1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan unionin rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta” koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE), sellaisena kuin se esitetään liitteessä.

Liitteessä esitettyä YTE:ää sovelletaan direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II olevassa 2.5 kohdassa tarkoitettuun osajärjestelmään ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”.

2 artikla

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi seuraavantyyppiset sopimukset viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2020, mikäli niistä ei ole jo ilmoitettu komission päätöksen 2006/920/EY (6), 2008/231/EY (7), 2011/314/EU (8) tai 2012/757/EU mukaisesti:

a)	rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai turvallisuusviranomaisten kahden- tai monenväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta;

b)

yhden tai useamman jäsenvaltion ja vähintään yhden kolmannen maan väliset kansainväliset sopimukset tai jäsenvaltioiden rautatieyritysten tai rataverkon haltijoiden ja vähintään yhden kolmannen maan rautatieyrityksen tai rataverkon haltijan väliset kansainväliset sopimukset, joilla saadaan aikaan merkittävää paikallista tai alueellista yhteentoimivuutta.

3 artikla

Direktiivin (EU) 2016/797 13 artiklan mukaisessa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne kansalliset säännöt, joita sovelletaan jäsenvaltiossa, jossa käyttö tapahtuu, seuraavissa tilanteissa:

a)	tämän asetuksen liitteessä olevan 7.2 kohdan mukaiset erityistapaukset;

b)	samassa liitteessä olevassa I lisäyksessä tarkoitetut avoimet kohdat ja osa-alueet, joilla kansallisten sääntöjen soveltaminen sallitaan.

4 artikla

Rautatievirasto julkaisee viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2019 ohjeet käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän soveltamisesta (soveltamisopas). Rautatievirasto pitää soveltamisohjeet ajan tasalla.

5 artikla

Kumotaan päätös 2012/757/EU 16 päivästä kesäkuuta 2021.

Päätöksen 2012/757/EU liitteessä olevia lisäyksiä A ja C voidaan kuitenkin soveltaa edelleen 16 päivään kesäkuuta 2024 saakka.

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2021.

Liitteessä olevia 4.2.2.1.3.2 ja 4.4 kohtaa sovelletaan kuitenkin 16 päivästä kesäkuuta 2019.

Tämän asetuksen liitteessä olevaa 4.2.2.5 kohtaa ja lisäystä D1 sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2019 niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät ole tehneet rautatievirastolle ja komissiolle ilmoitusta direktiivin (EU) 2016/797 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tämän asetuksen liitteessä olevaa 4.2.2.5 kohtaa ja lisäystä D1 sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2020 niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat tehneet rautatievirastolle ja komissiolle ilmoituksen direktiivin (EU) 2016/797 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tämän asetuksen liitteessä olevia lisäyksiä A ja C sovelletaan viimeistään 16 päivästä kesäkuuta 2024.

LIITE

SISÄLLYSLUETTELO

1.

Johdanto

12

1.1

Tekninen viitekehys

12

1.2

Maantieteellinen soveltamisala

12

1.3

Tämän asetuksen sisältö

12

2.

Kuvaus ja soveltamisala

12

2.1

Henkilökunta ja junat

12

2.2

Periaatteet

13

2.3

Sovellettavuus nykyisiin muihin kuin YTE:n mukaisiin kalustoyksikköihin ja infrastruktuuriin

13

3.

Olennaiset vaatimukset

13

3.1

Olennaisten vaatimusten täyttäminen

13

3.2

Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus

13

4.

Osajärjestelmän ominaisuudet

16

4.1

Johdanto

16

4.2

Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

16

4.2.1

Henkilöstöön liittyvät eritelmät

17

4.2.1.1

Yleiset vaatimukset

17

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

17

4.2.1.2.1

Kuljettajan sääntökirja

17

4.2.1.2.2

Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvaus

18

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

18

4.2.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

19

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

19

4.2.1.2.3

Aikataulut

19

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

19

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

19

4.2.1.4

Rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävälle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

19

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä

20

4.2.2

Juniin liittyvät eritelmät

20

4.2.2.1

Junan näkyvyys

20

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

20

4.2.2.1.2

Etupää

20

4.2.2.1.3

Takapää

21

4.2.2.1.3.1

Henkilöjunat

21

4.2.2.1.3.2

Tavarajunat

21

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

22

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

22

4.2.2.2.2

Ohjaus

22

4.2.2.3

Kalustoyksikön yksilöinti

23

4.2.2.4

Matkustajien ja kuorman turvallisuus

23

4.2.2.4.1

Kuorman turvallisuus

23

4.2.2.4.2

Matkustajien turvallisuus

23

4.2.2.5

Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano

23

4.2.2.5.1

Reittiyhteensopivuus

23

4.2.2.5.2

Junan kokoonpano

24

4.2.2.6

Junan jarrutus

25

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

25

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky ja suurin sallittu nopeus

25

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

26

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

26

4.2.2.7.2

Ennen lähtöä tarvittavat tiedot

26

4.2.2.8

Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

26

4.2.2.9

Kuljettajan valppaus

27

4.2.3

Junien liikennöintiin liittyvät eritelmät

27

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

27

4.2.3.2

Junien tunnisteet

27

4.2.3.2.1

Junanumeron muoto

27

4.2.3.3

Junan lähtö

27

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

27

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

27

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

27

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

27

4.2.3.4.2

Junista ilmoittaminen

28

4.2.3.4.2.1

Junien kulun seurantaan tarvittavat ja ennakoitua luovutusaikaa koskevat tiedot

28

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

28

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

29

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

29

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

29

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

29

4.2.3.6

Vajaatoimintatilanne

30

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

30

4.2.3.6.2

Kuljettajien ohjeistaminen

30

4.2.3.6.3

Jatkuvuuden hallinnan järjestelyt

30

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

30

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

31

4.3

Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

31

4.3.1

Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään (INF TSI)

31

4.3.2

Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään (OHM TSI)

32

4.3.3

Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

32

4.3.3.1

Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

32

4.3.3.2

Liitännät tavaravaunuja koskevaan YTE:ään (WAG YTE)

33

4.3.4

Liitännät energia-YTE:ään (ENE YTE)

34

4.3.5

Liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään

34

4.3.6

Liitännät melu-YTE:ään

34

4.3.7

Liitännät liikkumisesteisten henkilöiden tarpeita koskevaan YTE:ään (asetus (EU) N:o 1300/2014)

35

4.4

Käyttötoimintaa koskevat säännöt

35

4.4.1

Euroopan unionin rautatiejärjestelmässä sovellettavat käyttötoimintaa koskevat periaatteet ja säännöt

35

4.4.2

Kansalliset säännöt

35

4.4.3

Vaatimusten täyttämiseksi hyväksyttävät menetelmät

35

4.4.4

Siirtyminen kansallisten sääntöjen soveltamisesta tämän asetuksen täytäntöönpanoon

36

4.5

Kunnossapitoa koskevat säännöt

36

4.6

Ammatillinen pätevyys

36

4.6.1

Ammatillinen pätevyys

36

4.6.2

Kielellinen pätevyys

36

4.6.2.1

Periaatteet

36

4.6.2.2

Kielitaidon taso

36

4.6.3

Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

37

4.6.3.1

Peruselementit

37

4.6.3.2

Koulutustarpeiden analysointi ja päivittäminen

37

4.6.4

Apuhenkilöstö

37

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

37

4.7.1

Johdanto

37

4.7.2

Terveystarkastukset ja psykologiset arvioinnit

38

4.7.2.1

Ennen työhön hyväksymistä

38

4.7.2.1.1

Terveystarkastuksen vähimmäissisältö

38

4.7.2.1.2

Psykologinen arviointi

38

4.7.2.2

Työhön hyväksymisen jälkeen

39

4.7.2.2.1

Määräaikaisten terveystarkastusten aikataulu

39

4.7.2.2.2

Palvelukseen ottamisen jälkeisten määräaikaisten terveystarkastusten vähimmäissisältö

39

4.7.2.2.3

Ylimääräiset terveystarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

39

4.7.3

Terveydentilavaatimukset

39

4.7.3.1

Yleiset vaatimukset

39

4.7.3.2

Näkövaatimukset

39

4.7.3.3

Kuulovaatimukset

40

4.8

Infrastruktuuria ja kalustoyksiköitä koskevat lisätiedot

40

4.8.1

Infrastruktuuri

40

4.8.2

Liikkuva kalusto

40

5.

Yhteentoimivuuden osatekijät

40

5.1

Määritelmä

40

5.2

Osatekijöiden luettelo

40

6.

Osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arviointi ja osajärjestelmän tarkastus

40

6.1

Yhteentoimivuuden osatekijät

40

6.2

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

41

6.2.1

Periaatteet

41

7.

Täytäntöönpano

41

7.1

Periaatteet

41

7.2

Erityistapaukset

41

7.2.1

Johdanto

41

7.2.2

Erityistapausten luettelo

41

7.2.2.1

Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Unkaria ja Slovakiaa koskeva pysyvä erityistapaus (P)

41

7.2.2.2

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva pysyvä erityistapaus

42

7.2.2.3

Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T1)

42

7.2.2.4

Suomea koskeva pysyvä erityistapaus (P)

42

Lisäys A ERTMS-käyttötoimintaperiaatteet ja -säännöt

43

Lisäys B Käyttötoimintaa koskevat yhteiset periaatteet ja säännöt

44

Lisäys C Turvallisuuteen liittyvän viestinnän menetelmät

49

Lisäys D Reittiyhteensopivuus ja reittikirja

56

Lisäys D1 Kalustoyksikön ja junan yhteensopivuutta liikennöintiin tarkoitetun reitin kanssa koskevat parametrit

56

Lisäys D2 Elementit, jotka rataverkon haltijan on toimitettava rautatieyritykselle reittikirjaa varten

66

Lisäys E Kieli- ja viestintätasot

86

Lisäys F Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta

87

Lisäys G Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junan valmistelussa

89

Lisäys H Eurooppalainen kalustoyksikkönumero ja siihen liittyvä kirjaintunnus kalustossa

91

Lisäys I Luettelo direktiivin (EU) 2016/798 8 artiklan mukaisista osa-alueista, joilla voidaan jatkaa kansallisten sääntöjen soveltamista

93

Lisäys J Sanasto

95

1.   JOHDANTO

1.1   Tekninen viitekehys

Tässä yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä, jäljempänä ’YTE’, käsitellään direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä II olevan 1 kohdan luettelossa tarkoitettua ja 2.5 kohdassa määriteltyä osajärjestelmää ”käyttötoiminta ja liikenteen hallinta”.

1.2   Maantieteellinen soveltamisala

Tämän asetuksen maantieteellinen soveltamisala on direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä I olevassa 1 kohdassa määritelty unionin verkko lukuun ottamatta direktiivin (EU) 2016/797 1 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

1.3   Tämän asetuksen sisältö

Direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa

a)	ilmoitetaan sen tarkoitettu soveltamisala käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevassa osajärjestelmässä;

b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sen liitännöille muihin osajärjestelmiin;

c)	määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka kyseisen osajärjestelmän ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa olevien liitäntöjen on täytettävä. Tarvittaessa nämä eritelmät voivat poiketa toisistaan osajärjestelmän käytön mukaan;

d)	määritetään ne yhteentoimivuuden osatekijät ja liitännät, jotka Euroopan rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden toteuttamisen kannalta välttämättömät eurooppalaiset eritelmät, standardit mukaan luettuina, kattavat;

e)	ilmoitetaan kussakin tapauksessa menettelyt, joita on käytettävä yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnissa;

f)	ilmoitetaan YTE:n täytäntöönpanostrategia. Erityisesti täsmennetään välivaiheet ja sovellettavat elementit, joiden kautta voidaan siirtyä asteittain nykytilanteesta sellaiseen lopulliseen tilanteeseen, jossa YTE:n noudattaminen on vallitseva normi;

g)	ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattipätevyyttä ja työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita tarkoitetun osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä YTE:n täytäntöönpano edellyttävät;

h)	ilmoitetaan, mitä sen määräyksistä sovelletaan nykyisiin muihin kuin YTE:n mukaisiin osajärjestelmiin ja kalustoyksikköihin, erityisesti parantamisen ja uudistamisen yhteydessä, sekä tällaisissa tapauksissa ne muutostyöt, jotka edellyttävät uuden luvan hakemista;

i)

ilmoitetaan kalustoyksikköjen ja kiinteiden osajärjestelmien parametrit, jotka rautatieyrityksen on tarkistettava, ja menettelyt, joita kyseisten parametrien tarkistamiseen sovelletaan kalustoyksikköjen ja reittien, joilla niitä on tarkoitus käyttää, yhteensopivuuden varmistamiseksi sen jälkeen, kun kalustoyksikön lupa on myönnetty, ja ennen kalustoyksikön ensimmäistä käyttökertaa.

Lisäksi voidaan direktiivin (EU) 2016/797 4 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten.

2.   KUVAUS JA SOVELTAMISALA

2.1   Henkilökunta ja junat

Jäljempänä olevat 4.6 ja 4.7 kohta koskevat henkilökuntaa, joka on junassa mukana ja suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä.

Jäljempänä oleva 4.6.2 kohta koskee veturinkuljettajia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/59/EY (1) liitteessä VI olevan 8 kohdan soveltamista.

Henkilöstöön, joka suorittaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jotka liittyvät junien lähettämiseen ja junien kulkulupien myöntämiseen, sovelletaan ammatillista pätevyyttä sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevien edellytysten vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.

Niihin henkilöstön jäseniin, jotka hoitavat junan loppuvalmisteluun liittyviä turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä ennen junan aikataulun mukaista rajanylitystä ja työskentelevät sellaista paikkaa kauempana, jota rataverkon haltijan verkkoselostuksessa nimitetään ”raja-asemaksi” ja joka on sisällytetty osaksi turvallisuuslupaa, sovelletaan 4.6 kohtaa. Vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä sovelletaan 4.7 kohtaan. Junan ei katsota olevan rajat ylittävässä liikenteessä, jos direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 8 kohdan edellytykset täyttyvät.

2.2   Periaatteet

Tämä asetus käsittelee niitä käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän osia, joissa on toiminnallisia liitäntöjä rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden välillä ja jotka ovat erityisen hyödyllisiä yhteentoimivuuden kannalta.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on varmistettava, että kaikki sääntöjä ja menettelyjä sekä asiakirjoja koskevat vaatimukset täytetään määrittelemällä asianmukaiset prosessit. Näiden prosessien perustaminen on olennainen osa direktiivin (EU) 2016/798 edellyttämää rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmää (jäljempänä myös ’TJJ’). Itse TJJ:n arvioi asianomainen kansallinen turvallisuusviranomainen (jäljempänä myös ’NSA’), ennen kuin se myöntää turvallisuusluvan, ja Euroopan unionin rautatievirasto tai asianomainen NSA ennen turvallisuustodistuksen myöntämistä.

2.3   Sovellettavuus nykyisiin muihin kuin YTE:n mukaisiin kalustoyksikköihin ja infrastruktuuriin

Vaikka suurin osa tämän asetuksen vaatimuksista liittyykin prosesseihin ja menettelyihin, osa niistä liittyy myös kalustoyksiköiden ja infrastruktuurin fyysisiin elementteihin, joiden toiminnallinen rooli on tämän asetuksen kannalta tärkeä.

Fyysiset elementit eritellään muita osajärjestelmiä kuin käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevissa rakenteellisissa YTE:issä. Elementit pitää arvioida kyseisissä YTE:issä määriteltyjen menettelyjen pohjalta.

Tämän asetuksen säännöksiä ei saa käyttää rakenteelliseen YTE:ään liittyvän kansallisen säännön perusteluna.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   Olennaisten vaatimusten täyttäminen

Direktiivin (EU) 2016/797 3 artiklan mukaan unionin rautatiejärjestelmän, osajärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden osatekijöiden on täytettävä kyseisen direktiivin liitteessä III esitetyt yleiset vaatimukset.

3.2   Olennaiset vaatimukset – yleiskatsaus

Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin näkökohtiin:

—	turvallisuus,

—	luotettavuus ja käyttökunto,

—	terveysnäkökohdat,

—	ympäristönsuojelu,

—	tekninen yhteensopivuus,

—	esteettömyys.

Direktiivin (EU) 2016/797 mukaan olennaiset vaatimukset voivat koskea yleisesti koko unionin rautatiejärjestelmää tai erityisesti kutakin osajärjestelmää ja sen osatekijöitä.

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto direktiivin (EU) 2016/797 liitteessä III esitettyjen olennaisten vaatimusten ja tämän asetuksen välisestä vastaavuudesta.

Kohta

Kohdan otsikko

Turvallisuus

Luotettavuus ja käytettävyys

Terveysnäkökohdat

Ympäristönsuojelu

Tekninen yhteensopivuus

Esteettömyys

Erityisesti käyttötoimintaa ja liikenteen hallintaa koskevat olennaiset vaatimukset

1.1.1

1.1.2

1.1.3

1.1.4

1.1.5

1.2

1.3.1

1.3.2

1.4.1

1.4.2

1.4.3

1.4.4

1.4.5

1.5

1.6.1

1.6.2

2.6.1

2.6.2

2.6.3

2.6.4

4.2.1.2

Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

X

X

X

4.2.1.2.1

Kuljettajan sääntökirja

X

X

X

4.2.1.2.2

Reittikirja

X

X

4.2.1.2.2.1

Reittikirjan laatiminen

X

4.2.1.2.2.2

Muutokset reittikirjan tietoihin

X

X

4.2.1.2.2.3

Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

X

X

X

4.2.1.2.3

Aikataulut

X

X

X

4.2.1.2.4

Liikkuva kalusto

X

X

X

4.2.1.3

Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

X

X

X

4.2.1.4

Rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävälle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

X

X

X

4.2.1.5

Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä

X

X

X

X

4.2.2.1

Junan näkyvyys

X

X

X

4.2.2.1.1

Yleinen vaatimus

X

X

X

4.2.2.1.2

Etupää

X

X

X

4.2.2.1.3

Takapää

X

X

X

4.2.2.2

Junan kuuluvuus

X

X

X

X

4.2.2.2.1

Yleinen vaatimus

X

X

X

4.2.2.2.2

Ohjaus

X

X

4.2.2.3

Kalustoyksikön yksilöinti

X

X

X

4.2.2.4

Matkustajien ja kuorman turvallisuus

X

4.2.2.5

Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano

X

4.2.2.5.1

Reittiyhteensopivuus

X

4.2.2.5.2

Junan kokoonpano

X

4.2.2.6

Junan jarrutus

X

X

X

4.2.2.6.1

Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

X

X

X

4.2.2.6.2

Jarrutuskyky

X

X

X

4.2.2.7

Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

X

X

X

4.2.2.7.1

Yleinen vaatimus

X

X

4.2.2.7.2

Ennen lähtöä tarvittavat tiedot

X

X

4.2.2.8

Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

X

X

4.2.2.9

Kuljettajan valppaus

X

4.2.3.1

Junan kulun suunnittelu

X

X

X

4.2.3.2

Junien tunnisteet

X

X

X

4.2.3.3

Junan lähtö

X

X

4.2.3.3.1

Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

X

X

X

X

4.2.3.3.2

Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

X

X

X

X

4.2.3.4

Liikenteen hallinta

X

X

X

4.2.3.4.1

Yleiset vaatimukset

X

X

X

4.2.3.4.2

Junista ilmoittaminen

X

X

X

4.2.3.4.2.1

Junien kulun seurantaan tarvittavat tiedot

X

X

4.2.3.4.2.2

Ennakoitu luovutusaika

X

X

4.2.3.4.3

Vaaralliset aineet

X

X

4.2.3.4.4

Toiminnan laatu

X

X

4.2.3.5

Tietojen tallentaminen

X

X

4.2.3.5.1

Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

X

X

4.2.3.5.2

Valvontatietojen tallentaminen junassa

X

X

4.2.3.6

Vajaatoimintatilanne

X

X

X

4.2.3.6.1

Ilmoittaminen toisille käyttäjille

X

X

4.2.3.6.2

Kuljettajien ohjeistaminen

X

4.2.3.6.3

Jatkuvuuden hallinnan järjestelyt

X

X

X

4.2.3.7

Hätätilanteiden hallinta

X

X

X

4.2.3.8

Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

X

4.4

ERTMS-järjestelmän käyttösäännöt

X

X

4.6

Ammatilliset pätevyysvaatimukset

X

X

X

4.7

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

X

4.8

Infrastruktuuria ja kalustoyksiköitä koskevat lisätiedot

X

4.8.1

Infrastruktuuri

X

4.8.2

Kalustoyksiköt

X

4.   OSAJÄRJESTELMÄN OMINAISUUDET

4.1   Johdanto

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU (2) mukaisesti rataverkon haltijalla on kokonaisvastuu siitä, että se esittää kaikki ne asiaankuuluvat vaatimukset, joita sen rataverkossa kulkemaan oikeutettujen junien on täytettävä ottaen huomioon eri ratojen maantieteelliset erityispiirteet ja tässä luvussa esitetyt toiminnalliset tai tekniset eritelmät.

4.2   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät sisältävät seuraavat osat:

—	henkilöstöön liittyvät eritelmät,

—	juniin liittyvät eritelmät,

—	junaliikenteeseen liittyvät eritelmät.

4.2.1   Henkilöstöön liittyvät eritelmät

4.2.1.1   Yleiset vaatimukset

Tämä kohta koskee henkilöstöä, joka osallistuu osajärjestelmän käyttöön suorittamalla turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan välinen suora vuorovaikutus.

1)	Rautatieyrityksen henkilöstö, joka a) ajaa junia, jäljempänä ’kuljettaja’, ja kuuluu ’junan miehistöön’; b) työskentelee junassa (muissa kuin kuljettajan tehtävissä) ja kuuluu ”junan miehistöön”; c) hoitaa junan valmisteluun liittyviä tehtäviä.

2)	Rataverkon haltijan henkilöstö, joka suorittaa junien kulkulupien myöntämiseen liittyviä tehtäviä. Katetut osa-alueet koskevat — dokumentaatiota — viestintää.

Lisäksi 2.1 kohdassa määritellyn henkilöstön osalta tässä asetuksessa esitetään vaatimuksia, jotka koskevat

—	pätevyyttä (ks. 4.6 kohta ja lisäys G)

—	terveyttä ja turvallisuutta (ks. 4.7 kohta).

4.2.1.2   Kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Junan toiminnasta vastaavan rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki tämän tehtäviensä hoitamisessa tarvittavat tiedot ja dokumentaatio. Ne voidaan antaa joko paperilla tai sähköisessä muodossa.

Näissä tiedoissa on otettava huomioon tarpeelliset perusasiat, jotka koskevat kullakin reitillä tapahtuvaa liikennettä ja käytettävää liikkuvaa kalustoa sekä normaali- että vajaatoiminta- ja hätätilanteissa.

4.2.1.2.1    Kuljettajan sääntökirja

Kaikkien kuljettajaa koskevien menettelyjen tulee sisältyä ”Kuljettajan sääntökirja” -nimiseen paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan.

Kuljettajan sääntökirjassa on esitettävä ajettavia reittejä ja kyseisillä reiteillä käytettävää liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset normaali- ja vajaatoimintatilanteissa sekä kuljettajan mahdollisesti kohtaamissa hätätilanteissa.

Kuljettajan sääntökirjan on katettava kaksi erillistä aluetta:

—	toinen kuvaa yhteiset säännöt ja menettelyt (lisäysten A, B ja C sisältö huomioon ottaen), ja

—	toinen esittää kutakin rataverkon haltijaa koskevat erityiset säännöt ja menettelyt.

Siinä on oltava vähintään seuraavia asioita koskevat menettelyt:

—	henkilöstöturvallisuus ja turvatoimenpiteet,

—	opasteet ja liikenteenohjaus,

—	junaliikenne vajaatoimintatilanteet mukaan luettuina,

—	vetokalusto ja muu liikkuva kalusto,

—	onnettomuudet ja vaaratilanteet.

Rautatieyritys vastaa Kuljettajan sääntökirjasta, joka on koostettava niin, että se on täydellinen ja paikkansapitävä ja että kuljettaja pystyy soveltamaan kaikkia käyttötoimintaan liittyviä sääntöjä.

Rautatieyrityksen on julkaistava Kuljettajan sääntökirja selkeässä muodossa koko sen rataverkon alueella, jossa sen kuljettajat työskentelevät.

Siinä on oltava kaksi lisäystä:

—	lisäys 1: Viestintämenettelyjen käsikirja

—	lisäys 2: Lomakekirja.

Ennalta määriteltyjen viestien ja lomakkeiden on oltava ainakin rataverkon haltijan ”operointikielellä” laadittuja.

Rautatieyrityksen koostaman Kuljettajan sääntökirjan laatimis- ja päivitysprosessiin on sisällyttävä seuraavat vaiheet:

—	rataverkon haltijan (tai toimintasääntöjen laatimisesta vastaavan organisaation) on annettava rautatieyritykselle asianmukaiset tiedot rataverkon haltijan ”operointikielellä”;

—	rautatieyrityksen on laadittava alustava tai päivitetty asiakirja;

—	jos rautatieyrityksen Kuljettajan sääntökirjaa varten valitsema kieli ei ole sama kuin se, jolla asianmukaiset tiedot alun perin toimitettiin, rautatieyritys vastaa tarvittavan käännöksen järjestämisestä ja/tai selventävien huomautusten laatimisesta toisella kielellä.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annettujen asiakirjojen sisältö on täydellinen ja paikkansapitävä.

