihin sovellettavaa suurinta sallittua vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua on noudatettava.

(6)

Tässä asetuksessa säädettyjä käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testausta koskevia vaatimuksia ei pitäisi soveltaa taannehtivasti sellaisiin moottoreihin ja ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty ennen kyseisten vaatimusten käyttöönottoa. Tämän asetuksen liitteissä I, II ja III vahvistettuja muutoksia olisi sen vuoksi sovellettava ainoastaan uusien moottori- ja ajoneuvotyyppien käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaamiseen eli vain sellaisiin moottoreihin ja ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty tällä asetuksella tehtyjen muutosten mukaisesti.

(7)

Ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuutta koskevat säännöt on sisällytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 2018/858 (5), jonka soveltaminen alkaa 1 päivänä syyskuuta 2020. Tällaisten tietojen saatavuutta koskevat asetuksen (EU) N:o 582/2011 säännökset olisi sen vuoksi poistettava kyseisestä päivästä alkaen.

(8)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 582/2011 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 582/2011 seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Poistetaan 5 alakohdasta ilmaisu ”sekä korjaus- ja huoltotietojen”.

b)

Kumotaan 43 alakohta.

c)

Lisätään alakohta seuraavasti:

”57)

’hiukkasmäärällä’ (PM) tarkoitetaan pakoputkesta pääsevien kiinteiden hiukkasten kokonaismäärää, joka määritetään UN/ECE-säännön nro 49 (*1) liitteessä 4 kuvatuilla laimennus-, näytteenotto- ja mittausmenetelmillä.

(*1)  Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 49 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat ajoneuvoissa käytettävien puristussytytysmoottoreiden ja kipinäsytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkaspäästöjen rajoittamiseksi toteutettavia toimenpiteitä (EUVL L 171, 24.6.2013, s. 1).”;"

2)

Kumotaan 2 a, 2 b, 2 c, 2 d, 2 e, 2 f, 2 g ja 2 h artikla.

3)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Saadakseen EU-tyyppihyväksynnän moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä, EU-tyyppihyväksynnän hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta tai EU-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen osalta valmistajan on liitteen I säännösten mukaisesti osoitettava, että ajoneuvoille taikka moottorijärjestelmille tai moottoriperheille tehdään 4 ja 14 artiklassa sekä liitteissä III–VIII, X, XIII ja XIV vahvistetut testit ja että ne vastaavat mainituissa liitteissä vahvistettuja vaatimuksia. Valmistajan on myös varmistettava, että polttoaine vastaa liitteessä IX vahvistettuja vertailupolttoaineiden eritelmiä. Kun kyseessä ovat kaksipolttoainemoottorit ja -ajoneuvot (dual-fuel), valmistajan on lisäksi täytettävä liitteessä XVIII vahvistetut vaatimukset.

Saadakseen EU-tyyppihyväksynnän hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta tai EU-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen osalta valmistajan on lisäksi osoitettava, että komission asetuksen (EU) 2017/2400 (*2) 6 artiklassa ja liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttyvät asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos valmistaja osoittaa, että hyväksytyksi toimitettua tyyppiä olevia uusia ajoneuvoja ei rekisteröidä, saateta markkinoille tai oteta käyttöön unionissa asetuksen (EU) 2017/2400 24 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa asianomaisen ajoneuvoryhmän osalta vahvistettuina päivämäärinä tai niiden jälkeen.

(*2)  Komission asetus (EU) 2017/2400, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta raskaiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen määrittämisen osalta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY ja komission asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta (EUVL L 349, 29.12.2017, s. 1).”"

b)

Kumotaan 1 a, 1 b ja 1 c kohta.

c)

Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Saadakseen EU-tyyppihyväksynnän hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta tai EU-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen osalta valmistajan on varmistettava liitteessä I olevassa 4 kohdassa vahvistettujen asennusta koskevien vaatimusten ja, kun kyseessä ovat kaksipolttoaineajoneuvot (dual-fuel), liitteessä XVIII olevassa 6 kohdassa vahvistettujen asennusta koskevien lisävaatimusten noudattaminen.”

d)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Saadakseen laajennuksen EU-tyyppihyväksynnälle, joka on hyväksytty päästöjen osalta tämän asetuksen mukaisesti sellaiselle ajoneuvolle, jonka vertailumassa on suurempi kuin 2 380 kg mutta enintään 2 610 kg, valmistajan on noudatettava liitteessä VIII olevassa 5 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.”

e)

Korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Saadakseen EU-tyyppihyväksynnän moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä tai EU-tyyppihyväksynnän ajoneuvolle päästöjen osalta polttoainerajoittamattoman tyyppihyväksynnän, polttoainerajoitetun tyyppihyväksynnän tai polttoainekohtaisen tyyppihyväksynnän saamista varten valmistajan on varmistettava, että liitteessä I olevassa 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät.”

4)

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

EU-tyyppihyväksynnän hakeminen moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä päästöjen osalta”.

b)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Hakemuksen yhteydessä valmistajan on toimitettava asiakirjat, joissa tyhjentävästi kuvaillaan kaikki päästöihin vaikuttavat rakennepiirteet, moottorijärjestelmän päästöjenrajoitusstrategia, tapa, jolla moottorijärjestelmä suoraan tai epäsuorasti ohjaa lähtömuuttujia, joilla on vaikutusta päästöihin, sekä keinot asetusten luvattoman muuttamisen estämiseksi ja joissa tyhjentävästi kuvaillaan liitteessä XIII olevassa 4 ja 5 kohdassa edellytettävä varoitusjärjestelmä ja kuljettajan toimenpiteitä vaativa järjestelmä. Hyväksyntäviranomaisen on identifioitava ja päivättävä asiakirjapaketti ja säilytettävä sitä vähintään kymmenen vuotta hyväksynnän myöntämisestä.

Asiakirjapaketin on koostuttava seuraavista osista:

liitteessä I olevassa 8 kohdassa vahvistetut tiedot,

tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 11 kuvattu AES-asiakirjapaketti, jotta hyväksyntäviranomaiset voivat arvioida päästöjenrajoituksen lisästrategian asianmukaisen käytön.

Hyväksyntäviranomaisen on valmistajan pyynnöstä tehtävä alustava arviointi uusien ajoneuvotyyppien päästöjenrajoituksen lisästrategiasta. Tällöin valmistajan on toimitettava AES-asiakirjapaketin luonnos hyväksyntäviranomaiselle 2–12 kuukautta ennen tyyppihyväksyntämenettelyn aloittamista.

Hyväksyntäviranomainen tekee alustavan arvioinnin valmistajan toimittaman AES-asiakirjapaketin luonnoksen pohjalta. Hyväksyntäviranomaisen on tehtävä alustava arviointi liitteen VI lisäyksessä 2 kuvatun menetelmän mukaisesti. Hyväksyntäviranomainen voi poiketa tästä menetelmästä poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Uusien ajoneuvotyyppien päästöjenrajoituksen lisästrategiasta tehty alustava arviointi on voimassa tyyppihyväksyntää varten 18 kuukauden ajan. Voimassaoloa voidaan jatkaa 12 kuukaudella, jos valmistaja toimittaa hyväksyntäviranomaiselle todisteet siitä, että markkinoilla saataville ei ole tullut uutta teknologiaa, joka muuttaisi päästöjenrajoituksen lisästrategiasta tehtyä alustavaa arviointia.

Foorumi täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi laatii vuosittain luettelon päästöjenrajoituksen lisästrategioista, joita tyyppihyväksyntäviranomaiset eivät ole pitäneet hyväksyttävinä, ja komissio asettaa luettelon julkisesti saataville.”

c)

Kumotaan 4 kohdan d ja g alakohta.

5)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat moottorijärjestelmän tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntää erillisenä teknisenä yksikkönä päästöjen osalta”.

b)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Jos kaikki asiaa koskevat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä moottorijärjestelmälle tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta ja annettava tyyppihyväksyntänumero Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 (*3) 28 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksytyssä sovellettavassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun numerointijärjestelmän mukaisesti.

Tyyppihyväksyntänumeron osa 3 on muodostettava tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen täytäntöönpanosäädöksen säännösten soveltamista.

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1)”;"

c)

Kumotaan 1 a kohdan b alakohta.

6)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

EU-tyyppihyväksynnän hakeminen hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta”.

b)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus EU-tyyppihyväksynnän saamiseksi hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta.”

c)

Kumotaan 4 kohdan c ja d alakohta.

7)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetun ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää päästöjen osalta”.

b)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Jos kaikki asiaa koskevat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta ja annettava tyyppihyväksyntänumero asetuksen (EU) 2018/858* 28 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksytyssä sovellettavassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun numerointijärjestelmän mukaisesti.

Tyyppihyväksyntänumeron osa 3 on muodostettava tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen täytäntöönpanosäädöksen säännösten soveltamista.”

c)

Muutetaan 1 a kohta seuraavasti:

i)

Korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Vaihtoehtona 1 kohdassa säädetylle menettelylle hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetulle ajoneuvolle EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:”

ii)

Kumotaan b alakohta.

