(1)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskeva Euro–Välimeri-sopimus (2), jäljempänä ’assosiaatiosopimus’, tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

(2)

Assosiaatiosopimuksen tultua voimaan unioni on edelleen vahvistanut kahdenvälisiä suhteitaan Marokon kuningaskunnan kanssa ja myöntänyt sille pitkälle edistyneen maan aseman.

(3)

Unioni ei rajoita ennakolta Länsi-Saharan lopullista asemaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien johtaman poliittisen prosessin lopputulosta, ja se on johdonmukaisesti toistanut sitoutumisensa Länsi-Saharaa, jonka Yhdistyneet kansakunnat on tällä hetkellä luokitellut itsehallintoa vailla olevaksi alueeksi ja jota Marokon kuningaskunta tätä nykyä suurelta osin hallinnoi, koskevan konfliktin ratkaisemiseen. Unioni antaa täyden tukensa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin ja hänen henkilökohtaisen lähettiläänsä pyrkimyksille auttaa osapuolia löytämään ratkaisu, joka on poliittisesti oikeudenmukainen, kestävä ja hyväksyttävissä molemmille osapuolille ja joka mahdollistaisi Länsi-Saharan kansalle itsemääräämisoikeuden järjestelyillä, jotka ovat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisia, sellaisina kuin ne on ilmaistu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa ja erityisesti päätöslauselmissa 2152 (2014), 2218 (2015), 2385 (2016), 2351 (2017) ja 2414 (2018).

(4)

Assosiaatiosopimuksen voimaantulon jälkeen sellaisten Länsi-Saharasta tulevien tuotteiden tuonnissa unioniin, joille on annettu todistus marokkolaisesta alkuperästä, on myönnetty mainitun sopimuksen asianomaisten määräysten mukaiset tullietuudet.

(5)

Asiassa C-104/16 P antamassaan tuomiossa (3) unionin tuomioistuin on kuitenkin täsmentänyt, että assosiaatiosopimuksen soveltamisala kattaa ainoastaan Marokon kuningaskunnan alueen eikä Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevaa aluetta.

(6)

On tärkeää varmistaa, etteivät vuosien mittaan syntyneet kauppavirrat häiriintyisi, ja antaa samalla asianmukaiset takeet kansainvälisen oikeuden, mukaan luettuna ihmisoikeudet, suojaamisesta ja kestävästä kehityksestä näillä alueilla. Neuvosto valtuutti komission 29 päivänä toukokuuta 2017 aloittamaan neuvottelut Marokon kuningaskunnan kanssa, jotta voidaan luoda unionin tuomioistuimen tuomion mukaisesti oikeusperusta assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tullietuuksien myöntämiseksi Länsi-Saharasta peräisin oleville tuotteille. Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välinen sopimus on ainoa keino varmistaa, että Länsi-Saharasta peräisin olevien tuotteiden tuontiin sovelletaan etuuskohtelua alkuperän perusteella, kun otetaan huomioon, että Marokon viranomaiset ovat ainoat viranomaiset, jotka voivat varmistaa tällaisten etuuksien myöntämistä varten tarvittavien sääntöjen noudattamisen.

(7)

Komissio on arvioinut tällaisen sopimuksen mahdollisia vaikutuksia kestävän kehityksen kannalta, erityisesti Länsi-Saharan tuotteille myönnettävistä tullietuuksista koituvia etuja ja haittoja asianomaisille henkilöille sekä vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen kyseisillä alueilla. Tullietuuksien vaikutuksia työllisyyteen, ihmisoikeuksiin ja luonnonvarojen hyödyntämiseen on erittäin vaikea mitata, koska ne ovat luonteeltaan välillisiä. Niitä koskevan puolueettoman tiedon saanti ei myöskään ole helppoa.

(8)

Arvioinnista käy kuitenkin ilmi, että kaiken kaikkiaan edut, joita Länsi-Saharan taloudelle koituu assosiaatiosopimuksessa määrättyjen tullietuuksien myöntämisestä Länsi-Saharasta peräisin oleville tuotteille, ja erityisesti sen voimakas vipuvaikutus taloudelliseen ja sitä kautta sosiaaliseen kehitykseen ylittävät kuulemisessa esiin tuodut haitat, kuten luonnonvarojen – erityisesti pohjavesivarantojen – laaja käyttö, joiden osalta on toteutettu toimenpiteitä.

(9)

On arvioitu, että tullietuuksien laajentamisella kattamaan Länsi-Saharasta peräisin olevat tuotteet on näin kaiken kaikkiaan myönteinen vaikutus asianomaisille henkilöille. On todennäköistä, että tämä vaikutus säilyy ja että se saattaa tulevaisuudessa jopa voimistua. Arviointi osoittaa, että tullietuuksien laajentaminen Länsi-Saharan tuotteisiin on omiaan tukemaan investointiolosuhteita ja edistämään paikallista työllisyyttä tukevaa nopeaa ja huomattavaa kehitystä. Se, että Länsi-Saharassa on taloudellista toimintaa ja tuotantoa, jotka hyötyisivät suuresti assosiaatiosopimuksessa määrätyistä tullietuuksista, osoittaa, että tullietuuksien myöntämättä jättäminen haittaisi merkittävästi Länsi-Saharan vientiä, erityisesti kalastustuotteiden ja maataloustuotteiden vientiä. Arvioiden mukaan tullietuuksien myöntämisellä on todennäköisesti myönteinen vaikutus myös Länsi-Saharan alueen talouden kehitykseen, koska se lisää investointeja.

(10)

Ottaen huomioon unionin tuomioistuimen tuomiossa esitetyt suostumusta koskevat näkökohdat komissio on yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa ryhtynyt kaikkiin kohtuullisiin ja nykytilanteessa toteuttamiskelpoisiin toimiin asianomaisten henkilöiden mukaan ottamiseksi riittävällä tavalla heidän sopimusta koskevan suostumuksensa varmistamiseksi. On järjestetty laajoja kuulemisia, ja enemmistö kuulemisiin osallistuneista sosioekonomisista ja poliittisista toimijoista on puoltanut assosiaatiosopimuksen tullietuuksien laajentamista Länsi-Saharaan. Laajentamisen vastustajat katsoivat pääsääntöisesti, että tällainen sopimus vahvistaisi Marokon aseman Länsi-Saharan alueella. On kuitenkin todettava, ettei mikään sopimuksen sanamuodossa anna aihetta katsoa, että sillä tunnustettaisiin Marokon suvereniteetti Länsi-Saharassa. Unioni aikoo lisäksi tehostaa tukeaan Yhdistyneiden kansakuntien johdolla aloitetulle ja käytävälle prosessille kiistan ratkaisemiseksi rauhanomaisesti.

(11)

Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehty sopimus, jäljempänä ’sopimus’, allekirjoitettiin 25 päivänä lokakuuta 2018 neuvoston päätöksen (EU) 2018/1893 (4) mukaisesti sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan myöhemmin päätökseen.

(12)

Sopimus edistää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisia unionin tavoitteita.

(13)

Sopimus olisi hyväksyttävä,