(1)

Kunkin jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2018/1999 nojalla toimitettava komissiolle luonnos yhdennetystä kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta, joka kattaa vuodet 2021–2030, mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti. Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ensimmäiset luonnokset oli määrä toimittaa 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä.

(2)

Kreikka toimitti yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa luonnoksen 25 päivänä tammikuuta 2019. Tämän suunnitelmaluonnoksen toimittaminen on perusta ja ensimmäinen vaihe komission ja jäsenvaltioiden välisessä monivaiheisessa prosessissa, jota noudatetaan yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien viimeistelemiseksi ja niiden panemisessa sen jälkeen täytäntöön.

(3)

Komissio arvioi yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnokset asetuksen (EU) 2018/1999 nojalla. Komissio on tehnyt kattavan arvioinnin Kreikan yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksesta ottaen huomioon asetuksen (EU) 2018/1999 olennaiset osat. Arviointi (2) julkaistaan tämän suosituksen rinnalla. Jäljempänä esitetyt suositukset perustuvat kyseiseen arviointiin.

(4)

Komission olisi suosituksissaan käsiteltävä erityisesti seuraavia aiheita: i) tavoitteiden, päämäärien ja panosten kunnianhimoisuus siltä kannalta, saavutetaanko yhteisesti energiaunionin tavoitteet ja erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat vuodeksi 2030 asetut unionin tavoitteet, sekä sähköverkkojen yhteenliitäntäaste, johon jäsenvaltio pyrkii vuoteen 2030 mennessä; ii) jäsenvaltion ja unionin tason tavoitteisiin liittyvät politiikat ja toimenpiteet sekä muut politiikat ja toimenpiteet, joilla voi olla rajatylittävää merkitystä; iii) mahdolliset lisäpolitiikat ja -toimenpiteet, joiden sisällyttäminen yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan voi olla tarpeen; iv) vuorovaikutukset ja johdonmukaisuus yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan sisältyvien nykyisten ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden välillä energiaunionin yhdessä ulottuvuudessa ja eri ulottuvuuksien kesken.

(5)

Komissio on suosituksia laatiessaan ottanut huomioon yhtäältä tarpeen koota yhteen kaikkien jäsenvaltioiden tietyt määrälliset suunnitellut panokset, jotta voidaan arvioida kunnianhimoisuutta unionin tasolla, ja toisaalta tarpeen antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle riittävästi aikaa ottaa asianmukaisesti huomioon komission suositukset ennen yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman viimeistelemistä.

(6)

Komission suositukset jäsenvaltioiden uusiutuvaa energiaa koskevista tavoitteista perustuvat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II vahvistettuun laskentakaavaan, joka perustuu objektiivisiin kriteereihin.

(7)

Energiatehokkuuden osalta komission suositukset perustuvat arviointiin yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksessa esitetystä kunnianhimoisuuden kansallisesta tasosta verrattuna siihen toimien yhteiseen tasoon, joka on tarpeen unionin tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tarvittaessa otetaan huomioon tiedot erityisistä kansallisista olosuhteista. Energiatehokkuuden alalla lopullisten kansallisten panosten olisi heijastettava kustannustehokkaita energian säästömahdollisuuksia, ja niitä olisi tuettava rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla sekä toimenpiteillä, joilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (3) 7 artiklaan perustuva energiansäästövelvoite. Jäsenvaltioiden olisi myös osoitettava, että ne ovat asianmukaisesti ottaneet huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaatteen, erityisesti selittämällä, miten energiatehokkuus edistää kilpailukykyisen vähähiilisen talouden ja energian toimitusvarmuuden kansallisten tavoitteiden saavuttamista sekä auttaa torjumaan energiaköyhyyttä.

(8)

Hallintoasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava yleiskatsaus tarvittavista investoinneista yhdennetyssä kansallisessa suunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamiseksi sekä yleinen arvio näiden investointien lähteistä. Kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa olisi varmistettava kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden avoimuus ja ennustettavuus investointivarmuuden takaamiseksi.

