22.3.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 79/55


KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2018/479,

annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018,

Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä

(tiedoksiannettu numerolla C(2018) 1622)

(Ainoastaan ruotsinkielinen teksti on todistusvoimainen)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn asiakirjan ja erityisesti sen 142 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi päätöksellä 96/228/EY (1) Ruotsin pohjoisten alueiden maataloutta koskevan pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmän, jäljempänä ’pohjoisen tuen järjestelmä’, jonka Ruotsi oli ilmoittanut liittymisasiakirjan 143 artiklan nojalla liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaista hyväksyntää varten. Päätös 96/228/EY korvattiin komission päätöksellä K(2010) 6050 (2). Päätöstä K(2010) 6050 muutettiin viimeksi komission täytäntöönpanopäätöksellä C(2015) 6592 (3).

(2)

Ruotsi ehdotti 17 päivänä marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä, että komissio muuttaa päätöstä K(2010) 6050 järjestelmän hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi ja yhteisessä maatalouspolitiikassa ja Ruotsin pohjoisten alueiden maatalouden taloudellisessa kehityksessä tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi. Ruotsi lähetti 6 päivänä joulukuuta 2017 komissiolle lisätietoja ehdotuksesta.

(3)

Ottaen huomioon edellä sanotusta päätökseen K(2010) 6050 aiheutuvat muutokset sekä useat aikaisemmin tehdyt muutokset kyseinen päätös olisi korvattava uudella päätöksellä.

(4)

Liittymisasiakirjan 142 artiklassa tarkoitettu pitkäaikainen kansallinen tuki on tarkoitettu varmistamaan maataloustoiminnan säilyminen pohjoisilla alueilla komission määrittelemien edellytysten mukaisesti.

(5)

Ottaen huomioon liittymisasiakirjan 142 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tekijät on aiheellista täsmentää aluetasoa pienempiin osa-alueisiin jaotellut hallinnolliset yksiköt, jotka sijaitsevat 62. leveyspiirin pohjoispuolella tai sen lähialueilla ja joilla vallitsevat vastaavanlaiset maatalouden harjoittamisen erityisen vaikeaksi tekevät ilmasto-olosuhteet. Näillä osa-alueilla asukastiheys on 10 asukasta tai vähemmän neliökilometriä kohti, käytössä oleva maatalousmaa, jäljempänä ’KMM’, enintään 10 prosenttia kunnan kokonaispinta-alasta ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen peltokasvien viljelyyn käytetyn maatalousmaan osuus KMM:sta enintään 20 prosenttia. Mukaan olisi luettava myös tällaisten osa-alueiden ympäröimät muut osa-alueet, vaikka ne eivät täyttäisikään samoja vaatimuksia.

(6)

Järjestelmän hallinnoinnin helpottamiseksi ja järjestelmän koordinoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (4) mukaisen tuen kanssa on aiheellista sisällyttää tämän päätöksen mukaista tukea saaviin alueisiin samat kuntayksiköt kuin ne, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti rajattuun alueeseen maaseudun kehittämisohjelmassa.

(7)

Vertailukauden, johon maataloustuotannon kehitys ja kokonaistukitaso suhteutetaan, olisi käytettävissä olevien kansallisten tilastojen perusteella ja sen varmistamiseksi, että toimenpidettä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikilla eri tuotannonaloilla, oltava vuosi 1993.

(8)

Liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaan myönnetyn tuen kokonaismäärän olisi oltava riittävä maatalouselinkeinon säilymiseen Ruotsin pohjoisilla alueilla, mutta määrä ei saa johtaa siihen, että kokonaistukitaso ylittää liittymistä edeltäneen vertailukauden tukitason. Jotta liittymisasiakirjan 142 artiklan nojalla myönnettävä tuki olisi riittävä ja ottaen huomioon nykyiset tuotantokustannukset mutta ylittämättä kuitenkaan liittymistä edeltäneen vertailukauden tukitasoa, olisi kyseisen artiklan nojalla myönnettävän suurimman sallitun kokonaistukitason määrittelyssä otettava huomioon kuluttajahintaindeksin kehitys Ruotsissa vuosina 1993–2017.

