(1)

Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella myös varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Slovenia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta, jonka Eurooppa-neuvosto vahvisti 22 päivänä maaliskuuta 2018. Neuvosto hyväksyi 14 päivänä toukokuuta 2018 suosituksen euroalueen talouspolitiikasta (3), jäljempänä ’euroalueen suositus’.

(2)

Koska Slovenia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa vahvasti yhteydessä toisiinsa, Slovenian olisi varmistettava, että jäljempänä esitettävistä suosituksista ja erityisesti suosituksesta 1 ilmenevä euroalueen suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(3)

Sloveniaa koskeva vuoden 2018 maaraportti julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Slovenian edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten (4) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu, jonka tulokset julkaistiin samaten 7 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio katsoi analyysinsa perusteella, että Slovenian makrotaloudessa ei ole epätasapainoja.

(4)

Slovenia toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa 13 päivänä huhtikuuta 2018 ja vuoden 2018 vakausohjelmansa 26 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(5)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (5) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(6)

Sloveniaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä. Vuoden 2018 vakausohjelman toimitti virkaatekevä hallitus, ja se perustuu oletukseen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Hallitus odottaa, että julkisen sektorin ylijäämä paranee 0,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja saavuttaa sen jälkeen 0,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaa 0,25 prosentin rakenteellista ylijäämää suhteessa BKT:hen ei suunnitelman mukaan saavuteta vuoteen 2021 mennessä, mikäli politiikka säilyy muuttumattomana. Vuoden 2018 vakausohjelman mukaan julkisen talouden velan odotetaan supistuvan 69,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja jatkavan supistumista 58,3 prosenttiin vuonna 2021. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava.

(7)

Neuvosto suositti 11 päivänä heinäkuuta 2017 Slovenialle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (6) nimellinen kasvu ei ole yli 0,6 prosenttia vuonna 2018, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samalla todettiin, että vuoden 2018 alustavan talousarviosuunnitelman arvioinnissa ja sen jälkeen julkisen talouden vuoden 2018 toteutuman arvioinnissa on otettava asianmukaisella tavalla huomioon, että tavoitteena on saavuttaa sellainen finanssipolitiikan viritys, joka osaltaan sekä vahvistaa talouden elpymistä että varmistaa julkisen talouden kestävyyden. Komissio on tehnyt Slovenian vuoden 2018 alustavasta talousarviosuunnitelmasta antamansa lausunnon yhteydessä arvion elpymisen vahvuudesta Sloveniassa ja ottanut siinä asianmukaisella tavalla huomioon talouden kestävyyttä koskevat haasteet. Arvion perusteella vuonna 2018 tarvitaan julkisen talouden rakenteellisia sopeutustoimia, jotka ovat vähintään 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, ilman, että yhden vuoden tasolla on lisämarginaalia poikkeamaan. Tämä vastaa nettomääräisten julkisten perusmenojen enintään 1,5 prosentin nimellistä kasvuvauhtia. Kun tämä otetaan huomioon kokonaisarviossa, komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävästä suositellusta sopeutusurasta poiketaan merkittävästi vuonna 2018.

(8)

Kun otetaan huomioon, että Slovenian julkisen talouden velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen ja ennustettu positiivinen tuotantokuilu on 4,1 prosenttia, vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen yhteisesti sovitun vaatimusten sopeutuskaavion perusteella nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu vuonna 2019 ei saisi olla yli 2,2 prosenttia, jolloin rakenteellinen sopeutus olisi 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samaan aikaan on vahvoja merkkejä siitä, että talouden käyttämättömän kapasiteetin määrä on aliarvioitu, sillä inflaation odotetaan kiihtyvän 2 prosenttiin vuonna 2019, vajaatyöllisyys ylittää kriisiä edeltävän tason ja investoinnit ovat pääsemässä vauhtiin kriisivuosien voimakkaan supistumisen jälkeen. Lisäksi yhteisesti sovittujen menetelmien perusteella laadittuihin tuotantokuiluarvioihin liittyy myös uskottavuusvälineen perusteella paljon epävarmuutta. Tällä perusteella 0,65 prosentin vuotuinen rakenteellinen sopeutus suhteessa BKT:hen, mikä vastaa nettomääräisten julkisten perusmenojen 3,1 prosentin enimmäiskasvuvauhtia, vaikuttaa asianmukaiselta. Jos toimintapolitiikka säilyy muuttumattomana, vaarana on, että tästä vaatimuksesta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 sekä vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Slovenian ennustetaan noudattavan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2018 ja velkasääntöä vuonna 2019. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että vuodesta 2018 alkaen olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattamiseksi.

(9)

Hallitus on esittänyt ehdotuksia terveydenhuoltojärjestelmän uudistamiseksi. Uudistuksen kannalta keskeinen terveydenhuoltoa ja sairausvakuutusta koskeva lakiesitys, jonka on määrä taata terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus pitkällä aikavälillä, toimitettiin joulukuussa 2017 talous- ja sosiaalineuvostolle lausunnon saamista varten. Lakiesitystä ei kuitenkaan hyväksytty ennen vaaleja, minkä vuoksi sen hyväksyminen on epävarmaa. Parhaillaan laaditaan pitkäaikaishoitoa koskevaa lakiesitystä, jonka on tarkoitus tehdä pitkäaikaishoidosta uusi sosiaaliturvajärjestelmän osa-alue (terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja eläketurvan rinnalle). On epäselvää, miten Slovenia aikoo lisätä hoidon kustannustehokkuutta, saatavuutta ja laatua tulevaisuudessa. Vuonna 2017 hyväksyttiin lakiesitykset, joilla muutetaan lääkärilakia, terveydenhuoltopalveluja koskevaa lakia, potilaan oikeuksia koskevaa lakia ja lakia julkisten terveydenhuoltolaitosten rahoituksen vakauden varmistamiseksi annettavien toimenpiteiden määrittämisestä. Uudet säännökset on nyt pantava täytäntöön, jotta voidaan varmistaa hoidon saatavuus ja laatu. Vuosia 2016–2025 koskevan kansallisen terveydenhuoltosuunnitelman täytäntöönpano on käynnistetty. Kiertävien perheklinikoiden käyttöönotto on alkanut asteittain, terveysteknologian arviointijärjestelmä on tarkoitus perustaa vuoteen 2020 mennessä, ja verkkovälitteiset terveydenhuoltoratkaisut parantavat seurantaa kaikkialla maassa. Lisäksi terveydenhuoltoalan julkisten hankintamenettelyjen kustannustehokkuuden odotetaan paranevan paremman koordinoinnin ansiosta.

(10)

Talous- ja sosiaalineuvosto hyväksyi heinäkuussa 2017 yksimielisesti asiakirjan eläke- ja työkyvyttömyysvakuutusjärjestelmän uudenaikaistamisesta Sloveniassa. Siinä esitetään erilaisia toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin varmistaa eläkkeiden riittävyys ja eläkejärjestelmän kestävyys ja läpinäkyvyys. Konkreettista toimintasuunnitelmaa toimenpiteiden hyväksymiseksi ei kuitenkaan ole vielä laadittu, ja vaikka työmarkkinaosapuolet ja hallitus ovat sopineet uudistuksen hyväksymisestä vuoteen 2020 mennessä, sen käyttöönottovaiheita ei ole vielä suunniteltu. Haasteita aiheuttavat edelleen eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden ja riittävyyden varmistaminen mukauttamalla lakisääteistä eläkeikää ja edistämällä myöhäisempää eläkkeelle siirtymistä, lisäeläkejärjestelmien kattavuuden parantaminen, muuttuvien urapolkujen asianmukainen huomioon ottaminen ja vanhuusiän köyhyysriskien vähentäminen.

(11)

Talouskasvu jatkui, ja työmarkkinoiden ja sosiaalisen kehityksen trendit paranivat edelleen. Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytyneisyyden riskille alttiina olevien henkilöiden osuus väheni, mutta vanhusten ja erityisesti naisten kohdalla osuus on edelleen unionin keskiarvoa suurempi. Työllisyysaste nousi edelleen ja työttömyys väheni. Eri ammattikoulutustason ammateissa on kuitenkin nähtävissä merkkejä työvoimapulasta. Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kriisiä edeltävän tason yläpuolella, ja kaikista työttömistä lähes puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Haasteita on erityisesti iäkkäillä työntekijöillä, joiden työvoima- ja työllisyysasteet kuuluvat edelleen unionin alimpiin. Slovenian yhteiskunta ikääntyy nopeasti, mikä tarkoittaa, että työikäisen väestön vähetessä myös työvoiman tarjonta vähenee. Hallitus on laatinut tätä varten aktiivisen ikääntymisen strategian, mutta konkreettisia suunnitelmia sen toteuttamiseksi ei ole vielä tehty.

(12)

Väestön ikääntyminen korostaa tarvetta lisätä aikuiskoulutukseen osallistumista, sillä se on vähentynyt vuodesta 2010 asti ja on erityisen vähäistä matalan osaamistason ja iäkkäiden työntekijöiden keskuudessa. Taitojen kehittäminen elinikäisen oppimisen avulla parantaisi erityisesti matalan osaamistason ja iäkkäiden työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia. Matalan osaamistason työntekijöiden työllisyysaste on noussut, mutta se on edelleen alle kriisiä edeltäneen tason ja unionin keskiarvon. Aktiivisten työvoimapolitiikkojen arviointi osoittaa, että useimmat ohjelmat toimivat hyvin, vaikka ohjelmien rahoitus ja työttömien osallistumisaste ovatkin melko alhaisia. Vuoden 2013 työmarkkinauudistus selvästi auttoi eräitä muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä pääsemään työmarkkinoille, mutta määräaikaiset työsuhteet ovat edelleen ongelma.