8)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

EU-tyyppihyväksynnän hakeminen ajoneuvolle päästöjen osalta”.

b)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle hakemus EU-tyyppihyväksynnän saamiseksi ajoneuvolle päästöjen osalta.”

9)

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan otsikko seuraavasti:

Hallinnolliset määräykset, jotka koskevat ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntää päästöjen osalta”.

b)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta seuraavasti:

”Jos kaikki asiaa koskevat vaatimukset täyttyvät, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä ajoneuvolle EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta ja annettava tyyppihyväksyntänumero Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858 28 artiklan 3 kohdan nojalla hyväksytyssä sovellettavassa täytäntöönpanosäädöksessä vahvistetun numerointijärjestelmän mukaisesti.

Tyyppihyväksyntänumeron osa 3 on muodostettava tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen täytäntöönpanosäädöksen säännösten soveltamista.”

c)

Muutetaan 1 a kohta seuraavasti:

i)

Korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Vaihtoehtona 1 kohdassa säädetylle menettelylle hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä ajoneuvolle EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:”

ii)

Kumotaan b alakohta.

10)

Kumotaan 16 artiklan 3 kohta.

11)

Lisätään 17 a artiklaan kohdat seuraavasti:

”3.   Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen kieltäydyttävä päästöihin liittyvistä syistä myöntämästä EU-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää uusille ajoneuvo- tai moottorityypeille, jotka eivät täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2019/1939 (*4), vahvistettuja vaatimuksia.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kipinäsytytysmoottorien, kaksipolttoaineisten tyypin 1A moottorien ja kaksipolttoaineisten tyypin 1B moottorien (kaksipolttoainetilassa) uusien tyyppien ja tällaisilla moottoreilla varustettujen ajoneuvojen on 1 päivästä tammikuuta 2023 noudatettava liitteessä II olevan 6.3 kohdan mukaista hiukkasmäärää koskevaa suurinta sallittua vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua. Hiukkasmäärää koskeva työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku ja CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku on kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2021 ilmoitettava tyyppihyväksyntätodistuksessa esitettävissä PEMS-demonstrointitestin tuloksissa seurantaa varten.

4.   Kun kyse on uusista ajoneuvoista, jotka eivät täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/1939, vahvistettuja vaatimuksia, kansallisten viranomaisten on 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen katsottava, että tällaisille ajoneuvoille myönnetyt vaatimustenmukaisuustodistukset eivät enää ole päteviä asetuksen (EU) 2018/858 48 artiklaa sovellettaessa, ja niiden on päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto.

Kun kyse on uusista ajoneuvoista, jotka on varustettu kipinäsytytysmoottoreilla, kaksipolttoaineisilla tyypin 1A moottoreilla ja kaksipolttoaineisilla tyypin 1B moottoreilla (kaksipolttoainetilassa), jotka eivät noudata liitteessä II olevan 6.3 kohdan mukaista hiukkasmäärää koskevaa suurinta sallittua vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua ja täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/1939, vahvistettuja vaatimuksia, kansallisten viranomaisten on poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen katsottava, että tällaisille ajoneuvoille myönnetyt vaatimustenmukaisuustodistukset eivät enää ole päteviä asetuksen (EU) 2018/858 48 artiklaa sovellettaessa, ja niiden on päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto. Hiukkasmäärää koskeva työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku ja CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku on kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2022 ilmoitettava tyyppihyväksyntätodistuksessa esitettävissä PEMS-demonstrointitestin tuloksissa seurantaa varten.

Kansallisten viranomaisten on 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyse on käytössä olevien ajoneuvojen korvaavista moottoreista, päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä sellaisten uusien moottorien asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto, jotka eivät täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/1939, vahvistettuja vaatimuksia.

Poiketen siitä, mitä kolmannessa alakohdassa säädetään, kansallisten viranomaisten on 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyse on käytössä olevien ajoneuvojen korvaavista moottoreista, päästöihin liittyvistä syistä kiellettävä sellaisten uusien kipinäsytytysmoottorien, uusien kaksipolttoaineisten tyypin 1A moottorien ja uusien kaksipolttoaineisten tyypin 1B moottorien (kaksipolttoainetilassa) asettaminen saataville markkinoilla ja käyttöönotto, jotka eivät täytä tässä asetuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/1939, vahvistettuja vaatimuksia.

(*4)  Komission asetus (EU) 2019/1939, annettu 7 päivänä marraskuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 582/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse päästönrajoituksen lisästrategioista (AES), ajoneuvon OBD-järjestelmän tietojen ja ajoneuvon korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta, moottorin kylmäkäynnistysvaiheiden aikaisten päästöjen mittaamisesta ja kannettavan päästöjenmittausjärjestelmän (PEMS) käytöstä hiukkasmäärän mittaamiseksi raskaiden hyötyajoneuvojen osalta (EUVL L 303, 25.11.2019, s. 1) ”"

12)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti.

13)

Muutetaan liite II tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.

14)

Muutetaan liite VI tämän asetuksen liitteen III mukaisesti.

15)

Korvataan liitteessä VIII oleva 5.1.2 kohta seuraavasti:

”5.1.2

UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 12 lisäyksessä 1 olevan A.1.2.1 kohdan katsotaan tarkoittavan seuraavaa:

”A.1.2.1

Jotta valmistajalle voitaisiin myöntää ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntään asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän asetuksen mukaisesti tyyppihyväksyttyä moottoria koskeva laajennus, kun kyse on ajoneuvosta, jonka vertailumassa on suurempi kuin 2 380 kg mutta enintään 2 610 kg, valmistajan on täytettävä komission asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen XXI alaliitteessä 6 vahvistetuissa tyyppi 1 -päästötestausmenetelmissä vahvistetut CO2-päästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamista koskevat vaatimukset; ainoastaan nopeuskäyrän korjaukset ja RCB-korjaukset sallitaan. CO2-päästöt on määritettävä taulukon A6/2 mukaisesti ottamatta huomioon kriteeripäästöjä mittaavan testin tuloksia, jolloin ajoneuvon testauksessa ei sovelleta päästöjenrajoituksen lisästrategiaa ja sen katsotaan olevan ajoneuvo H. Komission asetuksen (EU) 2017/1151 liitteen I lisäyksessä 8 a olevassa I osassa 2.1 kohtaan asti, kyseinen kohta mukaan luettuna, ja lisäyksessä 8 b määritetyt testausselosteet ja epäpuhtauspäästöjen tulokset on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaisille.

Valmistajan on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle allekirjoitettu vakuutus siitä, että kaikki variantit ja versiot, joille tätä laajennusta pyydetään, ovat asetuksessa (EY) N:o 595/2009 säädettyjen tyyppihyväksynnässä käytettävien päästövaatimusten mukaisia ja että tyyppi 1 -testi on suoritettu edellisen kohdan mukaisesti.

Ajoneuvolle, jonka vertailumassa on suurempi kuin 2 380 kg mutta enintään 2 610 kg ja jonka moottori on tyyppihyväksytty asetuksen (EY) N:o 595/2009 mukaisesti, jo myönnettyjä EU-tyyppihyväksyntiä voidaan laajentaa viimeistään tämän asetuksen soveltamispäivänä.

Yksinomaan etanolia (ED95) käyttävien puristussytytysmoottorien tapauksessa on polttoaineenkulutusarvojen laskemisessa käytettävä kiinteää hiili-vety-happisuhdetta C1H2,92O0,46””.

16)

Lisätään liitteessä X olevan 2.4.1.3 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”2.4.1.4.

Komission asetuksen (EU) N:o 2017/1151 liitteen I lisäyksen 6 taulukossa 1 olevan OBD-standardin Euro 6–2 katsotaan vastaavan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 9 taulukossa 1 olevaa kirjaintunnusta E.”

17)

Poistetaan liitteen XI lisäyksessä 1 olevan ilmoituslomakkeen mallin 2–2.3 kohta.

18)

Korvataan liitteessä XIII olevan 12 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Tätä lisäystä sovelletaan silloin, kun ajoneuvon valmistaja hakee EU-tyyppihyväksyntää hyväksytyllä moottorilla varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta asetuksen (EY) N:o 595/2009 ja tämän säännön mukaisesti.”

19)

Poistetaan liite XVII.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Edellä olevaa 1 artiklan 15 kohtaa sovelletaan voimaantulopäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä marraskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 188, 18.7.2009, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) 2017/1151, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täydentämisestä, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY, komission asetuksen (EY) N:o 692/2008 ja komission asetuksen (EU) N:o 1230/2012 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 692/2008 kumoamisesta (EUVL L 175, 7.7.2017, s. 1).

