1.7.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 170/62

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 457/2011 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan melamiinin tuonnissa.

(2)

Toimenpiteet toteutettiin kiinteänä tullina (415 euroa/tonni) koko Kiinasta tulevan tuonnin osalta lukuun ottamatta kolmea yhteistyössä toiminutta kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, joiden vähimmäistuontihinnaksi vahvistettiin 1 153 euroa/tonni.

(3)

Voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen jälkeen komissiota pyydettiin panemaan vireille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (4) 11 artiklan 2 kohdan mukainen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu.

(4)

Pyynnön esitti kolme unionin tuottajaa: Borealis Agrolinz Melamine GmbH, OCI Nitrogen BV ja Grupa Azoty Zaklady Azotow Pulawy SA, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’. Niiden osuus melamiinin kokonaistuotannosta unionissa vuonna 2015 oli yli 50 prosenttia.

(5)

Pyyntö perustuu siihen, että voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö, se ilmoitti 11 päivänä toukokuuta 2016 asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2015 ja 31 päivän maaliskuuta 2016 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(8)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjille, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, Kiinan vientiä harjoittaville tuottajille, tiedossa oleville tuojille ja kauppiaille ja niiden järjestöille sekä käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, ja viejämaan edustajille.

(9)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(10)

Komission yksiköt järjestivät menettelyn alkuvaiheessa kuulemisen yhdelle asianomaiselle osapuolelle, joka oli Kiinan kansainvälistä kauppaa edistävä neuvosto (China Council for the Promotion of International Trade), jäljempänä ’CCPIT’. Saman asianomaisen osapuolen ja kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan välillä järjestettiin toinen kuuleminen lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen 4 päivänä toukokuuta 2017.

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että jos asianomaisia osapuolia ilmoittautuu merkittävä määrä, se saattaa soveltaa niihin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(12)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä.

(13)

Yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei vastannut kyselyyn tai suostunut yhteistyöhön tarkastelussa. Näin ollen kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ei sovellettu otantaa tässä menettelyssä.

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Kolme unionin tuottajaa, jotka olivat samalla pyynnön esittäjiä, palauttivat kyselylomakkeen, kun taas muut kaksi unionin tuottajaa eivät toimineet yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen käyttäen perusteena melamiinin suurinta edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää. Alustavaan otokseen valittiin mainitut kolme yhteistyössä toiminutta unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin kokonaistuotannosta oli yli 80 prosenttia vuonna 2015. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Asetetussa määräajassa ei saatu huomautuksia, joten alustava otos vahvistettiin. Otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(15)

Jotta voitiin päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otos, kaikkia tiedossa olevia (yhteensä viisitoista) tuojia/toimittajia pyydettiin vastaamaan vireillepanoilmoitukseen liitettyyn otantakyselyyn.

(16)

Vain yksi tuoja palautti täytetyn lomakkeen, joten otantaa ei katsottu tarpeelliseksi.

(17)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista.

(18)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle vertailumaan tuottajalle, kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, yhdelle etuyhteydettömälle tuojalle ja 69:lle tiedossa olevalle käyttäjälle unionissa.

(19)

Kyselyyn saatiin täydelliset vastaukset kahdelta mahdolliselta vertailumaan tuottajalta, kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta ja neljältä käyttäjältä.

(20)

Komissio teki tarkastuskäynnit seuraavien yritysten toimitiloihin:

(21)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva, tällä hetkellä CN-koodiin 2933 61 00 kuuluva melamiini.

(22)

Melamiini on valkoinen kiteinen jauhe, jota valmistetaan pääosin ureasta ja käytetään erityisesti laminaateissa, puuliimoissa, puristusmassassa ja paperin ja tekstiilien käsittelyssä.

(23)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella sekä vertailumaana toimineen Japanin kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä melamiinilla samoin kuin unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä melamiinilla havaittiin olevan samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötavat.