(9)

Näin ollen vuoden 2017 tietojen perusteella ja liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdassa vahvistetut viisivuotiset raportointijaksot huomioon ottaen tuen vuotuiseksi enimmäismääräksi olisi vahvistettava 422,92 miljoonaa Ruotsin kruunua laskettuna 1 päivänä tammikuuta 2018 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2022 päättyvän viiden vuoden ajanjakson keskiarvona.

(10)

Jotta voidaan yksinkertaistaa pohjoisen tuen järjestelmää ja sallia Ruotsille joustovaraa tuen ohjaamisessa eri tuotannonaloille siten, että voidaan samalla varmistaa tuen tasapuolinen jakautuminen eri alojen kesken, tuen kokonaismäärälle olisi vahvistettava keskimääräinen vuotuinen enimmäismäärä, johon sisältyy erillinen enimmäismäärä lehmänmaidon tuotantoon ja kuljetukseen osoitettavalle tuelle.

(11)

Tuki olisi myönnettävä vuosittain tuotannontekijöiden (kuten eläinyksiköt tai hehtaarit) perusteella, lukuun ottamatta lehmänmaidon tukea, joka olisi myönnettävä tuotantoyksiköiden (kilogrammat) perusteella, tässä päätöksessä säädettyjen kokonaismäärien rajoissa.

(12)

Jotta maatalouden tuotantohintojen vaihteluihin voidaan reagoida nopeasti ja säilyttää maataloustoiminta Ruotsin pohjoisilla alueilla, on aiheellista antaa Ruotsille mahdollisuus vahvistaa kalenterivuosittain tuen määrä alakohtaisesti kussakin tukiluokassa ja tuotantoyksikkökohtaisesti.

(13)

Ruotsin olisi eriytettävä pohjoisia alueitaan koskeva tukensa ja vahvistettava vuotuiset tukimäärät luonnonhaitan vakavuuden ja sellaisten muiden objektiivisten, avointen ja perusteltujen kriteerien mukaan, jotka vastaavat liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa asetettuja tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat sellaisen perinteisen alkutuotannon ja jalostuksen ylläpitäminen, joka soveltuu erityisen hyvin kyseisten alueiden ilmasto-olosuhteisiin, maataloustuotteiden tuotannon, kaupan pitämisen ja jalostuksen rakenteiden parantaminen, kyseessä olevien tuotteiden markkinoille saattamisen helpottaminen sekä ympäristön suojelun ja maaseudun säilyttämisen varmistaminen.

(14)

Tuki olisi maksettava vuosittain tukikelpoisten tuotannontekijöiden todellisen määrän perusteella. Ruotsille olisi kuitenkin sallittava lehmänmaidon, munivien kanojen ja lihasikojen tuen sekä lehmänmaidon kuljetuksen tuen maksaminen kuukausierinä. Lehmänmaidon tuen olisi perustuttava tosiasialliseen tuotantoon, jotta varmistetaan tuotannon jatkuvuus.

(15)

Tuottajille maksettavia liiallisia korvauksia olisi vältettävä perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ripeästi ja viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 1 päivään mennessä.

(16)

Kuten liittymisasiakirjan 142 artiklan 2 kohdassa määrätään, tämän päätöksen mukaisesti myönnetty tuki ei saisi johtaa sellaiseen kokonaistuotantotason kasvuun, joka ylittää perinteisen tuotantotason pohjoisen tuen piiriin kuuluvalla alueella.

(17)

Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kullekin tukiluokalle tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuotuinen enimmäismäärä ja lehmänmaidolle tukikelpoinen vuosituotannon enimmäismäärä enintään vertailukausia vastaaville tasoille.

