1.

’hitsauslaitteilla’ tuotteita, joita käytetään käsivaralla tehtävään, automatisoituun ja puoliautomatisoituun hitsaukseen, juottamiseen tai leikkaamiseen (tai kaikkiin näihin) kaarihitsauksessa ja siihen liittyvissä prosesseissa ja jotka ovat kiinteitä tai kuljetettavia ja koostuvat toisiinsa yhteydessä olevista osista tai komponenteista, joista vähintään yksi liikkuu ja jotka liitetään yhteen metallien sulauttamiseksi yhteen kuumentamalla metallit hitsauslämpötilaan (painetta käyttäen tai ilman sitä) tai pelkästään painetta käyttäen, lisäaineen avulla tai ilman sitä, ja suojakaasua tai kaasuja käyttäen tai ilman niitä, tarkoituksenmukaisia työvälineitä ja tekniikoita hyödyntäen siten, että tuloksena on määritellyn geometrian mukainen tuote;

2.

’MMA-puikkohitsauksella’ (manual metal arc welding) päällystettyä elektrodia käyttäen suoritettavaa kaarihitsausta, jossa hitsaaja ohjaa käsin hitsausprosessin etenemisnopeutta sekä nopeutta, jolla elektrodia syötetään valokaareen;

3.

’SMAW-puikkohitsauksella’ (shielded metal arc welding) kaarihitsausta, jossa yhteensulautuminen saadaan aikaan kuumentamalla valokaarella pinnoitettua metallielektrodia, työkappaletta ja työskentelyaluetta. Hitsaustapahtuman suoja muodostuu elektrodin päällysteen hajotessa. Painetta ei käytetä, ja lisäaine saadaan elektrodista;

4.

’suojakaasuttomalla täytelankahitsauksella’ lankahitsausta, jossa jatkuvaa onttoa lankaelektrodia syötetään hitsauspistoolin läpi hitsisaumaan ilman, että hitsisulaa joudutaan suojaamaan epäpuhtauksilta erillisellä suojakaasulla. Ulkoisen suojakaasun sijasta onton täytelangan sisällä oleva täytejauhe reagoi hitsauskaaren kanssa ja muodostaa hitsisulaa suojaavaa kaasua;

5.

’MAG-täytelankahitsauksella’ hitsausta, jossa käytetään materiaaliseoksista valmistettuja putkimaisia metallitäyte-elektrodeja, jotka koostuvat metallisesta kuoresta sekä erilaisista jauhemaisista täytteistä ja joista muodostuu runsaasti kuonaa hitsipalon pinnalle. Hitsatessa saatetaan tarvita yhtä tai useampaa ulkoista suojakaasua;

6.

’MIG-hitsauksella’ metallikaasukaarihitsausta, jossa yhteensulautuminen saadaan aikaan kuumentamalla valokaarella (kuluvaa) lankamaista lisäaine-elektrodia ja työkappaleen aluetta. Suojaus saadaan kokonaan aikaan ulkoisesti syötettävällä inertillä kaasulla tai kaasuseoksella;

7.

’MAG-hitsauksella’ metallikaasukaarihitsausta, jossa yhteensulautuminen saadaan aikaan kuumentamalla valokaarella (kuluvaa) lankamaista lisäaine-elektrodia ja työkappaleen aluetta. Suojaus saadaan kokonaan aikaan ulkoisesti syötettävällä aktiivisella kaasulla tai kaasuseoksella;

8.

’TIG-hitsauksella’ kaarihitsausprosessia, jossa yhteensulautuminen saadaan aikaan kuumentamalla valokaarella paljasta (sulamatonta) volframielektrodia ja työkappaleen aluetta. Suojaus saadaan aikaan kaasulla tai kaasuseoksella. Prosessissa voidaan käyttää painetta ja lisäainetta;

9.

