(1)

Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 22 päivänä maaliskuuta 2018. Komissio hyväksyi 22 päivänä marraskuuta 2017 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Puola ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Puolaa koskeva vuoden 2018 maaraportti julkaistiin 7 päivänä maaliskuuta 2018. Siinä arvioitiin Puolan edistymistä neuvoston 11 päivänä heinäkuuta 2017 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3) noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)

Puola toimitti vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2018 lähentymisohjelmansa 26 päivänä huhtikuuta 2018. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, jäljempänä ’ERI-rahastot’, ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Puolaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota. Vuoden 2018 lähentymisohjelmassa hallitus odottaa julkisen talouden rahoitusaseman paranevan asteittaisesti niin, että alijäämän oltua 1,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017 se on 0,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on 1,0 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen, ei saavutettane ohjelmakaudella eli viimeistään vuonna 2021. Uudelleenlaskettu rakenteellinen rahoitusasema (5) viittaa 1,3 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Vuoden 2018 lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan, joka oli 50,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017, odotetaan supistuvan 50,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 46,0 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuonna 2018 varovainen ja sen jälkeen uskottava.

(6)

Neuvosto suositti 11 päivänä heinäkuuta 2017 Puolalle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu (6) ei ole yli 3,7 prosenttia vuonna 2018. Tällöin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Samalla todettiin, että vuoden 2018 alustavan talousarviosuunnitelman arvioinnissa ja sen jälkeen julkisen talouden vuoden 2018 toteutuman arvioinnissa on otettava asianmukaisella tavalla huomioon, että tavoitteena on saavuttaa sellainen finanssipolitiikan viritys, joka osaltaan sekä vahvistaa talouden elpymistä että varmistaa julkisen talouden kestävyyden. Komissio on tehnyt laadullisen arvion Puolan taloudellisen tilanteen vahvuudesta ja ottanut asianmukaisella tavalla huomioon sen kestävyyshaasteet. Tällä perusteella katsotaan, että muita tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että tästä suositellusta sopeutuksesta poiketaan merkittävästi vuonna 2018.

(7)

Kun otetaan huomioon, että Puolan tuotantokuilun on arvioitu olevan 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen yhteisesti sovitun vaatimusten sopeutuskaavion perusteella nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu vuonna 2019 ei saisi olla yli 4,2 prosenttia, mikä vastaisi 0,6 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2018 talousennusteen mukaan on vaarana, että tästä vaatimuksesta poiketaan merkittävästi vuonna 2019. Kaiken kaikkiaan neuvosto arvioi, että vuodesta 2018 alkaen olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä, jotta varmistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten noudattaminen.

(8)

Puolassa on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä monilla aloilla menopaineita, jotka liittyvät erityisesti väestön ikääntymiseen. Niiden vuoksi on luotava mekanismeja, joiden avulla voidaan arvioida julkisten menojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta ja helpottaa varojen kohdentamista uudelleen. Tätä varten hallitus on ryhtynyt uudistamaan talousarviomenettelyä erityisesti keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen lujittamiseksi muun muassa sisällyttämällä menojen uudelleenarvioinnit talousarviomenettelyyn. Puola on ainoa jäsenvaltio, jolla ei ole varsinaista riippumatonta finanssipoliittista neuvostoa, eikä tiedossa ole myöskään suunnitelmia sellaisen perustamisesta. Puolalla on kuitenkin riippumattomia laitoksia, jotka hoitavat joitakin finanssipoliittisen neuvoston tehtäviä. Vuoden 2018 maaraportin mukaan Puolassa ei ole edistytty alennettujen alv-kantojen laajan käytön rajoittamisessa. Puolan valtiovarainministeriö pyrkii kuitenkin yksinkertaistamaan sovellettavien verokantojen jakautumista tavaroiden ja palvelujen kesken.

(9)

Puolan työmarkkinoiden toimivuus on viime vuosina ollut vahva, ja työllisyysasteet ovat edelleen nousseet. Tiettyjen ryhmien, erityisesti naisten sekä matalan osaamistason ja ikääntyneiden työntekijöiden, työvoimaosuus on kuitenkin yhä pieni verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Useat viimeaikaiset toimenpiteet ovat heikentäneet työn kannustimia erityisesti naisten ja ikääntyneiden työntekijöiden osalta. Puolan sosiaalisen suojelun järjestelmä ei tarjoa riittävästi kannustimia ottaa työtä vastaan. Lapsilisä on vähentänyt köyhyyttä ja epätasa-arvoa, mutta myös pienentänyt vanhempien ja ennen muuta naisten työvoimaosuutta, koska lapsilisän suuruus ja vähäinen tarveharkinta kumoavat muihin sosiaalietuuksiin sisältyvät kannustimet ottaa työtä vastaan. Naisten osallistumista työmarkkinoille vaikeuttaa myös se tosiasia, että virallisten lastenhoitopalvelujen piirissä olevien alle 3-vuotiaiden lasten osuus on edelleen unionin alimpia. Omaishoitajille on tarjolla tukea vain rajoitetusti, mikä estää heitä pääsemästä työmarkkinoille. Lakisääteisen eläkeiän alentaminen on kannustanut iäkkäämpiä työntekijöitä poistumaan työvoimasta. Maahanmuutto EU:n ulkopuolisista maista auttaa vastaamaan työvoiman kysynnän kasvuun.