(18)

Jos tuotannontekijöiden lukumäärä jossakin tukiluokassa tai lehmänmaidon osalta tuotantomäärä ylittää sallitun enimmäismäärän tiettynä vuonna, tukikelpoisten tuotannontekijöiden lukumäärästä tai lehmänmaidon tuotantomäärästä olisi viiden vuoden keskiarvojen noudattamiseksi vähennettävä vastaava määrä tuotannontekijöitä sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, jona enimmäismäärä ylittyi, lukuun ottamatta lehmänmaidon kuljetuksen, munivien kanojen, lihasikojen ja lehmänmaidon tukia, joiden osalta tukikelpoisesta määrästä voidaan vähentää sen vuoden, jona enimmäismäärä ylittyi, viimeisenä kuukautena tapahtunutta ylitystä vastaava määrä.

(19)

Liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti Ruotsin olisi annettava komissiolle tiedot tukien täytäntöönpanosta ja vaikutuksista. Jotta pystytään arvioimaan paremmin tukien pitkän aikavälin vaikutuksia ja vahvistamaan tukitasot viiden vuoden keskiarvojen mukaisiksi, on aiheellista raportoida tukien sosioekonomisista vaikutuksista viiden vuoden välein ja toimittaa vuosikertomukset, joissa esitetään rahoitukseen ja muuhun täytäntöönpanoon liittyvät tiedot sen varmistamiseksi, että tässä päätöksessä säädetyt edellytykset täyttyvät.

(20)

On aiheellista täsmentää säännöt, joita sovelletaan komission tukijärjestelmään tekemiin tai Ruotsin siihen ehdottamiin muutoksiin, jotta voidaan turvata tuensaajien luottamuksensuoja ja varmistaa tukijärjestelmän jatkuvuus niin, että liittymisasiakirjan 142 artiklan tavoitteet voidaan saavuttaa asianmukaisesti.

(21)

Ruotsin olisi varmistettava, että tuensaajien suhteen toteutetaan asianmukaiset valvontatoimenpiteet. Jotta varmistetaan, että valvonta on tehokasta ja pohjoisen tuen järjestelmän täytäntöönpano läpinäkyvää, valvonnan olisi niin pitkälle kuin mahdollista vastattava yhteisen maatalouspolitiikan osana suoritettavaa valvontaa.

(22)

Jotta saavutettaisiin tuotannon ylläpitämistä koskeva tavoite liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaisesti ja helpotettaisiin tuen hallinnointia, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018.

(23)

Päätös K(2010) 6050 olisi näin ollen kumottava 1 päivästä tammikuuta 2018. On aiheellista säätää siirtymätoimenpiteistä, joita sovelletaan vuonna 2017 päätöksen K(2010) 6050 nojalla maksettua, liittymisasiakirjan 142 artiklan mukaista tukea koskevaan raportointiin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Sallitut tuet

1.   Ruotsi saa 1 päivän tammikuuta 2018 ja 31 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana panna täytäntöön maatalouden pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmä liitteessä I luetelluilla pohjoisilla alueillaan.

2.   Myönnetyn tuen kokonaismäärä kalenterivuotta kohti saa olla enintään 422,92 miljoonaa Ruotsin kruunua. Vuotuisia enimmäismääriä on pidettävä tässä päätöksessä tarkoitetun viisi kalenterivuotta kestävän kauden aikana myönnetyn tuen vuotuisina keskiarvoina.

3.   Tukiluokat ja niitä vastaavat tuotannonalat kullekin tukiluokalle hyväksytyt 2 kohdan mukaisesti lasketut keskimääräiset vuotuiset enimmäismäärät, lehmänmaidon tuotannon ja kuljetuksen erillinen enimmäismäärä mukaan luettuna, sekä kunkin tukiluokan tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuotuinen enimmäismäärä vahvistetaan liitteessä II.

4.   Tuki myönnetään tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotantomäärien perusteella seuraavasti:

a)

lehmänmaidon tuotannon osalta tosiasiallisesti tuotettua maitokilogrammaa kohti;

b)

eläintenhoidon osalta eläinyksikköä kohti;

c)

pelto- ja puutarhakasvien tuotannon, marjat mukaan luettuina, osalta hehtaaria kohti;

d)

lehmänmaidon kuljetuksen osalta korvauksena tosiasiallisista kustannuksista vähentäen tuesta kaikki muut samoihin kustannuksiin myönnetyt julkiset tuet.

