(1)

Komissio teki 18 päivänä marraskuuta 2002 päätöksen 2002/915/EY (2), jolla Tanskalle myönnettiin vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun direktiivin 91/676/ETY nojalla sen pyytämä poikkeus, jonka perusteella se saa käyttää tietyillä karjatiloilla hehtaaria kohden enintään 230 kilogrammaa typpeä sisältävän määrän karjanlantaa vuosia 1999–2003 koskevan Tanskan toimintasuunnitelman puitteissa. Poikkeuksen voimassaoloa pidennettiin komission päätöksellä 2005/294/EY (3) vuosia 2004–2007 koskevan Tanskan toimintasuunnitelman mukaisesti, komission päätöksellä 2008/664/EY (4) vuosia 2008–2012 koskevan Tanskan toimintasuunnitelman mukaisesti, komission täytäntöönpanopäätöksellä 2012/659/EU (5) vuosia 2008–2015 koskevan Tanskan toimintasuunnitelman mukaisesti ja komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/847 (6) maatalouden ravinteita koskevan Tanskan asetuksen ja nitraatteja koskevan Tanskan toimintaohjelman (kesäkuu 2017) mukaisesti.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/847 myönnetty poikkeus koski kaudella 2015/2016 noin 1 466:ta karjatilaa (4,2 prosenttia Tanskan kaikista karjatiloista), 443 134:ää eläinyksikköä (19,6 prosenttia Tanskan kaikista eläinyksiköistä) ja 210 061:tä hehtaaria viljelymaata (8,6 prosenttia Tanskan koko viljelymaa-alasta).

(3)

Tanska esitti komissiolle 6 päivänä helmikuuta 2018 pyynnön direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla myönnetyn poikkeuksen voimassaolon jatkamiseksi.

(4)

Tanskalla on vuodet 2017–2020 kattava, direktiivin 91/676/ETY 5 artiklan mukainen toimintaohjelma, joka on osa kaupalliseen käyttöön tarkoitetusta karjasta, karjanlannasta, säilörehusta jne. 23 päivänä kesäkuuta 2017 tehtyä päätöstä nro 865, sellaisena kuin se on muutettuna, lannoitteiden käytöstä tiloilla ja kasvipeitteestä 3 päivänä toukokuuta 2017 annettua konsolidoitua lakia nro 433 ja lannoitteiden käytöstä tiloilla suunnittelukaudella 2017/2018 12 päivänä heinäkuuta 2017 tehtyä päätöstä nro 963. Näiden toimenpiteiden täydentämiseksi Tanska soveltaa kohdennettua kerääjäkasviohjelmaa vuosina 2017 ja 2018 sekä kohdennettua sääntelyä vuodesta 2019 lannoitteen maatalouskäyttöä ja kasvipeitettä koskevan lain mukaisesti. Lisäksi Tanskan lainsäädäntöön sisältyy yleinen fosforiasetus kotieläintaloudesta ja lannoitteiden käytöstä annetun säädöksen sekä karjasta, karjanlannasta, säilörehusta jne. tehdyn päätöksen mukaisesti.

(5)

Tanskan lainsäädännössä, jolla direktiivi 91/676/ETY pannaan täytäntöön, säädetään typen käytön rajoituksista. Fosforin käyttöä rajoittava lainsäädäntö tuli voimaan elokuussa 2017.

(6)

Tanskan lainsäädäntö sisältää vapaavalintaisia ja pakollisia kerääjäkasveja koskevan kohdennetun yhdistelmäohjelman tämän päätöksen kattamaksi kaudeksi. Kyseisessä ohjelmassa kerääjäkasveja koskevien pakollisten säännösten olisi tultava voimaan automaattisesti, jollei ympäristötavoitteita saavuteta niitä koskevien vapaaehtoisten sopimusten avulla. Pakollisille kerääjäkasveille kylvettyjen alojen on lisäksi oltava lannoitteiden käyttöä tiloilla ja kasvipeitettä koskevan 3 päivänä toukokuuta 2017 annetun Tanskan lain N:o 433 nojalla annettujen kansallisten vaatimusten mukaisia. Edellä mainitut toimenpiteet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, ettei nyt kyseessä olevan poikkeuksen soveltaminen johda veden laadun heikkenemiseen.

(7)

Tiedot, jotka Tanska on toimittanut täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2017/847 myönnetyn poikkeuksen yhteydessä, osoittavat, ettei poikkeus ole johtanut veden laadun heikkenemiseen, kun vertailukohteena ovat alueet, joita poikkeus ei koske. Tiedot direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanosta vuosina 2012–2015 (7) osoittavat, että pohjaveden keskimääräinen nitraattipitoisuus 83,4 prosentissa seuranta-asemia oli alle 50 milligrammaa litrassa ja 27,5 prosentissa seuranta-asemia alle 25 milligrammaa litrassa. Makean pintaveden seurantapaikoista 99,4 prosentissa keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat alle 50 mg/l ja 85,8 prosentissa alle 25 mg/l. Seurantatiedot osoittavat pohjaveden ja makean pintaveden nitraattipitoisuudelle yleistä vakaata suuntausta edelliseen raportointikauteen (2008–2011) verrattuna. Rehevöitymistä koskevat tiedot osoittavat, että 25 prosenttia seuratuista järvistä luokiteltiin tilaltaan erinomaiseksi tai hyväksi ja 75 prosenttia ei saavuttanut luokittelua ”hyvä” ja että 119 seuratusta suisto- ja rannikkovesien alueesta kahden alueen tila luokiteltiin hyväksi.

(8)

Tutkittuaan Tanskan pyynnön direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa kuvattujen seikkojen perusteella ja otettuaan huomioon päätöksissä 2002/915/EY, 2005/294/EY, 2008/664/EY ja täytäntöönpanopäätöksessä 2012/659/EU säädetystä poikkeuksesta saadut kokemukset komissio katsoo, ettei Tanskan kaavailema karjanlantamäärä, 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista, kunhan noudatetaan tiettyjä tiukkoja ehtoja, jotka liittyvät kerääjäkasveihin, fosforin enimmäismääriin, viljelykiertoon, lannan ja muiden lannoitteiden käyttöön, maaperänäytteiden ottoon ja analyysiin.

(9)

Tiloilla, jotka ovat saaneet luvan käyttää 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa sisältävän määrän karjanlantaa, lannoitussuunnitelmat olisi päivitettävä ajoissa tosiasiallisten maatalouskäytäntöjen mukaisiksi ja olisi käytettävä peltojen pysyvää kasvipeitettä ja kerääjäkasveja, jotta saadaan otettua talteen pohjamaahan huuhtoutuvat nitraatit syksyllä ja rajoitettua typen hävikkiä talvella.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/60/EY (8) otetaan käyttöön kattava ja rajat ylittävä vesiensuojelun toimintamalli. Vesiensuojelu järjestetään vesipiireittäin, ja tavoitteena on saavuttaa eurooppalaisten vesimuodostumien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Ravinteiden vähentäminen on olennainen osa kyseistä tavoitetta. Poikkeuksen myöntäminen tämän päätöksen nojalla ei rajoita direktiivin 2000/60/EY säännösten soveltamista eikä sulje pois mahdollista lisätoimien tarvetta siitä johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY (9) vahvistetaan yleiset säännöt, joiden tavoitteena on unionin ympäristöpolitiikkoja ja ympäristöön mahdollisesti vaikuttavia politiikkoja tai toimintoja tukevan Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustaminen. Tämän päätöksen yhteydessä kerättyjen paikkatietojen olisi tapauksen mukaan oltava kyseisen direktiivin säännösten mukaisia. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tietojen yhdenmukaisuuden parantamiseksi Tanskan on tämän päätöksen nojalla tarvittavia tietoja kerätessään käytettävä tietoja, jotka on hankittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (10) V osaston II luvun mukaisesti perustetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puitteissa.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukaiset,

a)

’karjatilalla’ tilaa, joka tuottaa vuosittain karjanlannassa olevaa typpeä yli 300 kilogrammaa, ja siitä vähintään kaksi kolmasosaa on peräisin karjasta;

b)

’viljelykasveilla, joiden aluskasvina käytetään nurmikasveja’ säilörehuviljaa, säilörehumaissia, kevätviljoja, syysviljoja tai kevätohraa ja hernettä, joiden aluskasviksi kylvetään nurmikasvi ennen sadonkorjuuta tai sen jälkeen;

c)

’runsaasti typpeä ottavilla pitkän kasvukauden viljelykasveilla’ mitä tahansa seuraavista:

d)

’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmea;

e)

’maaprofiililla’ maanpinnan tason alla olevaa maaperäkerrosta 0,90 metrin syvyyteen saakka tai korkeimpaan keskimääräiseen pohjaveden korkeuteen, jos se on alle 0,90 metrin etäisyydellä maanpinnasta.

1)

Kaupalliseen käyttöön tarkoitetusta karjasta, karjanlannasta, säilörehusta jne. 23 päivänä kesäkuuta 2017 tehty päätös nro 865 on ollut voimassa 1 päivästä elokuuta 2017 alkaen, ja sillä vahvistetaan suoraan fosforia koskevat eritasoiset enimmäismäärät koko maan osalta maantieteellisen sijainnin ja lannoitetyypin mukaan. Enimmäismäärät koskevat fosforin levitystä kaikentyyppisissä lannoitteissa kuten orgaanisissa lannoitteissa, mukaan lukien karjanlanta, biokaasuliete, kasvibiomassa kaasunpoiston jälkeen, jäteveden käsittelyssä syntyvä liete, sekä teollisissa lannoitteissa. Tiukempia fosforin käytön enimmäismääriä on sovellettava tietyillä valuma-alueilla, joiden vesiympäristö on fosforin suhteen haavoittuva.

2)

Pelloille käytettävän fosforin osalta Tanskassa on oltava indikaattori- ja seurantajärjestelmä. Jos indikaattori- tai seurantajärjestelmä osoittaa, että pelloille vuodessa keskimäärin tosiasiallisesti käytetty fosforilannoituksen määrä saattaa ylittää tai on ylittänyt ne fosforinlannoituksen keskitasot, joihin vuosina 2018–2025 on sallittua päästä, fosforin käytön enimmäismääriä alennetaan vastaavasti.

3)

Huhtikuun 4 päivänä 2017 annettu Tanskan laki N:o 310, jolla muutetaan lannoitteiden käyttöä tiloilla ja kasvipeitettä koskevaa lakia (vaatimus kerääjäkasvien kasvustojen perustamisesta), on ollut voimassa 5 päivästä huhtikuuta 2017, ja sillä perustetaan vapaavalintaisia ja pakollisia kerääjäkasveja koskeva kohdennettu yhdistelmäohjelma, joka perustuu tarpeeseen vähentää nitraattipitoisuutta pohjavesimuodostumissa ja rannikkovesissä. Tässä ohjelmassa kerääjäkasveja koskevien pakollisten säännösten on tultava voimaan automaattisesti, jollei ympäristötavoitteita saavuteta kerääjäkasveja koskevien asianmukaisten vapaaehtoisten sopimusten avulla. Lannoitteen maatalouskäyttöä ja kasvipeitettä koskevaa säädöstä (nitraatteja koskeva kohdennettu sääntely jne.) muuttavan 22 päivänä toukokuuta 2018 annetun lain N:o 497 mukaan kerääjäkasvit voidaan ohjelmassa korvata erityisillä vaihtoehtoisilla toimenpiteillä.

4)

Ohjelmassa perustettavilla kerääjäkasvien kasvustoilla täydennetään kerääjäkasveja, joita pakollisen kansallisen vaatimuksen mukaan on kylvettävä 10 tai 14 prosentille tilan viljelyalasta, eikä niitä saa perustaa aloille, joita käytetään ekologisen alan vaatimuksen täyttämiseen kerääjäkasvien osalta.

a)

10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kartat, joista käy ilmi yksittäisten poikkeusten piiriin kuuluvien karjatilojen, karjan ja maatalousmaan prosentuaalinen osuus kaikissa kunnissa, sekä kartat paikallisesta maankäytöstä;

b)

10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pohja- ja pintavesiseurannan tulokset nitraatti- ja fosforipitoisuuksista mukaan lukien veden laadun muutossuuntauksia koskevat tiedot sekä poikkeuksen alaisissa että tavanomaisissa olosuhteissa, sekä poikkeuksen vaikutus veden laatuun;

c)

10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maaperän seurannan tulokset typpi- ja fosforipitoisuuksista juurivyöhykkeen vedessä sekä poikkeuksen alaisissa että tavanomaisissa olosuhteissa;

d)

10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tutkimusten tulokset paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä;

e)

10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen mallipohjaisten laskemien tulokset typen ja fosforin hävikistä karjatiloilla, joille lupa on myönnetty;

f)

10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut taulukot, joista ilmenee, kuinka suuri prosentuaalinen osuus poikkeuksen piiriin kuuluvasta maatalousmaasta on nurmen seassa olevaa apilaa tai sinimailasta ja kuinka suuri prosentuaalinen osuus on ohraa/hernettä, jonka aluskasvina käytetään nurmea;

g)

11 artiklassa tarkoitettu tilatarkastuksiin perustuva arviointi poikkeusta koskevien edellytysten täytäntöönpanosta sekä 11 artiklassa tarkoitetut hallinnollisen valvonnan ja tarkastusten ja peltotarkastusten tuloksiin perustuvat tiedot karjatiloista, joilla edellytykset eivät täyty;

h)

eläinten lukumäärän sekä lannan tuotannon kehityssuuntaukset kustakin eläinryhmästä Tanskassa ja karjatiloilla, jotka hyötyvät poikkeuksesta;

i)

4 artiklassa esitettyjen poikkeuksen edellytysten täytäntöönpano.