9.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 67/3

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/344,

annettu 14 päivänä marraskuuta 2017,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä erilaisen kohtelun arvostukseen kriisinratkaisussa sovellettavien menetelmien perusteiden täsmentämistä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (1) ja erityisesti sen 74 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

On aiheellista laatia säännöt sellaisen arvostusmenetelmän vahvistamiseksi, jota käytetään pyrittäessä määrittämään, kohdellaanko kriisinratkaisutoimen tai -toimien kohteena olevia osakkeenomistajia ja velkojia tosiasiallisesti eri tavalla kuin niitä olisi kohdeltu, jos direktiivin 2014/59/EU 1 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdassa tarkoitettu laitos tai yhteisö, jäljempänä ’yhteisö’, olisi asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn sinä päivänä, jona päätös kyseisen yhteisön kriisinratkaisun toteuttamisesta tehtiin direktiivin 2014/59/EU 82 artiklan mukaisesti, sekä sen määrittämiseksi, minkä summan ne olisivat tällöin saaneet.

(2)

Erilaisen kohtelun, joka aiheuttaa tietyille osakkeenomistajille ja velkojille suurempia tappioita kriisinratkaisussa, olisi oikeutettava kyseiset osakkeenomistajat ja velkojat korvaukseen kriisinratkaisun rahoitusjärjestelyistä direktiivin 2014/59/EU 101 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(3)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1075 (2) 38 artiklan edellytykset täyttävän riippumattoman henkilön, jäljempänä ’arvioija’, olisi suoritettava jälkiarviointi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kriisinratkaisutoimi tai -toimet on toteutettu, vaikka sen loppuun saattaminen kestäisi jonkin aikaa. Arvostuksen olisi perustuttava siitä ajankohdasta käytettävissä oleviin tietoihin, jolloin päätös yhteisön kriisinratkaisun toteuttamisesta tehtiin, jotta voidaan riittävällä tavalla ottaa huomioon kyseisen ajankohdan erityisolosuhteet, kuten markkinoiden epävakaa tilanne. Kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohdan jälkeen saatuja tietoja olisi käytettävä ainoastaan, jos niiden olisi kohtuudella pitänyt olla tiedossa kyseisenä ajankohtana.

(4)

Kattavan ja luotettavan arvostuksen varmistamiseksi arvioijalla olisi oltava pääsy kaikkiin asianmukaisiin oikeudellisiin asiakirjoihin, mukaan lukien luettelo kaikista yhteisöön kohdistuvista vaateista ja ehdollisista vaateista, jotka on luokiteltu sen mukaan, mikä niiden asema ensisijaisuusjärjestyksessä tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä olisi. Arvioijan olisi voitava tehdä järjestelyjä olosuhteiden edellyttämien neuvojen ja asiantuntemuksen hankkimiseksi asiantuntijoilta.

(5)

Sen määrittämiseksi, miten osakkeenomistajia ja velkojia olisi kohdeltu, jos yhteisö olisi asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, arvioijan olisi määritettävä niiden nettokassavirtojen odotettu ajoitus ja määrä, jotka osakkeenomistajat ja velkojat olisivat saaneet maksukyvyttömyysmenettelyssä ilman valtiontukea, ja muutettava ne nykyarvoon asianmukaisella diskonttokorolla tai asianmukaisilla diskonttokoroilla. Tällaisen arvion määrittämiseksi arvioija voi mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa ottaa huomioon myös tiedot samanlaisten luottolaitosten maksukyvyttömyyttä koskevista viimeaikaisista kokemuksista.

(6)

Määritettäessä osakkeenomistajien ja velkojien tosiasiallista kohtelua kriisinratkaisussa olisi otettava huomioon, ovatko kyseiset osakkeenomistajat ja velkojat saaneet korvausta oman pääoman, velan tai käteisen muodossa kriisinratkaisutoimen hyväksymisen seurauksena.

(7)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen, jäljempänä ’EPV’, on toimittanut komissiolle.

(8)

EPV on järjestänyt avoimen julkisen kuulemisen niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (3) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Yleiset säännökset

1.   Määritettäessä osakkeenomistajien ja velkojien kohtelua tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä arvostuksen on perustuttava ainoastaan kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana vallitsevia tosiseikkoja ja olosuhteita koskeviin tietoihin, joiden olisi kohtuudella pitänyt olla tiedossa ja jotka, jos ne olisivat olleet arvioijan tiedossa, olisivat vaikuttanut yhteisön varojen ja velkojen mittaamiseen kyseisenä ajankohtana.