(3)  Komission asetus (EU) N:o 582/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 595/2009 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta raskaiden hyötyajoneuvojen päästöjen osalta (Euro VI) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY liitteiden I ja III muuttamisesta (EUVL L 167, 25.6.2011, s. 1).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 692/2008, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2008, moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 täytäntöönpanosta ja muuttamisesta (EUVL L 199, 28.7.2008, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1).


LIITE I

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liite I seuraavasti:

1)

Korvataan 3.1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Kun kyseessä on moottori, joka on tyyppihyväksytty erillisenä teknisenä yksikkönä, tai ajoneuvo, joka on tyyppihyväksytty päästöjen osalta, moottorissa on oltava seuraavat merkinnät:”

2)

Korvataan 3.4 kohta seuraavasti:

”3.4.

Kun on kyse EU-tyyppihyväksynnän hakemisesta hyväksytyllä moottorilla varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta tai ajoneuvolle päästöjen osalta, on 3.3 kohdassa tarkoitettu tarra sijoitettava myös lähelle polttoainesäiliön täyttöaukkoa.”

3)

Korvataan 8 kohta seuraavasti:

”8.

ASIAKIRJAT

8.1.

Asiakirjoissa, joita edellytetään 5, 7 ja 9 artiklassa ja joiden avulla hyväksyntäviranomainen voi arvioida ajoneuvon ja moottorin päästöjenrajoitusstrategioita ja -järjestelmiä varmistaakseen, että typen oksidien poistojärjestelmät toimivat oikein, samoin kuin liitteessä VI (syklin ulkopuoliset päästöt), liitteessä X (OBD) ja liitteessä XVIII (kaksipolttoainemoottorit) edellytetyissä asiakirjapaketeissa on oltava seuraavat tiedot:

a)

kattava kuvaus liitteessä XIII edellytettävästä kuljettajan toimenpiteitä vaativasta järjestelmästä sekä asiaan liittyvistä seurantastrategioista

b)

kuvaus 5 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 7 artiklan 4 kohdan a alakohdassa käsitellystä keinoista asetusten luvattoman muuttamisen estämiseksi.”;

4)

Muutetaan lisäys 4 seuraavasti:

a)

Korvataan ensimmäinen kappale seuraavasti:

 

”jotka liittyvät seuraaviin:

 

moottorin tai moottoriperheen EU-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä,

 

hyväksytyllä moottorilla varustetun ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta,

 

ajoneuvon EU-tyyppihyväksyntä päästöjen osalta.”

b)

Korvataan otsikon ”Selityksiä taulukon täyttämistä varten” jälkeen tulevat neljäs, viides ja kuudes kohta seuraavasti:

”Kun kyseessä on EU-tyyppihyväksynnän hakeminen moottorille tai moottoriperheelle erillisenä teknisenä yksikkönä, on täytettävä yleinen osa ja 1 osa.

Kun kyseessä on EU-tyyppihyväksynnän hakeminen hyväksytyllä moottorilla varustetulle ajoneuvolle päästöjen osalta, on täytettävä yleinen osa ja 2 osa.

Kun kyseessä on EU-tyyppihyväksynnän hakeminen ajoneuvolle päästöjen osalta, on täytettävä yleinen osa sekä 1 ja 2 osa.”

c)

Korvataan taulukon yleisen osan viides rivi seuraavasti:

”0.2.0.3.

Moottorityyppi erillisenä teknisenä yksikkönä / moottoriperhe erillisenä teknisenä yksikkönä / hyväksytyllä moottorilla varustettu ajoneuvo päästöjen osalta / ajoneuvo päästöjen osalta (1)”

 

d)

Poistetaan taulukon yleisen osan jälkeen tuleva ilmaisu ”3 osa: AJONEUVOJEN KORJAAMISEEN JA HUOLTAMISEEN TARVITTAVIEN TIETOJEN SAATAVUUS”.

e)

Poistetaan taulukon 3 osa.

5)

Korvataan lisäyksessä 5 olevassa Lisäyksessä EU-tyyppihyväksyntätodistukseen olevan 1.4.4 kohdan jälkeen tulevassa taulukossa 6a (PEMS-demonstrointitesti) ”Työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua” ja ”CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua” koskevat rivit ”Hyväksymis- ja hylkäämistulokset” seuraavasti:

Hyväksymis- ja hylkäämistulokset (7)

CO

THC

NMHC

CH4

NOx

Hiukkasmäärä

”Työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (11)

 

 

 

 

 

 

CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (11)”

 

 

 

 

 

 

6)

Korvataan lisäyksessä 7 olevassa Lisäyksessä EU-tyyppihyväksyntätodistukseen olevan 1.4.4 kohdan jälkeen tulevassa taulukossa 6a (PEMS-demonstrointitesti) ”Työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua ja ”CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnuslukua” koskevat rivit ”Hyväksymis- ja hylkäämistulokset” seuraavasti:

Hyväksymis- ja hylkäämistulokset (7)

CO

THC

NMHC

CH4

NOx

Hiukkasmäärä

”Työjakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (11)

 

 

 

 

 

 

CO2-massajakson vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (11)”

 

 

 

 

 

 

7)

Korvataan lisäyksessä 9 oleva taulukko 1 ja siihen liittyvät selitykset seuraavasti:

”Taulukko 1

Kirjaintunnus

NOx:n OBD-kynnysarvo (1)

Hiukkasmassan OBD-kynnysarvo (2)

CO:n OBD-kynnysarvo (3)

IUPR-arvo (4)

Reagenssin laatu

Muut OBD-valvontalaitteet (5)

Tehokynnysvaatimukset (6)

Kylmäkäynnistys ja hiukkasmäärä

Käyttöönottopäivät: uudet tyypit

Käyttöönottopäivät: kaikki ajoneuvot

Viimeinen rekisteröintipäivä

A (7)

B (8)

Taulukon 1 tai taulukon 2 rivi ”Siirtymävaihe”

Suorituskyvyn valvonta (9)

Ei sovelleta

Siirtymävaihe (10)

Siirtymävaihe (11)

Ei sovelleta

20 %

Ei sovelleta

31.12.2012

31.12.2013

31.8.2015 (7)

30.12.2016 (8)

B (12)

Taulukon 1 ja taulukon 2 rivi ”Siirtymävaihe”

Ei sovelleta

Taulukon 2 rivi ”Siirtymävaihe”

Ei sovelleta

Siirtymävaihe (11)

Ei sovelleta

20 %

Ei sovelleta

1.9.2014

1.9.2015

30.12.2016

C

Taulukon 1 tai taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Taulukon 1 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Yleinen (13)

Yleinen (14)

Kyllä

20 %

Ei sovelleta

31.12.2015

31.12.2016

31.8.2019

D

Taulukon 1 tai taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Taulukon 1 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Yleinen (13)

Yleinen (14)

Kyllä

10 %

Ei sovelleta

1.9.2018

1.9.2019

31.12.2021

E

Taulukon 1 tai taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Taulukon 1 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Taulukon 2 rivi ”Yleiset vaatimukset”

Yleinen (13)

Yleinen (14)

Kyllä

10 %

Kyllä

1.1.2021 (15)

1.1.2022 (15)

 

8)

Lisätään lisäykseen 10 uusi selittävä huomautus seuraavasti:

”(11)

CFfinal mainittava soveltuvissa tapauksissa.”

9)

Lisätään lisäys seuraavasti:

”Lisäys 11

AES-asiakirjapaketti

AES-asiakirjapakettiin on sisällytettävä seuraavat:

Tiedot kaikista päästöjenrajoituksen lisästrategioista (AES):

a)

valmistajan vakuutus siitä, ettei erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksytyssä moottorijärjestelmässä tai moottoriperheessä, tai päästöjen osalta hyväksytyllä moottorijärjestelmällä varustetussa ajoneuvossa tai päästöjen osalta tyyppihyväksytyssä ajoneuvossa käytetä estostrategiaa

b)

kuvaus moottorista ja käytetyistä päästöjenrajoitusstrategioista ja -laitteista, olivatpa ne ohjelmistoja tai laitteistoja, sekä mahdolliset olosuhteet, joissa strategiat tai laitteet eivät toimi siten kuin tyyppihyväksyntätestauksessa

c)

ilmoitus päästöjenrajoituksen lisä- ja perusstrategioiden valvontaan käytetyn ohjelmiston versioista ja niiden asianmukaisista tarkistussummista sekä viranomaiselle osoitetut ohjeet tarkistussummien lukemiseen. Ilmoitusta on päivitettävä, ja päivitetty versio on toimitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jonka hallussa asiakirjapaketti on, aina kun käyttöön otetaan uusi ohjelmistoversio, jolla on vaikutusta päästöjenrajoituksen lisä- tai perusstrategiaan

d)

mahdollisten päästöjenrajoituksen lisästrategioiden käytön yksityiskohtaiset tekniset perustelut, mukaan luettuna riskinarviointi, jossa arvioidaan riskin taso päästöjenrajoituksen lisästrategiaa käytettäessä ja ilman sitä, sekä tiedot seuraavista:

i)

tapauksen mukaan laitteiston ne osat, joita on suojattava päästöjenrajoituksen lisästrategialla

