4.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 145/7


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2019/907,

annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019,

ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 49 b artiklan nojalla hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (1) ja erityisesti sen 49 b artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Hiihdonopettajiin sovelletaan tällä hetkellä ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta direktiivin 2005/36/EY nojalla. Hiihdonopettajille vahvistettavalla yhteisellä koulutustestillä otettaisiin käyttöön tiettyjen hiihdonopettajan ammattipätevyyksien automaattinen tunnustaminen, minkä ansiosta näiden pätevyyksien haltijat voivat siirtyä helpommin jäsenvaltiosta toiseen. Yhteinen koulutustesti olisi yksi tapa helpottaa hiihdonopettajien liikkuvuutta unionissa. Niihin hiihdonopettajiin, jotka eivät voi osallistua yhteiseen koulutustestiin tai jotka eivät ole läpäisseet sitä, sovellettaisiin edelleen direktiivin 2005/36/EY nojalla ammattipätevyyden tunnustamisen yleisiä puitteita.

(2)

Hiihdonopettajan ammatti tai hiihdonopettajan pätevyyteen johtava koulutus on säänneltyä yli kolmasosassa jäsenvaltioita, minkä vuoksi direktiivin 2005/36/EY 49 b artiklan 2 kohdan vaatimukset täyttyvät.

(3)

Vuoden 2012 yhteisymmärryspöytäkirjalla perustettiin pilottihanke hiihdonopettajille myönnettävästä ammattikortista unionissa, ja sen allekirjoitti yhdeksän jäsenvaltiota (Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Ranska, Romania, Saksa, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta). Slovenia ja Tšekki allekirjoittivat pöytäkirjan vuonna 2014. Yhteisymmärryspöytäkirjassa tunnustetaan niiden hiihdonopettajien saavutetut oikeudet, jotka olivat allekirjoittajajäsenvaltioiden kansalaisia pöytäkirjan allekirjoituspäivänä. Yhteisymmärryspöytäkirjassa todetaan myös, että Eurotest- ja Eurosecurity-testin läpäiseminen on edellytyksenä hiihdonopettajan pätevyyden automaattiseen tunnustamiseen näissä jäsenvaltioissa yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoituspäivästä lähtien. Oikeusvarmuuden takaamiseksi on asianmukaista ja kohtuullista käyttää näitä kahta testiä yhteisen koulutustestin sisällön perustana ja ottaa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitut säännökset tämän asetuksen yhteiseksi perustaksi.

(4)

Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien hiihdonopettajien olisi pystyttävä varmistamaan, että hiihtotunnit pidetään turvallisesti ja täysin itsenäisesti lumisessa vuoristoympäristössä, pois luettuna alueet, joilla vaaditaan vuorikiipeilytekniikkaa. Hiihdonopetuksen korkean laadun varmistamiseksi on sen vuoksi aiheellista, että pätevyysvaatimuksiin, joiden perusteella ehdokkaat voivat osallistua yhteiseen koulutustestiin, olisi sisällyttävä myös tiettyjä opetustaitoja.

(5)

Fédération Internationale du Ski -järjestön, jäljempänä ’FIS’, järjestämiin kilpailuihin osallistuminen ja näiden kilpailujen osana myönnetyt FIS-pisteet olisi otettava tapauksen mukaan huomioon käsiteltäessä pyyntöä yhteisen koulutustestin I osaan liittyvästä vapautuksesta teknisten taitojen todistamisen osalta.

(6)

Oikeusvarmuuden vuoksi on tarpeen tunnustaa saavutetut oikeudet sekä sellaisten hiihdonopettajien osalta, joilla on yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla myönnetty ammattikortti, että sellaisten hiihdonopettajien osalta, jotka ovat hankkineet liitteessä I esitetyn ammattipätevyyden muussa kuin yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajana olevassa jäsenvaltiossa, jos he voivat osoittaa vaaditun kokemuksen hiihdonopettajana tietyissä olosuhteissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin unionin kansalaisiin, jotka haluavat harjoittaa hiihdonopettajan ammattia muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa he ovat hankkineet liitteessä I esitetyn pätevyyden.

2 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella vahvistetaan yhteisen koulutustestin sisältö sekä testiin osallistumista ja sen läpäisemistä koskevat edellytykset.

2.   Yhteiseen koulutustestiin sisältyy testi, jolla todistetaan hiihdonopettajan tekniset taidot, ja testi, jolla todistetaan hiihdonopettajan turvallisuusnäkökohtiin liittyvä pätevyys, liitteessä II olevassa I ja II osassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

3 artikla

Toimivaltaiset tahot

Tässä asetuksessa ’toimivaltaisella taholla’ tarkoitetaan liitteessä I olevaan luetteloon sisältyvää tahoa, joka myöntää pätevyyden, jonka perusteella on oikeus osallistua yhteiseen koulutustestiin 5 artiklan mukaisesti.