Tässä asetuksessa ’kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohdalla’ tarkoitetaan päivää, jona päätös yhteisön kriisinratkaisun toteuttamisesta hyväksyttiin direktiivin 2014/59/EU 82 artiklan mukaisesti.

2.   Määritettäessä osakkeenomistajien ja velkojien tosiasiallista kohtelua kriisinratkaisussa arvioijan on tukeuduttava niistä tosiseikoista ja olosuhteista käytettävissä oleviin tietoihin, jotka vallitsivat tosiasiallista kohtelua koskevana ajankohtana tai koskevina ajankohtina, jäljempänä ’tosiasiallisen kohtelun ajankohta tai ajankohdat’, jona tai joina osakkeenomistajat ja velkojat saivat korvauksen.

3.   Arvostuksen viitepäivän on oltava kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohta, joka voi poiketa tosiasiallisen kohtelun ajankohdasta. Jos arvioija katsoo tulojen diskonttauksen vaikutuksen olevan vähäinen, kriisinratkaisutoimen toteutuspäivän diskonttaamattomat tulot voivat olla suoraan verrattavissa niiden hypoteettisten tulojen diskontattuun määrään, jotka osakkeenomistajat ja velkojat olisivat saaneet, jos yhteisö olisi asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana.

2 artikla

Varojen ja vaateiden luettelot

1.   Arvioijan on laadittava luettelo kaikista yhteisön omistamista yksilöitävissä olevista ja ehdollisista varoista. Tällaisen luettelon on sisällettävä varat, joihin voidaan osoittaa tai kohtuudella olettaa liittyvän rahavirtoja.

2.   Arvioijan käyttöön on asetettava luettelo kaikista yhteisöön kohdistuvista vaateista ja ehdollisista vaateista. Kyseisessä luettelossa kaikki vaateet ja ehdolliset vaateet on luokiteltava sen mukaan, mikä niiden taso ensisijaisuusjärjestyksessä tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä on. Arvioijan on voitava tehdä järjestelyjä asiantuntijan neuvojen ja asiantuntemuksen hankkimiseksi siltä osin kuin on kyse vaateiden ensisijaisuusjärjestyksen johdonmukaisuudesta sovellettavaan maksukyvyttömyyslainsäädäntöön nähden.

3.   Arvioijan on yksilöitävä erikseen kiinnitetyt varat ja vaateet, joiden vakuutena kyseiset varat ovat.

3 artikla

Arvostuksen vaiheet

Voidakseen määritellä, esiintyykö direktiivin 2014/59/EU 74 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua erilaista kohtelua, arvioijan on arvioitava

a)

se, miten kriisinratkaisutoimien kohteena olevia osakkeenomistajia ja velkojia, mukaan lukien asiaankuuluvat talletussuojajärjestelmät, olisi kohdeltu, jos yhteisö olisi asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana, kun ei oteta huomioon mahdollista muuta ylimääräistä julkista rahoitustukea;

b)

uudelleenjärjestettyjen vaateiden arvo velkakirjojen arvon alaskirjauksen tai muiden kriisinratkaisuvaltuuksien ja -välineiden soveltamisen jälkeen, tai muiden sellaisten tulojen arvo, joita osakkeenomistajat ja velkojat ovat saaneet tosiasiallisen kohtelun ajankohtana tai ajankohtina ja jotka on diskontattu kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtaan, jos tämä on katsottu tarpeelliseksi tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi a alakohdassa tarkoitetun kohtelun kanssa;

c)

se, ylittääkö a alakohdassa tarkoitetun kohtelun tulos sen arvon, joka b alakohdassa tarkoitetussa kohtelussa kullekin velkojalle saadaan 2 artiklan mukaisesti määritetyn tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn ensisijaisuusjärjestyksen nojalla.

4 artikla

Osakkeenomistajien ja velkojien kohtelun määrittäminen tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä

1.   Edellä olevan 3 artiklan a alakohdan mukaisen arvostuksen toteuttamista koskeva menettely on rajoitettava koskemaan odotettavissa olevien kassavirtojen diskontattua määrää tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.

