LIITE

JÄTTEENPOLTON PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT (BAT-PÄÄTELMÄT)

Soveltamisala

Nämä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät kattavat seuraavat direktiivin 2010/75/EU liitteessä I täsmennetyt toiminnot:

5.2

jätteen loppukäsittely tai hyödyntäminen jätteenpolttolaitoksissa:

(a)	vaaraton jäte, kun kapasiteetti ylittää 3 tonnia tunnissa;

(b)	vaarallinen jäte, kun kapasiteetti ylittää 10 tonnia päivässä.

5.2

jätteen loppukäsittely tai hyödyntäminen rinnakkaispolttolaitoksissa:

(a)	vaaraton jäte, kun kapasiteetti ylittää 3 tonnia tunnissa;

(b)	vaarallinen jäte, kun kapasiteetti ylittää 10 tonnia päivässä;

kun laitoksen pääasiallisena tarkoituksena ei ole aineellisten tuotteiden tuottaminen ja kun vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

—	poltetaan ainoastaan sellaista jätettä, jota ei ole määritelty direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 31 kohdan b alakohdassa;

—	yli 40 prosenttia tuloksena olevasta lämmön luovutuksesta on peräisin vaarallisesta jätteestä;

—	poltetaan sekalaista yhdyskuntajätettä.

5.3

(a)	Vaarattoman jätteen loppukäsittely, kun kapasiteetti ylittää 50 tonnia päivässä, mukaan lukien jätteenpoltosta peräisin olevan kuonan ja pohjatuhkan käsittely.

5.3

(b)	Vaarattoman jätteen hyödyntäminen tai hyödyntämisen ja loppukäsittelyn yhdistelmä, kun kapasiteetti ylittää 75 tonnia päivässä, mukaan lukien jätteenpoltosta peräisin olevan kuonan ja pohjatuhkan käsittely.

5.1	Vaarallisen jätteen loppukäsittely tai hyödyntäminen, kun kapasiteetti ylittää 10 tonnia päivässä, mukaan lukien jätteenpoltosta peräisin olevan kuonan ja pohjatuhkan käsittely.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia:

—	Jätteen esikäsittely ennen polttoa. Tämä saattaa kuulua jätteenkäsittelyä (WT) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

—	Poltossa syntyvän lentotuhkan ja savukaasujen puhdistuksesta aiheutuvien muiden jäännösten käsittely. Tämä saattaa kuulua jätteenkäsittelyä (WT) koskevien BAT-päätelmien soveltamisalaan.

—	Yksinomaan muun kuin jätteen lämpökäsittelystä johtuvan kaasumaisen jätteen poltto tai rinnakkaispoltto.

—	Jätteen käsittely direktiivin 2010/75/EU 42 artiklan 2 kohdan kattamissa laitoksissa.

Näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta muita merkityksellisiä päätelmiä ja vertailuasiakirjoja ovat seuraavat:

—	Waste Treatment (WT) (jätteenkäsittely);

—	Economics and Cross-Media Effects (ECM) (taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset);

—	Emissions from Storage (EFS) (teollisuuden varastoinnin päästöt);

—	Energy Efficiency (ENE) (energiatehokkuus);

—	Industrial Cooling Systems (ICS) (teollisuuden jäähdytysjärjestelmät);

—	Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations (ROM) (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista aiheutuvien ilmaan ja veteen vapautuvien päästöjen tarkkailu);

—	Large Combustion Plants (LCP) (suuret polttolaitokset);

—	Common Waste Water and Waste Gas Treatment/Management Systems in the Chemical Sector (CWW) (jäteveden ja jätekaasun yhteiset käsittely- ja hallintajärjestelmät kemianteollisuudessa).

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia yleisiä määritelmiä:

Käsite

Määritelmä

Yleiset termit

Kattilan hyötysuhde

Kattilan tuottaman energiatuotoksen (esimerkiksi höyry tai lämmin vesi) suhde jätteen ja apupolttoaineen avulla tulipesään tuotuun energiapanokseen (ilmaistuna alempina lämpöarvoina).

Pohjatuhkan käsittelylaitos

Laitos, joka käsittelee jätteenpoltosta olevaa kuonaa ja/tai pohjatuhkaa, jotta voidaan erottaa arvokas jae ja hyödyntää sitä sekä mahdollistaa jäljelle jäävän jakeen hyötykäyttö.

Tämä määritelmä ei koske ainoastaan karkeiden metallijakeiden erottamista polttolaitoksessa.

Sairaalajäte

Tartuntavaarallinen tai muulla tavalla vaarallinen jäte, joka on peräisin terveydenhuoltolaitoksista (esimerkiksi sairaalat).

Kanavoidut päästöt

Putkien, hormien, piippujen, kuilujen, kanavien jne. kautta ympäristöön johdettavat epäpuhtauksien päästöt.

Jatkuva mittaus

Mittaus, jossa käytetään paikalle pysyvästi asennettua automaattista mittausjärjestelmää.

Hajapäästöt

Sellaiset muut kuin kanavoidut päästöt ympäristöön (esimerkiksi pölypäästöt, haihtuvien yhdisteiden päästöt tai hajupäästöt), jotka voivat johtua aluelähteistä (esimerkiksi säiliöt) tai pistelähteistä (esimerkiksi putkien laipat).

Olemassa oleva laitos

Muu kuin uusi laitos.

Lentotuhka

Savukaasun kuljettamat palamiskammiosta tulevat tai savukaasuvirrassa muodostuvat hiukkaset.

Vaarallinen jäte

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY (1) 3 artiklan 2 kohdassa määritelty vaarallinen jäte.

Jätteenpoltto

Jätteen polttaminen joko yksin tai yhdessä polttoaineiden kanssa polttolaitoksessa.

Polttolaitos

Joko direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 40 kohdassa määritelty jätteenpolttolaitos tai direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 41 kohdassa määritelty jätettä käyttävä rinnakkaispolttolaitos, joka kuuluu näiden BAT-päätelmien soveltamisalaan.

Laitoksen merkittävä parannus

Laitoksen suunnittelun tai tekniikan merkittävä muutos, jossa prosessi- ja/tai puhdistusmenetelmää tai -menetelmiä ja niihin liittyviä laitteita muutetaan tai korvataan huomattavissa määrin.

Kiinteä yhdyskuntajäte

Kotitalouksista peräisin oleva kiinteä jäte (sekalainen tai erilliskerätty) sekä muista lähteistä peräisin oleva kiinteä jäte, joka on luonteeltaan ja koostumukseltaan verrattavissa kotitalousjätteeseen.

Uusi laitos

Laitos, jolle myönnettiin lupa ensimmäisen kerran näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen, tai laitos, joka on korvattu kokonaan uudella näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

Muu vaaraton jäte

Vaaraton jäte, joka ei ole kiinteää yhdyskuntajätettä eikä jätevesilietettä.

Polttolaitoksen osa

Polttolaitoksen sähköntuotannon bruttohyötysuhteen tai energiantuotannon bruttohyötysuhteen määrittämiseksi polttolaitoksen osalla voidaan tarkoittaa esimerkiksi seuraavia:

—	polttolinja ja sen höyryjärjestelmä erillisenä kokonaisuutena;

—	höyryjärjestelmän osa, joka on liitetty yhteen tai useampaan kattilaan ja yhdistetty lauhdeturbiiniin;

—	saman höyryjärjestelmän muut osat, joita käytetään muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi höyryn suoraan vientiin.

Jaksottainen mittaus

Mittaaminen määritellyin väliajoin käyttäen manuaalisia tai automatisoituja menetelmiä.

Jäännös

Mikä tahansa nestemäinen tai kiinteä jäte, jonka polttolaitos tai pohjatuhkan käsittelylaitos tuottaa.

Herkkä kohde

Alue, joka tarvitsee erityistä suojaa, esimerkiksi seuraavat:

—	asuinalueet;

—	alueet, joilla harjoitetaan julkista toimintaa (esimerkiksi läheisyydessä olevat työpaikat, koulut, päiväkodit, virkistysalueet, sairaalat tai hoitokodit).

Jätevesiliete

Lietejäännös, joka on peräisin talous-, yhdyskunta- ja teollisuusjäteveden varastoinnista ja käsittelystä. Näiden BAT-päätelmien soveltamiseksi lietejäännöstä, joka on vaarallista jätettä, ei oteta huomioon.

Kuonat ja/tai pohjatuhka

Kiinteät jäännökset, jotka poistetaan tulipesästä jätteenpolton jälkeen.

Pätevä puolen tunnin keskiarvo

Puolen tunnin keskiarvoa pidetään pätevänä, jos automatisoidussa mittausjärjestelmässä ei ole toimintahäiriötä eikä sille tehdä huoltoa.

Käsite	Määritelmä
Epäpuhtaudet ja muuttujat
As	Arseenin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna As:nä.
Cd	Kadmiumin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Cd:nä.
Cd+Tl	Kadmiumin, talliumin ja niiden yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Cd+Tl:nä.
CO	Hiilimonoksidi.
Cr	Kromin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Cr:nä.
Cu	Kuparin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Cu:na.
Dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet	PCB-yhdisteet, jotka ovat myrkyllisyydeltään samankaltaisia kuin 2,3,7,8-substituoitu PCDD/PCDF Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan.
Pöly	Hiukkasten kokonaismäärä (ilmassa).
HCl	Kloorivety.
HF	Fluorivety.
Hg	Elohopean ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Hg:nä.
Hehkutushäviö	Massan muutos, joka johtuu näytteen lämmittämisestä tietyissä olosuhteissa.
N2O	Dityppimonoksidi (typpioksiduuli).
NH3	Ammoniakki.
NH4-N	Ammoniumtyppi ilmaistuna N:nä, sisältää vapaata ammoniakkia (NH3) ja ammoniumia (NH4 +).
Ni	Nikkelin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Ni:nä.
NOX	Typpimonoksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna NO2:na.
Pb	Lyijyn ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Pb:nä.
PBDD/F	Polybromatut dibentso-p-dioksiinit ja -furaanit.
PCB-yhdisteet	Polyklooratut bifenyylit.
PCDD/F	Polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja -furaanit.
POP-yhdisteet	Pysyvät orgaaniset yhdisteet, jotka on lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 (2), mukaan lukien sen muutokset, liitteessä IV.
Sb	Antimonin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Sb:nä.
Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V	Antimonin, arseenin, lyijyn, kromin, koboltin, kuparin, mangaanin, nikkelin, vanadiumin ja niiden yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V:nä.
SO2	Rikkidioksidi.
Sulfaatti (SO4 2-)	Liuennut sulfaatti ilmaistuna SO4 2-:na.
TOC	Orgaanisen hiilen kokonaismäärä ilmaistuna C:nä (vedessä), sisältää kaikki orgaaniset yhdisteet.
TOC-pitoisuus (kiinteissä jäännöksissä)	Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus. Sen hiilen määrä, joka muuntuu hiilidioksidiksi polttamalla ja joka ei vapaudu hiilidioksidina happokäsittelyllä.
TSS	Kiintoaineen kokonaispitoisuus. Kaiken suspendoituneen kiintoaineen massapitoisuus (vedessä) mitattuna suodattamalla lasikuitusuodattimien ja punnituksen avulla.
Tl	Talliumin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Tl:nä.
TVOC	Haihtuva orgaaninen kokonaishiili ilmaistuna C:nä (ilmassa).
Zn	Sinkin ja sen yhdisteiden yhteenlaskettu määrä ilmaistuna Zn:nä.

LYHENTEET

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia lyhenteitä:

Lyhenne	Määritelmä
EMS	Ympäristöjärjestelmä
FDBR	Fachverband Anlagenbau (organisaation aiempi nimi: Fachverband Dampfkessel-, Behälter- und Rohrleitungsbau)
Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä
OTNOC	Muut kuin normaalit toimintaolosuhteet
SCR	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys
SNCR	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys
I-TEQ	Pohjois-Atlantin liiton (Nato) järjestelmien mukainen kansainvälinen toksisuusekvivalentti
WHO-TEQ	Maailman terveysjärjestön (WHO) järjestelmien mukainen toksisuusekvivalentti

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Paras käytettävissä oleva tekniikka

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut tekniikat eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Myös muita tekniikoita, joilla varmistetaan vähintään sama ympäristönsuojelun taso, voidaan käyttää.

Ellei toisin mainita, näitä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa yleisesti.

Ilmapäästöjä koskevaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL)

Näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmaan vapautuvia päästöjä koskevilla parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvillä päästötasoilla (BAT-päästötasot, BAT-AEL) tarkoitetaan pitoisuuksia, jotka ilmaistaan ilmaan päässeiden aineiden massana savukaasujen tai poistoilman tilavuutta kohden seuraavissa normaaliolosuhteissa: kuiva kaasu 273,15 K:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n ilmanpaineessa ilmaistuna yksikköinä mg/Nm3, µg/Nm3, ng I-TEQ/Nm3 tai ng WHO-TEQ/Nm3.

Vertailuolosuhteiden mukaiset happipitoisuudet, joita käytetään BAT-päästötasojen ilmaisemiseen tässä asiakirjassa, esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

Toiminto	Vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus (OR)
Jätteenpoltto	11 tilavuusprosenttia
Pohjatuhkan käsittely	Ei happipitoisuuden korjausta

Päästöpitoisuus vertailuolosuhteiden mukaisessa happipitoisuudessa voidaan laskea seuraavalla yhtälöllä:

jossa:

ER	:	päästöpitoisuus suhteessa vertailuolosuhteiden mukaiseen happipitoisuuteen OR;
OR	:	vertailuolosuhteiden mukainen happipitoisuus, tilavuusprosenttia;
EM	:	mitattu päästöpitoisuus;
OM	:	mitattu happipitoisuus, tilavuusprosenttia.

Keskiarvon laskentajaksoissa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Mittaustyyppi	Keskiarvon laskentajakso	Määritelmä
Jatkuva	Puolen tunnin keskiarvo	30 minuutin jakson keskiarvo
Jatkuva	Vuorokausikeskiarvo	Keskiarvo yhden vuorokauden ajalta, perustuu päteviin puolen tunnin keskiarvoihin
Jaksottainen	Näytteenottojakson keskiarvo	Keskiarvo kolmelle peräkkäiselle mittaukselle, joista kukin kestää vähintään 30 minuuttia (3).
Jaksottainen	Pitkän aikavälin näytteenottojakso	2–4 viikon näytteenottojakson arvo

Jos jätettä rinnakkaispoltetaan yhdessä sellaisten polttoaineiden kanssa, jotka eivät ole jätettä, näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmaan vapautuvia päästöjä koskevia BAT-päästötasoja sovelletaan syntyvien savukaasujen koko tilavuuteen.