’plasmaleikkauksella’ kaarileikkausprosessia, jossa käytetään kuroutettua valokaarta ja jossa suuttimen kautta suurella nopeudella puhallettava ionisoitu kaasusuihku (plasmakaasusuihku) poistaa sulan metallin. Plasmaleikkaus on tasavirtaa käyttävä prosessi, jossa elektrodi on negatiivisesti varautunut;

10.

’plasmakaasulla’ (josta käytetään myös nimitystä ’leikkauskaasu’) kaasua, joka johdetaan polttimeen elektrodin ympärille, jolloin valokaari ionisoi kaasun ja muodostuu plasmaa, joka tulee ulos polttimen suuttimesta plasmasuihkuna;

11.

’suojakaasulla’ (josta käytetään myös nimitystä hitsauskaasu) kaasua, joka ei kulje suuttimen aukon läpi, vaan suuttimen ympäriltä ja muodostaa suojan valokaaren ympärille;

12.

’jauhekaarihitsauksella’ kaarihitsausprosessia, jossa käytetään yhtä tai useampaa yli 600 ampeerin valokaarta yhden tai useamman paljaan metallielektrodin sekä hitsisulan välillä. Kaarta ja metallisulaa suojaa työkappaleiden päällä oleva hitsausjauhevaippa. Prosessissa ei käytetä painetta, ja lisäaine saadaan elektrodista ja toisinaan lisäksi muusta lähteestä, kuten hitsauspuikosta, juoksutteesta tai metallirakeista;

13.

’teholtaan rajatulla kaarihitsauksella’ kaarihitsausta ja siihen liittyviä prosesseja, joita ei ole tarkoitettu teollisiin ja ammattimaisiin sovelluskohteisiin ja joissa

14.

’vastushitsauksella’ lämpösähköprosessia, jossa lämpöä tuotetaan liitettävien kappaleiden liitoskohtaan ohjaamalla kappaleiden läpi sähkövirtaa säädetyn paineen vallitessa ja tarkasti säädetyn keston ajan. Hitsatessa ei tarvita hitsauspuikkoja, suojakaasuja tai muita tarvikkeita;

15.

’tapitushitsauksella’ hitsausprosessia, jossa metallinen tappi tai muu vastaava osa liitetään (käsivaraisesti, automatisoidusti tai puoliautomatisoidusti) työkappaleeseen käyttäen sähkökaarta, jolla molemmat osat kuumennetaan;

16.

’vastaavalla mallilla’ mallia, jolla on toimitettavien teknisten tietojen osalta samat tekniset ominaisuudet, mutta jonka sama valmistaja tai valtuutettu edustaja tai maahantuoja on saattanut markkinoille tai ottanut käyttöön eri mallina, jolla on eri mallitunniste;

17.

’mallitunnisteella’ yleensä aakkosnumeerista tunnusta, joka erottaa tietyn tuotemallin muista malleista, joilla on sama tavaramerkki tai sama valmistajan, valtuutetun edustajan tai maahantuojan nimi.

a)

virtalähteen hyötysuhdetta ja virrankulutusta valmiustilassa koskevat tiukemmat raja-arvot;

b)

hitsauslaitetta käytettäessä ilmaan joutuvat päästöt;

c)

uudet resurssitehokkuusvaatimukset tuotteille kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti;

d)

tuotteet, joita käytetään jauhekaarihitsauksessa, teholtaan rajatussa kaarihitsauksessa, vastushitsauksessa tai tapitushitsauksessa.