Tuotantomääriin perustuva tuki voidaan myöntää yksinomaan lehmänmaidon tuotantoon, eikä tukea missään tapauksessa saa sitoa tulevaan tuotantoon.

Liitteessä II vahvistetaan eläinyksiköiksi muuntamisessa käytettävät kertoimet eri kotieläintyyppien osalta.

5.   Ruotsin on 3 kohdan mukaisesti ja liitteessä II vahvistettujen enimmäismäärien rajoissa eriytettävä pohjoisia alueitaan koskeva tukensa ja vahvistettava vuotuiset tukimäärät tuotannontekijää, kustannuksia tai tuotantoyksikköä kohti objektiivisten kriteerien perusteella, jotka liittyvät luonnonhaitan vakavuuteen ja muihin tekijöihin, jotka vaikuttavat liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

2 artikla

Vertailujaksot

Liittymisasiakirjan 142 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu vertailujakso on tämän päätöksen 1 artiklassa vahvistettujen määrien ja tuen tason osalta vuosi 1993.

3 artikla

Tuen myöntämisedellytykset

1.   Ruotsin on vahvistettava eri tuensaajaryhmiin sovellettavat tuen myöntämisedellytykset tässä päätöksessä säädettyjen enimmäismäärien rajoissa. Kyseisiin edellytyksiin on sisällyttävä käytetyt tukikelpoisuus- ja valintakriteerit, ja niiden on varmistettava tuensaajien tasapuolinen kohtelu.

2.   Tuki maksetaan tuensaajille tosiasiallisten tuotannontekijöiden perusteella tai lehmänmaidon tuotannon osalta 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tosiasiallisen tuotantomäärän perusteella.

3.   Tuki maksetaan vuosittain lukuun ottamatta lehmänmaidon, lehmänmaidon kuljetuksen, munivien kanojen ja lihasikojen tukea, joka voidaan maksaa kuukausierinä.

4.   Liitteessä II vahvistettujen tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotannon vuotuisen enimmäismäärän ylitys otetaan huomioon vähentämällä vastaava määrä tuotannontekijöitä sitä vuotta seuraavana kalenterivuonna, jona enimmäismäärä ylittyi, kun tuki maksetaan vuosittain, tai sen vuoden, jona enimmäismäärä ylittyi, viimeisenä kuukautena, kun tuki maksetaan kuukausittain.

5.   Ruotsin on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 4 kohdassa tarkoitetun ylityksen estämiseksi, jos tällainen ylitys näyttää todennäköiseltä virallisten tai virallisesti todennettujen tilastollisten ennusteiden perusteella.

6.   Tuensaajalle maksetut liialliset tai aiheettomat korvaukset on perittävä takaisin vähentämällä vastaavat määrät tuensaajalle seuraavana vuonna maksettavasta tuesta tai ne on perittävä muulla tavoin takaisin kyseisenä vuonna, jos tuensaajalle ei ole tarkoitus maksaa silloin tukia. Aiheettomasti maksetut määrät on perittävä takaisin viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä kesäkuuta.

4 artikla

Tiedotus- ja valvontatoimenpiteet

1.   Ruotsin on toimitettava komissiolle joka vuosi ennen 1 päivää kesäkuuta yhdessä niiden tietojen kanssa, jotka sen on toimitettava liittymisasiakirjan 143 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tietoa edellisen kalenterivuoden aikana tämän päätöksen mukaisesti myönnettyjen tukien täytäntöönpanosta.

Erityisesti on annettava seuraavat tiedot:

a)

tiedot niistä kuntayksiköistä, joissa tukea maksettiin, esittäen yksityiskohtainen kartta ja tarvittaessa muita tietoja;

b)

tämän päätöksen mukaisesti tukea saavien osa-alueiden raportointivuoden kokonaistuotanto kunkin liitteessä II eritellyn tuotteen määrinä ilmaistuna;

c)