(13)

Sloveniassa on toteutettu toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tarjoamaan niille vaihtoehtoja pankkilainoille. Riippuvuus pankkilainoista on kuitenkin jatkuva rahoitushaaste erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joille rahoituksen saatavuus on kasvun este. Tähän asti toteutetuilla toimenpiteillä ei ole onnistuttu parantamaan rahoitusta etenkään innovatiivisten yritysten osalta. Sloveniassa on vain vähän nopeasti kasvavia yrityksiä, eivätkä ne saa riittävästi tukea kasvuunsa. Pääomarahoituksen muodoista riskipääoman käyttö lisääntyy, mutta on edelleen hyvin vähäistä. Innovatiiviset yritykset hyötyisivät myös tehokkaammasta julkisesta tutkimustoiminnasta, mutta sen esteenä on vaikeus houkutella kotimaisia ja ulkomaisia lahjakkuuksia sekä tuloksiin perustuvan rahoituksen puute. Yksityisten investointien taso on Sloveniassa edelleen alhainen vertailumaihin nähden, minkä vuoksi olisi toteutettava kohdennettuja toimia investointiedellytysten parantamiseksi edelleen erityisesti aloilla, joilla on vahva potentiaali lisätä tuottavuutta.

(14)

Yritystoimintaa haittaa edelleen suuri sääntely- ja hallintorasitus. Byrokratiaa pidetään yhtenä ongelmallisimmista yritystoiminnan esteistä Sloveniassa. Tämä johtuu lähinnä verotukseen liittyvien menettelyjen epävarmuudesta ja monimutkaisuudesta. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu tähän, sillä kauppaoikeudellisten asioiden käsittely tuomioistuimessa kestää noin vuoden. Slovenia on luonut välineen, jonka avulla hallintorasitusta voidaan helpottaa, ja etenee sen täytäntöönpanossa. Huomattava osa täytäntöönpanotoimista on kuitenkin vielä toteuttamatta.

(15)

Slovenia on myös vasta alkanut puuttua rajoittavan sääntelyn suureen määrään tietyillä palvelualoilla. Arkkitehdin ja rakennusinsinöörin ammattien vapauttamiseksi on toteutettu uudistuksia, mutta muihin komission yksiköiden toteamiin ongelmiin ei ole vielä puututtu. Uudistuksista olisi hyötyä myös Slovenian teollisuusyrityksille, jotka ovat riippuvaisia kilpailukykyisistä palvelupanoksista.

(16)

Tehokkaat julkiset hankintamenettelyt ovat olennaisen tärkeitä, jotta Slovenian terveydenhuoltoalalla voidaan saada kustannukset kuriin ja parantaa laatua. Suosimalla keskitettyjä hankintamenettelyjä ja muita yhdistettyjä hankintamuotoja, kuten sairaaloiden yhteishankintoja, voidaan varmistaa innovatiivisten hankintojen korkea laatu kilpailukykyiseen hintaan.

(17)

Julkisten hankintojen tehottomuus aiheuttaa Sloveniassa ongelmia. Tarjoajien välinen kilpailu on suhteellisen vähäistä, kuten yhtä tarjouskilpailua kohti saatujen tarjousten vähäisyys ja toisaalta ilman hankintailmoituksen julkaisemista toteutettujen neuvottelumenettelyjen suuri määrä osoittavat. Jälkimmäinen vähentää myös avoimuutta. Ammattimaisuus on hankintamenettelyistä vastaavien keskuudessa vähäistä, ja suojatoimia korruption ja tarjoajien kilpailunvastaisen yhteistyön torjumiseksi niukasti. Varsinkaan kansallinen tarkastelukomissio ei ole sen jäsenten nimitysmenettelyn vuoksi täysin riippumaton. Vaikka talousrikokset ja korruptio ovat viranomaisten arvion mukaan aiheuttaneet viime vuosina huomattavaa vahinkoa, eräät korruptiontorjuntauudistukset ovat edelleen kesken.

(18)

Sloveniassa valtio osallistuu edelleen vahvasti talouselämään erityisesti rahoitusalalla. Aiemmin julkaistujen yksityistämissuunnitelmien toteuttaminen on ollut hidasta. Yksityistämisen lisääminen parantaisi yritysten elinkelpoisuutta pitkällä aikavälillä ja vähentäisi julkiseen talouteen kohdistuvia riskejä.

(19)

Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Slovenian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 vakausohjelman, vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Slovenialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Slovenian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(20)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

2.