4.2.1.2.2    Liikennöitävien rataosien sekä niillä käytettävien olennaisten ratalaitteiden kuvaus

Kuljettajille on annettava kuljetustehtävän kannalta oleelliset tiedot rataosista ja käytössä olevista ratalaitteista niiden rataosien osalta, joilla he tulevat toimimaan. Nämä tiedot on esitettävä yhdessä asiakirjassa nimeltään Reittikirja.

Seuraavassa on luettelo tiedoista, jotka vähintään on annettava:

—	yleiset liikennöintiä koskevat ominaispiirteet,

—	nousujen ja laskujen kaltevuuslukemat,

—	yksityiskohtainen linjakaavio.

4.2.1.2.2.1   Reittikirjan laatiminen

Reittikirja on laadittava samassa muodossa kaikille niille rataosille, joita yksittäisen rautatieyrityksen junat käyttävät.

Rautatieyritys vastaa laatimansa reittikirjan täydellisyydestä ja oikeellisuudesta kunkin rataverkon haltijan toimittamien tietojen perusteella. Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjan sisältö, myös reittikirjan tietoihin tehtyjen muutosten koosteasiakirjan sisältö, on täydellinen ja paikkansapitävä. Rautatieyrityksen on varmistettava, että reittikirjassa kuvataan asianmukaisesti reitin ominaisuuksiin ja kalustoyksikön ominaisuuksiin liittyvät toimintaedellytykset.

Rataverkon haltijan on toimitettava rautatieyritykselle reittikirjaa varten vähintään lisäyksessä D2 määritellyt tiedot infrastruktuurirekisterin kautta. Näihin tietoihin on sisällyttävä ne merkitykselliset tiedot, jotka on otettava huomioon, jotta junan toiminta voidaan mukauttaa reitin ominaisuuksiin ja kalustoyksikön ominaisuuksiin. Ennen kuin asianmukaiset parametrit saa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/777 (3) 6 artiklan mukaisesti infrastruktuurirekisteristä, rataverkon haltijan on annettava nämä tiedot jollain muulla tavalla maksutta ja niin pian kuin on kohtuullisesti mahdollista, kuitenkin 15 päivän kuluessa ensimmäisestä tietopyynnön esittämisestä, ellei rautatieyritys hyväksy pidempää määräaikaa.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle infrastruktuurirekisterin kautta reittikirjan tietoja koskevista muutoksista heti, kun tiedot ovat saatavilla, tai jollain muulla tavalla ennen kuin tiedot ovat saatavilla infrastruktuurirekisteristä.

Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät. Hätätilanteissa tai reaaliaikaisessa tiedonsiirrossa rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyritykset saavat lisäystä D2 koskevat tiedot välittömästi vaihtoehtoisten viestintätapojen avulla.

4.2.1.2.2.2   Muutokset reittikirjan tietoihin

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle kaikista pysyvistä tai tilapäisistä muutoksista 4.2.1.2.2.1 kohdan mukaisesti toimitettuihin tietoihin.

Rautatieyrityksen on ryhmiteltävä nämä muutokset tätä tarkoitusta vasten laadittuun paperiseen tai sähköiseen asiakirjaan, jonka on oltava samanmuotoinen kaikkien niiden rataosien osalta, joiden alueella kyseisen rautatieyrityksen junat liikkuvat.

4.2.1.2.2.3   Tiedottaminen kuljettajalle reaaliaikaisesti

Rataverkon haltijan on ilmoitettava kuljettajille kaikista rataa tai ratalaitteita koskevista muutoksista, joita ei ole merkitty muutoksina reittikirjan tietoihin 4.2.1.2.2.2 kohdan mukaisesti.

4.2.1.2.3    Aikataulut

Aikataulutiedot mahdollistavat junien kulun ajallaan ja edistävät palvelun toimivuutta.

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle junan normaalin kulun edellyttämät tiedot, joihin sisältyy vähintään:

—	junan tunniste;

—	junan kulussaolopäivät (tarpeen mukaan);

—	pysähdyspaikat ja niihin liittyvät toimet;

—	muut ajoituspaikat;

—	saapumis-/lähtö-/sivuutusajat kussakin edellä mainitussa paikassa.

Nämä junan kulkua koskevat tiedot, joiden tulee perustua rataverkon haltijan antamiin tietoihin, voidaan antaa joko sähköisesti tai paperilla.

Tiedot on annettava kuljettajalle samassa muodossa kaikilla niillä rataosilla, joilla rautatieyritys liikennöi.

4.2.1.2.4    Liikkuva kalusto

Rautatieyrityksen on annettava kuljettajalle kaikki liikkuvan kaluston vajaatoimintatilanteessa tapahtuvan työskentelyn (esimerkiksi silloin, kun junaa on avustettava) kannalta olennaiset tiedot. Tässä dokumentaatiossa on myös kiinnitettävä huomiota nimenomaiseen vuorovaikutukseen rataverkon haltijan henkilöstön kanssa näissä tapauksissa.

4.2.1.3   Muulle rautatieyrityksen henkilöstölle kuin kuljettajille tarkoitettu dokumentaatio

Rautatieyrityksen on annettava tehtävän kannalta tarpeelliseksi katsomansa erityiset tiedot säännöistä, menettelyistä, liikkuvasta kalustosta ja reitistä kaikille sellaisille työntekijöilleen (sekä junassa työskenteleville että muille), jotka hoitavat turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, joihin liittyy suora vuorovaikutus rataverkon haltijan henkilökuntaan, laitteisiin tai järjestelmiin. Näiden tietojen on oltava sovellettavissa sekä normaali- että vajaatoimintatilanteissa.

Junissa työskentelevälle henkilökunnalle annettavien tällaisten tietojen on rakenteensa, muotonsa, sisältönsä sekä laatimis- ja päivitysmenettelynsä osalta perustuttava 4.2.1.2 kohdassa esitettyyn eritelmään.

4.2.1.4   Rataverkon haltijan junien kulkulupia myöntävälle henkilöstölle tarkoitettu dokumentaatio

Kaikki junien kulkulupia myöntävän henkilöstön ja junien miehistöjen välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän varmistamisen kannalta tarpeelliset tiedot on esitettävä seuraavissa asiakirjoissa:

—	viestinnän periaatteita kuvaavat asiakirjat (lisäys C),

—	Lomakekirja-niminen asiakirja.

Rataverkon haltijan on laadittava nämä asiakirjat omalla ”operointikielellään”.

4.2.1.5   Turvallisuuteen liittyvä viestintä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä

Turvallisuuteen liittyvässä viestinnässä junan miehistön, rautatieyrityksen muun henkilöstön (määritelty lisäyksessä G) ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välillä käytetään rataverkon haltijan kyseisellä reitillä käyttämää ”operointikieltä” (määritelty lisäyksessä J).

Junan miehistön ja junien kulkulupia myöntävän henkilöstön välisen turvallisuuteen liittyvän viestinnän periaatteet on esitetty lisäyksessä C.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava henkilöstönsä päivittäisessä toiminnassaan käyttämät ”operointikielet” direktiivin 2012/34/EU mukaisesti.

Jos paikallinen käytäntö kuitenkin edellyttää myös toisen kielen käyttämistä, rataverkon haltijan on määriteltävä sen käytön maantieteelliset rajat.

4.2.2   Juniin liittyvät eritelmät

4.2.2.1   Junan näkyvyys

4.2.2.1.1    Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden etu- ja takapään osoituksella.

4.2.2.1.2    Etupää

Rautatieyrityksen on varmistettava junaan asennettujen valkoisten etupäänvalojen ja niiden asettelun avulla, että lähestyvä juna näkyy selvästi ja on tunnistettavissa lähestyväksi junaksi.

Junan kulkusuunnassa ensimmäisessä kalustoyksikössä on oltava kolme kuvitellun tasakylkisen kolmion kärjissä olevaa valoa seuraavan kuvan mukaisesti. Näiden valojen on oltava päällä aina, kun junaa ajetaan tästä päästä.

Etuvalojen on tehtävä junasta mahdollisimman helposti havaittava (opastinvalot) sekä annettava junan kuljettajalle riittävä näkyvyys (ajovalot) yöllä ja hämärässä, mutta ne eivät saa häikäistä vastaantulevien junien kuljettajia.

Valojen välinen etäisyys, korkeus kiskon selästä, halkaisija ja valovoima sekä syntyvän valokeilan mitat ja muoto sekä päivä- että yökäytössä on esitetty vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä, jäljempänä myös ’LOC&PAS YTE’.

Jotta voidaan käyttää infrastruktuurirekisterissä yksilöityjä reittejä, kun käytössä on salliva ajotapa, kalustoyksikön ajovalojen valaistuvoimakkuuden on oltava komission asetuksen (EU) N:o 1302/2014 (4) (LOC&PAS YTE) liitteessä olevan 4.2.7.1.1 kohdan 5 alakohdan mukainen jäljempänä vahvistettuihin päivämääriin mennessä, jotka esitetään 4.2.2.1.3.2 kohdassa loppuopasteen yhdenmukaistamiseksi.

4.2.2.1.3    Takapää

Rautatieyrityksen on esitettävä vaaditut keinot junien takapään osoittamiseksi. Loppuopasteita saa käyttää vain junan viimeisen kalustoyksikön perässä. Ne on asetettava näkyville alla esitetyllä tavalla.

4.2.2.1.3.1   Henkilöjunat

Henkilöjunan loppuopaste on merkittävä kahdella kiinteällä punaisella valolla, jotka on sijoitettu vaunun poikittaisakselille samalle korkeudelle puskimien yläpuolelle.

4.2.2.1.3.2   Tavarajunat

Tavarajunan loppuopaste on merkittävä kahdella heijastavalla levyllä, jotka on sijoitettu vaunun poikittaisakselille samalle korkeudelle puskimien yläpuolelle. Kahdella kiinteällä punaisella valolla merkittyjen junien katsotaan myös noudattavan tätä velvoitetta.

Heijastavien levyjen on oltava tavaravaunuja koskevan YTE:n liitteen E mukaisia, ja niiden muodon on oltava seuraava eli valkeat sivukolmiot sekä punainen ylä- ja alakolmio:

Levyjen on oltava vaunun poikittaisakselilla samalla korkeudella puskimien yläpuolella.

Erityistapaukset:

Belgia, Espanja, Italia, Portugali, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat edelleen soveltaa ilmoittamiaan kansallisia sääntöjä ja vaatia, että tavarajunien on niiden rataverkon osuuksilla käytettävä kahta kiinteää punaista valoa, jos tämän perusteena on se, että kyseinen toimintakäytäntö on jo ollut käytössä ja/tai kyseisistä kansallisista säännöistä on ilmoitettu tammikuun 2019 loppuun mennessä.

Kertomukset:

Kaikkien asianomaisten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 30 päivään syyskuuta 2020 mennessä heijastavien levyjen käyttöä koskeva kertomus, jossa määritellään kaikki vakavat esteet suunnitellulle kansallisista säännöistä luopumiselle.

Yhteistyö naapurimaiden kanssa:

Sitä ennen asianomaisten jäsenvaltioiden on erityisesti rautatieyritysten niin pyytäessä suoritettava arviointi, jonka tarkoituksena on hyväksyä kahden heijastavan levyn käyttö yhdellä tai useammalla niiden rataverkon osuudella, jos arvioinnin tulokset ovat myönteisiä, ja määriteltävä asianmukaiset ehdot, joiden on perustuttava riskien arviointiin ja toimintavaatimuksiin. Arviointi on saatettava päätökseen viimeistään kuuden kuukauden kuluessa rautatieyrityksen pyynnön vastaanottamisesta. Heijastavien levyjen hyväksyntä on myönnettävä, ellei jäsenvaltio pysty perustelemaan hylkäämistä asianmukaisella tavalla arvioinnin kielteisen tuloksen perusteella.

Jäsenvaltioiden on erityisesti pyrittävä sallimaan heijastavien levyjen käyttö rautateiden tavaraliikennekäytävillä asettamalla etusijalle nykyiset pullonkaulat. Kyseiset osuudet ja tiedot niihin mahdollisesti liittyvistä edellytyksistä on tallennettava infrastruktuurirekisteriin. Ennen kuin tiedot ovat saatavilla infrastruktuurirekisteristä, rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyritykset saavat kyseiset tiedot muuta kautta. Rataverkon haltija määrittelee infrastruktuurirekisterissä ne radan osuudet, joilla vaaditaan kahden kiinteän punaisen valon käyttöä.