tuotannontekijöiden ja tuotannon kokonaismäärät, tukikelpoisten tuotannontekijöiden ja tuotannon määrät sekä tukea saaneiden tuotannontekijöiden ja tuotannon määrät esittäen tuotekohtainen erittely kultakin liitteessä II määritellyltä tuotannonalalta, mukaan lukien maininta tuotannontekijöiden ja tuotannon sallittujen vuotuisten enimmäismäärien mahdollisesta ylittymisestä sekä kuvaus tällaisen ylittymisen estämiseksi mahdollisesti toteutetuista toimenpiteistä;

d)

maksetun tuen kokonaismäärä, tuen kokonaismäärä tukiluokittain ja tuotantotyypeittäin, tuensaajille tuotannontekijöiden tai muiden yksiköiden mukaan maksetut määrät sekä tukimäärien eriyttämistä osa-alueittain ja/tai maatilatyypeittäin tai muiden seikkojen perusteella koskevat kriteerit;

e)

tiedot käytetystä maksujärjestelmästä ja yksityiskohtaiset tiedot arvioiden perusteella maksetuista ennakoista, loppumaksuista sekä todetuista ylityksistä ja niiden takaisinperinnästä;

f)

tämän päätöksen kattamissa hallinnollisissa yksiköissä asetuksen (EU) N:o 1305/2013 32 artiklan mukaisesti maksettujen tukien määrä;

g)

viittaukset tuen kansallisiin täytäntöönpanosäädöksiin.

2.   Ruotsin on jätettävä ennen 1 päivää kesäkuuta 2023 vuoden 2022 vuosikertomuksen lisäksi komissiolle kertomus, joka kattaa 1 päivänä tammikuuta 2018 alkavan ja 31 päivänä joulukuuta 2022 päättyvän viisivuotiskauden. Kertomuksen on katettava myös päätöksen K(2010) 6050 nojalla vuosina 2016 ja 2017 myönnetty tuki.

Kertomuksessa on oltava erityisesti seuraavat tiedot:

a)

viisivuotiskaudella maksetun tuen kokonaismäärä ja tuen jakautuminen tukiluokittain, tuotantotyypeittäin ja osa-alueittain;

b)

kunkin tukiluokan osalta vuotuinen kokonaistuotanto ja viiden vuoden jakson osalta tuotannontekijöiden lukumäärä ja viljelijöiden tulotasot tukikelpoisilla alueilla;

c)

maataloustuotannon, jalostuksen ja kaupan pitämisen kehitys pohjoisten alueiden sosiaalisessa ja taloudellisessa tilanteessa;

d)

tuen vaikutukset ympäristön suojeluun ja maaseudun säilyttämiseen;

e)

ehdotukset tuen kehittämiseksi keskipitkällä aikavälillä kertomuksessa esitettyjen tietojen perusteella.

3.   Ruotsin on toimitettava tiedot muodossa, joka sopii yhteen unionissa käytettävien tilastostandardien kanssa.

4.   Ruotsin on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tämän päätöksen soveltamiseksi ja tuensaajiin kohdistuvan asianmukaisen valvonnan järjestämiseksi.

5.   Valvontatoimenpiteet on niin pitkälle kuin mahdollista yhdenmukaistettava unionin muiden tukijärjestelmien mukaisten valvontajärjestelmien kanssa.

5 artikla

Mahdollisten muutosten soveltaminen

1.   Ruotsin on 4 artiklassa tarkoitettujen tukiohjelmaa koskevien tietojen, Ruotsin ja unionin maataloustuotannon tilanteen sekä muiden merkityksellisten tekijöiden perusteella esitettävä vuonna 2022 komissiolle tarvittavat ehdotukset tämän päätöksen nojalla hyväksytyn tuen muuttamiseksi ja jatkamiseksi viiden vuoden jaksoksi.

2.   Jos komissio päättää tarkistaa tätä päätöstä erityisesti yhteisiin markkinajärjestelyihin tai suorien tukien järjestelmään tehtävien muutosten taikka maatalousalalla hyväksyttyjen kansallisten valtiontukien tukitason muutoksen perusteella, muutoksia sovelletaan tällä päätöksellä sallittuihin tukiin vasta muutoksen hyväksymisvuotta seuraavasta vuodesta.

6 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös K(2010) 6050 1 päivästä tammikuuta 2018.