(24)

Komissio katsoi sen vuoksi, että nämä tuotteet ovat perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(25)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(26)

Tarkastelua koskevan menettelyn vireillepanon jälkeen kaikkia tiedossa olevia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia (71 yritystä tai yritysryhmää) pyydettiin ilmoittautumaan ja vastaamaan vireillepanoilmoitukseen liitettyyn otantakyselyyn. Yksikään kiinalainen yritys ei kuitenkaan reagoinut tarkastelua koskevan menettelyn vireillepanoon eikä myöskään päättänyt missään menettelyn myöhäisemmässä vaiheessa tehdä yhteistyötä.

(27)

Ainoa Kiinasta saatu vastaus oli CCPITin lähettämät huomautukset, minkä jälkeen järjestettiin kuuleminen.

(28)

Pyynnön esittäjät vastustivat CCPITin hyväksymistä asianomaiseksi osapuoleksi. Ne totesivat huomautuksissaan, että CCPIT ei ole tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja eikä tällaisten tuottajien järjestö, joten sen huomautukset olisi hylättävä kokonaisuudessaan.

(29)

CCPIT (joka tunnetaan myös Kiinan kansainvälisen kaupan kauppakamarina, China Chamber of International Commerce (CCOIC)) koostuu muun muassa yrityksistä ja organisaatioista, jotka edustavat Kiinan talouden ja kaupan sektoria. Sitä voidaan siten pitää viejien järjestönä, myös tarkasteltavana olevan tuotteen viejien osalta. Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT vahvisti, että kauppakamarin jäsenenä on yhdeksän melamiinin tuottajaa. Työjärjestyksen mukaan CCPITin tehtäviin kuuluu asioiden hoitaminen ja toimiminen kiinalaisten yritysten ja yksittäisten henkilöiden puolesta sekä niiden auttaminen kolmansia maita koskevissa menettelyissä kuten polkumyyntimenettelyissä. Edellä esitetty huomioon ottaen komissio kohteli CCPITiä asianomaisena osapuolena edellisissä polkumyyntimenettelyissä (6).

(30)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritetään kotimarkkinoilla maksettujen tai maksettavien hintojen tai asianmukaisessa kolmannessa maassa, joka on markkinatalousmaa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytettävien hintojen laskennallisen arvon perusteella.

(31)

Alkuperäisessä tutkimuksessa komissio käytti Indonesiaa vertailumaana. Yhteistyössä toimineen indonesialaisen tuottajan tuotantolaitos kuitenkin lakkautettiin vuonna 2011. Koska kyseinen yritys oli ainoa melamiinin tuottaja Indonesiassa, kyseistä maata ei voitu enää käyttää potentiaalisena vertailumaana.

(32)

Pyynnön esittäjät ehdottivat vertailumaaksi Yhdysvaltoja. Ne käyttivät pyynnössään Yhdysvaltojen markkinoiden laskennallista normaaliarvoa alustavan polkumyyntimarginaalin laskemiseen. Siitä huolimatta, että Yhdysvalloissa toimiva tuottaja oli halukas yhteistyöhön ja vastasi kyselylomakkeeseen, komissio päätti etsiä uuden vertailumaan, koska Yhdysvalloissa on vain yksi kotimainen melamiinin tuottaja, jota suojataan tällä hetkellä erittäin voimakkailla polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteillä.

(33)

Vireillepanoilmoituksessa ehdotettiin vertailumaaksi myös muita potentiaalisia melamiinia tuottavia maita, esimerkiksi Intiaa, Irania, Japania, Qataria, Venäjää ja Trinidad ja Tobagoa. Tämän tarkastelua koskevan menettelyn vireillepanon jälkeen komissio otti yhteyttä kahdeksaan kyseisissä maissa sijaitsevaan yritykseen. Vain yksi yritys, japanilainen Nissan Chemical Industries Ltd., suostui yhteistyöhön vertailumaan toimittajana ja palautti kyselylomakkeen, minkä jälkeen vastaukset tarkastettiin paikalla.

