5.12.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 319/10

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 1631/2005 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä ’Yhdysvallat’, peräisin olevan trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa. Kiinaa koskevat toimenpiteet toteutettiin yksilöllisinä arvotulleina, jotka vaihtelivat 7,3–40,5 prosentin välillä, ja jäännöstulliksi vahvistettiin 42,6 prosenttia.

(2)

Neuvosto alensi yhteen yritykseen sovellettavaa yksilöllistä tullia 14,1 prosentista 3,2 prosenttiin täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 855/2010 (3).

(3)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’ensimmäinen voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, joka koski ainoastaan Kiinasta peräisin olevan trikloori-isosyanuurihapon tuontia, jälkeen neuvosto jatkoi Kiinasta peräisin olevan trikloori-isosyanuurihapon tuontia koskevien polkumyyntitullien voimassaoloa viidellä vuodella neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1389/2011 (4).

(4)

Komissio aloitti 28 päivänä elokuuta 2013 ja 1 päivänä heinäkuuta 2014 kaksi uutta viejää koskevaa tarkastelua. Komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 569/2014 (5) käyttöön yksilöllisen 32,8 prosentin suuruisen tullin yhden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan (6) valmistaman trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa. Toinen kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja (7) peruutti pyyntönsä virallisesti, minkä jälkeen komissio päätti tutkimuksen komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/392 (8) käynnistetyn.

(5)

Voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (9) julkaisemisen jälkeen komissiota pyydettiin panemaan vireille polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (10) 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu.

(6)

Pyynnön esittäjinä oli kaksi unionin tuottajaa: Ercros SA ja Inquide SA, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden osuus trikloori-isosyanuurihapon arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa vuonna 2015 oli yli 50 prosenttia.

(7)

Pyyntö perustuu siihen, että voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen.

(8)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö, se ilmoitti 20 päivänä joulukuuta 2016 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (11), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2016 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2013 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(10)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjille, toiselle tiedossa olevalle unionin tuottajalle, tiedossa oleville kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, kauppiaille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja Kiinan edustajille.

(11)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Tutkimuksen alkuvaiheessa yksikään osapuoli ei ilmoittautunut eikä pyytänyt kuulemista.

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että jos vientiä harjoittavia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia ilmoittautuu merkittävä määrä, se aikoo soveltaa niihin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(13)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä.

(14)

Alkuvaiheessa otettiin yhteyttä 27:ään tiedossa olevaan kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan. Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut kyselyyn tai suostunut yhteistyöhön tarkastelussa. Näin ollen kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ei ollut tarpeen soveltaa otantaa tässä menettelyssä.

(15)

Jotta voitiin päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otos, kaikkia tiedossa olevia (yhteensä neljätoista) tuojia/toimittajia pyydettiin vastaamaan vireillepanoilmoitukseen liitettyyn otantalomakkeeseen.

(16)

Vain viisi tuojaa palautti täytetyn lomakkeen, joten otantaa ei katsottu tarpeelliseksi.

(17)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista.

(18)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle tiedossa olevalle vertailumaan (Japani) tuottajalle, kolmelle tiedossa olevalle unionin tuottajalle, kahdelle etuyhteydettömälle tuojalle ja 39:lle tiedossa olevalle käyttäjälle unionissa.

(19)

Kyselyyn saatiin täydelliset vastaukset kahdelta vertailumaan tuottajalta, kahdelta unionin tuottajalta (12) ja yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta.

(20)

Komissio teki tarkastuskäynnit seuraavien yritysten toimitiloihin:

(21)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva, yhteisessä kansainvälisessä nimistössä (INN) myös ”symkloseeniksi” nimitettävä trikloori-isosyanuurihappo ja sen johdannaisvalmisteet, jotka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 2933 69 80 ja ex 3808 94 20 (Taric-koodit 2933698070, 3808942020).

(22)

Trikloori-isosyanuurihappo on kemiallinen tuote, jota käytetään laajakirjoisena orgaanisena desinfiointi- ja valkaisuaineena ja etenkin veden desinfiointiin uima-altaissa ja kylpylöissä. Muita käyttötarkoituksia ovat vedenkäsittely sakokaivoissa ja jäähdytystorneissa sekä keittiölaitteiden puhdistuksessa. Sitä myydään jauheena, rakeina, tabletteina tai hiutaleina. Kaikilla trikloori-isosyanuurihapon muodoilla ja siitä tehdyillä valmisteilla on samat perusominaisuudet (desinfiointiaine), ja siksi niitä pidetään yhtenä tuotteena.