ii)

tapauksen mukaan näyttö äkillisestä ja korjauskelvottomasta moottorivauriosta, jota ei voida ehkäistä säännöllisellä huollolla ja joka tapahtuisi ilman päästöjenrajoituksen lisästrategiaa

iii)

perustellut syyt sille, että päästöjenrajoituksen lisästrategiaa on tarvittaessa käytettävä moottorin käynnistämiseksi tai lämmittämiseksi

e)

kuvaus polttoainejärjestelmän ohjauslogiikasta, ajoitusmenetelmistä sekä kytkentäpisteistä kaikilla käyttötavoilla

f)

kuvaus päästöjenrajoituksen lisästrategioiden hierarkkisista suhteista (eli jos aktiivisena voi olla samanaikaisesti useita päästöjenrajoituksen lisästrategioita, ilmoitus siitä, mikä strategia vastaa tilanteeseen ensisijaisena, strategioiden vuorovaikutusmenetelmä tietovuokaavioineen ja päätöslogiikkoineen sekä kuvaus siitä, miten hierarkialla varmistetaan, että kaikkien päästöjenrajoituksen lisästrategioiden valvomat päästöt rajoitetaan pienimmälle käytännössä saavutettavissa olevalle tasolle)

g)

luettelo päästöjenrajoituksen lisästrategioiden mittaamista ja/tai laskemista parametreista, kunkin mitatun ja/tai lasketun parametrin tarkoitus sekä kunkin tällaisen parametrin suhde moottorin vaurioitumiseen, mukaan luettuna laskentamenetelmä ja kuvaus siitä, kuinka hyvin nämä lasketut parametrit korreloivat valvotun parametrin todelliseen tilaan, sekä tuloksena olevat mahdolliset toleranssit tai turvakertoimet, jotka sisällytetään analyysiin

h)

luettelo moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvistä parametreista, joita muunnetaan mitattujen tai laskettujen parametrien perusteella, ja kunkin moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvän parametrin muuntamisalue sekä moottoriin tai päästöjenrajoitukseen liittyvien parametrien ja mitattujen tai laskettujen parametrien välinen suhde

i)

arvio siitä, miten päästöjenrajoituksen lisästrategia rajoittaa todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt pienimmälle käytännössä saavutettavissa olevalle tasolle, mukaan luettuna yksityiskohtainen analyysi päästöjenrajoituksen lisästrategian käytöstä odotettavissa olevasta kaikkien säänneltyjen epäpuhtauksien ja hiilidioksidipäästöjen lisääntymisestä verrattuna päästöjenrajoituksen perusstrategian käyttöön.

AES-asiakirjapaketin enimmäiskoko on 100 sivua, ja paketissa on esitettävä kaikki keskeiset tiedot, joiden avulla hyväksyntäviranomainen voi arvioida päästöjenrajoituksen lisästrategian (liitteen VI lisäyksessä 2 olevien vaatimusten mukaisesti), kuljettajan toimenpiteitä vaativan järjestelmän tehokkuuden ja luvattoman muuttamisen estämiseen käytetyt keinot. Pakettia voidaan täydentää liitteillä ja muilla liiteasiakirjoilla, joissa annetaan lisää tai täydentäviä tietoja tarpeen mukaan. Valmistajan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle AES-asiakirjapaketin uusi versio aina kun päästöjenrajoituksen lisästrategiaan tehdään muutoksia. Uudessa versiossa käsitellään vain muutoksia ja niiden vaikutusta. Hyväksyntäviranomainen arvioi ja hyväksyy päästöjenrajoituksen lisästrategian uuden version.

AES-asiakirjapaketin rakenne on seuraava:

AES-asiakirjapaketti nro YYY/OEM

Osat

Kohta

Aihe

Selitys

Johdantoasiakirjat

 

Saatekirje tyyppihyväksyntäviranomaiselle

Asiakirjan viitetiedot, mukaan luettuina versio, asiakirjan antamispäivä sekä valmistajan organisaation asianomaisen henkilön allekirjoitus

 

Versiotaulukko

Kunkin version sisältämien muutosten sisältö ja tieto muutetusta osasta

 

Kuvaus kohteena olevista (päästö)tyypeistä

 

 

Liiteasiakirjataulukko

Luettelo kaikista liiteasiakirjoista

 

Ristiinviittaukset

Linkki lisäyksessä 11 olevaan a–i alakohtaan (mistä asetuksen eri vaatimukset löytyvät)

 

Vakuutus, ettei estolaitetta ole

+ allekirjoitus

Varsinainen asiakirja

0

Akronyymit ja lyhenteet

 

1

YLEISKUVAUS

 

1.1

Moottorin yleinen kuvaus

Keskeisten ominaisuuksien kuvaus: iskutilavuus, jälkikäsittely jne.

1.2

Järjestelmän yleinen rakenne

Järjestelmän lohkokaavio: anturien ja toimilaitteiden luettelo, selostus moottorin yleisistä toiminnoista

1.3

Lukuohjelmiston ja sen kalibroinnin versio

Esim. selostus lukulaitteesta

2

Päästöjenrajoituksen perusstrategiat (BES)

 

2.x

BES x

Strategian x kuvaus

2.y

BES y

Strategian y kuvaus

3

Päästöjenrajoituksen lisästrategiat (AES)

 

3.0

Lisästrategioiden kuvaus

Lisästrategioiden hierarkkiset suhteet: kuvaus ja perustelut (esim. turvallisuus tai luotettavuus)

3.x

AES x

3.x.1 AES-strategian perustelut

3.x.2 AES-strategian luonnehdintaan käytetyt mitatut ja/tai mallinnetut parametrit

3.x.3 AES-strategian toimintamoodi – käytetyt parametrit

3.x.4 AES-strategian vaikutus epäpuhtaus- ja CO2-päästöihin

3.y

AES y

3.y.1

3.y.2

jne.

4.

Kuvaus edellytettävästä kuljettajan toimenpiteitä vaativasta järjestelmästä ja siihen liittyvistä seurantastrategioista

 

5.

Kuvaus keinoista asetusten luvattoman muuttamisen estämiseksi

 

100 sivun rajoitus päättyy tähän

Liite

 

Tämän BES- tai AES-strategian kattamat tyypit, mukaan luettuina tyyppihyväksyntäviite, ohjelmiston viite, kalibrointinumero, kunkin version ja ohjausyksikön (moottori ja/tai mahdollinen jälkikäsittelyjärjestelmä) tarkistussummat

Liiteasiakirjat

 

AES-strategian perusteluihin liittyvä tekninen ilmoitus nro xxx

Riskinarviointi tai testaukseen perustuvat perustelut tai esimerkki mahdollisesta äkillisestä vauriosta

 

AES-strategian perusteluihin liittyvä tekninen ilmoitus nro yyy

 

 

Testausseloste: AES-strategian vaikutusten kvantifiointi

Testausseloste kaikista AES-strategian perustelemiseksi tehdyistä testeistä, testiolosuhteiden erittely, ajoneuvon kuvaus / testien päivämäärät. Vaikutukset päästöihin/CO2-päästöihin AES-strategia aktivoituna / ilman sitä”.


(1)  NOx:n OBD-kynnysarvoja koskevat valvontavaatimukset liitteen X taulukon 1 mukaisesti puristussytytys- ja kaksipolttoainemoottorien ja niillä varustettujen ajoneuvojen osalta ja liitteen X taulukon 2 mukaisesti kipinäsytytysmoottorien ja niillä varustettujen ajoneuvojen osalta.

(2)  Hiukkasmassan OBD-kynnysarvoja koskevat valvontavaatimukset liitteen X taulukon 1 mukaisesti puristussytytys- ja kaksipolttoainemoottorien ja niillä varustettujen ajoneuvojen osalta.

(3)  CO:n OBD-kynnysarvoja koskevat valvontavaatimukset liitteen X taulukon 2 mukaisesti puristussytytysmoottorien ja niillä varustettujen ajoneuvojen osalta.

(4)  Käytönaikaista suorituskykysuhdetta (IUPR) koskevat eritelmät annetaan liitteessä X. IUPR-suhdetta ei sovelleta kipinäsytytysmoottoreihin tai niillä varustettuihin ajoneuvoihin.

(5)  Sovelletaan UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 9A kohdassa 2.3.1.2 vahvistettuja valvontavaatimuksia.

(6)  Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testausta koskevat vaatimukset vahvistetaan liitteen II lisäyksessä 1.

(7)  Kipinäsytytysmoottorit ja niillä varustetut ajoneuvot.

(8)  Puristussytytys- ja kaksipolttoainemoottorit ja niillä varustetut ajoneuvot.

(9)  Suorituskyvyn valvontaa koskevat vaatimukset liitteessä X olevan 2.1.1 kohdan mukaisesti.

(10)  Käytönaikaista suorituskykysuhdetta (IUPR) siirtymävaiheessa koskevat vaatimukset liitteessä X olevan 6 kohdan mukaisesti.