(34)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT väitti, että avoimessa asiakirja-aineistossa ei ole mainintaa yhteydenotosta toiseen japanilaiseen tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavaan tuottajaan, minkä vuoksi CCPIT ei voi varmentaa, että kyseinen japanilainen yritys tosiasiallisesti kieltäytyi yhteistyöstä.

(35)

Tähän komissio totesi ottaneensa yhteyttä kaikkien potentiaalisten vertailumaiden tuottajiin vähintään kaksi kertaa (15 päivänä heinäkuuta ja 16 päivänä syyskuuta 2016) ja lähettäneensä niille kaikille kyselykaavakkeen piilokopiona. Yhteydenpito ei sisälly avoimeen asiakirja-aineistoon eikä mainittujen sähköpostien vastaanottajia näytetty muille (7), koska tuottajat kilpailevat keskenään. Täten vahvistetaan vielä, että tarkasteltavana olevan tuotteen toiselta japanilaiselta tuottajalta ei saatu vastausta.

(36)

Komissio piti Japania sopivana vertailumaana sen kotimarkkinoiden koon ja markkinoilla esiintyvän kilpailun vuoksi. Japanissa on kaksi kotimaista tuottajaa ja tuonnilla on huomattava markkinaosuus (noin 12 %). Molemmat japanilaiset tuottajat harjoittavat myös vientiä, joten niiden kustannusten ja hintojen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Maassa ei ole käytössä korkeita suojatulleja. Tulli on 3,1 prosenttia WTO:n jäsenille mutta 0 prosenttia tullietuusjärjestelmässä, jota sovelletaan myös Kiinaan, joka on tärkein viejä Japanin markkinoilla. Myöskään kaupan suojatoimia ei ole tällä hetkellä käytössä.

(37)

Edellä olevat seikat huomioon ottaen komissio päätteli, että Japani on asianmukainen vertailumaa perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(38)

CCPIT vastusti vertailumaan käyttöä sinänsä normaaliarvon muodostamisessa ja väitti, että Kiinan liittymistä WTO:hon koskevan pöytäkirjan 15 jakson voimassaolo päättyi 11 päivänä joulukuuta 2016. Näin ollen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvo olisi laskettava niiden omien kotimaisten hintojen ja/tai kustannusten perusteella.

(39)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Koska vireillepanoilmoitus julkaistiin 11 päivänä toukokuuta 2016, sovellettava oikeusperusta on ”polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1036”. Sen vuoksi normaaliarvo määritetään vertailumaata koskevien tietojen perusteella. Kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille annettiin mahdollisuus esittää markkinatalouskohtelua koskeva pyyntö, mutta yksikään niistä ei toimittanut hakemusta.

(40)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen pyynnön esittäjät väittivät, että vertailumaana olisi pitänyt käyttää Yhdysvaltoja. Ne myönsivät, että 36 kappaleessa esitettyjen komission havaintojen perusteella Yhdysvalloissa toimivan tuottajan Yhdysvaltojen kotimarkkinoilla käyttämät hinnat saattoivat olla epäsopivia normaaliarvon laskemista varten. Yhdysvaltojen näiden ominaisuuksien ei kuitenkaan pitäisi olla esteenä Yhdysvaltojen käyttämiselle vertailumaana laskennallista normaaliarvoa koskevissa menetelmissä. Pyynnön esittäjät eivät kuitenkaan vastustaneet Japanin valintaa vertailumaaksi.

(41)

Komissio katsoi, että 36 kappaleessa kuvatut vääristymät estivät Yhdysvaltojen käytön vertailumaana kaikissa olosuhteissa, myös siinä tapauksessa, että normaaliarvo on muodostettava laskennallisesti. Tämän vuoksi väite hylättiin. Komissio totesi myös, että pyynnön esittäjät eivät vastustaneet Japanin valintaa vertailumaaksi.