Kyseisen päätöksen 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin edelleen mainitun päätöksen nojalla vuonna 2017 myönnettyyn tukeen.

7 artikla

Soveltaminen

Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018.

8 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Ruotsin kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 20 päivänä maaliskuuta 2018.

Komission puolesta

Phil HOGAN

Komission jäsen


(1)  Komission päätös 96/228/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 1996, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle (EYVL L 76, 26.3.1996, s. 29).

(2)  Komission päätös K(2010) 6050, tehty 8 päivänä syyskuuta 2010, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle.

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös C(2015) 6592, tehty 1 päivänä lokakuuta 2015, pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä Ruotsin pohjoisten alueiden maataloudelle annetun päätöksen K(2010) 6050 muuttamisesta.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).


LIITE I

OSA-ALUE 1

Maakunta

Kunta

Piiri

Dalarna

Älvdalen

Idre

Jämtland

Krokom

Hotagen

 

Strömsund

Frostviken

 

Åre

Åre

 

 

Kall

 

 

Undersåker

 

Berg

Storsjö

 

Härjedalen

Linsell

 

 

Hede

 

 

Ljusnedal

 

 

Tännäs

Västerbotten

Storuman

Tärna

 

Sorsele

Sorsele

 

Dorotea

Risbäck

 

Vilhelmina

Vilhelmina

Norrbotten

Arvidsjaur

Arvidsjaur

 

Arjeplog

Arjeplog

 

Jokkmokk

Jokkmokk

 

 

Porjus

 

Pajala

Muonionalusta

 

 

Junosuando

 

Gällivare

Gällivare

 

 

Nilivaara

 

 

Malmberget

 

Kiruna

Jukkasjärvi

 

 

Vittangi

 

 

Karesuando

Maatalousmaa osa-alueella 1

6 700 ha

OSA-ALUE 2

Maakunta

Kunta

Piiri

Dalarna

Malung

Lima

 

 

Transtrand

 

Älvdalen

Särna

Västernorrland

Örnsköldsvik

Trehörningsjö

Jämtland

Ragunda

Borgvattnet

 

 

Stugun

 

Bräcke

Bräcke

 

 

Nyhem

 

 

Håsjö

 

 

Sundsjö

 

 

Revsund

 

 

Bodsjö

 

Krokom

Näskott

 

 

Aspås

 

 

Ås

 

 

Laxsjö

 

 

Föllinge

 

 

Offerdal

 

 

Alsen

 

Strömsund

Ström

 

 

Alanäs

 

 

Gåxsjö

 

 

Hammerdal

 

 

Bodum

 

 

Tåsjö

 

Åre

Mattmar

 

 

Mörsil

 

 

Hallen

 

Berg

Berg

 

 

Hackås

 

 

Oviken

 

 

Myssjö

 

 

Åsarne

 

 

Klövsjö

 

 

Rätan

 

Härjedalen

Sveg

 

 

Vemdalen

 

 

Ängersjö

 

 

Lillhärdal

 

Östersund

Östersund

 

 

Frösö

 

 

Sunne

 

 

Näs

 

 

Lockne

 

 

Marieby

 

 

Brunflo

 

 

Kyrkås

 

 

Lit

 

 

Häggenås

Västerbotten

Vindeln

Vindeln

 

 

Åmsele

 

Norsjö

Norsjö

 

Malå

Malå

 

Storuman

Stensele

 

Sorsele

Gargnäs

 

Dorotea

Dorotea

 

Åsele

Åsele

 

 

Fredrika

 

Lycksele

Lycksele

 

 

Björksele

 

 

Örträsk

 

Skellefteå

Boliden

 

 

Fällfors

 

 

Jörn

 

 

Kalvträsk

Norrbotten

Jokkmokk

Vuollerim

 

Övertorneå

Svanstein

 

Pajala

Pajala

 

 

Korpilombolo

 

 

Tärendö

 

Gällivare

Hakkas

Maatalousmaa osa-alueella 2

46 600 ha

OSA-ALUE 3

Maakunta

Kunta

Piiri

Värmland

Torsby

Södra Finnskoga

Dalarna

Älvdalen

Älvdalen

Gävleborg

Nordanstig

Hassela

 