(10)

Lisäksi sekä työmarkkinoille osallistumista että talouden innovointikykyä voidaan tukea antamalla opiskelijoille ja aikuisväestölle taitoja ja valmiuksia, jotka tukevat työllistymistä nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla. Aikuisopiskelu on selvästi unionin keskiarvoa vähäisempää. Tämän ohella myös digitaalisiin taitoihin ja luku- ja laskutaitoon liittyvät puutteet heikentävät erityisesti sellaisten aikuisten työllistyvyyttä, joilla ei ole korkea-asteen koulutusta. Se, missä määrin hiljattain hyväksytyt ja vielä suunnitteilla olevat toimenpiteet, kuten yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulutuksen organisaatiomuutokset, vaikuttavat osaamistasoon, ei ole vielä tiedossa.

(11)

Puola on jatkanut toimenpiteitä työmarkkinoiden segmentoitumiseen vastaamiseksi rajoittamalla mahdollisuuksia määräaikaisten työsuhteiden väärinkäyttöön, korottamalla eräisiin epätavanomaisiin työsuhteisiin liittyviä sosiaaliturvamaksuja ja ottamalla käyttöön vähimmäistuntipalkan eräiden tällaisten sopimusten yhteydessä. Sekä vakinaisten työsuhteiden lukumäärä että niiden suhteellinen osuus ovat kasvaneet vuoden 2016 lopusta lähtien, mutta määräaikaisten työsopimusten osuus on edelleen unionin suurimpia. Uudistettuun työlainsäädäntöön saatetaan sisällyttää myös joitakin työmarkkinoiden kaksijakoisuuden kannalta merkittäviä lisäuudistuksia. Yrittäjien ja tietyissä epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden sosiaaliturva ja erityisesti heidän tulevien eläkkeidensä riittävyys on potentiaalinen ongelma. Vuodesta 2015 alkaen onkin hyväksytty useita toimenpiteitä yrittäjien ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien työntekijöiden sosiaaliturvan parantamiseksi.

(12)

Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on viime vuosina noussut, mikä johtuu toteutetuista uudistuksista, kuten varhaiseläkemahdollisuuksien poistamisesta ja lakisääteisen eläkeiän asteittaisesta nostamisesta. Todellisen eläkkeellesiirtymisiän jatkuva nousu on olennaisen tärkeää keskipitkän aikavälin talouskasvun kannalta ja jotta voidaan varmistaa eläkejärjestelmän riittävyys ja taloudellinen kestävyys. Äskettäin tehty päätös lakisääteisen eläkeiän alentamisesta 60 vuoteen naisilla ja 65 vuoteen miehillä johtaa kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. Sen sijaan yleisten tuomioistuinten tuomareiden eläkeikä on nyt komission suosituksen mukaisesti 65 vuotta sekä miehillä että naisilla. Viljelijöiden sosiaalivakuutusjärjestelmä, jonka rahoitus on lähes 1 prosentti suhteessa BKT:hen, on yksi syy työvoiman vähäiseen liikkuvuuteen ja piilotyöttömyyteen maatalouden alalla.

(13)

Terveyspalvelujen saatavuutta on parannettava ja niiden vaikuttavuutta lisättävä, jotta terveydenhuollon tuloksia voidaan Puolassa parantaa. Niiden henkilöiden osuus, jotka kokevat jääneensä vaille tarvitsemaansa terveydenhoitoa, on unionin korkeimpia, ja tiettyjä toimenpiteitä on odotettava erityisen kauan. Sairaalapaikkoja on suhteellisen paljon, mutta ne eivät ole jakautuneet maantieteellisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Avohoito ja perusterveydenhuolto ovat yleensä alikehittyneitä, mikä kannustaa lääkäreitä ohjaamaan potilaita tutkimuksiin ja hoitoon erikoissairaanhoidon puolelle. Näiden ongelmien ratkaiseminen on erityisen haastavaa, koska julkisen rahoituksen määrä samoin kuin lääkäreiden ja sairaanhoitajien lukumäärä on Puolassa tietyillä erikoisaloilla selvästi alle unionin keskiarvon. Vuonna 2017 terveydenhuollon resursseja pyrittiin jakamaan tehokkaammin, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät ole vielä nähtävissä.

(14)

Talouden innovointikyvyn lisääminen on ratkaisevan tärkeää, jotta Puola voi nousta globaalissa arvoketjussa ja säilyttää siten edellytykset elintason parantamiseksi. Tätä varten toimia on toteutettava asteittain monella rintamalla useiden vuosien ajan. Keskeisiä politiikanaloja ovat sääntely-ympäristöön kohdistuvan luottamuksen vahvistaminen, yritysten kannustaminen käyttämään rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen, tieteellisen perustan lujittaminen muun muassa uudistamalla korkea-asteen koulutusta sekä kannustamalla tiedon vapaaseen liikkuvuuteen ja tiiviiseen yhteistyöhön yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Viimeksi mainittu edellyttää myös, että julkisista varoista tuetaan suotuisien edellytysten luomista tutkimustulosten kaupallistamiselle. Näillä osa-alueilla on jo toteutettu useita toimenpiteitä, ja hallitus suunnittelee lisätoimia.

(15)

Nopeassa tahdissa toteutetut lainsäädäntömuutokset ja se, että monien keskeisten lakien yhteydessä on toteutettu julkisia ja työmarkkinaosapuolten kuulemisia vain rajoitetusti, heikentävät lainsäädännön laatua ja lisäävät oikeudellista epävarmuutta yritysten kannalta. Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden takaaminen on tässä yhteydessä niin ikään tärkeää. On syytä muistaa, että joulukuussa 2017 komissio esitteli neuvostolle perustellun ehdotuksensa sen toteamiseksi, että Puolassa on olemassa selvä vaara oikeusvaltioperiaatteen vakavaan loukkaukseen. Oikeusvarmuus ja luottamus sääntely-, vero- ja muiden politiikkojen ja instituutioiden laatuun ja ennakoitavuuteen ovat tärkeitä tekijöitä, joiden avulla investointiastetta voitaisiin nostaa. Lainsäädännön laatua voitaisiin parantaa muun muassa tekemällä perusteelliset vaikutustenarvioinnit sekä etu- että jälkikäteen ja toteuttamalla hyvin suunnitellut julkiset ja työmarkkinaosapuolten kuulemiset. Tämä vähentäisi myöhempien tarkistusten tarvetta ja parantaisi siten sääntely-ympäristön ennakoitavuutta. Näin voitaisiin myös osaltaan vähentää uusien lakien mahdollisia kielteisiä sivuvaikutuksia lyhyellä aikavälillä, esimerkiksi verosäännösten muuttumisesta johtuvaa hallintorasituksen väliaikaista lisääntymistä.

(16)

Tieverkko on kehittynyt nopeasti unionin rahoituksen ansiosta, mutta liikennekuolemien määrä on edelleen unionin korkeimpia. Lisäksi kaupungeissa on yhä enemmän liikenteestä johtuvia ongelmia, kuten ruuhkia ja ilmansaasteita, kun henkilöautokanta kasvaa ja suuri osa autoista on vanhoja. Nykyiset kannustimet käyttää joukkoliikennettä ja vähäpäästöisiä ja aktiivisia liikennemuotoja eivät ole riittäviä näihin haasteisiin vastaamiseksi. Unionin osarahoittamien rautatiehankkeiden toteuttamisessa on edelleen merkittäviä pullonkauloja, jotka johtuvat pääasiassa rakennusalan rajallisesta kapasiteetista ja rataverkon haltijan institutionaalisista heikkouksista. Vaikka hallitus suunnittelee päivitystä asianomaiseen strategia-asiakirjaan, tietoa ei ole riittävästi saatavilla kaikkien liikennemuotojen liikenneverkkoja koskevasta strategisesta näkemyksestä pitkälle aikavälille eli vuoden 2023 jälkeen. Liikennemuotojen tehtävät olisi määritetty ja jaettu selkeästi kyseisessä asiakirjassa. Lisäksi huolimatta viime vuosien investoinneista pullonkaulat ja puutteet energiaverkoissa ja infrastruktuurissa ovat edelleen olemassa.

(17)

Komissio on vuoden 2018 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Puolan talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2018 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2018 lähentymisohjelman, vuoden 2018 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Puolalle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Puolan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, missä määrin ne ovat unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(18)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2018 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (7) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

2.

3.