1)

’virtalähteen hyötysuhteella’ prosentteina ilmaistua suhdelukua, joka ilmaisee tavanomaisissa hitsausolosuhteissa ja tavanomaisilla hitsauksen kuormitusjännitteillä tuotettavan antotehon suhdetta virtalähteen suurimpaan tehonkulutukseen;

2)

’valmiustilalla’ käyttötilaa, jossa laitteeseen on kytkettynä virta mutta hitsauspiirissä ei ole virtaa;

3)

’virrankulutuksella valmiustilassa’ tehontarvetta valmiustilassa watteina mitattuna;

4)

’virtalähteellä’ laitetta, joka joko käyttää vaihtovirtaa yhden tai useamman vaihtovirtajännitteen muodostamiseen tai muuntaa vaihtovirran yhdeksi tai useammaksi tasavirtajännitteeksi tehon tuottamiseksi hitsauslaitteelle;

5)

’ohjauspaneelilla’ säätimiä ja ilmaisimia sisältävää käyttäjän ja hitsauslaitteen välistä yleistä käyttörajapintaa;

6)

’laitteen kotelolla’ koteloa, jonka tarkoituksena on suojata tuotetta ympäristöolosuhteilta, myös ilmankosteudelta ja mahdollisilta iskuilta;

7)

’akulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/66/EY (1) 3 artiklassa määriteltyä laitetta, myös samassa artiklassa määriteltyjen ’paristoyksikön’ tai ’akun’ merkityksessä;

8)

’hitsauspolttimella’ laitetta, joka syöttää hitsausvirran elektrodiin, mihin voi sisältyä virran siirtäminen sulavaan elektrodiin silloin kun sellaista käytetään, ja joka suojakaasua käytettäessä syöttää myös suojakaasun valokaaren alueelle;

9)

’kaasunsyöttöletkulla’ syöttöletkua, joka on suunniteltu erityisesti polttoaineena käytettävien kaasujen (kuten asetyleenin), paineilman ja hitsauksessa käytettävien suojakaasujen syöttämiseen ja joka koostuu yleensä putkesta ja suojuksesta, jotka ovat monissa tapauksissa käytettävän kaasun tyypille ja toisinaan käyttöolosuhteille ominaisia;

10)

’kaasunsyötön paineensäätimellä’ laitetta, jolla alennetaan syötettävien painekaasujen painetta sellaiseksi, jota voidaan käyttää turvallisesti hitsauslaitteissa, ja jossa on usein mittausventtiili tai virtausmittari kaasuvirran mittaamista ja/tai säätämistä varten;

11)

’hitsauslangan ohjaimella’ laitetta, jolla syötetään hitsauslankaa tai lisäainetta ja joka voi olla tyypiltään työntävä, vetävä tai näiden yhdistelmä;

12)

’tuulettimella’ pyörivillä siivillä varustettua laitetta, joka pitää sen lävitse kulkevan kaasun, yleensä ilman, jatkuvassa virtauksessa ja toimii esimerkiksi virtalähteen sisäisenä jäähdytysjärjestelmänä;

13)

’sähkönsyöttökaapelilla’ sähköenergian syöttökaapelia, joka täyttää kansainvälisesti hyväksyttyjen hitsauskaapelistandardien suorituskyky- ja turvallisuusvaatimukset;

14)

’ammattikorjaajalla’ toimijaa tai yritystä, joka tarjoaa hitsauslaitteiden korjauspalveluja ja ammattimaisia huoltopalveluja;

15)

’varaosalla’ erillistä osaa, jolla voidaan korvata saman tai samanlaisen toiminnon suorittava osa hitsauslaitteessa.

a)

Varaosien saatavuus

b)

Korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuus

Viimeistään kaksi vuotta kunkin mallin ensimmäisen laitteen markkinoille saattamisen jälkeen ja siihen saakka, kun a kohdan 1 alakohdassa mainittu ajanjakso päättyy, valmistajan, maahantuojan tai valtuutetun edustajan on annettava hitsauslaitteen korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvät tiedot ammattikorjaajille seuraavin ehdoin:

c)

Varaosien enimmäistoimitusaika

Edellä a kohdan 1 alakohdassa mainittuna ajanjaksona valmistajan, maahantuojan tai valtuutetun edustajan on varmistettava, että hitsauslaitteiden varaosat toimitetaan ammattikorjaajille 15 työpäivän kuluessa tilauksen vastaanottamisesta.