4 artikla

Automaattisen tunnustamisen periaate

1.   Jäsenvaltioiden on tunnustettava 8 artiklan mukaisesti myönnetyt todistukset, jotka osoittavat yhteisen koulutustestin läpäisemisen. Kaikilla unionin kansalaisilla, joilla on jossakin jäsenvaltiossa myönnetty tällainen todistus, on oltava oikeus harjoittaa hiihdonopettajan ammattia muissa jäsenvaltioissa samoilla edellytyksillä kuin hiihdonopettajilla, jotka ovat hankkineet ammattipätevyytensä kyseisissä jäsenvaltioissa.

2.   Jäsenvaltioiden on tunnustettava 8 artiklan mukaisesti myönnetyt todistukset hiihdonopettajille, joihin sovelletaan saavutettuja oikeuksia 7 artiklan mukaisesti. Kaikilla unionin kansalaisilla, joilla on jossakin jäsenvaltiossa myönnetty tällainen todistus, on oltava oikeus harjoittaa hiihdonopettajan ammattia muissa jäsenvaltioissa samoilla edellytyksillä kuin hiihdonopettajilla, jotka ovat hankkineet ammattipätevyytensä kyseisissä jäsenvaltioissa.

5 artikla

Osallistuminen yhteiseen koulutustestiin

Kaikilla unionin kansalaisilla, joilla on jokin liitteessä I (2) lueteltu pätevyys tai jotka ovat koulutuksessa tällaisen pätevyyden saamiseksi, on oltava oikeus osallistua yhteiseen koulutustestiin.

6 artikla

Vapautukset

1.   Rajoittamatta sitä, mitä 5 artiklassa säädetään, hiihdonopettajat on vapautettava liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetun teknisiä taitoja koskevan testin läpäisyvaatimuksesta, jos heillä on jokin liitteessä I lueteltu pätevyys tai he ovat koulutuksessa tällaisen pätevyyden saamiseksi, ja he joko

a)

voivat toimittaa näyttöä siitä, että heille on myönnetty vähintään 100 Fédération Internationale du Ski alpinen hiihtopistettä miesten osalta ja vähintään 85 naisten osalta yhdellä pujottelun tai suurpujottelun teknisellä osa-alueella viiden vuoden aikana; tai

b)

ovat läpäisseet Eurotest-testin.

2.   Rajoittamatta sitä, mitä 5 artiklassa säädetään, hiihdonopettajat, jotka ovat läpäisseet Eurosecurity-testin, on vapautettava liitteessä II olevassa II osassa tarkoitetun turvallisuusnäkökohtiin liittyvää pätevyyttä koskevan testin läpäisyvaatimuksesta, jos heillä on jokin liitteessä I lueteltu pätevyys tai he ovat koulutuksessa tällaisen pätevyyden saamiseksi.

3.   Niitä hiihdonopettajia, jotka ovat läpäisseet osana yhteistä koulutustestiä joko liitteessä II olevassa I osassa tarkoitetun teknisiä taitoja koskevan testin tai liitteessä II olevassa II osassa tarkoitetun turvallisuusnäkökohtiin liittyvää pätevyyttä koskevan testin, ei pidä vaatia toistamaan sitä osaa yhteisestä koulutustestistä, jonka he ovat jo läpäisseet.

7 artikla

Saavutetut oikeudet

1.   Hiihdonopettajiin, joilla on ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää ollut yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla myönnetty ammattikortti, on sovellettava 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä automaattisen tunnustamisen periaatetta.

2.   Hiihdonopettajiin, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja jotka ovat läpäisseet sekä Eurotest- että Eurosecurity-testin, on sovellettava 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä automaattisen tunnustamisen periaatetta, jos heillä on myös jokin liitteessä I lueteltu pätevyys.

3.   Hiihdonopettajiin, jotka olivat tämän asetuksen voimaantuloon mennessä hankkineet jonkin liitteessä I luetellun pätevyyden muussa kuin yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittajana olevassa jäsenvaltiossa ja jotka kykenevät osoittamaan vähintään 200 päivän mittaisen ammatillisen kokemuksen tämän asetuksen voimaantuloa välittömästi edeltäneiden viiden vuoden aikana, on sovellettava 4 artiklan 2 kohdassa säädettyä automaattisen tunnustamisen periaatetta.

4.   Hiihdonopettajilla, joihin sovelletaan saavutettuja oikeuksia 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti, on oltava oikeus hakea pätevyystodistusta 8 artiklan nojalla.

8 artikla

Pätevyystodistus

1.   Hiihdonopettajille, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan ja jotka ovat joko läpäisseet yhteisen koulutustestin tai joihin sovelletaan saavutettuja oikeuksia 7 artiklan nojalla, on myönnettävä pätevyystodistus. Todistuksen myöntää se jäsenvaltio tai jäsenvaltion toimivaltainen taho, joka on myöntänyt ammattipätevyyden, joka antaa oikeuden osallistua yhteiseen koulutustestiin 5 artiklan nojalla.