Veteen johdettavia päästöjä koskevaan parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL)

Näissä BAT-päätelmissä esitetyt jätevesipäästöjä koskevat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästötasot (BAT-päästötasot, BAT-AEL) perustuvat pitoisuuksiin (vapautuneiden aineiden massa jäteveden tilavuutta kohden), jotka ilmaistaan käyttäen yksikköä mg/l tai ng I-TEQ/l.

Savukaasujen puhdistuksesta peräisin olevan jäteveden osalta BAT-päästötasot perustuvat joko hetkelliseen näytteenottoon (ainoastaan kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)) tai vuorokausikeskiarvoihin eli 24 tunnin ajalta otettuihin virtaukseen suhteutettuihin kokoomanäytteisiin. Aikaan suhteutettuja kokoomanäytteitä voidaan käyttää, jos virtauksen on osoitettu olevan riittävän vakaa.

Pohjatuhkan käsittelystä peräisin olevan jäteveden osalta BAT-päästötasot perustuvat jompaankumpaan seuraavista:

—	kun kyseessä ovat jatkuvat päästöt, vuorokausikeskiarvot eli 24 tunnin ajalta otetut virtaukseen suhteutetut kokoomanäytteet;

—	kun kyseessä ovat jaksottaiset päästöt, päästön ajalta otettujen virtaukseen suhteutettujen kokoomanäytteiden keskiarvot tai, jos poistovesi on asianmukaisesti sekoitettua ja homogeenista, ennen päästökohtaa otettu hetkellinen näyte.

Vesipäästöjen BAT-päästötasoja sovelletaan pisteessä, jossa päästö lähtee laitoksesta.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät energiatehokkuustasot (BAT-AEEL-tasot)

Näissä BAT-päätelmissä esitetyt BAT-AEEL-tasot, jotka koskevat muun vaarattoman jätteen kuin jätevesilietteen polttoa ja vaarallisen puujätteen polttoa, ilmaistaan seuraavasti:

—	sähköntuotannon bruttohyötysuhde, kun on kyse polttolaitoksesta tai sen osasta, joka tuottaa sähköä käyttäen lauhdeturbiinia;

—

energiantuotannon bruttohyötysuhde, kun on kyse polttolaitoksesta tai sen osasta, joka

—	tuottaa ainoastaan lämpöä tai

—	tuottaa sähköä käyttäen vastapaineturbiinia ja lämpöä käyttäen turbiinista poistuvaa höyryä.

Tämä ilmaistaan seuraavasti:

Sähköntuotannon bruttohyötysuhde

Energiantuotannon bruttohyötysuhde

jossa:

— We	:	tuotettu sähköteho, MW:a;
— Qhe	:	lämpöteho, joka toimitetaan lämmönvaihtimiin ensiöpuolelle, MW:a;
— Qde	:	suoraan viety lämpöteho (höyrynä tai lämpimänä vetenä) vähennettynä paluuvirtauksen lämpöteholla, MW:a;
— Qb	:	kattilan tuottama lämpöteho, MW:a;
— Qi	:	lämpöteho (höyrynä tai lämpimänä vetenä), joka käytetään sisäisesti (esimerkiksi savukaasujen uudelleenlämmitykseen), MW:a;
— Qth	:	lämpökäsittely-yksiköihin (esimerkiksi tulipesät) tuotu lämpöpanos, mukaan lukien jatkuvasti (paitsi esimerkiksi käynnistyksen yhteydessä) käytettävät jätteet ja apupolttoaineet, MWth:a, laskettuna alemmasta lämpöarvosta.

Näissä BAT-päätelmissä annetut BAT-AEEL-tasot, jotka koskevat jätevesilietteen ja muun vaarallisen jätteen kuin vaarallisen puujätteen polttoa, ilmaistaan kattilan hyötysuhteena.

BAT-AEEL-tasot ilmaistaan prosenttiosuuksina.

BAT-AEEL-tasoihin liittyvä tarkkailu esitetään kohdassa BAT 2.

Palamattomien aineiden pitoisuus pohjatuhkassa/kuonassa

Palamattomien aineiden pitoisuus kuonassa ja/tai pohjatuhkassa ilmaistaan prosenttiosuutena kuivapainosta joko hehkutushäviönä tai TOC-massaosuutena.

1. BAT-PÄÄTELMÄT

1.1 Ympäristöjärjestelmät

BAT 1.Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ympäristöjärjestelmä (EMS) ja noudattaa sitä. Ympäristöjärjestelmään kuuluvat seuraavat osatekijät:

i.	johdon, myös ylemmän johdon, sitoutuminen, johtajuus ja vastuu tehokkaan ympäristöjärjestelmän käyttöönoton osalta;

ii.

analyysi, joka sisältää organisaation kontekstin määrittämisen, asianosaisten osapuolien tarpeiden ja odotuksien tunnistamisen, laitoksen mahdollisiin ympäristölle (tai ihmisten terveydelle) aiheutuviin riskeihin liittyvien ominaispiirteiden sekä ympäristöä koskevien soveltuvien lakisääteisten vaatimusten tunnistamisen;

iii.	sellaisen ympäristöpolitiikan kehittäminen, joka sisältää laitoksen ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen;

iv.	merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvien tavoitteiden ja tulosindikaattorien määrittäminen, mukaan lukien sovellettavan lainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

v.	tarvittavien menettelyjen ja toimien (mukaan lukien korjaavien ja ennalta ehkäisevien toimien tarvittaessa) suunnitteleminen ja toteuttaminen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi ja ympäristöriskien välttämiseksi;

vi.	ympäristönäkökohtiin ja -tavoitteisiin liittyvien rakenteiden, roolien ja vastuiden määrittäminen sekä tarvittavien rahoitus- ja henkilöresurssien antaminen;

vii.	henkilöstön, jonka työ saattaa vaikuttaa laitoksen ympäristönsuojelun tasoon, tarvittavan osaamisen ja tietoisuuden varmistaminen (esimerkiksi tarjoamalla tietoa ja koulutusta);

viii.

sisäinen ja ulkoinen viestintä;

ix.	henkilöstön osallistumisen edistäminen ympäristöasioiden hallinnan parhaisiin toimintatapoihin;

x.	ympäristövaikutusten kannalta merkittävien toimien hallitsemiseksi hallintakäsikirjan ja kirjallisten menettelyjen laatiminen ja ylläpitäminen sekä asiaankuuluvien tallenteiden ylläpitäminen;

xi.	tehokas operatiivinen suunnittelu ja prosessinohjaus;

xii.	asianmukaisten kunnossapito-ohjelmien toteuttaminen;

xiii.

valmius- ja toimintaprotokollat hätätilanneissa, mukaan lukien hätätilanteiden kielteisten vaikutusten (ympäristöön) ehkäiseminen ja/tai lieventäminen;

xiv.	kun (uudelleen)suunnitellaan (uusi) laitos tai sen osa, tulee huomioida sen vaikutukset ympäristöön koko sen käyttöiältä, johon sisältyvät rakentaminen, kunnossapito, toiminta ja käytöstä poistaminen;

xv.

valvonta- ja mittaamisohjelman toteuttaminen; tietoa löytyy tarvittaessa asiakirjasta ”Monitoring of Emissions to Air and Water from IED installations” (teollisuuspäästödirektiivin soveltamisalaan kuuluvista laitoksista peräisin olevien ilmaan ja veteen vapautuvien päästöjen valvontaa koskeva vertailuraportti);

xvi.	toimialakohtaisen vertailuanalyysin (benchmark) säännöllinen soveltaminen;

xvii.

säännöllisesti tehtävät riippumattomat (siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista) sisäiset tarkastukset ja säännöllisesti tehtävät riippumattomat ulkoiset tarkastukset ympäristönsuojelun tason arvioimiseksi ja sen määrittämiseksi, onko ympäristöjärjestelmä suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista;

xviii.

poikkeamien syiden arviointi, korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen vastauksena poikkeamiin, korjaavien toimenpiteiden tehokkuuden tarkastelu ja sen määrittäminen, esiintyykö vastaavia poikkeamia tai voisiko niitä mahdollisesti ilmaantua;

xix.	ylimmän johdon katselmus ympäristöjärjestelmän ja sen jatkuvan toimivuuden, riittävyyden ja tehokkuuden tarkistamiseksi säännöllisesti;

xx.	puhtaampien tekniikoiden kehityksen seuraaminen ja huomioiminen.

Erityisesti polttolaitosten ja tarvittaessa pohjatuhkan käsittelylaitosten osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on myös sisällyttää seuraavat ominaisuudet ympäristöjärjestelmään:

xxi.	polttolaitosten osalta jätevirran hallinta (ks. BAT 9);

xxii.

pohjatuhkan käsittelylaitosten osalta tuotoksen laadunhallintajärjestelmä (ks. BAT 10);

xxiii.

jäännösten hallintasuunnitelma, mukaan lukien toimet, joilla pyritään

a.	minimoimaan jäännösten syntyminen;

b.	optimoimaan jäännösten uudelleenkäyttö, regenerointi ja kierrätys ja/tai niiden sisältämän energian hyödyntäminen;

c.	varmistamaan jäännösten asianmukainen hävittäminen;

xxiv.

polttolaitosten osalta OTNOC:n hallintasuunnitelma (ks. BAT 18);

xxv.	polttolaitosten osalta onnettomuuksien hallintasuunnitelma (ks. kohta 2.4);

xxvi.

pohjatuhkan käsittelylaitosten osalta pölyn hajapäästöjen hallinta (ks. BAT 23);

xxvii.

hajunhallintasuunnitelma, jos herkille kohteille odotetaan aiheutuvan hajuhaittaa ja/tai sellainen on todettu (ks. kohta 2.4);

xxviii.

melunhallintasuunnitelma (ks. myös BAT 37), jos herkille kohteille odotetaan aiheutuvan meluhaittaa ja/tai sellainen on todettu (ks. kohta 2.4);

Huomautukset

Asetuksella (EY) N:o 1221/2009 perustetaan unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä (EMAS), joka on esimerkki tämän parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesta ympäristöjärjestelmästä.

Soveltaminen

Ympäristöjärjestelmän yksityiskohtaisuuden taso ja virallistamisaste ovat yleensä sidoksissa laitoksen toiminnan laatuun, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten laajuuteen (jotka määräytyvät myös käsiteltävän jätteen tyypin ja määrän mukaan).

1.2 Tarkkailu

BAT 2. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on määrittää koko polttolaitoksen tai sen kaikkien merkityksellisten osien sähköntuotannon bruttohyötysuhde, energiantuotannon bruttohyötysuhde tai kattilan hyötysuhde.

Kuvaus

Uuden polttolaitoksen tapauksessa tai kunkin sellaisen olemassa olevaan polttolaitokseen tehdyn muutoksen jälkeen, joka saattaa vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen, sähköntuotannon bruttohyötysuhde, energiantuotannon bruttohyötysuhde tai kattilan hyötysuhde määritetään suorittamalla suorituskykytesti täydellä teholla.

Sellaisen olemassa olevan polttolaitoksen osalta, jolle ei ole tehty suorituskykytestiä, tai jos suorituskykytestiä täydellä teholla ei voida suorittaa teknisistä syistä, sähköntuotannon bruttohyötysuhde, energiantuotannon bruttohyötysuhde tai kattilan hyötysuhde voidaan määrittää ottamalla huomioon suunnitteluarvot suorituskykytestiolosuhteissa.

Suorituskykytestin osalta polttolaitosten kattilan hyötysuhteen määrittämiseksi ei ole saatavilla EN-standardia. Arinapolttolaitosten osalta voidaan käyttää ohjetta FDBR-RL 7.

BAT 3. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla ilmaan ja veteen vapautuvien päästöjen kannalta merkityksellisiä prosessimuuttujia, mukaan lukien jäljempänä esitetyt.

Virta/Sijainti	Muuttuja(t)	Tarkkailu
Jätteenpoltosta peräisin olevat savukaasut	Virtaama, happipitoisuus, lämpötila, paine, vesihöyrypitoisuus	Jatkuva mittaus
Palamiskammio	Lämpötila
Jätevesi, joka on peräisin savukaasujen märkäpuhdistuksesta	Virtaama, pH-arvo, lämpötila
Pohjatuhkan käsittelylaitoksista peräisin oleva jätevesi	Virtaama, pH-arvo, sähkönjohtavuus

BAT 4. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla kanavoituja päästöjä ilmaan vähintään jäljempänä esitetyn tiheyden ja EN-standardien mukaisesti. Jos soveltuvia EN-standardeja ei ole, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/

Muuttuja

Prosessi

Standardi(t) (4)

Tarkkailutiheys vähintään (5)

Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy

NOX

Jätteenpoltto

Yleiset EN-standardit

Jatkuva

BAT 29

NH3

Jätteenpoltto, kun käytetään selektiivistä ei-katalyyttistä pelkistystä (SNCR) ja/tai selektiivistä katalyyttistä pelkistystä (SCR)

Yleiset EN-standardit

Jatkuva

BAT 29

N2O

—	Jätteenpoltto leijukerroskattilassa

—	Jätteenpoltto, kun selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR) toimii urealla

EN 21258 (6)

Kerran vuodessa

BAT 29

Jätteenpoltto

Yleiset EN-standardit

Jatkuva

BAT 29

SO2

Jätteenpoltto

Yleiset EN-standardit

Jatkuva

BAT 27

HCl

Jätteenpoltto

Yleiset EN-standardit

Jatkuva

BAT 27

Jätteenpoltto

Yleiset EN-standardit

Jatkuva (7)

BAT 27

Pöly

Pohjatuhkan käsittely

EN 13284–1

Kerran vuodessa

BAT 26

Jätteenpoltto

Yleiset EN-standardit ja EN 13284–2

Jatkuva

BAT 25

Metallit ja metalloidit, lukuun ottamatta elohopeaa (As, Cd, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, Tl, V)

Jätteenpoltto

EN 14385

Kerran 6 kuukaudessa

BAT 25

Jätteenpoltto

Yleiset EN-standardit ja EN 14884

Jatkuva (8)

BAT 31

TVOC

Jätteenpoltto

Yleiset EN-standardit

Jatkuva

BAT 30

PBDD/F

Jätteenpoltto (9)

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran 6 kuukaudessa

BAT 30

PCDD/F

Jätteenpoltto

EN 1948–1, EN 1948–2, EN 1948–3

Kerran 6 kuukaudessa lyhyen aikavälin näytteenoton osalta

BAT 30

EN-standardia ei ole saatavilla pitkän aikavälin näytteenottoa varten,

EN 1948–2, EN 1948–3

Kerran kuukaudessa pitkän aikavälin näytteenoton osalta (10)

BAT 30

Dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet

Jätteenpoltto

EN 1948–1, EN 1948–2, EN 1948–4

Kerran 6 kuukaudessa lyhyen aikavälin näytteenoton osalta (11)

BAT 30

EN-standardia ei ole saatavilla pitkän aikavälin näytteenottoa varten,

EN 1948–2, EN 1948–4

Kerran kuukaudessa pitkän aikavälin näytteenoton osalta (10) (11)

BAT 30

Bentso[a]pyreeni

Jätteenpoltto

EN-standardia ei ole saatavilla

Kerran vuodessa

BAT 30

BAT 5. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkoituksenmukaisesti tarkkailla polttolaitoksesta ilmaan johdettuja kanavoituja päästöjä muiden kuin normaalien toimintaolosuhteiden (OTNOC) aikana

Kuvaus

Tarkkailu voidaan suorittaa suorilla päästömittauksilla (esimerkiksi jatkuvasti tarkkailtavien epäpuhtauksien osalta) tai tarkkailemalla korvaavia muuttujia, jos osoittautuu, että näin varmistetaan päästöjen suoria mittauksia vastaava tai parempi tieteellinen laatu. Käynnistyksen ja pysäytyksen aikana – kun jätettä ei polteta – aiheutuvia päästöjä, mukaan lukien PCDD/F-päästöt, arvioidaan sellaisten mittauskampanjoiden avulla, jotka toteutetaan suunniteltujen käynnistys- ja pysäytystoimien aikana, esimerkiksi kolmen vuoden välein.

BAT 6. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla savukaasujen puhdistuksesta ja/tai pohjatuhkan käsittelystä veteen johdettavia päästöjä vähintään jäljempänä esitetyllä tiheydellä ja EN-standardien mukaisesti. Jos soveltuvia EN-standardeja ei ole, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää ISO-standardeja, kansallisia tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tietojen vastaava tieteellinen laatu.

Aine/muuttuja	Prosessi	Standardi(t)	Tarkkailutiheys vähintään	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	EN 1484	Kerran kuukaudessa	BAT 34
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)	Pohjatuhkan käsittely	EN 1484	Kerran kuukaudessa (12)
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	EN 872	Kerran päivässä (13)
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)	Pohjatuhkan käsittely	EN 872	Kerran kuukaudessa (12)
As	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	Saatavilla on useita EN-standardeja (esimerkiksi EN ISO 11885, EN ISO 15586 ja EN ISO 17294–2)	Kerran kuukaudessa
Cd	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä
Cr	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä
Cu	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä
Mo	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä
Ni	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä
Pb	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		Kerran kuukaudessa
Pb	Pohjatuhkan käsittely		Kerran kuukaudessa (12)
Sb	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		Kerran kuukaudessa
Tl	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä
Zn	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä
Hg	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	Saatavilla on useita EN-standardeja (esimerkiksi EN ISO 12846 ja EN ISO 17852)
Ammoniakkityppi (NH4-N)	Pohjatuhkan käsittely	Saatavilla on useita EN-standardeja (esimerkiksi EN ISO 11732 ja EN ISO 14911)	Kerran kuukaudessa (12)
Kloridi (Cl-)	Pohjatuhkan käsittely	Saatavilla on useita EN-standardeja (esimerkiksi EN ISO 10304–1 ja EN ISO 15682)
Sulfaatti (SO4 2-)	Pohjatuhkan käsittely	EN ISO 10304–1
PCDD/F	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran kuukaudessa (12)
PCDD/F	Pohjatuhkan käsittely	EN-standardia ei ole saatavilla	Kerran 6 kuukaudessa

BAT 7. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla palamattomien aineiden pitoisuutta kuonassa ja pohjatuhkassa polttolaitoksessa vähintään jäljempänä esitetyllä tiheydellä ja EN-standardien mukaisesti.

Muuttuja	Standardi(t)	Tarkkailutiheys vähintään	Muut BAT-vaatimukset, joihin tarkkailu liittyy
Hehkutushäviö (14)	EN 14899 ja joko EN 15169 tai EN 15935	Kerran 3 kuukaudessa	BAT 14
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (14) (15)	EN 14899 ja joko EN 13137 tai EN 15936	Kerran 3 kuukaudessa	BAT 14

BAT 8. POP-yhdisteitä sisältävän vaarallisen jätteen polton osalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on määrittää POP-pitoisuus tuotosvirroissa (esimerkiksi kuonat ja pohjatuhka, savukaasut, jätevesi) polttolaitoksen käyttöönoton jälkeen ja kunkin sellaisen muutoksen jälkeen, joka voi vaikuttaa merkittävästi POP-pitoisuuteen tuotosvirroissa.

Kuvaus

POP-pitoisuus tuotosvirroissa määritetään suorilla mittauksilla tai epäsuorilla menetelmillä (esimerkiksi POP-yhdisteiden kumuloitunut määrä lentotuhkassa, savukaasun puhdistuksen kuivajäännöksissä, savukaasujen puhdistuksen jätevesissä ja tällaisten jätevesien käsittelyn lietteessä voi olla mahdollista määritellä mittaamalla savukaasujen POP-pitoisuuksia ennen ja jälkeen savukaasujen puhdistuksen) tai laitosta edustavien tutkimusten perusteella.

Soveltaminen

Voidaan soveltaa ainoastaan laitoksiin, jotka

—	polttavat vaarallista jätettä, jonka POP-tasot ennen polttoa ylittävät asetuksen (EY) N:o 850/2004, mukaan lukien sen muutokset, liitteessä IV määritellyt pitoisuusrajat; sekä

—	jotka eivät täytä prosessikuvauksen määritelmiä, jotka esitetään UNEP:n teknisten ohjeiden (UNEP/CHW.13/6/Add.1/Rev.1) luvun IV.G.2 kohdassa g.

1.3 Yleinen ympäristönsuojelun taso ja polton suorituskyky

BAT 9. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi polttolaitoksessa jätevirran hallinnan osalta (ks. BAT 1) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää kaikkia jäljempänä olevia menetelmiä a, b ja c ja tarvittaessa myös menetelmiä d, e ja f.

	Menetelmä	Kuvaus
a.	Niiden jätetyyppien määrittäminen, jotka voidaan polttaa	Yksilöidään polttolaitoksen ominaisuuksien perusteella jätetyypit, joita voidaan polttaa, ja otetaan tässä yhteydessä huomioon esimerkiksi fysikaalinen olomuoto, kemialliset ominaisuudet, vaarallisuus sekä hyväksyttävät lämpöarvon, kosteuden, tuhkapitoisuuden ja koon vaihtelut.
b.	Jätteen karakterisointi- ja esihyväksyntämenettelyjen laadinta ja käyttöönotto	Näillä menettelyillä pyritään varmistamaan jätteenkäsittelytoimintojen tekninen (ja laillinen) soveltuvuus tietyn jätteen käsittelyyn ennen jätteen saapumista laitokseen. Niitä ovat muun muassa menettelyt tietojen keräämiseksi tulevasta jätteestä, ja niihin saattaa sisältyä näytteenotto jätteestä ja jätteen karakterisointi, jotta jätteen koostumuksesta saadaan riittävästi tietoa. Jätteen esihyväksyntämenettelyt ovat riskiperusteisia, ja niissä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä aiemman jätteen haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot.
c.	Jätteen hyväksyntämenettelyjen laatiminen ja käyttöönotto	Hyväksyntämenettelyillä pyritään todentamaan esihyväksyntävaiheessa tunnistetut jätteen ominaisuudet. Näillä menettelyillä määritellään seikat, jotka on todennettava, kun jäte toimitetaan laitokseen, sekä jätteen hyväksyntä- ja hylkäysperusteet. Niihin voi sisältyä muun muassa näytteenottoa, tarkastuksia ja analysointia. Jätteen hyväksyntämenettelyt ovat riskiperusteisia, ja niissä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä jätteen aiemman haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot. Kunkin jätetyypin osalta tarkkailtavat osatekijät luetellaan BAT 11:ssä.
d.	Jätteen jäljittämisjärjestelmän (tracking) ja inventaarion laatiminen ja käyttöönotto	Jätteen jäljittämisjärjestelmällä (tracking) ja inventaariolla pyritään kartoittamaan jätteen sijainti ja määrä laitoksessa. Se sisältää kaikki jätteen esihyväksyntämenettelyissä tuotetut tiedot (esimerkiksi laitokseen saapumisen ajankohta ja jätteen yksilöllinen viitenumero, tiedot jätteen aiemmasta haltijasta tai haltijoista, esihyväksyntä- ja hyväksyntäanalyysien tulokset, laitosalueella olevan jätteen luonne ja määrä, kaikki tunnistetut vaarat mukaan lukien) sekä hyväksynnän, varastoinnin, käsittelyn ja/tai laitosalueelta siirtämisen yhteydessä syntyneet tiedot. Jätteen jäljittämisjärjestelmä (tracking) on riskiperusteinen, ja siinä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä jätteen aiemman haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot. Jätteen jäljittämisjärjestelmään (tracking) kuuluu sellaisen jätteen selkeä merkitseminen, joka varastoidaan muussa paikassa kuin jätebunkkereissa tai lietevarastosäiliössä (esimerkiksi konteissa, tynnyreissä, paaleissa tai muissa pakkauksissa), siten, että se on aina yksilöitävissä.
e.	Jätteiden erottelu	Jätteet pidetään erillään niiden ominaisuuksien mukaan, jotta mahdollistetaan helpompi ja ympäristön kannalta turvallisempi varastointi ja poltto. Jätteiden erottelu perustuu eri jätteiden fyysiseen erottamiseen ja menettelyihin, joilla yksilöidään, milloin ja missä jätteitä varastoidaan.
f.	Jätteen yhteensopivuuden todentaminen ennen vaarallisten jätteiden sekoittamista tai yhdistämistä	Yhteensopivuus varmistetaan sarjalla todentamistoimenpiteitä ja -testejä, jotta voidaan havaita ei-toivotut ja/tai mahdollisesti vaaralliset kemialliset reaktiot jätteiden välillä (esimerkiksi polymeraatio, kaasun kehittyminen, eksoterminen reaktio, hajoaminen) sekoittamisen tai yhdistämisen yhteydessä. Yhteensopivuustestit ovat riskiperusteisia, ja niissä otetaan huomioon esimerkiksi jätteen vaaraominaisuudet, jätteen aiheuttamat prosessien turvallisuutta, työturvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskevat riskit sekä jätteen aiemman haltijan tai haltijoiden toimittamat tiedot.

BAT 10. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi pohjatuhkan käsittelylaitoksessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sisällyttää tuotosten laadunhallinnan piirteitä ympäristöjärjestelmään (EMS) (ks. BAT 1).

Kuvaus

Tuotosten laadunhallinnan piirteet sisällytetään EMS:ään sen varmistamiseksi, että pohjatuhkan käsittelyn tuotokset ovat odotusten mukaiset, käyttäen saatavilla olevia EN-standardeja. Tämä mahdollistaa myös pohjatuhkan käsittelyn tehokkuuden tarkkailun ja optimoinnin.

BAT 11. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi polttolaitoksessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on tarkkailla jätetoimituksia osana jätteen hyväksyntämenettelyjä (ks. BAT 9 c), mukaan lukien – saapuvan jätteen aiheuttamasta riskistä riippuen – jäljempänä esitetyt seikat.

Jätetyyppi

Jätetoimitusten tarkkailu

Kiinteä yhdyskuntajäte ja muu vaaraton jäte

—	Radioaktiivisuuden havaitseminen

—	Jätetoimitusten punnitseminen

—	Silmämääräinen tarkastus

—	Jätetoimitusten säännöllinen näytteenotto ja keskeisten ominaisuuksien/aineiden analysointi (esimerkiksi lämpöarvo sekä halogeeni- ja metalli-/metalloidipitoisuus). Kiinteän yhdyskuntajätteen osalta tähän liittyy erillinen purku.

Jätevesiliete

—	Jätetoimitusten punnitseminen (tai virtauksen mittaaminen, jos jätevesiliete toimitetaan putkistossa)

—	Silmämääräinen tarkastus siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista

—	Säännöllinen näytteenotto ja keskeisten ominaisuuksien/aineiden analysointi (esimerkiksi lämpöarvo sekä vesi-, tuhka ja elohopeapitoisuus)

Muu vaarallinen jäte kuin sairaalajäte

—	Radioaktiivisuuden havaitseminen

—	Jätetoimitusten punnitseminen

—	Silmämääräinen tarkastus siinä määrin kuin se on teknisesti mahdollista

—	Yksittäisten jätetoimitusten valvonta ja vertaaminen jätteen toimittajan ilmoittamiin tietoihin

—

Näytteenotto seuraavien sisällöstä:

—	kaikki irtolastia kuljettavat säiliöautot ja perävaunut

—	pakattu jäte (esimerkiksi tynnyreissä, IBC-pakkauksissa tai pienemmissä pakkauksissa)

Analyysi seuraavista:

—	poltto-ominaisuudet (myös lämpöarvo ja leimahduspiste)

—	jätteiden yhteensopivuus, jotta voidaan tunnistaa mahdollisia vaarallisia reaktioita jätteiden sekoittamisen ja yhdistämisen yhteydessä, ennen varastointia (BAT 9 f)

—	keskeiset aineet, mukaan lukien POP-yhdisteet, halogeenit ja rikki, metallit/metalloidit

Sairaalajäte

—	Radioaktiivisuuden havaitseminen

—	Jätetoimitusten punnitseminen

—	Pakkauksen eheyden silmämääräinen tarkastus

BAT 12. Jätteen vastaanottoon, käsittelyyn ja varastointiin liittyvien ympäristöriskien vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää molempia jäljempänä esitetyistä menetelmistä.

Menetelmä

Kuvaus

Läpäisemättömät pinnat riittävine viemäri-infrastruktuureineen

Riippuen siitä, millaisia maaperän tai veden saastumisriskejä jätteestä aiheutuu, jätteen vastaanotto-, käsittely- ja varastointialueiden pinta tehdään läpäisemättömäksi asianomaisille nesteille ja varustetaan riittävällä viemäri-infrastruktuurilla (ks. BAT 32). Pinnan eheys tarkistetaan säännöllisin väliajoin siinä laajuudessa kuin se on teknisesti mahdollista.

Riittävä jätevarastointikapasiteetti

Muun muassa seuraavia toimenpiteitä toteutetaan jätteen kertymisen välttämiseksi:

—

suurin sallittu jätteen varastointikapasiteetti määritellään selvästi eikä sitä ylitetä ottaen huomioon jätteiden ominaispiirteet (esimerkiksi palovaara) ja käsittelykapasiteetti;

—	varastoidun jätteen määrää tarkkaillaan säännöllisesti suhteessa suurimpaan sallittuun varastointikapasiteettiin;

—	niiden jätteiden osalta, joita ei sekoiteta varastoinnin aikana (esimerkiksi sairaalajäte ja pakattu jäte), enimmäisviipymäaika määritellään selvästi.

BAT 13. Sairaalajätteen varastointiin ja käsittelyyn liittyvän ympäristöriskin vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää jäljempänä esitettyjen menetelmien yhdistelmää.

	Menetelmä	Kuvaus
a.	Automatisoitu tai puoliautomatisoitu jätteenkäsittely	Sairaalajäte puretaan kuorma-autosta varastoalueelle käyttäen automatisoitua tai manuaalista järjestelmää riippuen siitä, millainen riski kyseiseen toimintaan liittyy. Varastoalueelta sairaalajäte syötetään tulipesään automatisoidulla syöttöjärjestelmällä.
b.	Kertakäyttöisten sinetöityjen säiliöiden polttaminen, jos niitä käytetään	Sairaalajäte toimitetaan sinetöidyissä ja tukevissa säiliöissä, jotka voidaan polttaa ja joita ei avata kertaakaan varastoinnin ja käsittelyn aikana. Säiliöiden on oltava myös pistonkestäviä, jos niiden mukana hävitetään neuloja ja teräviä esineitä.
c.	Uudelleenkäytettävien säiliöiden puhdistus ja desinfiointi, jos sellaisia käytetään	Uudelleenkäytettävät jätesäiliöt puhdistetaan puhdistamiseen tarkoitetulla alueella ja desinfioidaan erityisesti desinfiointiin tarkoitetussa tilassa. Puhdistamistoiminnan yhteydessä mahdollisesti syntyvät jäännökset poltetaan.

BAT 14. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi jätteenpoltossa, palamattomien aineiden pitoisuuden vähentämiseksi kuonassa ja pohjatuhkassa sekä jätteenpoltosta ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Jätteiden yhdistäminen ja sekoittaminen

Jätteiden yhdistämiseen ja sekoittamiseen ennen polttoa kuuluvat esimerkiksi seuraavat toimet:

—	kahmarilla sekoittaminen;

—	syötöntasausjärjestelmän käyttö;

—	yhteensopivien nestemäisten ja pastamaisten jätteiden yhdistäminen.

Joissakin tapauksissa kiinteät jätteet murskataan ennen sekoittamista.

Ei voida soveltaa, jos jäte on syötettävä suoraan tulipesään turvallisuussyistä tai jätteen ominaispiirteiden vuoksi (esimerkiksi tartuntavaarallinen sairaalajäte, haiseva jäte tai sellainen jäte, josta saattaa vapautua haihtuvia aineita).

Ei voida soveltaa, jos eri jätetyyppien välillä saattaa tapahtua ei-toivottuja reaktioita (see BAT 9 f).

Kehittynyt säätöjärjestelmä

Ks. kohta 2.1.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Polttoprosessin optimointi

Ks. kohta 2.1.

Suunnitteluvaiheessa tehtävää optimointia ei voida soveltaa olemassa oleviin tulipesiin.

Taulukko 1

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset yleisen ympäristönsuojelun tasot (BAT-AEPL) palamattomien aineiden määrän osalta jätteenpolton kuonassa ja pohjatuhkassa

Muuttuja	Yksikkö	BAT-AEPL-taso
TOC-pitoisuus kuonassa ja pohjatuhkassa (1)	Pitoisuus kuiva-aineessa painoprosenttina	1–3 (2)
Kuonan ja pohjatuhkan hehkutushäviö (1)	Pitoisuus kuiva-aineessa painoprosenttina	1–5 (2)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 7.

BAT 15. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi polttolaitoksessa ja ilmaan vapautuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja toteuttaa menettelyitä laitoksen asetusten säätämiseksi esimerkiksi kehittyneen säätöjärjestelmän avulla (ks. kuvaus kohdassa 2.1), jos se on tarpeen ja käytännössä mahdollista, jätteen ominaisuuksien ja tarkkailun perusteella (ks. BAT 11).

BAT 16. Yleisen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi polttolaitoksessa ja ilmaan johdettavien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja toteuttaa toiminnallisia menettelyitä (esimerkiksi toimitusketjun järjestäminen ja ennemmin jatkuva toiminta kuin jaksottainen toiminta), jotta rajoitetaan pysäytys- ja käynnistystoimia niin paljon kuin käytännössä mahdollista.

BAT 17. Polttolaitoksesta ilmaan vapautuvien päästöjen ja tarvittaessa myös veteen vapautuvien päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on varmistaa, että savukaasujen puhdistusjärjestelmä ja jätevedenkäsittelylaitos on suunniteltu asianmukaisesti (esimerkiksi ottaen huomioon enimmäisvirtaus ja epäpuhtauspitoisuudet) ja että niitä käytetään olosuhteissa, joihin ne on suunniteltu, ja että niiden käytettävyys pidetään optimaalisena kunnossapidolla.

BAT 18. Muiden kuin normaalien toimintaolosuhteiden (OTNOC) esiintymistiheyden vähentämiseksi ja polttolaitoksesta ilmaan vapautuvien päästöjen sekä tarvittaessa myös veteen vapautuvien päästöjen vähentämiseksi OTNOC-tilanteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on laatia ja panna täytäntöön osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) riskiperusteinen OTNOC-hallintasuunnitelma, joka sisältää kaikki seuraavat osat:

—

Yksilöidään mahdolliset OTNOC-tilanteet (esimerkiksi ympäristönsuojelun kannalta kriittisten laitteiden, jäljempänä ’kriittiset laitteet’, vikaantuminen), tunnistetaan niiden perimmäiset syyt ja mahdolliset seuraukset sekä tarkastellaan ja päivitetään yksilöityjen OTNOC-tilanteiden luetteloa säännöllisesti jäljempänä mainitun säännöllisen arvioinnin perusteella;

—	suunnitellaan kriittiset laitteet asianmukaisesti (esimerkiksi letkusuodattimen osastointi, savukaasujen kuumentamistekniikat, jotta voidaan välttää letkusuodattimen ohittaminen käynnistyksen ja pysäytyksen aikana jne.);

—	laaditaan ja toteutetaan kriittisiä laitteita koskeva ennaltaehkäisevä kunnossapitosuunnitelma (ks. BAT 1 xii);

—	tarkkaillaan päästöjä ja kirjataan ne ylös OTNOC-tilanteiden ja niihin liittyvien olosuhteiden aikana (ks. BAT 5);

—	arvioidaan OTNOC-tilanteiden aikana syntyviä päästöjä säännöllisesti (esimerkiksi tapahtumien toistuvuus, kesto ja epäpuhtauspäästöjen määrä) ja toteutetaan tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä.

1.4 Energiatehokkuus

BAT 19. Polttolaitoksen resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää lämmöntalteenottokattilaa.

Kuvaus

Savukaasujen sisältämä energia otetaan talteen lämmöntalteenottokattilassa, joka tuottaa lämmintä vettä ja/tai höyryä, joka voidaan viedä, käyttää sisäisesti ja/tai käyttää sähkön tuottamiseen.

Soveltaminen

Vaarallisen jätteen polttamiseen tarkoitetuissa laitoksissa sovellettavuutta saattavat rajoittaa seuraavat tekijät:

—	lentotuhkan tarttuvuus;

—	savukaasujen syövyttävyys.

BAT 20. Polttolaitoksen energiatehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä tekniikkaa on käyttää jäljempänä esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Jätevesilietteen kuivaus

Mekaanisen vedenpoiston jälkeen jätevesilietettä kuivataan edelleen käyttäen esimerkiksi matalalämpötilaista lämpöä ennen kuin se syötetään tulipesään.

Se, missä määrin liete voidaan kuivata, riippuu kattilan syöttöjärjestelmästä.

Voidaan soveltaa matalalämpötilaisen lämmön saatavuuden asettamissa rajoissa.

Savukaasuvirtauksen vähentäminen

Savukaasuvirtausta vähennetään esimerkiksi

—	parantamalla primäärisen ja sekundäärisen polttoilman jakautumista;

—	savukaasujen takaisinkierrätyksen avulla (ks. kohta 2.2).

Pienempi savukaasuvirtaus vähentää laitoksen energiantarvetta (esimerkiksi savukaasupuhallinten osalta).

Olemassa olevien laitosten osalta savukaasujen takaisinkierrätyksen sovellettavuutta saattavat rajoittaa tekniset rajoitteet (esimerkiksi epäpuhtauspitoisuus savukaasussa ja poltto-olosuhteet).

Lämpöhäviöiden minimointi

Lämpöhäviöt minimoidaan esimerkiksi seuraavien avulla:

—	lämmönsiirron integrointi tulipesään (integral furnace-boiler), jolloin lämpö voidaan ottaa talteen myös tulipesän seiniltä;

—	tulipesien ja kattiloiden lämpöeristys;

—	savukaasujen takaisinkierrätys (ks. kohta 2.2);

—	lämmön talteenotto kuonan ja pohjatuhkan jäähdyttämisestä (ks. BAT 20 i).

Lämmönsiirron integrointia tulipesään ei voida soveltaa korkealämpötilarumpu-uuneihin tai muihin tulipesiin, jotka on tarkoitettu vaarallisen jätteen polttoon korkeassa lämpötilassa.

Kattilan suunnittelun optimointi

Lämmönsiirtoa kattilassa parannetaan optimoimalla esimerkiksi

—	savukaasujen nopeus ja jakauma;

—	veden/höyryn kierto;

—	konvektio-osan lämmönsiirtimet;

—	kattilanpuhdistusjärjestelmät käynnin ja seisokin aikana, jotta voidaan minimoida konvektio-osan lämmönsiirtimien likaantuminen.

Voidaan soveltaa uusiin laitoksiin ja olemassa olevien laitosten suuriin jälkiasennuksiin.

Matalan lämpötilan savukaasujen lämmönvaihtimet

Erityisiä korroosionkestäviä lämmönvaihtimia käytetään lisäenergian ottamiseksi talteen savukaasuista kattilan ulostulon kohdalla, sähkösuodattimen jälkeen tai kuivan regentin injektiojärjestelmän jälkeen.

Voidaan soveltaa savukaasujen puhdistusjärjestelmän lämpötilaprofiilin asettamissa rajoissa.

Olemassa olevien laitosten tapauksessa sovellettavuutta saattaa rajoittaa tilanpuute.

Korkeat höyryarvot

Mitä korkeammat höyryarvot (lämpötila ja paine), sitä korkeampi on vesi-höyrykierron mahdollistama sähköntuotannon hyötysuhde.

Korkeat höyryarvot (esimerkiksi yli 45 baaria, 400 °C) edellyttävät, että käytetään erikoisterässeoksia tai muurauksia sellaisten kattilanosien suojelemiseksi, jotka altistuvat kaikkein korkeimmille lämpötiloille.

Voidaan soveltaa uusiin laitoksiin ja olemassa olevien laitosten suuriin jälkiasennuksiin, jos laitos suuntautuu pääasiassa sähköntuotantoon.

Sovellettavuutta saattavat rajoittaa

—	lentotuhkan tarttuvuus;

—	savukaasujen syövyttävyys.

Lämmön ja sähkön yhteistuotanto

Lämmön ja sähkön yhteistuotanto, jos (pääasiassa turbiinista lähtevästä höyrystä peräisin olevaa) lämpöä käytetään kuuman veden/höyryn tuottamiseen teollisuuden prosesseja/toimintoja varten tai kaukolämpö- tai kaukojäähdytysverkkoja varten.

Voidaan soveltaa paikallisen lämmön ja sähkön kysynnän ja/tai verkkojen saatavuuden asettamissa rajoissa.

Savukaasulauhdutin

Lämmönvaihdin tai lämmönvaihtimella varustettu pesuri, jossa savukaasun sisältämä vesihöyry lauhtuu ja joka siirtää latenttilämpöä veteen riittävän alhaisessa lämpötilassa (esimerkiksi kaukolämpöverkon paluuvirtaukseen).

Savukaasulauhdutin tuottaa myös sivuhyötyjä vähentämällä (esimerkiksi pölyn ja happamien päästökomponenttien) päästöjä ilmaan.

Käyttämällä lämpöpumppuja voidaan lisätä sen energian määrää, joka otetaan talteen savukaasujen lauhduttamisen avulla.

Voidaan soveltaa matalan lämpötilan lämmön kysynnän asettamissa rajoissa (esimerkiksi onko saatavilla sellaista kaukolämpöverkkoa, jossa paluuveden lämpötila on riittävän matala).

Pohjatuhkan kuivakäsittely

Kuiva, kuuma pohjatuhka putoaa arinalta kuljetinjärjestelmään, ja ilma jäähdyttää sen. Energiaa otetaan talteen käyttämällä jäähdytysilmaa palamisilmana.

Voidaan soveltaa vain arinakattiloihin.

Saattaa olla olemassa teknisiä rajoitteita, jotka estävät järjestelmän jälkiasennuksen olemassa oleviin kattiloihin.

Taulukko 2

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset energiatehokkuustasot (BAT-AEEL) jätteenpoltolle

(%)
BAT-AEEL-taso
Laitos	Kiinteä yhdyskuntajäte, muu vaaraton jäte ja vaarallinen puujäte		Muu vaarallinen jäte kuin vaarallinen puujäte (18)	Jätevesiliete
	Sähköntuotannon bruttohyötysuhde (19) (20)	Energiantuotannon bruttohyötysuhde (21)	Kattilan hyötysuhde
Uusi laitos	25–35	72–91 (22)	60–80	60–70 (23)
Olemassa oleva laitos	20–35

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 2.

1.5 Päästöt ilmaan

1.5.1 Hajapäästöt

BAT 21. Polttolaitoksesta peräisin olevien hajapäästöjen, hajupäästöt mukaan lukien, estämiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on:

—

varastoida kiinteät jätteet ja irtonaiset pastamaiset jätteet, jotka ovat haisevia ja/tai joista voi irtautua haihtuvia aineita, suljetuissa rakennuksissa valvotussa alipaineessa ja käyttää poistoilmaa palamisilmana tai ohjata se johonkin muuhun asianmukaiseen puhdistusjärjestelmään, jos vallitsee räjähdysriski;

—	varastoida nestemäiset jätteet säiliöihin asianmukaisesti valvotussa paineessa ja kanavoida säiliön huohotinputket palamisilman syöttöön tai johonkin muuhun asianmukaiseen puhdistusjärjestelmään;

—

kontrolloida hajuriskiä seisokkien aikana, kun käytettävissä ei ole ollenkaan polttokapasiteettia, esimerkiksi:

—	ohjaamalla poistoilma vaihtoehtoiseen puhdistusjärjestelmään, esimerkiksi märkäpesuriin tai kiinteään adsorptiopetiin;

—	minimoimalla jätteen määrä varastossa, esim. keskeyttämällä, vähentämällä tai siirtämällä jätetoimituksia osana jätevirran hallintaa (katso BAT 9);

—

varastoimalla jäte asianmukaisesti umpinaisiin paaleihin.