(42)

Vertailumaan yhdeltä yhteistyössä toimineelta tuottajalta saatuja tietoja käytettiin perustana normaaliarvon määrittämisessä.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin, oliko yhteistyössä toimineen vertailumaan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla edustavaa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Sitä varten niiden kotimarkkinoiden kokonaismyyntimääriä verrattiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien unioniin viemään tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaismäärään. Tämän perusteella komissio totesi, että samankaltaista tuotetta myytiin edustavia määriä Japanin kotimarkkinoilla. Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta pidettiin homogeenisena, edustavuutta ei ollut tarpeen määrittää tuotelajeittain. Tämän jälkeen komissio tutki vertailumaan tuottajan osalta, voitiinko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä.

(44)

Koska vähintään määritettyjä tuotantokustannuksia (tuotantokustannukset plus myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset) vastaavilla nettomyyntihinnoilla tapahtuneen myynnin osuus oli alle 80 prosenttia kotimarkkinoiden kokonaismyyntimäärästä, normaaliarvo määritettiin kannattavien kotimaisten liiketoimien perusteella oikaistuna noudettuna lähettäjältä -tasolle. Oikaisun taso oli 2–7 prosenttia.

(45)

Koska japanilaisen tuottajan tuotantomenetelmä poikkesi kiinalaisten ja unionin tuottajien vakiomenetelmästä (melamiinin tuotannossa myöhemmässä vaiheessa käytettävän urean tuotannon perusraaka-aineena pikemminkin teollisuusbensiini kuin luonnonkaasu), normaaliarvon laskemiseen tavanomaisessa kaupankäynnissä käytettyjä tuotantokustannuksia oikaistiin alaspäin tuotantomenetelmien eron huomioon ottamiseksi. Oikaisu perustui tuotantokustannusten tosiasialliseen eroon perusraaka-aineiden eli teollisuusbensiinin ja luonnonkaasun osalta. Yhteistyössä toimineen vertailumaan tuottajan osalta oikaisu voitiin laskea tarkalleen, koska tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen kyseinen yritys muutti tuotantomenetelmänsä luonnonkaasuun perustuvaksi vakiomenetelmäksi. Laskelmassa otettiin huomioon myös molempien perusraaka-aineiden markkinahintojen vaihtelut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Oikaisun tarkkaa tasoa ja sitä koskevaa laskelmaa ei voitu paljastaa, koska ne perustuivat yhden ainoan yrityksen kustannustietoihin ja ovat siten luottamuksellisia. Oikaisun taso ilmoitettiin asianomaisille osapuolille kuitenkin suunnilleen vaihteluväleinä.

(46)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson keskimääräinen vientihinta saatiin Eurostatin tuontitilastoista. Vientihintaa oikaistiin tarkastelupyynnössä annettujen tai alkuperäisessä tutkimuksessa kerättyjen tietojen perusteella CIF-tasolta noudettuna lähettäjältä -tasolle kyseeseen tulevien perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa lueteltujen seikkojen huomioon ottamiseksi. Oikaisun taso oli 11 prosenttia.

(47)

Normaaliarvoa ja edellä esitetyn mukaisesti määritettyä kiinalaisten tuottajien keskimääräistä vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(48)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti, kuten 44 ja 46 kappaleessa selitetään. Kotimaisia hintoja oikaistiin kotimaan rahdin osalta. Vientihintoja oikaistiin kotimaan rahdin, käsittelyn ja merirahdin osalta.

(49)

Kiina soveltaa viennin yhteydessä osittaista arvonlisäveron takaisinmaksua, ja tässä tapauksessa 8 prosenttia jää palauttamatta. Sen varmistamiseksi, että normaaliarvo ilmoitettiin samalla verotustasolla kuin vientihinta, normaaliarvo oikaistiin ylöspäin arvonlisäveron siltä osalta, joka on lisätty melamiinin vientihintaan ja jota ei palautettu kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille (8).