2.   Pätevyystodistuksessa on esitettävä vähintään seuraavat:

a)

hiihdonopettajan nimi;

b)

tapauksen mukaan yhteisessä koulutustestissä saatu tulos ja yhteisen koulutustestin läpäisypäivä;

c)

tapauksen mukaan erityinen saavutettu oikeus, jota hiihdonopettajaan sovelletaan 7 artiklan nojalla;

d)

myöntävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho;

e)

hiihdonopettajan pätevyys, joka on lueteltu liitteessä I.

3.   Pätevyystodistukseen liitetään tarra, joka liimataan hiihdonopettajan kansalliseen korttiin. Tarra osoittaa, että hiihdonopettajalle on myönnetty pätevyystodistus, ja siinä on esitettävä vähintään seuraavat:

a)

hiihdonopettajan nimi;

b)

pätevyystodistuksen myöntämisvuosi;

c)

myöntävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho.

4.   Pätevyystodistuksesta on toimitettava kaksoiskappale hiihdonopettajan pyynnöstä.

9 artikla

Ilmoitusmenettely

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille mahdollisista muutoksista liitteessä I lueteltuihin pätevyyksiin samoin kuin mahdollisista uusista pätevyyksistä, jotka ovat verrattavissa taitojen ja osaamisen suhteen liitteessä I lueteltuihin pätevyyksiin. Tällaiset ilmoitukset on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/2012 (3) perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän kautta.

10 artikla

Pitkäkestoinen koulutus ja kokemus

Hiihdonopettajat, joilla on jokin liitteessä I lueteltu pätevyys ja jotka kykenevät osoittamaan vähintään 95 päivän mittaisen hiihdonopettajan teoreettisen ja käytännön koulutuksen ja 95 päivän mittaisen työkokemuksen hiihdonopettajana, tunnustetaan Itävallassa ”Diplomschilehrer”-tasolla.

11 artikla

Loppusäännökset

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä maaliskuuta 2019.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.

(2)  Itävallassa tällä tarkoitetaan ”Diplomschilehrer”-pätevyyttä, joka tunnettiin aiemmin nimellä ”staatlich geprüfter Schilehrer”.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä ja komission päätöksen 2008/49/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1).


LIITE I

Pätevyys

Tässä liitteessä esitetty ammattipätevyysluettelo on laadittava niin, että teoreettiset tiedot ja käytännön harjoittelu ovat tasapainossa, mukaan luettuna hiihto rinteissä (on-piste) ja rinteiden ulkopuolella (off-piste), ja siihen on sisällytettävä erityisesti seuraavat tiedot ja taidot:

a)

opetus-, ohjaus- ja koulutusmenetelmien ymmärtäminen ja kyky soveltaa niitä hiihdonopetukseen on-piste- ja off-piste-alppihiihdossa;

b)

kyky mukauttaa oppituntia muuttuvien sääolosuhteiden mukaan;

c)

kyky laatia, toteuttaa ja arvioida itsenäisesti opetusvaatimuksia, jotka soveltuvat kaikille tunneille alppihiihdonopetuksen kaikilla tasoilla aloittelijasta kokeneisiin hiihtäjiin;

d)

kyky laatia alppihiihdon opetusohjelma käyttämällä asianmukaista opetustekniikkaa;

e)

kyky luoda opetustilanne;

f)

kyky valmistella opetus-, ohjaus- ja koulutusmateriaalia, jota voidaan käyttää kaikentyyppisessä alppihiihdon opetuksessa;

g)

kyky toteuttaa tekninen demonstrointi ja selittää sen eri osatekijät kaikilla tunneilla alppihiihdon opetuksen kaikilla tasolla;

h)

kyky arvioida alppihiihdon oppituntia tai -jaksoa;

i)

tiedot ja kyky soveltaa ensiavun periaatteita talviurheilutapaturman tapauksessa ja aloittaa pelastustoimet.

Jäsenvaltio

Pätevyys

Pätevyyden myöntävät tahot

Itävalta

Diplomschilehrer tai Landesschilehrer/Schilehrer in Vorarlberg

Bundessportakademie Innsbruck

Landesschilehrerverbände

Belgia

ranskankieliset alueet: Moniteur sportif entraineur

hollanninkieliset alueet: Trainer A Alpijns Skiën/Skileraar

Administration de l'Éducation physique, du Sport et de la Vie en Plein Air (ADEPS)

Sport Vlaanderen

Bulgaria

Ски учител клас C

Българско ски училище

Kroatia

Učitelj skijanja

Skijaško Učilište

Hrvatski zbor učitelja i trenera sportova na snijegu (HZUTS)

Tšekki

Instruktor lyžování APUL A

Asociace profesionálních učitelů lyžování a lyžařských škol, o.s. (APUL)

Tanska

Euro Ski Pro

Den Danske Skiskole

Suomi

Taso 3 – hiihdonopettaja

Suomen hiihdonopettajat ry (SHO ry)

Vuokatin urheiluopisto

Ranska

Diplôme d'Etat de ski

moniteur national de ski alpin

Ecole Nationale des Sports de Montagne (ENSM)

Saksa

Staatlich geprüfter Skilehrer

Technische Universität München in Zusammenarbeit mit DSLV – Deutscher Skilehrerverband, soweit diesem Aufgaben übertragen wurden

Kreikka

Hiihdonopettaja, laskettelu A

Γενική Γραμματεία Αθλητισμού – Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού

Unkari

Síoktató ****

Síktatók Magyarországi Szövetsége

Irlanti

Alpine Ski Teacher – Level 4 (alppihiihdonopettaja, taso 4)

Irish Association of Snowsports instructors (IASI)

Italia

Maestro di Sci

Collegio Nazionale dei Maestri di Sci

Federazione Italiana Sport Invernali

Collegi Regionali e Provinciali

Latvia

Profesionāls slēpošanas instruktors

Latvijas Slēpošanas un snovborda instruktoru asociācija (LSSIA)

Liettua

A kategorijos instruktorių pažymėjimai

National Russian League of Instructors (NRLI) / DruSkiSchool

Alankomaat

Ski-instructeur niveau 4

Nederlandse Ski Vereniging

Puola

Instruktor Zawodowy – PZN

Stowarzyszenie Instruktorów i Trenerów Narciarstwa Polskiego Związku Narciarskiego (SITN PZN)

Portugali

Treinadores de esqui alpino de grau 2

Federação de Desportos de Inverno de Portugal (FDI-Portugal)

Instituto Português do Desporto e Juventude

Romania

Monitor de schi I

Federația română de schi biatlon

Slovakia

Inštruktor lyžovnia III. kvalifikačného stupňa

1. tammikuuta 2016 lähtien myönnetty pätevyys: Bratislavan Comenius-yliopisto (liikuntatieteiden tiedekunta); Prešovin yliopisto (liikuntatieteiden tiedekunta); Matej Bel -yliopisto, Banská Bystrica (filosofian tiedekunta); Constantine The Philosopher University, Nitra (Faculty of Education) sekä Slovenská lyžiarska asociácia (SLA)

ennen 31. joulukuuta 2015 myönnetty pätevyys: Slovenská lyžiarska asociácia (SLA) osana ”Tatranská, akciová spoločnosť” tai Slovenská asociácia učiteľov lyžovania a snowboardingu (SAPUL)

Slovenia

Strokovni delavec 2 – športno treniranje – smučanje – alpsko

Smučarska zveza Slovenije

Espanja

Técnico deportivo de esquí alpino

Ministerio de Educación, Cultura y Deporte

Ruotsi

Svenska skidlärarexamen

Det svenska skidrådet

Yhdistynyt kuningaskunta

Alpine level 4 – International Ski Teacher Diploma (alppihiihto taso 4 – kansainvälinen hiihdonopettajadiplomi)

BASI – British Association of Snowsport Instructors


LIITE II

Yhteisen koulutustestin järjestäminen

1.   OSA I – TEKNISET TAIDOT OSOITTAVA TESTI (TEKNINEN TESTI)

1.1   Yleiset periaatteet

1.1.1   Sovellettavat säännöt

Tekninen testi koostuu suurpujottelusta. Se järjestetään Fédération Internationale du Skin, jäljempänä ’FSI’, laatimien teknisten sääntöjen mukaisesti mukautettuna niin, että otetaan teknisen testin tavoitteet huomioon.

1.1.2   Osallistumiskelpoiset ehdokkaat

Tekniseen testiin voivat osallistua asetuksen soveltamisalaan kuuluvat unionin kansalaiset. Osallistumiskelpoiset ehdokkaat voivat toistaa testin rajoituksetta, jos he eivät ole läpäisseet sitä aiemmilla kerroilla. Osallistumiskelpoisten ehdokkaiden on esitettävä tekniseen testiin osallistumista koskeva hakemus suoraan järjestävälle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltion toimivaltaiselle taholle, joka järjestää testin.

1.1.3   Testin kierrokset

Teknisessä testissä on kaksi kierrosta. Ensimmäisen kierroksen lähtöjärjestys arvotaan, ja toisen kierroksen lähtöjärjestys on käänteinen ensimmäiseen kierrokseen nähden. Ehdokkaat, jotka läpäisevät teknisen testin ensimmäisellä kierroksella, eivät osallistu toiseen kierrokseen. Ehdokkaat, jotka eivät läpäise teknistä testiä ensimmäisellä kierroksella, voivat osallistua toiseen kierrokseen.