Asteittainen käytöstä poistaminen:

Komissio tarkistaa 31 päivään maaliskuuta 2021 mennessä viraston suosituksen perusteella ja jäsenvaltioiden toimittamien kertomusten havainnot huomioon otettuina päivämääriä ja eritelmiä loppuopasteen yhdenmukaistamisen osalta, jotta heijastavat levyt voidaan hyväksyä koko unionissa ottamalla samalla huomioon turvallisuus- ja kapasiteettikysymykset sekä kustannusvaikutukset siirtymäkauden aikana.

Ellei tarkistuksessa muuta todeta, kahdella heijastavalla levyllä varustettujen tavarajunien hyväksymisen osalta on sovellettava seuraavia määräaikoja:

1)	1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (5) mukaisesti yksilöityjen rautateiden tavaraliikennekäytävien osalta.

2)	1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen Euroopan unionin koko rataverkon osalta.

Komissio raportoi 4.2.2.1 kohdan täytäntöönpanon edistymisestä direktiivin (EU) 2016/797 51 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

4.2.2.2   Junan kuuluvuus

4.2.2.2.1    Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junat on varustettu niiden lähestymisestä varoittavalla äänimerkinantolaitteella.

4.2.2.2.2    Ohjaus

Äänimerkin antamisen on oltava mahdollista kaikissa ajoasennoissa.

4.2.2.3   Kalustoyksikön yksilöinti

Jokaisella kalustoyksiköllä on oltava numero, joka yksiselitteisesti yksilöi sen kaikista muista rautatiekalustoyksiköistä. Tämä numero on selvästi merkittävä ainakin kalustoyksikön molemmille sivuille.

Kalustoyksikköä koskevien käyttörajoitusten on myös oltava tunnistettavissa.

Lisävaatimukset esitetään lisäyksessä H.

4.2.2.4   Matkustajien ja kuorman turvallisuus

4.2.2.4.1    Kuorman turvallisuus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että tavaraliikenteen kalustoyksiköt, jotka voidaan kuormata, kuormataan turvallisesti ja tukevasti, ja että lasti pysyy koko matkan ajan turvallisesti ja tukevasti kuormattuna.

4.2.2.4.2    Matkustajien turvallisuus

Rautatieyrityksen on varmistettava, että matkustajat kuljetetaan turvallisesti lähdöstä alkaen koko matkan ajan.

4.2.2.5   Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano

4.2.2.5.1    Reittiyhteensopivuus

A)

Rautatieyrityksen on varmistettava, että junan jokainen kalustoyksikkö on yhteensopiva suunniteltujen reittien kanssa. Rautatieyrityksellä on oltava TJJ:sään prosessi, jonka avulla varmistetaan, että kaikki sen käyttämät kalustoyksiköt ovat hyväksyttyjä, rekisteröityjä ja yhteensopivia suunniteltujen reittien kanssa, ja jossa määritetään myös vaatimukset, joita henkilöstön on noudatettava. Reittiyhteensopivuutta koskevassa prosessissa ei toisteta prosesseja, jotka on suoritettu osana komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/545 (6) mukaista kalustoyksikön hyväksyntää ja joilla varmistetaan kalustoyksikön ja rataverkkojen tekninen yhteensopivuus. Lisäyksen D1 parametreja, jotka on jo todennettu ja tarkastettu kalustoyksikön hyväksynnän tai muiden vastaavien prosessien aikana, ei arvioida uudelleen reittiyhteensopivuutta tarkastettaessa. Direktiivin (EU) 2016/797 mukaisesti luvan saaneen kalustoyksikön osalta merkitykselliset kalustoyksikköä koskevat tiedot, jotka liittyvät lisäyksessä D 1 lueteltuihin parametreihin ja jotka tarkastetaan jo lupamenettelyn aikana ja jotka ovat osa — direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja, ja — direktiivin (EU) 2016/797 21 artiklan 10 kohdassa tarkoitettua kalustoyksikön lupaa, on toimitettava direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 22 kohdassa tarkoitetun hakijan taikka kalustoyksikön haltijan toimesta rautatieyritykselle tämän pyynnöstä, jos tietoja ei saa ERATV- tai muusta kalustoyksiköitä koskevasta rekisteristä. Ennen direktiivin (EU) 2016/797 voimaantuloa luvan saaneiden kalustoyksiköiden osalta merkitykselliset kalustoyksikköjä koskevat tiedot, jotka liittyvät lisäyksessä D1 lueteltuihin parametreihin, on toimitettava kalustoyksikön lupaa koskevien asiakirjojen haltijan tai kalustoyksikön haltijan toimesta rautatieyritykselle tämän pyynnöstä, jos tietoja ei saa ERATV- tai muusta kalustoyksiköitä koskevasta rekisteristä. Rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmään sisältyviin reittiyhteensopivuutta koskeviin prosesseihin on sisällyttävä seuraavat minä tahansa ajankohtana tai missä tahansa asianmukaisessa järjestyksessä samanaikaisesti toteutettavat tarkistukset: — kaikille kalustoyksiköille on myönnetty lupa ja ne on rekisteröity, — kaikki junassa olevat kalustoyksiköt ovat yhteensopivia reitin kanssa, — junan kokoonpano on yhteensopiva reitin ja junakulkutien kanssa, — junan valmistelu varmistaa, että junan kokoonpano on oikein muodostettu ja täydellinen.

B)

Rataverkon haltijan on toimitettava reittiyhteensopivuutta koskevat lisäyksessä D1 määritellyt tiedot infrastruktuurirekisterin kautta. Lisäyksessä D1 määritellään rautatieyrityksen ennen kalustoyksikön tai junakokoonpanon ensimmäistä käyttökertaa suorittaman prosessin kaikki parametrit, joiden avulla varmistetaan, että junan jokainen kalustoyksikkö on yhteensopiva suunniteltujen reittien kanssa, mukaan lukien soveltuvin osin kiertoreitit ja reitit konepajaan. Reittiä ja infrastruktuurin ominaisuuksia koskevat muutokset on otettava huomioon. Jos jokin lisäyksen D1 parametreista on yhdenmukainen käyttöalueen rataverkon tasolla, voidaan olettaa, että mikä tahansa kyseisellä käyttöalueella hyväksytty kalustoyksikkö on yhdenmukainen kyseisen parametrin kanssa. Reittiyhteensopivuutta koskevat ja rataverkolle pääsyyn liittyvät kansalliset säännöt tai kansalliset lisävaatimukset eivät periaatteessa ole lisäyksen D1 mukaisia. Rataverkon haltija ei saa vaatia sellaisia reittiyhteensopivuutta koskevia teknisiä lisätarkistuksia, joissa mennään lisäyksessä D1 vahvistettua luetteloa pidemmälle. Direktiivin (EU) 2016/797 23 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti ennen kuin asianmukaisia parametreja koskevat tarvittavat tiedot saa infrastruktuurirekisteristä, rataverkon haltijan on annettava nämä tiedot jollain muulla tavalla maksutta ja viipymättä sähköisessä muodossa rautatieyrityksille, reitin käyttöoikeutta pyytäneille hyväksytyille hakijoille ja tarvittaessa direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 22 kohdassa tarkoitetulle hakijalle. Kun ensimmäiset reittiyhteensopivuutta koskevat tiedot annetaan muuta kautta kuin infrastruktuurirekisteristä, rataverkon haltijan on toimitettava ne rautatieyrityksen pyynnöstä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 vuorokauden kuluessa, elleivät rataverkon haltija ja rautatieyritys sovi pidemmästä määräajasta. Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät. Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle infrastruktuurirekisterin kautta, tai jollain muulla tavalla ennen kuin infrastruktuurirekisteri on toiminnassa, reitin ominaisuuksia koskevista muutoksista heti, kun tiedot ovat saatavilla. Hätätilanteissa tai reaaliaikaisessa tiedonsiirrossa rataverkon haltijan on varmistettava rautatieyritysten välitön tiedonsaanti soveltuvien viestintätapojen avulla.

C)

Seuraavat yhteensopivuutta reitillä koskevat osatekijät tarkastetaan tarvittaessa: — 4.2.3.4.3 kohdassa tarkoitetut vaarallisten aineiden kuljetukset, — melu-YTE:ssä tarkoitetut hiljaisemmat reitit, — lisäyksessä I tarkoitetut erikoiskuljetukset, — vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.8.3 kohdassa tarkoitetut dieselkäyttöisten ja muiden lämpövoimakoneita käyttävien vetojärjestelmien pääsyyn maanalaisille asemille liittyvät vaatimukset.

4.2.2.5.2    Junan kokoonpano

Junan kokoonpanoa koskevissa säännöissä on otettava huomioon myönnetyn kapasiteetin mukaisesti seuraavat tekijät:

a)	kaikkien junan kalustoyksikköjen, niiden kuorma mukaan luettuna — on oltava kaikkien niillä reiteillä sovellettavien vaatimusten mukainen, joilla junan on tarkoitus kulkea; — on sovelluttava kulkemaan junan aikataulun mukaisella enimmäisnopeudella;

b)	junan jokaisen kalustoyksikön on pysyttävä sille määrättyjen kunnossapitojaksojen välillä koko matkan ajan (sekä ajan että kuljetun matkan perusteella mitaten);

c)	kalustoyksiköistä kuorma mukaan luettuna muodostettavan junan on täytettävä kyseistä reittiä koskevat tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, eikä junan pituus saa ylittää väli- ja pääteasemille määriteltyjä suurimpia sallittuja pituuksia;

d)	rautatieyrityksen on varmistettava, että junan jokainen kalustoyksikkö kuorma mukaan luettuna on lähtöhetkellä teknisesti matkakuntoinen ja pysyy sellaisena koko matkan ajan.

Rautatieyritys saattaa joutua harkitsemaan tiettyjen junien jarrujärjestelmän tai vetokaluston tyypin vuoksi lisärajoituksia (ks. 4.2.2.6 kohta).

4.2.2.6   Junan jarrutus

4.2.2.6.1    Jarrujärjestelmän vähimmäisvaatimukset

Junan jokaisen kalustoyksikön on oltava kytkettynä vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa sekä tavaravaunuja koskevissa YTE:issä määriteltyyn jatkuvasti?

itsetoimiseen jarrujärjestelmään. Jokaisen junan ensimmäisessä ja viimeisessä kalustoyksikössä (vetoyksiköt mukaan luettuina) on oltava itsetoimijarru käytössä.

Jos juna jostain syystä katkeaa, osien on itsetoimisesti pysähdyttävä suurimmalla jarrutusteholla tapahtuvan jarrutuksen seurauksena.

4.2.2.6.2    Jarrutuskyky ja suurin sallittu nopeus

1)

Rataverkon haltijan on toimitettava rautatieyritykselle infrastruktuurirekisterin kautta kunkin reitin osalta tiedot kaikista radan oleellisista ominaisuuksista: — opastimien etäisyydet (varoitus, pysäyttäminen) sekä niiden sisältämät turvamarginaalit, — kaltevuudet, — suurimmat sallitut nopeudet, ja — infrastruktuuriin mahdollisesti vaikuttavien jarrujärjestelmien, kuten magneettijarrujen, sähköjarrujen ja pyörrevirtajarrujen, käyttöä koskevat ehdot. Ennen kuin asianmukaiset parametrit saa infrastruktuurirekisteristä, rataverkon haltijan on annettava nämä tiedot jollain muulla tavalla maksutta ja niin pian kuin on kohtuullisesti mahdollista, ja ensimmäiset reitin yhteensopivuutta koskevat tiedot joka tapauksessa 15 vuorokauden kuluessa, ellei rautatieyritys aseta pidempää määräaikaa. Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle infrastruktuurirekisterin kautta, tai jollain muulla tavalla ennen kuin infrastruktuurirekisteri on toiminnassa, reitin ominaisuuksia koskevista muutoksista heti, kun tiedot ovat saatavilla. Rataverkon haltijan on varmistettava, että rautatieyrityksille annetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.

2)

Rataverkon haltija voi toimittaa seuraavat tiedot: i) niiden junien osalta, jotka pystyvät kulkemaan yli 200 km/h:n huippunopeudella: hidastuvuusprofiilin ja vastaavan vasteajan tasaisella radalla; ii) niiden moottorijunien ja kiinteästi kootuista vaunuryhmistä muodostettujen junien osalta, jotka pystyvät kulkemaan korkeintaan 200 km/h:n huippunopeudella: hidastuvuuden (kuten edellä i kohdassa) tai jarrupainoprosentin; iii) muiden junien osalta (vaihtelevat junakokoonpanot, jotka pystyvät kulkemaan korkeintaan 200 km/h:n huippunopeudella): jarrupainoprosentin. Jos rataverkon haltija toimittaa edellä mainitut tiedot, ne on asetettava kaikkien rataverkon haltijan rataverkon alueella liikennöintiä suunnittelevien rautatieyritysten saataville syrjimättömällä tavalla. Jo käytössä olevat jarrutustaulukot, jotka on hyväksytty nykyisten muiden kuin YTE:n mukaisten ratojen osalta tämän asetuksen voimaantulopäivänä, on myös asetettava saataville.

