19.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 99/14

(1)

Italia pyysi komissiossa 27 päivänä syyskuuta 2017 vastaanotetuksi kirjatulla kirjeellä lupaa erityistoimenpiteelle direktiivin 2006/112/EY 218 ja 232 artiklasta poikkeamiseksi ja lupaa ottaa käyttöön pakollinen sähköinen laskutus kaikkien Italian alueelle sijoittautuneiden verovelvollisten osalta lukuun ottamatta niitä verovelvollisia, jotka hyötyvät kyseisen direktiivin 282 artiklassa tarkoitetusta pieniä yrityksiä koskevasta vapautuksesta, ja ohjata laskut Italian verohallinnon hallinnoiman järjestelmän ”Sistema di Interscambio”, jäljempänä ’SdI’, kautta.

(2)

Komissio ilmoitti direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan mukaisesti Italian tekemästä pyynnöstä muille jäsenvaltioille 3 päivänä marraskuuta 2017 ja 6 päivänä marraskuuta 2017 päivätyillä kirjeillä. Komissio ilmoitti 7 päivänä marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä Italialle, että sillä oli kaikki hakemuksen arviointia varten tarvittavat tiedot.

(3)

Italian mukaan pakollisen sähköisen laskutuksen käyttö siten, että laskut toimitetaan SdI:n kautta, mahdollistaisi sen, että Italian verohallinto saa reaaliaikaisesti kauppiaiden esittämiin ja vastaanottamiin laskuihin sisältyvät tiedot. Veroviranomaiset voisivat näin ollen tarkistaa oikea-aikaisesti ja automaattisesti ilmoitetun ja maksetun arvonlisäveron määrien välisen johdonmukaisuuden.

(4)

Italia katsoo, että yleisen sähköisen laskutusvelvoitteen käyttöönotto auttaisi torjumaan petoksia ja verovilppiä, edistäisi digitalisointia ja yksinkertaistaisi veronkantoa.

(5)

Italian mukaan pakollisen sähköisen laskutuksen käyttöönotolle on jo luotu perusta nykyisen SdI-järjestelmän vapaaehtoisen käytön perusteella varmistamalla joustava siirtyminen sähköiseen laskutukseen ja rajoittamalla samalla erityistoimenpiteen vaikutusta verovelvollisiin.

(6)

Kun otetaan huomioon erityistoimenpiteen laaja soveltamisala ja uutuus, on tärkeää arvioida erityistoimenpiteen vaikutusta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjuntaan ja verovelvollisiin. Kun Italia katsoo, että erityistoimenpiteen voimassaolon jatkaminen on tarpeen, sen olisi sen vuoksi toimitettava komissiolle voimassaolon jatkamista koskeva pyyntö ja kertomus, johon sisältyy arvio erityistoimenpiteen tehokkuudesta arvonlisäveropetosten ja -vilppien torjunnassa ja veronkannon yksinkertaistamisessa.

(7)

Tämä erityistoimenpide ei saisi vaikuttaa hankkijan oikeuteen saada paperimuotoisia laskuja yhteisön sisäisissä liiketoimissa.

(8)

Pyydetty erityistoimenpide olisi myönnettävä rajoitetuksi ajaksi, jotta voidaan arvioida, onko erityistoimenpide aiheellinen ja tehokas tavoitteisiinsa nähden.

(9)

Erityistoimenpide on näin ollen oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden, koska se on ajallisesti ja soveltamiseltaan rajoitettu, sillä sitä ei sovelleta verovelvollisiin, jotka hyötyvät direktiivin 2006/112/EY 282 artiklassa tarkoitetusta pieniä yrityksiä koskevasta vapautuksesta. Erityistoimenpide ei myöskään aiheuta sellaista vaaraa, että veropetokset siirtyisivät muille aloille tai muihin jäsenvaltioihin.

(10)

Erityistoimenpide ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia lopullisessa kulutusvaiheessa kannettavien verotulojen kokonaismäärään, eikä se vaikuta epäsuotuisasti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin,