3.9.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 297/9


KOMISSION SUOSITUS,

annettu 18 päivänä kesäkuuta 2019,

vuodet 2021–2030 kattavan Tšekin yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksesta

(2019/C 297/03)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kunkin jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2018/1999 nojalla toimitettava komissiolle luonnos yhdennetystä kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta, joka kattaa vuodet 2021–2030, mainitun asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti. Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ensimmäiset luonnokset oli määrä toimittaa 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä.

(2)

Tšekki toimitti yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa luonnoksen 31 päivänä tammikuuta 2019. Tämän suunnitelmaluonnoksen toimittaminen on perusta ja ensimmäinen vaihe komission ja jäsenvaltioiden välisessä monivaiheisessa prosessissa, jota noudatetaan yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien viimeistelemiseksi ja niiden panemisessa sen jälkeen täytäntöön.

(3)

Komissio arvioi asetuksen (EU) 2018/1999 nojalla yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnokset. Komissio on tehnyt kattavan arvioinnin Tšekin kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksesta ottaen huomioon asetuksen (EU) 2018/1999 olennaiset osat. Arviointi julkaistaan tämän suosituksen rinnalla. Arviointi (2) julkaistaan tämän suosituksen rinnalla. Jäljempänä esitetyt suositukset perustuvat kyseiseen arviointiin. Komission olisi suosituksissaan käsiteltävä erityisesti seuraavia aiheita: i) tavoitteiden, päämäärien ja panosten kunnianhimoisuus siltä kannalta, saavutetaanko yhteisesti energiaunionin tavoitteet ja erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat vuodeksi 2030 asetut unionin tavoitteet, sekä sähköverkkojen yhteenliitäntäaste, johon jäsenvaltio pyrkii vuoteen 2030 mennessä; ii) jäsenvaltion ja unionin tason tavoitteisiin liittyvät politiikat ja toimenpiteet sekä muut politiikat ja toimenpiteet, joilla voi olla rajatylittävää merkitystä; iii) mahdolliset lisäpolitiikat ja -toimenpiteet, joiden sisällyttäminen yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan voi olla tarpeen; iv) vuorovaikutukset ja johdonmukaisuus yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan sisältyvien nykyisten ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden välillä energiaunionin yhdessä ulottuvuudessa ja eri ulottuvuuksien kesken.

(4)

Komissio on suosituksia laatiessaan ottanut huomioon yhtäältä tarpeen koota yhteen kaikkien jäsenvaltioiden tietyt määrälliset suunnitellut panokset, jotta voidaan arvioida kunnianhimoisuutta unionin tasolla, ja toisaalta tarpeen antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle riittävästi aikaa ottaa asianmukaisesti huomioon komission suositukset ennen kansallisen suunnitelman viimeistelemistä.

(5)

Komission suositukset jäsenvaltioiden uusiutuvaa energiaa koskevista tavoitteista perustuvat asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II vahvistettuun laskentakaavaan, joka perustuu objektiivisiin kriteereihin.

(6)

Energiatehokkuuden osalta komission suositukset perustuvat arviointiin yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitetystä kunnianhimoisuuden kansallisesta tasosta verrattuna siihen toimien yhteiseen tasoon, joka on tarpeen unionin tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tarvittaessa otetaan huomioon tiedot erityisistä kansallisista olosuhteista. Energiatehokkuuden alalla lopullisten kansallisten panosten olisi heijastettava kustannustehokkaita energian säästömahdollisuuksia ja niitä olisi tuettava rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioilla sekä toimenpiteillä, joilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU (3) 7 artiklaan perustuva energiansäästövelvoite. Jäsenvaltioiden olisi myös osoitettava, että ne ovat asianmukaisesti ottaneet huomioon energiatehokkuus etusijalle -periaatteen, erityisesti selittämällä, miten energiatehokkuus edistää kilpailukykyisen vähähiilisen talouden ja energian toimitusvarmuuden kansallisten tavoitteiden saavuttamista sekä auttaa torjumaan energiaköyhyyttä.

(7)

Hallintoasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava yleiskatsaus tarvittavista investoinneista yhdennetyssä kansallisessa suunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamiseksi sekä yleinen arvio näiden investointien lähteistä. Kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa olisi varmistettava kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden avoimuus ja ennustettavuus investointivarmuuden takaamiseksi.

(8)

Komissio on samaan aikaan osana vuosien 2018–2019 talouspolitiikan EU-ohjausjaksoa painottanut energiaan ja ilmastoon liittyviä jäsenvaltioiden investointitarpeita. Tämä on otettu huomioon Tšekin maaraportissa vuonna 2019 (4) sekä talouspolitiikan EU-ohjausjakson yhteydessä annetussa komission suosituksessa neuvoston suositukseksi Tšekille (5). Komissio on ottanut huomioon tuoreimmat ohjausjakson tulokset ja suositukset arvioidessaan yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmaluonnoksia. Komission suosituksilla täydennetään viimeisimpiä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että niiden yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa otetaan huomioon viimeisimmät eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut maakohtaiset suositukset.

(9)

Hallintoasetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on lisäksi otettava asianmukaisesti huomioon komission mahdolliset suositukset luonnoksesta yhdennetyksi kansalliseksi energia- ja ilmastosuunnitelmaksi, joka on toimitettava 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä. Jos asianomainen jäsenvaltio ei ota huomioon jotakin suositusta tai sen merkittävää osaa, kyseisen jäsenvaltion on perusteltava tämä julkisesti.

(10)

Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa ilmoitettava yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan ja myöhempinä vuosina tehtävissä päivityksissä samat tiedot, jotka ne ilmoittavat Eurostatille tai Euroopan ympäristökeskukselle. Saman lähteen sekä eurooppalaisten tilastojen, jos ne ovat käytettävissä, käyttö on myös olennaista mallinnusten ja ennusteiden lähtökohdan laskemiselle. Kun käytetään eurooppalaisia tilastoja, voidaan paremmin vertailla yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa käytettyjä tietoja ja ennusteita.

(11)

Kaikki asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä I esitetyt osat on sisällytettävä lopulliseen yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan. Tässä yhteydessä olisi arvioitava suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden makroekonomiset, ja siinä määrin kuin se on toteutettavissa, terveyteen, ympäristöön, työllisyyteen, koulutukseen ja osaamiseen liittyvät sekä sosiaaliset vaikutukset. Yleisö ja muut sidosryhmät on saatava mukaan lopullisen yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman laatimiseen. Nämä ja muut seikat kuvataan yksityiskohtaisesti tämän suosituksen kanssa julkaistussa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa (6).

(12)

Energiaunionin ulottuvuuksien väliset yhteydet näkyvät suunnitelmaluonnoksessa, mutta niitä ei mainita nimenomaisesti. Lopullisessa suunnitelmassa Tšekin olisi käsiteltävä lähemmin mainittuja energiaunionin eri ulottuvuuksien välisiä yhteyksiä yksilöimällä hiilestä irtautumisen ulottuvuuden sisäisiä synergioita esimerkiksi biopolttoaineiden ja maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden välillä. Myös synergioita hiilestä irtautumisen, energiaturvallisuuden ja energian sisämarkkinoiden ulottuvuuksien välillä etenkin energiatehokkuus etusijalle -periaatteen suhteen olisi selvitettävä tarkemmin selittämällä, miten energiatehokkuus edistää energian toimitusvarmuuden kansallisten tavoitteiden kustannustehokasta saavuttamista sekä auttaa torjumaan energiaköyhyyttä ja esittämällä selkeitä aikatauluja. Tärkeä seikka, jota olisi pohdittava lähemmin lopullisessa suunnitelmassa, on oikeudenmukaisen siirtymän suunnittelu hiili-intensiivisillä alueilla. Ilmastonmuutosriskien vaikutus energiahuoltoon on toinen merkittävä näkökohta. Samalla lailla tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuuksien tavoitteilla on tuettava muita energiaunionin ulottuvuuksia varten suunniteltuja toimia.