(11)  Reagenssin laatua siirtymävaiheessa koskevat vaatimukset liitteessä XIII olevan 7.1 kohdan mukaisesti.

(12)  Koskee vain kipinäsytytysmoottoreita ja niillä varustettuja ajoneuvoja.

(13)  Käytönaikaista suorituskykysuhdetta (IUPR) koskevat yleiset vaatimukset liitteessä X olevan 6 kohdan mukaisesti.

(14)  Reagenssin laatua koskevat yleiset vaatimukset liitteessä XIII olevan 7.1.1 kohdan mukaisesti.

(15)  Ellei 17 a artiklassa vahvistetuista siirtymätoimenpiteistä muuta johdu.”


LIITE II

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liite II seuraavasti:

1)

Lisätään 4.1 kohtaan toisen ja kolmannen kohdan väliin seuraava:

”Jos ajoneuvon lakimääräinen suurin sallittu massa on pienempi kuin ajoneuvon teknisesti sallittu massa kuormitettuna, on sallittua käyttää ajoneuvon lakimääräistä suurinta sallittua massaa ajoneuvon hyötykuorman määrittämiseen testiajon aikana.”

2)

Korvataan 4.6.2 kohta seuraavasti:

”4.6.2

Päästöjä ja muita tietoja koskeva näytteenotto on aloitettava ennen moottorin käynnistämistä. Kylmäkäynnistyspäästöt on otettava mukaan päästöjen arviointiin lisäyksessä 1 olevan 2.6.1 kohdan mukaisesti.”

3)

Korvataan 6.3 kohta, mukaan lukien taulukko 2, seuraavasti:

”6.3.

Lisäyksen 1 mukaisesti laskettu vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (CFfinal) ei saa minkään testatun epäpuhtauden tapauksessa olla suurempi kuin kyseiselle epäpuhtaudelle taulukossa 2 annettu suurin sallittu vaatimustenmukaisuuden tunnusluku.

Taulukko 2

Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden päästötestien suurimmat sallitut vaatimustenmukaisuuden tunnusluvut

Epäpuhtaus

Suurin sallittu vaatimustenmukaisuuden tunnusluku

CO

1,50

THC (1)

1,50

NMHC (2)

1,50

CH4  (2)

1,50

NOx

1,50

Hiukkasmäärä

1,63 (3)

4)

Lisätään 10.1.8.5 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.8.5a

Hiukkaspitoisuus [#/cm3]”.

5)

Lisätään 10.1.9.5 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.9.5a

Hiukkasvirta [#/s]”.

6)

Lisätään 10.1.9.10 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.9.10a

Hiukkasmäärä [#]”.

7)

Lisätään 10.1.9.19 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.9.19a

Työjakson hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]”.

8)

Lisätään 10.1.9.24 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.9.24a

CO2-massajakson hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]”.

9)

Lisätään 10.1.10.12 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.10.12a

Hiukkasmäärä [#] ”.

10)

Lisätään 10.1.11.5 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.11.5a

Työjakson hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]”.

11)

Lisätään 10.1.11.9 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.11.9a

CO2-massajakson hiukkasmäärän vaatimustenmukaisuuden tunnusluku [-]”.

12)

Lisätään 10.1.12.4 kohdan jälkeen kohta seuraavasti:

”10.1.12.4a

Hiukkasmääräanalysaattorin nollatarkastuksen tulos ennen testiä ja sen jälkeen.”

13)

Muutetaan lisäys 1 seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Tässä lisäyksessä kuvaillaan menettelyt ajoneuvojen todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvien epäpuhtauspäästöjen määrittämiseksi käyttämällä ajoneuvoon asennettavia kannettavia päästöjenmittausjärjestelmiä, jäljempänä ’PEMS-järjestelmät’. Ajoneuvon pakokaasuista mitattaviin epäpuhtauspäästöihin kuuluvat seuraavat komponentit: hiilimonoksidi, hiilivetyjen kokonaismäärä, typen oksidit ja hiukkasmäärä puristussytytysmoottorien osalta sekä hiilimonoksidi, metaanittomat hiilivedyt, metaani, typen oksidit ja hiukkasmäärä kipinäsytytysmoottorien osalta. Lisäksi on mitattava hiilidioksidi, jotta voidaan suorittaa 4 kohdassa tarkoitetut laskutoimitukset.”

b)

Korvataan 2.1.1 kohta seuraavasti:

”2.1.1

Kaasuanalysaattorit ja hiukkasmääräanalysaattorit, joilla mitataan säänneltyjen epäpuhtauksien pitoisuudet pakokaasussa”.

c)

Korvataan 2.2 kohdassa oleva taulukko 1 seuraavasti:

”Taulukko 1

Testiparametrit

Parametri

Yksikkö

Lähde

THC-pitoisuus (4)

ppm

Kaasuanalysaattori

CO-pitoisuus (4)

ppm

Kaasuanalysaattori

NOx-pitoisuus (4)

ppm

Kaasuanalysaattori

CO2-pitoisuus (4)

ppm

Kaasuanalysaattori

CH4-pitoisuus (4)  (5)

ppm

Kaasuanalysaattori

Hiukkaspitoisuus

#/cm3

Hiukkasmääräanalysaattori

Laimennusasetus (tapauksen mukaan)

-

Hiukkasmääräanalysaattori

Pakokaasuvirta

kg/h

Pakokaasun virtausmittari (EFM)

Pakokaasun lämpötila

K

EFM

Ympäristön lämpötila (6)

K

Anturi

Ilmanpaine

kPa

Anturi

Moottorin vääntömomentti (6)

Nm

ECU tai anturi

Moottorin pyörimisnopeus

rpm

ECU tai anturi

Moottorin polttoainevirta

g/s

ECU tai anturi

Moottorin jäähdytysnesteen lämpötila

K

ECU tai anturi

Moottorin imuilman lämpötila (5)

K

Anturi

Ajoneuvon maanopeus

km/h

ECU ja GPS

Ajoneuvon leveysaste

aste

GPS

Ajoneuvon pituusaste

aste

GPS

d)

Lisätään 2.4 kohtaan kohdat seuraavasti:

”2.4.6.

Hiukkasmääräanalysaattorin asennus

PEMS-järjestelmä on asennettava ja sitä on käytettävä siten, että se on tiivis ja että lämpöhäviöt ovat mahdollisimman pienet. Hiukkasten syntymisen välttämiseksi liittimien on oltava termisesti stabiileja testin aikana odotettavissa pakokaasun lämpötiloissa. Jos ajoneuvon pakoaukon ja yhdysputken liitännässä käytetään elastomeeriliittimiä, ne eivät saa olla kosketuksissa pakokaasuun, jottei moottorin suurella kuormituksella synny artefakteja.

2.4.7.

Näytteiden ottaminen hiukkaspäästöistä (hiukkasmäärä)

Päästönäytteenoton on oltava edustavaa, ja se on tehtävä paikoista, joissa pakokaasu on hyvin sekoittunutta ja joissa ympäröivän ilman vaikutus näytteenottopaikan jälkipuolella on mahdollisimman pieni. Tapauksen mukaan päästönäytteet on otettava pakokaasun massavirtamittarin jälkipuolelta vähintään 150 mm:n päässä virtamittausanturista. Näytteenotin on asennettava vähintään kolme kertaa pakoputken sisähalkaisijan mitan päähän ennen paikkaa, jossa pakokaasu poistuu ympäristöön. Pakokaasunäyte on otettava pakokaasuvirran keskeltä. Jos näytteenotossa käytetään useita ottimia, hiukkasnäytteenotin on sijoitettava muiden näytteenottimien etupuolelle. Hiukkasnäytteenotin ei saa häiritä kaasumaisten epäpuhtauksien näytteenottoa. Näytteenottimen ja sen kiinnityksen tyyppi ja eritelmät on esitettävä yksityiskohtaisesti joko tutkimuslaitoksen testausselosteessa (tyyppihyväksyntätestauksen tapauksessa) tai ajoneuvon valmistajan omissa asiakirjoissa (käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testauksen tapauksessa).

Kun hiukkasnäytteenotto tapahtuu pakoputkessa ilman laimennusta, näytteenottolinja on lämmitettävä raakapakokaasun näytteenottopaikasta laimennuspaikkaan tai hiukkasanturin sijaintipaikkaan saakka vähintään lämpötilaan 373 K (100 °C).

Kaikki laimennusjärjestelmän ja näytteenottojärjestelmän raaka- tai laimennetun pakokaasun kanssa kosketuksiin joutuvat osat pakoputkesta hiukkasanturiin on suunniteltava siten, että hiukkasten kerääntyminen on mahdollisimman vähäistä. Kaikki osat on valmistettava antistaattisesta materiaalista, jotta estetään sähköstaattiset vaikutukset.”

e)

Lisätään 2.5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”2.5.5.

Hiukkasmääräanalysaattorin tarkastus

PEMS-järjestelmän on toimittava ilman virheitä ja kriittisiä varoituksia. Hiukkasmääräanalysaattorin nollataso kirjataan ottamalla HEPA-suodatetusta ympäröivästä ilmasta näyte näytteenottolinjan imuaukosta 12 tunnin aikana ennen testin alkua. Signaali kirjataan vähintään 1,0 hertsin tasaisella taajuudella ja keskiarvotetaan 2 minuutin ajalle. Lopullisen absoluuttisen pitoisuuden on oltava valmistajan eritelmien rajoissa mutta enintään 5 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä.”

f)

Korvataan 2.6.1 kohta seuraavasti:

”2.6.1

Testin aloittaminen

”Testin aloittaminen” tarkoittaa testausmenettelyssä hetkeä, jolloin polttomoottori käynnistetään ensimmäisen kerran.

Päästönäytteiden ottaminen, pakokaasuparametrien mittaaminen ja moottoria ja ympäristöä koskevien tietojen kirjaaminen on aloitettava ennen testin aloittamista. Ajoneuvon päästöjenrajoitusjärjestelmien keinotekoinen lämmittäminen ennen testin aloittamista on kielletty.

Testin alussa jäähdytysnesteen lämpötila saa olla enintään 5 °C korkeampi kuin ympäristön lämpötila ja enintään 303 K (30 °C). Tietojen arviointi on aloitettava, kun jäähdytysaineen lämpötila on saavuttanut ensimmäisen kerran arvon 303 K (30 °C) tai kun jäähdytysaineen lämpötila on vakiintunut niin, että vaihteluväli on ± 2 K viiden minuutin aikana, sen mukaan kumpi tila saavutetaan ensin, mutta viimeistään 10 minuutin kuluttua testin aloittamisesta.”

g)

Korvataan 2.6.3 kohta seuraavasti:

”2.6.3

Testausjakson päättäminen

Testi päättyy, kun ajoneuvo on kulkenut koko ajomatkan ja polttomoottori sammutetaan.

Polttomoottori on sammutettava ajomatkan jälkeen heti, kun se on käytännössä mahdollista. Tietojen kirjaamista jatketaan, kunnes näytteenottojärjestelmien vasteajat ovat kuluneet umpeen.”

h)

korvataan 2.7 kohdan 2.7.4 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

Jos ennen testiä ja testin jälkeen saatujen tulosten 2.7.2 ja 2.7.3 kohdassa tarkoitettu ero on alle 2 prosenttia, mitattuja pitoisuuksia voidaan käyttää korjaamattomina tai niihin voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä poikkeamaa koskeva korjaus 2.7.5 kohdan mukaisesti.”

i)

Lisätään 2.7 kohtaan alakohta seuraavasti:

”2.7.6

Hiukkasmääräanalysaattorin tarkastus

Hiukkasmääräanalysaattorin nollataso on tarkastettava ennen testin aloittamista ja testausjakson päätyttyä. Se kirjataan 2.5.5 kohdan vaatimusten mukaisesti.”

j)

Korvataan 3.1.1, 3.1.2 ja 3.1.3 kohta seuraavasti:

”3.1.1

Analysaattorien tiedot

Kaasuanalysaattoreilta saatavat tiedot on kohdistettava UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.5 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti. Hiukkasmääräanalysaattorilta saadut tiedot on kohdistettava ajallisesti sen oman muunnosajan kanssa laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti.

3.1.2

Analysaattorien ja pakokaasun virtausmittarin (EFM) tiedot

Kaasuanalysaattoreilta ja hiukkasmääräanalysaattoreilta saadut tiedot on kohdistettava pakokaasun virtausmittarilta saatujen tietojen kanssa 3.1.4 kohdassa esitetyllä menetelmällä.

3.1.3

PEMS-järjestelmän ja moottorin tiedot

PEMS-järjestelmästä (kaasuanalysaattorit, hiukkasmääräanalysaattorit ja EFM) saadut tiedot on kohdistettava moottorin ohjausyksiköstä saatujen tietojen kanssa 3.1.4 kohdassa esitetyllä menetelmällä.”

k)

Korvataan 3.1.4 kohdassa ryhmää ”1: Kaasuanalysaattorit (THC-, CO-, CO2-, NOx-pitoisuudet);” koskeva alakohta seuraavasti:

”1

:

Kaasuanalysaattorit (THC-, CO-, CO2-, NOx-pitoisuudet) ja hiukkasmääräanalysaattori;”

l)

Lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”3.6.

Hetkellisten hiukkaspäästöjen (hiukkasmäärä) laskeminen

Hetkelliset hiukkaspäästöjen (hiukkasmäärä) (PNi) [#/s] määritetään kertomalla hetkellinen hiukkaspitoisuus [#/cm3] hetkellisellä pakokaasun massavirralla [kg/s] – molemmat korjattuina ja kohdistettuna muunnosajan kanssa – lisäyksessä 3 olevan 1.4.3 kohdan mukaisesti. Kaikki negatiiviset hetkelliset päästöarvot on sisällytettävä seuraaviin tietojen arviointeihin arvona nolla. Hetkellisten päästöjen laskemisessa on otettava huomioon kaikki välitulosten merkitykselliset numerot. Hetkellisten hiukkaspäästöjen (hiukkasmäärä) määrittämisessä sovelletaan seuraavaa kaavaa:

Image 1

jossa

PNi

on hetkelliset hiukkaspäästöt (hiukkasmäärä) [#/s]

cPni

on lämpötilaan 273 K (0 °C) normalisoitu mitattu hiukkaspitoisuus (hiukkasmäärä) [#/m3] mukaan luettuina sisäinen laimennus ja hiukkashäviöt

qmewi

on mitattu pakokaasun massavirta [kg/s]

ρe

on pakokaasun tiheys [kg/m3] lämpötilassa 273 K (0 °C).”

m)

Korvataan 4.2.1 ja 4.2.1.1 kohta seuraavasti:

”4.2.1.

Ominaispäästöjen laskeminen

Kaikille määritysjaksoille ja kaikille epäpuhtauksille on laskettava ominaispäästö e ([mg/kWh] tai [#/kWh]) seuraavasti:

Image 2

Jossa:

m

on epäpuhtauden massapäästö [mg/määritysjakso] tai hiukkasmäärä [#/määritysjakso]

W(t2,i) – W(t1,i)

on moottorin työ keskiarvon määritysjakson i aikana [kWh].

4.2.1.1.

Päästöjen laskeminen ilmoitetulle kaupan olevalle polttoaineelle

Jos tämän liitteen mukainen testi tehdään liitteen I lisäyksessä 4 olevan 1 osan 3.2.2.2.1 kohdassa ilmoitetulla kaupan olevalla polttoaineella, lasketaan ominaispäästöt e ([mg/kWh] tai [#/kWh]) kunkin määritysjakson ja kunkin epäpuhtauden osalta kertomalla 4.2.1 kohdan mukaisesti määritetyt ominaispäästöt liitteessä I olevan 1.1.2 kohdan a1 alakohdan mukaisesti määritetyllä tehon korjauskertoimella.”

n)

Korvataan 4.2.3 kohta seuraavasti:

”4.2.3

Vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen laskenta

Kullekin kelpoiselle määritysjaksolle ja kullekin yksittäiselle epäpuhtaudelle on laskettava vaatimustenmukaisuuden tunnusluku seuraavasti:

Image 3

ossa

e

on kaasumaisen epäpuhtauden ominaispäästö [mg/kWh] tai [#/kWh]

L

on sovellettava raja-arvo [mg/kWh] tai [#/kWh].”

o)

Korvataan 4.3.2 kohta seuraavasti:

”4.3.2

Vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen laskenta

Kullekin kelpoiselle määritysjaksolle ja kullekin yksittäiselle epäpuhtaudelle on laskettava vaatimustenmukaisuuden tunnusluku seuraavasti:

Image 4

Jossa:

Image 5

Jossa:

m

on kaasumaisen epäpuhtauden massapäästö [mg/määritysjakso] tai hiukkasmäärä [#/määritysjakso]

mCO2(t2,i) – mCO2(t1,i)

on CO2-massa määritysjakson i aikana [kg]

mCO2,ref

on WHTC-syklille määritetty CO2-massa [kg]

mL

on kaasumaisen epäpuhtauden massapäästö tai hiukkasmäärä, joka vastaa sovellettavaa WHTC-raja-arvoa [mg] tai [#]. ”

p)

Lisätään 4 kohtaan kohdat seuraavasti:

”4.4.

Testin lopullisen vaatimustenmukaisuuden tunnusluvun laskenta

4.4.1

Testin lopullinen vaatimustenmukaisuuden tunnusluku (CFfinal) lasketaan kunkin epäpuhtauden osalta seuraavasti:

Image 6

jossa

CFcold

on testin kylmäosuudella sovellettava vaatimustenmukaisuuden tunnusluku, jonka on oltava yhtä suuri kuin kyseiselle epäpuhtaudelle 4.1 ja tapauksen mukaan 4.2 tai 4.3 kohdassa esitetyillä laskentamenettelyillä määritetty suurin vaatimustenmukaisuuden tunnusluku liikkuvissa keskiarvon määritysjaksoissa, jotka alkavat jäähdytysaineen lämpötilan ollessa alle 343 K (70 °C).

