LIITE I

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 138/2004 liite I seuraavasti:

Koko liitteessä:

a)	korvataan ilmaisu ”EKT 1995” ilmaisulla ”EKT 2010”;

b)	korvataan ilmaisu ”SNA 93” ilmaisulla ”SNA 2008”.

Muutetaan kohta ”Sisällys” seuraavasti:

a)	korvataan kohdassa III.F.3 (Ei koske suomenkielistä toisintoa.);

b)	korvataan kohdassa III.F.4 ilmaisu ”Vakuutuksenottajien omaisuustulo (joka ei sisälly maatalouden taloustileille)” ilmaisulla ”Vakuutuksenottajien sijoitustulo (joka ei sisälly maatalouden taloustileille)”;

c)	korvataan kohdassa VI.B.4 ilmaisu ”Arvonlisäyksen laskeminen kiinteisiin hintoihin” ilmaisulla ”Arvonlisäyksen laskeminen kiinteän perusvuoden hinnoin”.

Korvataan kohta ”Esipuhe” seuraavasti:

” ESIPUHE

Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010:n) tarkistaminen (*1) johti joihinkin muutoksiin maatalouden taloustilien laadinnassa käytetyissä perusmenetelmissä, jotta jäsenvaltiot laatisivat maatalouden taloustilejä yhdenmukaisesti ja niin, että tämä tilinpito olisi yhdenmukaista kansantalouden tilinpidon kanssa. Lisäksi oli varmistettava, että muutokset voidaan käytännössä toteuttaa. Tämän käsikirjan laadinnassa on otettu nämä näkökohdat huomioon, sillä peruskäsitteiden ja -periaatteiden sekä tilien laadinnan perussääntöjen lisäksi käsikirja sisältää maataloustoimialalle ominaisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi tehtyjä muokkauksia.

(*1) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä – EKT 2010, Luxemburg 2013.” "

Muutetaan luku I seuraavasti:

korvataan kohdan 1.02 alaviite 2 seuraavasti:

”(2)	System of National Accounts, 2008. Joint publication by the United Nations, European Commission, International Monetary Fund, OECD and World Bank.”;

b)	korvataan kohdan 1.03 viimeinen virke seuraavasti: ”EKT 2010:lle on ominaista kahdenlaisten talousyksiköiden käyttö ja kaksi eri tapaa jakaa kansantalous osiin.”;

korvataan kohdan 1.08 viimeinen virke seuraavasti:

”Koska näitä kahta tulotyyppiä – maataloustuotannosta saatavaa tuloa ja viljelijäkotitalouksien tuloa – mitataan kahta erillistä tarkoitusta varten, niiden mittaaminen edellyttää kahta selkeästi erilaista kansantalouden jakotapaa: ensimmäinen jakotapa, jota maatalouden taloustilit käyttävät, perustuu tuotantoyksiköihin, jotka määritellään taloudellisen toiminnan mukaan, ja toinen jako perustuu kotitalouksiin (toisin sanoen institutionaalisiin yksiköihin), joiden päätulonlähteen muodostaa maataloustoiminnan itsenäinen harjoittaminen.”;

korvataan kohta 1.09 seuraavasti:

”1.09

Tuotantoprosessin ja tavaroiden ja palveluiden käytön yhteydessä esiintyvien virtojen analysoimiseksi on välttämätöntä valita yksiköitä, jotka korostavat teknistaloudellisia suhteita. Tämä vaatimus edellyttää, että institutionaaliset yksiköt on yleensä jaettava pienempiin ja homogeenisempiin yksiköihin tuotannon lajin mukaan. Paikalliset toimialayksiköt (paikallinen TAY) on tarkoitettu tämän toiminnallisen tarkastelun tarpeen täyttämiseen (ks. EKT 2010, kohta 2.147) (*2).

(*2) On syytä korostaa, että vaikka EKT antaa etusijan paikallisille TAY:ille, homogeeninen tuotantoyksikkö soveltuu tuotantoprosessin analysointiin parhaiten. Yksikköä käytetään panos-tuotos-analyysissä, sillä se vastaa täsmälleen tiettyä toimintotyyppiä. Institutionaaliset yksiköt jaetaan siten niin moneen homogeeniseen tuotantoyksikköön kuin on toimintoja (muita kuin aputoimintoja). Homogeenisten tuotantoyksiköiden ryhmittelyn avulla kansantalous voidaan jakaa ”puhtaisiin” (homogeenisiin) tuotannonhaaroihin. Homogeenista tuotantoyksikköä ei yleensä voida suoraan havainnoida. Tämän vuoksi homogeenisten tuotantohaarojen tilejä ei siis voida laatia homogeenisten tuotantoyksiköiden muodostamien ryhmien perusteella. EKT 2010:ssä kuvataan menetelmä näiden tilien laatimista varten. Menetelmässä toimialojen sivutoimintojen tuotos ja kustannukset kirjataan soveltuviin homogeenisiin tuotannonhaaroihin kuuluviksi (ks. EKT 2010, kohdat 2.153–2.156, 9.52–9.63).”;"

korvataan kohta 1.10 seuraavasti:

”1.10

Paikallinen toimialayksikkö (paikallinen TAY) on se osa toimialayksikköä (TAY), joka vastaa paikallista yksikköä. Paikallista TAY:ä kutsutaan toimipaikaksi SNA 2008:ssa ja ISIC Rev. 4:ssä. Toimialayksikön avulla ryhmitellään tuottajana toimivan institutionaalisen yksikön kaikki toiminnon harjoittamiseen osallistuvat osat NACE Rev. 2:n (Euroopan yhteisön tilastollinen toimialaluokitus, ks. kohta 1.55) nelinumerotason luokkiin. TAY vastaa yhtä tai useampaa institutionaalisen yksikön toiminnallista osaa. Institutionaalisen yksikön tietojärjestelmän täytyy kyetä osoittamaan tai laskemaan jokaiselle paikalliselle TAY:lle ainakin tuotannon arvo, välituotekäyttö, palkansaajakorvaukset, toimintaylijäämä ja työllisyys sekä kiinteän pääoman bruttomuodostus (ks. EKT 2010, kohta 2.148). Paikallinen yksikkö on tavaroita ja palveluita tuottava institutionaalinen yksikkö tai institutionaalisen yksikön osa, joka sijaitsee maantieteellisesti tunnistettavassa paikassa.”;

korvataan kohta 1.11 seuraavasti:

”1.11

Vaikka paikallinen TAY voi tuottajana vastata institutionaalista yksikköä tai sen osaa, se ei voi koskaan kuulua kahteen erilliseen institutionaaliseen yksikköön. Koska suurimmalla osalla tavaroita ja palveluja tuottavista institutionaalisista yksiköistä on käytännössä samanaikaisesti erilaisia toimintoja (pääasiallinen toiminto ja yksi tai useampi sivutoiminto), yksiköt voidaan edelleen jakaa toimintojen määrää vastaavaksi määräksi paikallisia toimialayksiköitä, jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla. Aputoiminnoista (ostot, myynti, markkinointi, kirjanpito, kuljetus, varastointi ja huolto, ks. kohta 1.27) ei sen sijaan voida muodostaa paikallista toimialayksikköä, paitsi jos niitä harjoitetaan eri paikassa, joka sijaitsee muulla alueella kuin se paikallinen TAY, jota aputoiminnot palvelevat (ks. EKT 2010, kohta 3.13).”;

korvataan kohta 1.12 seuraavasti:

”1.12

Paikallisia toimialayksiköitä on periaatteessa kirjattava sama määrä kuin sivutoimintoja, mutta joskus ei ole mahdollista tilastotietojen (tilinpitotietojen) perusteella erottaa paikallisen toimialayksikön sivutoimintoja tai niiden osia pääasiallisista toiminnoista. Jos tavaroita ja palveluita tuottavalla institutionaalisella yksiköllä on pääasiallista toimintaa ja sen lisäksi yksi tai useampia sivutoimintoja, se jaetaan samaan määrään toimialayksiköitä (TAY) ja sivutoiminnot luokitellaan pääasiallisesta toiminnasta erillisten nimikkeiden alle. Aputoimintoja ei erotella pääasiallisista tai sivutoiminnoista. Tiettyyn luokittelujärjestelmän nimikkeeseen kuuluvat TAY:t voivat kuitenkin tuottaa tuotteita kyseisen homogeenisen ryhmän ulkopuolelta niihin liittyvinä sivutoimintoina, joita ei voida erikseen tunnistaa saatavissa olevien kirjanpitoasiakirjojen perusteella. Yksi toimialayksikkö voi siis harjoittaa yhtä tai useampaa sivutoimintoa. (EKT 2010, kohta 2.149).”;

korvataan kohta 1.13 seuraavasti:

”1.13

Toiminnon voidaan sanoa esiintyvän silloin, kun yhdistetään resursseja, kuten laitteita, työvoimaa, valmistustekniikkaa, tietoverkkoja ja tuotteita, ja tämä johtaa tiettyjen tavaroiden tai palvelujen syntymiseen. Toiminnolle ovat ominaisia panoksena olevat tuotteet (tavarat ja palvelut), tuotantoprosessi ja tuotoksena olevat tuotteet. Paikallisen toimialayksikön pääasiallinen toiminto on se toiminto, jonka arvonlisäys on suurempi kuin saman yksikön sisällä harjoitetun yhdenkään muun toiminnon arvonlisäys. Pääasiallinen toiminto määräytyy NACE Rev. 2:n mukaan ensin luokituksen ylimmällä tasolla ja sitten yksityiskohtaisemmilla tasoilla (ks. EKT 2010, kohta 3.10).”;

korvataan kohdan 1.14 viimeinen virke seuraavasti:

”Luokittelun yksityiskohtaisimmalla tasolla toimiala sisältää EKT 2010:n kohdassa 2.150 olevan määritelmän mukaan kaikki NACE Rev. 2:n samaan luokkaan (nelinumerotaso) kuuluvat paikalliset toimialayksiköt, jotka siis harjoittavat samaa NACE Rev. 2:n määritelmän mukaista pääasiallista toimintoa.”;

korvataan kohdan 1.16 alakohta ii seuraavasti:

”ii)	maatalousyksiköiden erottamattomista sivutoiminnoista, jotka eivät ole maataloutta.”;

korvataan kohdan 1.17 kaksi viimeistä virkettä seuraavasti:

”EKT 2010:n mukaisen, yksiköitä ja niiden alaluokkia koskevan säännön tiukan soveltamisen pitäisi itse asiassa johtaa maatilan jakamiseen useisiin erillisiin paikallisiin toimialayksiköihin, mikäli samalla maatilalla harjoitetaan usean NACE Rev. 2:n luokan nelinumerotason toimintoja ja kohdan 1.10 mukaisesti edellytettävät tiedot ovat saatavilla. Maatilan käyttäminen maataloustoimialan paikallisena toimialayksikkönä kansantalouden tilinpidossa ja maatalouden taloustileillä on seurausta tilastollisesta lähestymistavasta.”;

korvataan kohdan 1.19 ensimmäinen virke seuraavasti:

”Koska EKT 2010:n mukaan toimiala koostuu ryhmästä yksiköitä, jotka harjoittavat pääasiallisena toimintonaan samaa tai vastaavaa toimintoa, maatalouden taloustileillä sovellettava maataloustoimialan määritelmä on riippuvainen toimialalle luonteenomaisten toimintojen ja yksiköiden määrittelystä.”;

korvataan kohdan 1.20 johdantokappale seuraavasti:

”Maataloustoimialana käsitellään sellaisten paikallisten toimialayksiköiden ryhmittymää, jotka harjoittavat pääasiallisena toimintonaan tai sivutoimintonaan seuraavia taloudellisia toimintoja (ks. kohdat 1.60–1.66: maataloustoimialan tarkka määritelmä):”;

korvataan kohta 1.24 seuraavasti:

”1.24

Koska maatalouden taloustilien tarkoituksena on mitata, kuvata ja analysoida maataloustoiminnasta (joka on Euroopan unionin jäsenvaltioissa lähes yksinomaan kaupallista toimintaa) syntyvää tulonmuodostusta, on päätetty rajata pois yksiköt, joille maataloustoiminta on ainoastaan vapaa-ajan (*3) toimintaa. Sen sijaan luontoistaloutta harjoittavat yksiköt kuuluvat maatalouden tilinpidon piiriin. On huomattava, että maataloustuotos, joka menee maatilojen omaan loppukulutukseen, on kirjattava maatalouden taloustileille.

(*3) Nämä ovat pieniä yksiköitä, jotka tuottavat omaan kulutukseen, ei myyntiin, ja jotka harjoittavat maataloustoimintoja mutta eivät ole taloudellisesti riippuvaisia kyseisistä toiminnoista.”;"

o)	korvataan kohta 1.25 seuraavasti: (Ei koske suomenkielistä toisintoa.)

korvataan kohta 1.26 seuraavasti:

”1.26

Maataloustoimialan paikallisten toimialayksiköiden muuta kuin maataloutta olevat ja siitä erottamattomat toiminnot määritellään maatalouden taloustilien yhteydessä toiminnoiksi, jotka liittyvät läheisesti maataloustuotantoon ja joiden osalta mitään tuotosta, välituotekäyttöä, palkansaajakorvauksia, työpanosta tai kiinteän pääoman bruttomuodostusta koskevia tietoja ei voida tilastollisesti erotella maatalouden päätoimintoa koskevista tilastotiedoista tarkasteluajanjaksolla.”;

korvataan kohdan 1.27 toinen ja kolmas luetelmakohta seuraavasti:

”—

Ne eivät voi olla aputoimintoja. Aputoimintoja ei eritellä siten, että ne muodostaisivat erillisiä yksikköjä, eikä niitä erotella niiden yksiköiden pääasiallisista tai sivutoiminnoista, joita ne palvelevat. Aputoiminnot on siis yhdistettävä siihen paikalliseen toimialayksikköön, jota ne palvelevat, paitsi jos ne on järjestetty erillisiin yksiköihin ja jos ne sijaitsevat muulla alueella. Aputoiminnot pysyvät samalla toimialalla kuin se paikallinen TAY, jota ne palvelevat. Aputoiminnot ovat yrityksen sisällä harjoitettuja tukitoimintoja (esimerkiksi myyntiä, markkinointia, varastointia tai kuljetusta; ks. EKT 2010:n kohdat 3.12 ja 3.13 sekä SNA 2008:n kohdat 5.35–5.44) sellaisten olosuhteiden luomiseksi, joiden vallitessa pää- tai sivutoimintoa voidaan harjoittaa. Aputoimintojen tuotteet ovat yleensä panoksina erityyppisissä tuotantotoiminnoissa.

—

Omaan käyttöön tuotettua kiinteän pääoman bruttomuodostusta muihin kuin maataloustuotteisiin (esimerkiksi rakennuksiin tai koneisiin) ei sopimuksen mukaan pidetä kyseisenä sivutoimintona. Omaan loppukäyttöön tarkoitettu tuotanto katsotaan eroteltavissa olevaksi toiminnoksi, ja se kirjataan tunnistettavissa olevan paikallisen TAY:n tuotokseksi. Luontoissuorituksina palkansaajille tarjottuja majoituspalveluja käsitellään samalla tavalla (eli ne kirjataan tulonmuodostustilille luontoissuorituksina).”;

korvataan kohta 1.29 seuraavasti:

”1.29

Muuta kuin maataloutta olevien ja siitä erottamattomien sivutoimintojen kaksi päätyyppiä ovat:

Maataloustoiminnan jatkoa edustavat toiminnot, joissa käytetään maataloustuotteita. Tämän tyyppisiä toimintoja on useimmissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Maataloustuotteiden jalostus on tämän ryhmän tyypillinen toiminto:

Maataloustuotteiden jalostus

—	maidon jalostus voiksi, kermaksi, juustoiksi, jogurteiksi ja muiksi meijerituotteiksi,

—	hedelmien ja vihannesten jalostus mehuiksi, säilykkeiksi, hilloiksi, alkoholijuomiksi ja muiksi tuotteiksi,

—	rypäleiden, rypälemehun ja viinin jalostus alkoholijuomiksi (kuohuviiniksi, kuten samppanjaksi, väkeviksi alkoholijuomiksi, kuten konjakiksi jne.),

—	kasviaineiden punonta, tekstiilituotteiden valmistus, villan kehruu,

—	pasteijoiden, pateiden ja muiden lihajalosteiden valmistus,

—	muiden maataloustuotteiden jalostus.

Maataloustuotteiden, kuten kananmunien ja perunoiden lajittelu ja pakkaaminen.

Toiminnot, joissa käytetään maatilaa ja sen maataloustuotantovälineitä (laitteita, kalusteita, rakennuksia, työvoimaa). Näihin kuuluvat lähinnä seuraavat toiminnot:

—	maatilamatkailu – leirintämatkailu, ravitsemispalvelut, hotellit, erilaiset majoituspalvelut jne.,

—	maatilamyymälät – muiden kuin maatilan omien tuotteiden vähittäismyynti; jalostettujen ja jalostamattomien maataloustuotteiden suoramyynti kirjataan kyseisten tuotteiden tuotokseen,

—	urheilu- ja maaseudun virkistyspalvelut – maan käyttö esimerkiksi golfiin, ratsastukseen, metsästykseen, kalastukseen jne.,

—

palvelut ulkopuolisille – esimerkiksi maatalouskoneiden vuokraus ja korjaus, keinokasteluhankkeet, maatalousneuvonta, tuotteiden varastointi, maatalousrakennusten huolto, maataloustuotteisiin liittyvät kaupalliset palvelut, maataloustuotteiden kuljetus jne. Nämä palvelut kirjataan sivutoimintoina ainoastaan silloin, kun ne suoritetaan ulkopuolisille. Jos palvelut tuotetaan omaan käyttöön, ne käsitellään aputoimintoina, joita ei kirjata taloustileille (ks. kohta 1.27),

—	maisemanhoitopalvelut – ruohon ja pensaiden leikkaaminen, lumen auraus, viheralueiden ja vastaavien suunnittelu, perustaminen ja hoito jne.,

—	kalanviljely,

—	muut toiminnot, joissa käytetään maatalousmaata ja maatalouden tuotantovälineitä. Nämä muut toiminnot sisältävät tutkimuksen ja kehittämisen (T&K), mikäli se ei ole erillisten paikallisten toimialayksiköiden suorittamaa ja mikäli se on mahdollista arvioida.”;

korvataan kohta 1.33 seuraavasti:

”1.33

EKT 2010:n mukaan toimialan tuotos edustaa toimialan kaikkien yksiköiden tietyn tilinpitojakson aikana tuottamia tuotteita lukuun ottamatta tavaroita ja palveluja, jotka sama yksikkö tuottaa ja kuluttaa saman tilinpitojakson aikana. Maatalouden tuotoksen mittaaminen perustuu tämän EKT 2010:n säännön sovellukseen, jonka mukaan maatalouden tuotokseen sisältyy osa maatalousyksikköjen itse tuottamasta ja käyttämästä tuotoksesta (ks. kohdat 2.032–2.036). Maatalouden taloustileillä maatalouden tuotos edustaa siten toimialan kaikkien yksiköiden tuotosten summaa (lukuun ottamatta tuotosta, jonka yksikkö tuottaa omaa välituotekäyttöään varten), johon lisätään yksikön tuottama ja sen omaan välituotekäyttöön mennyt tuotos sillä edellytyksellä, että kyseinen tuotos koskee kahta eri perustoimintoa (kuten viljelykasvit eläinten rehuksi) sekä täyttää tietyt vaatimukset (jotka määritellään kohdassa 2.055).”;

korvataan kohta 1.37 seuraavasti:

”1.37

Maatalouden taloustilit rakentuvat toisiinsa kytkeytyvien tilien kokonaisuudesta. EKT 2010:n mukainen täydellinen tilikokonaisuus sisältää juoksevat tilit, varallisuuden muodostustilit ja varallisuustaseet (EKT 2010, kohdat 1.113–1.115). Näiden tilien ansiosta on mahdollista kirjata talouden kiertokulun erityispiirteisiin (esimerkiksi tuotantoon) liittyviä taloustoimia ja muita virtoja täsmällisessä kehikossa. Taloustoimet ulottuvat tulonmuodostuksesta varojen muodossa tapahtuvan tulojen karttumisen kautta niiden jakoon ja uudelleenjakoon. Tasapainoeriä, jotka saadaan vähentämällä tilin yhden puolen kokonaisarvo toisen puolen kokonaisarvosta, käytetään kokonaissuureina talouden suorituskykyä arvioitaessa.”;

korvataan kohta 1.38 seuraavasti:

”1.38

Juoksevat tilit koskevat tuotantoa ja siihen liittyvää tulonmuodostusta, tulojen jakautumista ja uudelleenjakoa sekä tulojen käyttöä loppukulutukseen. Niiden avulla voidaan laskea säästö, joka on olennainen osa varallisuuden muodostusta. Varallisuuden muodostustilit analysoivat yksiköiden varojen ja velkojen muutosten eri osatekijöitä. Ne mahdollistavat nettovarallisuuden (varojen ja velkojen välinen erotus) muutosten kirjaamisen. Varallisuustaseet osoittavat eri yksiköiden kokonaisvarat ja -velat tilikauden alussa ja lopussa sekä yksiköiden nettovarallisuuden. Kuhunkin varojen ja velkojen erään liittyvät, varallisuuden muodostustilille kirjatut virrat käyvät ilmi varallisuustaseiden muutoksista (ks. EKT 2010, kohdat 8.02–8.09 ja taulukko 8.1).”;

korvataan kohta 1.39 seuraavasti:

”1.39

Edellä tarkoitettua tilikokonaisuutta sovelletaan institutionaalisiin yksiköihin, sektoreihin ja alasektoreihin ja koko kansantalouteen. EKT 2010:n mukaan täydellisen tilikokonaisuuden laatiminen paikalliselle toimialayksikölle ja toimialalle ei ole tarkoituksenmukaista, koska kyseisillä yksiköillä on harvoin sellaista itsenäistä asemaa, jota ne tarvitsevat voidakseen pitää hallussaan tavaroita tai varoja tai saadakseen ja jakaakseen tuloja.”;

korvataan kohdassa 1.43 olevat taulukot 1–4 seuraavasti:

”A Juoksevat tilit
Taulukko 1: Tuotantotili
Käyttö			Resurssit
P.2	Välituotekäyttö	50	P.1	Tuotos	100
B.1 g	Arvonlisäys, brutto	50
P.51c	Kiinteän pääoman kuluminen	10
B.1n	Arvonlisäys, netto	40
Taulukko 2: Tulonmuodostustili
Käyttö			Resurssit
D.1	Palkansaajakorvaukset	10	B.1n	Arvonlisäys, netto	40
D.29	Muut tuotantoverot	5
D.39	Muut tuotantotukipalkkiot	– 10
B.2n/B.3n	Toimintaylijäämä, netto / sekatulo, netto	35
Taulukko 3: Yrittäjätulon tili
Käyttö			Resurssit
D.4	Omaisuustulot	10	B.2n/B.3n	Toimintaylijäämä, netto / sekatulo, netto	35
D.41	Korot	5
D.45	Maanvuokrat	5	D.4	Omaisuustulot	1
			D.41	Korot	1
			D.42	Yritysten jakamat tulot
			D.43	Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot
			D.44	Muut sijoitustulot
			D.45	Maanvuokrat
B.4n	Yrittäjätulo, netto	26
B Varallisuuden muodostustilit
Taulukko 4: Pääomatili
Varojen muutokset			Velkojen ja nettovarallisuuden muutokset
B.101	Säästöstä ja pääomansiirroista johtuvat nettovarallisuuden muutokset		B.8n	Säästö, netto
			D.9r	Pääomansiirrot, saadut	10
			D.92r	Investointiavustukset, saadut	5
			D.99r	Muut pääomansiirrot, saadut	5
			D.9p	Pääomansiirrot, maksetut
			D.91p	Pääomaverot, maksetut
			D.99p	Muut pääomansiirrot, maksetut
P.51 g	Kiinteän pääoman bruttomuodostus	100	B.101	Säästöstä ja pääomansiirroista johtuvat nettovarallisuuden muutokset
P.511	Kiinteiden varojen hankinnat miinus vähennykset (kiinteän pääoman bruttomuodostus, kiinteät varat)	89
P.511a	Kiinteän pääoman bruttomuodostus, istutukset	10
P.511b	Kiinteän pääoman bruttomuodostus, eläimet	15
P.511c	Kiinteän pääoman bruttomuodostus, koneet ja laitteet	20
P.511d	Kiinteän pääoman bruttomuodostus, kuljetusvälineet	20
P.511e	Kiinteän pääoman bruttomuodostus, maatalousrakennukset	20
P.511f	Kiinteän pääoman bruttomuodostus, muut rakennelmat lukuun ottamatta maanparannuksia (muut rakennukset, rakennelmat jne.)	0
P.511 g	Maan perusparannukset	4
P.511h	Tutkimus ja kehittäminen	0
P.511i	Kiinteän pääoman bruttomuodostus, muut (esim. tietokoneohjelmat, tuotanto-oikeudet)	0
P.512	Valmistamattomien varojen omistusoikeuden siirtokustannukset (maa jne.)	1
P.51c	Kiinteän pääoman kuluminen	10
P.52	Varastojen muutokset	5
P.53	Arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset
NP	Valmistamattomien varojen hankinnat miinus vähennykset (maa jne.)
B.9	Nettoluotonanto(+)/nettoluotonotto(–)
K.1	Varojen muuttuminen taloudellisesti merkittäväksi
K.2	Valmistamattomien varojen taloudellisen arvon häviäminen”

korvataan kohta 1.44 seuraavasti:

”1.44

Taulukoissa 3 ja 4 kursiivilla merkityt taloustoimet ja varannot ovat eriä:

—

joilla ei ole merkitystä maatalouden taloustileillä, koska tilinpito perustuu toimialan käsitteeseen ja tilikokonaisuus on epätäydellinen. Kyseessä ovat taulukon 3 resurssit-sarakkeen kohdat D.42 Yritysten jakamat tulot, D.43 Suorien ulkomaisten sijoitusten uudelleensijoitetut voitot, D.44 Muut sijoitustulot ja D.45 Maanvuokrat sekä taulukon 4 kohdat B.8n Säästö, netto, B.101 Säästöstä ja pääomansiirroista johtuvat nettovarallisuuden muutokset ja B.9 Nettoluotonanto(+)/nettoluotonotto(–), tai

—

joita ei kirjata, koska niistä ei ole saatavilla riittävästi luotettavaa tietoa tai koska niiden merkitys on vähäinen maatalouden taloustileillä tällä hetkellä. Tällaisia ovat taulukon 4 kohdat D.9p Pääomansiirrot, maksetut, D.91p Pääomaverot, maksetut ja D99p Muut pääomansiirrot, maksetut, P.53 Arvoesineiden hankinnat miinus vähennykset, NP Valmistamattomien varojen hankinnat miinus vähennykset (maa ja muut valmistamattomat varat), K.1 Varojen muuttuminen taloudellisesti merkittäväksi ja K.2 Valmistamattomien varojen taloudellisen arvon häviäminen. Jotkin näistä eristä (kuten D.91, K.1 ja K.2) saatetaan kuitenkin tulevaisuudessa kirjata maatalouden taloustileille.”;

korvataan kohdan 1.46 kaksi viimeistä virkettä seuraavasti:

”Kotitaloussektoriin sisältyvillä yhtiöimättömillä yrityksillä tämän tilin tasapainoerä sisältää välillisesti osuuden, joka vastaa korvausta omistajan tai hänen perheenjäsentensä työstä. Tällä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saadulla tulolla on palkan ominaisuuksia ja yrittäjänä tehdystä työstä saadun voiton ominaisuuksia. Tästä tulosta, joka ei ole tarkasti ottaen pelkästään palkkaa tai voittoa, käytetään nimitystä ”sekatulo” (ks. EKT 2010, kohta 8.19).”;

korvataan kohta 1.59 seuraavasti:

”1.59

EKT 2010:n mukaan toimiala vastaa ryhmää paikallisia toimialayksiköitä, jotka harjoittavat samaa tai saman tyyppistä pääasiallista toimintoa. Luokituksen yksityiskohtaisimmalla tasolla toimiala koostuu kaikista paikallisista toimialayksiköistä (TAY), jotka kuuluvat samaan NACE Rev. 2:n luokkaan (4-numerotaso) ja jotka näin ollen harjoittavat samaa tässä luokituksessa määriteltyä toimintoa (ks. EKT 2010, kohta 2.150). Maataloustoimialan toiminta-alan määritelmä vaatii siksi täsmällistä selvitystä:

—	luonteenomaisista toiminnoista,

—	maatalouden taloustilien luonteenomaisista yksiköistä.”;

aa)

korvataan kohta 1.60 seuraavasti:

”1.60

Maatalouden taloustilien mukainen maataloustoimiala vastaa periaatteessa NACE Rev. 2:n 2-numerotasoa 01. Poikkeukset käyvät ilmi jäljempänä olevista kohdista 1.62–1.66.”;

bb)

korvataan kohta 1.63 seuraavasti:

”1.63

Maatalouden taloustilien luonteenomaisten maataloustoimintojen luettelo vastaa näitä seitsemää ryhmää (01.1–01.7) seuraavin poikkeuksin:

—	Siihen sisältyvät myös viinin ja oliiviöljyn valmistus (ainoastaan samalla maatilalla tuotetuista rypäleistä valmistettu viini ja oliiveista puristettu öljy).

—	Siihen eivät sisälly tietyt toiminnot, jotka NACE Rev. 2:ssa katsotaan maatalouspalveluiksi (kuten kastelujärjestelmien käyttö – ainoastaan palkkiota vastaan tehdyt maataloustyöt otetaan huomioon).”;

cc)	korvataan kohdan 1.78 kolmas virke seuraavasti: ”Siksi viljelijöille kyseisistä toiminnoista kertyvät virrat on jätettävä kirjaamatta maatalouden taloustileille.”;

dd)

korvataan kohta 1.93 seuraavasti:

”1.93

Maatalouden taloustilien mukainen maataloustoimiala, sellaisena kuin se on määritelty kohdissa 1.62–1.66, eroaa joiltakin osin kansantalouden tilinpidon mukaisesta maataloustoimialasta. Erot liittyvät sekä luonteenomaisiin toimintoihin että yksiköihin, ja ne voidaan tiivistää seuraavasti:

Maatalouden taloustilien mukainen maataloustoimiala = Kansantalouden tilinpidon mukainen maataloustoimiala (NACE Rev. 2:n 2-numerotaso 01)

—	Sellaisten yksiköiden tuotanto, jotka suorittavat muita maatalouteen liittyviä palveluja kuin palkkiota vastaan tehtävää maataloustyötä (kuten kastelujärjestelmien käyttö)

—	Yksiköt, joille maataloustoiminta on ainoastaan vapaa-ajan toimintaa ja jotka sisältyvät kansantalouden tilinpitoon (ks. EKT 2010, kohta 3.08)

+	Viiniä ja oliiviöljyä valmistavien yksiköiden tuotanto (ainoastaan samassa yksikössä (tuottajien yhteenliittymässä, osuuskunnissa jne.) tuotetuista rypäleistä valmistettu viini ja oliiveista puristettu öljy)

+	Sellaisten yksiköiden eroteltavissa olevat maataloussivutoiminnot, joiden pääasiallinen toiminto on muu kuin maatalouden harjoittaminen (ks. kohta 1.18)”.

Muutetaan luku II seuraavasti:

korvataan kohta 2.008 seuraavasti:

”2.008

EKT 2010 (ks. kohdat 1.101–1.105) kirjaa virrat (erityisesti tuotetaloustoimet ja jakotaloustoimet) suoriteperusteisesti, toisin sanoen taloudellisen arvon, saamisen tai velan syntymisen, muuttamisen, häviämisen tai mitätöinnin ajankohtana eikä maksun varsinaisena suoritusajankohtana.”

korvataan kohta 2.010 seuraavasti:

”2.010

Tuotantoa pidetään EKT 2010:ssä jatkuvana prosessina, jossa tuotteet ja palvelut muutetaan muiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Prosessi voi ajoittua eri ajanjaksoille kulloisenkin tuotteen mukaan. Jaksot voivat olla myös yhtä tilinpitojaksoa pidempiä. Tämä tuotannon luonnehdinta yhdessä suoriteperusteisen kirjausperiaatteen kanssa johtaa tuotoksen kirjaamiseen keskeneräisten töiden muodossa. Näin ollen maataloustuotteiden tuotokset kirjataan EKT 2010:n mukaan (ks. kohta 3.54) ikään kuin niitä tuotettaisiin jatkuvasti koko tuotantojakson ajan (eikä ainoastaan sadonkorjuun tai eläinten teurastuksen aikaan). Kasvamassa olevat viljelykasvit, pystyssä olevat puut ja kalakannat sekä ravinnoksi kasvatetut eläimet käsitellään keskeneräisten töiden varastoina tuotantoprosessin aikana, ja ne muutetaan valmiiden tuotteiden varastoiksi prosessin päätyttyä. Tuotokseen ei lueta muutoksia luonnonvaraisissa biologisissa varoissa eli eläinten, lintujen, luonnonvaraisten kalojen tai luonnonvaraisten metsien kasvua. Saaliiksi saadut eläimet, linnut ja luonnonvaraiset kalat sen sijaan luetaan tuotokseen.”;

korvataan kohta 2.011 seuraavasti:

”2.011

Tuotoksen kirjaaminen keskeneräisiksi töiksi on sekä toivottavaa että välttämätöntä taloudellisen analyysin kannalta silloin, kun tuotantoprosessi ulottuu tilikautta pidemmälle ajalle. Tällä tavoin voidaan varmistaa kustannusten ja tuotoksen yhdenmukainen kirjaamiskäytäntö, jolloin saadaan mielekkäitä arvonlisäystä koskevia tietoja. Koska maatalouden taloustileillä käytetään tilikautena kalenterivuotta, keskeneräisiin töihin kirjaamista oletetaan sovellettavan ainoastaan tuotteisiin, joiden tuotantoprosessi on vielä kesken kalenterivuoden lopussa (sekä tapauksissa, joissa yleinen hintataso muuttuu tilikaudella erittäin nopeasti).”;

d)	korvataan kohdan 2.014 viimeinen virke seuraavasti: ”Tuotantoprosessin aikana vuosittain keskeneräisiin töihin kirjattava tuotoksen arvo saadaan jakamalla odotettavissa oleva valmiin tuotteen arvo suhteessa kunakin ajanjaksona aiheutuneisiin kustannuksiin (ks. SNA 2008, kohta 6.112).”;

korvataan kohdan 2.017 toinen virke seuraavasti:

”Kun nuoret eläimet on mahdollista erotella niiden tulevan käyttötarkoituksen mukaan, tuotannontekijöiksi tarkoitetut eläimet on kirjattava syntymästään lähtien kiinteän pääoman bruttomuodostukseen (omaan käyttöön tapahtuva kiinteän pääoman bruttomuodostus, joka kirjataan silloin, kun se on tuotettu), toisin sanoen eläimiä pidetään keskeneräisinä töinä ja niiden kasvu kirjataan tuotokseksi (ks. EKT 2010, kohta 3.134).”;

f)	korvataan osan B otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 3.07–3.58)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 3.07–3.54)”;

korvataan kohta 2.032 seuraavasti:

”2.032

Tuotoksen muodostavat kaikki tilinpitojakson aikana luodut tuotteet (ks. EKT 2010, kohta 3.14). On tärkeää tehdä ero termien ”tuotos” ja ”tuotanto” välillä: tuotos tarkoittaa prosessin tuloksena saatavia tavaroita ja palveluja, ja tuotanto tarkoittaa prosessia.”;

h)	korvataan kohdan 2.033 viimeisen virkkeen viimeinen lause seuraavasti: ”joten niitä ei kirjata osaksi kyseisen paikallisen TAY:n tuotosta tai välituotekäyttöä.”;

i)	korvataan kohdan 2.036 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Vaikka maatalouden taloustilien laadinnassa käyttöönotettua sääntöä ei ehdotetakaan EKT 2010:ssä, se vahvistetaan maatalouden erityisluonteen vuoksi SNA 2008:ssa ja FAO:n menetelmäkäsikirjassa (1).”;

korvataan kohta 2.041 seuraavasti:

”2.041

EKT 2010:n mukaisesti tuottajien hävikit voivat olla kolmea tyyppiä: toistuvat hävikit varastoissa (EKT 2010, kohta 3.147), poikkeukselliset varastotappiot (EKT 2010, kohta 6.13 e) ja katastrofien aiheuttamat menetykset (EKT 2010, kohdat 6.08 ja 6.09).”;

korvataan kohta 2.059 seuraavasti:

”2.059

Kohtaan ”Maataloustuotteiden jalostus maatilalla” on kirjattava määrät, jotka maataloustuottajat tuottavat harjoittamaansa jalostusta varten (kuten voiksi tai juustoksi jalostettu maito tai omenamehuksi tai siideriksi jalostetut omenat), mutta vain, kun kyseessä ovat maatalouden pääasiallisesta toiminnosta (kirjanpitotositteiden perusteella, ks. kohta 1.26) eroteltavissa olevat jalostustoiminnot. Ainoastaan raakatuotteet kirjataan (kuten raakamaito, omenat), ei raakatuotteista saatuja jalosteita (kuten voi, omenamehu ja siideri). Toisin sanoen maataloustuotteiden jalostukseen sisältyvää työtä ei tässä oteta huomioon.”;

l)	korvataan kohdan 2.065 toinen virke seuraavasti: ”On huomattava, että kiinteiksi varoiksi luokiteltujen tuotantoeläimistä poistettujen eläinten myyntiä (teurastukseen tai vientiin) ei kuitenkaan kirjata myyntinä.”;

korvataan kohta 2.077 seuraavasti:

”2.077

Maataloustoimintojen tuotosta mittaava ”kokonaistuotoksen” käsite sisältää maatalousyksiköiden välisen maataloustuotteiden ja -palveluiden kaupan sekä eläinten rehutuotteita (sekä markkinoitavia että markkinoimattomia) koskevan maatilan sisäisen välituotekäytön.”;

lisätään uusi kohta 2.080.1 seuraavasti:

”2.080.1

EKT 2010:n kohdan 3.82 mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen (T&K) kuuluu tietämyksen lisäämiseksi järjestelmällisesti tehtävä luova työ sekä tällaisen tietämyksen käyttö uusien tuotteiden, olemassa olevien tuotteiden parempien versioiden ja ominaisuuksien tai uusien tai tehokkaampien tuotantoprosessien löytämiseksi tai kehittämiseksi. Pääasialliseen toimintoon verrattuna merkittävän suuruinen T&K-toiminta kirjataan paikallisen TAY:n sivutoiminnoksi. T&K-toimintaa varten erotetaan mahdollisuuksien mukaan erillinen paikallinen TAY, jota ei kohdenneta maataloustoimialaan. Jos kyseessä ovat yksiköt, joilla on myös T&K-toimintaa mutta sitä ei voida kohdentaa erilliseen paikalliseen TAY:öön, ja jos on mahdollista estimoida T&K-menojen osuus maataloustoiminnoista, nämä estimaatit olisi sisällytettävä maatalouden tuotokseen kirjaamalla ne ”muina muuta kuin maataloutta olevina ja siitä erottamattomina sivutoimintoina” (tuotos omaan käyttöön) sekä kiinteän pääoman bruttomuodostuksena.”;

korvataan kohta 2.081 seuraavasti:

”2.081

Maataloustoimialan tuotoksen määritelmän mukaisesti (ks. kohta 1.16) maataloustoimialan tuotos koostuu maataloustuotteiden tuotoksen (ks. kohdat 2.076–2.077) ja muuta kuin maataloutta olevien ja siitä erottamattomien sivutoimintojen tuottamien tavaroiden ja palveluiden tuotoksen (ks. kohdat 2.078–2.080.1) summasta.”;

korvataan kohta 2.082 seuraavasti:

”2.082

Tuotos on arvotettava perushintaan. Perushinta on hinta, jonka tuottajat saavat ostajalta tuotettua tavara- tai palveluyksikköä kohti ja josta vähennetään kaikki kyseisestä yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena maksettavat verot (eli tuoteverot) ja johon lisätään kaikki kyseisestä yksiköstä sen tuotannon tai myynnin seurauksena saatavat tukipalkkiot (eli tuotetukipalkkiot). Perushinta ei sisällä tuottajan erikseen laskuttamia kuljetuskustannuksia. Siihen ei myöskään lueta rahoitusvarojen ja muiden kuin rahoitusvarojen hallussapitovoittoja ja -tappioita (ks. EKT 2010, kohta 3.44).”;

q)	korvataan kohdan 2.085 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Tuottajan saama hinta vastaa SNA 2008:n kohdissa 6.51–6.54 määriteltyä tuottajahintaa (ilman laskutettua arvonlisäveroa) (toisin sanoen maataloustuotteiden hintaa maatilalla).”;

r)	korvataan osan C otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 3.69–3.73)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 3.88–3.92)”;

korvataan kohta 2.089 seuraavasti:

”2.089

Välituotekäyttö koostuu kaikkien tuotantoprosessissa panoksina kulutettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta, lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden kulutus kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. Kyseiset tavarat ja palvelut voidaan joko muuntaa tai käyttää loppuun tuotantoprosessissa (ks. EKT 2010, kohta 3.88). Välituotekäytön yksityiskohtaisesta luokittelusta käy ilmi panosten aikaansaama riippuvuus maatalouden ja kansantalouden muiden sektorien välillä. Välituotekäyttöä käytetään myös laskettaessa tuotannontekijöiden intensiteettiä (eli kahden tuotannontekijän, kuten välituotekäytön ja työvoimapanoksen, suhdetta).”;

korvataan kohta 2.090 seuraavasti:

”2.090

Välituotekäyttöön eivät kuulu uudet tai olemassa olevat hankitut kiinteät varat, jotka on tuotettu kansantaloudessa tai maahantuotu. Nämä varat kirjataan kiinteän pääoman bruttomuodostukseen (ks. kohta 2.109 c–f). Tämä koskee muita kuin maatalouden tuottamia kiinteitä varoja, kuten rakennuksia ja muita rakennelmia, koneita ja laitteita sekä maatalouden tuottamia kiinteitä varoja, kuten istutuksia ja tuotantoeläimiä. Valmistamattomien varojen, kuten maa-alueiden, hankinta ei myöskään sisälly välituotekäyttöön. Tavallisiin toimintoihin käytetyt halvat työkalut, kuten sahat, vasarat, ruuvimeisselit, ruuviavaimet, jakoavaimet ja muut käsityökalut, sekä pienet kojeet, kuten taskulaskimet, kirjataan välituotekäyttöön.”;

korvataan kohta 2.094 seuraavasti:

”2.094

Maatalousyksiköiden välistä sellaisten eläinten kauppaa ja tuontia, jotka ovat keskeneräisten töiden varastojen kaltaisia (kuten porsaat ja siitosmunat), ei kirjata välituotekäyttöön (kuten ei minkään tyyppiseen tuotokseenkaan) (ks. kohdat 2.066–2.070).”;

korvataan kohta 2.107.1 seuraavasti:

”2.107.1

EKT 2010:n mukaisesti maataloustoimialan käyttämät välilliset rahoituspalvelut olisi kirjattava maataloustoimialan välituotekäyttöön (ks. EKT 2010, luku 14).”;

muutetaan kohta 2.108 seuraavasti:

i)	korvataan kohta a seuraavasti: (Ei koske suomenkielistä toisintoa.);

ii)

korvataan kohta d seuraavasti:

”d)	Markkinatutkimus- ja markkinointipalvelujen ostot, henkilöstökoulutuksen ja muiden vastaavien palvelujen kustannukset;”

iii)

korvataan kohta o seuraavasti:

”Maksut viranomaisille lisenssien tai lupien saamiseksi kaupallisen toiminnan tai ammatin harjoittamista varten, jos luvan saannin edellytyksenä on sääntelytarkoituksessa tehty perusteellinen tarkastus (elleivät maksut ole suhteettoman suuria kyseisten palvelujen hyötyihin nähden, ks. kohta 3.048 e ja EKT 2010, kohta 4.80 d);”

iv)

korvataan kohta p seuraavasti:

”p)	Suhteellisen yksinkertaisten toimintojen suorittamiseen käytettyjen halpojen pientyökalujen, työvaatteiden, varaosien ja kestävien välineiden ostot (EKT 2010, kohta 3.89 f 1, ja SNA 2008, kohta 6.225);”

korvataan kohta q seuraavasti:

”q)	Maksut valmistamattomina varoina kirjatuista lyhytaikaisista sopimuksista, leasingsopimuksista ja lisensseistä; tähän ei kuulu tällaisten valmistamattomien varojen osto;”

muutetaan kohta 2.109 seuraavasti:

korvataan kohdan b viimeinen virke seuraavasti:

”Työnantajien katsotaan kuitenkin tarvitsevan tämäntyyppisiä palveluja työntekijöiden saamiseksi ja palveluksessa pitämiseksi (mistä heidän olisi normaalisti joka tapauksessa maksettava) eikä varsinaisen tuotantoprosessin tarpeiden vuoksi (ks. SNA 2008, kohta 7.51);”

ii)

korvataan kohdan f ensimmäisen virkkeen ensimmäinen lause seuraavasti:

”Maan, rakennusten ja muiden olemassa olevien kiinteiden pääomatavaroiden omistusoikeuden hankintaan liittyvistä palveluista suoritetut maksut, kuten kiinteistönvälittäjien, notaarien, maanmittareiden, insinöörien jne. palkkiot, sekä kiinteistörekisteriin merkitsemismaksut (ks. EKT 2010, kohta 3.133) ovat menoeriä;”

korvataan kohdan 2.111 viimeinen virke seuraavasti:

”Ostajan hinta sisältää myös mahdolliset kuljetuskustannukset, jotka ostaja maksaa erikseen saadakseen tuotteet haluamaansa paikkaan haluamanaan ajankohtana. Ostajan hintaan eivät sisälly suurissa erissä tai sesongin ulkopuolella tehtyjen ostojen yhteydessä normaalihinnasta saadut alennukset, luotonannon korko- tai palvelumaksut eivätkä mahdolliset ylimääräiset maksut, jotka johtuvat siitä, ettei maksua ole pystytty suorittamaan ostohetkellä sovittuun määräaikaan mennessä (ks. EKT 2010, kohta 3.06).”;

aa)	korvataan osan D otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 3.100–3.116)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 3.122–3.157)”;

bb)

korvataan kohta 2.115 seuraavasti:

”2.115

Pääoman bruttomuodostus käsittää:

—	kiinteän pääoman bruttomuodostuksen (P.51 g),

—	varastojen muutokset (P.52),

—	arvoesineiden hankinnat miinus luovutukset (P.53).”;

cc)

korvataan kohta 2.117 seuraavasti:

”2.117

Pääoman bruttomuodostus mitataan sisältäen kiinteän pääoman kulumisen (P.51c).

