9.12.2017 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 327/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2017/2225,
annettu 30 päivänä marraskuuta 2017,
asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/399 (3) vahvistetaan jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevat edellytykset, perusteet ja yksityiskohtaiset säännöt. |
(2) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2226 (4) tavoitteena on luoda keskitetty järjestelmä unionin jäsenvaltioiden ulkorajat lyhytaikaista oleskelua varten ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi. |
(3) |
Jotta voidaan suorittaa asetuksen (EU) 2016/399 mukaiset kolmansien maiden kansalaisia koskevat tarkastukset, joihin kuuluu kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden tarkastaminen, heidän tunnistaminen, tai molemmat, sekä sen tarkistaminen, että kolmannen maan kansalainen ei ole ylittänyt jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun enimmäisaikaa, rajavartijoiden olisi käytettävä kaikkia saatavilla olevia tietoja, tarvittaessa myös asetuksella (EU) 2017/2226 perustetun rajanylitystietojärjestelmän (EES) tietoja. EES:ään tallennettuja tietoja olisi käytettävä myös sen tarkastamiseen, että kolmansien maiden kansalaiset, joilla on yhtä tai kahta maahantuloa varten myönnetty viisumi, ovat noudattaneet sallittujen maahantulokertojen enimmäismäärää. |
(4) |
Tietyissä tapauksissa kolmannen maan kansalaisten on annettava biometriset tiedot rajatarkastustarkoituksessa. Kolmansien maiden kansalaisten maahantulon edellytyksiä olisi näin ollen muutettava sisällyttämällä niihin velvoite antaa nämä biometriset tiedot. Jos kolmannen maan kansalainen kieltäytyy antamasta biometrisiä tietoja hänen henkilökohtaisen tiedostonsa luomiseksi tai rajatarkastuksen suorittamiseksi, olisi tehtävä maahantulon epäämistä koskeva päätös. |
(5) |
Jotta voidaan varmistaa EES:n täysimääräinen toimivuus, maahantulo- ja maastalähtötarkastukset olisi tehtävä yhdenmukaisesti rajoilla, joilla käytetään EES:ää. |
(6) |
EES:n perustaminen edellyttää henkilöiden tarkastamista koskevien menettelyjen mukauttamista heidän ylittäessään sellaisia rajoja, joilla käytetään EES:ää. EES:llä pyritään erityisesti siihen, että luovutaan lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjojen leimaamisesta maahantulon ja maastalähdön yhteydessä korvaamalla leimaaminen maahantulon ja maastalähdön sähköisellä kirjaamisella suoraan EES:ään. Lisäksi EES:n ja neuvoston päätöksellä 2004/512/EY (5) perustetun viisumitietojärjestelmän (VIS) yhteentoimivuus on otettava huomioon rajatarkastusmenettelyissä. EES avaa myös mahdollisuuden uusien tekniikoiden käyttöön lyhytaikaisesti maahan tulevien matkustajien tekemissä rajanylityksissä. Näitä rajatarkastusmenettelyihin tehtyjä mukautuksia olisi alettava soveltaa jäsenvaltioissa, jotka käyttävät EES:ää asetuksen (EU) 2017/2226 mukaisesti määriteltynä EES:n käyttöönottopäivänä. |
(7) |
EES:n käyttöönottoa seuraavien kuuden kuukauden ajan rajavartijoiden olisi otettava huomioon kolmansien maiden kansalaisten oleskelut jäsenvaltioiden alueella maahantuloa tai maastalähtöä edeltävien kuuden kuukauden aikana tarkastamalla EES:ään kirjattujen rajanylitystietojen lisäksi matkustusasiakirjojen leimat. Näin toimimalla voitaisiin varmistaa, että vaadittavat tarkastukset suoritetaan tapauksissa, joissa henkilö on tullut lyhyttä oleskelua varten jäsenvaltioiden alueelle kuuden kuukauden aikana ennen EES:n käyttöönottoa. Lisäksi on tarpeen antaa erityisiä säännöksiä niistä kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat tulleet jäsenvaltioiden alueelle, eivätkä ole lähteneet sieltä ennen EES:n käyttöönottoa. Näissä tapauksissa myös viimeisin maahantulo olisi kirjattava EES:ään, kun kolmannen maan kansalainen poistuu jäsenvaltioiden alueelta. |
(8) |
Koska rajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten määrä vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen ja jäsenvaltioiden eri rajanylityspaikkojen välillä, jäsenvaltioiden olisi voitava päättää, ottavatko ne käyttöön ja missä määrin sellaista teknologiaa kuin itsepalveluautomaatit, automaattiportit (e-gate) ja automaattiset rajatarkastusjärjestelmät. Jos tällaista teknologiaa käytetään, maahantulo- ja maastalähtötarkastukset ulkorajoilla olisi suoritettava yhdenmukaisesti ja asianmukainen turvallisuustaso olisi taattava. |
