NEUVOSTON ASETUS (Euratom) 2018/1563,

annettu 15 päivänä lokakuuta 2018,

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2019–2020) ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1314/2013 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 7 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

on kuullut tieteellis-teknistä komiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä ’yhteisö’, eräänä tavoitteena on edistää elintason nostamista jäsenvaltioissa muun muassa edistämällä ja helpottamalla jäsenvaltioissa tehtävää ydinalan tutkimusta ja täydentämällä sitä toteuttamalla yhteisön tutkimus- ja koulutusohjelma.

(2)

Ydinalan tutkimus voi edistää yhteiskunnallista ja taloudellista hyvinvointia sekä ympäristön kestävyyttä parantamalla ydinturvallisuutta, turva- ja varmuusjärjestelyjä ja säteilysuojelua. Yhtä tärkeää on se, että ydinalan tutkimus voi edistää pitkällä aikavälillä energiajärjestelmän irtautumista hiilestä turvallisella, tehokkaalla ja varmalla tavalla.

(3)

Neuvoston asetuksella (Euratom) N:o 1314/2013 (2) perustetun yhteisön tutkimus- ja koulutusohjelman 2014–2018, jäljempänä ’vuosien 2014–2018 ohjelma’, väliarvioinnissa todettiin toiminnan jatkuva merkitys ja keskeisyys pyrittäessä ratkaisemaan haasteita, jotka liittyvät ydinturvallisuuteen, turva- ja varmuusjärjestelyihin ja ydinmateriaalivalvontaan, radioaktiivisten jätteiden huoltoon, säteilysuojeluun ja fuusioenergiaan.

(4)

Jotta voidaan varmistaa ydinalan tutkimuksen jatkuvuus yhteisön tasolla, on tarpeen vahvistaa yhteisön tutkimus- ja koulutusohjelma 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliselle ajalle, jäljempänä ’vuosien 2019–2020 ohjelma’. Vuosien 2019–2020 ohjelmalla olisi oltava samat tavoitteet kuin vuosien 2014–2018 ohjelmalla ja sen olisi tuettava samaa toimintaa ja käytettävä samaa toteuttamistapaa, joka on osoittautunut tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi vuosien 2014–2018 ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta.

(5)

Ydinalan tutkimusta tukemalla vuosien 2019–2020 ohjelma edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (3) perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’, tavoitteiden saavuttamista ja helpottaa Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen luomista ja toimintaa.

(6)

Ydinenergia voi potentiaalisesti vaikuttaa energiahuoltoon ja taloudelliseen kehitykseen, mutta toisaalta vakavat ydinonnettomuudet voivat vaarantaa ihmisten terveyden. Vuosien 2019–2020 ohjelmassa olisi sen vuoksi kiinnitettävä mahdollisimman suurta huomiota ydinturvallisuuteen ja tarvittaessa turva- ja varmuusjärjestelyihin, joita yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre, jäljempänä ’JRC’) käsittelee.

(7)

Neuvoston 28 päivänä helmikuuta 2008 Brysselissä pidetyn istunnonpäätelmissä esitetyllä Euroopan strategisella energiateknologiasuunnitelmalla, jäljempänä ’SET-suunnitelma’, vauhditetaan vähähiilisten energiateknologioiden valikoiman kehittämistä. Eurooppa-neuvosto sopi 4 päivänä helmikuuta 2011 pitämässään kokouksessa, että unioni ja sen jäsenvaltiot edistävät investointeja uusiutuviin energialähteisiin sekä turvallisiin ja kestäviin vähähiilisiin teknologioihin ja keskittyvät SET-suunnitelmassa asetettujen, teknologiaa koskevien ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Kukin jäsenvaltio voi vapaasti päättää, millaisia teknologioita se tukee.

(8)

Koska kaikilla jäsenvaltioilla on ydinlaitoksia tai ne käyttävät radioaktiivisia materiaaleja erityisesti lääketieteellisiin tarkoituksiin, neuvosto totesi 1 ja 2 päivänä joulukuuta 2008 Brysselissä pidetyssä istunnossa antamissaan päätelmissä, että ydinalan osaamista on pidettävä jatkuvasti yllä erityisesti asianmukaisella koulutuksella, joka kytkeytyy tutkimukseen ja jota koordinoidaan yhteisön tasolla.

(9)	Kunkin jäsenvaltion asiana on valita, hyödyntääkö se ydinvoimaa, mutta on myös todettava, että ydinenergialla on eri jäsenvaltioissa erilainen merkitys.

(10)

Allekirjoittamalla ITER-hankkeen yhteisestä toteutuksesta vastaavan fuusioenergia-alan kansainvälisen ITER-järjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen (4) yhteisö on sitoutunut osallistumaan ITER-hankkeen toteuttamiseen ja sen tulevaan käyttöön. Yhteisön osuutta hallinnoidaan neuvoston päätöksellä 2007/198/Euratom (5) ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten perustetun eurooppalaisen yhteisyrityksen, jäljempänä ’Fusion for Energy -yhteisyritys’, kautta.

(11)

Jotta fuusiosta voi tulla uskottava vaihtoehto kaupallisessa energiantuotannossa, on ensinnäkin tarpeen huolehtia siitä, että ITERin rakentaminen saatetaan päätökseen aikataulun mukaisesti ja että sen toiminta aloitetaan onnistuneesti. Toiseksi on tarpeen laatia kunnianhimoinen mutta realistinen etenemissuunnitelma sähköntuotannon aloittamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Euroopan fuusio-ohjelman suuntaamista niin, että perustetaan yhteinen toimintaohjelma, jolla tämä etenemissuunnitelma pannaan täytäntöön. Jotta käynnissä olevan fuusiotutkimustoiminnan saavutukset ja fuusioalan sidosryhmien pitkäaikaiset sitoumukset kuten myös niiden välinen yhteistyö voitaisiin turvata, on varmistettava yhteisön tuen jatkuvuus. Olisi keskityttävä enemmän ensisijaisesti ITERiä tukeviin toimiin mutta myös demonstraatioreaktorin kehittämiseen, mukaan lukien tarvittaessa yksityisen sektorin aiempaa laajempi osallistuminen. Tämä rationalisointi ja uudelleensuuntaaminen olisi toteutettava vaarantamatta Euroopan johtajuutta fuusiotutkimusyhteisössä.

(12)

JRC:n olisi edelleen tarjottava riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknologista tukea yhteisön politiikkojen laatimiselle, kehittämiselle, täytäntöönpanolle ja seurannalle erityisesti ydinturvallisuuteen sekä turva- ja varmuusjärjestelyihin liittyvässä tutkimuksessa ja koulutuksessa. Henkilöresurssien optimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, ettei unionissa ole päällekkäistä tutkimustoimintaa, olisi kaikki JRC:n toteuttamat uudet toimet analysoitava niiden johdonmukaisuuden tarkistamiseksi jäsenvaltioissa jo olemassa olevien toimien kanssa. Horisontti 2020 -puiteohjelman turvallisuusnäkökohdat olisi rajattava JRC:n suoriin toimiin.

(13)	JRC:n olisi jatkettava lisäresurssien tuottamista kilpailutetun toiminnan kautta. Tähän sisältyvät osallistuminen vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuoriin toimiin, ulkopuolisille asiakkaille tehtävä työ ja, vähemmässä määrin, teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntäminen.

(14)

Kaikkien jäsenvaltioiden edun vuoksi unionin tehtävänä on kehittää kehys, jolla tuetaan yhteistä ydinfissioteknologioiden pioneeritutkimusta ja niihin liittyvän tietämyksen luomista ja säilyttämistä ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota turvallisuuteen, turva- ja varmuusjärjestelyihin, säteilysuojeluun ja ydinaseiden leviämisen estämiseen. Tämä edellyttää puolueetonta tutkimustietoa, jonka tuottamiseen JRC voi osallistua keskeisellä tavalla. Tämä on tuotu esille komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 6 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke Innovaatiounioni”, jossa komissio on esittänyt aikomuksensa hankkia entistä vankempaa tutkimustietoa poliittisen päätöksenteon perustaksi hyödyntämällä JRC:tä. JRC aikoo vastata tähän haasteeseen keskittämällä ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevan tutkimuksensa unionin politiikan painopisteisiin.

(15)

Jotta voitaisiin tiivistää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja vahvistaa kansalaisten luottamusta tieteeseen, vuosien 2019–2020 ohjelmassa olisi edistettävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevaa osallistumista tutkimus- ja innovaatiokysymyksiin edistämällä tiedekasvatusta, asettamalla tieteellinen tietämys helpommin saataville, kehittämällä vastuullisia tutkimus- ja innovaatiolinjauksia, joissa otetaan huomioon kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheet ja odotukset, sekä helpottamalla kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista vuosien 2019–2020 ohjelman toimiin.

(16)

Vuosien 2019–2020 ohjelmaa täytäntöön pantaessa olisi otettava huomioon tieteen, teknologian, teollisuuden, politiikkojen ja yhteiskunnan kehittyvät mahdollisuudet ja tarpeet. Tutkimuslinjaukset olisi sen vuoksi vahvistettava läheisessä yhteistyössä kaikkien asianomaisten alojen sidosryhmien kanssa, ja niiden olisi oltava riittävän joustavia tulevan kehityksen huomioon ottamiseksi. Ulkopuolisia tahoja voitaisiin kuulla vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanon aikana hyödyntäen myös asianmukaisia rakenteita, kuten eurooppalaisia teknologiayhteisöjä.

(17)

Komissio sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea järjestivät Brysselissä 26 ja 27 päivänä helmikuuta 2013 symposiumin, jossa käytyjen keskustelujen tuloksena todettiin, että ydinalan tutkimusta on tarpeen jatkaa Euroopan tasolla; symposiumin aiheena olivat ydinfissiotutkimuksen hyödyt ja rajoitukset vähähiilisen talouden kannalta ja sitä edelsi monialainen tutkimus, johon osallistui muun muassa energian, talouden ja yhteiskuntatieteiden alojen asiantuntijoita.

(18)

Vuosien 2019–2020 ohjelman olisi osaltaan lisättävä tutkijan ammatin houkuttelevuutta unionissa. Eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä 11 päivänä maaliskuuta 2005 annettu komission suositus (6) sekä eurooppalaisen tutkimusalueen puitteissa määritellyt muut asiaan liittyvät ohjeet olisi otettava asianmukaisesti huomioon kunnioittaen kuitenkin niiden vapaaehtoista luonnetta.

(19)

Vuosien 2019–2020 ohjelmaan sisältyvissä toimissa olisi pyrittävä edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa puuttumalla erityisesti sukupuolten välisen epätasapainon taustalla oleviin syihin, hyödyntämällä täysimääräisesti sekä nais- että miestutkijoiden potentiaali ja ottamalla sukupuoliulottuvuus mukaan hankkeiden sisältöön tutkimuksen laadun parantamiseksi ja innovoinnin edistämiseksi. Toimissa olisi myös pyrittävä soveltamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklan mukaisia naisten ja miesten tasa-arvoa koskevia periaatteita.

(20)

Vuosien 2019–2020 ohjelmasta tuettavissa tutkimus- ja innovointitoimissa olisi kunnioitettava eettisiä perusperiaatteita. Ohjelmassa olisi tarvittaessa otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot energiakysymyksistä. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä korvaamaan eläinten käyttö. Kaikki toimet olisi toteutettava siten, että varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

(21)

Suurempaan vaikutukseen olisi pyrittävä myös yhdistämällä vuosien 2019–2020 ohjelman ja yksityisen sektorin rahoitusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa keskeisillä aloilla, joilla tutkimus ja innovointi voivat edistää unionin laajempia kilpailukykytavoitteita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumiseen.

(22)	Vuosien 2019–2020 ohjelmassa olisi edistettävä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä erityisesti turvallisuuden alalla yhteisen edun ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta etenkin ydinturvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi.

(23)

Jotta voidaan säilyttää tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, vuosien 2019–2020 ohjelmasta myönnettävän rahoituksen olisi oltava sopusoinnussa valtiontukisääntöjen kanssa julkisten menojen tehokkuuden varmistamiseksi ja sellaisten markkinavääristymien kuten yksityisten varojen syrjäyttämisen, tehottomien markkinarakenteiden syntymisen ja tehottomien yritysten toiminnassa pysymisen estämiseksi.

(24)

Eurooppa-neuvosto totesi 4 päivänä helmikuuta 2011 antamissaan päätelmissä, että unionin tutkimusrahoituksessa on tarpeen omaksua uusi lähestymistapa valvontaan ja riskinhallintaan, ja peräänkuulutti uudenlaista tasapainoa yhtäältä luottamuksen ja valvonnan sekä toisaalta riskinoton ja riskien välttämisen välille. Euroopan parlamentti peräänkuulutti tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta 11 päivänä marraskuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa (7) hallinnoinnin ja rahoituksen pragmaattista yksinkertaistamista ja totesi, että unionin tutkimusrahoituksen hallinnoinnin olisi oltava osallistujiin päin selvemmin luottamukseen perustuvaa ja riskisietoisempaa.

(25)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joihin kuuluvat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarpeen mukaan seuraamukset. Tarkistetun valvontastrategian, jossa keskitytään virhemäärien alentamisen sijaan enemmänkin riskiperusteiseen valvontaan ja petostentorjuntaan, pitäisi keventää osallistujien valvontataakkaa.

(26)

On tärkeää varmistaa, että vuosien 2019–2020 ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma on toteutukseltaan mahdollisimman tehokas ja käyttäjäystävällinen. Samanaikaisesti on syytä varmistaa vuosien 2019–2020 ohjelman oikeusvarmuus ja helppo hyödynnettävyys kaikkien osallistujien kannalta. On tarpeen varmistaa, että noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, asiaan liittyviä säännöksiä sekä yksinkertaistamista ja parempaa sääntelyä koskevia vaatimuksia.

(27)

Jotta voidaan varmistaa, että vuosien 2019–2020 ohjelma pannaan täytäntöön mahdollisimman tehokkaasti ja että se on yksinkertaistettujen menettelyjen ansiosta helposti kaikkien osallistujien hyödynnettävissä ja muodostaa yhtenäisen, kattavan ja selkeän kehyksen osallistujille, ohjelmaan osallistumiseen ja tutkimustulosten levittämiseen olisi sovellettava asetuksessa (EU) N:o 1291/2013 määritettyjä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan sovellettavia sääntöjä tietyin mukautuksin tai poikkeuksin.

(28)

Jotta Horisontti 2020 -puiteohjelmassa perustettuja lainarahoitus- ja oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti säilyttäen kuitenkin vuosien 2019–2020 ohjelman toimien erityisluonne ja käyttäen täysimääräisesti hyväksi käytettävissä olevaa budjettia, vuosien 2019–2020 ohjelmasta tai vuosien 2014–2018 ohjelmasta saatavien määrärahojen käyttämättä jättämisestä johtuvien kyseisistä rahoitusvälineistä saatavien palautusten tulisi suoraan hyödyttää vuosien 2019–2020 ohjelmaa.

(29)	On tärkeää helpottaa edelleen osallistujien tuottamien teollis- ja tekijänoikeuksien hyödyntämistä samalla kun suojellaan muiden osallistujien ja yhteisön oikeutettuja etuja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’Euratomin perustamissopimus’, II luvun mukaisesti.

(30)

Neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1908/2006 (9) ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 139/2012 (10) nojalla perustetut ja komission hallinnoimat osallistujien takuurahastot ovat osoittautuneet tärkeäksi suojamekanismiksi, joka vähentää sellaisiin saataviin liittyviä riskejä, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1290/2013 (11) nojalla perustetun osallistujien takuurahaston olisi katettava myös toimet, joiden toteutus perustuu tähän asetukseen.

(31)

Jotta voidaan varmistaa vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuorien toimien yhdenmukaiset toteuttamisedellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelmia ja päätös epäsuorien toimien rahoituksen hyväksymisestä. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (12) mukaisesti.

(32)	Vuosien 2019–2020 ohjelman tavoitteiden saavuttaminen toiminnan eri aloilla edellyttää monialaisten toimien tukemista sekä vuosien 2019–2020 ohjelman puitteissa että yhdessä Horisontti 2020 -puiteohjelman toimien kanssa.

(33)

Tehokas suorituskyvyn hallinta, mukaan lukien arviointi ja seuranta, edellyttää sellaisten yksittäisten suorituskykyindikaattoreiden kehittämistä, joita voidaan mitata aikajanalla, jotka ovat realistisia ja vastaavat toiminnan perusajatusta ja jotka ovat merkityksellisiä tavoitteiden ja toimien asianmukaisen tärkeysjärjestyksen kannalta. Vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanon ja seurannan sekä eurooppalaisen tutkimusalueen edistymisen, saavutusten ja toiminnan seurannan välille olisi luotava asianmukaiset koordinointimekanismit.

(34)	Komission päätöksellä 96/282/Euratom (13) perustettua JRC:n johtokuntaa on kuultu JRC:n suorien toimien tieteellisestä ja teknisestä sisällöstä.

(35)	Oikeusvarmuuden vuoksi asetus (Euratom) N:o 1314/2013 olisi kumottava.

(36)	Euroopan parlamenttia on kuultu vapaaehtoisesti ja se on antanut lausunnon (14),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

PERUSTAMINEN

1 artikla

Perustaminen

Tällä asetuksella perustetaan 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2020 väliseksi ajaksi Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelma, jäljempänä ’vuosien 2019–2020 ohjelma’, ja vahvistetaan kyseiseen ohjelmaan osallistumista koskevat säännöt, myös ne, jotka koskevat osallistumista tämän asetuksen mukaisesti myönnettyjen varojen hoitamisesta vastaavien rahoituselinten ohjelmiin sekä toimiin, joiden toteutus perustuu yhdessä sekä tähän asetukseen että asetuksella (EU) N:o 1291/2013 perustettuun tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, jäljempänä ’Horisontti 2020 -puiteohjelma’.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’tutkimus- ja innovointitoimilla’ tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, demonstrointiin ja innovointiin liittyvien toimien koko kirjoa, mukaan lukien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön edistäminen, tulosten levittäminen ja optimointi sekä tutkijoiden koulutuksen ja liikkuvuuden edistäminen Euroopan atomienergiayhteisössä, jäljempänä ’yhteisö’;

b)	’suorilla toimilla’ komission yhteisen tutkimuskeskuksensa, jäljempänä ’JRC’, kautta toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia;

c)	’epäsuorilla toimilla’ osallistujien toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia, joihin yhteisö tai unioni, jäljempänä ’unioni’, myöntää rahoitustukea;

’julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella’ kumppanuutta, jossa yksityisen sektorin kumppanit, yhteisö ja tarvittaessa muut kumppanit, kuten julkisoikeudelliset yhteisöt, sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

’julkisen sektorin sisäisellä kumppanuudella’ kumppanuutta, jossa paikallisen, alueellisen, kansallisen tai kansainvälisen tason julkisoikeudelliset yhteisöt tai yhteisöt, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä, sitoutuvat yhdessä yhteisön kanssa tukemaan tutkimus- ja innovointiohjelman tai tutkimus- ja innovointitoimien kehittämistä ja täytäntöönpanoa.

3 artikla

Tavoitteet

1. Vuosien 2019–2020 ohjelman yleisenä tavoitteena on ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen toteuttaminen siten, että painopisteenä on ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen, turva- ja varmuusjärjestelyt ja säteilysuojelu, erityisesti, jotta voitaisiin edistää pitkällä aikavälillä energiajärjestelmän irtautumista hiilestä turvallisella, tehokkaalla ja varmalla tavalla. Yleinen tavoite toteutetaan liitteessä I määritetyillä suorilla ja epäsuorilla toimilla, joilla pyritään tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltyihin erityistavoitteisiin.

2. Vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuorien toimien erityistavoitteita ovat seuraavat:

a)	ydinjärjestelmien turvallisuuden tukeminen;

b)	loppujätteen huollon turvallisten pitemmän aikavälin ratkaisujen kehitystyön edistäminen; näihin kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus sekä erottelu ja transmutaatio;

c)	ydinalan asiantuntemuksen ja huippuosaamisen kehittämisen ja kestävyyden tukeminen unionissa;

d)	säteilysuojelun ja säteilyyn liittyvien lääketieteellisten sovellusten kehittämisen tukeminen, mukaan lukien radioisotooppien turvallinen ja turvattu saanti ja käyttö;

e)	eteneminen kohti fuusion energialähdekäytön toteutettavuuden demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita;

f)	perustan luominen tuleville fuusiovoimalaitoksille kehittämällä materiaaleja, teknologioita ja konseptisuunnittelua;

g)	innovoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen;

h)	yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien ja käytön varmistaminen.

3. Vuosien 2019–2020 ohjelman suorien toimien erityistavoitteita ovat seuraavat:

a)	ydinturvallisuuden parantaminen, mukaan lukien ydinreaktoreiden ja -polttoaineen turvallisuus, ydinjätehuolto, johon kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio; käytöstäpoisto sekä hätätilavalmius;

b)	ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyjen parantaminen, mukaan lukien ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, ydinmateriaalien laittoman kaupan torjunta ja forensinen ydinmateriaalitutkinta;

c)	ydinalan tieteellisen huippuosaamisen lisääminen standardointia varten;

d)	tietämyksen hallinnan ja koulutuksen edistäminen;

e)	ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevan unionin politiikan tukeminen.

JRC:n johtokunnan on analysoitava kaikki JRC:n uudet toimet tarkistaakseen niiden johdonmukaisuuden jäsenvaltioissa olemassa olevien toimien kanssa.

4. Vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanossa varmistetaan, että tuettavat painopistealueet ja toimet ovat merkityksellisiä muuttuvien tarpeiden kannalta ja että niissä otetaan huomioon tieteen, teknologian, innovoinnin, poliittisen päätöksenteon, markkinoiden ja yhteiskunnan muuttuva luonne tarkoituksena optimoida henkilöresurssit ja määrärahat, sekä vältetään ydinalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan päällekkäisyys unionissa.

5. Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa erityistavoitteissa voidaan ottaa huomioon vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien tai uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimet, jos ne ovat asianmukaisesti perusteltuja, sekä sellaisten toimien pilotointi, joita kaavaillaan tuettaviksi tulevista ohjelmista.

4 artikla

Talousarvio

1. Vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanoa varten varatut rahoituspuitteet ovat 770 220 000 euroa. Määrä jakautuu seuraavasti:

a)	fuusion tutkimus- ja kehittämisohjelman epäsuoriin toimiin 349 834 000 euroa;

b)	ydinfissiota, ydinturvallisuutta ja säteilysuojelua koskeviin epäsuoriin toimiin 151 579 000 euroa;

c)	suoriin toimiin 268 807 000 euroa.

Komission hallintomenojen osuus saa vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuorien toimien toteutuksen yhteydessä olla keskimäärin enintään 6 prosenttia ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdissa esitettyjen määrien yhteenlasketusta kokonaissummasta vuosien 2019–2020 ohjelman keston aikana.

2. Vuosien 2019–2020 ohjelman rahoituskehyksestä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät ohjelman hallintoon ja sen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämiin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin ja erityisesti selvityksiin ja asiantuntijatapaamisiin siltä osin kuin ne liittyvät tämän asetuksen yleisiin tavoitteisiin; lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät tietojen käsittelyä ja vaihtoa palveleviin tietotekniikkaverkkoihin, sekä kaikkia muita teknisen ja hallinnollisen tuen menoja, joita komissiolle aiheutuu vuosien 2019–2020 ohjelman hallinnosta. Jatkuvia ja toistuvia toimia, kuten valvontaa, tarkastusta ja tietotekniikkaverkkoja, varten tarvittavat menot katetaan 1 kohdassa määriteltyjen komission hallintomenojen rajoissa.

3. Tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa talousarvioon voidaan ottaa määrärahoja myös vuoden 2020 jälkeen toteutuvia teknisen ja hallinnollisen tuen menoja varten sellaisten toimien hallintoa varten, joita ei ole saatettu päätökseen 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

4. Jos suorilla toimilla edistetään sellaisten tahojen käynnistämiä aloitteita, joille komissio on antanut täytäntöönpanotehtäviä 6 artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan mukaisesti, tätä osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.

5. Talousarviositoumukset voidaan jakaa vuosieriin. Komissio tekee vuosittain kutakin vuosierää koskevan sitoumuksen ottaen huomioon rahoitustukea saavien toimien edistymisen, arvioidut rahoitustarpeet ja käytettävissä olevat talousarviomäärärahat.

5 artikla

Kolmansien maiden assosioituminen

1. Vuosien 2019–2020 ohjelmaan voivat assosioitua:

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat kunkin maan osalta puitesopimuksissa ja assosiaationeuvostojen päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen unionin ohjelmiin osallistumista koskevien yleisten periaatteiden sekä yleisten ehtojen ja edellytysten mukaisesti;

Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet tai Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat ja alueet, jotka täyttävät kaikki seuraavat perusteet:

i)	hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;

ii)	aikaisemmin saavutetut hyvät tulokset osallistumisesta unionin tutkimus- ja innovointiohjelmiin;

iii)	teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu;

c)	seitsemänteen Euratom-puiteohjelmaan tai Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmaan (2014–2018) assosioituneet maat tai alueet.

2. Erityiset ehdot ja edellytykset, jotka koskevat assosioituneiden maiden osallistumista vuosien 2019–2020 ohjelmaan, mukaan lukien assosioituneen maan bruttokansantuotteeseen perustuva rahoitusosuus, määritetään unionin ja assosioituneiden maiden välisissä kansainvälisissä sopimuksissa.

II OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

I LUKU

Täytäntöönpano, hallinto ja tukimuodot

6 artikla

Hallinto ja yhteisön tukimuodot

1. Vuosien 2019–2020 ohjelma pannaan täytäntöön epäsuorilla toimilla, joita varten käytetään yhtä tai useampaa varainhoitoasetuksessa säädettyä rahoitusmuotoa, erityisesti avustuksia, palkintoja, hankintoja ja rahoitusvälineitä. Yhteisön tuki käsittää lisäksi JRC:n toteuttamien tutkimus- ja innovointitoimien muodossa olevia suoria toimia.

2. Komissio voi antaa osan vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanosta varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rahoituselinten tehtäväksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euratomin perustamissopimuksen 10 artiklan soveltamista.

Komissio voi myös antaa vuosien 2019–2020 ohjelmaan kuuluvia epäsuoria toimia Horisontti 2020 -puiteohjelman nojalla perustettujen tai siinä tarkoitettujen elinten toteutettavaksi.

3. Komissio hyväksyy epäsuorien toimien rahoitusta koskevan päätöksen 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä.

7 artikla

Osallistumista ja tutkimustulosten levittämistä koskevat säännöt

1. Oikeussubjektin osallistumiseen vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuoriin toimiin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 1290/2013 vahvistettuja sääntöjä, jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu.

2. Asetuksen (EU) N:o 1290/2013 43 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut turvallisuussäännöt käsittävät vuosien 2019–2020 ohjelmassa myös Euratomin perustamissopimuksen 24 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden maanpuolustukselliset edut.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1290/2013 44 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, komissio tai rahoituselin voi yhteisön rahoitusta saaneiden osallistujien tuottamien tulosten osalta kieltäytyä hyväksymästä omistusoikeuden siirtoa tai yksinomaisen tai rinnakkaislisenssin myöntämistä kolmannelle osapuolelle, joka on sijoittautunut sellaiseen kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut vuosien 2019–2020 ohjelmaan, jos se katsoo, että tällainen omistusoikeuden siirto tai lisenssin myöntäminen ei edistä unionin talouden kilpailukyvyn kehittämistä tai että se on ristiriidassa eettisten periaatteiden tai turvallisuusnäkökohtien kanssa. Turvallisuusnäkökohtiin sisältyvät Euratomin perustamissopimuksen 24 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden maanpuolustukselliset edut.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1290/2013 49 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, yhteisöllä ja sen yhteisyrityksillä on yhteisön politiikkojen ja ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten tai kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän kansainvälisen yhteistyön asettamien velvoitteiden täyttämiseksi käyttöoikeudet yhteisön rahoitusosuuden saaneen osallistujan tuloksiin. Näihin käyttöoikeuksiin sisältyy oikeus antaa kolmansille osapuolille lupa käyttää tuloksia julkisissa hankinnoissa ja oikeus myöntää alilisenssejä, ja ne rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön; käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua.

3. Asetuksen (EU) N:o 1290/2013 mukaisesti perustetusta osallistujien takuurahastosta katetaan riskit, jotka liittyvät siihen, että osallistujien maksettaviksi tulevia summia ei saada perityksi takaisin toimista, joihin komissio tai rahoituselimet ovat myöntäneet avustuksia tämän asetuksen mukaisesti.

8 artikla

Monialaiset toimet

1. Vuosien 2019–2020 ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi sekä vuosien 2019–2020 ohjelman ja Horisontti 2020 -puiteohjelman yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi unionin rahoitusta voidaan myöntää toimille, jotka kattavat monialaisesti liitteessä I esitetyt epäsuorat toimet ja epäsuorat toimet, joilla pannaan täytäntöön neuvoston päätöksellä 2013/743/EU (15) perustettu Horisontti 2020 -puiteohjelman erityisohjelma.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitus voidaan koota tämän asetuksen 4 artiklassa ja asetuksen (EU) N:o 1291/2013 6 artiklassa tarkoitetuista epäsuorien toimien rahoitusosuuksista ja toteuttaa yhtenä rahoitusjärjestelynä.

9 artikla

Sukupuolten tasa-arvo

Vuosien 2019–2020 ohjelmassa turvataan sukupuolten tasa-arvon tehokas edistäminen sekä tutkimuksen ja innovoinnin sisällön sukupuoliulottuvuuden huomioon ottaminen.

10 artikla

Eettiset periaatteet

1. Kaikissa vuosien 2019–2020 ohjelmaan kuuluvissa tutkimus- ja innovointitoimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.

Erityisesti on otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen ja tarve varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

2. Vuosien 2019–2020 ohjelman nojalla toteutettavien tutkimus- ja innovointitoimien on keskityttävä yksinomaan siviilisovelluksiin.

11 artikla

Työohjelmat

1. Komissio hyväksyy 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä epäsuorien toimien täytäntöönpanoa koskevia työohjelmia. Tällaisten työohjelmien on mahdollistettava alhaalta ylöspäin etenevät lähestymistavat, joilla pyritään tavoitteisiin innovatiivisesti.

Työohjelmissa on määritettävä keskeiset toimien täytäntöönpanoa koskevat osatekijät varainhoitoasetuksen mukaisesti, mukaan lukien toimien yksityiskohtaiset tavoitteet, rahoitus ja aikataulu sekä monivuotinen lähestymistapa ja strategiset suuntaviivat seuraavia täytäntöönpanovuosia varten.

2. Suoria toimia varten komissio laatii päätöksen 96/282/Euratom mukaisesti monivuotisen työohjelman, jossa määritellään tarkemmin liitteessä I esitetyt tavoitteet ja tieteelliset ja teknologiset painopisteet sekä täytäntöönpanon aikataulu.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa monivuotisessa työohjelmassa otetaan myös huomioon olennaiset tutkimustoimet, joita toteutetaan jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen toimesta. Työohjelma päivitetään tarpeen mukaan.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa työohjelmissa on otettava huomioon tieteen, teknologian ja innovoinnin nykytila kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla sekä alan poliittisen, yhteiskunnallisen ja markkinakehityksen nykytila. Näitä päivitetään tarpeen mukaan.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien on sisällettävä jakso, jossa määritellään 8 artiklassa tarkoitetut monialaiset toimet.

12 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Komitea kokoontuu kahdessa eri kokoonpanossa, joista toisessa käsitellään vuosien 2019–2020 ohjelman fissioon liittyviä ja toisessa sen fuusioon liittyviä kysymyksiä.

Vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio korvaa vahvistamiensa suuntaviivojen mukaisesti kunkin esityslistassa määritellyn komitean kokouksen osalta jäsenvaltiokohtaisesti yhden edustajan kulut sekä erityistä asiantuntemusta vaativien esityslistan kohtien osalta jäsenvaltiokohtaisesti yhden asiantuntijan tai neuvonantajan kulut

3. Kun tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklassa säädettyä tarkastelumenettelyä.

4. Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

13 artikla

Tiedottaminen komitealle

Komissio tiedottaa säännöllisesti 12 kohdassa tarkoitetulle komitealle vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille oikea-aikaista tietoja kaikista vuosien 2019–2020 ohjelman puitteissa ehdotetuista tai rahoitetuista epäsuorista toimista.