(50)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa, tarkasteltavana oleva tuote katsotaan tässä tutkimuksessa homogeeniseksi. Sen vuoksi polkumyyntimarginaalia ei ole tarpeen laskea tuotelajikohtaisesti. Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin keskimääräinen hinta oli huomattavasti alhaisempi kuin vertailumaassa määritetty normaaliarvo. Tutkimus osoitti, että kiinalaiset viejät jatkoivat tuotteidensa polkumyyntiä unionin markkinoille tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että marginaali oli jopa 21,0 prosenttia.

(51)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT väitti, että normaaliarvon ja vientihinnan laskelmissa tehtyjen tiettyjen oikaisujen luonnetta ja tarkkaa tasoa ei ilmoitettu asianomaisille osapuolille.

(52)

Tältä osin on syytä muistaa, että yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi yksikään kiinalainen asianomainen osapuoli ei saanut yksityiskohtaista laskelmaa vientihinnastaan. Normaaliarvon oikaisujen osalta on huomattava, että ne perustuivat yhden ainoan vertailumaan yrityksen tietoihin, minkä vuoksi luottamuksellisuuteen liittyvistä syistä ne voitiin ilmoittaa ainoastaan vaihteluväleinä eikä tarkkoina lukuina, sillä tiedot ovat kyseisen yrityksen kannalta erittäin arkaluonteisia. Oikaisujen luonteesta (lukuun ottamatta 48 kappaletta) ja tietolähteistä sen sijaan annettiin asianomaiselle osapuolelle tarkka selvitys kuulemisen yhteydessä. Sen vuoksi väite, jonka mukaan laskelmaa koskevista päätelmistä ei annettu riittävästi tietoa, hylätään.

(53)

Komissio totesi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkoivat (vaikkakin vähäisemmässä määrin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa) melamiinin vientiä unioniin polkumyyntihinnoin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(54)

Suurin osa Kiinasta tulevasta tuonnista tapahtui kuitenkin vähimmäistuontihintajärjestelmän puitteissa eikä tämänhetkinen vientihinta siksi välttämättä heijasta tosiasiallista hintaa siinä tapauksessa, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta (9). Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärä Kiinasta unioniin oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla suhteellisen vähäistä (markkinaosuus noin 2 %). Sen vuoksi komissio tutki, oliko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(55)

Komissio tutki, onko polkumyynnin jatkuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tätä varten se tutki Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, kiinalaisten viejien käyttäytymistä muilla markkinoilla ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

(56)

Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, analyysi polkumyynnin jatkumisen todennäköisyydestä tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti eli tarkastelupyynnössä annettujen tietojen ja julkisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(57)

Pyynnön esittäjien pyynnössä esittämien tilastojen mukaan Kiinan tuotantokapasiteetti oli 1,9 miljoonaa tonnia jo vuonna 2013 (10). Kyseisenä vuonna Kiinan tuotanto oli lähes 1,1 miljoonaa tonnia ja Kiinan kotimarkkinoiden koko noin 852 000 tonnia.

(58)

Kiinan tuotannon taso huomioon ottaen Kiinassa oli huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, noin 800 000 tonnia. Vuoden 2013 tietojen perusteella Kiinan tuotanto kattoi kotimaisen kysynnän lähes kokonaan (tuonnin määrä oli merkityksetöntä, 700 tonnia) ja vientiin jäi vielä 205 000 tonnia.

(59)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan vienti kasvoi 240 000 tonniin (11). Tätä lukua ja edellä mainittua valtavaa käyttämätöntä kapasiteettia tarkasteltaessa on otettava huomioon unionin markkinoiden kokonaiskulutus, jonka tasoksi arvioitiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 393 000 tonnia.