(9) |
Lisäksi on tarpeen määrittää rajavartijoiden tehtävät ja asema tällaista teknologiaa käytettäessä. Tässä yhteydessä olisi varmistettava, että automaattisten rajatarkastusten tulokset ovat rajavartijoiden saatavilla, jotta nämä voivat tehdä asianmukaiset päätökset. Lisäksi on tarpeen valvoa matkustajien itsepalveluautomaattien, automaattiporttien ja automaattisten rajatarkastusjärjestelmien käyttöä, jotta voidaan ehkäistä vilpillistä toimintaa ja käyttöä. Tätä valvontaa suorittaessaan rajavartijoiden olisi lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota alaikäisiin ja rajavartijat olisi sijoitettava siten, että he voivat tunnistaa suojelun tarpeessa olevat henkilöt. |
(10) |
Jäsenvaltioiden olisi myös voitava laatia vapaaehtoisia kansallisia helpottamisohjelmia, jotta ennakkotutkinnan läpäisseet kolmansien maiden kansalaiset voitaisiin maahantulon yhteydessä vapauttaa perusteellisten tarkastusten tietyistä seikoista. Tällaisia kansallisia helpottamisohjelmia käytettäessä olisi varmistettava, että ne on laadittu yhdenmukaisen mallin mukaisesti ja että asianmukainen turvallisuustaso on varmistettu. |
(11) |
Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY (6) soveltamista. |
(12) |
Koska tämän asetuksen tavoite, joka on asetuksen (EU) 2016/399 nykyisten sääntöjen muuttaminen, voidaan saavuttaa ainoastaan unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. |
(13) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään. |
(14) |
Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (7) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. |
(15) |
Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (8) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin. |
(16) |
Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (9) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (10) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan. |
(17) |
Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (11) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (12) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. |
(18) |
Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (13) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (14) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan. |
(19) |
Kyproksen, Bulgarian, Romanian ja Kroatian osalta EES:ään liittyviä asetuksen (EU) 2016/399 säännöksiä olisi sovellettava vasta kun asetuksen (EU) 2017/2226 66 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tästä seuraa, että niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät täytä mainitun asetuksen 66 artiklan 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä EES:n käyttöönottopäivänä, on tarpeen säätää leimaamista koskevista erityisistä siirtymäsäännöksistä ennen kyseisten jäsenvaltioiden liittymistä EES:ään. Siirtymäsäännöksissä olisi varmistettava, että matkustusasiakirjojen leimaamisella on samat vaikutukset kuin EES:n maahantulo- /maastalähtötietueella. |
(20) |
Jäsenvaltioiden, jotka eivät täytä asetuksen (EU) 2017/2226 66 artiklan 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä EES:n käyttöönottopäivänä, olisi jatkettava lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjojen järjestelmällistä leimaamista maahantulon ja maastalähdön yhteydessä. Näiden jäsenvaltioiden olisi tarkastettava asianomaisen kolmannen maan kansalaisen matkustusasiakirjassa olevat maahantulo- ja maastalähtöleimat ja verrattava maahantulo- ja maastalähtöpäivämääriä, jotta voidaan tarkistaa, ettei henkilö ole ylittänyt kyseisen jäsenvaltion alueella oleskelun sallittua enimmäisaikaa. Matkustusasiakirjojen leimaamista ja leimojen tarkastamista olisi jatkettava, kunnes kyseinen jäsenvaltio on liitetty EES:ään asetuksen (EU) 2017/2226 66 artiklan 3 kohdan mukaisesti. |
(21) |
Sen vuoksi asetusta (EU) 2016/399 olisi muutettava vastaavasti. |
(22) |
Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (15) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 21 päivänä syyskuuta 2016, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) 2016/399 seuraavasti:
1) |
Lisätään 2 artiklaan kohdat seuraavasti:
|
2) |
Muutetaan 6 artikla seuraavasti:
|
3) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”6 a artikla Kolmansien maiden kansalaiset, joiden tiedot on tallennettava EES:ään 1. Maahantulon ja maastalähdön yhteydessä seuraavien henkilöryhmien tiedot on tallennettava EES:ään asetuksen (EU) 2017/2226 16, 17, 19 ja 20 artiklan mukaisesti:
2. Tiedot kolmansien maiden kansalaisista, joilta on evätty tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti pääsy lyhytaikaista oleskelua varten, on tallennettava EES:ään asetuksen (EU) 2017/2226 18 artiklan mukaisesti. 3. Seuraavien henkilöryhmien tietoja ei tallenneta EES:ään:
|
4) |
Muutetaan 8 artikla seuraavasti:
|
5) |
Lisätään artiklat seuraavasti: ”8 a artikla Itsepalvelujärjestelmien käyttö tietojen esirekisteröimiseksi EES:ään 1. Henkilöt, joiden tekemä rajanylitys on rekisteröitävä EES:ään 6 a artiklan mukaisesti, voivat käyttää itsepalvelujärjestelmiä tämän artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen esirekisteröimiseksi EES:ään, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti itsepalvelujärjestelmän on tarkistettava, onko henkilöstä aikaisempi kirjaus EES:ssä, sekä kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyys asetuksen (EU) 2017/2226 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti. 3. Asetuksen (EU) 2017/2226 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti itsepalvelujärjestelmän on tehtävä tunnistus mainitun asetuksen 27 artiklan mukaisesti. Lisäksi sovelletaan asetuksen (EU) 2017/2226 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti seuraavia säännöksiä, jos tehdään tunnistus EES:ssä:
4. Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua henkilöä koskevia tietoja ei ole kirjattu EES:ään 2 ja 3 kohdan mukaisesti
5. Jos 2 ja 3 kohdan mukaisista toimista ilmenee, että 1 kohdassa tarkoitetun henkilön tietoja on kirjattu EES:ään, itsepalvelujärjestelmällä on arvioitava, onko 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja tarpeen päivittää. 6. Jos 5 kohdassa tarkoitetussa arvioinnissa ilmenee, että 1 kohdassa tarkoitetusta henkilöstä on EES:ään kirjattuna henkilökohtainen tiedosto, mutta hänen tietojaan on tarpeen päivittää:
7. Itsepalvelujärjestelmiä on käytettävä rajavartijan valvonnassa, jonka tehtävänä on valvoa, ettei itsepalvelujärjestelmää käytetä asiattomasti, vilpillisesti tai poikkeavasti. 8 b artikla Itsepalvelujärjestelmien ja automaattiporttien käyttäminen rajanylitykseen, kun rajan ylittävien henkilöiden tekemä rajanylitys on rekisteröitävä EES:ään 1. Henkilöiden, joiden tekemä rajanylitys on rekisteröitävä EES:ään 6 a artiklan mukaisesti, voidaan antaa käyttää itsepalvelujärjestelmiä rajatarkastustensa suorittamiseen, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
2. Jos tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, 8 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa säädetyt maahantulon rajatarkastukset ja 8 artiklan 2 kohdassa ja 8 artiklan 3 kohdan g ja h alakohdassa säädetyt maastalähdön rajatarkastukset voidaan suorittaa itsepalvelujärjestelmällä. Jos maastalähdön rajatarkastukset suoritetaan automaattisella rajatarkastusjärjestelmällä, niihin on sisällyttävä 8 artiklan 3 kohdan h alakohdassa säädetyt tarkastukset. Jos henkilölle myönnetään pääsy jäsenvaltion 8 d artiklan nojalla perustamaan kansalliseen helpottamisohjelmaan, maahantulon yhteydessä itsepalvelujärjestelmällä suoritetuissa rajatarkastuksissa voidaan jättää tutkimatta 8 artiklan 3 kohdan a alakohdan iv ja v alakohdassa tarkoitetut seikat, kun kyseinen henkilö ylittää kyseisen jäsenvaltion ulkorajat tai sellaisen jäsenvaltion ulkorajat, joka on tehnyt 8 d artiklan 9 kohdassa tarkoitetun sopimuksen pääsyn myöntäneen jäsenvaltion kanssa. 3. Maahantulon ja maastalähdön yhteydessä itsepalvelujärjestelmällä suoritettujen rajatarkastusten tulosten on oltava rajavartijan käytettävissä. Kyseisen rajavartijan on seurattava rajatarkastusten tuloksia ja sallittava nämä tulokset huomioon ottaen maahantulo tai maastalähtö taikka ohjattava henkilö rajavartijan luokse jatkotarkastuksia varten. 4. Kyseinen henkilö on 3 kohdan mukaisesti ohjattava rajavartijan luokse missä tahansa seuraavista tapauksista:
5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettujen tilanteiden lisäksi rajanylitystä valvova rajavartija voi myös muista syistä päättää ohjata itsepalvelujärjestelmää käyttävän henkilön rajavartijan luokse. 6. Henkilöiden, joiden rajanylitys on rekisteröitävä EES:ään 6 a artiklan 1 kohdan mukaisesti ja jotka käyttävät itsepalvelujärjestelmää rajatarkastustensa suorittamiseen, voidaan antaa käyttää automaattiporttia. Automaattiporttia käytettäessä maahantulo-/maastalähtötietueeseen tehtävät vastaavat kirjaukset ja tuon tietueen linkitys vastaavaan henkilökohtaiseen tiedostoon asetuksen (EU) 2017/2226 14 artiklan mukaisesti on tehtävä silloin, kun rajanylitys tapahtuu automaattiportin kautta. Jos automaattiportti ja itsepalvelujärjestelmä ovat fyysisesti erillään, käyttäjän henkilöllisyys on tarkastettava automaattiportilla siten, että voidaan varmistaa automaattiporttia käyttävän henkilön olevan sama kuin itsepalvelujärjestelmää käyttänyt henkilö. Tarkastaminen on suoritettava käyttämällä vähintään yhtä biometristä tunnistetta. 7. Jos tämän artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tai kummassakin luetellut edellytykset eivät täyty, osa 8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisista maahantulon rajatarkastuksista ja 8 artiklan 3 kohdan g ja h alakohdan mukaisista maastalähdön rajatarkastuksista voidaan suorittaa itsepalvelujärjestelmällä. Rajavartija saa tehdä ainoastaan ne 8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan sekä 8 artiklan 3 kohdan g ja h alakohdan mukaiset tarkastukset, joita ei ole voitu suorittaa itsepalvelujärjestelmää käyttämällä. Lisäksi rajavartijan on tarkistettava, että itsepalvelujärjestelmässä käytetty matkustusasiakirja vastaa kyseisen rajavartijan edessä olevan henkilön hallussa olevaa asiakirjaa. 8. Itsepalvelujärjestelmiä ja automaattiportteja on käytettävä rajavartijan valvonnassa, jonka tehtävänä on valvoa, ettei itsepalvelujärjestelmää, automaattiporttia tai molempia käytetä asiattomasti, vilpillisesti tai poikkeavasti. 9. Tämä artikla ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta sallia itsepalvelujärjestelmien, automaattiporttien tai molempien käyttö unionin kansalaisten, Euroopan talousalueen Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden kansalaisten ja Sveitsin kansalaisten tekemissä rajanylityksissä sekä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tekemissä rajanylityksissä, joiden tekemää rajanylitystä ei tarvitse rekisteröidä EES:ään. 8 c artikla Automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä koskevat vaatimukset Automaattiset rajatarkastusjärjestelmät on siinä määrin kuin se on mahdollista suunniteltava siten, että kuka tahansa henkilö voi käyttää niitä, lukuun ottamatta alle 12-vuotiaita lapsia. Niiden suunnittelussa on myös varmistettava, että ihmisarvoa kunnioitetaan täysimääräisesti, erityisesti tapauksissa, joihin liittyy haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä, on varmistettava, että paikalla on riittävästi henkilöstöä avustamassa tällaisten järjestelmien käytössä. 8 d artikla Kansalliset helpottamisohjelmat 1. Kukin jäsenvaltio voi perustaa vapaaehtoisen ohjelman, jäljempänä ’kansallinen helpottamisohjelma’, jolla se mahdollistaa, että kolmansien maiden kansalaisiin tai tietyn kolmannen maan kansalaisiin, jotka eivät kuulu unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin, voidaan soveltaa 2 kohdan mukaisia helpotuksia jäsenvaltion ulkorajan ylityksessä. 2. Poiketen siitä, mitä 8 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kansalliseen helpottamisohjelmaan hyväksyttyjen kolmansien maiden kansalaisten perusteellisen maahantulotarkastuksen ei tarvitse sisältää 8 artiklan 3 kohdan a alakohdan iv ja v alakohdassa tarkoitettujen seikkojen tutkimista kyseisten kolmansien maiden kansalaisten ylittäessä jäsenvaltion ulkorajan. 