(23)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä vertailumaana toimineen Japanin kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä samankaltaisella tuotteella samoin kuin unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä samankaltaisella tuotteella havaittiin olevan samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset.

(24)

Komissio katsoi sen vuoksi, että nämä tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(25)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(26)

Tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanon jälkeen kaikkia tiedossa olevia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia pyydettiin ilmoittautumaan ja vastaamaan vireillepanoilmoitukseen liitettyyn otantalomakkeeseen. Yksikään kiinalainen yritys ei kuitenkaan reagoinut tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanoon eikä päättänyt myöskään missään menettelyn myöhäisemmässä vaiheessa tehdä yhteistyötä.

(27)

Komissio ilmoitti verbaalinootilla Kiinan kansantasavallan edustustolle Euroopan unionissa, että näissä olosuhteissa komissio aikoo tehdä päätelmänsä polkumyynnin ja vahingon jatkumisesta tai toistumisesta käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Huomautuksia ei esitetty.

(28)

Näin ollen päätelmät polkumyynnin ja vahingon jatkumisesta tai toistumisesta tehtiin tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen, Eurostatin tilastojen, 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan ja kiinalaisen vientitietokannan sekä yhteistyössä toimineiden vertailumaan tuottajien markkina-arvioiden perusteella.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin kotimarkkinoilla maksettujen tai maksettavien hintojen tai asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävien hintojen laskennallisen arvon perusteella.

(30)

Sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että ensimmäisessä voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissio valitsi Japanin vertailumaaksi normaaliarvon laskemista varten. Tarkastelupyynnön jälkeen komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Japania jälleen vertailumaana. Vireillepanoilmoituksessa mainittiin niin ikään, että muita markkinataloutta toteuttavia tuottajia saattaa olla esimerkiksi Yhdysvalloissa. Huomautuksia ei esitetty.

(31)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin vientiä harjoittaviin tuottajiin eli kahteen tuottajaan Japanissa ja kolmeen Yhdysvalloissa. Yksikään yhdysvaltalainen yritys ei suostunut toimimaan yhteistyössä tutkimuksessa. Kaksi japanilaista yritystä, Nissan Chemical Industries Ltd ja Shikoku Chemicals Corporation, suostuivat tekemään yhteistyötä tutkimuksessa ja vastasivat kyselylomakkeeseen; vastaus tarkistettiin myöhemmin paikan päällä.

(32)

Japanissa on mittavat trikloori-isosyanuurihapon kotimarkkinat (14), joilla esiintyy riittävästi kilpailua. Japanissa on ainakin kolme kilpailevaa kotimaista tuottajaa (15), ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 15 prosenttia markkinoiden kysynnästä katettiin tuonnilla (16). Maassa ei ole käytössä korkeita suojatulleja (17). Japani ei myöskään ole ottanut käyttöön kaupan suojatoimenpiteitä trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa.

(33)

Edellä olevat seikat huomioon ottaen komissio päätteli, että Japani on asianmukainen vertailumaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(34)

Koska kiinalaiset tahot eivät toimineet yhteistyössä, polkumyyntilaskelmat tehtiin erittelemättä tuotelajeja.

(35)

Sellaisille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin yhteistyössä toimineiden kahden japanilaisen tuottajan tiloissa tarkistettujen tietojen pohjalta.

(36)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin, oliko yhteistyössä toimineiden vertailumaan tuottajien samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla edustavaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Sitä varten niiden kotimarkkinoiden yhteismyyntimäärää verrattiin sellaisten kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, unioniin samana ajanjaksona viemään tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärään. Tämän perusteella komissio totesi, että samankaltaista tuotetta myytiin edustavia määriä Japanin kotimarkkinoilla.

(37)

Tämän jälkeen komissio tutki vertailumaan tuottajien osalta, voitiinko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(38)

Tavanomaisen kaupankäynnin tarkastelussa kävi ilmi, että koska vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia (tuotantokustannukset plus myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset) vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli alle 80 prosenttia kotimarkkinoiden kokonaismyyntimäärästä, normaaliarvon määrityksessä otettiin huomioon ainoastaan kannattavat kotimaiset liiketoimet.

(39)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson keskimääräinen vientihinta määritettiin 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan perusteella.