Pääoman nettomuodostus (P.51n) saadaan vähentämällä pääoman bruttomuodostuksesta kiinteän pääoman kuluminen, joka ilmaisee kiinteiden pääomatavaroiden arvon alenemisen tuotantoprosessin aikana tavanomaisen kulumisen seurauksena (ks. kohta 3.099).”;

dd)	korvataan osassa D oleva alanimike”1. Kiinteän pääoman bruttomuodostus” seuraavasti: (Ei koske suomenkielistä toisintoa.);

ee)

korvataan kohta 2.118 seuraavasti:

”2.118

Kiinteän pääoman bruttomuodostus koostuu kotimaisten tuottajien kiinteiden varojen hankinnoista luovutuksilla vähennettynä tiettynä ajanjaksona sekä eräistä tuottajien tai institutionaalisten yksiköiden tuotantotoiminnan aiheuttamista lisäyksistä valmistamattomien varojen arvoon (ks. EKT 2010, kohdat 3.125–3.129). Kiinteät varat ovat valmistettuja varoja, joita käytetään tuotannossa yli vuoden ajan (ks. EKT 2010, kohta 3.124 ja liite 7.1).”;

ff)

korvataan kohta 2.122 seuraavasti:

”2.122

Kansantalouden sektoreiden tai toimialojen kiinteän pääoman bruttomuodostuksen määritys perustuu omistusoikeutta (hankinta, luovutus), ei tavaroiden käyttöä, koskevaan kriteeriin. On syytä huomata, että rahoitusleasingillä (ei siis vuokraamalla) hankitut kiinteät varat käsitellään vuokralleottajan (jos vuokralleottaja on tuottaja) eikä vuokralleantajan varoina, ja vuokralleantajalla on hallussaan laskennallista luottoa vastaavat rahoitusvarat (ks. kohta 2.109 d ja EKT 2010:n luku 15 kestävien tavaroiden eri vuokrausmuotojen erottelemisesta) (1).”;

gg)	korvataan kohdan 2.123 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Omistusoikeutta koskevan kriteerin soveltaminen riippuu tilastoista, joiden perusteella kiinteän pääoman bruttomuodostus lasketaan.”;

hh)

korvataan kohta 2.124 seuraavasti:

”2.124

Kiinteiden varojen hankinnat sisältävät uudet tai olemassa olevat kiinteät varat, jotka on hankittu (ostettu, hankittu vaihtokaupalla, saatu luontoismuotoisina pääomansiirtoina tai hankittu rahoitusleasingillä), sekä tuottajien omaan käyttöön tuottamat ja pitämät kiinteät varat, kiinteiden varojen ja aineellisten valmistamattomien varojen perusparannukset, maatalouden varojen (eläinten ja istutusten) luonnollisen kasvun sekä valmistamattomien varojen omistusoikeuden siirtokustannukset (ks. EKT 2010, kohta 3.125 a).”;

ii)	kumotaan kohta 2.125;

jj)	korvataan kohdan 2.126 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Ensiasennukseen tarvittavien kestävien tavaroiden osto tai niiden tuottaminen omaa käyttöä varten on kiinteän pääoman muodostusta.”;

kk)

korvataan kohta 2.129 seuraavasti:

”2.129

Kiinteisiin varoihin tehdyt parannukset on SNA 2008:n mukaan määriteltävä joko kiinteiden varojen ominaispiirteiden muutosten suuruuden perusteella – toisin sanoen sen perusteella, kuinka merkittäviä niiden koon, muodon, tehokkuuden, kapasiteetin tai odotettavissa olevan käyttöiän muutokset ovat – tai sen seikan perusteella, että parannukset eivät ole sen laatuisia muutoksia, joita havaitaan säännöllisesti tapahtuvan saman tyyppisille kiinteille varoille osana tavanomaisia huoltotöitä tai korjauksia (ks. SNA 2008, kohdat 10.43 ja 10.46).”;

ll)

korvataan kohta 2.130 seuraavasti:

”2.130

Kiinteiden varojen luovutukset käsittävät kiinteät varat, jotka omistaja on myynyt, purkanut, romuttanut, hävittänyt tai luovuttanut vaihtokaupassa taikka luontoismuotoisina pääomansiirtoina (ks. EKT 2010, kohdat 3.125 b ja 3.126). Luovutuksen seurauksena omistusoikeus yleensä vaihtuu, ja varoilla on suora taloudellinen käyttötarkoitus (siksi ilman taloudellista käyttöä olevat omistajan purkamat, romuttamat tai hävittämät kiinteät varat eivät sisälly luovutuksiin) (ks. SNA 2008, kohta 10.38). Tietyt luovutukset voivat tapahtua myös saman institutionaalisen yksikön sisällä, kuten maanviljelijän teurastamat eläimet, jotka hänen perheensä kuluttaa.”;

mm)	korvataan kohdan 2.134 toinen virke seuraavasti: ”Varojen arvon muutos määritellään (ks. EKT 2010, kohdat 7.12 ja 7.13) tilikauden alun ja lopun varallisuustaseiden väliseksi erotukseksi ja se voidaan kuvata seuraavalla tavalla:”;

nn)

korvataan kohdan 2.136 viimeinen luetelmakohta seuraavasti:

”—	muutokset kiinteiden varojen luokittelussa tai rakenteessa: esimerkiksi muutokset maatalousmaan taloudellisessa käyttötarkoituksessa, lypsykarjan käyttö lihantuotantoon (ks. kohdan 2.149 alaviite 2) tai maatalousrakennusten muuttaminen yksityiskäyttöön tai muuhun taloudelliseen käyttöön.”;

oo)

korvataan kohta 2.138 seuraavasti:

”2.138

EKT 2010 erottaa toisistaan useita osatekijöitä, jotka tulisi kirjata kiinteän pääoman bruttomuodostuksena (ks. EKT 2010, kohta 3.127):

—

asunnot,

—	muut rakennukset ja rakennelmat, myös maan perusparannukset,

—	koneet ja laitteet, kuten laivat, autot ja tietokoneet,

—	asejärjestelmät,

—	kasvatettavat biologiset varat, esim. puut ja karja,

—	valmistamattomien varojen, kuten maan, sopimusten, leasingsopimusten ja lisenssien, omistusoikeuden siirtokustannukset,

—	T&K, myös vapaasti saatavilla olevan T&K:n tuotanto,

—	mineraalien etsintä ja arviointi,

—	tietokoneohjelmistot ja tietokannat,

—	viihteen, kirjallisuuden ja taiteen alkuperäisteokset,

—	muut henkisiin omaisuusvaroihin kohdistuvat oikeudet.”;

pp)

korvataan kohta 2.139 seuraavasti:

”2.139

Maatalouden taloustileillä erotetaan toisistaan seuraavat kiinteän pääoman bruttomuodostuksen osatekijätyypit:

—	istutukset, joista saadaan toistuvasti tuotteita,

—	kiinteinä varoina käsiteltävät eläimet,

—

muut kuin maatalouden kiinteät varat:

—	koneet ja muut pääomatavarat,

—	kuljetusvälineet,

—	maatalousrakennukset (muut kuin asuinrakennukset),

—	muut rakenteet lukuun ottamatta maanparannusta (muut rakennukset ja rakennelmat jne.),

—	muut (tietokoneohjelmistot jne.),

—	maan perusparannukset,

—	valmistamattomien varojen, kuten maan ja tuotanto-oikeuksien, omistusoikeuden siirtokustannukset,

—	T&K, joka kattaa erikoistuneista yksiköistä tapahtuvan tutkimuksen ja kehittämisen sekä tutkimuksen ja kehittämisen omaa tuotantoa varten.”;

qq)

korvataan kohta j seuraavasti:

”j)	Istutukset, joista saadaan toistuvasti tuotteita”;

rr)

korvataan kohta 2.141 seuraavasti:

”2.141

EKT 2010:n (kohdan 3.125) mukaan istutusten kiinteän pääoman bruttomuodostus vastaa täysin kehittyneiden, toistuvasti tuotteita tuottavien luonnonvarojen (kuten hedelmäpuiden) kyseiselle tilinpitojaksolle ajoittuvia hankintoja, joista on vähennetty luovutukset ja joihin on lisätty näiden luonnonvarojen luonnollinen kasvu siihen asti, kun ne ovat täysin kehittyneitä (toisin sanoen saavat aikaan tuotteita).”;

ss)

korvataan kohta 2.144 seuraavasti:

”2.144

Istutusten luovutukset (jotka kirjataan negatiivisena kiinteän pääoman bruttomuodostuksena) voivat olla kahdentyyppisiä. Ne voivat olla toisille (maatalous)yksiköille myytyjä kasvavia istutuksia. Tällöin maatalouden taloustileille kirjataan ainoastaan omistusoikeuden siirtokustannukset. Istutusten puut on voitu myös kaataa. Istutusten kaadetuilla puilla on tässä tapauksessa oltava luovutuksia koskevan yleismääritelmän mukaisesti suora taloudellinen käyttötarkoitus, toisin sanoen tavaroiden ja palvelujen käytön muodossa oleva vastakirjaus (kuten myynti puun myyntiin erikoistuneelle yritykselle (1)). Jälkimmäisessä tapauksessa negatiiviseen kiinteän pääoman bruttomuodostukseen kirjattavan istutusten luovutuksia vastaavan summan olisi oltava kohtuullinen.”;

tt)

korvataan kohta 2.148 seuraavasti:

”2.148

Kasvatettaviin kasvinviljelyvaroihin eli istutuksiin kohdistuva työ kirjataan joko tämäntyyppiseen palkkiota vastaan tehtävään maataloustyöhön (maanmuokkaus, koneiden ja käyttöhenkilöstön, taimien toimittaminen jne.) erikoistuneiden yritysten myynteinä tai kiinteiden pääomatavaroiden tuotoksena omaan käyttöön (ks. kohta 1.75).”;

uu)

korvataan kohta 2.151 seuraavasti:

”2.151

Kiinteän eläinpääoman bruttomuodostus on vain yksi varojen arvon muutoksen osatekijöistä. Kiinteän eläinpääoman bruttomuodostusta voidaan siksi yleensä mitata vain tarkastelemalla eläinten määrien muutoksia eläinluokittain kalenterivuoden keskihintaan arvotettuina (kvantitatiivinen menetelmä), jos seuraavat ehdot täyttyvät:

—	nimellisiä hallussapitovoittoja (tai -tappioita) ei esiinny (toisin sanoen hinnan- ja eläinkannan muutosten on oltava tasaisia),

—	”volyymin muita muutoksia” ei esiinny (toisin sanoen ei esiinny esimerkiksi luonnonkatastrofeista johtuvia menetyksiä eikä luokittelumuutoksia).

Toisessa laskentamenetelmässä (suora menetelmä) mitataan kuhunkin eläinluokkaan tehtyjen lisäysten ja poistojen virtoja vastaavin hinnoin. Hankintojen ja luovutusten lisäksi tämän menetelmän on otettava huomioon lisäykset (erityisesti syntymät) ja poistot maatiloilla.”;

vv)	lisätään kohdan 2.152 loppuun virke seuraavasti: ”Tämä on poikkeus EKT 2010:stä.”;

ww)

korvataan kohta 2.153 seuraavasti:

”2.153

SNA:n mukaan eläimiin olisi teoriassa sovellettava kiinteän pääoman kulumista (*4). Eläimiin liittyvä kiinteän pääoman kuluminen vastaa tuotantoon käytetyn eläimen tuottavuuden ennakoitua alenemista, joka puolestaan vaikuttaa eläimestä myöhemmin saatavan tulon nykyarvoon. Kun kuitenkin otetaan huomioon kiinteän pääoman kulumisen arvottamiseen liittyvät käytännön ongelmat (laskentaparametrien määrittely on erittäin monimutkaista, ks. kohdat 3.105 ja 3.106), tuotantoeläimille ei pidä laskea kiinteän pääoman kulumista.