3. Jäsenvaltion on ennakkotutkittava kansalliseen helpottamisohjelmaan hakevat, kolmansien maiden kansalaiset, jotta voidaan erityisesti tarkistaa, että 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Tällaisiin kolmansien maiden kansalaisiin kohdistuvan ennakkotutkinnan tekijän on oltava rajavartija, asetuksen (EY) N:o 767/2008 4 artiklan 3 kohdassa määritelty viisumiviranomainen tai asetuksen (EU) 2017/2226 3 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa määritelty maahanmuuttoviranomainen. 4. Edellä 3 alakohdassa tarkoitetut viranomaiset myöntävät henkilölle pääsyn kansalliseen helpottamisohjelmaan vain, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
5. Kansalliseen helpottamisohjelmaan hyväksytään ensimmäisen kerran enintään vuodeksi. Ohjelmaan osallistumista voidaan jatkaa enintään viidellä vuodella tai matkustusasiakirjan tai mahdollisesti myönnetyn monikertaviisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloajan päättymiseen saakka, sen mukaan, kumpi näistä ajoista on lyhyempi. Jos osallistumista kansalliseen helpottamisohjelmaan jatketaan, jäsenvaltion on arvioitava vuosittain uudelleen kunkin kansalliseen helpottamisohjelmaan hyväksytyn kolmannen maan kansalaisen tilanne sen varmistamiseksi, että kyseinen kolmannen maan kansalainen täyttää päivitettyjen tietojen perusteella edelleen 4 kohdassa säädetyt edellytykset. Tämä uudelleenarviointi voidaan tehdä rajatarkastuksia suoritettaessa. 6. Edellä 8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisten perusteellisten maahantulotarkastusten ja 8 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisten perusteellisten maastalähtötarkastusten yhteydessä on myös tarkistettava, että kolmannen maan kansalaisella on voimassa oleva pääsy kansalliseen helpottamisohjelmaan. Rajavartijat voivat suorittaa sellaisen kolmannen maan kansalaisen, joka on kansallisessa helpottamisohjelmassa, 8 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan mukaisen maahantulon tarkastuksen ja 8 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisen maastalähdön tarkastuksen vertaamatta biometrisiä tietoja sähköisesti mutta vertaamalla sen sijaan sähköiseltä tallennusvälineeltä (sirulta) otettua kasvokuvaa ja kolmannen maan kansalaisen EES:ssä olevaa henkilökohtaisen tiedoston kuvaa kyseisen kolmannen maan kansalaisen kasvoihin. Perinpohjainen tarkastaminen tehdään satunnaisesti ja riskianalyysin pohjalta. 7. Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten on viipymättä peruutettava kolmannen maan kansalaisen osallistuminen kansalliseen helpottamisohjelmaan, jos käy ilmi, että kyseiseen ohjelmaan hyväksymisen edellytykset eivät täyttyneet tai eivät enää täyty. 8. Tarkistettaessa 3 kohdan mukaisesti, että hakija täyttää 4 kohdassa säädetyt edellytykset, erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että arvioidaan, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski tai vaaraa minkään jäsenvaltioiden turvallisuudelle ja aikooko hakija poistua jäsenvaltioiden alueelta sallitun oleskeluajan aikana. Toimeentuloon tarvittavat varat arvioidaan suunnitellun oleskelun tai suunniteltujen oleskelujen keston ja tarkoituksen mukaan jäsenvaltioiden 39 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti asettamien ohjeellisten määrien perusteella soveltamalla asianomaisten jäsenvaltioiden edullista majoitusta ja ruokailua vastaavia keskihintoja. Ylläpitositoumusta, yksityistä majoitusta tai kumpaakin koskeva selvitys voi myös olla osoituksena riittävästä toimeentulosta. Hakemuksen tarkastelun on perustuttava erityisesti esitettyjen asiakirjojen aitouteen ja luotettavuuteen sekä hakijan antamien ilmoitusten totuudenmukaisuuteen ja luotettavuuteen. Jos hakemuksen tarkastelusta vastaavalla jäsenvaltiolla on vähänkään hakijaan, hänen ilmoituksiinsa tai hakemuksen liitteisiin liittyviä epäilyksiä, se voi kuulla muita jäsenvaltioita ennen kuin hakemuksesta tehdään päätös. 9. Vähintään kaksi jäsenvaltiota, jotka ovat perustaneet omat kansalliset helpottamisohjelmansa tämän artiklan mukaisesti, voivat tehdä keskenään sopimuksen, jolla varmistetaan, että niiden kansallisiin helpottamisohjelmiin osallistumaan oikeutetut voivat päästä osallisiksi toisen kansallisen helpottamisohjelman mukaisista helpotuksista. Jäljennös tällaisesta sopimuksesta on toimitettava komissiolle kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä. 10. Jäsenvaltioiden on kansallisia helpottamisohjelmia perustaessaan varmistettava, että niiden järjestelmä, jolla ohjelmaa käytetään, on asetuksen (EU) 2017/2226 43 artiklassa säädettyjen tietoturvavaatimuksien mukainen. Jäsenvaltioiden on tehtävä asianmukainen tietoturvariskien arviointi ja selvitettävä prosessin kaikkien vaiheiden turvallisuutta koskevat vastuut. 11. Komissio toimittaa tämän artiklan kolmannen soveltamisvuoden loppuun mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvion sen täytäntöönpanosta. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi tämän arvion perusteella kehottaa komissiota ehdottamaan unionin ohjelman perustamista usein matkustaville ja ennakkotutkinnan läpäisseille kolmansien maiden kansalaisille.” |
6) |
Muutetaan 9 artikla seuraavasti:
|
7) |
Lisätään 10 artiklaan kohdat seuraavasti: ”3 a. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää automaattiportteja, itsepalvelujärjestelmiä tai automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä, niiden on käytettävä liitteessä III olevan D osan opasteita vastaavien kulkuväylien merkitsemiseen. 3 b. Jos jäsenvaltiot päättävät perustaa kansallisen helpottamisohjelman 8 d artiklan mukaisesti, ne voivat päättää käyttää erityisiä kulkuväyliä tällaisessa kansallisessa ohjelmassa olevia kolmansien maiden kansalaisia varten. Niiden on käytettävä liitteessä III olevan E osan opasteita vastaavien kulkuväylien merkitsemiseen.” |
8) |
Korvataan 11 artikla seuraavasti: ”11 artikla Matkustusasiakirjojen leimaaminen 1. Jos kansallisessa lainsäädännössä nimenomaisesti niin säädetään, jäsenvaltio voi leimata maahantulon ja maastalähdön yhteydessä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjan, joilla on kyseisen jäsenvaltion myöntämä oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi. 2. Maahantulon ja maastalähdön yhteydessä on leimattava sellaisen kolmannen maan kansalaisen matkustusasiakirja, jolla on asetuksen (EY) 693/2003 mukaisesti myönnetty rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja. Lisäksi maahantulon ja maastalähdön yhteydessä on leimattava sellaisen kolmannen maan kansalaisen matkustusasiakirja, jolla on asetuksen (EY) N:o 693/2003 mukaisesti myönnetty, voimassa oleva kauttakulkua helpottava asiakirja ja jonka kauttakulku tapahtuu rautateitse eikä hän poistu junasta jäsenvaltion alueella. 3. Maahantulon ja maastalähdön yhteydessä on leimattava sellaisten kolmannen maan kansalaisten matkustusasiakirjat, jotka kansallisen lyhytaikaisen yhtä tai kahta maahantuloa varten myönnetyn viisumin perusteella tulevat sellaisen jäsenvaltion alueelle, joka ei vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, mutta käyttää EES:ää, tai lähtevät tällaisen jäsenvaltion alueelta. 4. Leimaamista koskevat käytännön menettelytavat esitetään liitteessä IV.” |
9) |
Korvataan 12 artikla seuraavasti: ”12 artikla Olettamus lyhytaikaisen oleskelun kestoa koskevien vaatimusten täyttämisestä 1. Jos jonkin jäsenvaltion alueella olevalla kolmannen maan kansalaiselle ei ole luotu henkilökohtaista tiedostoa EES:ssä tai kyseisen kolmannen maan kansalaisen maahantulo-/maastalähtötietue ei sisällä maastalähtöpäivää sallitun oleskeluajan päättymispäivän jälkeen, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat olettaa, että kyseinen kolmannen maan kansalainen ei täytä tai ei enää täytä jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun kestoa koskevia edellytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 a artiklan soveltamista. 2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua olettamusta ei sovelleta kolmannen maan kansalaiseen, joka voi esittää millä tahansa tavalla uskottavan todisteen siitä, että hän kuuluu unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin tai että hänellä on oleskelulupa tai pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi. Tarvittaessa sovelletaan asetuksen (EU) 2017/2226 35 artiklaa. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu olettamus voidaan kumota, jos kolmannen maan kansalainen esittää millä tahansa tavalla uskottavan todisteen, kuten matkalipun taikka todisteen oleskelustaan jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella tai aikaisemman oleskelulupansa tai pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisuminsa päättymispäivää koskevan todisteen, joka osoittaa, että hän on noudattanut lyhytaikaisen oleskelun kestoa koskevia ehtoja. Jos olettamus kumotaan, toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EU) 2017/2226 20 artiklan mukaisesti tarvittaessa luotava henkilökohtainen tiedosto EES:ään tai kirjattava EES:ään päivä, jolloin kolmannen maan kansalainen ylitti jonkin jäsenvaltion ulkorajan tai sellaisen jäsenvaltion sisärajan, joka ei vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, mutta käyttää EES:ää, sekä paikka, jossa tämä tapahtui. 4. Jos 1 kohdassa tarkoitettua olettamusta ei kumota, jäsenvaltioiden alueella oleva kolmannen maan kansalainen voidaan palauttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (*7) mukaisesti. Unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvat kolmansien maiden kansalaiset voidaan palauttaa ainoastaan direktiivin 2004/38/EY nojalla. |
10) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”12 a artikla Siirtymäaika ja siirtymätoimenpiteet 1. Tarkistaakseen maahantulon ja maastalähdön yhteydessä, että lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutetut kolmansien maiden kansalaiset eivät ole ylittäneet sallitun oleskelun enimmäiskestoa, ja tarkistaakseen tarvittaessa maahantulon yhteydessä, että kolmansien maiden kansalaiset eivät ole ylittäneet yhtä tai kahta maahantuloa varten myönnetyssä lyhytaikaisessa viisumissa sallittujen maahantulokertojen määrää, rajavartijoiden on EES:n käyttöönottoa seuraavien 180 päivän ajan otettava huomioon oleskelut jäsenvaltioiden alueella maahantuloa tai maastalähtöä edeltävien 180 päivän aikana tarkistamalla EES:ään kirjattujen maahantulo-/maastalähtötietojen lisäksi matkustusasiakirjoissa olevat leimat. 2. Jos henkilö on saapunut jäsenvaltioiden alueelle ennen EES:n käyttöönottoa ja poistuu sieltä EES:n käyttöönoton jälkeen, maastalähdön yhteydessä EES:ään on luotava henkilökohtainen tiedosto ja maahantulon päivämäärä on tallennettava maahantulo-/maastalähtötietueeseen asetuksen (EU) 2017/2226 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän kohdan soveltaminen ei rajoitu 1 kohdassa tarkoitettuihin EES:n käyttöönottoa seuraavaan 180 päivän ajanjaksoon. Jos maahantuloleiman päivämäärän ja EES:ään kirjattujen tietojen välillä on ristiriita, maahantuloleiman päivämäärä on ensisijainen.” |
11) |
Muutetaan 14 artikla seuraavasti:
|
12) |
Korvataan 20 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
|
13) |
Lisätään artikla seuraavasti: ”42 a artikla Niitä jäsenvaltioita koskevat siirtymätoimenpiteet, jotka eivät vielä käytä EES:ää 1. Maahantulon ja maastalähdön yhteydessä on leimattava järjestelmällisesti niiden kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirja, jotka ylittävät asetuksen (EU) 2017/2226 66 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden rajat. Maahantulon ja maastalähdön yhteydessä on leimattava niiden tämän asetuksen 6 a artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat, jotka ylittävät asetuksen (EU) 2017/2226 66 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden rajat. Näitä leimaamisvelvoitteita on sovellettava myös, kun rajatarkastuksia on lievennetty tämän asetuksen 9 artiklan mukaisesti. 2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, leimaa ei laiteta 6 a artiklan 3 kohdan a, b ja f alakohdassa, 6 a artiklan 3 kohdan g alakohdan i, ii, iii ja vii alakohdassa ja 6 a artiklan 3 kohdan j alakohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjoihin. 3. Tämän asetuksen säännöksiä, jotka liittyvät EES:ään kirjattuihin maahantulo-/maastalähtötietoihin ja tällaisten tietojen puuttumiseen EES:stä, erityisesti 8 artiklan 3 kohdan a kohdan iii a alakohtaa ja g alakohdan iv alakohtaa, 8 d artiklan 4 kohdan d alakohtaa ja 12 artiklaa, sovelletaan soveltuvin osin maahantulo- ja maastalähtöleimoihin. 