(9)

Komissio on samaan aikaan osana vuosien 2018–2019 talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa painottanut energiaan ja ilmastoon liittyviä jäsenvaltioiden investointitarpeita. Tämä on otettu huomioon Kreikan maaraportissa vuonna 2019 (4) sekä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetussa komission suosituksessa neuvoston suositukseksi Kreikalle (5). Komissio on ottanut huomioon tuoreimmat ohjausjakson tulokset ja suositukset arvioidessaan yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmaluonnoksia. Komission suosituksilla täydennetään viimeisimpiä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että niiden yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa otetaan huomioon viimeisimmät eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut maakohtaiset suositukset.

(10)

Hallintoasetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on lisäksi otettava asianmukaisesti huomioon komission mahdolliset suositukset luonnoksesta yhdennetyksi kansalliseksi energia- ja ilmastosuunnitelmaksi, joka on toimitettava 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä. Jos asianomainen jäsenvaltio ei ota huomioon jotakin suositusta tai sen merkittävää osaa, kyseisen jäsenvaltion on perusteltava tämä julkisesti.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ilmoitettava yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan ja myöhempinä vuosina tehtävissä päivityksissä samat tiedot, jotka ne ilmoittavat Eurostatille tai Euroopan ympäristökeskukselle. Saman lähteen sekä eurooppalaisten tilastojen, jos ne ovat käytettävissä, käyttö on myös olennaista mallinnusten ja ennusteiden lähtökohdan laskemiselle. Kun käytetään eurooppalaisia tilastoja, voidaan paremmin vertailla yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa käytettyjä tietoja ja ennusteita.

(12)

Kaikki asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä I esitetyt osat on sisällytettävä lopulliseen yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan. Tässä yhteydessä olisi arvioitava suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden makroekonomiset, ja siinä määrin kuin se on toteutettavissa, terveyteen, ympäristöön, työllisyyteen, koulutukseen ja osaamiseen liittyvät sekä sosiaaliset vaikutukset. Yleisö ja muut sidosryhmät on saatava mukaan lopullisen yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman laatimiseen. Nämä ja muut seikat kuvataan yksityiskohtaisesti tämän suosituksen kanssa julkaistussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (6).

(13)

Kreikan olisi käytettävä lopullisessa suunnitelmassaan perustana suunnitelmaluonnoksessa mainittujen suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden myönteisiä yhteyksiä ja tutkittava tarkemmin haastavampia politiikkayhteyksiä. Yksi tällainen yhteys on hiilestä irtautumisen ulottuvuuden sisäiset synergiat, esimerkiksi suunniteltujen bioenergiaa koskevien politiikkojen vaikutus kirjattuihin maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuviin päästöihin ja poistumiin. Toinen yhteys on synergiat hiilestä irtautumisen, energiaturvallisuuden ja energian sisämarkkinoiden ulottuvuuksien välillä sekä energiatehokkuus etusijalle -periaatteen kanssa Tähän liittyen voidaan esimerkiksi selittää, miten energiatehokkuus edistää kilpailukykyistä vähähiilistä taloutta ja energian toimitusvarmuutta koskevien kansallisten tavoitteiden saavuttamista kustannustehokkaasti. Energiatehokkuutta voitaisiin tarkastella myös energiaköyhyyden vähentämisen kannalta. Tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuuden tavoitteilla on tuettava muita energiaunionin ulottuvuuksia varten suunniteltuja toimia.

(14)

Olisi hyödyllistä, että lopullisessa yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa käsiteltäisiin myös vähähiilisten teknologioiden sektoria, mukaan lukien toimenpiteitä hiilestä irtautumiseksi energia- ja hiili-intensiivisillä teollisuudenaloilla, sekä esitettäisiin kattavampi analyysi tämän sektorin nykyisestä sijoittumisesta maailmanlaajuisille markkinoille ja tuotaisiin esiin kilpailuvahvuuksia ja mahdollisia haasteita. Samoin voisi olla hyödyllistä käsitellä tarkemmin kiertotalouteen liittyvillä toimilla saatavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä.

(15)

Kreikkaa koskevien komission suositusten pohjana on Kreikan yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksen arviointi (7), joka julkaistaan tämän suosituksen yhteydessä.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.