(*4) SNA 2008:ssa (kohta 10.94), toisin kuin EKT 2010:ssä (kohta 3.140), eläimille on laskettava kiinteän pääoman kuluminen.”;"

xx)

korvataan kohta l seuraavasti:

”l)	Muut kuin maatalouden kiinteät varat”

yy)

korvataan kohta 2.162 seuraavasti:

”2.162

Muut kuin maatalouden (istutukset ja eläimet) varat koostuvat seuraavista osatekijöistä:

—	koneet ja muut tuotantohyödykkeet,

—	kuljetusvälineet,

—	maatalousrakennukset (muut kuin asuinrakennukset),

—	muut (muut rakennukset ja rakennelmat, tietokoneohjelmistot jne.).”;

zz)

korvataan kohta m seuraavasti:

”m)	Maan perusparannukset”;

aaa)

korvataan kohta 2.166 seuraavasti:

”2.166

Valmistamattomien aineellisten varojen perusparannukset vastaavat etupäässä maanparannuksia (maan laadun parantaminen ja satotason nostaminen kastelun, salaojituksen, tulvasuojelun yms. avulla), ja ne olisi käsiteltävä samaan tapaan kuin muukin kiinteän pääoman bruttomuodostus (EKT 2010, kohta 3.128).”;

bbb)

korvataan kohdan 2.167 viimeinen virke seuraavasti:

”Kyseessä ovat etenkin infrastruktuuriin liittyvien töiden menot, kuten pellonraivaukseen, maan tasoittamiseen, salaojitukseen, kastelujärjestelmien asentamiseen tai hajanaisten maatilojen yhdistämiseen liittyvät kustannukset (ks. EKT 2010, kohta 3.128, ja SNA 2008, kohdat 10.79–10.81).”;

ccc)

lisätään kohta 2.168.1 seuraavasti:

”o) Tutkimus ja kehittäminen

2.168.1

Tutkimukseen ja kehittämiseen luetaan sellaisten menojen arvo, jotka liittyvät systemaattisesti tehtyyn luovaan työhön tietopohjan kasvattamiseksi ja tämän tietopohjan käyttöön uusien sovellusten kehittämistä varten. Jos arvoa ei pystytä asianmukaisesti arvioimaan, se on sovitun käytännön mukaisesti kulujen summa, tuloksia vaille jääneen tutkimuksen ja kehittämisen kulut mukaan lukien (ks. EKT 2010, liite 7.1).”;

ddd)

muutetaan kohta 2.169 seuraavasti:

korvataan kohta a seuraavasti:

”a)	pientyökalut, työvaatteet, varaosat ja laitteet, vaikka näiden tavaroiden tavanomainen käyttöikä olisi vuotta pidempi. Koska nämä tavarat uusitaan säännöllisesti, ne kirjataan liikekirjanpitokäytännön mukaisesti välituotekäyttöön (ks. kohdat 2.105 ja 2.106);”

ii)

korvataan kohta c seuraavasti:

”c)	markkinatutkimus- ja mainospalvelut jne. Näiden palvelujen ostot sisältyvät välituotekäyttöön (ks. kohta 2.108 d);”

eee)

korvataan kohdan 2.176 viimeinen virke seuraavasti:

”Keskeneräisinä töinä kirjattavien lisäysten arvo voidaan vaihtoehtoisesti arvioida käyttämällä tuotantokustannusten arvoa, johon lisätään ennakoitua toimintaylijäämää tai (arvioitua) sekatuloa vastaava marginaali (ks. EKT 2010, kohdat 3.47 ja 3.48).”;

fff)	korvataan kohdan 2.178 viimeinen virke seuraavasti: ”Tämä maatalouden erityisongelma myönnetään myös EKT 2010:ssä (ks. kohta 3.153 c).”;

ggg)

korvataan kohta 2.186 seuraavasti:

”2.186

Toinen kausituotteiden varastojen arvottamismenetelmä on tarkastella varastoitujen tavaroiden hintakehitystä. Tavaran hinta voi muuttua varastoinnin aikana ainakin kolmesta syystä (ks. SNA 2008, kohta 6.143):

—	tuotantoprosessi on niin pitkä, että työhön, joka on tehty huomattavasti ennen toimitusta, on sovellettava diskonttaustekijöitä,

—	tavaran fyysiset ominaisuudet voivat parantua tai heikentyä ajan mittaan,

—	kausitekijät saattavat vaikuttaa tavaran tarjontaan tai kysyntään ja aiheuttaa säännönmukaisia ja ennakoitavissa olevia muutoksia hintoihin vuoden mittaan ilman, että tavaran fyysiset ominaisuudet välttämättä muuttuvat.”;

hhh)

korvataan kohta 2.187 seuraavasti:

”2.187

Tuotteiden varastointihinnan ja varastosta poistamisen aikaisen hinnan välisen erotuksen tulisi heijastaa varastoinnin tuottamaa lisää tuotoksen arvoon (ks. SNA 2008, kohta 6.143), koska useita kuukausia sadonkorjuun jälkeen varastosta poistettavat tuotteet eroavat varastoiduista tuotteista taloudelliselta kannalta. Tämäntyyppistä tuotteiden arvonnousua ei tulisi katsoa nimelliseksi hallussapitovoitoksi.”

Muutetaan luku III seuraavasti:

korvataan kohta 3.009 seuraavasti:

”3.009

Bruttopalkat ja -palkkiot sekä (työnantajien) todelliset sosiaaliturvamaksut kirjataan sille ajanjaksolle, jona työ on tehty. Lisäpalkkioiden ja muiden poikkeuksellisten maksujen kirjausajankohtana käytetään kuitenkin niiden erääntymisajankohtaa (ks. EKT 2010, kohta 4.12).”;

korvataan kohta 3.010 seuraavasti:

”3.010

Tuotantoverojen kirjausajankohtana käytetään sellaisten toimintojen, taloustoimien tai muiden tapahtumien ajankohtaa, joista veron maksuvelvoite syntyy (ks. EKT 2010, kohta 4.26). Myös tuotantotukipalkkioiden kirjausajankohtana käytetään tukipalkkion perusteena olevan taloustoimen tai tapahtuman (tuotanto, myynti, tuonti jne.) ajankohtaa (ks. EKT 2010, kohta 4.39).”;

korvataan kohta 3.011 seuraavasti:

”3.011

Korko kirjataan sille tilikaudelle, jona se erääntyy maksettavaksi, siitä riippumatta, maksetaanko se tosiasiassa vai ei (ks. EKT 2010, kohta 4.50 alkaen). Se kirjataan ikään kuin sitä kertyisi pääomalle jatkuvasti. Myös maanvuokrat kirjataan ajanjaksolle, jona ne erääntyvät maksettaviksi (ks. EKT 2010, kohta 4.75).”;

korvataan kohta 3.012 seuraavasti:

”3.012

Pääomansiirtojen (investointiavustusten ja muiden pääomansiirtojen) kirjausajankohtana käytetään ajankohtaa, jona maksu on suoritettava (tai luontoismuotoisten pääomansiirtojen tapauksessa ajankohtaa, jona varojen omistusoikeus siirtyy tai velkoja mitätöi velan) (ks. EKT 2010, kohdat 4.162 ja 4.163).”;

e)	korvataan osan C otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 4.02–4.13)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 4.02–4.13)”;

f)	korvataan kohdan 3.015 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Palkansaajakorvaukset määritellään työnantajan työntekijälle maksamiksi rahamääräisiksi tai luontoismuotoisiksi kokonaiskorvauksiksi tilinpitojakson aikana tehdystä työstä (ks. EKT 2010, kohta 4.02).”;

korvataan kohta 3.018 c seuraavasti:

”c)

työnantajan ostamat tavarat ja palvelut, kun nämä ostot ovat luontoismuotoisen palkan määritelmän mukaisia (eli ne eivät ole välituotekäyttöä). Erityisesti palkansaajien kuljetukset työpaikan ja kodin välillä ovat luontoismuotoisia palkkoja lukuun ottamatta tilannetta, jossa kuljetukset järjestetään työajalla. Tämä luokka sisältää lisäksi ostetut majoituspalvelut, lasten päivähoidon jne. (ks. EKT 2010, kohta 4.05).”;

h)	korvataan kohdan 3.020 viimeinen virke seuraavasti: ”Kaikki nämä kustannukset kirjataan työnantajien välituotekäyttöön (ks. EKT 2010, kohta 4.07).”;

korvataan kohta 3.023 seuraavasti:

”3.023

Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut ovat vastine niille muille sosiaalivakuutusetuuksille, jotka työnantajat maksavat nykyisille tai entisille työntekijöilleen ja muille oikeutetuille henkilöille suoraan eivätkä vakuutuslaitosten tai itsenäisten eläkerahastojen kautta (*5) (ks. EKT 2010, kohta 4.10). Maksut kirjataan ajanjaksolle, jona työ tehdään (jos ne ovat pakollisten sosiaalietuuksien vastineita) tai jona etu tarjotaan (jos ne ovat vapaaehtoisten sosiaalietuuksien vastineita). Työnantajan laskennalliset sosiaaliturvamaksut jaetaan kahteen ryhmään: a) työnantajan laskennalliset eläkemaksut ja b) työnantajan laskennalliset muut maksut kuin eläkemaksut (EKT 2010, kohdat 4.10 ja 4.97).

(*5) Ne vastaavat etenkin palkkoja ja palkkioita, joiden maksamista työnantaja tilapäisesti jatkaa työntekijän sairauden, äitiysloman, työtapaturman, työkyvyttömyyden tai irtisanomisen yhteydessä, mikäli kyseiset rahasummat voidaan tunnistaa.”;"

j)	korvataan osan D otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 4.14–4.29)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 4.14–4.29)”;

k)	korvataan kohdan 3.025 viimeinen virke seuraavasti: ”Nämä verot on maksettava siitä riippumatta, tuottaako toiminta voittoa (ks. EKT 2010, kohta 4.14).”;

korvataan kohta 3.026 seuraavasti:

”3.026

Tuotannon ja tuonnin verot jaetaan seuraavasti:

—

tuoteverot (D.21):

—	arvonlisäverot (alv) (D.211),

—	tuontiverot ja -tullit, ilman arvonlisäveroa (D.212), ja

—	muut tuoteverot kuin alv ja tuontiverot (D.214),

—	muut tuotantoverot (D.29).”;

m)	korvataan kohdan 3.027 viimeinen virke seuraavasti: ”Vero voi olla tavaran tai palvelun yksikköä kohti ennalta määrätty rahasumma, tai se voidaan laskea arvon mukaan kiinteänä prosenttiosuutena tavaroiden tai palveluiden yksikköhinnasta tai arvosta (ks. EKT 2010, kohta 4.16).”;

n)	korvataan kohdan 3.028 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Arvonlisäverot ovat tavaroista ja palveluista maksettavia veroja, jotka yritykset keräävät vaiheittain ja jotka lopulta veloitetaan kokonaisuudessaan lopullisilta ostajilta (ks. EKT 2010, kohta 4.17).”;

korvataan kohta 3.029 seuraavasti:

”3.029

Tuontiverot ja -tullit (ilman arvonlisäveroa) koostuvat arvonlisäveroa lukuun ottamatta pakollisista maksuista, jotka julkisyhteisöt tai Euroopan unionin toimielimet kantavat tuoduista tavaroista niiden laskemiseksi vapaaseen liikkeeseen talousalueella, sekä maksuista, jotka peritään ulkomaisten talousyksiköiden kotimaisille talousyksiköille tuottamista palveluista (ks. EKT 2010, kohta 4.18).”;

p)	korvataan kohdan 3.030 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Tuontiverot ja -tullit koostuvat tuontitulleista ja muista veroista, kuten maataloustuotteiden tuontimaksuista, tuonnista perityistä rahamääräisistä korvauksista, valmisteveroista jne.”;

korvataan kohta 3.031 seuraavasti:

”3.031

Tuoteverot, lukuun ottamatta arvonlisäveroa ja tuontiveroja, koostuvat kotimaisten yritysten tuottamien tavaroiden ja palvelujen veroista, jotka on maksettava kyseisten tavaroiden ja palveluiden tuotannosta, viennistä, myynnistä, vaihtamisesta, leasingista, toimituksesta tai niiden käytöstä omaan loppukulutukseen tai oman pääoman muodostukseen (ks. EKT 2010, kohdat 4.19 ja 4.20).”;

korvataan kohdan 3.035 ensimmäinen virke seuraavasti:

”EKT 2010:n kuvaus (ks. kohta 4.17) koskee tavanomaista alv-järjestelmää, jonka mukaisesti kukin yritys voi vähentää myynnistään perittävästä arvonlisäverosta summan, jonka se on maksanut verona välituotteina käytettyjen panosten tai pääomatavaroiden ostoistaan.”;

s)	korvataan kohdan 3.038 ensimmäinen virke seuraavasti: ”EKT 2010:n, ks. kohta 4.17, säännöksiin sisältyy vain yksi arvonlisäveron kirjausmenetelmä.”;

korvataan kohta 3.044 seuraavasti:

”3.044

Muut tuotantoverot koostuvat kaikista veroista, joita yritykset maksavat tuotantotoiminnan harjoittamisesta riippumatta tuotettujen tai myytyjen tavaroiden ja palveluiden määrästä tai arvosta (ks. EKT 2010, kohta 4.22). Veroja voidaan maksaa maasta, kiinteistä varoista tai tuotantoprosessissa käytetystä työvoimasta tai tietyistä toiminnoista tai taloustoimista.”;

korvataan kohta 3.050 b seuraavasti:

”b)	veronkannon tai veron takaisinperinnän yhteydessä määrättyjä viivästyskorkoja, uhkasakkoja tai muita maksuja ei tule kirjata veroihin, jos ne voidaan erottaa itse verosta (ks. EKT 2010, kohta 4.133);”

v)	korvataan osan E otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 4.30–4.40)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 4.30–4.40)”;

w)	korvataan kohdan 3.051 viimeinen virke seuraavasti: ”Sovitun käytännön mukaisesti tuotetukipalkkioita ei kirjata markkinattomaan tuotokseen (P.13) (ks. EKT 2010, kohta 4.30).”;

korvataan kohta 3.052 seuraavasti:

”3.052

Tukipalkkiot luokitellaan seuraavasti:

—

tuotetukipalkkiot (D.31):

—	tuontitukipalkkiot (D.311),

—	muut tuotetukipalkkiot (D.319) ja

—	muut tuotantotukipalkkiot (D.39).”;

y)	korvataan kohdan 3.053 viimeinen virke seuraavasti: ”Sovitun käytännön mukaisesti tuotetukipalkkiot voivat liittyä ainoastaan markkinatuotokseen (P.11) tai omaan loppukäyttöön tarkoitettuun tuotokseen (P.12) (ks. EKT 2010, kohta 4.33).”;

korvataan kohdan 3.054 viimeinen virke seuraavasti:

”Niihin saattaa sisältyä tappioita, jotka aiheutuvat sellaisten julkisten kaupan organisaatioiden tarkoituksellisesta politiikasta, joiden tehtävänä on ostaa tuotteita ulkomaisilta talousyksiköiltä ja sitten myydä niitä alempaan hintaan kotimaisille talousyksiköille (ks. EKT 2010, kohta 4.34).”;

aa)

korvataan kohta 3.058 seuraavasti:

”3.058

Muut tuotantotukipalkkiot ovat muita kuin tuotetukipalkkioita, joita kotimaiset tuotantoyksiköt voivat saada tuotantotoiminnan harjoittamisen johdosta. Muut markkinattomat tuottajat voivat saada muusta markkinattomasta tuotoksestaan muita tuotantotukipalkkiota vain, jos kyseiset julkisyhteisöjen suorittamat maksut riippuvat sekä markkinatuottajiin että markkinattomiin tuottajiin sovellettavista yleisistä säännöistä (ks. EKT 2010, kohta 4.36). EKT 2010 mainitsee neljä muuta tuotantotukipalkkiota (ks. EKT 2010, kohta 4.37): palkkasummaa tai työvoimaa koskevat tukipalkkiot, tukipalkkiot saastumisen vähentämiseksi, korkotuet sekä arvonlisäveron ylikorvaus. Maksut liittyvät useimmiten tuotantokustannusten kattamiseen tai tuotantomenetelmiin tehtävien muutosten tukemiseen.”;

bb)

korvataan kohdan 3.064 toisen luetelmakohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”—	korkotuet (ks. EKT 2010, kohta 4.37 c) kotimaisille tuotantoyksiköille myös silloin, kun tuet on tarkoitettu kannustamaan pääoman muodostusta (*6).

(*6) Kun avustus palvelee kahta tarkoitusta eli sekä velan kuoletusta että sitä koskevan koron maksuja ja kun ei ole mahdollista erottaa näitä kahta osatekijää toisistaan, koko avustus käsitellään investointiavustuksena.”;"

cc)

muutetaan kohta 3.067 seuraavasti:

korvataan toisen luetelmakohdan kaksi ensimmäistä virkettä seuraavasti:

”—	tulonsiirrot, jotka markkinoita säätelevä elin suorittaa maatalouden tuotantoyksiköille. Nämä olisi kirjattava sen tuotteen tuotoksen osatekijänä, jonka suhteen siirto on tehty, jos markkinoita säätelevä elin vain ostaa, myy tai varastoi tavaroita.”;

ii)

korvataan viidennen luetelmakohdan toinen ja kolmas virke seuraavasti:

”Riippumatta siitä, suoritetaanko pääomansiirrot rahana vai luontoismuotoisina, niiden pitäisi johtaa vastaavaan muutokseen yhden tai molempien taloustoimen osapuolten taseiden rahoitus- tai muissa kuin rahoitusvaroissa (ks. EKT 2010, kohta 4.145). Pääomansiirrot kattavat pääomaverot, investointiavustukset ja muut pääomansiirrot (ks. EKT 2010, kohta 4.147).”

dd)

korvataan kohta d seuraavasti:

”d)	Markkinoita säätelevät elimet”;

ee)

korvataan kohta 3.068 seuraavasti:

”3.068

Markkinoita säätelevät elimet luokitellaan kansantaloudessa seuraavasti:

yksinomaan tavaroiden ostoa, myyntiä tai varastointia harjoittavat elimet:

i)	toimialan osalta kauppaan; sopimuksen mukaan tämän toiminnan katsotaan olevan muiden markkinapalvelujen kuin rahoituspalvelujen tuotosta;

ii)	sektorin osalta muita kuin rahoituspalveluja tuottaviin yrityksiin ja yritysmäisiin yhteisöihin, mikäli nämä markkinoita säätelevät elimet ovat EKT 2010:n tarkoittamia institutionaalisia yksikköjä, ja ellei näin ole, ne luokitellaan siihen sektoriin, johon suurempi yksikkö kuuluu;

yksinomaan tukipalkkioita maksavat elimet:

i)	toimialan osalta julkisyhteisöjen markkinattoman tuotoksen tuotantoon, koska ainoastaan julkisyhteisöt (lukuun ottamatta Euroopan unionin toimielimiä) voivat EKT 2010:n sääntöjen mukaan maksaa tukipalkkioita;

ii)	sektorin osalta julkisyhteisöihin (ks. edellinen alakohta);

sekä tavaroiden ostoa, myyntiä ja varastointia harjoittavat että tukipalkkioita maksavat elimet:

i)	toimialan osalta kauppaan, kun on kyse näiden elinten tuotantoyksiköistä (paikallisen TAY:n tyyppisistä), jotka ostavat, myyvät tai varastoivat tavaroita, ja julkisyhteisöjen markkinattoman tuotoksen tuotantoon yhdessä tästä tuotoksesta vastaavien tuotantoyksiköiden kanssa;

ii)	sektorin osalta julkisyhteisöihin, koska ainoastaan julkisyhteisöt voivat maksaa tukipalkkioita. Luokittelu muuhun sektoriin tarkoittaisi sitä, että markkinoita säätelevän elimen maksamat tukipalkkiot eivät enää olisi EKT 2010:n tarkoittamia tukipalkkioita.”;

ff)

korvataan kohdan 3.069 toinen virke seuraavasti:

”Varsinkin, jos markkinoita säätelevät elimet luokitellaan julkisyhteisöjen sektoriin, näille elimille markkinoiden säätelyyn (osto, varastointi ja jälleenmyynti) maksetut tukipalkkiot näkyvät julkisyhteisöjen sektoritileillä sekä käyttöinä että resursseina.”;

gg)	korvataan osan F otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 4.41–4.76)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 4.41–4.76)”;

hh)

korvataan kohta 3.070 seuraavasti:

”3.070

Omaisuustulot ovat tuloja, joita rahoitusvarojen tai aineellisten valmistamattomien varojen omistaja saa korvaukseksi sijoittaessaan varoja tai antaessaan aineellisen valmistamattoman varan toisen institutionaalisen yksikön käyttöön (ks. EKT 2010, kohta 4.41).”;

ii)

korvataan kohta 3.071 seuraavasti:

”3.071

Omaisuustulot luokitellaan EKT 2010:ssä seuraavasti:

—	korot (D.41),

—	yritysten jakamat tulot (osingot ja yrittäjätulon otot yritysmäisistä yhteisöistä) (D.42),

—	ulkomaisten suorien sijoitusten uudelleensijoitetut voitot (D.43),

—	muut sijoitustulot (D.44): vakuutuksenottajien sijoitustulo (D.441), eläkeoikeuksiin perustuvat sijoitustulot (D.442), osuudenomistajille kuuluva kollektiivisten sijoitusrahastojen sijoitustulo (D.443),

—	maanvuokrat (D.45).”;

jj)

korvataan kohta 3.073 seuraavasti:

”3.073

Ainoastaan kolmentyyppisillä omaisuustuloilla on merkitystä maatalouden taloustileillä:

—	koroilla (D.41), maanvuokrilla (D.45) ja vakuutuksenottajien sijoitustuloilla (D.441).”;

kk)	korvataan alanimike ”2. Korot” seuraavasti: ”2. Korot (EKT 2010, kohdat 4.42–4.52)”;

ll)

korvataan kohta 3.077 seuraavasti:

”3.077

Lisäksi on syytä kirjata yhtiömuotoisiin maatalousyrityksiin kuuluvien yksiköiden maataloustoimintojen yhteydessä saamat korot. Yksityisten elinkeinonharjoittajien saamat korot eivät sisälly maataloustoimialan yrittäjätulon mittaimeen, koska on katsottu, että suurin osa korkoa tuottavista varoista ei liity näiden yksiköiden harjoittamaan maataloustoimintaan ja koska yrittäjäperheen varoja on vaikea erottaa tuotantoon käytetyistä varoista (*7).

(*7) Saadut korot vastaavat rahoitustilin eriä ”muut saamiset ja velat” (F.8).”;"

mm)	korvataan kohdan 3.079 viimeinen virke seuraavasti: ”Kustannuksia ei käsitellä koronmaksuina vaan maksuina rahoituksen välittäjien asiakkailleen tuottamista palveluista (ks. 2.107.1 ja 2.108 i); EKT 2010, kohta 4.51).”;

nn)	korvataan alanimike ”3. Maanvuokrat (maan- ja maaperävarojen vuokrat)” seuraavasti: ”3. Maanvuokrat (maan- ja maaperävarojen vuokrat) (EKT 2010, kohdat 4.72–4.76)”;

oo)	korvataan kohdan 3.080 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Maanvuokrat ovat valmistamattomien aineellisten varojen (maan ja maaperävarojen) omistajille suoritettuja maksuja, jotka maksetaan vastineeksi näiden varojen asettamisesta toisen yksikön käyttöön.”;

pp)	korvataan kohdan 3.082 viimeinen virke seuraavasti: ”Tämä sääntö on sovellus EKT 2010:n suosituksesta (ks. EKT 2010, kohta 4.73) (2)”;

qq)	korvataan alanimike ”4. Vakuutuksenottajien omaisuustulo (joka ei sisälly maatalouden taloustileille)” seuraavasti: ”4. Vakuutuksenottajien sijoitustulo (joka ei sisälly maatalouden taloustileille)”;

rr)	korvataan kohdan 3.086 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Vakuutuksenottajien sijoitustulo vastaa vakuutuslaitosten ja eläkerahastojen vakuutusteknisen vastuuvelan sijoittamisesta saatujen ensitulojen kokonaismäärää (ks. EKT 2010, kohta 4.68).”

ss)	korvataan kohdan 3.087 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Vakuutuksenottajien sijoitustulo ei sisälly maatalouden taloustileille.”;

tt)	korvataan osan G otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 4.145–4.167)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 4.145–4.167)”;

uu)

korvataan kohta 3.089 seuraavasti:

”3.089

Investointiavustukset ovat julkisyhteisöjen tai ulkomaiden muille kotimaisille tai ulkomaisille institutionaalisille yksiköille suorittamia rahamääräisiä tai luontoismuotoisia pääomansiirtoja, joiden tarkoituksena on rahoittaa näiden yksiköiden kiinteiden pääomatavaroiden hankintakustannukset kokonaisuudessaan tai osittain (ks. EKT 2010, kohta 4.152). Ulkomailta tulevat investointiavustukset koostuvat Euroopan unionin toimielinten Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahaston) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) kautta suoraan maksamista avustuksista.”;

vv)	korvataan kohdan 3.091 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Tärkeimmät muuntyyppiset maataloustukirahaston ja maaseuturahaston avustukset ja investointiavustukset maataloudelle ovat:”;

ww)

korvataan kohta 3.092 seuraavasti:

”3.092

Rahamääräiset investointiavustukset kirjataan silloin, kun maksu on suoritettava. Luontoismuotoiset investointiavustukset kirjataan silloin, kun varojen omistus siirtyy (ks. EKT 2010, kohta 4.162).”;

xx)

korvataan kohta 3.093 seuraavasti:

”3.093

Muut pääomansiirrot kattavat muut sellaiset pääomansiirrot kuin investointiavustukset ja pääomaverot, jotka eivät sinänsä jaa uudelleen tuloja vaan säästöjä tai varallisuutta talouden eri sektoreiden tai alasektoreiden tai ulkomaiden välillä. Ne voidaan suorittaa rahamääräisinä tai luontoismuotoisina (velan siirtäminen tai peruuttaminen), ja ne vastaavat vapaaehtoisia varallisuuden siirtoja (ks. EKT 2010, kohta 4.164).”;

yy)	korvataan kohdan 3.095 viimeinen virke seuraavasti: ”Niihin sisältyvät myös julkisyhteisöjen siirrot usean tilikauden aikana kertyneiden tappioiden tai yrityksistä riippumattomien syiden aiheuttamien poikkeuksellisten menetysten kattamiseksi (ks. EKT 2010, kohta 4.165).”;

zz)

korvataan kohta 3.096 seuraavasti:

”3.096

Maataloudessa muut pääomansiirrot käsittävät lisäksi:

—	avustukset hedelmä- ja viinitarhojen poistamiseksi pysyvästi tuotannosta,

—	avustukset maidontuotannon lopettamiseksi tai vähentämiseksi (siltä osin kuin ne vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti kiintiöiden arvoon),

—	korvaukset maataloustuotteiden tuotannossa käytettävien kiinteiden pääomatavaroiden (kuten eläimet ja laitteet) poikkeuksellisista ja katastrofin aiheuttamista menetyksistä (ks. kohdat 2.045 ja 3.067),

—	nuorille viljelijöille maksettavat käynnistysavustukset, joilla ei rahoiteta varojen hankintaa,

—	tuet, joilla korvataan varojen arvon alenemista tai lyhennetään velkoja,

—

suuret maksut sellaisten vahinkojen tai vaurioiden korvaamiseksi, joita vakuutukset eivät kata (lukuun ottamatta EKT 2010:n kohdan 4.165 alakohdassa a kuvattuja julkisyhteisöjen ja ulkomaiden suorittamia maksuja) ja jotka ovat oikeusistuinten määräämiä tai oikeusistuinten ulkopuolella sovittuja, esimerkiksi suurten räjähdysten, öljyvuotojen jne. aiheuttamien vahinkojen korvaukset (ks. EKT 2010, kohta 4.165 h).”;

aaa)	korvataan osan H otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, kohdat 6.02–6.05)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, kohdat 3.139–3.145)”;

bbb)

korvataan kohdan 3.106 viimeinen virke seuraavasti:

”Tämä käsittelytapa myös takaa sen, että maatalouden tilinpito on yhdenmukaista EKT 2010:n (ks. EKT 2010, kohta 3.140) sekä maatalouden kirjanpidon tietoverkoston mikrotalouden tilien kanssa, ja se poistaa tarpeen jakaa eläimet kiinteinä varoina ja varastoina käsiteltäviin eläimiin.”

7)	Korvataan luvussa IV olevan kohdan 4.06 ensimmäinen virke seuraavasti: ”Tehtyjen työtuntien kokonaismäärään kuuluvia ja siihen kuulumattomia eriä kuvataan EKT 2010:ssä (kohdat 11.27 ja 11.28).”

Muutetaan luku V seuraavasti:

korvataan kohdassa 5.03 oleva taulukko seuraavasti:

”Tuotantotili			Tulonmuodostustili			Yrittäjätulon tili
P.1		Tuotos	B.1n		Nettoarvonlisäys	B.2n B.3n		Nettotoimintaylijäämä/nettosekatulo
P.2	–	välituotekäyttö	D.1	–	palkansaajakorvaukset	D.41	+	saadut korot (*8)
P.51c	–	kiinteän pääoman kuluminen	D.29	–	muut tuotantoverot	D.41	–	maksetut korot
			D.39	+	muut tuotantotukipalkkiot	D.45	–	maksetut maanvuokrat
B.1n	=	Nettoarvonlisäys	B.2n B.3n	=	Nettotoimintaylijäämä/nettosekatulo	B.4n	=	Nettoyrittäjätulo
D.29	–	muut tuotantoverot
D.39	+	muut tuotantotukipalkkiot
	=	Nettoarvonlisäys tuotantokustannushintaan/tuotannontekijätulo

korvataan kohta 5.16 seuraavasti:

”5.16

Pitkän aikavälin kehityksen analysoinnissa Euroopan unionin tuloindikaattorien indeksit ja muutokset lasketaan Euroopan unionin kokonaissuureista, jotka on muunnettu euroiksi käyttämällä kiinteitä vaihtokursseja. Kun on kyse reaaliarvoista (jolloin hintojen keskimääräisen nousun vaikutus on eliminoitu), myös käytettävät deflaattorit perustuvat kiinteään perusvuoteen.”

Muutetaan luku VI seuraavasti:

a)	korvataan osan A otsikossa oleva ilmaisu ”(Ks. EKT 1995, luku 10)” seuraavalla ilmaisulla: ”(Ks. EKT 2010, luku 10)”;

b)	korvataan kohdan 6.01 toinen virke seuraavasti: ”EKT 2010:ssä todetaan selkeästi (ks. kohdat 10.13–10.23), että hintakomponentin pitäisi sisältää vain hinnanmuutokset ja että kaikki muut muutokset olisi sisällytettävä volyymikomponenttiin.”;

korvataan kohdan 6.02 viimeinen virke seuraavasti:

”Toinen maatalouden taloustilien kannalta tärkeä laatuero on tuotteen myyntien siirtymä eri tavoin hinnoiteltujen markkinoiden välillä, kuten koti- ja ulkomaanmarkkinoiden tai teollisuudelle ja kuluttajille suunnattujen markkinoiden välillä (ks. EKT 2010, kohdat 10.13–10.18).”;

d)	korvataan kohdan 6.04 viimeinen virke seuraavasti: ”Näissä tilanteissa EKT 2010 suosittaa (ks. kohta 10.32), että kuluvan vuoden arvo deflatoidaan soveltuvalla hintaindeksillä volyymin muutosten estimoimiseksi (ks. EKT 2010, kohta 10.01).”;

e)	korvataan kohdan 6.06 viimeinen virke seuraavasti: ”Näin ollen jokaisen taloustoimivirran arvossa tapahtuvan muutoksen on katsottava johtuvan joko hinnan tai volyymin tai niiden yhdistelmän muutoksesta (ks. EKT 2010, kohta 10.12).”;

f)	kumotaan kohta 6.08;

g)	korvataan kohdan 6.09 ensimmäinen virke seuraavasti: ”EKT 2010:n (kohdan 10.20) mukaisesti maatalouden taloustileillä mitataan volyymin muutoksia käyttämällä Laspeyres'n indeksiä ja hinnanmuutoksia käyttämällä Paaschen indeksiä.”;

korvataan kohta 6.13 seuraavasti:

”6.13

Kiinteähintaisten tietojen toimittamis- tai esittämisvuosi voi olla eri kuin niiden perusvuosi, ja sitä kutsutaan viitevuodeksi. Indeksisarjassa viitevuoden indeksin arvo on 100.”;

korvataan kohta 6.14 seuraavasti:

”6.14

Viitevuoden hintoihin lasketut volyymi-indeksisarjat saadaan ketjuttamalla edellisvuoden hintoihin lasketut indeksit (ks. EKT 2010, kohta 10.20).”;

korvataan kohta 6.16 seuraavasti:

”6.16

Esimerkki:

Tarkastellaan kahta homogeenista perusnimiketason tuotetta A ja B. Seuraavassa esitetty indeksisarja perustuu edeltävän vuoden hintarakenteeseen:

	n P n	n – n + 1 volyymiindeksi	n + 1 P n	n – n + 1 hintaindeksi	n + 1 P n + 1	n + 1 – n + 2 volyymiindeksi	n + 2 P n + 1	n + 2 – n + 1 hintaindeksi	n + 2 P n + 2
A	100	105,0	105	110,0	115	102,0	117	108,0	126
B	300	110,0	330	95,0	314	90,0	283	105,0	297
Yht.	400	108,8	435	98,6	429	93,2	400	105,8	423

Tuotteiden muodostaman kokonaisuuden (A + B) volyymi- ja hinta-indeksit määräytyvät kummallekin tuotteelle annetun painon mukaan.

Jos tämä sarja esitetään suhteessa kiinteään viitevuoteen (esimerkiksi vuoteen n), volyymi-indeksit t/t – 1 voidaan säilyttää ennallaan vain ketjuttamalla indeksit erikseen. Tuloksena saadaan seuraava sarja (n = 100):

	n	n + 1	n + 2
A	100	105,0	107,1
B	100	110,0	99,0
Yht.	100	108,8	101,4

(101,4 = 108,8 * 93,2/100)

Kiinteähintaiset arvot suhteessa viitevuoteen n on esitetty seuraavassa taulukossa:

	n	n + 1	n + 2
A	100	105	107,1
B	300	330	297,0
Yht.	400	435	405,6

(405,6 = 400 * 101,4/100)

Taulukon luvut eivät enää ole summautuvia. Kun tuotteiden A ja B kiinteähintaiset arvot lasketaan yhteen, saadaan seuraava sarja:

	n	n + 1	n + 2
A + B	400	435	404,1

Uuteen viitevuoteen suhteutettu sarja ei siis ole summautuva muutoin kuin viitevuotta seuraavan vuoden osalta.”;

korvataan kohdan 6.17 ensimmäinen virke seuraavasti:

”EKT 2010:n mukaan (ks. kohta 10.23) summautumattomat kiinteähintaiset tiedot julkaistaan korjaamattomina (*9).

(*9) Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että laatijat saattavat tietyissä tilanteissa pitää suositeltavana näiden erojen poistamista parantaakseen tietojen yleistä yhtenäisyyttä.”;"

l)	korvataan osan B kohdan 4 otsikko seuraavasti: ”4. Arvonlisäyksen laskeminen kiinteän perusvuoden hinnoin”;

m)	korvataan kohdan 6.18 viimeinen virke seuraavasti: ”Teoreettisesta näkökulmasta oikea menetelmä kiinteän perusvuoden hintaisen arvonlisäyksen laskemiseksi on ”kaksoisdeflatointi” (ks. EKT 2010, kohdat 10.31–10.32).”;

korvataan kohta 6.20 seuraavasti:

”6.20

Esimerkki:

Käypiin ja edellisen vuoden hintoihin lasketut tuotoksen ja välituotekäytön arvot (volyymi):

	n P n	n + 1 P n	n + 1 P n + 1	n + 2 P n + 1	n + 2 P n + 2
Tuotos	150	160	170	180	200
Välituotekäyttö	40	30	35	40	45

Arvonlisäyksen volyymi saadaan vähentämällä tuotoksen volyymista välituotekäytön volyymi. Tuloksena on seuraava sarja:

	n P n	n + 1 P n	n + 1 P n + 1	n + 2 P n + 1	n + 2 P n + 2
Bruttoarvonlisäys	110	130	135	140	155

Näin saadaan seuraavat edellisen vuoden hintoihin lasketut volyymi-indeksit:

	n + 1	n + 2
Bruttoarvonlisäys	118,2	103,7

(118,2 = 130/110 * 100) (103,7 = 140/135 * 100)

Tietyn vuoden bruttoarvonlisäys vuoden n hintoihin (kiinteän perusvuoden hinnoin) saadaan kertomalla vuoden n käypä arvo volyymin ketjutusindeksillä.

AL n+1 (vuoden n hintoihin) = 110 * 1,182 = 130

AL n+2 (vuoden n hintoihin) = 110 * 1,182 * 1,037 = 135”.

(*1) Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä – EKT 2010, Luxemburg 2013.”

(*4) SNA 2008:ssa (kohta 10.94), toisin kuin EKT 2010:ssä (kohta 3.140), eläimille on laskettava kiinteän pääoman kuluminen.”;

(*7) Saadut korot vastaavat rahoitustilin eriä ”muut saamiset ja velat” (F.8).”;

(*9) Tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että laatijat saattavat tietyissä tilanteissa pitää suositeltavana näiden erojen poistamista parantaakseen tietojen yleistä yhtenäisyyttä.”;”

(*8) Ainoastaan yhtiömuotoisten maatalousyksiköiden saamat korot.”;