3)

Rautatieyrityksen on suunnitteluvaiheessa määriteltävä junan jarrutuskyky ja vastaava suurin nopeus ottaen huomioon — edellä 1 kohdassa esitetyt asiaankuuluvat radan ominaisuudet sekä, jos kyseiset tiedot ovat saatavilla, rataverkon haltijan 2 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot, ja — liikkuvaan kalustoon liittyvät marginaalit, jotka on määritelty jarrujärjestelmän luotettavuuden ja käytettävyyden perusteella. Rautatieyrityksen on lisäksi varmistettava, että liikennöinnin aikana kukin juna täyttää vähintään vaaditun jarrutustehon. Rautatieyrityksen on määriteltävä ja otettava käyttöön asiaa koskevat säännöt sekä hallittava niitä turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä puitteissa. Rautatieyrityksen on erityisesti määriteltävä säännöt, joita noudatetaan, jos juna ei täytä vaadittua jarrutustehoa liikennöinnin aikana. Rautatieyrityksen on välittömästi ilmoitettava tällaisista tapauksista rataverkon haltijalle. Rataverkon haltija voi ryhtyä asianmukaisiin toimiin rajoittaakseen tapauksen vaikutuksia muuhun sen rataverkon alueella tapahtuvaan rataliikenteeseen.

4.2.2.7   Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen

4.2.2.7.1    Yleinen vaatimus

Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jolla varmistetaan, että junan kaikki turvallisuuteen liittyvät laitteet ovat täysin toimintakunnossa ja että juna voi kulkea turvallisesti.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junan suorituskykyyn vaikuttavista ominaisuuksien muutoksista tai kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa mahdollisuuksiin sovittaa juna sille myönnetylle kapasiteetille.

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on määriteltävä ja pidettävä ajan tasalla junan kuljettamista tilapäisen vajaatoimintatilanteen aikana koskevat ehdot ja menettelyt.

4.2.2.7.2    Ennen lähtöä tarvittavat tiedot

Rautatieyrityksen on varmistettava, että seuraavat turvallista ja tehokasta liikennöintiä varten tarvittavat tiedot ovat rataverkon haltijoiden saatavilla ennen junan lähtöä:

—	junan tunniste,

—	junasta vastaavan rautatieyrityksen yksilöivät tiedot,

—	junan todellinen pituus,

—	kuljettaako juna matkustajia tai eläimiä, vaikka se ei ole aikataulun mukaista,

—	kaikki käyttörajoitukset ja tiedot siitä, mitä kalustoyksiköitä ne koskevat (ulottuma, nopeusrajoitukset jne.),

—	rataverkon haltijan edellyttämät tiedot vaarallisten aineiden kuljetusta varten.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijoille, jos juna ei käytä sille myönnettyä kapasiteettia tai jos juna on peruutettu.

4.2.2.8   Opastimien ja radanvarren merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset

Kuljettajan on kyettävä havaitsemaan opastimet ja radanvarren merkit, ja, niiden on oltava kuljettajan nähtävissä, jos niitä on noudatettava. Sama koskee muunkin tyyppisiä radanvarressa olevia opastauluja, jos ne liittyvät turvallisuuteen.

Tämän varmistamiseksi radan merkit, opastimet ja opastaulut on suunniteltava ja sijoitettava riittävän yhdenmukaisesti. Seuraavat seikat on otettava huomioon:

—	sijoittelun on oltava sellainen, että kuljettaja näkee lukea ne junan ajovalojen valossa;

—	valaistuksen sopivuus ja voimakkuus, tarpeen vaatiessa tietosisältö on erikseen valaistava;

—	heijastavia merkkejä käytettäessä on heijastavien materiaalien ominaisuuksien oltava asiaa koskevien eritelmien mukaisia ja opastaulut on rakennettava sellaisiksi, että kuljettaja helposti kykenee lukemaan niitä junan ajovalojen valossa.

Ohjaamot on suunniteltava niin yhdenmukaisella tavalla, että kuljettaja helposti näkee hänelle tarkoitetut tarpeelliset tiedot.

4.2.2.9   Kuljettajan valppaus

Junassa on oltava keinot kuljettajan tarkkaavaisuuden seurantaan. Niiden tulee pysäyttää juna, jos kuljettaja ei reagoi tietyn ajan kuluessa; tämä aika on määritelty liikkuvan kaluston YTE:issä.

4.2.3   Junien liikennöintiin liittyvät eritelmät

4.2.3.1   Junan kulun suunnittelu

Rataverkon haltijan on ilmoitettava, direktiivin 2012/34/EU mukaisesti, mitä tietoja tarvitaan ratakapasiteettia haettaessa.

4.2.3.2   Junien tunnisteet

Jokainen juna on yksilöitävä junanumerolla. Junanumeron antaa rataverkon haltija samalla kun se myöntää junalle ratakapasiteetin, ja numeron tulee olla rautatieyrityksen ja kaikkien junaa ohjaavien rataverkon haltijoiden tiedossa. Junanumeron on oltava yksikäsitteinen kyseisessä rataverkossa. Junanumeron vaihtumista kesken matkan tulisi välttää.

4.2.3.2.1    Junanumeron muoto

Junanumeron muoto määritellään ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ssä (jäljempänä myös ’OHM YTE’; komission asetus (EU) 2016/919 (7)).

4.2.3.3   Junan lähtö

4.2.3.3.1    Ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit

Rautatieyrityksen on määriteltävä ennen junan lähtöä tehtävät (esim. ovien, kuorman ja jarrujen) tarkastukset ja testit, joilla varmistetaan turvallinen lähtö.

4.2.3.3.2    Junan kulkuvalmiudesta ilmoittaminen rataverkon haltijalle

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle, kun juna on valmis käyttämään rataverkkoa.

Rautatieyrityksen on ilmoitettava rataverkon haltijalle kaikista junaan tai sen toimintaan vaikuttavista epäkohdista, jotka mahdollisesti vaikuttavat junan kulkuun ennen sen lähtöä tai matkan aikana.

4.2.3.4   Liikenteen hallinta

4.2.3.4.1    Yleiset vaatimukset

Liikenteen hallinnalla on varmistettava rautateiden turvallinen, tehokas ja täsmällinen toiminta, mukaan luettuna tehokas palautuminen liikennehäiriöstä.

Rataverkon haltijan on määritettävä menettelyt ja keinot seuraaviin tarkoituksiin:

—	junien reaaliaikainen hallinta,

—	toimintatavat, joilla ylläpidetään infrastruktuurin mahdollisimman tehokasta toimintaa tapahtuneiden tai ennakoitujen viivästysten tai vaaratilanteiden sattuessa, sekä

—	rautatieyrityksille tiedottaminen näissä tapauksissa.

Kaikki muut rautatieyrityksen tarvitsemat prosessit, jotka vaikuttavat rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan (haltijoiden) väliseen vuorovaikutukseen, voidaan ottaa käyttöön sitten, kun niistä on sovittu rataverkon haltijan kanssa.

4.2.3.4.2    Junista ilmoittaminen

4.2.3.4.2.1   Junien kulun seurantaan tarvittavat ja ennakoitua luovutusaikaa koskevat tiedot

Rataverkon haltijan on

a)	järjestettävä mahdollisuus tallentaa reaaliaikaisesti ajat, joina junat lähtevät, saapuvat tai sivuuttavat verkollaan olevat edeltä määritellyt junien kulun seurantapaikat, sekä poikkeamat aikataulusta;

b)	määriteltävä prosessi, jonka avulla voidaan ilmoittaa, miten monta minuuttia junan rataverkon haltijalta toiselle luovuttamisen ajankohta arviolta poikkeaa aikataulusta. Tähän tulee sisältyä tiedot liikennehäiriöstä (ongelman kuvaus ja tapahtumapaikka);

c)

annettava junan kulun seurantaan liittyvät tietyt välttämättömät tiedot komission asetuksen (EU) N:o 1305/2014 (8) (tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva osajärjestelmä – TAF YTE) ja komission asetuksen (EU) N:o 454/2011 (9) (henkilöliikenteen telemaattisia sovelluksia koskeva osajärjestelmä – TAP YTE) mukaisesti. Näihin tietoihin on sisällyttävä 1) junan tunnistetiedot, 2) seurantapisteen tunnistetiedot, 3) raide, jolla juna kulkee, 4) aikataulun mukainen aika seurantapaikasta, 5) todellinen aika seurantapaikassa (ja tieto siitä, onko kyseessä lähtö-, saapumis- vai sivuutusaika – sellaisista seurantapaikoista, joissa juna pysähtyy, on annettava erikseen saapumis- ja lähtöaika), 6) tieto siitä, montako minuuttia juna oli aikatauluaan edellä tai jäljessä seurantapaikoissa, 7) alustava selitys kaikille yksittäisille myöhästymisille, jotka ylittävät 10 minuuttia tai muun suorituskykyä seuraavan järjestelmän asettaman rajan, 8) ilmoitus siitä, että juna on myöhässä, sekä siitä, montako minuuttia se on myöhässä, 9) junan aiemmat tunnisteet, jos niitä on, 10) tieto siitä, että junan matka on kokonaan tai osittain peruttu.

4.2.3.4.3    Vaaralliset aineet

Rautatieyrityksen on määriteltävä menettelyt vaarallisten aineiden kuljetuksia varten.

Näiden menettelyjen on sisällettävä seuraavat tiedot:

—	säännökset, jotka on esitetty soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/68/EY (10) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/35/EU (11),

—	kuljettajalle annettava ilmoitus junassa olevista vaarallisista aineista ja niiden sijainnista,

—	rataverkon haltijan vaarallisten aineiden kuljetuksesta tarvitsemat tiedot,

—	yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa määritetyt viestintäkanavat ja vaarallisiin aineisiin liittyvien hätätilanteiden varalta suunnitellut erityistoimet.

4.2.3.4.4    Toiminnan laatu

Rataverkon haltijalla ja rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla valvotaan kaikkien kyseeseen tulevien palvelujen tehokkuutta.

Valvontaprosessit on suunniteltava niin, että niiden avulla pystytään analysoimaan tietoja ja löytämään taustalla olevat tekijät sekä inhimillisten että järjestelmän virheiden osalta. Tämän analyysin tulosten perusteella on toteutettava parannustoimia, joiden tarkoituksena on eliminoida tai lieventää tekijöitä, jotka saattavat haitata rautatieverkon tehokasta toimintaa.

Jos tällaisilla toimilla olisi saavutettavissa koko rataverkon laajuisia etuja myös muille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille, niistä on liikesalaisuuden sallimissa rajoissa tiedotettava.

Rataverkon haltijan on mahdollisimman pian analysoitava tapahtumat, jotka ovat merkittävästi häirinneet toimintaa. Rataverkon haltijan on tarvittaessa ja erityisesti silloin, kun asia koskee niiden henkilöstöä, otettava kyseiseen tapahtumaan liittyvät rautatieyritykset mukaan analysointityöhön. Jos tällaisen analyysin tulokset johtavat rataverkon parannusehdotuksiin, joiden tarkoituksena on eliminoida tai vähentää vaaratilanteiden/onnettomuuksien syitä, niistä on kerrottava kaikille asianomaisille rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille.

Nämä prosessit on dokumentoitava ja sisällytettävä sisäisiin auditointeihin.

4.2.3.5   Tietojen tallentaminen

Junien kulkuun liittyvät tiedot on tallennettava ja säilytettävä seuraavia tarkoituksia varten:

—	tukemaan turvallisuuden järjestelmällistä valvontaa vaaratilanteiden ja onnettomuuksien estämiskeinona;

—

tietojen keräämiseksi kuljettajan, junan ja radan sekä ratalaitteiden toiminnasta ennen onnettomuutta tai vaaratilannetta ja tarvittaessa välittömästi sen jälkeen, jotta saadaan selville tapahtuman syyt sekä tuetaan uusien keinojen löytämistä tai entisten kehittämistä tapauksen uusiutumisen estämiseksi;

—	veturin/vetoyksikön ja kuljettajan suorituskykyyn liittyvien tietojen tallentamiseksi.

Tallennetut tiedot on voitava yhdistää seuraaviin tietoihin:

—	tallennuspäivämäärä ja -aika

—	tallennetun tapahtuman tarkka maantieteellinen paikka

—	junan tunniste

—	kuljettajan yksilöinti.

ETCS/GSM-R-järjestelmään tallennettavat tiedot ovat OHM YTE:ssä määritellyt tiedot, jotka ovat merkityksellisiä tämän 4.2.3.5 kohdan edellytysten kannalta.