BAT 22. Kun polttolaitoksissa käsitellään kaasumaisia ja nestemäisiä jätteitä, jotka ovat haisevia ja/tai josta voi irtautua haihtuvia aineita, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on haihtuvien yhdisteiden hajapäästöjen syntymisen estämiseksi ohjata jätteet tulipesään suoralla syötöllä.

Kuvaus

Irtojätteen säiliöissä (esim. säiliöautoissa) toimitettujen kaasumaisten ja nestemäisten jätteiden suora syöttö toteutuu yhdistämällä jätesäiliö kattilan syöttölinjaan. Säiliö tyhjennetään tämän jälkeen paineistamalla se typellä, tai jos viskositeetti on tarpeeksi alhainen, pumppaamalla neste.

Polttoa varten sopivissa jätesäiliöissä (esim. tynnyreissä) toimitettujen kaasumaisten ja nestemäisten jätteiden osalta suora syöttö toteutetaan toimittamalla säiliöt suoraan kattilaan.

Soveltaminen

Ei välttämättä voida soveltaa jätevesilietteen polttamiseen. Tämä riippuu esimerkiksi lietteen vesipitoisuudesta ja esikuivauksen tarpeesta tai sekoittamisesta muiden jätteiden kanssa.

BAT 23. Kuonan ja pohjatuhkan käsittelystä ilmaan vapautuvien pölyn hajapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on sisällyttää ympäristöjärjestelmään (katso BAT 1) seuraavat pölyn hajapäästöjen hallintatoimenpiteet:

—	merkittävimpien pölyn hajapäästölähteiden määrittäminen (esim. standardin EN 15445 perusteella);

—	asianmukaisten toimenpiteiden ja menetelmien määrittäminen ja käyttöönotto hajapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi tietyssä ajassa.

BAT 24. Kuonan ja pohjatuhkan käsittelystä ilmaan vapautuvien pölyn hajapäästöjen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Menetelmä	Kuvaus	Soveltaminen
a	Suljetaan ja katetaan laitteet	Suljetaan/katetaan mahdollisesti pölyävät toiminnot (jauhaminen, seulominen) ja/tai katetaan kuljetushihnat ja nostolaitteet. Sulkeminen voidaan tehdä myös asentamalla kaikki laitteet suljettuun rakennukseen.	Laitteiden asentamista suljettuun rakennukseen ei välttämättä voida soveltaa, kun kyseessä ovat liikuteltavat käsittelylaitteet.
b	Rajoitetaan purkukorkeutta	Purkukorkeus sovitetaan kasan korkeuden mukaiseksi mieluiten automaattisesti (esim. käyttämällä kuljetushihnoja, joiden korkeutta voidaan säätää).	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Suojataan varastoja tuulelta	Suojataan irtojätteen varastointialueet tai kasat kattamalla ne tai ympäröimällä ne siirrettävillä tai kiinteillä väliseinillä tai pystysuuntaisella kasvillisuudella sekä suuntaamalla kasat asianmukaisesti vallitsevaan tuuleen nähden.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Käytetään vesikostutusta	Asennetaan vesikostutusjärjestelmät pölyn hajapäästöjen pääasiallisiin lähteisiin. Pölyhiukkasten kosteuttaminen lisää niiden agglomeroitumista ja vähentää näin pölyn kulkeutumista. Kasoista syntyviä pölyn hajapäästöjä voidaan vähentää käyttämällä sopivaa kostutusmenetelmää kuormaus- ja purkupaikoissa sekä itse kasoissa.	Voidaan soveltaa yleisesti.
e	Optimoidaan kosteuspitoisuus	Optimoidaan kosteuspitoisuus kuonassa ja/tai pohjatuhkassa tasolle, joka on tarpeen metallien ja kivennäisaineiden tehokasta hyödyntämistä varten ja joka samalla minimoi pölypäästöjä.	Voidaan soveltaa yleisesti.
f	Toimitaan alipaineessa	Toteutetaan kuonan ja/tai pohjatuhkan käsittely suljetuissa laitteistoissa tai rakennuksissa (katso menetelmä a) alipaineessa, jotta mahdollistetaan poistoilman käsittely puhdistusmenetelmällä (katso BAT 26) kanavoituina päästöinä.	Voidaan soveltaa ainoastaan kuivana poistettuun ja muuhun kosteudeltaan alhaiseen pohjatuhkaan.

1.5.2 Kanavoidut päästöt

1.5.2.1 Pölyn, metallien ja metalloidien päästöt

BAT 25. Jätteenpoltosta ilmaan vapautuvien pölyn, metallien ja metalloidien kanavoitujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Menetelmä	Kuvaus	Soveltaminen
a	Letkusuodatin	Ks. kohta 2.2.	Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin. Voidaan soveltaa yleisesti olemassa oleviin laitoksiin savukaasujen puhdistusjärjestelmän toimintalämpötilaprofiilin asettamissa rajoissa.
b	Sähkösuodatin	Ks. kohta 2.2.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Kuiva sorbentti-injektio	Ks. kohta 2.2. Ei merkitystä pölyn päästöjen vähentämiselle. Metallien adsorptio kuivan sorbentti-injektoinnin järjestelmässä tai puolikuivassa (kostutetun absorbentin käyttöön perustuvassa) järjestelmässä happamien päästökomponenttien vähentämiseksi. Reagenttina käytetään aktiivihiiltä tai muita reagentteja.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Märkäpesuri	Ks. kohta 2.2. Märkäpesurijärjestelmiä ei käytetä pääasiallisena pölypoistomenetelmänä vaan ne asennetaan muiden puhdistusmenetelmien jälkeen pölyn, metallien ja metalloidien pitoisuuksien vähentämiseksi savukaasussa.	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa veden vähäinen saatavuus, esimerkiksi kuivilla alueilla.
e	Kiinteä tai liikkuva peti -adsorptio	Ks. kohta 2.2. Järjestelmän avulla adsorboidaan pääasiassa elohopeaa ja muita metalleja ja metalloideja sekä orgaanisia yhdisteitä, mukaan lukien PCDD/F-yhdisteet, mutta se toimii myös tehokkaana pölyn viimeistelysuodattimena.	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa kokonaispainehäviö, joka liittyy savukaasujen puhdistusjärjestelmän kokoonpanoon. Olemassa olevissa laitoksissa sovellettavuuttaa saattaa rajoittaa tilanpuute.

Taulukko 3

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille pölyn, metallien ja metalloidien päästöille ilmaan jätteen poltosta

(mg/Nm3)
Muuttuja	BAT-päästötaso	Keskiarvon laskentajakso
Pöly	< 2–5 (24)	Vuorokausikeskiarvo
Cd+Tl	0,005–0,02	Näytteenottojakson keskiarvo
Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V	0,01–0,3	Näytteenottojakson keskiarvo

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 4.

BAT 26. Kuonan ja/tai pohjatuhkan suljetussa tilassa tapahtuvasta käsittelystä ilmaan vapautuvien kanavoitujen poistoilman pölypäästöjen (katso BAT 24 f) vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käsitellä poistoilma letkusuodattimella (ks. kohta 2.2).

Taulukko 4

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoidun poistoilman pölynpäästöille ilmaan kuonan ja/tai pohjatuhkan suljetussa tilassa tapahtuvasta käsittelystä

(mg/Nm3)
Muuttuja	BAT-päästötaso	Keskiarvon laskentajakso
Pöly	2–5	Näytteenottojakson keskiarvo

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 4.

1.5.2.2 HCl-, HF- ja SO2 -päästöt

BAT 27. Jätteenpoltosta ilmaan vapautuvien kanavoitujen HCl-, HF- ja SO2 -päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Menetelmä	Kuvaus	Soveltaminen
a	Märkäpesuri	Ks. kohta 2.2.	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa veden vähäinen saatavuus, esimerkiksi kuivilla alueilla.
b	Kostutetun absorbentin syöttö	Ks. kohta 2.2.	Voidaan soveltaa yleisesti.
c	Kuiva sorbentti-injektio	Ks. kohta 2.2.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Suora rikinpoisto	Ks. kohta 2.2. Käytetään savukaasun happamien päästökomponenttien osittaiseen puhdistukseen ennen muita menetelmiä.	Voidaan soveltaa ainoastaan leijukerroskattiloihin.
e	Tulipesäinjektio	Ks. kohta 2.2. Käytetään savukaasun happamien päästökomponenttien osittaiseen puhdistukseen ennen muita menetelmiä.	Voidaan soveltaa yleisesti.

BAT 28. Jätteen poltosta ilmaan vapautuvien kanavoitujen HCl-, HF- ja SO2-päästöpiikkien aikaisten päästöjen vähentämiseksi samalla kun rajoitetaan reagenssien kulutusta sekä kuivasta sorbentti-injektiosta ja kostutetun absorbentin syötöstä syntyvien jäännösten määrää, parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää menetelmää a tai kumpaakin seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Optimoitu ja automatisoitu reagenssin annostelu

HCl:n ja/tai SO2:n jatkuvien mittausten (ja/tai muiden tähän tarkoitukseen mahdollisten muuttujien) käyttö ennen ja/tai jälkeen savukaasujen puhdistusjärjestelmää automatisoidun reagenssiannostelun optimoimiseksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Reagenssien takaisinkierrätys

Savukaasujen puhdistuksessa kerättyjen kiintoaineiden osittainen takaisinkierrätys jäännöksiin sisältyvien reagoimattomien reagenssien määrän vähentämiseksi.

Menetelmää käytetään erityisesti niissä savukaasujen puhdistusmenetelmissä, joissa on suuri stoikiometrinen ylimäärä.

Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin.

Voidaan soveltaa olemassa oleviin laitoksiin letkusuodattimen koon rajoissa.

Taulukko 5

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille HCl-, HF- ja SO2 päästöille ilmaan jätteen poltosta

(mg/Nm3)
Muuttuja	BAT-päästötaso		Keskiarvon laskentajakso
Muuttuja	Uusi laitos	Olemassa oleva laitos	Keskiarvon laskentajakso
HCl	< 2–6 (25)	< 2–8 (25)	Vuorokausikeskiarvo
HF	< 1	< 1	Vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo
SO2	5–30	5–40	Vuorokausikeskiarvo

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 4.

1.5.2.3 NOX-, N2O-, CO- ja NH3-päästöt

BAT 29. Ilmaan vapautuvien kanavoitujen NOX-päästöjen vähentämiseksi samalla kun rajoitetaan jätteenpoltosta syntyviä CO- ja N2O-päästöjä ja selektiivisen ei-katalyyttisen pelkistyksen (SNCR) ja/tai selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) käytöstä syntyviä NH3-päästöjä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää.

	Menetelmä	Kuvaus	Soveltaminen
a	Polttoprosessin optimointi	Ks. kohta 2.1.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Savukaasujen takaisinkierrätys	Ks. kohta 2.2.	Olemassa olevissa laitoksissa sovellettavuuttaa saattavat rajoittaa tekniset rajoitteet (esim. epäpuhtauspitoisuus savukaasussa, poltto-olosuhteet).
c	Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)	Ks. kohta 2.2.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)	Ks. kohta 2.2.	Olemassa olevissa laitoksissa sovellettavuuttaa saattaa rajoittaa tilanpuute.
e	Katalyyttiset suodatinpussit	Ks. kohta 2.2.	Voidaan soveltaa ainoastaan laitoksiin, joissa on letkusuodatin.
f	Selektiivisen ei-katalyyttisen pelkistyksen (SNCR) ja selektiivisen katalyyttisen pelkistyksen (SCR) suunnittelun ja toiminnan optimointi	Reagenssin ja NOX:n suhteen optimointi tulipesän tai kanavan poikkileikkauksessa, reagenssipisaroiden koon optimointi sekä sen toimintalämpötila-alueen, johon reagentti injektoidaan, optimointi.	Voidaan soveltaa ainoastaan, kun käytetään SNCR:ää ja SCR:ää NOX-päästöjen vähentämiseen.
g	Märkäpesuri	Ks. kohta 2.2. Kun käytetään märkäpesuria savukaasun happamien päästökomponenttien puhdistukseen erityisesti SNCR:n kanssa, reagoimaton ammoniakki absorboituu pesuriliuokseen, ja kun ammoniakki on stripattu, se voidaan kierrättää SNCR- tai SCR-reagenssina.	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa veden vähäinen saatavuus, esimerkiksi kuivilla alueilla.

Taulukko 6

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille NOX- ja CO-päästöille ilmaan jätteen poltosta sekä kanavoiduille NH3-päästöille ilmaan SNCR:n ja/tai SCR:n käytöstä

(mg/Nm3)
Muuttuja	BAT-päästötaso		Keskiarvon laskentajakso
	Uusi laitos	Olemassa oleva laitos
NOX	50–120 (26)	50–150 (26) (27)	Vuorokausikeskiarvo
CO	10–50	10–50
NH3	2–10 (26)	2–10 (26) (28)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 4.

1.5.2.4 Orgaanisten yhdisteiden päästöt

BAT 30. Jätteenpoltosta ilmaan vapautuvien kanavoitujen orgaanisten yhdisteiden, mukaan lukien PCDD/F- ja PCB-päästöt, vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää menetelmiä a, b, c ja d sekä yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää e–i.