2.   Odotettavissa olevat kassavirrat on diskontattava korolla tai koroilla, joka vastaa tai jotka vastaavat tapauksen mukaan odotettavissa olevien kassavirtojen ajoitusta, kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohdan olosuhteita, riskittömiä korkoja, samantyyppisten yhteisöjen liikkeeseen laskemien samantyyppisten rahoitusvälineiden riskipreemioita, markkinaolosuhteita tai potentiaalisten ostajien käyttämiä diskonttokorkoja ja muita arvostettavan osatekijän tai arvostettavien osatekijöiden olennaisia ominaispiirteitä, jäljempänä ’asianomainen diskonttokorko’. Asianomaista diskonttokorkoa ei sovelleta, jos sovellettavissa maksukyvyttömyyslainsäädännössä tai -käytännöissä määritetään erityiset korot, joilla on merkitystä arvostuksen kannalta.

3.   Määritettäessä odotettavissa olevien kassavirtojen diskontattua määrää tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä arvioijan on otettava huomioon seuraavaa:

a)

asianomaisella lainkäyttöalueella sovellettavat maksukyvyttömyyslainsäädäntö ja -käytännöt, jotka voivat vaikuttaa tiettyihin tekijöihin, kuten odotettavissa oleviin realisointikausiin tai palautusosuuksiin;

b)

kohtuudella ennakoitavissa olevat hallinto-, transaktio-, ylläpito-, realisointi- ja muut kustannukset, joita hallinnonhoitajalle tai selvittäjälle olisi aiheutunut, sekä rahoituskustannukset;

c)

viimeaikaisiin samanlaisten yhteisöjen maksukyvyttömyystapauksiin liittyvät tiedot, jos ne ovat saatavilla ja olennaisia.

4.   Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien varojen osalta arvioijan on käytettävä havainnoitua hintaa paitsi silloin, kun erityisolosuhteet, kuten markkinoiden keskittyminen, kyllästyminen ja syvyys, heikentävät yhteisön varojen markkinoitavuutta.

5.   Sellaisten varojen osalta, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena toimivilla markkinoilla, arvioijan on odotettavissa olevien kassavirtojen määrää ja ajoitusta määrittäessään tarkasteltava eri tekijöitä, kuten seuraavia:

a)

sellaisilla toimivilla markkinoilla havainnoidut hinnat, joilla käydään kauppaa samanlaisilla varoilla;

b)

sellaisessa tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai sellaisissa muunlaisissa ongelmallisissa liiketoimissa havainnoidut hinnat, joihin liittyy samanluonteisia varoja ja ehtoja;

c)

sellaisissa liiketoimissa havainnoidut hinnat, joihin liittyy liiketoiminnan myynti tai siirto omaisuudenhoitoyhtiölle tai erilliselle varainhoitoyhtiölle samanlaisten yhteisöjen kriisinratkaisun yhteydessä;

d)

todennäköisyys, että varat synnyttävät nettosisäänvirtauksia tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä;

e)

odotettavissa olevat markkinaolosuhteet tietyn realisointikauden aikana, mukaan lukien markkinoiden syvyys ja niiden kyky vaihtaa asianomainen varojen volyymi kyseisen kauden kuluessa; sekä

f)

se, että tietyn realisointikauden pituuden on vastattava sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön vaatimuksia, mukaan lukien likvidaatiomenettelyn odotettavissa oleva kesto, tai kyseisten varojen ominaispiirteitä.

6.   Arvioijan on tutkittava, olisiko yhteisön rahoitustilanne vaikuttanut odotettavissa oleviin rahavirtoihin, mukaan lukien rajoitukset hallinnonhoitajan keinoissa neuvotella ehdoista ostajaehdokkaiden kanssa.

7.   Mahdollisuuksien mukaan kassavirtojen on asiaan liittyvän maksukyvyttömyysjärjestelmän sovellettavien säännösten mukaisesti oltava velkojien sopimuksellisten, lakisääteisten ja muiden oikeudellisten oikeuksien tai tavanomaisten maksukyvyttömyyskäytäntöjen mukaisia.

8.   Arvostuksen hypoteettiset tulot jaetaan osakkeenomistajien ja velkojien kesken sen mukaan, mikä niiden taso ensisijaisuusjärjestyksessä sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön nojalla on, kuten 3 artiklassa säädetään.