Ljusdal

Hamra

 

 

Los

 

 

Kårböle

Västernorrland

Ånge

Haverö

 

Timrå

Ljustorp

 

Härnösand

Stigsjö

 

 

Viksjö

 

Sundsvall

Indal

 

 

Holm

 

 

Liden

 

Kramfors

Nordingrå

 

 

Vibyggerå

 

 

Ullånger

 

 

Torsåker

 

Sollefteå

Graninge

 

 

Junsele

 

 

Edsele

 

 

Ramsele

 

Örnsköldsvik

Örnsköldsvik

 

 

Anundsjö

 

 

Skorped

 

 

Sidensjö

 

 

Nätra

 

 

Själevad

 

 

Mo

 

 

Gideå

 

 

Björna

Jämtland

Ragunda

Ragunda

 

Bräcke

Hällesjö

 

Krokom

Rödön

 

Strömsund

Fjällsjö

 

Åre

Marby

 

Härjedalen

Älvros

 

 

Överhogdal

 

 

Ytterhogdal

 

Östersund

Norderö

Västerbotten

Nordmaling

Nordmaling

 

Bjurholm

Bjurholm

 

Robertsfors

Bygdeå

 

 

Nysätra

 

Vännäs

Vännäs

 

Umeå

Umeå Landsförsamling

 

 

Tavelsjö

 

 

Sävar

 

Skellefteå

Skellefteå Landsförsamling

 

 

Kågedalen

 

 

Byske

 

 

Lövånger

 

 

Burträsk

Norrbotten

Överkalix

Överkalix

 

Kalix

Nederkalix

 

 

Töre

 

Övertorneå

Övertorneå

 

 

Hietaniemi

 

Älvsbyn

Älvsby

 

Luleå

Luleå Domkyrkoförsamling

 

 

Örnäset

 

 

Nederluleå

 

 

Råneå

 

Piteå

Piteå Stadsförsamling

 

 

Hortlax

 

 

Piteå Landsförsamling

 

 

Norrfjärden

 

Boden

Överluleå

 

 

Gunnarsbyn

 

 

Edefors

 

 

Sävast

 

Haparanda

Nedertorneå-Haparanda

 

 

Karl Gustav

Maatalousmaa osa-alueella 3

108 650 ha

OSA-ALUE 4

Maakunta

Kunta

Piiri

Värmland

Torsby

Lekvattnet

 

 

Nyskoga

 

 

Norra Finnskoga

 

 

Dalby

 

 

Norra Ny

 

Filipstad

Rämmen

 

Hagfors

Gustav Adolf

Dalarna

Vansbro

Järna

 

 

Nås

 

 

Äppelbo

 

Malung

Malung

 

Rättvik

Boda

 

 

Ore

 

Orsa

Orsa

 

Mora

Våmhus

 

 

Venjan

 

Falun

Bjursås

 

Ludvika

Säfsnäs

Gävleborg

Ovanåker

Ovanåker

 

 

Voxna

 

Nordanstig

Ilsbo

 

 

Harmånger

 

 

Jättendal

 

 

Gnarp

 

 

Bergsjö

 

Ljusdal

Ljusdal

 

 

Färila

 

 

Ramsjö

 

 

Järvsö

 

Bollnäs

Rengsjö

 

 

Undersvik

 

 

Arbrå

 

Hudiksvall

Bjuråker

Västernorrland

Ånge

Borgsjö

 

 

Torp

 

Timrå

Timrå

 

 

Hässjö

 

 

Tynderö

 

Härnösand

Härnösands Domkyrkoförsamling

 

 

Högsjö

 

 

Häggdånger

 

 

Säbrå

 

 

Hemsö

 

Sundsvall

Sundsvalls Gustav Adolf

 

 

Skönsmon

 

 

Skön

 

 

Alnö

 

 

Sättna

 

 

Selånger

 

 

Stöde

 

 

Tuna

 

 

Attmar

 

 

Njurunda

 

Kramfors

Gudmundrå

 

 

Nora

 

 

Skog

 

 

Bjärtrå

 

 

Styrnäs

 

 

Dal

 

 

Ytterlännäs

 

Sollefteå

Sollefteå

 

 

Multrå

 

 

Långsele

 

 

Ed

 

 

Resele

 

 

Helgum

 

 

Ådals-Liden

 

 

Boteå

 

 

Överlännäs

 

 

Sånga

 

Örnsköldsvik

Arnäs

 

 

Grundsunda

Jämtland

Ragunda

Fors

Västerbotten

Umeå

Umeå Stadsförsamling

 

 

Teg

 

 

Ålidhem

 

 

Holmsund

 

 

Hörnefors

 

 

Holmön

 

 

Umeå Maria

 

Skellefteå

Skellefteå Sankt Olov

 

 

Skellefteå Sankt Örjan

 

 

Bureå

Maatalousmaa osa-alueella 4

69 050 ha

OSA-ALUE 5

Maakunta

Kunta

Piiri

Värmland

Kil

Boda

 

Eda

Eda

 

 

Järnskog

 

 

Skillingmark

 

 

Köla

 

Torsby

Fryksände

 

 

Vitsand

 

 

Östmark

 

Grums

Värmskog

 

Årjäng

Silbodal

 

 

Sillerud

 

 

Karlanda

 

 

Holmedal

 

 

Blomskog

 

 

Trankil

 

 

Västra Fågelvik

 

 

Töcksmark

 

 

Östervallskog

 

Sunne

Gräsmark

 

 

Lysvik

 

Filipstad

Gåsborn

 

Hagfors

Hagfors

 

 

Ekshärad

 

 

Norra Råda

 

 

Sunnemo

 

Arvika

Arvika Östra

 

 

Arvika Västra

 

 

Stavnäs

 

 

Högerud

 

 

Glava

 

 

Bogen

 

 

Gunnarskog

 

 

Ny

 

 

Älgå

 

 

Mangskog

 

 

Brunskog

 

Säffle

Svanskog

 

 

Långserud

Dalarna

Gagnef

Mockfjärd

 

 

Gagnef

 

 

Floda

 

Leksand

Leksand

 

 

Djura

 

 

Ål

 

 

Siljansnäs

 

Rättvik

Rättvik

 

Mora

Mora

 

 

Sollerön

 

Falun

Svärdsjö

 

 

Enviken

Gävleborg

Ockelbo

Ockelbo

 

Ovanåker

Alfta

 

Gävle

Hamrånge

 

Söderhamn

Söderhamn

 

 

Sandarne

 

 

Skog

 

 

Ljusne

 

 

Söderala

 

 

Bergvik

 

 

Mo

 

 

Trönö

 

 

Norrala

 

Bollnäs

Bollnäs

 

 

Segersta

 

Bollnäs

Hanebo

 

Hudiksvall

Hudiksvall

 

 

Idenor

 

 

Hälsingtuna

 

 

Rogsta

 

 

Njutånger

 

 

Enånger

 

 

Delsbo

 

 

Norrbo

 

 

Forsa

 

 

Hög

Maatalousmaa osa-alueella 5

72 300 ha


LIITE II

 

Keskimääräinen vuotuisen tuen enimmäismäärä viiden vuoden ajanjaksolla 1.1.2018–31.12.2022 (milj. Ruotsin kruunua)

Tukikelpoisten tuotannontekijöiden tai tuotannon vuotuinen enimmäismäärä (1)

Lehmänmaidon ja lehmänmaidon kuljetuksen tuki

 

450 000 000 kg

Uuhet, lihasiat, emakot, munivat kanat

 

17 000 eläinyksikköä

Marjat ja vihannekset ml. perunat

 

3 660 hehtaaria

TUKI YHTEENSÄ

422,92 (2)

 


(1)  Eläinyksiköiksi muuntamisessa käytettävät kertoimet: uuhi 0,10, lihasika 0,10, emakko 0,33 ja muniva kana 0,01 eläinyksikköä.

(2)  Josta enintään 395,9 miljoonaa Ruotsin kruunua voidaan myöntää lehmänmaidon ja lehmänmaidon kuljetuksen tukeen.