	Menetelmä	Kuvaus	Soveltaminen
a	Polttoprosessin optimointi	Ks. kohta 2.1. Polton muuttujien optimointi orgaanisten yhdisteiden, mukaan lukien jätteessä esiintyvät PCDD/F- ja PCB-yhdisteet, hapettumisen edistämiseksi ja niiden ja niiden lähtöaineiden (uudelleen) muodostumisen estämiseksi.	Voidaan soveltaa yleisesti.
b	Jätteen syötön valvonta	Tietämys kattilaan syötettävän jätteen palamisominaisuuksista ja niiden valvonta optimaalisten ja mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaisten ja tasaisten poltto-olosuhteiden varmistamiseksi.	Ei voida soveltaa sairaalajätteeseen tai kiinteään yhdyskuntajätteeseen.
c	Kattilan on-line- ja off-line-puhdistus	Kattilan konvektiopakettien tehokas puhdistus kattilassa olevan pölyn viipymäajan ja kertymisen vähentämiseksi ja siten PCDD/F-yhdisteiden muodostumisen vähentämiseksi kattilassa. Käytetään kattilan käydessä ja seistessä (on-line ja off-line) sovellettavien puhdistusmenetelmien yhdistelmää.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Savukaasun nopea jäähdytys	Savukaasun nopea jäähdytys yli 400 °C:n lämpötiloista alle 250 °C:n lämpötiloihin ennen pölynpuhdistusta PCDD/F-yhdisteiden jälleensynteesin (de novo synthesis) estämiseksi. Tämä saavutetaan kattilan asianmukaisella suunnittelulla ja /tai jäähdyttämällä savukaasuja vesisuihkulla. Viimeksi mainittu vaihtoehto rajoittaa energian määrää, joka voidaan ottaa talteen savukaasusta, ja sitä käytetään erityisesti poltettaessa jätettä, jonka halogeenipitoisuus on korkea.	Voidaan soveltaa yleisesti.
e	Kuiva sorbentti-injektio	Ks. kohta 2.2. Adsorptio aktiivihiilen tai muiden reagenssien injektiolla, yleensä yhdistettynä letkusuodattimeen, jossa reaktiokerros luodaan letkujen pinnalle kertyvässä kiintoainekerroksessa ja syntyneet kiintoaineet poistetaan.	Voidaan soveltaa yleisesti.
f	Kiinteä tai liikkuva peti -adsorptio	Ks. kohta 2.2.	Sovellettavuutta saattaa rajoittaa kokonaispainehäviö, joka liittyy savukaasujen puhdistusjärjestelmään. Olemassa olevissa laitoksissa sovellettavuuttaa saattaa rajoittaa tilanpuute.
g	Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)	Ks. kohta 2.2. Kun käytetään SCR:ää NOX:n poistamiseen, SCR-järjestelmän riittävä katalyyttipinta edesauttaa myös PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden päästöjen osittaista vähentämistä. Tätä menetelmää käytetään yleensä yhdessä menetelmän e, f tai i kanssa.	Olemassa olevissa laitoksissa sovellettavuutta saattaa rajoittaa tilanpuute.
h	Katalyyttiset suodatinpussit	Ks. kohta 2.2.	Voidaan soveltaa ainoastaan laitoksiin, joissa on letkusuodatin.
i	Hiilisorbentti märkäpesurissa	PCDD/F- ja PCB-yhdisteet adsorboidaan märkäpesuriin lisätyllä hiilisorbentilla joko pesuliuokseen tai kylläisiin täytekappaleisiin. Menetelmää käytetään PCDD/F-yhdisteiden poistamiseen yleensä sekä pesuriin kerääntyneiden ja erityisesti pysäytys- ja käynnistysjaksojen aikana tapahtuvien PCDD/F-yhdisteiden uudelleenemissioiden (ns. muisti-ilmiön) estämiseksi.	Voidaan soveltaa ainoastaan laitoksiin, joissa on märkäpesuri.

Taulukko 7

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille TVOC- ja PCDD/F-päästöille sekä dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden päästöille ilmaan jätteen poltosta

Muuttuja	Yksikkö	BAT-päästötaso		Keskiarvon laskentajakso
Muuttuja	Yksikkö	Uusi laitos	Olemassa oleva laitos	Keskiarvon laskentajakso
TVOC	mg/Nm3	< 3–10	< 3–10	Vuorokausikeskiarvo
PCDD/F (29)	ng I-TEQ/Nm3	< 0,01–0,04	< 0,01–0,06	Näytteenottojakson keskiarvo
PCDD/F (29)	ng I-TEQ/Nm3	< 0,01–0,06	< 0,01–0,08	Pitkän aikavälin näytteenottojakso (30)
PCDD/F + dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet (29)	ng WHO-TEQ/Nm3	< 0,01–0,06	< 0,01–0,08	Näytteenottojakson keskiarvo
PCDD/F + dioksiinin kaltaiset PCB-yhdisteet (29)	ng WHO-TEQ/Nm3	< 0,01–0,08	< 0,01–0,1	Pitkän aikavälin näytteenottojakso (30)

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 4.

1.5.2.5 Elohopeapäästöt

BAT 31. Jätteenpoltosta ilmaan vapautuvien kanavoitujen elohopeapäästöjen (myös elohopeapäästöpiikkien) vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Märkäpesuri

(alhainen pH)

Ks. kohta 2.2.

Märkäpesuri, joka toimii pH-arvolla noin 1.

Menetelmässä elohopean poistonopeutta voidaan parantaa lisäämällä pesuliuokseen reagensseja ja/tai adsorbentteja, esim.

—	oksidantteja, kuten vetyperoksidi, jolla muunnetaan alkuainemuotoinen elohopea vesiliukoiseen hapetettuun muotoon;

—	rikkiyhdisteet vakaiden kompleksien tai elohopeasuolojen muodostamiseksi;

—	hiilisorbentti elohopean, myös alkuainemuotoisen elohopean, adsorboimiseksi.

Kun suunnitellaan riittävän korkea puskurikapasiteetti elohopean talteenottoa varten, menetelmä estää tehokkaasti elohopeapäästöpiikkien esiintymisen.

Sovellettavuutta saattaa rajoittaa veden vähäinen saatavuus, esimerkiksi kuivilla alueilla.

Kuiva sorbentti-injektio

Ks. kohta 2.2.

Adsorptio aktiivihiilen tai muiden reagenssien injektiolla, yleensä yhdistettynä letkusuodattimeen, jossa reaktiokerros luodaan letkujen pinnalle kertyvässä kiintoainekerroksessa ja syntyneet kiintoaineet poistetaan.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Erittäin reaktiivisen aktiivihiilen injektio

Rikillä tai muilla reagensseilla seostetun reaktiivisen aktiivihiilen injektio, jotta parannetaan reaktiivisuutta elohopean kanssa.

Tavallisesti tämän erittäin reaktiivisen aktiivihiilen injektio ei ole jatkuvaa vaan se tapahtuu ainoastaan, kun havaitaan elohopeapiikki. Tätä varten menetelmää voidaan käyttää yhdessä käsittelemättömässä savukaasussa olevan elohopean jatkuvan tarkkailun kanssa.

Ei mahdollisesti voida soveltaa jätevesilietteen polttoon tarkoitettuihin laitoksiin.

Bromin lisäys kattilaan

Jätteeseen lisätty tai kattilaan injektoitu bromidi muuntuu korkeissa lämpötiloissa alkuainebromiksi, jolloin alkuainebromi hapettuu vesiliukoiseksi ja erittäin adsorboituvaksi HgBr2:ksi.

Menetelmää käytetään yhdessä loppupään puhdistusmenetelmän, kuten märkäpesurin tai aktiivihiilen injektointijärjestelmän kanssa.

Tavallisesti bromidin injektio ei ole jatkuvaa vaan se tapahtuu ainoastaan, kun havaitaan elohopeapiikki. Tätä varten menetelmää voidaan käyttää yhdessä käsittelemättömässä savukaasussa olevan elohopean jatkuvan tarkkailun kanssa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Kiinteä tai liikkuva peti -adsorptio

Ks. kohta 2.2.

Kun käytetään riittävän korkeaa puskurikapasiteettia, menetelmä estää tehokkaasti elohopeapäästöjepiikkien esiintymisen.

Sovellettavuutta saattaa rajoittaa kokonaispainehäviö, joka liittyy savukaasujen puhdistusjärjestelmään. Olemassa olevissa laitoksissa sovellettavuutta saattaa rajoittaa tilanpuute.

Taulukko 8

Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset BAT-päästötasot kanavoiduille elohopeapäästöille ilmaan jätteen poltosta

(µg/Nm3)
Muuttuja	BAT-AEL (31)		Keskiarvon laskentajakso
	Uusi laitos	Olemassa oleva laitos
Hg	< 5–20 (32)	< 5–20 (32)	Vuorokausikeskiarvo tai näytteenottojakson keskiarvo
	1–10	1–10	Pitkän aikavälin näytteenottojakso

Ohjeellisesti elohopeapäästötasojen puolen tunnin keskiarvo on yleensä:

—	< 15–40 µg/Nm3 olemassa oleville laitoksille;

—	< 15–35 µg/Nm3 uusille laitoksille.

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 4.

1.6 Päästöt veteen

BAT 32. Pilaantumattoman veden pilaantumisen estämiseksi, veteen johdettavien päästöjen vähentämiseksi sekä resurssitehokkuuden parantamiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on erottaa jätevesivirrat ja käsitellä ne erikseen niiden ominaisuuksien mukaan.

Kuvaus

Jätevesivirrat (esim. pintavalunta, jäähdytysvesi, savukaasun ja pohjatuhkan käsittelystä peräisin oleva jätevesi, jätteen vastaanotto-, käsittely- ja varastointialueilta kerätty hulevesi (katso BAT 12 a)) erotetaan, jotta ne voidaan käsitellä erikseen niiden ominaisuuksien sekä tarvittavien käsittelymenetelmien yhdistelmän perusteella. Pilaantumattoman veden virrat erotetaan jätevesivirroista, jotka edellyttävät käsittelyä.

Kun otetaan talteen suolahappoa ja/tai kipsiä märkäpesurin poistovedestä, pesurijärjestelmän eri vaiheista (happamat ja emäksiset) peräisin olevat jätevedet käsitellään erikseen.

Soveltaminen

Voidaan soveltaa yleisesti uusiin laitoksiin.

Voidaan soveltaa olemassa oleviin laitoksiin vedenkeräysjärjestelmän rakenteen asettamissa rajoissa.

BAT 33. Veden käytön vähentämiseksi ja jäteveden synnyn ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi polttolaitoksessa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

	Menetelmä	Kuvaus	Soveltaminen
a	Jätevedettömät savukaasujen puhdistusmenetelmät	Sellaisten savukaasujen puhdistusmenetelmien käyttö, joista ei synny jätevettä (esim. kuiva sorbentti-injektio tai kostutetun absorbentin syöttö, katso kohta 2.2).	Ei mahdollisesti voida soveltaa poltettaessa vaarallista jätettä, jonka halogeenipitoisuus on korkea.
b	Savukaasujen puhdistuksesta peräisin olevan jäteveden injektio	Savukaasujen puhdistuksesta peräisin oleva jätevesi injektoidaan savukaasujen puhdistusjärjestelmän kuumempiin osiin.	Voidaan soveltaa ainoastaan kiinteän yhdyskuntajätteen polttoon.
c	Veden uudelleenkäyttö/kierrätys	Jäännösvesivirrat käytetään uudelleen muihin tarkoituksiin. Uudellenkäytön/kierrätyksen määrää rajoittavat sen prosessin laatuvaatimukset, johon vesi ohjataan.	Voidaan soveltaa yleisesti.
d	Pohjatuhkan kuivakäsittely	Kuiva, kuuma pohjatuhka putoaa arinalta kuljetinjärjestelmään, ja ilma viilentää sen. Prosessissa ei käytetä vettä.	Voidaan soveltaa vain arinakattiloihin. Saattaa olla olemassa teknisiä rajoitteita, jotka estävät järjestelmän jälkiasennuksen olemassa oleviin polttolaitoksiin.

BAT 34. Savukaasujen puhdistusjärjelmästä ja/tai kuonan ja pohjatuhkan varastoinnista ja käsittelystä veteen johdettujen päästöjen vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien asianmukaista yhdistelmää ja käyttää sekundäärisiä menetelmiä mahdollisimman lähellä päästölähdettä laimentumisen estämiseksi.

	Menetelmä	Epäpuhtaudet, joihin menetelmällä voidaan vaikuttaa
Primääriset menetelmät
a	Polttoprosessin (katso BAT 14) ja/tai savukaasujen puhdistusjärjestelmän (esim. SNCR/SCR:n, katso BAT 29 f) optimointi	Orgaaniset yhdisteet, mukaan lukien PCDD/F-yhdisteet, ammonium/ammoniakki
Sekundaariset menetelmät (33)
Alustava ja primäärikäsittely
b	Tasaus	Kaikki epäpuhtaudet
c	Neutralointi	Hapot, alkalit
d	Fysikaalinen erottelu, esimerkiksi seuloilla, sihdeillä, hiekanerottimilla tai esiselkeytysaltailla	Karkea kiintoaines, suspendoitunut kiintoaines
Fysikaalis-kemiallinen käsittely
e	Adsorptio aktiivihiileen	Orgaaniset yhdisteet, mukaan lukien PCDD/F-yhdisteet, elohopea
f	Saostaminen	Liuenneet metallit/metalloidit, sulfaatti
g	Hapettaminen	Sulfidi, sulfiitti, orgaaniset yhdisteet
h	Ioninvaihto	Liuenneet metallit/metalloidit
i	Strippaus	Puhdistettavissa olevat epäpuhtaudet (esimerkiksi ammonium/ammoniakki)
j	Käänteisosmoosi	Ammonium/ammoniakki, metallit ja metalloidit, sulfaatti, kloridi, orgaaniset yhdisteet
Viimeinen kiintoaineksen poisto
k	Koagulaatio ja flokkulaatio	Suspendoitunut kiintoaines ja hiukkasiin kiinnittyneet metallit/metalloidit
l	Selkeytys
m	Suodatus
n	Flotaatio

Taulukko 9

BAT-päästötasot suorille päästöille vastaanottavaan vesistöön

Muuttuja		Prosessi	Yksikkö	BAT-päästötaso (34)
Kiintoaineen kokonaispitoisuus (TSS)		Savukaasujen puhdistusjärjestelmä Pohjatuhkan käsittely	mg/l	10–30
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)		Savukaasujen puhdistusjärjestelmä Pohjatuhkan käsittely		15–40
Metallit ja metalloidit	As	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,01–0,05
	Cd	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,005–0,03
	Cr	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,01–0,1
	Cu	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,03–0,15
	Hg	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,001–0,01
	Ni	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,03–0,15
	Pb	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä Pohjatuhkan käsittely		0,02–0,06
	Sb	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,02–0,9
	Tl	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,005–0,03
	Zn	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,01–0,5
Ammoniakkityppi (NH4-N)		Pohjatuhkan käsittely		10–30
Sulfaatti (SO4 2-)		Pohjatuhkan käsittely		400–1 000
PCDD/F		Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	ng I-TEQ/l	0,01–0,05

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 6.