14 artikla

Ulkopuolisten tahojen kuuleminen ja yhteiskunnan osallisuus

1. Vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanossa otetaan huomioon lausunnot ja kannanotot, joita saadaan tarvittaessa

a)	Euratomin tieteellis-tekniseltä komitealta Euratomin perustamissopimuksen 134 artiklan mukaisesti,

b)	komission perustamilta riippumattomien korkean tason asiantuntijoiden neuvoa-antavilta ryhmiltä,

c)	kansainvälisten tiede- ja teknologiasopimusten perusteella luoduista vuoropuhelurakenteista,

d)	ennakoivista toimista,

e)	kohdennetuista julkisista kuulemisista (muun muassa tarvittaessa alueellisten ja kansallisten viranomaisten tai sidosryhmien kuulemiset) sekä

f)	läpinäkyvistä ja interaktiivisista prosesseista, joilla varmistetaan vastuullisen tieteen ja innovoinnin tukeminen.

2. Muun muassa eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, yhteisen ohjelmasuunnittelun ja eurooppalaisten innovaatiokumppanuuksien puitteissa laaditut tutkimus- ja innovaatiolinjaukset otetaan myös kattavasti huomioon.

II LUKU

Yksittäiset toiminta-alat

15 artikla

Pienet ja keskisuuret yritykset

Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että varmistetaan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, sekä yleensä yksityisen sektorin riittävä osallistuminen vuosien 2019–2020 ohjelmaan ja ohjelman asianmukainen innovaatiovaikutus niiden suhteen. Pk-yritysten osallistumisesta on tehtävä määrällinen ja laadullinen arviointi osana arviointi- ja seurantajärjestelyjä.

16 artikla

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja julkisen sektorin sisäiset kumppanuudet

Tämän asetuksen 3 artiklassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi vuosien 2019–2020 ohjelman erityistoimet voidaan toteuttaa

a)	Euratomin perustamissopimuksen 5 luvun nojalla perustettujen yhteisyritysten avulla;

b)	”Ohjelmien yhteisrahoitustoimet” -rahoitusjärjestelyyn perustuvien julkisen sektorin sisäisten kumppanuuksien avulla;

c)	asetuksen (EU) N:o 1291/2013 25 artiklassa tarkoitettujen sopimuspohjaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla.

17 artikla

Kansainvälinen yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1. Kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit sekä kansainväliset järjestöt voivat osallistua vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuoriin toimiin asetuksessa (EU) N:o 1290/2013 esitetyin edellytyksin. Poikkeukset tästä yleisperiaatteesta esitetään tämän asetuksen 7 artiklassa. Vuosien 2019–2020 ohjelmassa edistetään kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan

a)	vahvistaa unionin huippuosaamista ja houkuttelevuutta tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä lisätä sen taloudellista ja teollista kilpailukykyä,

b)	vastata tuloksekkaasti yhteisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin;

c)	tukea unionin ulko- ja kehityspolitiikan tavoitteita, täydentää ulkoisia ohjelmia ja kehitysohjelmia sekä etsiä synergioita muiden unionin politiikkojen kanssa.

2. Kohdennettuja toimia, joiden tavoitteena on edistää tiettyjen kolmansien maiden tai kolmansien maiden ryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä, toteutetaan strategisen lähestymistavan sekä yhteisen edun, yhteisten painopistealueiden ja vastavuoroisen hyödyn pohjalta ottaen huomioon näiden maiden tieteelliset ja teknologiset valmiudet ja markkinamahdollisuudet sekä odotettavissa oleva vaikutus.

Olisi edistettävä vastavuoroista pääsyä kolmansien maiden ohjelmiin. Vaikutusten maksimoimiseksi edistetään koordinointia ja synergioiden aikaansaamista jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden aloitteiden kanssa. Yhteistyön luonne voi vaihdella yksittäisten kumppanimaiden mukaan.

Yhteistyön painopisteissä otetaan huomioon kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevien unionin toimintapoliittisten mahdollisuuksien kehittyminen ja teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu.

18 artikla

Tiedottaminen, viestintä ja tulosten hyödyntäminen ja levittäminen

1. Vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä viestintätoimet ja tulosten levittämistoimet katsotaan erottamattomaksi osaksi vuosien 2019–2020 ohjelmasta tuettavia toimia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin viestintätoimiin voivat sisältyä

a)	aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta vuosien 2019–2020 puiteohjelmasta annettavasta rahoituksesta ja helpottaa sen saamista erityisesti sellaisilla alueilla tai sentyyppisten osallistujien keskuudessa, joiden osallistumistaso on suhteellisen alhainen;

b)	kohdennettu apu hankkeille ja konsortioille sellaisen osaamisen hankkimisessa, jonka avulla voidaan optimoida viestintä sekä tulosten hyödyntäminen ja levittäminen;

c)	aloitteet, joilla edistetään suuren yleisön kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskustelua tieteeseen, teknologiaan ja innovointiin liittyvistä kysymyksistä ja joissa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja muita innovatiivisia teknologioita ja menetelmiä;

d)	viestintä, joka koskee tämän asetuksen tavoitteisiin liittyviä unionin toimintapoliittisia painopisteitä, erityisesti se, että komissio toimittaa jäsenvaltioille oikea-aikaisia ja perusteellisia tietoja.

3. Jollei Euratomin perustamissopimuksesta ja asiaa koskevasta unionin lainsäädännöstä muuta johdu, 1 kohdassa tarkoitettuihin tulosten levittämistoimiin voivat sisältyä

a)	toimet, joissa kootaan yhteen tuloksia useista hankkeista, mukaan lukien hankkeet, jotka voivat saada rahoitusta muista lähteistä, jotta voidaan tarjota käyttöön käyttäjäystävällisiä tietokantoja ja raportteja, joissa keskeiset löydökset esitetään tiivistetysti;

b)	tulosten levittäminen poliittisille päättäjille ja standardointielimille, jotta asianomaiset tahot voisivat käyttää helpommin toimintapolitiikan kannalta merkittäviä tuloksia kansainvälisesti ja unionin tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla.

III LUKU

Valvonta

19 artikla

Valvonta ja tarkastukset

1. Tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi luotava valvontajärjestelmä on suunniteltava siten, että sen avulla voidaan kohtuullisesti varmistaa toimintojen tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen liittyvien riskien riittävä hallinta sekä toimintoihin liittyvien transaktioiden laillisuus ja säännönmukaisuus ottaen huomioon ohjelmien monivuotisuus ja ohjelmiin kuuluvien maksujen luonne.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti osallistujille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset siten, että vuosien 2019–2020 ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja että siihen voidaan houkutella parhaat huippututkijat ja innovatiivisimmat yritykset.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa valvontajärjestelmässä vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuorien toimien menojen tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka tehdään koko vuosien 2019–2020 ohjelman alalta valitusta edustavasta otoksesta menoja. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella.

Vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuorien toimien menojen tarkastukset on suoritettava yhdenmukaisesti noudattaen taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita, jotta voidaan minimoida tarkastuksista osallistujille aiheutuva taakka.

20 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1. Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2. Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen mukaisesti rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia.

Komission tarkastuksia voidaan tehdä kahden vuoden ajan viimeisen maksun suorittamisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

3. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16) sekä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (17) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko vuosien 2019–2020 ohjelman mukaisesti rahoitettuun avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4. Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

IV LUKU

Seuranta ja arviointi

21 artikla

Seuranta

1. Komissio seuraa vuosittain vuosien 2019–2020 ohjelman täytäntöönpanoa, edistyminen ja tulokset mukaan lukien. Komissio antaa tätä koskevia tietoja 12 artiklassa tarkoitetulle komitealle.

2. Komissio raportoi 1 kohdassa tarkoitetun seurannan tuloksista ja asettaa ne julkisesti saataville.

22 artikla

Arviointi

1. Arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa.

Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 avoimen menettelyn perusteella valittujen riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella jälkiarvioinnin vuosien 2019–2020 ohjelmasta. Tämä arviointi kattaa toimenpiteiden lähtökohdat, toteutuksen ja saavutukset sekä pitemmän aikavälin vaikutukset ja kestävyyden, ja se otetaan huomioon tehtäessä päätöstä myöhemmin toteutettavan toimenpiteen mahdollisesta uusimisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä.

2. Vuosien 2019–2020 ohjelman suorien ja epäsuorien toimien arvioinnit tehdään erillisinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa arvioinneissa arvioidaan edistystä kohti 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita ottaen huomioon liitteessä II määritellyt asianmukaiset suorituskykyindikaattorit.

4. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle asianomaisten toimenpiteiden seurantaa ja arviointia varten tarvittavat tiedot, kun se on aiheellista ja kun ne ovat saatavilla.

5. Komissio toimittaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmät ja niitä koskevat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

III OSASTO

LOPPU- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1. Kumotaan asetus (Euratom) N:o 1314/2013 1 päivästä tammikuuta 2019.

2. Toimia, joihin on myönnetty yhteisön rahoitustukea asetuksen (Euratom) N:o 1314/2013 mukaisesti, hallinnoidaan edelleen kyseisiin toimiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti niiden voimassaolon päättymiseen, päätökseen saattamiseen tai sulkemiseen asti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Asetuksen (Euratom) N:o 1314/2013 nojalla perustetun komitean jäljellä olevat tehtävät hoitaa tarvittaessa tämän asetuksen 12 artiklassa tarkoitettu komitea.

3. Tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu rahoitus voi kattaa myös ne tarvittavat teknisen ja hallinnollisen avun kulut, jotka syntyvät varmistettaessa siirtyminen asetuksen (Euratom) N:o 1314/2013 nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä vuosien 2019–2020 ohjelmaan.

4. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 1291/2013 mukaisesti perustetun rahoitusvälineen vuotuiset palautukset, jotka johtuvat tämän asetuksen tai asetuksen (Euratom) 1314/2013 nojalla käyttöön asetettujen varojen käyttämättä jättämisestä, osoitetaan vuosien 2019–2020 ohjelmaan.

24 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 15 päivänä lokakuuta 2018.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

F. MOGHERINI

(1) Lausunto annettu 6. heinäkuuta 2018 (EUVL C 237, 6.7.2018, s. 38).

(2) Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1314/2013, annettu 16 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa Horisontti 2020 täydentävästä Euroopan atomienergiayhteisön tutkimus- ja koulutusohjelmasta (2014–2018) (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 948).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(4) EUVL L 358, 16.12.2006, s. 62.

(5) Neuvoston päätös 2007/198/Euratom, tehty 27 päivänä maaliskuuta 2007, eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle (EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58).

(6) EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67.

(7) EUVL C 74 E, 13.3.2012, s. 34.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(9) Neuvoston asetus (Euratom) N:o 1908/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2011) (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 1).

(10) Neuvoston asetus (Euratom) N:o 139/2012, annettu 19 päivänä joulukuuta 2011, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista Euroopan atomienergiayhteisön puiteohjelman epäsuoriin toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2012–2013) (EUVL L 47, 18.2.2012, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(13) Komission päätös 96/282/Euratom, tehty 10 päivänä huhtikuuta 1996, yhteisen tutkimuskeskuksen uudelleenjärjestelystä (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 12).

(14) Lausunto annettu 11. syyskuuta 2018 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(15) Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(17) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

LIITE I

TOIMET

Vuosien 2019–2020 ohjelman lähtökohdat – tie vuoteen 2020

Saavuttamalla 3 artiklassa esitetyt tavoitteet vuosien 2019–2020 ohjelma tukee Horisontti 2020 -puiteohjelman kolmella painopistealueella, jotka ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema ja yhteiskunnalliset haasteet, saavutettavia tuloksia.

Ydinenergia on mukana yhtenä tekijänä keskustelussa, jota käydään keinoista ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Euroopan tuontienergiariippuvuuden vähentämiseksi. Pyrittäessä luomaan tulevaisuutta varten kestävää energiamuotojen yhdistelmää myös vuosien 2019–2020 ohjelmaan kuuluvilla tutkimustoimilla edistetään keskustelua, jota käydään ydinfissioenergian hyödyistä ja rajoituksista vähähiilisen energian kannalta. Parantamalla jatkuvasti ydinturvallisuutta kehittyneempi ydinteknologia voisi myös tarjota mahdollisuuksia parantaa merkittävästi tehokkuutta, tehostaa resurssien käyttöä ja tuottaa vähemmän jätettä kuin nykyisillä ratkaisuilla. Ydinturvallisuuteen liittyviin näkökohtiin kiinnitetään mahdollisimman laajaa huomiota.

Vuosien 2019–2020 ohjelmalla lujitetaan ydinalan tutkimuksen ja innovoinnin puitteita ja koordinoidaan jäsenvaltioiden tutkimustoimia; näin voidaan välttää päällekkäisyyksiä, saavuttaa kriittinen massa keskeisillä aloilla ja varmistaa julkisen rahoituksen optimaalinen käyttö. Koordinointi ei kuitenkaan estä jäsenvaltioita perustamasta ohjelmia kansallisten tarpeiden täyttämiseksi.

Strategiassa, jonka tavoitteena on kehittää fuusio uskottavaksi vaihtoehdoksi kaupallisessa hiilettömässä energiantuotannossa, noudatetaan etenemissuunnitelmaa, jossa edetään välitavoitteiden kautta kohti tavoitetta, joksi on asetettu sähköntuotannon aloittaminen vuoteen 2050 mennessä. Tämän strategian toteuttamiseksi unionin fuusioon liittyvän työn järjestelyjä, mukaan lukien hallinto, rahoitus ja johto, on uudistettava, jotta varmistetaan painopisteen siirtäminen puhtaasta tutkimuksesta tulevien laitteistojen, kuten ITERin, DEMOn, ja niiden jälkeisten laitteistojen, suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Tämä edellyttää unionin koko fuusiotutkimusyhteisön, komission ja kansallisten rahoituselinten välistä tiivistä yhteistyötä.

Jotta näiden tavoitteiden edellyttämää asiantuntemusta voidaan pitää yllä unionissa, koulutuksen asemaa vuosien 2019–2020 ohjelmassa on tehostettava entisestään luomalla yleiseurooppalaista etua palvelevia koulutusrakenteita, jotka tarjoavat kohdennettuja ohjelmia. Tämä edistää edelleen eurooppalaista tutkimusaluetta sekä uusien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden integroitumista.

Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet

Epäsuorat toimet

Jotta varmistetaan, että vuosien 2019–2020 ohjelman epäsuorat toimet ja jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin tutkimustoimet tukevat toisiaan, työohjelmien painopisteitä asetettaessa on otettava huomioon asiaankuuluvat lausunnot ja kannanotot, joita saadaan kansallisilta viranomaisilta ja ydintutkimuksen sidosryhmien muodostamilta elimiltä tai yhteenliittymiltä; viimeksi mainittuja ovat muun muassa teknologiayhteisöt ja tekniset foorumit, jotka käsittelevät ydinjärjestelmiä ja -turvallisuutta, loppujätteen huoltoa ja säteilysuojelua ja pienten annosten aiheuttamaa riskiä sekä fuusiotutkimusta, ja muut ydinalan järjestöt ja foorumit.

Ydinjärjestelmien turvallisuuden tukeminen (yhteiskunnalliset haasteet, huipputason tiede, teollisuuden johtoasema)

Tuetaan yleisen tavoitteen mukaisesti yhteisiä tutkimustoimia, joiden kohteena on unionissa käytössä olevien reaktorijärjestelmien (mukaan lukien polttoainekiertolaitokset) turvallinen käyttö ja käytöstä poisto tai – siltä osin kuin se on tarpeen laaja-alaisen ydinturvallisuusasiantuntemuksen ylläpitämiseksi unionissa – tulevaisuudessa mahdollisesti käytettävien reaktorityyppien turvallinen käyttö; toimissa keskitytään yksinomaan turvallisuusnäkökohtiin, ja ne kattavat kaikki polttoainekiertoon liittyvät osa-alueet, kuten erottelun ja transmutaation.

Loppujätteen huollon turvallisten pitemmän aikavälin ratkaisujen kehitystyön edistäminen; näihin kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio (huipputason tiede, yhteiskunnalliset haasteet)

Toteutetaan yhteisiä ja/tai koordinoituja tutkimustoimia, joiden kohteena ovat keskeiset jäljellä olevat kysymykset, jotka liittyvät käytetyn ydinpolttoaineen ja pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen geologiseen loppusijoitukseen, sekä tarpeen mukaan teknologioiden ja turvallisuuden demonstrointi. Nämä toimet luovat perustaa unionin yhteiselle näkemykselle jätehuoltoon liittyvistä keskeisistä kysymyksistä, polttoaineen poistosta aina loppusijoitukseen.