Tiedot on turvatusti sinetöitävä ja säilytettävä, ja niiden on oltava valtuutettujen elinten saatavilla, kuten esimerkiksi direktiivin (EU) 2016/798 22 artiklan mukaista tehtäväänsä suorittavan tutkintaelimen käytettävissä.

4.2.3.5.1    Valvontatietojen tallentaminen junan ulkopuolella

Rataverkon haltijan on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

—	junan kulkuun liittyvien radanvarsilaitteiden (opastimien, vaihteiden jne.) toimintahäiriöt,

—	ylikuumentuneen laakeripesän havaitseminen, jos laitteet sitä varten on asennettu,

—	junan kuljettajan ja liikenteenohjaajan välinen turvallisuuteen liittyvä viestintä.

4.2.3.5.2    Valvontatietojen tallentaminen junassa

Rautatieyrityksen on tallennettava vähintään seuraavat tiedot:

—	seis-opastetta osoittavan opastimen tai kulkutien päätekohdan ohittaminen,

—	hätäjarrutuksen käyttö,

—	junan ajonopeus,

—	junakulunvalvontalaitteiden (merkinanto) irti kytkeminen tai ohittaminen,

—	äänimerkin käyttö,

—	oven hallintalaitteiden (avaus, sulkeminen) käyttö, jos sellaiset on asennettu,

—	junaan mahdollisesti asennettujen junan turvalliseen toimintaan liittyvien hälytysjärjestelmien hälytykset,

—	sen ohjaamon yksilöinti, josta tietoja kerätään tarkastusta varten.

Tallennuslaitetta koskevat tekniset lisäeritelmät on esitetty LOC&PAS YTE:ssä.

4.2.3.6   Vajaatoimintatilanne

4.2.3.6.1    Ilmoittaminen toisille käyttäjille

Rataverkon haltijan on yhdessä rautatieyritysten kanssa määriteltävä prosessi, jonka avulla ne välittömästi ilmoittavat toisilleen kaikista rataverkon tai liikkuvan kaluston turvallisuutta, suorituskykyä ja/tai käytettävyyttä huonontavista tilanteista.

4.2.3.6.2    Kuljettajien ohjeistaminen

Kaikissa rataverkon haltijan vastuualueeseen kuuluvissa vajaatoimintatilanteissa rataverkon haltijan on annettava kuljettajille määrämuotoiset ohjeet niistä toimista, joihin näiden tulee ryhtyä, jotta vajaatoimintatilanteesta selvitään turvallisesti.

4.2.3.6.3    Jatkuvuuden hallinnan järjestelyt

Rataverkon haltijan on yhdessä kaikkien sen rataverkolla toimivien rautatieyritysten ja tarvittaessa viereisten rataverkon haltijoiden kanssa määriteltävä, julkaistava ja annettava käytettäväksi asianmukaiset jatkuvuuden hallinnan menettelyt ja jaettava vastuut vajaatoimintatilanteen aiheuttamien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.

Näissä tapauksissa suunnittelun ja reagoinnin on oltava oikeassa suhteessa vajaatoimintatilanteen luonteeseen ja mahdolliseen vakavuuteen.

Näillä toimilla, joiden on vähintään sisällettävä suunnitelmat verkon palauttamiseksi normaalitilaan, voidaan myös käsitellä seuraavia asioita:

—	liikkuvan kaluston viat (esim. sellaiset, jotka voivat aiheuttaa merkittävän häiriön liikenteelle, sekä menettelyt rikkoutuneiden junien avustamiseksi),

—	infrastruktuurin viat (esim. kun sähkönsyötössä on häiriö tai tilanteet, joissa junia joudutaan poikkeuttamaan suunnitellulta reitiltä),

—	äärimmäiset sääolot.

Rataverkon haltijan on kerättävä ja pidettävä ajan tasalla niiden rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen avainhenkilöiden yhteystiedot, joihin voidaan ottaa yhteyttä vajaatoimintatilanteeseen johtavan toimintahäiriön sattuessa. Näihin tietoihin on sisällyttävä yhteystiedot sekä työaikana että sen ulkopuolella.

Rautatieyrityksen on annettava nämä tiedot rataverkon haltijalle ja ilmoitettava tälle kaikki yhteystietojen muutokset.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyrityksille kaikki omien yhteystietojensa muutokset.

4.2.3.7   Hätätilanteiden hallinta

Rataverkon haltijan on, neuvoteltuaan seuraavien elinten kanssa:

—	kaikki rataverkon haltijan rataverkolla toimivat rautatieyritykset tai näiden edustajat tilanteen mukaan,

—	viereisten rataverkkojen haltijat tilanteen mukaan,

—	paikalliset viranomaiset, pelastustoimen (mukaan luettuina palokunnat ja pelastuslaitokset) joko alueellisen tai valtakunnallisen tason edustajat tilanteen mukaan,

määriteltävä, julkistettava ja annettava käyttöön tarvittavat keinot, joilla hätätilanteita hallitaan ja radan normaali toiminta palautetaan.

Näiden keinojen on yleensä katettava seuraavat tilanteet:

—	törmäykset,

—	tulipalot junassa,

—	junien evakuointi,

—	onnettomuudet tunneleissa,

—	vaaratilanteet, joissa on mukana vaarallisia aineita,

—	suistumiset.

Rautatieyrityksen on annettava rataverkon haltijalle kaikki näitä tapauksia koskevat tarkat tiedot, erityisesti junien avustamisen tai takaisin raiteelle nostamisen osalta.

Lisäksi rautatieyrityksellä on oltava käytössä prosessit, joilla matkustajille kerrotaan junien hätä- ja turvallisuusmenettelyistä.

4.2.3.8   Junan miehistön auttaminen vaaratilanteessa tai kun ilmenee merkittävä liikkuvan kaluston toimintahäiriö

Rautatieyrityksen on määriteltävä asianmukaiset menettelyt, joilla junan miehistöä autetaan vajaatoimintatilanteissa ja vältetään liikkuvan kaluston teknisistä ja muista vioista johtuvat viivästykset tai vähennetään niitä (esimerkiksi viestintäkanavat, junaa evakuoitaessa tehtävät toimet).

4.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Kun otetaan huomioon tämän asetuksen 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset, liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat seuraavat:

4.3.1   Liitännät infrastruktuuri-YTE:ään (INF TSI)

Kyseinen kohta tässä asetuksessa		Infrastruktuuri-YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Jarrutuskyky ja suurin sallittu nopeus	4.2.2.6.2	Rataan kohdistuvat pitkittäisvoimat	4.2.6.2
Muutokset reittikirjan tietoihin	4.2.1.2.2.2	Käyttötoimintaa koskevat säännöt	4.4
Vajaatoimintatilanne	4.2.3.6
Kalustoyksikön ja junan yhteensopivuutta liikennöintiin tarkoitetun reitin kanssa koskevat parametrit	Lisäys D1	Varmistetaan infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston yhteensopivuus liikkuvan kaluston hyväksynnän jälkeen	7.6

4.3.2   Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto -YTE:ään (OHM TSI)

Kyseinen kohta tässä asetuksessa		Ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmää koskevan YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Kuljettajan sääntökirja	4.2.1.2.1	Käyttöä koskevat säännöt (normaali- ja vajaatoimintatilanne)	4.4
Käyttötoimintaa koskevat säännöt	4.4
Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset	4.2.2.8	Radanvarren ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys	4.2.15
Junan jarrutus	4.2.2.6	Jarrujen toimintataso ja ominaisuudet	4.2.2
Kuljettajan sääntökirja	4.2.1.2.1	Hiekoituslaitteiden käyttö Junassa tapahtuva laipan voitelu Komposiittimateriaaleista valmistettujen jarrukenkien käyttö	4.2.10
Junanumeron muoto	4.2.3.2.1	ETCS DMI (Kuljettajan käyttöliittymä ETCS:ään)	4.2.12
		GSM-R DMI (Kuljettajan käyttöliittymä GSM-R:ään)	4.2.13
Tietojen tallentaminen	4.2.3.5	Liitäntä datan tallentamiseen hallinnollisiin tarkoituksiin	4.2.14
Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen	4.2.2.7	Avainhallinta	4.2.8
Kalustoyksikön ja junan yhteensopivuutta liikennöintiin tarkoitetun reitin kanssa koskevat parametrit	Lisäys D1	Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset	4.9

4.3.3   Liitännät liikkuvan kaluston YTE:ään

4.3.3.1   Liitännät vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevaan YTE:ään

Kyseinen kohta tässä asetuksessa		LOC&PAS YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Jatkuvuuden hallinnan järjestelyt	4.2.3.6.3	Hinauskytkin	4.2.2.2.4
		Päätykytkin	4.2.2.2.3
Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano	4.2.2.5	Akselipaino-parametri	4.2.3.2.1
Junan jarrutus	4.2.2.6	Jarrutuskyky	4.2.4.5
Junan näkyvyys	4.2.2.1	Etu- ja takavalot	4.2.7.1
Junan kuuluvuus	4.2.2.2	Äänimerkinantolaite	4.2.7.2
Radan opastimien ja merkkien näkyvyyttä koskevat vaatimukset	4.2.2.8	Näkyvyys ulos	4.2.9.1.3
		Tuulilasin optiset ominaisuudet	4.2.9.2.2
		Sisävalaistus	4.2.9.1.8
Kuljettajan valppaus	4.2.2.9	Kuljettajan aktiivisuuden valvontatoiminto	4.2.9.3.1
Valvontatietojen tallentaminen junassa	4.2.3.5.2	Tietojen tallennuslaite	4.2.9.6
Hätätilanteiden hallinta	4.2.3.7	Nostokaavio ja ohjeet	4.2.12.5
		Pelastustoimiin liittyvät kuvaukset	4.2.12.6
Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano	4.2.2.5	Käyttöön liittyvät asiakirjat	4.2.12.4
Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta	Lisäys F
Hiekoitus	Lisäys B	Liikkuvan kaluston yhteensopivuusominaisuudet raidevirtapiireihin perustuvan junanilmaisinjärjestelmän kanssa – Eristeenä toimivat epäpuhtaudet	4.2.3.3.1.1
Kalustoyksikön ja junan yhteensopivuutta liikennöintiin tarkoitetun reitin kanssa koskevat parametrit	Lisäys D1	Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset	4.9

4.3.3.2   Liitännät tavaravaunuja koskevaan YTE:ään (WAG YTE)

Kyseinen kohta tässä asetuksessa		Tavaravaunuja koskevan YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Takapää	4.2.2.1.3	Loppuopasteiden kiinnityslaitteet	4.2.6.3
Tavarajunat	4.2.2.1.3.2	Loppuopaste	Lisäys E
Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano	4.2.2.5	Ulottumat	4.2.3.1
Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano	4.2.2.5	Yhteensopivuus rataosan kantokyvyn kanssa	4.2.3. 2
Jatkuvuuden hallinnan järjestelyt	4.2.3.6.3	Yksikön lujuus – Nostaminen nosturilla tai tunkilla	4.2.2.2
Junan jarrutus	4.2.2.6	Jarru	4.2.4
Kalustoyksikön ja junan yhteensopivuutta liikennöintiin tarkoitetun reitin kanssa koskevat parametrit	Lisäys D1	Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset	4.9

4.3.4   Liitännät energia-YTE:ään (ENE YTE)

Kyseinen kohta tässä asetuksessa		Energia-YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano	4.2.2.5	Junan käytettävissä oleva huippuvirta	4.2.4.1
Reittikirjan laatiminen	4.2.1.2.2.1
Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano	4.2.2.5	Erotusjaksot:
Reittikirjan laatiminen	4.2.1.2.2.1	Jakso	4.2.15
		Järjestelmä	4.2.16
Kalustoyksikön ja junan yhteensopivuutta liikennöintiin tarkoitetun reitin kanssa koskevat parametrit	Lisäys D1	Luvan saaneille kalustoyksiköille ennen käyttöä tehtävät reittiyhteensopivuutta koskevat tarkistukset	7.3.5

4.3.5   Liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään

Kyseinen kohta tässä asetuksessa		Rautatietunneleiden turvallisuutta koskevan YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Junan kulkukelpoisuuden varmistaminen	4.2.2.7	Pelastusohje	4.4.1
Junan lähtö	4.2.3.3
Vajaatoimintatilanne	4.2.3.6
Hätätilanteiden hallinta	4.2.3.7	Tunneleita koskeva hätäsuunnitelma	4.4.2
		Harjoitukset	4.4.3
		Turvallisuuden ja hätätilanteiden osalta junassa annettava tiedotus matkustajille	4.4.5
Ammatillinen pätevyys	4.6.1	Junan miehistön ja muun henkilökunnan pätevyys tunneleiden alalla	4.6.1

4.3.6   Liitännät melu-YTE:ään

Kyseinen kohta tässä asetuksessa		Melua koskevan YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano	4.2.2.5	Lisäsäännökset tämän YTE:n soveltamiseksi olemassa oleviin tavaravaunuihin	7.2.2
Junan kulun suunnittelu	4.2.3.1	Hiljaisemmat reitit	Lisäys D
Jatkuvuuden hallinnan järjestelyt	4.2.3.6.3	Erityissäännöt tavaravaunujen liikennöinnistä hiljaisemmilla reiteillä vajaatoimintatilanteissa	4.4.1

4.3.7   Liitännät liikkumisesteisten henkilöiden tarpeita koskevaan YTE:ään (asetus (EU) N:o 1300/2014 (12) )

Kyseinen kohta tässä asetuksessa		Liikkumisesteisten henkilöiden tarpeita koskevan YTE:n viite
Parametri	Kohta	Parametri	Kohta
Ammatillinen pätevyys	4.6.1	Infrastruktuuriosajärjestelmä	4.4.1
Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta	Lisäys F
Ammatillinen pätevyys	4.6.1	Liikkuvan kaluston osajärjestelmä	4.4.2
Ammatillisen pätevyyden vähimmäisvaatimukset junassa mukana olevan henkilöstön osalta	Lisäys F
Reittiyhteensopivuus ja junan kokoonpano	4.2.2.5	Liikkuvan kaluston osajärjestelmä	4.4.2

4.4   Käyttötoimintaa koskevat säännöt

4.4.1   Euroopan unionin rautatiejärjestelmässä sovellettavat käyttötoimintaa koskevat periaatteet ja säännöt

Koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmässä sovellettavat käyttötoimintaa koskevat periaatteet ja säännöt on esitetty lisäyksessä A (ERTMS-käyttötoimintaperiaatteet ja -säännöt) ja lisäyksessä B (Käyttötoimintaa koskevat yhteiset periaatteet ja säännöt).