(13)

Olisi hyödyllistä, että lopullisessa yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa esitettäisiin kattava analyysi siitä, miten vähähiilisten teknologioiden sektori tällä hetkellä sijoittuu maailmanlaajuisille markkinoille. Tässä yhteydessä olisi tuotava esiin kilpailuvahvuuksia ja mahdollisia haasteita, viitattava mitattavissa oleviin tulevaisuuden tavoitteisiin sekä niiden saavuttamiseksi käytettäviin politiikkoihin ja toimenpiteisiin sekä esitettävä asianmukaiset yhteydet yritys- ja teollisuuspolitiikkaan. Suunnitelmassa olisi myös hyödyllistä ottaa paremmin huomioon yhteydet kiertotalouteen ja korostaa tämän potentiaalia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

(14)

Tšekkiä koskevien komission suositusten pohjana on Tšekin yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnoksen arviointi, joka julkaistaan tämän suosituksen yhteydessä (7).

SUOSITTAA, ETTÄ TŠEKKI TOTEUTTAA TOIMIA, joilla se:

1.

nostaa vuoteen 2030 mennessä saavutettavaa uusiutuvien energialähteiden osuuden tavoitetasoa vähintään 23 prosenttiin Tšekin panoksena uusiutuvaa energiaa koskevaan vuodeksi 2030 asetettuun unionin tavoitteeseen, kuten asetuksen (EU) 2018/1999 liitteessä II olevassa kaavassa esitetään; sisällyttää lopulliseen suunnitelmaan ohjeellisen kehityskulun, joka saavuttaa asetuksen (EU) 2018/1999 4 artiklan a kohdan 2 alakohdassa esitetyt vertailukohdat mainitun osuuden mukaisesti siten, että otetaan huomioon tarve lisätä toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteisesti; esittää yksityiskohtaisia ja määrällisiä politiikkoja ja toimenpiteitä, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (8) vahvistettujen velvoitteiden mukaisia, jotta mahdollistetaan tämän panoksen toteutuminen ajoissa ja kustannustehokkaasti; nostaa lämmitys- ja jäähdytysalan tavoitetasoa, jotta saavutettaisiin direktiivin (EU) 2018/2001 23 artiklan ohjeellinen tavoite, ja esittää asianmukaisia toimenpiteitä Tšekin suunnitelmassa asetetun liikennetavoitteen saavuttamiseksi direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan mukaisesti; sisällyttää suunnitelmaan konkreettisia toimenpiteitä hallinnollisen taakan keventämiseksi ja mahdollisuuksia luovien puitteiden luomiseksi itse tuotetun uusiutuvan energian kulutusta ja uusiutuvan energian yhteisöjä varten direktiivin (EU) 2018/2001 21 ja 22 artiklan mukaisesti;

2.

lisää primäärienergian kulutuksen vähentämistä koskevaa tavoitettaan ottaen huomioon, että on tarpeen lisätä toimia vuodeksi 2030 asetetun unionin energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi, ja tukee sitä politiikoilla ja toimenpiteillä, joilla saavutetaan energian lisäsäästöjä vuoteen 2030 mennessä; yksilöi paremmin politiikat ja toimenpiteet, jotka suunnitellaan hyväksyttävän vuosina 2021–2030, myös niiden odotettavissa olevien vaikutusten arvioinnin perusteella;

3.

sisällyttää suunnitelmaan ennusteita tulevasta energialähteiden yhdistelmästä, uusiutuvat kaasulähteet mukaan luettuna, ja suunniteltuja toimenpiteitä energiajärjestelmän häiriönsietokyvyn, kysyntäpuolen toimenpiteiden, kyberturvallisuuden ja elintärkeän infrastruktuurin aloilla; esittää yksityiskohtaisempia politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla pyritään monipuolistamaan maakaasun toimituksia kolmansista maista; määrittää lisäksi monipuolistamiseen ja energiariippuvuuden vähentämiseen liittyviä energiaturvallisuustavoitteita tukevia toimenpiteitä, mukaan lukien toimenpiteet joustavuuden sekä ydinmateriaalien ja polttoaineiden pitkän aikavälin toimituksen varmistamiseksi erityisesti ydinvoiman tuotantokapasiteetin kehittäminen huomioon ottaen;

4.