(40)

Normaaliarvoa ja edellä esitetyn mukaisesti määritettyä kiinalaisten tuottajien keskimääräistä vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(41)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tästä syystä normaaliarvoa oikaistiin kotimaan kuljetusten ja käsittelykustannusten huomioon ottamiseksi (8–13 prosenttia). Vientihintaa oikaistiin tarkastelupyynnössä esitettyjen arvioiden perusteella merirahti- ja maakuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi (3–8 prosenttia).

(42)

Kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, näin vahvistettu polkumyyntimarginaali oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 80,2 prosenttia.

(43)

Niiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien, joille on myönnetty markkinatalouskohtelu, normaaliarvo määritettiin tarkastelupyynnössä arvioitujen Kiinan tuotantokustannusten perusteella.

(44)

Vientihinta vahvistettiin niiden kolmen yrityksen, joille on myönnetty markkinatalouskohtelu, 14 artiklan 6 kohdan mukaiseen tietokantaan kirjatun, unioniin suuntautuvan viennin hintojen perusteella.

(45)

Normaaliarvoa ja edellä esitetyn mukaisesti määritettyä kiinalaisten tuottajien keskimääräistä vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(46)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Tätä varten vientihintaa oikaistiin tarkastelupyynnössä esitettyjen arvioiden perusteella merirahti- ja maakuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi (3–8 prosenttia).

(47)

Polkumyyntimarginaalit vahvistettiin seuraavasti: Hebei Jiheng Chemical Co. Limited, 49,4 prosenttia, Heze Huayi Chemical Co. Limited, 49,2 prosenttia, ja Puyang Cleanway Chemicals Limited, 37,4 prosenttia.

(48)

Komissio totesi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkoivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla trikloori-isosyanuurihapon vientiä unioniin polkumyyntihinnoin.

(49)

Komissio tutki, onko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tätä varten se tutki Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja kiinalaisten viejien käyttäytymistä kolmansilla markkinoilla.

(50)

Ensimmäisessä voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa trikloori-isosyanuurihapon tuotannon käyttämättömäksi kapasiteetiksi Kiinassa arvioitiin 180 000 tonnia vuodessa (18). Tarkastelupyynnön mukaan vuonna 2015 Kiinan kokonaistuotantokapasiteetiksi arvioitiin 278 000 tonnia (19). Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan tuotannon arvioitiin olevan 145 000 tonnia, josta 125 000 tonnia oli tarkoitettu vietiin (20) ja noin 20 000 tonnia kotimaan kulutukseen (21). Näin ollen vuotuinen käyttämätön kapasiteetti on noin 130 000 tonnia, mikä on lähes kolminkertainen määrä unionin kulutukseen verrattuna (ks. taulukko 1). Yksi vertailumaan Japanin tuottajista antoi markkinatuntemuksensa pohjalta vaatimattomamman arvion Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista arvioiden sen 50 000 tonniksi vuodessa. Tietoa ei kuitenkaan voitu todentaa. Joka tapauksessa käytettävissä olevien tietojen perusteella on selvää, että trikloori-isosyanuurihapon tuotannon käyttämätön kapasiteetti on Kiinassa merkittävä ja suurempi kuin unionin kokonaiskulutus (joka oli 41 000–48 000 tonnia vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä).

(51)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus käy ilmi siitä, että voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta Kiinan vientimäärä unioniin kasvoi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta vietiin unioniin 28 000 tonnia trikloori-isosyanuurihappoa, alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla määrä oli ollut 21 500 tonnia.

(52)

Unionin markkinat ovat Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurimmat trikloori-isosyanuurihapon markkinat eli ne ovat houkuttelevat jo kokonsa vuoksi (mahdolliset myyntimäärät).

(53)

Kiinan vientitietokannan perusteella komissio katsoi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 23 prosenttia Kiinan viennistä suuntautui unioniin. Keskimääräisten vientihintojen vertailussa (Kiinan FOB-hinta) komissio totesi, että noin 47 prosenttia Kiinan myynnistä muuhun maailmaan tapahtui keskihinnoilla, jotka olivat pienemmät kuin keskimääräinen vientihinta unioniin (22). Kyseisen viennin määrä oli 46 100 tonnia, mikä vastaa unionin kokonaiskulutusta. Kiinan vientitietokannasta komissio selvitti lisäksi, että suurimmasta osasta tätä myyntiä (noin 85 prosentista eli 40 000 tonnista) vastasivat sellaiset kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua (eli yritykset, joihin sovelletaan tällä hetkellä suurinta unionin markkinoilla käytössä olevaa polkumyyntitullia). Näin ollen on vielä todennäköisempää, että nämä määrät suunnataan uudelleen unionin markkinoille heti, kun toimenpiteet raukeavat, koska näiden yritysten tapauksessa suhteellisen korkean tullin poistuminen lisää houkutusta.

(54)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että unionin markkinat ovat houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville trikloori-isosyanuurihapon tuottajille sekä kokonsa että hintojensa puolesta ja että 40 000 tonnia kiinalaista trikloori-isosyanuurihappoa ohjattaisiin erittäin todennäköisesti uudelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin heti, kun tällä hetkellä voimassa olevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet poistetaan.

(55)

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkoivat trikloori-isosyanuurihapon myyntiä unionin markkinoille polkumyyntihintaan. Komissio totesi myös, että Kiinassa on tarkasteltavana olevan tuotteen osalta merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Lisäksi unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille kokonsa ja suhteellisen korkeiden hintojensa vuoksi.

(56)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti kolme unionin tuottajaa (23).

(57)

Tutkimuksen kuluessa komissio totesi, että yhtä näistä tuottajista, Inquide S.A.U:ta, ei pitäisi katsoa osaksi unionin tuotannonalaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, koska kyseisen tuottaja oli itse väitetyn polkumyynnillä tuodun tuotteen nettotuoja. Yrityksen toimittamasta kyselyvastauksesta kävi ilmi, että yritys toi tarkasteltavana olevaa tuotetta, että tuodut määrät olivat unionissa valmistettuja määriä suuremmat ja että tuonti ei ollut luonteeltaan väliaikaista.

(58)

Näin ollen komissio päätti jättää kyseisen yrityksen unionin tuotannonalan ulkopuolelle. Käytännössä tämä päätös tarkoittaa sitä, että kyseistä yritystä koskevat tiedot jätettiin huomioimatta määritettäessä unionin tuotannonalan tilannetta koskevia vahinkoindikaattoreita. Inquide S.A.U:n myyntimäärät otettiin kuitenkin huomioon unionin kulutusta määritettäessä.

(59)

Koska Inquide S.A.U. jätettiin unionin tuotannonalan ulkopuolelle, liikesalaisuuden piiriin kuuluvat tietojen suojaamiseksi kahta unionin tuottajaa koskevat tiedot esitetään indekseinä tai vaihteluväleinä.

(60)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla todennettujen myyntimäärien, Inquide S.A.U:n todennettujen myyntimäärien ja Eurostatin ilmoittamien unioniin suuntautuneen tuonnin määrien (Taric-taso) perusteella.

(61)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(62)

Unionin kulutus kasvoi koko tarkastelujakson ajan, kaiken kaikkiaan 18 prosenttia vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tällä oli merkittävä vaikutus tiettyihin vahinkoindikaattoreihin, kuten jäljempänä selitetään.

(63)

Tuonti Kiinasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(64)

Trikloori-isosyanuurihapon tuonti Kiinasta kasvoi tarkastelujaksolla sekä absoluuttisesti että markkinaosuudella mitattuna. Yksi vähäinen poikkeus oli vuosi 2015, jolloin tuontimäärä laski jonkin verran verrattuna edellisiin vuosiin kuvastaen kyseisenä vuonna unionin markkinoilla vallinnutta kulutuksen pysähtymistä, kuten taulukosta 1 käy ilmi. Tuonnin laskua seurasi merkittävä tuonnin lisääntyminen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (yli 24 prosenttia verrattuna vuoteen 2015). Kokonaisuutena tarkasteltuna taulukossa 1 kuvatun kulutuksen dynaamisen kasvun kattoi melkein täysin Kiinasta tulevan tuonnin kasvu.

(65)

Samanaikaisesti Kiinasta tuleva tuonti kasvatti markkinaosuuttaan vuodesta 2013 lähtien; se kasvoi merkittävät 16 prosenttia vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(66)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta

(67)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat vaihtelivat hiukan tarkastelujaksolla nousten kaiken kaikkiaan 4 prosenttia. Tämä suuntaus voi tietyssä määrin kuvastaa tuotevalikoiman vaihtelua vuodesta vuoteen (24).

(68)

Kiinan vientitietokannan (25) tiedot kertovat kuitenkin toisenlaisesta hinnoittelukäytännöstä. Todellisuudessa trikloori-isosyanuurihapon keskimääräinen vientihinta unioniin suuntautuvassa tuonnissa (Yhdysvaltain dollareina) laski tarkastelujaksolla 9 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että hinnannousu oli seurausta pikemminkin valuuttakurssien vaihteluista kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöistä unionin markkinoilla, kuten aluksi Eurostatin tietojen perusteella oletettiin.

(69)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät unionin tuotannonalan hintoja alhaisempina koko tarkastelujakson ajan vuotta 2015 lukuun ottamatta. Hinnan alittavuuden suuruuden määrittämiseksi komissio otti laskelmiensa lähtökohdaksi Eurostatilta saadut Kiinan keskimääräiset CIF-vientihinnat, joita oikaistiin ylöspäin tullien ja tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi (26). Tarkasteltavana olevan tuotteen hintoja verrattiin unionin tuotannonalan painotettuun keskihintaan, joka oli mukautettu noudettuna lähettäjältä -tasolle.

(70)

Vertailu osoitti, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat 2–4 prosenttia unionin tuotannonalan hintoja alempia, kun huomioon ei otettu voimassa olevaa polkumyyntitullia.

(71)

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään muista kolmansista maista kuin Kiinasta unioniin tulevan tuonnin määrän ja markkinaosuuden kehitys tarkastelujaksolla:

Taulukko 4

Tuonti muista kolmansista maista

(72)

Muista maista kuin Kiinasta unioniin tuleva tuonti oli vuosina 2013–2015 määrältään ja markkinaosuudeltaan vähäistä ja kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla prosenttiyksiköissä mitattuna vaatimattomasti. Tämän tuonnin hintataso huomioon ottaen havaittu kehityssuuntaus saattaa tietyssä määrin heijastaa tuotevalikoiman vuotuista vaihtelua. On syytä korostaa, että muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräisen hinta ei missään vaiheessa ollut yhtä alhainen kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat.

(73)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(74)

Vahingon määrittämistä varten komissio ei tehnyt eroa makro- ja mikrotaloudellisten vahinkoindikaattoreiden välillä, koska perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin tuotannonala muodostui ainoastaan kahdesta tuottajasta. Komissio arvioi taloudellisia indikaattoreita näitä kahta tuottajaa koskevien tietojen pohjalta lukuun ottamatta investointeja ja investointien tuottoa koskevia indikaattoreita, joiden osalta arvio perustui toisen tuottajan tietojen puuttuessa ainoastaan yhden tuottajan tietoihin.

(75)

Taloudellisia indikaattoreita ovat seuraavat: tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, työvoimakustannukset, polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä, yksikköhinnat, yksikkökustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. Ne analysoidaan seuraavasti.

(76)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(77)

Vuodesta 2013 alkaen unionin tuottajat ovat lisänneet myyntimääriään ja kapasiteettiaan reagoiden kasvavaan kysyntään (ks. taulukko 1). Vuodesta 2015 unionin tuotannonala on toiminut täydellä kapasiteetilla. Tuotantotilojen optimaalinen käyttö näkyi positiivisesti alhaisina tuotantokustannuksina ja sen kautta unionin tuotannonalan kannattavuudessa, kuten jäljempänä todetaan.

(78)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä riippumattomille asiakkaille ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(79)

Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan myynti laski 5 prosenttia vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, vaikka kulutus kasvoi samana ajanjaksona 18 prosenttia. Näin ollen unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni huomattavasti joka vuosi. Sen sijaan kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyivät samaan aikaan kasvattamaan markkinaosuuttaan ja vientimääriään huomattavasti (ks. taulukko 2).

(80)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(81)

Unionin tuotannonalan työllisyysaste nousi 12 prosenttia vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Tuotantomääränä työntekijää kohti ilmaistu tuottavuus nousi tarkastelujakson aikana 19 prosenttia.

(82)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(83)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti laskivat 4 prosenttia vuosien 2013 ja 2014 välillä ja pysyivät sen jälkeen suhteellisen tasaisina tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon saakka.

(84)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Unionin tuotannonalan myyntihinnat ja myytyjen tuotteiden kustannukset

(85)

Trikloori-isosyanuurihapon myyntihinnat pysyivät EU:ssa keskimäärin suhteellisen vakaina vuoteen 2015 asti ja nousivat hiukan (4 %) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Nousu kuvastaa tietyssä määrin tuotevalikoiman vaikutusta (ks. alaviite 24).

(86)

Tuotantomäärien kasvun ja raaka-aineiden hintojen kehityksen ansiosta myytyjen tuotteiden yksikkökustannukset laskivat tarkastelujaksolla 5 prosenttia.

(87)

Varastojen taso laski 40 prosenttia vuosien 2013 ja 2014 välillä ja pysyi sitten samalla vaihteluvälillä vuonna 2015. Varastojen korkeampi taso tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa kuvastaa myynnin laskua samalla ajanjaksolla.

(88)

Unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(89)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan kannattavuus parani vähitellen ja kääntyi positiiviseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kannattavuus oli kuitenkin merkittävästi alhaisempi kuin tavoitevoitto, joka alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin sellaisen voiton tasolle, jonka unionin tuotannonala saavutti ilman vahingollista polkumyyntiä.

(90)

Vuosille 2013–2015 oli ominaista, että toiminta ei ollut kannattavaa ja että investointien tuotto oli negatiivista. Viimeisimmät luvut osoittavat taas heikkoa positiivista tuottoa. Kiinasta vuonna 2013 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tulleen tuonnin kasvavat määrät aiheuttivat unionin tuotannonalalla huomattavaa painetta, eikä unionin tuotannonala pystynyt täysimääräisesti hyötymään unionin kulutuksen voimakkaasta kasvusta. Unionin kulutuksen kasvun kattoi lähes kokonaan Kiinasta tuleva polkumyyntituonti, kuten 64 kappaleessa todettiin.

(91)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta kasvoi moninkertaiseksi tarkastelujaksolla. Sen merkittävää kasvua selittävät pääasiassa muutokset käyttöpääomassa.

(92)

Vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä havaitut tasot kuvastavat paitsi investointien standarditasoa, joka kattaa säännölliset huoltotoimenpiteet ja välttämättömät koneiden varaosat, myös pyrkimyksiä parantaa tuottavuutta ja tuotantoprosessia.

(93)

Investointien tuotolla tarkoitetaan voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä kehittyi muiden taloudellisten indikaattoreiden tapaan positiivisesti mutta pysyi kuitenkin selvästi kohtuullisia tavoitteita pienempänä.

(94)

Todetut polkumyyntimarginaalit olivat huomattavasti yli vähimmäis- ja nykyisen tason (ks. 2, 4 ja 47 kappale). Kun otetaan vielä huomioon Kiinan käyttämätön kapasiteetti ja tuontihinnat (ks. 50 ja 66 kappale), tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä.

(95)

Alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön lokakuussa 2005. Kuten 89 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saavuttama voitto oli paljon alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyä 10 prosentin tavoitevoittoa pienempi (27). Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan kokonaistilanne ja Kiinasta viime vuosina tullut tuonti, voidaan päätellä, että unionin tuotannonala ei ole toipunut täysin polkumyynnin vaikutuksista voimassa olevista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä huolimatta.

(96)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Useat indikaattorit, erityisesti taloudelliset indikaattorit, paranivat tarkastelujaksolla.

(97)

Kyseisiä indikaattoreita ei kuitenkaan voida tarkastella irrallaan muista indikaattoreista. Kun analysoidaan markkinaosuuden ja myyntimäärien pienentymistä ja kannattavuuden riittämätöntä tasoa suhteessa varsin suotuisaan kulutusympäristöön, todetaan itse asiassa, että unionin tuotannonalan olisi voitu odottaa saavuttavan voittoa, joka on lähempänä 10 prosentin marginaalia liikevaihdosta, mikä katsotaan alalla kohtuulliseksi tavallisissa myyntioloissa ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta. Lisäksi tuotannon, kapasiteetin ja kannattavuuden positiivinen kehityksen olisi katsottava johtuvan unionin tuotannonalan tekemistä päätöksistä investoida uusiin tuotantotiloihin ja käyttää olemassa olevia koneita järkevämmin. Myös kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin lisääntyminen vaikutti kapasiteetin optimaaliseen käyttöön.

(98)

Nämä kehityssuuntaukset yhdessä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin voimakkaan lisääntymisen kanssa antavat aihetta päätellä, että vaikka jotkin vahinkoindikaattorit kehittyivätkin positiivisesti ja vaikka unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, unionin tuotannonala on silti edelleen kaiken kaikkiaan haavoittuvassa tilanteessa, jossa se ei pysty käsittelemään Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin uutta voimakasta kasvua.

(99)

Kuten 96–98 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta tilanne on edelleen haavoittuva.

(100)

Vahingon toistumisen todennäköisyyden määrittämiseksi siinä tapauksessa, että Kiinaan kohdistuvat toimenpiteet kumotaan, analysoitiin seuraavia osatekijöitä: a) Kiinassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien saatavilla oleva käyttämätön kapasiteetti, b) unionin markkinoiden houkuttelevuus ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientikäyttäytyminen muiden kolmansien maiden markkinoilla ja c) Kiinasta tulevan trikloori-isosyanuurihapon tuonnin todennäköinen vaikutus.

(101)

Kiina on maailman suurin trikloori-isosyanuurihapon tuottaja, ja sen osuus maailman kokonaistuotantokapasiteetista vuoden 2015 lopussa oli noin 57 prosenttia. Edellä 50 kappaleessa esitetyn analyysin mukaan Kiinan käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan olevan huomattavasti suurempi kuin unionin kokonaiskulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tältä osin on syytä huomata, että tarkastelupyynnössä annettujen ja yhteistyössä toimineen japanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan vahvistamien tietojen perusteella unionin markkinat ovat maailman toiseksi suurimmat markkinat Yhdysvaltojen jälkeen.

(102)

Näin ollen jos toimenpiteet kumotaan, on suuri todennäköisyys, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ohjaavat tuotantonsa unionin markkinoille.

(103)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus käy ilmi siitä, että voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta Kiinan vientimäärä unioniin kasvoi nopeasti tarkastelujaksolla. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta vietiin unioniin 28 000 tonnia trikloori-isosyanuurihappoa, vuonna 2013 määrä oli ollut 17 000 tonnia.

(104)

Komissio totesi myös, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 23 prosenttia Kiinan viennistä suuntautui unionin markkinoille. Toisaalta kerätyn näytön perusteella todettiin, että noin 47 prosenttia Kiinan vientimyynnistä muuhun maailmaan tapahtui keskihinnoilla, jotka olivat alhaisemmat kuin keskimääräinen vientihinta unioniin. Tämän viennin määrä vastasi suurin piirtein unionin kokonaiskulutusta.

(105)

Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta (ks. 53 kappale), on vielä todennäköisempää, että sellaiset kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat, joille ei ole myönnetty markkinatalouskohtelua, ohjaavat vientiään unionin markkinoilla, koska niille suhteellisen korkean tullin poistuminen on vielä houkuttelevampaa.

(106)

Edellä esitetyistä syistä komissio katsoi, että unionin markkinat ovat houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille sekä hintojen ja koon osalta.

(107)

Arvioidessaan Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan komissio testasi Kiinasta tulevan tuontimäärän todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan. Jos myynti- ja tuotantomäärän oletetaan laskevan suhteellisen vaatimattomasti 5 000 tonnia Kiinasta tulevan trikloori-isosyanuurihapon tuonnin seurauksena, tuotannon yksikkökustannukset nousisivat 7,1 prosenttia, mikä heikentäisi unionin tuottajien tilannetta ja muuttaisi niiden toiminnan tappiolliseksi.

(108)

Ei voida myöskään jättää huomiotta sitä, että Kiinasta tulevan tuonnin kasvaminen lisäisi hintapainetta unionin markkinoilla. Kuten 70 kappaleessa todetaan, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuontihinnat unionin markkinoilla olivat jo nyt 2–4 prosenttia alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat. Siinä todennäköisessä tapauksessa, että mahdollinen lisätuonti tapahtuisi samoilla hinnoilla, unionin tuotannonalaan kohdistuva haitallinen vaikutus olisi vielä suurempi.

(109)

Vaikka kannattavuus kehittyikin positiivisesti, se on edelleen liian heikko taloudellisen vakauden takaamiseksi pitkällä aikavälillä. Edellä mainitut voitot saavutettiin tilanteessa, jossa tuotantomäärän kasvu ei näkynyt markkinaosuudessa. Näin ollen olisi voitu kohtuudella odottaa, että unionin tuotannonala olisi kuolettanut kiinteitä kustannuksia enemmän tuotannon määrän kasvaessa.

(110)

On syytä huomata, että trikloori-isosyanuurihappoa ei ole tuotu EU:hun muista maista sellaisia määriä, että tällaisen tuonnin voitaisiin katsoa vaikuttaneen unionin tuotannonalan nykyiseen tilanteeseen.