CFwarm

on testin lämminosuudella sovellettava vaatimustenmukaisuuden tunnusluku, jonka on oltava yhtä suuri kuin kyseiselle epäpuhtaudelle 4.1 ja tapauksen mukaan 4.2 tai 4.3 kohdassa esitetyillä laskentamenettelyillä määritetty kumulatiivisen 90. persentiilin vaatimustenmukaisuuden tunnusluku, kun tietojen arviointi alkaa sen jälkeen kun jäähdytysaineen lämpötila on ensimmäistä kertaa saavuttanut arvon 343 K (70 °C).”

14)

Muutetaan lisäys 2 seuraavasti:

a)

Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.

YLEISTÄ

Kaasumaiset päästöt ja hiukkasmäärä mitataan lisäyksessä 1 vahvistetulla menettelyllä. Tässä lisäyksessä kuvaillaan näissä mittauksissa käytettävien kannettavien mittauslaitteiden ominaisuudet.”

b)

Lisätään 2 kohtaan kohdat seuraavasti:

”2.5

Hiukkasmääräanalysaattorit

2.5.1

Yleistä

2.5.1.1.

Hiukkasmääräanalysaattorissa on oltava esivakautusyksikkö ja hiukkasanturi (ks. kuva 1). Hiukkasanturi voi lisäksi esivakauttaa aerosolin. Analysaattorin herkkyys iskuille, tärinälle, vanhenemiselle, lämpötilan ja ilmanpaineen vaihteluille, sähkömagneettisille häiriöille ja muille ajoneuvon tai analysaattorin toimintaan mahdollisesti vaikuttaville tekijöille on pidettävä mahdollisimman pienenä ja ilmoitettava selkeästi laitteen valmistajan laatimissa asiakirjoissa. Hiukkasmääräanalysaattorin on oltava tämän asetuksen vaatimusten ja laitevalmistajan eritelmien mukainen.

Kuva 1

Esimerkki hiukkasmääräanalysaattorin kokoonpanosta

(valinnaiset osat esitetään katkoviivoilla)

EFM: pakokaasun massavirtamittari

d: sisähalkaisija

PND: hiukkasmäärälaimennin

Image 7

2.5.1.2.

Hiukkasmääräanalysaattori yhdistetään näytteenottopisteeseen näytteenottimella, joka ottaa näytteen pakoputken keskiviivalta. Jos hiukkasia ei laimenneta pakoputkessa, on näytteenottolinja lämmitettävä vähintään lämpötilaan 373 K (100 °C) hiukkasmääräanalysaattorin ensimmäiseen laimennuspaikkaan tai analysaattorin hiukkasanturiin saakka. Näytteen viipymisajan näytteenottolinjassa ensimmäiseen laimennuspaikkaan tai hiukkasanturiin saakka on oltava alle 3 sekuntia.

2.5.1.3.

Kaikki pakokaasunäytteen kanssa kosketuksissa olevat osat on aina pidettävä lämpötilassa, jolla vältetään kaikkien yhdisteiden kondensoituminen laitteeseen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lämmittämällä linja korkeampaan lämpötilaan ja laimentamalla näyte tai hapettamalla (puoli)haihtuvat lajit.

2.5.1.4.

Hiukkasmääräanalysaattorissa on oltava lämmitetty osuus, jonka seinämän lämpötila on vähintään 573 K (300 °C). Esivakautusyksikön on pidettävä lämmitetyt osuudet vakaassa nimelliskäyttölämpötilassa ± 10 K:n tarkkuudella ja ilmoitettava, onko lämmitettyjen osuuksien käyttölämpötila oikea. Matalammat lämpötilat hyväksytään, kunhan haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde täyttää 2.5.4 kohdan vaatimukset.

2.5.1.5.

Paine-, lämpötila- ja muiden anturien on valvottava laitteen toimintaa käytön aikana ja annettava vian ilmetessä varoitus tai viesti.

2.5.1.6.

Hiukkasmääräanalysaattorin viiveajan on oltava alle 5 sekuntia. Viiveajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu pitoisuuden muutoksesta vertailupisteessä järjestelmän vasteeseen, joka on 10 prosenttia lopullisesta lukemasta.

2.5.1.7.

Hiukkasmääräanalysaattorin (ja/tai hiukkasanturin) nousuajan on oltava alle 3,5 sekuntia.

2.5.1.8.

Hiukkaspitoisuusmittaukset on ilmoitettava normalisoituina olosuhteisiin 273 K (0 °C) ja 101,3 kPa. Jos se katsotaan parhaan teknisen käytännön mukaisesti tarpeelliseksi, paine ja/tai lämpötila anturin syöttöaukossa on mitattava ja ilmoitettava hiukkaspitoisuuden normalisointia varten.

2.5.1.9.

Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmiä, jotka täyttävät UN/ECE-säännön nro 83 tai 49 tai GTR-säännön nro 15 kalibrointivaatimukset, pidetään tämän liitteen kalibrointivaatimusten mukaisina.

2.5.2.

Hyötysuhdevaatimukset

2.5.2.1.

Koko hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän näytteenottolinja mukaan luettuna on täytettävä taulukossa 1 esitetyt hyötysuhdevaatimukset.

Taulukko 1

Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmään (ja näytteenottolinjaan) sovellettavat hyötysuhdevaatimukset

dp [nm]

Alle 23

23

30

50

70

100

200

E(dp)

-- (*1)

0,2–0,6

0,3–1,2

0,6–1,3

0,7–1,3

0,7–1,3

0,5–2,0

2.5.2.2.

Hyötysuhde E(dp) on hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän lukemien suhde vertailukondensaatiohiukkaslaskurin (CPC) (d50 = 10 nm tai pienempi, lineaarisuus tarkastettu, kalibroitu elektrometrillä) lukemiin tai elektrometrillä tehtyjen hiukkasmääräpitoisuusmittausten tuloksiin, jotka on saatu tekemällä mittaukset rinnakkaisessa monodisperssissa aerosolissa, jonka liikkuvuuteen perustuva halkaisija on dp, ja jotka on normalisoitu samoihin lämpötila- ja paineolosuhteisiin. Materiaalin on oltava termisesti stabiilia ja nokimaista (esim. kipinäpurkauskäsiteltyä grafiittia tai diffuusioliekkikäsiteltyä nokea termaalisesti esikäsiteltynä). Jos hyötysuhdekäyrä määritetään toisenlaisella aerosolilla (esim. NaCl), on laadittava ja toimitettava kaavio, jossa esitetään korrelaatio suhteessa nokimaisen aerosolin käyrään ja testissä käytettyjen kahden aerosolin perusteella saatujen hyötysuhteiden vertailu. Laskentahyötysuhteiden erot on otettava huomioon mukauttamalla vertailuun perustuvia mitattuja hyötysuhteita, jotta saadaan nokimaista aerosolia koskevat hyötysuhteet. On tehtävä ja dokumentoitava korjaus moninkertaisesti varautuneiden hiukkasten suhteen, mutta niiden osuus saa olla enintään 10 prosenttia. Lopullisten hyötysuhteiden (jotka on esim. mukautettu eri materiaalia olevien ja moninkertaisesti varautuneiden hiukkasten suhteen) on katettava hiukkasmääräanalysaattori ja näytteenottolinja. Hiukkasmääräanalysaattori voidaan vaihtoehtoisesti kalibroida osissa (ts. esivakautusyksikkö ja hiukkasanturi erikseen), kunhan voidaan osoittaa, että hiukkasmääräanalysaattori ja näytteenottolinja yhdessä täyttävät taulukon 1 vaatimukset. Anturista mitatun signaalin on oltava yli 2 kertaa havaitsemisraja (jolla tässä tarkoitetaan nollatasoa plus kolme standardipoikkeamaa).

2.5.3.

Lineaarisuusvaatimukset

2.5.3.1.

Lineaarisuusvaatimusten täyttyminen on tarkastettava, kun havaitaan vaurio, sisäisen tarkastuksen menettelyjen tai laitteen valmistajan vaatimusten mukaisesti vähintään kerran 12 kuukauden kuluessa ennen testiä.

2.5.3.2.

Hiukkasmääräanalysaattorin ja näytteenottolinjan on täytettävä taulukossa 2 esitetyt lineaarisuusvaatimukset.

Taulukko 2

Hiukkasmääräanalysaattorin (ja näytteenottolinjan) lineaarisuusvaatimukset

Mittausparametri tai -laite

min× (a1-1)+ a0|

Kulmakerroin a1

Estimaatin keskivirhe

Determinaatiokerroin r2

Hiukkasmääräanalysaattori

≤ 5 % max

0,85–1,15

≤ 10 % max

≥ 0,950

2.5.3.3.