Taulukko 10

BAT-päästötasot epäsuorille päästöille vastaanottavaan vesistöön

Muuttuja		Prosessi	Yksikkö	BAT-päästötaso (35) (36)
Metallit ja metalloidit	As	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	mg/l	0,01–0,05
	Cd	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,005–0,03
	Cr	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,01–0,1
	Cu	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,03–0,15
	Hg	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,001–0,01
	Ni	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,03–0,15
	Pb	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä Pohjatuhkan käsittely		0,02–0,06
	Sb	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,02–0,9
	Tl	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,005–0,03
	Zn	Savukaasujen puhdistusjärjestelmä		0,01–0,5
PCDD/F		Savukaasujen puhdistusjärjestelmä	ng I-TEQ/l	0,01–0,05

Tähän liittyvä tarkkailu on esitetty kohdassa BAT 6.

1.7 Materiaalitehokkuus

BAT 35. Resurssitehokkuuden lisäämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käsitellä pohjatuhkaa erillään savukaasujen puhdistusjäännöksistä.

BAT 36. Resurssitehokkuuden lisäämiseksi kuonan ja pohjatuhkan käsittelyssä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää seuraavassa esitettyjen menetelmien tarkoituksenmukaista yhdistelmää riskinarvioinnin perusteella riippuen kuonan ja pohjatuhkan vaarallisista ominaisuuksista.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Seulominen ja siivilöinti

Värähtelyseuloja, täryseuloja ja rumpuseuloja käytetään pohjatuhkan lajitteluun koon perusteella ennen jatkokäsittelyä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Murskaaminen

Mekaanisia käsittelytoimia, joilla on tarkoitus valmistella materiaalit metallien talteenottoa varten tai kyseisten materiaalien myöhempää käyttöä varten, esim. tien- ja maanrakentamisessa.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Tuuliseulonta

Tuuliseulontaa käytetään lajittelemaan kevyitä palamattomia pohjatuhkaan sekoittuneita fraktioita siten, että kevyet fraktiot erottuvat ilmavirran mukana.

Tärypöytää käytetään kuljettamaan pohjatuhkat kouruun, minkä jälkeen materiaali putoaa ilmavirran läpi, joka lennättää pois palamattomat kevyet materiaalit, kuten puun, paperin tai muovin, kuljetushihnalle tai säiliöön, jotta ne voidaan palauttaa poltettavaksi.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Rautametallien ja muiden kuin rautametallien (värimetallien) talteenotto

Käytetään erilaisia menetelmiä, kuten

—	magneettinen erottaminen rautametalleja varten;

—	pyörrevirtaerotin muita kuin rautametalleja varten;

—	kaikkien metallien induktioerottelu.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Vanhentaminen

Vanhentamisprosessissa vakautetaan pohjatuhkan mineraalifraktio ilmakehän hiilidioksidilla (karbonointi), ylijäämäveden poistamisella ja hapettumisella.

Metallien talteenoton jälkeen pohjatuhkat varastoidaan ulkoilmaan tai katettuihin rakennuksiin usean viikon ajan, yleensä vesitiiviille lattiapinnalle, joka mahdollistaa kuivatuksen ja huleveden keräyksen.

Kasat voidaan kostuttaa kosteuspitoisuuden optimoimiseksi, jotta edistetään suolojen liukenemista ja karbonointiprosessia. Pohjatuhkien kostuttamisella ehkäistään myös pölypäästöjä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Pesu

Pohjatuhkien pesulla on mahdollista tuottaa kierrätysmateriaaleja, joiden liukenevien aineiden (esim. suolojen) liukoisuus on mahdollisimman pieni.

Voidaan soveltaa yleisesti.

1.8 Melu

BAT 37. Melupäästöjen estämiseksi tai, jos se ei ole mahdollista, niiden vähentämiseksi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa on käyttää yhtä tai useampaa seuraavassa esitettyä menetelmää.

Menetelmä

Kuvaus

Soveltaminen

Laitteiden ja rakennusten asianmukainen sijainti

Melutasoja voidaan alentaa kasvattamalla melulähteen ja melulle altistuvan kohteen välimatkaa sekä käyttämällä rakennuksia melusuojina.

Olemassa olevissa laitoksissa laitteiden uudelleensijoittelua saattavat rajoittaa tilanpuute tai liialliset kustannukset.

Operatiiviset toimenpiteet

Niitä ovat

—	laitteiden tehostetut tarkastukset ja kunnossapito;

—	suljettujen tilojen ovien ja ikkunoiden sulkeminen, jos mahdollista;

—	laitteiden käytön antaminen kokeneen henkilökunnan tehtäväksi;

—	melua aiheuttavien toimintojen välttäminen yöaikaan, jos mahdollista;

—	meluntorjunnan ottaminen huomioon kunnossapitotöissä.

Voidaan soveltaa yleisesti.

Vähän melua aiheuttavat laitteet

Näihin kuuluvat vähän melua aiheuttavat kompressorit, pumput ja puhaltimet.

Voidaan soveltaa yleisesti, kun korvataan vanhat laitteet tai asennetaan uudet laitteet.

Melun vaimentaminen

Melun leviämistä voidaan vähentää asettamalla esteitä melulähteen ja melulle altistuvan kohteen väliin. Hyviä esteitä ovat esimerkiksi meluvallit, penkereet ja rakennukset.

Olemassa olevissa laitoksissa esteiden hyödyntämistä saattaa rajoittaa tilanpuute.

Meluntorjuntalaitteet/

-infrastruktuuri

Tähän sisältyvät seuraavat:

—	melun vähentäjät;

—	laitteiden vaimennus;

—	melua aiheuttavien laitteiden kotelointi;

—	rakennusten äänieristäminen.

Olemassa olevissa laitoksissa sovellettavuuttaa saattaa rajoittaa tilanpuute.

2. TEKNIIKOIDEN KUVAUS

2.1 Yleiset menetelmät

Menetelmä

Kuvaus

Kehittynyt säätöjärjestelmä

Tietokonepohjaisen automaattisen järjestelmän käyttö polttohyötysuhteen valvontaan ja päästöjen ehkäisemisen ja/tai vähentämisen tukemiseen. Tämä sisältää myös käyttöparametrien ja päästöjen hyvin tehokkaan seurannan.

Polttoprosessin optimointi

Jätteen syöttönopeuden ja koostumuksen, lämpötilan sekä primäärisen ja sekundäärisen palamisilman virtausnopeuksien ja syöttökohtien optimointi, jotta tehokkaasti hapetetaan orgaaniset yhdisteet samalla kun vähennetään NOX:n muodostumista.

Kattilan suunnittelun ja käytön optimointi (esim. savukaasun lämpötila ja turbulenssi, savukaasun ja jätteen viipymäaika, happipitoisuus, jätteen sekoittuminen).

2.2 Ilmaan vapautuvia päästöjä vähentävät menetelmät

Menetelmä	Kuvaus
Letkusuodatin	Letkusuodattimet valmistetaan huokoisesta kudotusta tai huovutetusta kankaasta, jonka läpi kaasut ohjataan hiukkasten poistamiseksi. Letkusuodattimen käyttö edellyttää sellaisen kangasmateriaalin valintaa, joka soveltuu yhteen savukaasujen ominaisuuksien ja korkeimman toimintalämpötilan kanssa.
Tulipesäinjektio	Magnesium- tai kalsiumpohjaisten adsorbenttien injektio korkeassa lämpötilassa kattilan jälkipolttoalueella savukaasun happamien päästökomponenttien osittaista puhdistusta varten. Menetelmä on erittäin tehokas SOX:n ja HF:n poistamista varten ja tarjoaa lisäetuja päästöpiikkien tasoittamiselle.
Katalyyttiset suodatinpussit	Suodatinpussit joko kyllästetään katalyytillä tai katalyytti sekoitetaan suoraan orgaanisen materiaalin kanssa suodatinaineessa käytettävien kuitujen tuotannossa. Näitä kuituja voidaan käyttää PCDD/F-päästöjen vähentämiseen sekä yhdessä NH3:n lähteen kanssa NOX-päästöjen vähentämiseen.
Suora rikinpoisto	Magnesium- tai kalsiumpohjaisten adsorbenttien lisääminen leijukerroskattilan petiin.
Kuiva sorbentti-injektio	Kuivan jauhemaisen sorbentin ruiskutus ja levittäminen savukaasuvirtaan. Emässorbentit (esim. natriumbikarbonaatti, sammutettu kalkki) injektoidaan, jotta ne reagoivat happamien päästökomponenttien (HCl, HF and SOX) kanssa. Aktiivihiili injektoidaan yksinään tai muun aineen kanssa erityisesti PCDD/F-yhdisteiden ja elohopean adsorboimiseksi. Jäljellä olevat kiintoaineet poistetaan, useimmin letkusuodattimella. Yli jäävät reaktiiviset aineet voidaan kierrättää uudelleen niiden kulutuksen vähentämiseksi, mahdollisesti kemiallisen regeneroinnin tai höyryn injektoinnin jälkeen (katso BAT 28 b).
Sähkösuodatin	Sähkösuodattimet toimivat siten, että hiukkaset varataan sähköisesti ja erotetaan sähkökentän avulla. Ne voivat toimia hyvin erilaisissa olosuhteissa. Puhdistehokkuus voi olla riippuvainen kenttien määrästä, viipymäajasta (koko) sekä käsittelyketjussa ennen suodinta olevista hiukkasten poistolaitteista. Sähkösuodattimissa on yleensä kahdesta viiteen kenttää. Sähkösuodattimet voivat olla kuivia tai märkiä riippuen menetelmästä, jota käytetään pölyn poistamiseksi elektrodeista. Märkiä sähkösuodattimia käytetään tyypillisesti viimeistelysuodatusvaiheessa jäännöspölyn ja pisaroiden poistamiseksi märkäpesun jälkeen.
Kiinteä tai liikkuva peti -adsorptio	Savukaasu johdetaan kiinteä- tai liikkuvapetisen suodattimen kautta, jos adsorbenttia (esim. aktiivihiili, aktiivinen ruskohiili tai hiilikyllästetty polymeeri) käytetään epäpuhtauksien adsorboimiseen.
Savukaasujen takaisinkierrätys	Osa savukaasusta kierrätetään takaisin kattilaan korvaamaan osa puhtaasta palamisilmasta. Tämä sekä alentaa lämpötilaa että rajoittaa typen hapettumisen O2-pitoisuutta, mikä rajoittaa NOX:n muodostumista. Takaisinkierrätyksessä kattilan savukaasut johdetaan takaisin liekkiin, jotta vähennetään happipitoisuutta ja siten liekin lämpötilaa. Tällä menetelmällä myös vähennetään savukaasun energiahäviöitä. Energiansäästöjä saadaan aikaiseksi myös kun savukaasujen takaisinkierrätys vähentää savukaasujen virtausta savukaasujen puhdistinjärjestelmän läpi ja siten tarvittavan puhdistinjärjestelmän kokoa.
Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)	Typen oksidien selektiivinen pelkistys ammoniakilla tai urealla katalyytin läsnä ollessa. Tässä menetelmässä NOX pelkistyy typeksi reagoimalla ammoniakin kanssa katalyyttikerroksessa optimaalisessa toimintalämpötilassa, joka on yleensä noin 200–450 °C ennen hiukkasten poistoa (high-dust) ja 170–250 °C hiukkasten poiston jälkeen (tail end). Ammoniakki injektoidaan yleensä vesiliuoksena; ammoniakin lähde voi myös olla vedetön ammoniakki tai urealiuos. Katalyyttikerroksia voi olla useita. Käyttämällä useana katalyyttikerroksena asennettua laajempaa katalyyttipintaa saavutetaan tehokkaampi NOX:n pelkistys. ”Kanavan sisäinen” tai ”jälkikäsittelevä” SCR on menetelmä, jossa SNCR:n jälkeen käytetään SCR:ää, joka vähentää SNCR-yksiköstä tulevia ammoniakkipäästöjä.
Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)	Typen oksidien selektiivinen pelkistys typeksi ammoniakilla tai urealla korkeassa lämpötilassa ja ilman katalyyttiä. Toimintalämpötila-alueen on oltava 800–1 000 °C optimaalisen reaktion aikaansaamiseksi. SNCR-järjestelmän toimivuutta voidaan lisätä kontrolloimalla useammasta puhalluslanssista tapahtuvaa reagenssien injektointia (nopeasti reagoivan) lämpötilan akustisen tai infrapunamittausjärjestelmän avulla sen varmistamiseksi, että reagenssi injektoidaan koko ajan optimaalisessa lämpötilassa.
Kostutetun (”puolimärkä”) absorbentin syöttö	Kutsutaan myös ”puolikuivaksi” absorbentiksi. Emäksinen vesipohjainen liuos tai suspensio (esim. kalkkimaito) lisätään savukaasuvirtaan happamien päästökomponenttien talteenottamiseksi. Vesi haihtuu ja reaktiotuotteet ovat kuivia. Tuloksena olevat kiintoaineet voidaan kierrättää uudelleen reagenssien kulutuksen vähentämiseksi (katso BAT 28 b). Tässä menetelmässä käytetään erilaisia prosesseja, kuten hiutalekuivauksen (flash dry) prosesseja, joissa injektoidaan vettä (kaasun nopea jäähdytys) ja reagenssia filtterin sisäänmenokohdassa.
Märkäpesuri	Nesteen, yleensä veden tai vesipohjaisen liuoksen tai suspension käyttö epäpuhtauksien talteenottamiseksi savukaasusta absorptiolla; erityisesti tämä koskee savukaasujen happamia päästökomponentteja sekä muita liukenevia yhdisteitä ja kiintoaineita. Elohopean ja/tai PCDD/F:n adsorboimiseksi voidaan lisätä hiilisorbenttia (lietteenä tai hiilikyllästeisinä muovisina täytekappaleina) märkäpesuriin. Tässä yhteydessä käytetään erityyppisiä pesurimalleja, esim. suihkupesureita, rotaatiopesureita, venturipesureita, suihkepesureita ja täytekappalepesureita.

