(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat tekevänsä yhteistyötä unionin lainsäädännön ajantasaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi 13 päivänä huhtikuuta 2016 paremmasta lainsäädännöstä tehdyllä toimielinten sopimuksella (3).

(2)

Jotta voidaan selkeyttää unionin lainsäädäntöä ja vähentää sen määrää, on tarpeen kartoittaa lainsäädäntö, joka on vanhentunutta tai ei enää vastaa tarkoitustaan. Tällaisen lainsäädännön kumoaminen pitää lainsäädäntökehyksen läpinäkyvänä, selkeänä ja helppona soveltaa.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 256/2014 (4) edellytetään, että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle investointihankkeista, joihin liittyvät rakennus- tai käytöstäpoistamistyöt on aloitettu tai joiden osalta on tehty lopullinen investointipäätös.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 256/2014 mukaisista velvoitteista, jotka koskevat investointihankkeiden ilmoittamista ja tiettyjä tällaiseen ilmoitukseen liittyviä tietoja, oli aiemmin säädetty neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 617/2010 (5). Unionin tuomioistuin kumosi asetuksen (EU, Euratom) N:o 617/2010 (6), koska se olisi pitänyt hyväksyä toisen oikeusperustan nojalla, mutta sen vaikutukset pysytettiin siihen asti, kunnes asetus (EU) N:o 256/2014 tuli voimaan.

(5)

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 617/2010 tarkoituksena oli antaa komissiolle tietoa tuotanto-, siirto- ja varastointikapasiteetin suunnitellusta kehityksestä ja energiasektoreiden hankkeista. Sen avulla oli määrä antaa komissiolle yleiskuva energiainfrastruktuuriin tehtävien investointien kehityksestä unionissa.

(6)

Asetuksessa (EU, Euratom) N:o 617/2010 ja asetuksessa (EU) N:o 256/2014 säädettyjen velvoitteiden asettamisen jälkeen on toteutettu kolme raportointimenettelyä vuosina 2011, 2013 ja 2015. Lisäksi komissio järjesti ulkoisen tutkimuksen tekemisen jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 256/2014 mukaisten kolmen raportointimenettelyn jälkeen. Näin ollen on kulunut riittävästi aikaa ja on saatu riittävästi kokemusta, jotta komissio voi suorittaa näyttöön perustuvan kriittisen analyysin siitä, onko asetus (EU) N:o 256/2014 johtanut odotettuihin tuloksiin.

(7)

Komissio suoritti vuonna 2016 asetuksen (EU) N:o 256/2014 11 artiklassa säädetyn uudelleentarkastelun, johon kuului kaikki energia-alan suunnittelu- ja ilmoitusvelvollisuudet kattava sidosryhmän kuuleminen. Komissio tuli siihen tulokseen, että asetuksen (EU) N:o 256/2014 mukaisten jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuuksien ja jäsenvaltioiden velvollisuuksien antaa ilmoituksia sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle (Sähkö-ENTSO) ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaiselle verkostolle (Kaasu-ENTSO) välillä oli huomattavia päällekkäisyyksiä. Kävi myös ilmi, että saadut tiedot olivat usein laadultaan ja tarkoituksenmukaisuudeltaan heikkoja ja että nämä tiedot olivat nyttemmin komission saatavilla muista lähteistä, kuten siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (ENTSO), verkkojen kehittämisen 10-vuotissuunnitelmat, siirtoverkonhaltijoiden ja yleishyödyllisten laitosten vuosikertomukset sekä kansalliset kehityssuunnitelmat. Lisäksi havaittiin, että komissiolla on suora pääsy markkinatietoihin energian markkinaseurantajärjestelmänsä (EMOS) kautta.

(8)

Asetus (EU) N:o 256/2014 ei siis ole johtanut odotettuihin tuloksiin komission saamien tietojen määrän, laadun ja soveltuvuuden suhteen.

(9)

Asetus (EU) N:o 256/2014 olisi sen vuoksi kumottava,