Hiukkasmääräanalysaattorien ja näytteenottolinjan on täytettävä taulukon 2 vaatimukset käytettäessä monodispersseja tai polydispersseja nokimaisia hiukkasia. Hiukkaskoon (liikkuvuuteen perustuva halkaisija tai laskennan mediaanihalkaisija) on oltava suurempi kuin 45 nm. Vertailulaitteena on käytettävä elektrometriä tai kondensaatiohiukkaslaskuria (CPC), jonka arvo d50 = 10 nm tai pienempi ja jonka lineaarisuus on tarkastettu. Vertailulaitteena voidaan vaihtoehtoisesti käyttää UN/ECE-säännön nro 49 mukaista hiukkasmääräjärjestelmää.

2.5.3.4.

Hiukkasmääräanalysaattorin ja vertailulaitteen erojen kaikissa tarkastetuissa pisteissä (paitsi nollapisteessä) on lisäksi oltava enintään 15 prosenttia niiden keskiarvosta. On tarkastettava vähintään 5 tasavälein sijoitettua pistettä (ja nollapiste). Suurin tarkastuksessa saatu pitoisuus on hiukkasmääräanalysaattorin suurin sallittu pitoisuus.

Jos hiukkasmääräanalysaattori kalibroidaan osissa, voidaan tarkastaa vain hiukkasanturin lineaarisuus, mutta hyötysuhteet muissa osissa ja näytteenottolinjassa on otettava huomioon kulmakerrointa laskettaessa.

2.5.4.

Haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde

2.5.4.1.

Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän on poistettava vähintään 30 nm:n tetrakontaanihiukkaset (CH3(CH2)38CH3) yli 99-prosenttisesti, kun syöttöpitoisuus on vähintään 10 000 hiukkasta kuutiosenttimetrissä pienimmällä laimennusasetuksella.

2.5.4.2.

Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän on lisäksi poistettava yli 99-prosenttisesti polydisperssi alkaani (dekaani tai korkeampi) tai nk. emery oil, kun laskennan mediaanihalkaisija on yli 50 nm ja syöttöpitoisuus on vähintään 5 × 106 hiukkasta kuutiosenttimetrissä (ekvivalentti massa vähintään 1 mg/m3).

2.5.4.3.

Haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde tetrakontaanilla ja/tai polydisperssillä alkaanilla tai öljyllä on osoitettava vain kerran PEMS-perheen osalta. PEMS-perhe on laitteiden muodostama ryhmä, jossa on samat analysaattorit, samanlainen näyte- ja lämpövakautus ja samat ohjelmiston kompensaatioalgoritmit. Laitteen valmistajan on määrättävä sellainen huolto- tai vaihtoväli, jolla varmistetaan, että poistohyötysuhde ei laske alle teknisten vaatimusten. Jollei laitteen valmistaja toimita tällaisia tietoja, kunkin laitteen haihtuvien hiukkasten poiston hyötysuhde on tarkastettava vuosittain.”

15)

Lisätään lisäykseen 3 uudet kohdat seuraavasti:

”1.4.

Hiukkasmääräanalysaattorin kalibrointi ja verifiointi

1.4.1.

PEMS-laitteiden vuototestit on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten tai laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti.

1.4.2.

Hiukkasmääräanalysaattorin vasteaikojen tarkastus on tehtävä UN/ECE-säännön nro 49 liitteessä 4 olevassa 9.3.5 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti käyttämällä hiukkasia, jos kaasuja ei voida käyttää.

1.4.3.

Hiukkasmääräanalysaattorijärjestelmän ja sen näytteenottolinjan muunnosaika määritetään UN/ECE-säännön nro 49 liitteen 4 lisäyksessä 8 olevan A.8.1.3.7 kohdan mukaisesti. Muunnosajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu pitoisuuden muutoksesta vertailupisteessä järjestelmän vasteeseen, joka on 50 prosenttia lopullisesta lukemasta.”


(1)  Puristussytytysmoottorit.

(2)  Kipinäsytytysmoottorit.

(3)  Ellei 17 a artiklassa vahvistetuista siirtymätoimenpiteistä muuta johdu.”

(4)  Mitataan märkänä tai korjataan märäksi.

(5)  Vain kaasumoottorit.

(6)  Käytetään ympäristön tai imuilman lämpötila-anturia.

(7)  irjattavan arvon on oltava joko a) tämän lisäyksen 2.4.4 kohdan mukainen moottorin nettovääntömomentti tai b) moottorin nettovääntömomentti, joka on laskettu tämän lisäyksen 2.4.4 kohdan mukaisesti vääntömomentin arvoista.”

(*1)  Vahvistetaan myöhemmin.


LIITE III

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 582/2011 liite VI seuraavasti:

1)

Lisätään 8 kohtaan kappale seuraavasti:

”Päästöjenrajoituksen lisästrategian (AES) arviointimenetelmä kuvataan tämän liitteen lisäyksessä 2.”

2)

Korvataan lisäyksessä 1 olevan 3.1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Ajoneuvon hyötykuorman on oltava 50–60 prosenttia ajoneuvon suurimmasta sallitusta hyötykuormasta. Vaihteluvälistä voidaan poiketa hyväksyntäviranomaisen suostumuksella. Poikkeamisen syy on ilmoitettava testausselosteessa. Lisäksi sovelletaan liitteessä II vahvistettuja lisävaatimuksia.”

3)

Lisätään lisäys seuraavasti:

”Lisäys 2

Menetelmä päästöjenrajoituksen lisästrategian arvioimiseksi

Päästöjenrajoituksen lisästrategian (AES-strategia) arvioimiseksi hyväksyntäviranomaisen on varmennettava vähintään se, että tässä lisäyksessä vahvistettu vaatimus täyttyy.

1)

ES-strategian aiheuttama päästöjen lisäys on pidettävä mahdollisimman pienenä.

a)

Päästöjen kokonaismäärän kasvaminen AES-strategiaa käytettäessä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä ajoneuvojen tavanomaisen käytön ja käyttöiän aikana.

b)

Jos markkinoilla on AES-strategian alustavan arvioinnin aikaan saatavana sellaista teknologiaa tai sellaisia suunnitteluratkaisuja, joilla päästöjenrajoitusta voidaan parantaa, niitä on käytettävä ilman perusteettomia toiminnallisia muutoksia.

2)

Jos AES-strategian perusteluna käytetään äkillisen ja korjauskelvottoman moottorivaurion riskiä, riski on osoitettava ja dokumentoitava asianmukaisesti siten, että annetaan seuraavat tiedot:

a)

Valmistajan on toimitettava näyttöä tuhoisasta (eli äkillisestä ja korjauskelvottomasta) moottorivauriosta yhdessä sellaisen riskinarvioinnin kanssa, jossa arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisten seurausten vakavuus ja esitetään tarkoitusta varten tehtyjen testien tulokset.

b)

Jos markkinoilla on AES-hakemuksen jättöaikana saatavana teknologiaa tai suunnitteluratkaisuja, joilla riski voidaan torjua tai sitä voidaan pienentää, niitä on käytettävä niin pitkälle kuin on teknisesti mahdollista (ts. ilman perusteettomia toiminnallisia muutoksia).

c)

Moottorin tai päästöjenrajoitusjärjestelmän komponenttien kestävyyttä ja pitkäkestoista suojaamista kulumiselta ja toimintahäiriöiltä ei pidetä hyväksyttävänä syynä AES-strategian hyväksymiseksi.

3)

On toimitettava riittävä tekninen kuvaus, jolla osoitetaan, minkä vuoksi ajoneuvon turvallinen käyttö edellyttää AES-strategian käyttöä.

a)

Valmistajan olisi toimitettava näyttöä ajoneuvon turvalliselle käytölle aiheutuvasta suurentuneesta riskistä yhdessä sellaisen riskinarvioinnin kanssa, jossa arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisten seurausten vakavuus ja esitetään tarkoitusta varten tehtyjen testien tulokset.

b)

Jos markkinoilla on AES-hakemuksen jättöaikana saatavana teknologiaa tai suunnitteluratkaisuja, joilla turvallisuusriskiä voidaan pienentää, niitä on käytettävä niin pitkälle kuin on teknisesti mahdollista (ts. ilman perusteettomia toiminnallisia muutoksia).

4)

On toimitettava riittävä tekninen kuvaus, jolla osoitetaan, minkä vuoksi moottoria käynnistettäessä tai lämmitettäessä on käytettävä AES-strategiaa.

a)

Valmistajan on toimitettava näyttöä tarpeesta käyttää AES-strategiaa moottoria käynnistettäessä yhdessä sellaisen riskinarvioinnin kanssa, jossa arvioidaan riskin toteutumisen todennäköisyys ja mahdollisten seurausten vakavuus ja esitetään tarkoitusta varten tehtyjen testien tulokset.

b)

Jos markkinoilla on AES-hakemuksen jättöaikana saatavana teknologiaa tai suunnitteluratkaisuja, joilla päästöjen rajoittamista voidaan parantaa moottoria käynnistettäessä, niitä on käytettävä niin pitkälle kuin on teknisesti mahdollista.