1.1.4   Testilautakunta

Testilautakunnat valvovat, että tekninen testi pannaan täytäntöön moitteettomasti. Teknisen testin testilautakunnan jäsenyys on avoin kaikkien jäsenvaltioiden päteville kansalaisille. Vain kansalaiset, jotka ovat läpäisseet joko Eurotest-testin ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai yleisen koulutustestin, voidaan nimittää testilautakuntaan teknisen testin moduulien arvioimista varten.

Testilautakunnan nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten alalla hankkiman pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi delegoida nimittämisvallan kolmansille osapuolille, mutta testilautakunnan jäsenten on aina edustettava vähintään kolmea jäsenvaltiota. Muut kuin yhteisen testin järjestävät jäsenvaltiot tai toimivaltaiset tahot voivat tehdä ehdotuksia testilautakunnan kokoonpanosta. Tällöin järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi hylätä tällaisen ehdotuksen ainoastaan asianmukaisesti perustelluista syistä.

1.1.5   Tarkastelumenettely

Ehdokkaat voivat pyytää testilautakuntaa arvioimaan uudelleen teknisen testin tulostaan, jos he katsovat, että arvioinnissa on tehty ilmeisiä virheitä. Tällaisessa tapauksessa testilautakunta arvioi pyynnön ja vastaa viipymättä esittämällä syyt kyseisen ehdokkaan teknisen testin tulosten joko säilyttämiseen tai muuttamiseen. Testilautakunta tekee päätöksen jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

1.1.6   Tulosten dokumentointi

Järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan järjestävä toimivaltainen taho ilmoittaa jäsenvaltioille tai toimivaltaisille tahoille, jotka myöntävät liitteessä I luetellun pätevyyden, teknisen testin tuloksista 7 työpäivän kuluessa siitä, kun yhteinen koulutustesti on järjestetty. Jäsenvaltiot tai tapauksen mukaan toimivaltaiset tahot pitävät yllä ja julkaisevat vuosittain päivitetyn luettelon hiihdonopettajista, jotka ovat läpäisseet teknisen testin tai joihin sovelletaan joko saavutettuja oikeuksia tai vapautuksia, jos heille on myönnetty liitteessä I lueteltua pätevyyttä vastaava pätevyys.

1.2   Rata

1.2.1   Yleiset ratavaatimukset

Tekninen testi järjestetään suurpujotteluradalla, joka täyttää FIS:n asettamat kriteerit, joita on mukautettu teknisen testin tavoitteiden huomioon ottamiseksi, etenkin sen pituuden, korkeuseron ja porttien lukumäärän suhteen. Järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho ilmoittaa teknisen testin päivämäärät vähintään kaksi kuukautta etukäteen komissiolle ja muille jäsenvaltioille tai niiden toimivaltaisille yksiköille.

Radan korkeuseron on oltava 250–300 metriä. Porttien lukumäärän on oltava 11–15 prosenttia metrimääräisestä korkeuserosta; ihanteellinen osuus on 12–13 prosenttia, jotta voidaan arvioida hiihdonopettajan kääntymistaitoja eikä liukumistaitoja.

Tämän jakson ja 1.2.2 jakson kriteereiden perusteella esilaskijoiden korjaamattomat ajat teknisen testin alussa voivat olla 45–60 sekuntia.

Teknisen testin on mahdollistettava radan laatiminen ilman radan ulkopuolisia portteja, lukuun ottamatta ensimmäistä ja viimeistä porttia ja ohjausportteja.

1.2.2   Rinneprofiili

Suurpujotteluradan rinneprofiilin on täytettävä mahdollisuuksien mukaan seuraavat edellytykset:

a)

kolmasosan radasta on oltava keskimääräistä rinnettä, jonka jyrkkyys on 26–43 prosenttia;

b)

kolmasosan radasta on oltava jyrkkää rinnettä, jonka jyrkkyys on 45–52 prosenttia;

c)

kolmasosan radasta on oltava loivaa rinnettä, jonka jyrkkyys on 25–26 prosenttia.

1.2.3   Radan hyväksyminen

Radan hyväksyy tekninen komitea, jonka jäsenet nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten alalla hankkiman pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Muut kuin yhteisen testin järjestävät jäsenvaltiot tai toimivaltaiset tahot voivat tehdä ehdotuksia teknisen komitean kokoonpanosta. Tällöin järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi hylätä tällaisen ehdotuksen ainoastaan asianmukaisesti perustelluista syistä. Kun rata on hyväksytty, jäsenvaltio tai toimivaltainen taho ilmoittaa komissiolle ja muille jäsenvaltioille yhteisten koulutustestin toteuttamiseksi radalla järjestettävän tapahtuman käytännön yksityiskohdista vähintään kaksi kuukautta etukäteen.

1.3   Esilaskijat

1.3.1   Tekniseen testiin osallistuvia esilaskijoita koskevat vaatimukset

Tekniseen testiin osallistuvien esilaskijoiden vähimmäismäärä on kolme. Järjestävän jäsenvaltion tai toimivaltaisen tahon on valittava esilaskijat.