Saatavuus voidaan rajata vain b kohdan mukaisesti rekisteröityneille ammattikorjaajille.

d)

Hitsauslaitteen näytössä esitettävät tiedot

Jos hitsauslaitteessa on näyttö, siitä on käytävä ilmi hitsauslangan tai lisäaineen kulutus grammoina minuutissa tai vastaavana standardoituna mittayksikkönä.

e)

Purkamista koskevat vaatimukset materiaalien talteenottoa ja kierrätystä varten ympäristön pilaantumisen estämiseksi

Valmistajien on varmistettava, että hitsauslaitteet on suunniteltu tavalla, joka mahdollistaa direktiivin 2012/19/EU liitteessä VII tarkoitettujen materiaalien ja osien poistamisen yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla.

Valmistajien on noudatettava direktiivin 2012/19/EU 15 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvoitteita.

a)

tuotetyyppi;

b)

valmistajan nimi, rekisteröity kauppanimi ja rekisteröity osoite;

c)

tuotteen mallitunniste;

d)

virtalähteen hyötysuhde (ilmaistuna prosentteina);

e)

virrankulutus valmiustilassa (ilmaistuna watteina);

f)

luettelo vastaavista malleista;

g)

kierrättämistä tai hävittämistä tuotteen käyttöiän lopussa koskevat tiedot;

h)

luettelo kriittisistä raaka-aineista, joita tuotteessa mahdollisesti on komponenttikohtaisesti yli yhden gramman suuruisina viitteellisinä määrinä, sekä tieto komponentista tai komponenteista, joissa näitä kriittisiä raaka-aineita on;

i)

suojakaasun ohjeellinen kulutus edustavien hitsaussuunnitelmien ja ohjelmien osalta;

j)

ohjeellinen hitsauslangan tai lisäaineen kulutus edustavien hitsaussuunnitelmien ja ohjelmien osalta.

a)

valmistusvuosi.

1.

Jäsenvaltion viranomaisten on tarkastettava yksi mallia edustava laite.

2.

Mallin on katsottava olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos:

3.

Jos 2 kohdan a, b, c tai d alakohdassa tarkoitettuja tuloksia ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaava malli ole asetuksen mukainen.

4.

Jos 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, jäsenvaltion viranomaisten on testattava vielä kolme satunnaisesti valittua saman mallin laitetta. Valitut kolme laitetta voivat vaihtoehtoisesti olla yhtä tai useampaa vastaavaa eri mallia.

5.

Mallin katsotaan olevan sovellettavien vaatimusten mukainen, jos näille kolmelle laitteelle määritettyjen arvojen aritmeettinen keskiarvo on taulukossa 2 annettujen vastaavien tarkastuksissa sallittujen poikkeamien rajoissa.

6.

Jos 5 kohdassa tarkoitettua tulosta ei saavuteta, on katsottava, ettei kyseinen malli eikä mikään vastaavista malleista ole tämän asetuksen mukainen.

7.

Jäsenvaltion viranomaisten on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle viipymättä sen jälkeen, kun mallin vaatimustenvastaisuutta koskeva päätös on tehty 3 tai 6 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden viranomaisten on käytettävä liitteessä III vahvistettuja mittaus- ja laskentamenetelmiä.

Jäsenvaltion viranomaisten on tässä liitteessä tarkoitettujen vaatimusten osalta sovellettava ainoastaan taulukossa 2 esitettyjä tarkastuksissa sallittuja poikkeamia ja käytettävä ainoastaan 1–7 kohdassa kuvattua menettelyä. Taulukossa 2 esitettyjen parametrien osalta ei saa soveltaa muita poikkeamia, kuten yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa mittausmenetelmissä sallittuja poikkeamia.

Taulukko 2

Tarkastuksissa sallitut poikkeamat