(60)

Jos käyttämätön kapasiteetti otettaisiin käyttöön, Kiinan tuotanto voisi teoriassa ylittää unionin kokonaiskulutuksen määrän yli kaksinkertaisesti, vaikka otetaan huomioon sen kotimaan kulutus ja vienti kolmansiin maihin.

(61)

CCPIT väitti, että Kiinan käyttämättömän kapasiteetin arvioimisessa olisi otettava huomioon Kiinan kotimarkkinoiden odotettavissa oleva kasvu. Kiinan sisämarkkinoiden kasvua tutkittiin 57 kappaleessa tarkoitetussa raportissa. Siinä esitetyn arvion mukaan Kiinan kotimaisen kysynnän arvioidaan kasvavan vuosittain 5,9 prosenttia ja saavuttavan 1,1 miljoonaa tonnia vuonna 2018. Vaikka otetaan huomioon tämä kotimaisen kysynnän kasvu ja noin 250 000 tonnin tai peräti 300 000 tonnin vientimäärä, Kiinan käyttämätön kapasiteetti on silti suurempi kuin unionin markkinoiden kokonaiskulutus. Skenaario perustuu varovaiseen oletukseen, että Kiinan kokonaistuotantokapasiteetti ei kasvanut eikä kasva vuosien 2013 ja 2018 välillä.

(62)

Komissio päätteli siksi, että Kiinan melamiinin tuotannossa on runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia, jonka määrä ylittää unionin kokonaiskulutuksen.

(63)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT väitti, että komission päätelmät Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista perustuvat virheelliseen analyysiin, sillä niihin käytettiin kahden eri ajanjakson lukuja eli tosiasiallista tuotantokapasiteettia vuonna 2013 ja Kiinan tosiasiallista kokonaisvientiä ja arvioitua kulutusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi CCPIT toteaa, että komissio keskittyi analyysissään siihen, että tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kokonaisuudessaan paljon, mutta jätti huomiotta sen, että unionin markkinoille suuntautuneen viennin määrä oli suhteellisen vähäinen. Lopuksi CCPIT esitti vaihtoehtoisen menetelmän Kiinan kapasiteetin käyttöasteen ja käyttämättömän kapasiteetin laskemiseksi vuodeksi 2018 tarkastelupyynnön liitteessä 24 annettujen lukujen eikä komission käyttämien liitteen 9 lukujen perusteella.

(64)

Edellä esitetyn osalta on ensinnäkin korostettava, että analyysin oletus siitä, että Kiinan kokonaistuotantokapasiteetti ei kasva lainkaan vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, oli hyvin varovainen. Jos komissio käyttäisi arviota tästä luvusta myös tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta tarkastelupyynnön liitteessä 9 tarkoitetun menetelmän mukaisesti, Kiinan tuotantokapasiteettia koskeva luku olisi 230 000 tonnia suurempi.

(65)

Toiseksi Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia koskevassa analyysissä ja arviossa merkityksellisiä ovat Kiinan kotimaisen kulutuksen ja Kiinan viennin kokonaismäärät, ei viennin määrä tietyille markkinoille eli tässä tapauksessa unionin markkinoille.

(66)

Kolmanneksi vaikka Kiinan käyttämättömän kapasiteetin laskemiseksi vuodeksi 2018 käytettäisiin CCPITin ehdottamaa vaihtoehtoista laskentamenetelmää, käyttämättömän kapasiteetin määrä laskisi vain noin 200 000 tonnilla. Tämä ei kuitenkaan muuttaisi 61 kappaleessa esitettyä päätelmää siitä, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti on suurempi kuin unionin markkinoiden kokonaiskulutus. Lisäksi CCPITin ehdottama vaihtoehtoinen laskentamenetelmä perustuu oletukseen, että kotimaisen kulutuksen ennustetusti kasvaessakin kiinalaisten tuottajien kapasiteetin käyttöaste olisi edelleen varsin alhainen eli 48,3 prosenttia. Sen vuoksi kyseisen asianomaisen osapuolen väitteet Kiinan käyttämättömän kapasiteetin analyysista hylätään.