Tutkimustoimien kohteena on lisäksi sellaisten muiden radioaktiivisten jätevirtojen huolto, joita varten ei nykyisin ole olemassa teollisesti käyttövalmiita prosesseja.

Ydinalan asiantuntemuksen ja huippuosaamisen kehittämisen ja kestävyyden tukeminen unionissa (huipputason tiede)

Edistetään tutkimuskeskusten ja teollisuuden välisiä ja eri jäsenvaltioiden ja assosioituneiden valtioiden välisiä yhteisiä koulutus- ja liikkuvuustoimia sekä tuetaan monitieteistä ydinalan osaamisen ylläpitämistä; tavoitteena on taata sopivan pätevyyden omaavien ydinalan tutkijoiden, insinöörien ja työntekijöiden saatavuus unionissa pitkällä aikavälillä.

Säteilysuojelun ja säteilyyn liittyvien lääketieteellisten sovellusten kehittämisen tukeminen, mihin kuuluvat muun muassa radioisotooppien turvallinen ja turvattu hankinta ja käyttö (huipputason tiede, yhteiskunnalliset haasteet)

Toteutetaan yhteisiä ja/tai koordinoituja tutkimustoimia, joissa tutkitaan erityisesti teollisesta, lääketieteellisestä tai ympäristöaltistuksesta johtuvien pienten annosten aiheuttamia riskejä, säteilyonnettomuuksiin liittyvien hätätilanteiden hallintaa ja radioekologiaa; tarkoituksena on luoda yleiseurooppalainen tieteellinen ja teknologinen perusta luotettavalle, tasapuoliselle ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävälle säteilysuojelujärjestelmälle.

Toteutetaan ionisoivaan säteilyyn liittyviä lääketieteellisiä sovelluksia koskevia tutkimustoimia, joissa käsitellään säteilysuojelun operatiivisia turvallisuusnäkökohtia, ja hyödynnetään niitä.

Eteneminen kohti fuusion energialähdekäytön toteutettavuuden demonstrointia hyödyntämällä nykyisiä ja tulevia fuusiolaitteita (teollisuuden johtoasema, yhteiskunnalliset haasteet)

Tuetaan EUROfusion-konsortion jäsenten ja kaikkien i alakohdassa tarkoitettujen oikeussubjektien yhteisiä tutkimustoimia, jotta voidaan varmistaa ITERin tehokkaan toiminnan nopea aloittaminen, mukaan lukien tarvittavien laitteiden (ml. soveltuvin osin JET, Joint European Torus) käyttö, muun muassa suurikapasiteettisia tietokoneita käyttävä integroitu mallintaminen sekä koulutustoimet tutkijoiden ja insinöörien seuraavan sukupolven kouluttamiseksi.

Perustan luominen tuleville fuusiovoimalaitoksille kehittämällä materiaaleja, teknologioita ja konseptisuunnittelua (teollisuuden johtoasema, yhteiskunnalliset haasteet)

Tuetaan EUROfusion-konsortion jäsenten ja kaikkien i alakohdassa tarkoitettujen oikeussubjektien yhteisiä tutkimustoimia, joilla kehitetään ja kvalifioidaan materiaaleja demonstraatiovoimalaitosta varten ja jotka edellyttävät muun muassa tarkoituksenmukaisen materiaalitestaukseen tarkoitetun laitoksen valmistelutyötä ja neuvotteluja unionin osallistumisesta sopivaan tällaista laitosta koskevaan kansainväliseen kehykseen. Tällaisessa kehittämisessä ja kvalifioinnissa hyödynnetään käytettävissä olevia kokeellisia, laskennallisia ja teoreettisia valmiuksia.

Tuetaan Euroopan fuusiokehityssopimuksen jäsenten ja kaikkien i alakohdassa tarkoitettujen oikeussubjektien yhteisiä tutkimustoimia, joissa tarkastellaan reaktorin toimintaan liittyviä kysymyksiä ja kehitetään ja demonstroidaan kaikkia fuusioenergian demonstraatiovoimalaitoksen kannalta olennaisia teknologioita. Näihin toimiin sisältyvät täydellisen demonstraatiovoimalaitoksen rakennekonseptien valmistelu ja stellaraattoreiden tarkastelu mahdollisena voimalaitosteknologiana.

Innovoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen (teollisuuden johtoasema)

Toteutetaan tai tuetaan tietämyksen hallintaa ja teknologian siirtoa, joka suuntautuu vuosien 2019–2020 ohjelmalla osarahoitettavasta tutkimuksesta teollisuuteen ja jossa hyödynnetään kaikkia tutkimuksen innovatiivisia näkökohtia.

Edistetään innovointia muun muassa tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden (open access) ja tietämyksen hallintaa ja levittämistä palvelevan tietokannan avulla sekä edistämällä teknologia-aiheiden asemaa opinto-ohjelmissa.

Pitkällä aikavälillä vuosien 2019–2020 ohjelma tukee kilpailukykyisen ydinfuusioteollisuuden valmistelua ja kehittämistä ja helpottaa yksityissektorin sekä tarvittaessa pk-yritysten osallistumista erityisesti panemalla täytäntöön fuusiovoimalaitoksen teknologiaa koskevan etenemissuunnitelman, jonka suunnittelu- ja kehittämishankkeissa teollisuus on aktiivisesti mukana.

Yleiseurooppalaisesti merkittävien tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuuksien ja käytön varmistaminen (huipputason tiede)

Tuetaan keskeisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista, parantamista, käyttöä ja toiminnan jatkuvuutta vuosien 2019–2020 ohjelman puitteissa sekä näiden infrastruktuurien tarkoituksenmukaisia käyttömahdollisuuksia ja niiden välistä yhteistyötä.

Euroopan fuusio-ohjelma

Yhteistä ohjelmaa, johon sisältyvillä toimilla pannaan täytäntöön etenemissuunnitelma kohti tavoitetta aloittaa sähköntuotanto vuoteen 2050 mennessä, yhteisrahoitetaan EUROfusion-konsortion rahoitusavustuksella (”Ohjelmien yhteisrahoitustoimi”), joka myönnetään asetuksen (Euratom) N:o 1314/2013 mukaisesti jäsenvaltioiden ja minkä tahansa vuosien 2019–2020 ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan perustamille tai nimeämille oikeussubjekteille. EUROfusion-avustuksen rahoittamista voidaan jatkaa vuosien 2019–2020 ohjelmassa. Yhteiseen ohjelmaan voivat sisältyä yhteisöltä saatavat luontoissuoritukset, kuten JET-laitteen tieteellinen ja tekninen hyödyntäminen Euratomin perustamissopimuksen 10 artiklan mukaisesti, tai komission henkilöstön tilapäiset siirrot.

JRC:n suorat toimet

Suorien toimien painopisteitä määritettäessä kuullaan toimintapolitiikasta vastaavia Euroopan komission pääosastoja ja JRC:n johtokuntaa.

JRC:n ydinalan toimien tarkoituksena on tukea neuvoston direktiivien 2009/71/Euratom (1) ja 2011/70/Euratom (2) täytäntöönpanoa sekä neuvoston päätelmiä, joissa keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan mahdollisimman korkealuokkaisten ydinturvallisuutta koskevien standardien aikaansaaminen unionissa ja kansainvälisesti.

JRC edistää etenkin ydinenergian ja muiden fissioon perustumattomien sovellusten turvatun, turvallisen ja rauhanomaisen käytön edellyttämää ydinturvallisuustutkimusta. JRC luo tieteellisen perustan tähän liittyville unionin toimintapolitiikoille sekä tarvittaessa reagoi tehtävänsä ja asiantuntemuksensa puitteissa ydinlaitostapahtumiin, ydinonnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin. Tätä varten JRC tekee tutkimusta ja arviointeja, tuottaa referenssejä ja standardeja ja tarjoaa kohdennettua koulutusta. Tarpeen mukaan pyritään saamaan aikaan synergioita asiaankuuluvien monialaisten aloitteiden kanssa ja optimoimaan siten henkilöresurssit ja määrärahat sekä välttämään ydinalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan päällekkäisyyksiä unionissa. JRC:n toimet näillä aloilla toteutetaan ottaen huomioon asiaankuuluvat aloitteet alueiden, jäsenvaltioiden tai unionin tasolla pitäen mielessä eurooppalaisen tutkimusalueen kehittäminen.