(111)

Koska huomautuksia ei esitetty, komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(112)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Kiinaan kohdistuvien voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen unionin kokonaisedun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(113)

Edellä 96–98 kappaleessa unionin tuotannonalan tilanteesta esitettyjen päätelmien perusteella ja 111 kappaleessa esitettyjen vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevien väitteiden mukaisesti komissio katsoi, että nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi unionin trikloori-isosyanuurihappoa tuottavan tuotannonalan haavoittuvan taloudellisen tilanteen heikentymiseen; tuotannonalalla on ollut vaikeuksia sopeutua Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin kasvuun, eikä sen tilanne ole suotuisa verrattuna kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin.

(114)

Sen vuoksi toimenpiteiden voimassaolon jatkuminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, joka voisi tällöin toipua paremmin jatkuvan polkumyynnin vaikutuksista. Toimenpiteiden voimassaolon päättyminen sen sijaan pysäyttäisi unionin tuotannonalan toipumisen, uhkaisi vakavasti sen elinkelpoisuutta ja vaarantaisi tämän myötä sen olemassaolon, mikä puolestaan vähentäisi tarjontaa ja kilpailua markkinoilla.

(115)

Tutkimuksen alkuvaiheessa otettiin yhteyttä neljääntoista tiedossa olevaan tuojaan/jakelijaan, yhteentoista eurooppalaiseen kansalliseen yhdistykseen ja kahteen eurooppalaiseen järjestöön. Yksi Espanjassa toimiva tuoja vastasi kyselylomakkeeseen.

(116)

Kyseinen tuoja osti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suuria määriä trikloori-isosyanuurihappoa Kiinasta (6 % koko tuonnista). Lisäksi se osti vähäisiä määriä trikloori-isosyanuurihappoa unionin toimittajilta. Trikloori-isosyanuurihappoon liittyvä liiketoiminta on osa suurempaa liiketoimintayksikköä, jonka osuus yrityksen kokonaisliikevaihdosta vuonna 2015 oli 35 prosenttia. Yritys ilmoitti tehneensä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voittoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta mutta ei kuitenkaan selittänyt riittävällä tavalla voiton määrittämisperusteita. Yritys vastustaa toimenpiteiden voimassaolon jatkamista mutta ei esittänyt vakuuttavia perusteluja näkökantansa tueksi.

(117)

Kuten 57 kappaleessa todetaan, tutkimuksen kuluessa komissio päätti jättää yhden hakijoista (Inquide S.A.U.) unionin tuotannonalan määritelmän ulkopuolelle sillä perusteella, että kyseinen tuottaja oli itse väitetyn polkumyynnillä tuodun tuotteen nettotuoja. Inquide S.A.U. ei vastustanut päätöstä. Se korosti kuitenkin, että komission päätöksestä huolimatta se tukee edelleen Kiinasta tulevaan trikloori-isosyanuurihapon tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden jatkamista.

(118)

Koska saatavilla ei ollut muita tietoja, tutkimuksessa ei käynyt ilmi, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia kyseiseen tuojaan tai tuojiin yleensä.

(119)

Näin ollen vastakkaisten tietojen/näytön puuttuessa komissio päätteli saatavilla olevien tietojen perusteella, ettei toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia unionin tuojiin.

(120)

Tutkimuksen alkuvaiheessa lähetettiin kyselylomake 39:lle tiedossa olevalle käyttäjälle. Yksikään käyttäjä ei vastannut kyselyyn. Koska vastauksia ei saatu, päätelmiä käyttäjien edusta ei voitu tehdä. Uusien tietojen puuttuessa voidaan edelleen katsoa, että käyttäjät tukevat toimenpiteitä, kuten ensimmäisestä voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta annetun asetuksen johdanto-osan 91 kappaleessa todetaan, eli että toimenpiteiden voimassaolon jatkumisella ei olisi negatiivista vaikutusta kilpailuun unionin markkinoilla ja että käyttäjäteollisuudella olisi suurempi valikoima toimittajia, jotka kilpailevat markkinahinnoin.

(121)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella Kiinasta tulevan trikloori-isosyanuurihapon tuontiin kohdistuvia toimenpiteitä ei pitäisi pitää voimassa.

(122)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella komissio aikoo pitää Kiinaa vastaan voimassa olevat toimenpiteet edelleen voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia.

(123)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevan trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1389/2011 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava.

(124)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,