9.   Määrittäessään vakuudettomien johdannaisvaateiden määrää maksukyvyttömyystapauksessa arvioijan on käytettävä komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/1401 (4) vahvistettuja menetelmiä siinä määrin kuin ne ovat maksukyvyttömyyslainsäädännön ja -käytännön mukaisia.

5 artikla

Osakkeenomistajien ja velkojien tosiasiallisen kohtelun määrittäminen kriisinratkaisussa

1.   Arvioijan on yksilöitävä kaikki pääomainstrumenttien alaskirjauksen tai muuntamisen ja kriisinratkaisutoimien toteuttamisen jälkeen maksamatta olevat vaateet sekä osoitettava ne niille oikeus- ja luonnollisille henkilöille, jotka olivat yhteisön osakkeenomistajia ja velkojia kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa oikeus- ja luonnolliset henkilöt, jotka olivat yhteisön osakkeenomistajia ja velkojia kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana, saivat kriisinratkaisun seurauksena käteiskorvauksen, arvioijan on määritettävä niiden tosiasiallinen kohtelu 2–4 kohdan mukaisesti.

2.   Jos oikeus- ja luonnolliset henkilöt, jotka olivat yhteisön osakkeenomistajia ja velkojia kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana, saivat kriisinratkaisun seurauksena oman pääoman ehtoisen korvauksen, arvioijan on määritettävä niiden tosiasiallinen kohtelu tekemällä arvio muunnettujen pääomainstrumenttien haltijoille tai niille velkojille, joita velkakirjojen arvon alaskirjaus koskee, vastikkeena siirrettyjen tai liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaisarvosta. Arvio voi perustua arvioituun markkinahintaan, joka on saatu yleisesti hyväksytyillä arvostusmenetelmillä.

3.   Jos oikeus- ja luonnolliset henkilöt, jotka olivat yhteisön osakkeenomistajia ja velkojia kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana, saivat kriisinratkaisun seurauksena vieraan pääoman ehtoisen korvauksen, arvioijan on määritettävä tosiasiallinen kohtelu ottamalla huomioon tietyt tekijät, kuten sopimukseen perustuvien rahavirtojen muutokset, jotka johtuvat alaskirjauksesta tai muuntamisesta tai muista kriisinratkaisutoimista taikka asianomaisesta diskonttokorosta.

4.   Maksamatta olevien vaateiden osalta arvioija voi ottaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden lisäksi huomioon kriisinratkaisun kohteena olevan yhteisön tai muiden samanlaisten yhteisöjen liikkeeseen laskemien samojen tai samanlaisten välineiden toimivilla markkinoilla havainnoidut hinnat, jos nämä ovat saatavilla.

6 artikla

Arvostusraportti

Arvioijan on laadittava kriisinratkaisuviranomaiselle arvostusraportti, jossa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

yhteenveto suoritetusta arvostuksesta, mukaan lukien arvostuksen vaihteluvälit ja arvostuksen epävarmuuden lähteet;

b)

selostus keskeisistä menetelmistä ja tehdyistä oletuksista sekä siitä, miten herkkä arvostus on näille valinnoille;

c)

tarvittaessa selvitys siitä, miksi arvostus poikkeaa muista asiaan liittyvistä arvostuksista, mukaan lukien komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/345 mukaisesti suoritettu arvostus tai muut lakisääteiset tai kirjanpidolliset arvostukset.

7 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä marraskuuta 2017.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1)  EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1075, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritellään elvytyssuunnitelmien, kriisinratkaisusuunnitelmien ja konsernien kriisinratkaisusuunnitelmien sisältö, vähimmäisperusteet, jotka toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava elvytyssuunnitelmien ja konsernien elvytyssuunnitelmien osalta, konsernin rahoitustuen edellytykset, riippumattomia arvioijia koskevat vaatimukset, alaskirjaus- ja muuntamisvaltuuksien tunnustaminen sopimuksissa, ilmoitusvaatimuksiin ja keskeyttämisilmoitukseen liittyvät menettelyt ja sisältö ja kriisinratkaisukollegioiden operatiivinen toiminta (EUVL L 184, 8.7.2016, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(4)  Komission delegoitu asetus (EU) 2016/1401, annettu 23 päivänä toukokuuta 2016, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä johdannaisista aiheutuvien velkojen arvostukseen sovellettavia menetelmiä ja periaatteita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 228, 23.8.2016, s. 7).