(1)

Neuvosto totesi 22 päivänä kesäkuuta 2018 perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan mukaisesti, että Unkarin oli havaittu poikenneen merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen (– 1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)) tähtäävältä sopeutusuralta. Tämän havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto antoi 22 päivänä kesäkuuta 2018 suosituksen (2), jossa suositeltiin, että Unkari toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (3) nimelliskasvu on enintään 2,8 prosenttia vuonna 2018, mikä vastaisi 1 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen.

(2)

Neuvosto totesi 4 päivänä joulukuuta 2018, että Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 22 päivänä kesäkuuta 2018 annetun suosituksen johdosta. Tämän perusteella neuvosto antoi 4 päivänä joulukuuta 2018 Unkarille tarkistetun suosituksen (4), jossa kehotettiin toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019, mikä mikä vastaisi 1 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Neuvosto suositti lisäksi, että Unkari käyttää mahdolliset satunnaistulot alijäämän supistamiseen ja totesi, että julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla. Neuvosto vahvisti, että Unkarin on viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2019 raportoitava toimista, jotka se on toteuttanut 4 päivänä joulukuuta 2018 annetun suosituksen pohjalta.

(3)

Komissio teki 20 päivänä maaliskuuta 2019 tehostettuun valvontaan kuuluvan valvontakäynnin Unkariin paikalla tapahtuvaa valvontaa varten asetuksen (EY) N:o 1466/97 – 11 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio toimitti alustavat havaintonsa Unkarin viranomaisille kommentteja varten ja raportoi havainnoistaan neuvostolle 5 päivänä kesäkuuta 2019. Tämän jälkeen kyseiset havainnot julkistettiin. Komission kertomuksessa todetaan, ettei Unkarin viranomaisten aikomuksena ole noudattaa 4 päivänä joulukuuta 2018 annettua neuvoston suositusta. Viranomaiset vahvistivat valvontakäynnin aikana, että niiden julkisen talouden tavoite vuonna 2019 on edelleen heinäkuussa 2018 hyväksyttyyn vuoden 2019 talousarvioon kirjattu 1,8 prosentin alijäämä, vaikka makrotalouden skenaario olikin suotuisampi ja julkisen talouden toteutuma odotettua parempi vuonna 2018.

(4)

Unkarin viranomaiset toimittivat 15 päivänä huhtikuuta 2019 kertomuksen toimista, jotka on toteutettu neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antaman suosituksen johdosta. Viranomaiset toistivat siinä, että niiden vuoden 2019 tavoite oli edelleen 1,8 prosentin alijäämä, mikä merkitsisi, että alijäämä supistuu vuoden 2018 toteutumaan verrattuna 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Kertomus ei sisällä minkäänlaista suunnitelmaa julkisen talouden sopeuttamiseksi neuvoston suosituksen mukaisesti. Lisäksi kertomuksessa on lueteltu useita julkiseen talouteen vaikuttavia talousohjelmia, jotka jäävät suurelta osin kvantifioimatta, eikä kertomus myöskään sisällä julkisen talouden kehitysarvioita vuodeksi 2019. Kertomus ei näin ollen vastaa neuvoston raportointivaatimusta. Rakenteellisen alijäämän koheneminen jää huomattavasti 4 päivänä joulukuuta 2018 annetussa suosituksessa vaaditusta.

(5)

Komission 7 päivänä toukokuuta 2019 julkaiseman kevään 2019 talousennusteen mukaan nettomääräisten perusmenojen kasvun ennustetaan olevan 6,5 prosenttia vuonna 2019, mikä on selvästi enemmän kuin suositeltu 3,3 prosenttia. Rakenteellisen rahoitusaseman on määrä kohentua 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen verrattuna vuoteen 2018 eli suositettua 1 prosentin suhteessa BKT:hen sopeutusta vähemmän. Näin ollen molemmat indikaattorit viittaavat siihen, että suositetusta sopeutuksesta poiketaan. Menojen kasvulle asetettu vertailuarvo viittaa 1,2 prosentin poikkeamaan suhteessa BKT:hen. Rakenteellisesta rahoitusasemasta ilmi käyvä poikkeama on hieman pienempi, 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen. Myös tietyt tulovajeet vaikuttavat negatiivisesti rakenteelliseen rahoitusasemaan. Menojen kasvulle asetettuun vertailuarvoon vaikuttaa voimakkaan negatiivisesti sen laskennassa käytetty BKT:n keskipitkän aikavälin potentiaalinen kasvu, joka sisältää finanssikriisin jäljiltä hyvin vähäistä BKT:n potentiaalista kasvua. Menojen kasvulle asetetun vertailuarvon perustana oleva BKT-deflaattori ei myöskään näytä asianmukaisesti vastaavan kasvaneita kustannuspaineita, jotka vaikuttavat valtion menoihin. Kun näiden tekijöiden vaikutus korjataan, menojen kasvun vertailuarvo näyttää ilmentävän julkisen talouden sopeutusta asianmukaisesti, mutta se viittaa edelleen poikkeamaan suositetusta sopeutuksesta.

(6)

Komission julkaistua syksyn 2018 talousennusteen, johon neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antama suositus perustuu, Unkarin viranomaiset ovat ilmoittaneet uusista elvyttävistä menopuolen toimenpiteistä. Lisäksi julkisen sektorin palkkojen kasvettua vuonna 2018 odotettua nopeammin syksyn 2018 jälkeen on ilmoitettu joidenkin työntekijäryhmien uusista palkankorotuksista. Vuoden 2019 menoennusteita ovat kasvattaneet myös kasvaneet talousarviovaraukset yhdistettynä hallituksen ilmoitukseen aikoa käyttää ne kokonaan vuoden loppuun mennessä. Tästä syystä on odotettavissa, että poikkeama menojen kasvulle asetetusta vertailuarvosta on huomattavasti suurempi kuin syksyllä 2018 tehdyssä arvioinnissa havaittu poikkeama.

(7)

Tämä johtaa päätelmään, että Unkarin toimet neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 antaman suosituksen johdosta ovat olleet riittämättömiä. Julkisen talouden sopeutustoimet eivät riitä varmistamaan, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019, mikä vastaisi 1 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen,