19.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 337/1

(1)

Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdassa määrätään, että neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (1) edellytetään, että säilyttämistoimenpiteet vahvistetaan ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot, mukaan lukien tarvittaessa tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatimat kertomukset.

(3)

Neuvoston tehtävänä on hyväksyä Mustallamerellä sovellettavat kalastus- tai kalastusryhmäkohtaisten kalastusmahdollisuuksien vahvistamista ja jakamista koskevat toimenpiteet sekä tarvittaessa tietyt niihin toiminnallisesti liittyvät edellytykset. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioille niin, että taataan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kalakannan tai kalastuksen osalta, ja mainitun asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti.

(4)

Välimeren yleinen kalastuskomissio (GFCM) hyväksyi 41. vuosikokouksessaan vuonna 2017 suosituksen GFCM/40/2017/4 piikkikampelan kalastusta maantieteellisellä osa-alueella 29 (Mustameri) koskevasta monivuotisesta hoitosuunnitelmasta. Suosituksessa vahvistetaan piikkikampelan suurin sallittu saalis (TAC) kahdeksi vuodeksi (2018–2019) ja jaetaan väliaikaiset kiintiöt. Kyseinen toimenpide olisi pantava täytäntöön unionin oikeudessa.

(5)

Kalastusmahdollisuudet olisi vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella sekä ottaen huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat varmistaen samalla eri kalastussektorien välisen oikeudenmukaisen kohtelun ja ottaen huomioon myös sidosryhmiä kuultaessa esitetyt kannanotot.

(6)

Käytettävissä olevan STECF:n tieteellisen lausunnon mukaisesti on välttämätöntä säilyttää kalastuskuolevuus nykyisellä tasolla, jotta kilohailikantojen kestävyys Mustallamerellä voidaan taata.

(7)

Kilohailin kalastukseen sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua purkamisvelvoitetta 1 päivästä tammikuuta 2015. Piikkikampelan kalastukseen sovelletaan kyseisessä artiklassa tarkoitettua purkamisvelvoitetta 1 päivästä tammikuuta 2017.

(8)

Tässä asetuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttöön sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1224/2009 (2) ja erityisesti sen 33 ja 34 artiklaa, jotka koskevat saaliiden kirjaamista ja kalastusmahdollisuuksien loppuun käyttämistä koskevien tietojen ilmoittamista. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää koodit, joita jäsenvaltioiden on käytettävä lähettäessään komissiolle tietoja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen puretuista saaliista.

(9)

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (3) 2 artiklan mukaisesti on määriteltävä kannat, joihin sovelletaan siinä tarkoitettuja eri toimenpiteitä.

(10)

Piikkikampelakantojen osalta olisi toteutettava lisää korjaavia toimenpiteitä. Nykyisin kahden kuukauden ajan eli 15 päivästä huhtikuuta 15 päivään kesäkuuta sovellettavan kalastuskiellon pitäminen voimassa suojaisi edelleen näitä kantoja piikkikampelan kutuaikana. Pyyntiponnistuksen hallinnointi ja kalastuspäivien rajoittaminen 180 päivään vuodessa vaikuttaisi myönteisesti piikkikampelakantojen säilymiseen.

(11)

Kalastusmahdollisuuksia käytettäessä olisi kaikilta osin noudatettava sovellettavaa unionin oikeutta.

(12)

Jotta kalastustoiminta ei keskeytyisi ja turvattaisiin unionin kalastajien toimeentulo, on tarpeen säätää, että kyseiset kalastukset voidaan aloittaa Mustallamerellä 1 päivästä tammikuuta 2018 alkaen. Asian kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,

a)

piikkikampela (Psetta maxima);

b)

kilohaili (Sprattus sprattus).

a)

’GFCM:llä’ Välimeren yleistä kalastuskomissiota;

b)

’Mustallamerellä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011 (4) liitteessä I määriteltyä maantieteellistä osa-aluetta 29;

c)

’kalastusaluksella’ alusta, joka on varustettu meren elollisten luonnonvarojen kaupallista hyödyntämistä varten;

d)

’unionin kalastusaluksella’ jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta;

e)

’kannalla’ tietyllä kalastuksenhoitoalueella esiintyvää meren elollista luonnonvaraa;

f)

’unionin autonomisella kiintiöllä’ saalisrajaa, joka myönnetään unionin kalastusaluksille, jos sovittua suurinta sallittua saalista (TAC) ei ole;

g)

’analyyttisellä kiintiöllä’ unionin autonomista kiintiötä, jonka osalta on käytettävissä analyyttinen arvio.

a)

asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan nojalla tehtävät vaihdot;

b)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 artiklan nojalla tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;

c)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 ja 107 artiklan nojalla tehtävät alentamiset.