Ydinturvallisuuden parantaminen, mukaan lukien ydinreaktoreiden ja -polttoaineen turvallisuus, ydinjätehuolto, johon kuuluvat muun muassa geologinen loppusijoitus, erottelu ja transmutaatio; käytöstäpoisto sekä hätätilavalmius

JRC osallistuu välineiden ja menetelmien kehittämiseen korkeiden turvastandardien aikaansaamiseksi Euroopan kannalta relevantteja ydinreaktoreita ja polttoainekiertoja varten. Näihin välineisiin ja menetelmiin kuuluvat

vakavien onnettomuuksien mallintaminen ja menetelmät ydinlaitosten toiminnan turvallisuusmarginaalien arvioimista varten; se, että tuetaan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan vahvistamista kehittyneiden polttoainekiertojen ja konseptien arvioinnissa; ja se, että tutkitaan ja levitetään käyttökokemuksesta saatavaa palautetta. JRC jatkaa edelleen ydinvoimalaitosten käyttökokemusten hyödyntämistä tukevan eurooppalaisen fooruminsa (Clearinghouse on Nuclear Power Plant Operational Experience Feedback) toimintaa suunnatakseen toimensa Fukushiman onnettomuuden jälkeisiin ydinturvallisuushaasteisiin vedoten jäsenvaltioiden toimivaltaan tällä alalla;

2)	se, että minimoidaan tieteellisiä epävarmuustekijöitä, joita esiintyy ennustettaessa ydinjätteen pitkän aikavälin käyttäytymistä ja radionuklidien leviämistä ympäristössä; ydinlaitosten käytöstäpoistoon liittyvän tutkimuksen keskeiset näkökohdat;

se, että vaihdetaan tietoja keskeisten sidosryhmien kanssa, jotta voidaan tehostaa unionin valmiuksia reagoida ydinonnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin tutkimalla hälytysjärjestelmiä ja radioaktiivisten aineiden ilmateitse tapahtuvaan leviämiseen liittyviä malleja sekä tarjoamalla voimavaroja ja asiantuntemusta ydinonnettomuuksien analysoimista ja mallintamista varten.

Ydinalan turva- ja varmuusjärjestelyjen parantaminen, mukaan lukien ydinmateriaalivalvonta, ydinaseiden leviämisen estäminen, ydinmateriaalien laittoman kaupan torjunta ja forensinen ydinmateriaalitutkinta

Ydinaseiden leviämisen estämiseen kiinnitetään mahdollisimman paljon huomiota. JRC

1)	kehittää tehokkaampia metodologioita ja jäljittämis-/verifiointimenetelmiä ja -tekniikoita, joiden avulla voidaan tukea yhteisön ydinmateriaalivalvontaa ja tehostaa kansainvälistä ydinmateriaalivalvontaa;

kehittää ja soveltaa tehokkaampia menetelmiä ja teknologioita ydinlaitoksiin ja radioaktiivisiin aineisiin liittyvien vaaratilanteiden estämiseksi ja havaitsemiseksi sekä niihin reagoimiseksi; tähän sisältyvät havaitsemisteknologian kvalifiointi sekä forensisen ydinmateriaalitutkimuksen menetelmien ja laittoman kaupan torjumiseen käytettävien tekniikoiden kehittäminen synergisesti globaalin CBRN-kehyksen (kemialliset, biologiset, säteilyyn tai ydinaineisiin liittyvät uhat) kanssa;

3)	tukee ydinsulkusopimuksen ja unioniin liittyvien strategioiden täytäntöönpanoa analyysitutkimuksilla ja vientivalvontajärjestelmien teknisen kehityksen seurannalla asiasta vastaavien komission ja unionin yksiköiden työn tukemiseksi.

Ydinalan tieteellisen huippuosaamisen lisääminen standardointia varten

JRC kehittää edelleen tieteellistä perustaa ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen tueksi. Painopisteenä on aktinidien, rakennemateriaalien ja ydinaineiden perusominaisuuksien ja käyttäytymisen tutkimus. Unionin standardoinnin tueksi JRC tuottaa uusinta kehitystä edustavia ydinalan standardeja, referenssitietoja ja referenssimittauksia, mukaan lukien asiaankuuluvien tietokantojen ja arviointivälineiden kehittäminen ja toteuttaminen. JRC tukee lääketieteellisten sovellusten jatkokehittämistä ja erityisesti alfasäteilytykseen perustuvia uusia syövän hoitomuotoja.

Tietämyksen hallinnan ja koulutuksen edistäminen

JRC seuraa uusinta kehitystä tutkimuksen, instrumenttien, turvallisuuden ja ympäristölainsäädännön aloilla. Tähän liittyen on pantava täytäntöön säännöllisesti päivitettävä investointisuunnitelma tutkimusinfrastruktuureja varten.

Jotta unioni voisi säilyttää asemansa ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen eturintamassa, JRC:n on kehitettävä tietämyksenhallinnan välineitä, seurattava alan henkilöresurssien kehityssuuntauksia unionissa EHRO-N-hankkeessaan (European Human Resources Observatory for the Nuclear Energy Sector) ja tarjottava kohdennettuja koulutusohjelmia, jotka kattavat myös käytöstä poistoon liittyvät näkökohdat.

Unionin toimintapolitiikan tukeminen ydinturvallisuuden ja turva- ja varmuusjärjestelyjen aloilla

JRC:n on ylläpidettävä asiantuntemustaan ja huippuosaamistaan voidakseen tarjota puolueetonta tieteellistä ja teknistä tutkimustietoa, jota saatetaan tarvita ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevan unionin toimintapolitiikan tukemisessa.

JRC, joka toimii Euratomin toimeenpanevana elimenä neljännen sukupolven reaktoreita käsittelevässä kansainvälisessä foorumissa (Generation IV International Forum, GIF), koordinoi edelleen yhteisön osuutta GIFissä. JRC jatkaa ja kehittää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä keskeisten kumppanimaiden ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ydinenergiajärjestön (NEA), kanssa ydinturvallisuutta ja turva- ja varmuusjärjestelyjä koskevan unionin politiikan edistämiseksi.

Vuosien 2019–2020 ohjelman monialaiset toimet

Vuosien 2019–2020 ohjelman yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmassa tuetaan täydentäviä toimia (suorat ja epäsuorat toimet, koordinointi ja yhteisen ohjelmasuunnittelun edistäminen), joilla varmistetaan tutkimustoimien synergia yhteisiin haasteisiin vastaamisessa (esim. materiaalit, jäähdyteteknologia, ydinalan referenssitiedot, mallintaminen ja simulointi, kauko-ohjattu käsittely, jätehuolto ja säteilysuojelu).

Horisontti 2020 -puiteohjelman kanssa yhteiset monialaiset toimet ja rajapinnat

Vuosien 2019–2020 ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi luodaan tarkoituksenmukaiset kytkökset ja rajapinnat, kuten yhteiset ehdotuspyynnöt, Horisontti 2020 -puiteohjelman erityisohjelman kanssa.

Vuosien 2019–2020 ohjelmasta voidaan tukea Horisontti 2020 -puiteohjelmassa kehitettyjä laina- ja pääomarahoitusvälineitä, joita laajennetaan kattamaan 3 artiklassa tarkoitetut tavoitteet.

Kansainvälinen yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

Ydinalan tutkimuksessa ja innovoinnissa on jatkettava yhteisiin päämääriin ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä selkeiden ja merkittävien etujen tarjoamiseksi unionille ja sen ympäristölle. Edellä 3 artiklassa esitettyjen erityistavoitteiden saavuttamiseksi yhteisö pyrkii vahvistamaan unionin tieteellistä ja teknistä asiantuntemusta kansainvälisten yhteistyösopimusten avulla ja edistämään unionin ydinalan teollisuuden pääsyä uusille kehittyville markkinoille.

Kansainvälisiä yhteistyötoimia edistetään monenvälisissä kehyksissä (mm. IAEA, OECD, ITER ja GIF) ja sellaisten maiden kanssa tehtävässä nykyisessä tai tulevassa kahdenvälisessä yhteistyössä, joilla on vahva T&K- ja teollinen perusta sekä käytössä, suunnitteilla tai rakenteilla olevia tutkimuslaitteistoja.

(1) Neuvoston direktiivi 2009/71/Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009, ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta (EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18).

(2) Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48).