määrittää markkinoiden yhdentymistä koskevia tulevaisuuteen suuntautuvia tavoitteita, erityisesti hyvin määriteltyjä uusia ja suunniteltuja toimenpiteitä; esittää uusiutuvien kaasujen potentiaalin; sisällyttää lopulliseen suunnitelmaan yleisen arvioinnin nykyisistä ja tulevista kilpailun kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä;

5.

selventää edelleen tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuuteen erityisesti energiaunionin yhteydessä liittyviä kansallisia tavoitteitaan ja rahoitustavoitteitaan, jotka on saavutettava vuoteen 2030 mennessä, siten, että ne ovat helposti mitattavissa ja tarkoituksenmukaisia ja niillä tuetaan yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman muiden ulottuvuuksien tavoitteiden toteuttamista; tukee kyseisiä tavoitteita erityisillä ja asianmukaisilla politiikoilla ja toimenpiteillä, mukaan lukien ne, jotka laaditaan yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa, kuten Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma;

6.

jatkaa jo nyt erinomaista lähestymistapaa alueelliseen yhteistyöhön Visegrad-ryhmässä, johon kuuluvat Tšekki, Unkari, Puola ja Slovakia, sekä kahdenvälistä vuoropuhelua muiden jäsenvaltioiden kanssa; tällaiseen yhteistyöhön voisi sisältyä sellaisia aiheita kuin energian sisämarkkinoiden yhdentymisen edistäminen, toimenpiteet, jotka liittyvät verkkojen riittävyyden arvioimiseen kapasiteettimarkkinoiden suunnitellun jatkamisen valossa, oikeudenmukainen siirtymä, hiilestä irtautuminen sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisääminen ja tästä aiheutuvat vaikutukset energiajärjestelmään ja rajatylittävään sähkön kauppaan;

7.

laajentaa investointitarpeita ja -lähteitä koskevan analyysinsä (mukaan lukien asianmukainen kansallisen, alueellisen ja unionin tason rahoitus), johon sisältyy tällä hetkellä tietyt politiikat, yleiseksi katsaukseksi investointitarpeisiin energia- ja ilmastotavoitteidensa saavuttamiseksi; harkitsee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/842 (9) mukaisten toisiin jäsenvaltioihin tehtävien siirtojen kustannustehokasta toteuttamista rahoituslähteenä;

8.

luettelee kaikki energiatuet, myös erityisesti tuet fossiilisille polttoaineille, sekä toteutetut toimet ja suunnitelmat niistä luopumiseksi;

9.

täydentää analyysiä vuorovaikutuksesta ilmanlaatua ja ilmaan vapautuvia päästöjä koskevan politiikan kanssa siten, että esitetään ja määritetään määrällisesti vaikutukset ilman saastumiseen eri skenaarioissa, annetaan tukevia tietoja ja tarkastellaan synergioita ja kompromissien vaikutuksia;

10.

sisällyttää suunnitelmaan paremmin oikeudenmukaista ja tasapuolista siirtymistä koskevat näkökohdat, erityisesti esittämällä yksityiskohtaisempia tietoja suunniteltujen tavoitteiden sosiaali-, työllisyys- ja osaamisvaikutuksista, politiikoista ja toimenpiteistä; lopullisessa yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa olisi erityisesti analysoitava energiasiirtymän vaikutusta niihin väestöryhmiin, jotka kärsivät hiilen käytön asteittaisesta lopettamisesta tai muilla energiaintensiivisillä sektoreilla toteutettavista mukautuksista, ja luotava yhteys Tšekin strategiseen kehykseen ReStartiin, jolla edistetään Tšekin hiilialueiden oikeudenmukaista siirtymää; kehittää edelleen lähestymistapaa energiaköyhyyteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi muun muassa täsmentämällä arviotaan asetuksessa (EU) 2018/1999 vaaditun mukaisesti.

Tehty Brysselissä 18 päivänä kesäkuuta 2019.

Komission puolesta

Miguel ARIAS CAÑETE

Komission jäsen


(1)  EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1.

(2)  SWD(2019) 214.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(4)  SWD(2019) 1002 final.

(5)  COM(2019) 503 final, 5. kesäkuuta 2019.

(6)  SWD(2019) 214.

(7)  SWD(2019) 214.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).