Esilaskijat voivat olla minkä tahansa jäsenvaltion kansalaisia. Heidän on täytynyt läpäistä Eurotest- ja Eurosecurity-testi ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai yhteinen koulutustesti ja heidän korjauskertoimensa on oltava vähintään 0,8700 kalibrointitestissä käynnissä olevalla kaudella.

1.3.2   Esilaskijoiden kalibrointitesti

Teknisen testin esilaskijoiden on suoritettava kalibrointitesti. Kalibrointitestin tarkoituksena on osoittaa kullekin esilaskijalle korjauskerroin, jotta voidaan vahvistaa perusaika teknisen testin ehdokkaille. Kukin esilaskija voi laskea kaksi laskua kalibrointitestissä ja huomioon otetaan kunkin esilaskijan parempi tulos. Kullekin esilaskijalle osoitettua korjauskerrointa tarkastellaan uudelleen vuosittain.

Kalibrointitestin järjestää kalibrointitestikomitea. Kalibrointitestikomitean jäsenet nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Muut kuin kalibrointitestin järjestävät jäsenvaltiot tai toimivaltaiset tahot voivat tehdä ehdotuksia kalibrointitestikomitean kokoonpanosta. Tällöin järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi hylätä tällaisen ehdotuksen ainoastaan asianmukaisesti perustelluista syistä.

Järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho ilmoittaa kalibrointitestin päivämäärät vähintään kaksi kuukautta etukäteen komissiolle ja muille jäsenvaltioille tai toimivaltaisille tahoille.

Järjestävä jäsenvaltio julkaisee kalibrointitestin tulokset ennen kuin yhteinen koulutustesti järjestetään kyseisessä jäsenvaltiossa.

1.3.3   Esilaskijoiden korjauskerroin

Esilaskijoiden korjatut ajat lasketaan kertomalla esilaskijan kalibrointitestin suoritusaika esilaskijalle osoitetulla korjauskertoimella.

Kalibrointitestin perusaika on esilaskijoiden kahden parhaan korjatun ajan keskiarvo. Kalibrointitestikomitea nimeää neljä esilaskijaa edeltävän vuoden tulosluettelon perusteella.

Esilaskijoiden korjauskerroin lasketaan seuraavasti:

korjauskerroin = kalibrointitestin perusaika / esilaskijoiden suoritusaika.

1.4   Teknisen testin läpäiseminen

1.4.1   Teknisen testin perusajan laskeminen

Teknisen testin perusajan laskemista varten vähintään kolmen esilaskijan on aloitettava lasku ja vähintään kahden suoritettava lasku loppuun asti seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)

lasketaan keskiarvo niiden esilaskijoiden kahdesta parhaasta korjatusta ajasta, jotka suorittivat laskun loppuun ennen kuin ensimmäinen ehdokas aloittaa laskun;

b)

lasketaan keskiarvo niiden esilaskijoiden kahdesta parhaasta korjatusta ajasta, jotka suorittivat laskun loppuun sen jälkeen, kun viimeinen ehdokas aloittaa laskun;

c)

teknisen testin perusaika on a ja b alakohdassa tarkoitettujen kahden keskiarvon keskiarvo.

Jokainen esilaskija voi lähteä uudelleen, jos hän ei kyennyt suorittamaan laskua loppuun normaalisti.

Ehdokkaille ilmoitetaan esilaskijoiden korjauskertoimet ennen teknisen testin alkua.

1.4.2   Testin läpäisyn enimmäisaika

Seuraavien ehdokkaiden katsotaan läpäisseen teknisen testin:

a)

miespuoliset ehdokkaat, joiden loppuaika on enintään teknisen testin perusaika plus 19 prosenttia

b)

naispuoliset ehdokkaat, joiden loppuaika on enintään teknisen testin perusaika plus 25 prosenttia.

Testin läpäisyn enimmäisaika lasketaan siis seuraavasti:

a)

miesten läpäisyn enimmäisaika = teknisen testin perusaika × 1,19

b)

naisten läpäisyn enimmäisaika = teknisen testin perusaika × 1,25.

2.   OSA II – TURVALLISUUSNÄKÖKOHTIIN LIITTYVÄÄ PÄTEVYYTTÄ KOSKEVA TESTI (TURVALLISUUSTESTI)

2.1   Yleiset periaatteet

2.1.1   Turvallisuustestin tavoite

Turvallisuustestin tavoitteena on arvioida, miten ehdokkaat täyttävät turvallisuusnäkökohtiin liittyvät vähimmäisvaatimukset, jotka ovat olennaisia tietyissä ympäristöissä toimiville hiihdonopettajille.