4. Kun oleskelun keston edellytysten täyttymiseen liittyvä olettamus on kumottu 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti, sellaisen jäsenvaltion alueella oleskelevalla kolmannen maan kansalaisella, jossa ei vielä käytetä EES:ää, on oikeus saada matkustusasiakirjaansa merkintä päivästä, jolloin hän ylitti kyseisen jäsenvaltion ulkorajan tai sisärajan, ja paikasta, jossa tämä tapahtui. Kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle voidaan antaa myös liitteessä VIII oleva lomake. 5. Sovelletaan liitteessä IV esitettyjä säännöksiä leimaamisesta. 6. Asetuksen (EU) 2017/2226 66 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on leimattava niiden kolmansien maiden kansalaisten matkustusasiakirjat, joiden pääsy lyhytaikaista oleskelua varten on evätty niiden rajalla. Leimaus on suoritettava liitteessä V olevan A osan 1 kohdan d alakohdassa esitetyn mukaisesti. 7. Edellä 1–6 kohdassa säädettyjä leimaamisvelvoitteita sovelletaan, kunnes EES otetaan käyttöön asianomaisessa jäsenvaltiossa.” |
14) |
Muutetaan liitteet III, IV, V ja VII tämän asetuksen liitteen mukaisesti. |
2 artikla
1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2. Tätä asetusta sovelletaan EES:n käyttöönottopäivästä, jonka komissio määrittää asetuksen (EU) 2017/2226 66 artiklan mukaisesti.
3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, tätä asetusta sovelletaan asetuksen (EU) 2017/2226 66 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin jäsenvaltioihin, jotka eivät vielä käytä EES:ää, siitä päivästä alkaen kun ne liitetään EES:ään mainitun asetuksen 66 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseisiin jäsenvaltioihin sovelletaan ennen niiden EES:ään liittymistä matkustusasiakirjojen leimaamista koskevia siirtymäsäännöksiä, jotka vahvistetaan asetuksen (EU) 2016/399 42 a artiklassa.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
Tehty Brysselissä 30 päivänä marraskuuta 2017.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
A. TAJANI
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. MAASIKAS
(1) EUVL C 487, 28.12.2016, s. 66.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 25. lokakuuta 2017 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. marraskuuta 2017.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 20).
(5) Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).
(7) Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).
(8) Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).
(9) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
(10) Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).
(11) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
(12) Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).
(13) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.
(14) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(*1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).”
(*2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).”;
(*3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/66/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä (EUVL L 157, 27.5.2014, s. 1).
(*4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).
(*5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1931/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta (EUVL L 405, 30.12.2006, s. 1).
(*6) Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8).”
(*7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).”
LIITE
Muutetaan asetuksen (EU) 2016/399 liitteet seuraavasti:
1) |
Lisätään liitteeseen III osat seuraavasti: ”D OSA D1 osa: Automaattisen rajatarkastuksen kulkuväylät EU:n, ETA:n ja Sveitsin kansalaisille Tähtiä ei tarvita Sveitsin, Liechtensteinin, Norjan ja Islannin osalta D2 osa: Automaattisen rajatarkastuksen kulkuväylät kolmansien maiden kansalaisille D3 osa: Automaattisen rajatarkastuksen kulkuväylät kaikille passeille E OSA: Rekisteröityjen matkustajien kulkuväylät ” |
2) |
Muutetaan liite IV seuraavasti:
|
3) |
Muutetaan liite V seuraavasti:
|
4) |
Muutetaan liitteessä VII oleva 1 kohta seuraavasti:
|