2.3 Veteen johdettavia päästöjä vähentävät menetelmät

Menetelmä	Kuvaus
Adsorptio aktiivihiileen	Liukenevien aineiden (liuenneiden aineiden) poistaminen jätevedestä siirtämällä ne kiinteiden, hyvin huokoisten hiukkasten (adsorbentin) pintaan. Aktiivihiiltä käytetään tyypillisesti orgaanisten yhdisteiden ja elohopean adsorptioon.
Saostaminen	Liuenneiden epäpuhtauksien muuttaminen liukenemattomiksi yhdisteiksi lisäämällä saostusaineita. Muodostuneet kiinteät saokset erotetaan sitten selkeytyksellä, flotaatiolla tai suodattamalla. Tyypillisiä metallisaostukseen käytettäviä kemikaaleja ovat kalkki, dolomiitti, natriumhydroksidi, natriumkarbonaatti, natriumsulfidi ja orgaaniset sulfidit. Kalsiumsuoloja (muita kuin kalkkia) käytetään sulfaatin tai fluoridin saostamiseen.
Koagulaatio ja flokkulaatio	Koagulaatiota ja flokkulaatiota käytetään erottamaan suspendoituneet kiintoaineet jätevedestä, ja se tehdään usein peräkkäisissä vaiheissa. Koagulaatio tehdään lisäämällä koaguloivia aineita (esim. rautakloridia), joiden varaus on vastakkainen kuin suspendoituneiden kiintoaineiden. Saostaminen tehdään lisäämällä polymeerejä siten, että mikroflokkihiukkasten törmäykset saavat ne yhdistymään ja tuottamaan siten suurempia flokkeja. Näin muodostuneet flokit erotellaan myöhemmin selkeyttämällä, ilmaflotaatiolla tai suodattamalla.
Tasaus	Virtausten ja epäpuhtauskuormien tasapainottaminen käyttäen säiliöitä tai muita hallintamenetelmiä.
Suodatus	Kiinteiden aineiden erottaminen jätevedestä viemällä se huokoisen väliaineen läpi. Tekniikka kattaa erityyppisiä menetelmiä, esimerkiksi hiekkasuodatuksen, mikrosuodatuksen ja ultrasuodatuksen.
Flotaatio	Kiinteiden ja nestemäisten hiukkasten erottaminen jätevedestä sitomalla ne kaasukupliin, tavallisesti ilmaan. Kelluvat hiukkaset kerääntyvät veden pinnalle, ja ne kootaan kuorimakauhoilla.
Ioninvaihto	Ionisten epäpuhtauksien kerääminen jätevedestä ja niiden korvaaminen hyväksyttävämmillä ioneilla ioninvaihtohartsin avulla. Epäpuhtaudet otetaan väliaikaisesti talteen ja päästetään myöhemmin regenerointi- tai vastahuuhtelunesteeseen.
Neutralointi	Jäteveden pH:n säätäminen neutraaliksi (noin pH 7) lisäämällä kemikaaleja. Natriumhydroksidia (NaOH) tai kalsiumhydroksidia (Ca(OH)2) käytetään tavallisesti pH-tason nostamiseen, kun taas rikkihappoa (H2SO4), suolahappoa (HCl) tai hiilidioksidia (CO2) käytetään pH-tason alentamiseen. Neutraloinnin aikana jotkin aineet saattavat saostua.
Hapettaminen	Epäpuhtauksien muuntaminen hapettavien kemiallisten aineiden avulla vastaaviksi yhdisteiksi, jotka ovat vähemmän vaarallisia ja/tai helpommin puhdistettavissa. Kun kyse on märkäpesurien käytön jätevedestä, sulfiitin (SO3 2-) hapettamiseen sulfaatiksi (SO4 2-) voidaan käyttää ilmaa.
Käänteisosmoosi	Kalvomenetelmä, jossa kalvolla erotettujen osien välinen paine-ero saa veden virtaamaan väkevämmästä liuoksesta laimeampaan
Selkeytys	Suspendoituneiden kiintoaineiden erottaminen painovoimaan perustuvalla selkeyttämisellä.
Strippaus	Puhdistettavissa olevien epäpuhtauksien (esimerkiksi ammoniakin) poistaminen jätevedestä asettamalla se kosketukseen nopean kaasuvirran kanssa epäpuhtauksien siirtämiseksi kaasufaasiin. Epäpuhtaudet otetaan myöhemmin talteen (esimerkiksi kondensoimalla) jatkokäyttöä tai hävittämistä varten. Poistotehokkuutta voidaan parantaa lisäämällä lämpötilaa tai vähentämällä painetta.

2.4 Hallintamenetelmät

Menetelmä

Kuvaus

Hajunhallintasuunnitelma

Osana ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) hajunhallintasuunnitelma, joka sisältää seuraavat osat:

a.	hajun tarkkailu EN-standardien mukaisesti (esim. standardin EN 13725 mukainen dynaaminen olfaktometria hajupitoisuuden määrittämiseksi); sitä voidaan täydentää hajulle altistumisen mittauksella/arvioinnilla (esim. standardin EN 16841–1 tai EN 16841–2 mukaisesti) tai hajun vaikutuksen arvioinnilla;

b.	havaittuihin hajutapahtumiin, esimerkiksi valituksiin, reagointi;

c.	hajujen ehkäisy- ja vähentämisohjelma, jonka tarkoituksena on määrittää hajulähde (lähteet); luonnehtia lähteiden vaikutukset; ja panna täytäntöön päästöjen estämistä ja/tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä.

Melunhallintasuunnitelma

Melunhallintasuunnitelma on osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) ja se sisältää seuraavat osat:

a.	melunvalvonta:

b.	havaittuihin melutapahtumiin, esimerkiksi valituksiin, reagointi;

c.	melun vähentämistä koskeva ohjelma, jolla pyritään yksilöimään melulähde/-lähteet, mittaamaan/arvioimaan melualtistus, luonnehtimaan lähteiden vaikutukset ja panemaan täytäntöön melun estämistä ja/tai vähentämistä koskevia toimenpiteitä.

Onnettomuuksien hallintasuunnitelma

Onnettomuuksien hallintasuunnitelma on osa ympäristöjärjestelmää (ks. BAT 1) ja siinä yksilöidään laitoksen aiheuttamat vaarat ja niihin liittyvät riskit sekä määritellään toimenpiteet näiden riskien torjumiseksi. Suunnitelmassa otetaan huomioon inventaario esiintyvistä tai todennäköisesti esiintyvistä epäpuhtauksista, joilla voi vapautuessaan olla ympäristövaikutuksia. Se voidaan laatia käyttäen esimerkiksi vioittumis- ja vaikutusanalyysiä (FMEA) ja/tai vika-, vaikutus- ja kriittisyysanalyysiä (FMECA).

Onnettomuuksien hallintasuunnitelma sisältää palonehkäisy-, havaitsemis- ja torjuntasuunnitelman, joka on riskiperusteinen ja sisältää automaattisten palonhavaitsemis- ja varoitusjärjestelmien sekä manuaalisten ja/tai automaattisten sammutus- ja torjuntajärjestelmien käytön. Palonehkäisy-, havaitsemis- ja torjuntajärjestelmät ovat tärkeitä erityisesti seuraaville:

—	jätteen varastointi- ja esikäsittelyalueet;

—	tulipesän syöttöalueet;

—	sähköiset ohjausjärjestelmät;

—	letkusuodattimet;

—	kiinteät adsorptiopedit.

Lisäksi etenkin niiden laitosten osalta, joissa vastaanotetaan vaarallisia jätteitä, onnettomuuksien hallintasuunnitelma sisältää henkilöstön koulutusohjelmia, jotka koskevat seuraavia:

—	räjähdyksen- ja palonesto;

—	sammuttimet;

—	tietämys kemiallisista riskeistä (merkinnät, syöpää aiheuttavat aineet, myrkyllisyys, korroosio, tulipalot).

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3)

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 7)

(3) Jos 30 minuutin näytteenotto/mittaus ja/tai kolmen peräkkäisen mittauksen keskiarvo ei ole muuttujan osalta tarkoituksenmukainen näytteenottoon tai analysointiin liittyvien rajoitusten vuoksi, voidaan käyttää tarkoituksenmukaisempaa menettelyä. PCDD/F:n ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta käytetään yhtä 6–8 tunnin näytteenottojaksoa lyhyen aikavälin näytteenoton tapauksessa.

(4) Jatkuvia mittauksia koskevat yleiset EN-standardit ovat EN 15267–1, EN 15267–2, EN 15267–3 ja EN 14181. Kertaluonteisia mittauksia koskevat EN-standardit on esitetty taulukossa tai alaviitteissä.

(5) Kertaluonteisen tarkkailun osalta tarkkailutiheyttä ei sovelleta, jos laitos jouduttaisiin käynnistämään vain päästömittauksen suorittamista varten.

(6) Jos sovelletaan N2O:n jatkuvaa tarkkailua, sovelletaan jatkuvia mittauksia koskevia yleisiä EN-standardeja.

(7) HF:n jatkuva mittaus voidaan korvata kertaluonteisilla mittauksilla, joissa tarkkailu suoritetaan vähintään kerran 6 kuukaudessa, jos HCl-päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaat. HF:n kertaluonteista mittausta koskevaa EN-standardia ei ole saatavilla.

(8) Sellaisten laitosten osalta, jotka polttavat jätteitä, joiden elohopeapitoisuuden on osoitettu olevan alhainen ja tasainen (esimerkiksi yhdestä jätejakeesta koostuvat jätevirrat, joiden koostumus on tunnettu), päästöjen jatkuva tarkkailu voidaan korvata pitkän aikavälin näytteenotolla (Hg:n pitkän aikavälin näytteenottoa koskevaa EN-standardia ei ole saatavilla) tai kertaluonteisilla mittauksilla, joiden tiheys on vähintään kerran 6 kuukaudessa. Jälkimmäisessä tapauksessa asianomainen standardi on EN 13211.

(9) Tarkkailua sovelletaan ainoastaan bromattuja palonestoaineita sisältävän jätteen polttoon tai laitoksiin, jotka käyttävät päätelmän BAT 31 d mukaista tekniikkaa jatkuvalla bromi-injektiolla.

(10) Tarkkailua ei sovelleta, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(11) Tarkkailua ei sovelleta, jos dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden päästöjen on osoitettu olevan alle 0,01 ng WHO-TEQ/Nm3.

(12) Tarkkailutiheys voi olla vähintään kerran 6 kuukaudessa, jos päästöjen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(13) Päivittäiset virtaukseen suhteutetut 24 tunnin kokoomanäytemittaukset voidaan korvata päivittäisillä hetkellisillä näytemittauksilla.

(14) Tarkkaillaan joko hehkutushäviötä tai orgaanisen hiilen kokonaismäärää.

(15) Alkuainehiili (joka on määritetty esimerkiksi DIN 19539 -standardin mukaisesti) voidaan vähentää mittaustuloksesta.

(16) Sovelletaan joko BAT-AEPL-tasoa TOC-pitoisuuden osalta tai BAT-AEPL-tasoa hehkutushäviön osalta.

(17) BAT-AEPL-tason alaraja voidaan saavuttaa, jos käytetään leijukerroskattiloita tai korkealämpötilarumpu-uuneja.

(18) BAT-AEEL-tasoa sovelletaan vain, jos lämmön talteenottokattilaa voidaan käyttää.

(19) BAT-AEEL-tasoja sovelletaan sähköntuotannon bruttohyötysuhteen osalta vain sellaisiin laitoksiin tai laitosten osiin, jotka tuottavat sähköä käyttäen lauhdeturbiinia.

(20) BAT-AEEL-vaihteluvälin yläraja voidaan saavuttaa käyttäen kohtaa BAT 20 f.

(21) BAT-AEEL-tasoja sovelletaan energiantuotannon bruttohyötysuhteen osalta vain sellaisiin laitoksiin tai laitosten osiin, jotka tuottavat ainoastaan lämpöä tai tuottavat sähköä vastapaineturbiinilla ja lämpöä turbiinista poistuvalla höyryllä.

(22) Energiantuotannon bruttohyötysuhde, joka ylittää BAT-AEEL-vaihteluvälin ylärajan (jopa yli 100 %), voidaan saavuttaa, jos käytetään savukaasulauhdutinta.

(23) Jätevesilietteen polton osalta kattilan hyötysuhde riippuu pitkälle siitä, mikä on tulipesään syötettävän jätevesilietteen vesipitoisuus.

(24) Olemassa olevissa laitoksissa, jotka on tarkoitettu vaarallisen jätteen poltolle ja joissa ei voida käyttää letkusuodatinta, BAT-päästötason yläraja on 7 mg/Nm3.

(25) BAT-päästötason vaihteluvälin alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä märkäpesuria; vaihteluvälin yläraja voi liittyä kuivan sorbentti-injektion käyttöön.

(26) BAT-päästötason alaraja voidaan saavuttaa käyttämällä SCR:ää. BAT-päästötason alarajaa ei mahdollisesti voida saavuttaa, kun poltetaan typpipitoisuudeltaan korkeaa jätettä (esim. orgaanisten typpiyhdisteiden tuotannosta peräisin olevat jäännökset).

(27) BAT-päästötason yläraja on 180 mg/Nm3, jos SCR:ää ei ole mahdollista käyttää.

(28) Olemassa olevissa laitoksissa, jotka on varustettu SNCR-tekniikalla ja joissa ei ole märkiä puhdistusmenetelmiä, BAT-päästötason yläraja on 15 mg/Nm3.

(29) Sovelletaan joko BAT-päästötasoa PCDD/F-yhdisteille tai BAT-päästötasoa PCDD/F-yhdisteille + dioksiinin kaltaisille PCB-yhdisteille.

(30) BAT-päästötasoa ei sovelleta, jos päästötasojen on osoitettu olevan riittävän vakaita.

(31) Sovelletaan BAT-päästötasoa joko vuorokausikeskiarvona tai näytteenottojakson keskiarvona tai pitkän aikavälin näytteenottojaksona. BAT-päästötasoa pitkän aikavälin näytteenottojaksona voidaan soveltaa, kun laitoksissa poltetaan jätettä, jonka elohopeapitoisuuden on osoitettu olevan alhainen ja vakaa (esim. yhdestä jätejakeesta koostuvat jätevirrat, joiden koostumus on tunnettu).

(32) BAT-päästötason alaraja voidaan saavuttaa kun:

—	poltetaan jätteitä, joiden elohopeapitoisuuden on osoitettu olevan alhainen ja vakaa (esim. yhdestä jätejakeesta koostuvat jätevirrat, joiden koostumus on tunnettu), tai

—	käytetään erityisiä menetelmiä, joilla estetään tai vähennetään elohopeapäästöpiikkien esiintymistä poltettaessa vaaratonta jätettä.

BAT-päästötason yläraja voi liittyä kuivan sorbentti-injektion käyttöön.

(33) Menetelmien kuvaukset ovat kohdassa 2.3.

(34) Keskiarvon laskentajaksot määritellään yleisissä näkökohdissa.

(35) Keskiarvon laskentajaksot määritellään yleisissä näkökohdissa.

(36) BAT-päästötasoa ei mahdollisesti sovelleta, jos kyseiset epäpuhtaudet puhdistetaan tuotantoketjun loppupään jätevedenkäsittelylaitoksessa, mikäli tämä ei lisää ympäristön pilaantumista.