2.1.2   Osallistumiskelpoiset ehdokkaat

Turvallisuustestiin voivat osallistua unionin kansalaiset, jotka ovat läpäisseet teknisen testin. Osallistumiskelpoiset ehdokkaat voivat toistaa testin rajoituksetta, jos he eivät ole läpäisseet sitä aiemmilla kerroilla. Osallistumiskelpoisten ehdokkaiden on esitettävä turvallisuustestiin osallistumista koskeva hakemus suoraan järjestävälle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltion toimivaltaiselle taholle, joka järjestää testin.

2.1.3   Vastuuviranomainen

Turvallisuustestin järjestää se toimivaltainen taho, joka vastaa hiihdonopettajien koulutuksesta sen jäsenvaltion alueella, jossa turvallisuustesti suoritetaan, kun tätä varten perustettu tekninen komitea on hyväksynyt sen. Tekninen komitea koostuu minkä tahansa jäsenvaltion pätevistä kansalaisista, jotka edustavat vähintään kolmea jäsenvaltiota. Komitean nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten alalla hankkiman pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho ilmoittaa turvallisuustestin päivämäärät vähintään kaksi kuukautta etukäteen komissiolle ja muille jäsenvaltioille tai toimivaltaisille tahoille.

2.1.4   Testilautakunnat

Testilautakunnat valvovat, että turvallisuustesti pannaan täytäntöön moitteettomasti. Turvallisuustestin testilautakunnan jäsenyys on avoin kaikkien jäsenvaltioiden päteville kansalaisille. Vain kansalaiset, jotka ovat läpäisseet joko Eurosecurity-testin ennen tämän asetuksen voimaantuloa tai yleisen koulutustestin, voidaan nimittää testilautakuntaan turvallisuustestin moduulien arvioimista varten.

Testilautakunnan nimittää järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan toimivaltainen taho jäsenten alalla hankkiman pätevyyden ja ammatillisen kokemuksen perusteella. Järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi delegoida nimittämisvallan kolmansille osapuolille, mutta testilautakunnan jäsenten on aina edustettava vähintään kolmea jäsenvaltiota. Muut kuin yhteisen testin järjestävät jäsenvaltiot tai toimivaltaiset tahot voivat tehdä ehdotuksia testilautakunnan kokoonpanosta. Tällöin järjestävä jäsenvaltio tai toimivaltainen taho voi hylätä tällaisen ehdotuksen ainoastaan asianmukaisesti perustelluista syistä.

2.1.5   Tarkastelumenettely

Ehdokkaat voivat pyytää testilautakuntaa arvioimaan uudelleen turvallisuustestin tulostaan, jos he katsovat, että arvioinnissa on tehty ilmeisiä virheitä. Tällaisessa tapauksessa testilautakunta arvioi pyynnön ja vastaa viipymättä esittämällä syyt kyseisen ehdokkaan turvallisuustestin tulosten joko säilyttämiseen tai muuttamiseen. Testilautakunta tekee päätöksen jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

2.1.6   Tulosten dokumentointi

Järjestävä jäsenvaltio tai tapauksen mukaan järjestävä toimivaltainen taho ilmoittaa jäsenvaltioille tai toimivaltaisille tahoille, jotka myöntävät liitteessä I luetellun pätevyyden, turvallisuustestin tuloksista 7 työpäivän kuluessa siitä, kun yhteinen koulutustesti on järjestetty. Jäsenvaltiot tai tapauksen mukaan toimivaltaiset tahot laativat ja julkaisevat vuosittain päivitetyn luettelon hiihdonopettajista, jotka ovat läpäisseet turvallisuustestin tai joihin sovelletaan joko saavutettuja oikeuksia tai vapautuksia, jos heille on myönnetty liitteessä I lueteltua pätevyyttä vastaava pätevyys.

2.2   Testin rakenne

Turvallisuustesti muodostuu kahdesta osasta, joihin sisältyy viisi pakollista moduulia, jotka kaikki arvioidaan erikseen. Turvallisuustestissä arvioidaan ehdokkaiden turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja teoreettisella ja käytännön kokeella.

Jos ehdokas epäonnistuu yhdessä tai useammassa moduulissa tai jos turvallisuustesti ei sisällä kaikkia moduuleja, ehdokkaiden on suoritettava koko testi uudelleen.

Eri moduulien sisältö esitetään jäljempänä.

2.2.1   Teoreettinen koe

Moduuli: ”Soita hätäpuhelu isäntämaan kielellä paikalliseen pelastuspalveluun lumivyöryonnettomuuden jälkeen.”

Teoreettinen koe on läpäisty, kun hätäpuhelu pelastuspalveluun on suoritettu selvästi ja ymmärrettävästi ja siinä on annettu tarkat tiedot, joiden perusteella pelastuspalvelu voi suorittaa tehtävänsä.