4.4.2   Kansalliset säännöt

Kansalliset säännöt eivät ole tämän YTE:n mukaisia lukuun ottamatta lisäystä I, jossa luetellaan alat, joilla ei ole yhteisiä käyttötoimintaa koskevia periaatteita ja sääntöjä ja joihin voidaan edelleen soveltaa kansallisia sääntöjä. Päätöksen (EU) 2017/1474 mukaisesti virasto tekee yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa avointen kohtien luettelon arvioimiseksi, jotta voidaan

a)	edelleen yhdenmukaistaa tämän asetuksen vaatimuksia yksityiskohtaisten säännösten tai vaatimusten täyttämiseksi hyväksyttävien menetelmien avulla tai

b)	helpottaa kansallisten sääntöjen liittämistä osaksi rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden turvallisuusjohtamisjärjestelmiä tai

c)	vahvistaa kansallisten sääntöjen tarve.

4.4.3   Vaatimusten täyttämiseksi hyväksyttävät menetelmät

Virasto voi teknisen lausunnon avulla määritellä vaatimusten täyttämiseksi hyväksyttävät menetelmät, joiden oletetaan varmistavan tämän asetuksen erityisvaatimusten ja direktiivin (EU) 2016/798 turvallisuusvaatimusten noudattamisen.

Komissio, jäsenvaltiot tai asianomaiset sidosryhmät voivat Euroopan unionin rautatieviraston pyynnöstä määritellä vaatimusten täyttämiseksi hyväksyttävät menetelmät 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (13) 10 artiklan mukaisesti. Euroopan unionin rautatievirasto kuulee jäsenvaltioita ja asianomaisia sidosryhmiä ja esittää teknisen lausunnon direktiivin (EU) 2016/797 51 artiklassa tarkoitetulle komitealle ennen lausunnon hyväksymistä.

Euroopan unionin rautatieviraston on viimeistään 16 päivänä kesäkuuta 2021 annettava teknisiä lausuntoja, joissa määritellään vaatimusten täyttämiseksi hyväksyttävät menetelmät, jotka kattavat vähintään seuraavat alat:

—	kuorman turvallisuus (ks. 4.2.2.4.1),

—	matkustajien turvallisuus (ks. 4.2.2.4.2),

—	ennen lähtöä tehtävät tarkastukset ja testit, mukaan lukien jarru- ja käytön aikaiset tarkastukset (ks. 4.2.3.3.1),

—	junan lähtö (ks. 4.2.3.3),

—	vajaatoimintatilanteet (ks. 4.2.3.6).

Jos jäsenvaltiot ja asianomaiset sidosryhmät katsovat, että tietty kansallinen sääntö on otettava huomioon edellä mainittuja aloja koskevien vaatimusten täyttämiseksi hyväksyttävien menetelmien yhteydessä, niiden on ennen 15 päivää lokakuuta 2019 ilmoitettava asiasta Euroopan unionin rautatievirastolle, joka ryhtyy 4.4.3 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisiin toimiin.

4.4.4   Siirtyminen kansallisten sääntöjen soveltamisesta tämän asetuksen täytäntöönpanoon

Siirryttäessä kansallisten sääntöjen soveltamisesta tämän asetuksen täytäntöönpanoon, rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on tarkistettava TJJ:nsä, jotta voidaan varmistaa turvallisen käyttötoiminnan jatkuminen. Niiden on tarvittaessa päivitettävä TJJ:nsä.

Jos ilmenee puutteita, sovelletaan direktiivin (EU) 2016/797 6 artiklan menettelyä.

4.5   Kunnossapitoa koskevat säännöt

Ei sovelleta

4.6   Ammatillinen pätevyys

4.6.1   Ammatillinen pätevyys

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan henkilöstöllä on oltava asianmukainen ammatillinen pätevyys, jotta se kykenee hoitamaan kaikki turvallisuuden kannalta kriittiset tehtävänsä normaaleissa oloissa sekä vajaatoiminta- ja hätätilanteissa. Tämä pätevyys koostuu ammatillisesta tietämyksestä ja kyvystä käyttää sitä käytännössä.

Yksittäisten tehtävien ammatillisten pätevyysvaatimusten vähimmäiselementit on esitetty lisäyksissä F ja G.

4.6.2   Kielellinen pätevyys

4.6.2.1   Periaatteet

Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen on varmistettava, että niiden näitä tehtäviä hoitava henkilöstö on pätevää hallitsemaan lisäyksessä C esitetyt viestintäprotokollat ja -periaatteet.

Jos rataverkon haltijan operointikieli on muu kuin se, jota rautatieyrityksen henkilöstö tavallisesti käyttää, tämän tilanteen edellyttämän kielellisen- ja viestintäopetuksen on oltava olennainen osa rautatieyrityksen pätevyyden hallintajärjestelmää.

Niiden rautatieyrityksen työntekijöiden, joiden tehtäviin kuuluu viestintä rataverkon haltijan henkilöstön kanssa turvallisuuden kannalta tärkeissä asioissa niin normaali-, vajaatoiminta- kuin hätätilanteissakin, on omattava riittävä kielitaidon taso rataverkon haltijan operointikielessä.

4.6.2.2   Kielitaidon taso

Rataverkon haltijan käyttämän operointikielen kielitaidon tason on oltava riittävä turvallisuustarkoituksiin:

a)	Vähimmäisvaatimuksena on, että kuljettaja kykenee — lähettämään ja ymmärtämään kaikki lisäyksessä C määritellyt viestit; — tehokkaasti kommunikoimaan normaali-, vajaatoiminta- ja hätätilanteissa; — täyttämään lomakekirjan käyttöön liittyvät lomakkeet.

b)	Muiden junan miehistön jäsenten, joiden tehtävät edellyttävät kommunikointia rataverkon haltijan kanssa turvallisuuden kannalta kriittisissä asioissa, on vähimmäisvaatimuksena kyettävä lähettämään ja ymmärtämään junan ja sen toiminnan tilaa kuvaavia tietoja.

Muun junassa mukana olevan henkilöstön kuin kuljettajan kielitaidon on oltava vähintään lisäyksessä E esitetyllä tasolla 2.

4.6.3   Henkilöstön alku- ja jatkuva arviointi

4.6.3.1   Peruselementit

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on määriteltävä henkilöstönsä arvioinnissa käytettävä prosessi täyttääkseen komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/762 (14) tai komission asetusten (EU) N:o 1158/2010 (15) ja (EU) N:o 1169/2010 (16) vaatimukset.

4.6.3.2   Koulutustarpeiden analysointi ja päivittäminen

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on tehtävä analyysi henkilöstönsä koulutustarpeista ja määriteltävä prosessi, jolla henkilöstön henkilökohtaiset koulutustarpeet tarkistetaan ja päivitetään delegoidun asetuksen (EU) 2018/762 tai asetusten (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 vaatimusten mukaisesti.

Tässä analyysissa on selvitettävä sekä koulutuksen sisältö että sen vaativuus ja otettava huomioon junien, vetoyksiköiden ja liikkuvan kaluston toimintaan liittyvät riskit. Rautatieyrityksen on määriteltävä prosessi, jonka avulla sen junissa työskentelevän henkilöstön reittituntemus hankitaan ja ylläpidetään. Tämän prosessin on:

—	perustuttava rataverkon haltijan antamiin reittitietoihin, ja

—	oltava 4.2.1 kohdassa kuvatun prosessin mukainen.

Junassa mukana olevan henkilöstön ja junan valmistelusta vastaavan henkilöstön tehtävien osalta huomioon otettavat elementit on esitetty lisäyksissä F ja G. Näitä elementtejä on tarpeen mukaan hyödynnettävä osana henkilöstökoulutusta.

On mahdollista, että rautatieyrityksen toimintatavan tai rataverkon haltijan hoitaman rataverkon luonteen takia jotkut lisäyksissä F ja G mainitut elementit eivät tule kysymykseen. Koulutustarpeita selvittävässä analyysissä on mainittava ne elementit, jotka eivät tule kyseeseen, sekä syyt siihen.

4.6.4   Apuhenkilöstö

Rautatieyrityksen on varmistettava, että apuhenkilöstö (kuten tarjoilu- ja siivoushenkilöstö), joka ei kuulu ”junan miehistöön”, koulutetaan peruskoulutuksensa lisäksi toimimaan ”junan miehistön” täysin koulutettujen jäsenten ohjeiden mukaisesti.

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.7.1   Johdanto

Henkilöstön, joka 4.2.1 kohdan mukaan hoitaa 2.1 kohdan mukaisia turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, on oltava riittävän hyväkuntoista, jotta toiminnan ja turvallisuuden tasoa koskevat vaatimukset voidaan täyttää.

Rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on luotava ja dokumentoitava prosessi, jonka ne ovat ottaneet käyttöön henkilöstöönsä kohdistuvien lääketieteellisten, psykologisten ja terveyttä koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Prosessi on sisällytettävä turvallisuusjohtamisjärjestelmään.

Lääkärin on tehtävä 4.7.2 kohdassa määritellyt terveystarkastukset ja niihin liittyvät yksittäisten työntekijöiden soveltuvuutta koskevat päätökset.

Työntekijät eivät saa hoitaa turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä, jos heidän tarkkaavaisuutensa on alkoholin, huumeiden, psykotrooppisen lääkityksen tai vastaavien aineiden vaikutuksesta heikentynyt. Siksi rautatieyrityksellä ja rataverkon haltijalla on oltava käytössä menettelyt, joilla hallitaan riskiä, että henkilöstö on töissä tällaisten aineiden vaikutuksen alaisena tai että he käyttävät tällaisia aineita töissä ollessaan.

Näiden aineiden kohdalla sovelletaan rajoja, jotka on määritelty sen jäsenvaltion kansallisissa säännöissä, jossa juna liikennöi.

4.7.2   Terveystarkastukset ja psykologiset arvioinnit

4.7.2.1   Ennen työhön hyväksymistä

4.7.2.1.1    Terveystarkastuksen vähimmäissisältö

Terveystarkastuksiin on sisällyttävä

—	yleinen terveystarkastus

—	aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

—	virtsa- tai verikoe diabeteksen ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

—	huumetesti.

4.7.2.1.2    Psykologinen arviointi

Psykologisen arvioinnin tarkoitus on auttaa rautatieyritystä palkkaamaan ja johtamaan henkilöstöä, joilla on tehtäviensä turvallisessa suorittamisessa vaadittavat kognitiiviset ja psykomotoriset ominaisuudet, käytös ja persoonallisuus.

Psykologisen arvioinnin sisällöstä päätettäessä on otettava huomioon ainakin seuraavat kaikkien turvallisuuteen liittyvien tehtävien kannalta olennaiset kriteerit:

a)	Kognitiiviset: — huomio- ja keskittymiskyky — muisti — käsityskyky — päättelykyky — viestintäkyky.

b)	Psykomotoriset: — reaktionopeus — liikekoordinaatio.

c)	Käyttäytyminen ja persoonallisuus: — itsehillintä — käytöksen johdonmukaisuus — kyky itsenäiseen toimintaan — tunnontarkkuus.