2.2.2   Käytännön koe

Käytännön koe off-piste-hiihtoa varten sisältää kolme opetusmoduulia, joissa keskitytään ryhmän johtamiseen, sekä moduulin, jossa etsitään ja pelastetaan kaksi lumivyöryn alle jäänyttä henkilöä. Käytännön koe on suoritettava jollakin sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa testi järjestetään.

Ryhmän johtamiseen liittyvien kolmen moduulin on kunkin kestettävä 15 minuuttia. Tämän lisäksi valmistautumiseen on varattu 15 minuuttia. Opetusmoduulit läpäistään, jos vähintään 75 prosenttia harjoituksista on suoritettu tyydyttävästi.

2.2.2.1   Ryhmän johtamiseen liittyvät moduulit

Moduuli 1: ”Tulkitse lumivyöryennustetta yhdessä ryhmäsi kanssa. Vertaa ennusteen tietoja omiin paikan päällä tehtyihin havaintoihin ja arvioi tilanne.”

Moduuli 2: ”Vie ryhmäsi off-piste-laskuun ja ehdota reittiä ottamalla huomioon esimerkiksi lumitilanne, kokoontumispisteet ja ryhmän organisointitavat. Arvioi yhdessä ryhmäsi kanssa laskun riskit.”

Moduuli 3: Yksi lisäarviointi valitaan satunnaisesti seuraavista vaihtoehdoista:

a)

Sääennusteen tulkinta ja ymmärtäminen

1.

Vuoriston sääennusteessa on Nordstau-tilanne eli voimakasta lumisadetta pohjoisesta (korkeapaine lännessä ja matalapaine idässä). Milloin tällainen tilanne syntyy? Suunnilleen mille seudulle lumisadetta voidaan odottaa ja minkälaisia määriä? Miten tilanne vaikuttaa lumivyöryihin?

2.

Sääennusteen mukaan korkeiden vuorten pohjoisrinteille osuu todennäköisesti voimakkaita föhn-tuulia. Millainen sää on vuoristoylängön pohjois- ja eteläosissa ja miten tämä todennäköisesti vaikuttaa lumivyörytilanteeseen?

3.

Arvioi säätilaa paikan päällä. Mitkä tekijät vaikuttavat sään muutoksiin ja miten ajattelet sään muuttuvan tulevina päivänä?

b)

Vaarojen ymmärtäminen korkeilla vuoristoalueilla

1.

Mitkä tekijät voivat johtaa hypotermiaan ja mitä varotoimia on toteutettava? Mitkä ovat selvät hypotermian merkit ja miten reagoit? Mitkä oireet osoittavat, että on tarpeen ottaa yhteys lääkäriin?

2.

Mitkä tekijät voivat johtaa paleltumiin ja mitä varotoimia on toteutettava? Mitkä ovat selvät paleltumien merkit ja miten reagoit paikalliseen paleltumaan? Mitkä tekijät pahentavat paleltumaa? Mitkä oireet osoittavat, että on tarpeen ottaa yhteys lääkäriin?

3.

Olette keskellä pitkää laskua. Näkyvyys heikkenee vähitellen sumun vuoksi. Miten tiedät sijaintinne ilman GPS:n käyttöä ja minkälaista taktiikkaa käytät ryhmän johtamiseen?

c)

Kyky arvioida ja ymmärtää lumipeitettä

1.

Analysoi tämänhetkisen lumipeitteen vakautta.

2.

Kuvaa mahdollista lumipeitettä sellaisena talvena, jona lunta on satanut vähän. Selitä sääilmiöitä, joiden vuoksi lumipeite voi muuttua epävakaaksi.

3.

Kuvaa mahdollista lumipeitettä sellaisena talvena, jona lunta on satanut paljon. Selitä sääilmiöitä, joiden vuoksi lumipeite voi muuttua epävakaaksi.

2.2.2.2   Moduuli lumivyöryn alle jääneiden ihmisten etsintä- ja pelastustoimia varten

Moduulin tavoitteena on löytää kaksi AVD-laitetta (Avalanche Victim Detectors – lumivyöryn uhrien paikannuslaite) ja tuoda takaisin vähintään toinen laitteista. Kukin paikannuslaite sijoitetaan noin 60 cm:n levyiseen eristettyyn pussiin, joka haudataan noin 1 metrin syvyyteen (ilman päällekkäisiä signaaleja). Testissä voidaan käyttää koulutukseen tarkoitettua paikannuslaitetta. Etsintäalue saa olla enintään 50 metriä × 50 metriä. Enimmäisaika kahden paikannuslaitteen löytämiseen ja toisen niistä takaisin tuomiseen on 8 minuuttia. Etsintämoduuliin osallistumista varten ehdokkailla on oltava digitaalinen paikannuslaite, jossa on vähintään kolme antennia. Ehdokkaat, joilla on analoginen paikannuslaite, eivät voi osallistua tähän testimoduuliin. Moduuli läpäistään, jos kaksi haudatuista paikannuslaitteista löydetään ja yksi niistä tuodaan takaisin annetussa ajassa.