Jos jokin näistä ominaisuuksista jätetään tutkimatta, psykologin on perusteltava ja dokumentoitava päätös.

Hakijan on osoitettava psykologinen soveltuvuutensa läpäisemällä testi, jonka suorittaa asianomaisen jäsenvaltion päätöksen mukaisesti psykologi tai lääkäri tai joka suoritetaan psykologin tai lääkärin valvonnassa.

4.7.2.2   Työhön hyväksymisen jälkeen

4.7.2.2.1    Määräaikaisten terveystarkastusten aikataulu

Järjestelmällinen terveystarkastus on tehtävä vähintään seuraavin väliajoin:

—	joka viides vuosi työntekijöille, joiden ikä on enintään 40 vuotta

—	joka kolmas vuosi työntekijöille, joiden ikä on 41–62 vuotta

—	joka vuosi työntekijöille, joiden ikä on yli 62 vuotta.

Lääkärin on tihennettävä määräaikaistarkastuksia, jos työntekijän terveydentila sitä edellyttää.

4.7.2.2.2    Palvelukseen ottamisen jälkeisten määräaikaisten terveystarkastusten vähimmäissisältö

Jos työntekijä on täyttänyt terveydentilaa koskevat vaatimukset ennen työhön ottamista tehdyssä tarkastuksessa, määräaikaistarkastuksilla on oltava seuraava vähimmäissisältö:

—	yleinen terveystarkastus

—	aistien toiminnan tarkastus (näkö, kuulo, värien erottaminen)

—	virtsa- tai verikoe diabeteksen ja muiden kliinisessä tutkimuksessa esille tulleiden tilojen toteamiseksi

—	huumetesti, jos kliinisen tutkimuksen tulos sitä edellyttää.

4.7.2.2.3    Ylimääräiset terveystarkastukset ja/tai psykologiset arvioinnit

Määräajoin tehtävän terveystarkastuksen lisäksi on tehtävä ylimääräinen terveystarkastus ja/tai psykologinen arviointi, jos on perusteltua syytä epäillä työntekijän fyysistä tai psykologista soveltuvuutta tai epäillä huumeiden käyttöä tai sallitut rajat ylittävää alkoholin käyttöä. Tämä tulee erityisesti kyseeseen silloin, kun kyseinen henkilö on inhimillisellä erehdyksellä aiheuttanut onnettomuuden tai vaaratilanteen.

Rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tällaiset ylimääräiset tarkastukset ja arvioinnit tehdään, kun ne ovat paikallaan.

4.7.3   Terveydentilavaatimukset

4.7.3.1   Yleiset vaatimukset

Henkilöstö ei saa kärsiä sairauksista tai käyttää lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa seuraavia oireita:

—	äkillinen tajuttomuus

—	tietoisuuden tai keskittymiskyvyn huononeminen

—	äkillinen toimintakyvyttömyys

—	tasapainon tai koordinaatiokyvyn huononeminen

—	merkittävä liikkumiseste.

Seuraavat näkökykyä ja kuuloa koskevat vaatimukset on täytettävä:

4.7.3.2   Näkövaatimukset

—	Näkö kauas silmälasien kanssa tai ilman: 0,8 (oikea silmä + vasen silmä – mitattuna erikseen); vähintään 0,3 huonommalla silmällä.

—	Vahvimmat sallitut korjauslinssit: kaukotaitteisuus +5 / likitaitteisuus -8. Lääkäri voi poikkeustapauksissa, silmätautien erikoislääkärin mielipidettä kysyttyään, sallia nämä rajat ylittävät arvot.

—	Keskialueen näkö ja lähinäkö: riittävä joko silmälasien kanssa tai ilman.

—	Piilolasien käyttö on sallittu.

—	Normaali värinäkö: käytetään jotain tunnettua koetta, kuten Ishihara-koetta, ja täydennetään tarvittaessa jollain muulla tunnetulla kokeella.

—	Näkökenttä: normaali (ei mitään kyseisen työntekijän tehtäviä haittaavia poikkeamia normaalista).

—	Kummankin silmän näkökyky: normaali.

—	Yhteisnäkö: normaali.

—	Herkkyys kontrasteille: hyvä.

—	Eteneviä silmäsairauksia ei saa olla.

—	Linssi-istute, keratotomia ja keratektomia sallitaan vain sillä ehdolla, että ne tarkastetaan vuosittain tai lääkärin määräämin väliajoin.

4.7.3.3   Kuulovaatimukset

Audiogrammin vahvistama riittävä kuulo eli

—	riittävän hyvä kuulo, jotta on mahdollista keskustella puhelimessa ja samalla kuulla hälytysäänet ja radioviestit.

—	kuulokojeen käyttö on sallittu.

4.8   Infrastruktuuria ja kalustoyksiköitä koskevat lisätiedot

4.8.1   Infrastruktuuri

Ne käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään liittyvät rataverkkoa koskevat tiedot, jotka rautatieyritysten on saatava infrastruktuurirekisteristä, eritellään lisäyksessä D.

Ennen kuin infrastruktuurirekisteri on toiminnassa, rataverkon haltijan on annettava nämä tiedot jollain muulla tavalla maksutta ja niin pian kuin on kohtuullisesti mahdollista, ja ensimmäiset reitin yhteensopivuutta koskevat tiedot joka tapauksessa 15 vuorokauden kuluessa, ellei rautatieyritys hyväksy pidempää määräaikaa.

Rataverkon haltijan on ilmoitettava rautatieyritykselle infrastruktuurirekisterin kautta, tai jollain muulla tavalla ennen kuin infrastruktuurirekisteri on toiminnassa, infrastruktuurin ominaisuuksia koskevista muutoksista heti, kun tiedot ovat saatavilla. Rataverkon haltija vastaa tietojen paikkansapitävyydestä.

Hätätilanteissa tai reaaliaikaisessa tiedottamisessa rataverkon haltijan on varmistettava rautatieyritysten välitön tiedonsaanti vaihtoehtoisten viestintätapojen avulla.

4.8.2   Liikkuva kalusto

Seuraavien liikkuvaan kalustoon liittyvien tietojen on oltava rataverkon haltijoiden käytettävissä:

—	onko kalustoyksikkö valmistettu käyttäen materiaaleja, jotka voivat aiheuttaa vaaraa onnettomuuden tai tulipalon sattuessa (esimerkiksi asbesti); liikkuvan kaluston haltija vastaa tietojen paikkansapitävyydestä;

—	kalustoyksikön kokonaispituus mukaan lukien puskimet, jos kalustoyksikössä on sellaiset; rautatieyritys vastaa tietojen paikkansapitävyydestä.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

5.1   Määritelmä

Direktiivin (EU) 2016/797 2 artiklan 7 kohdassa määritellään yhteentoimivuuden osatekijät.

5.2   Osatekijöiden luettelo

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmää koskevia yhteentoimivuuden osatekijöitä ei ole.

6.   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUS

6.1   Yhteentoimivuuden osatekijät

Koska tässä asetuksessa ei toistaiseksi määritellä yhteentoimivuuden osatekijöitä, siinä ei myöskään käsitellä arviointijärjestelyjä.

6.2   Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä

6.2.1   Periaatteet

Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä on direktiivin (EU) 2016/797 liitteen II mukaan toiminnallinen osajärjestelmä.

Direktiivin (EU) 2016/798 9 ja 10 artiklan mukaisesti rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on turvallisuusjohtamisjärjestelmässään osoitettava tämän asetuksen vaatimusten mukaisuus hakiessaan uutta tai muutettua turvallisuustodistusta tai -lupaa.

Vaatimustenmukaisuuden arviointia ja turvallisuusjohtamisjärjestelmiä koskevat yhteiset turvallisuusmenetelmät edellyttävät, että kansalliset turvallisuusviranomaiset laativat tarkastusohjelman valvoakseen ja seuratakseen turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja kaikkien YTE:ien vaatimusten täyttymistä. On huomattava, että mikään tässä asetuksessa mukana oleva elementti ei tarvitse ilmoitetun laitoksen tekemää erillistä arviointia.

Tässä asetuksessa esitetyt, liitäntöjen yhteydessä (4.3 kohta) luetellut vaatimukset, jotka liittyvät rakenteellisiin osajärjestelmiin, arvioidaan kyseisten rakenteellisten YTE:ien yhteydessä.

7.   TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1   Periaatteet

Direktiivin (EU) 2016/798 9 artiklan mukaisesti rautatieyritysten ja rataverkon haltijoiden on varmistettava TJJ:ään yhdenmukaisuus tämän asetuksen kanssa.

7.2   Erityistapaukset

7.2.1   Johdanto

Seuraavat erityissäännökset ovat sallittuja jäljempänä esitetyissä erityistapauksissa.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään:

a)	tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”) ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”);

b)	tilapäisissä tapauksissa jäsenvaltioiden on oltava kyseisen osajärjestelmän mukaisia vuoteen 2024 (tapaus ”T1”) mennessä.

7.2.2   Erityistapausten luettelo

7.2.2.1   Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Unkaria ja Slovakiaa koskeva pysyvä erityistapaus (P)

Edellä olevan 4.2.2.1.3.2 kohdan täytäntöönpanoa varten junat, joita käytetään pelkästään Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Unkarin ja Slovakian 1 520 mm:n raideleveyden rataverkolla, voivat käyttää seuraavaa junan loppuopastetta:

Heijastavan levyn halkaisijan on oltava 185 mm ja punaisen ympyrän halkaisijan 140 mm.

7.2.2.2   Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa Pohjois-Irlannin osalta koskeva pysyvä erityistapaus

Edellä olevan 4.2.2.1.3.2 kohdan täytäntöönpanoa varten junien, joita käytetään pelkästään Irlannin ja Pohjois-Irlannin 1 600 mm:n raideleveyden rataverkolla, on käytettävä kahta kiinteää punaista valoa junan loppuopasteena.

7.2.2.3   Irlantia ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskeva tilapäinen erityistapaus (T1)

Tämän asetuksen 4.2.3.2.1 kohdan täytäntöönpanon osalta todetaan, että Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään vanhoissa järjestelmissä aakkosnumeerista tunnusta. Jäsenvaltiot esittävät aakkosnumeerisista junan tunnuksista tavoitteena olevaan numeerisiin tunnuksiin perustuvaan järjestelmään siirtymisen vaatimukset ja aikataulun.

7.2.2.4   Suomea koskeva pysyvä erityistapaus (P)

Edellä olevan 4.2.2.1.3.2 kohdan ja lisäyksessä B esitetyn käyttöä koskevan yhteisen säännön 5 täytäntöönpanon osalta todetaan, että Suomessa ei käytetä loppuopastetta tavarajunissa. Suomessa kuitenkin hyväksytään 4.2.2.1.3.2 kohdassa esitetyt tavarajunien loppuopasteet.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 51).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/777, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU kumoamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 312).

(4)  Komission asetus (EU) N:o 1302/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää ”veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 228).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22).

(6)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/545, annettu 4 päivänä huhtikuuta 2018, raideliikenteen kalustoyksikköjen markkinoillesaattamislupa- ja tyyppihyväksyntämenettelyä koskevista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 nojalla (EUVL L 90, 6.4.2018, p. 66).

(7)  Komission asetus (EU) 2016/919, annettu 27 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 158, 15.6.2016, s. 1).

(8)  Komission asetus (EU) N:o 1305/2014, annettu 11 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän tavaraliikenteen telemaattisia sovelluksia koskevaa osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EU) N:o 62/2006 kumoamisesta (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 438).

(9)  Komission asetus (EU) N:o 454/2011, annettu 5 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/68/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista (EUVL L 260, 30.9.2008, s. 13).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/35/EU, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2010, kuljetettavista painelaitteista sekä neuvoston direktiivien 76/767/ETY, 84/525/ETY, 84/526/ETY, 84/527/ETY ja 1999/36/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 30.6.2010, s. 1).

(12)  Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/796, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1).

(14)  Komission delegoitu asetus (EU) 2018/762, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2018, turvallisuusjohtamisjärjestelmän vaatimuksia koskevien yhteisten turvallisuusmenetelmien vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 nojalla sekä komission asetusten (EU) N:o 1158/2010 ja (EU) N:o 1169/2010 kumoamisesta (EUVL L 129, 25.5.2018, s. 26).

(15)  Komission asetus (EU) N:o 1158/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuustodistusten saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 326, 10.12.2010, s. 11).

(16)  Komission asetus (EU) N:o 1169/2010, annettu 10 päivänä joulukuuta 2010, yhteisestä turvallisuusmenetelmästä rautateiden turvallisuusluvan saamista koskevien vaatimusten noudattamisen arvioimiseksi (EUVL L 327, 11.12.2010, s. 13).