(67)

Sen määrittämiseksi, jatkavatko kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat yhä halpatuontikäytäntöjään, komissio tutki Kiinan vientimyynnin hintatasoa sen kolmella tärkeimmällä vientimarkkina-alueella eli Turkissa, Malesiassa ja Etelä-Koreassa. Näille markkinoille menevän viennin osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen viennistä Kiinasta oli noin 36 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio tutki myös Kiinan vientimyynnin hintatasoa viennissä vertailumaahan Japaniin.

(68)

Vientihinta kolmansien maiden markkinoilla määritettiin Kiinan vientitilastoista saatujen tietojen perusteella eli Kiinasta lähtevän viennin määrien ja arvon perusteella (oikaistuna FOB-tasolta noudettuna lähettäjältä -tasolle).

(69)

Kiinan keskimääräinen vientihinta tiettyihin maihin suuntautuvassa viennissä oli huomattavasti alhaisempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu unionin vähimmäistuontihinta ja tässä tarkastelussa vahvistettu Japanin markkinoiden kotimainen hinta.

(70)

Lisäksi Yhdysvaltojen viranomaisten tuoreet päätelmät, jotka johtivat polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottamiseen Kiinasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa, vahvistavat niin ikään kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien jatkavan hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjään.

(71)

Komissio päätteli siksi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttäytyminen hinnan alittavuuden ja mahdollisten polkumyyntikäytäntöjen osalta ei muuttunut.

(72)

Unionin markkinat ovat maailman toiseksi suurin melamiinin markkina-alue, jonka kulutuksen arvioidaan olevan suuruudeltaan lähes puolet Kiinan kotimarkkinoiden kulutuksesta. Ennen toimenpiteiden käyttöönottoa unionin markkinat olivat perinteinen vientikohde kiinalaisille: alkuperäisessä tutkimuksessa Kiinan tuonti unioniin oli keskimäärin 30 000 tonnia vuodessa eli yli kolme kertaa enemmän kuin tällä hetkellä. Unionin markkinoiden keskimääräinen hinta (1 149 euroa/tonni) on niin ikään korkeampi kuin Kiinan keskimääräinen vientihinta (855 euroa/tonni) sen tärkeimmillä vientimarkkinoilla. Myös toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen vientiä harjoittavat tuottajat jatkoivat vientiään unioniin ja säilyttivät liikesuhteensa unionin käyttäjiin.

(73)

Sen vuoksi on todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat kanavoivat osan suuresta käyttämättömästä kapasiteetistaan unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annetaan raueta ja kiinalaiset tuottajat voivat viedä tuotteitaan tällä hetkellä voimassa olevaa vähimmäistuontihintaa alhaisempaan hintaan.

(74)

Lisäksi äskettäin Yhdysvalloissa käyttöön otetut polkumyynti- ja tasoitustullit Kiinasta tulevan melamiinin tuonnissa (12) merkitsivät käytännössä Kiinalle kooltaan merkittävien ja hinnaltaan korkeiden markkinoiden häviämistä. Kiina myi Yhdysvaltoihin melamiinia 10 841 tonnia vuonna 2013 ja 12 764 tonnia vuonna 2014; määrä laski 786 tonniin vuonna 2015 ja 213 tonniin vuonna 2016, mikä vapautti merkittäviä määriä (noin 12 000 tonnia) melamiinia myytäväksi muihin vientikohteisiin.

(75)

Näin ollen halpaa melamiinia on tarjolla merkittäviä määriä unioniin vietäväksi jo lyhyellä aikavälillä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(76)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT kiisti edellä esitetyt havainnot unionin markkinoiden houkuttelevuudesta. Kyseinen asianomainen osapuoli oli ensinnäkin eri mieltä siitä, että unionin markkinat olivat perinteinen vientikohde Kiinasta tulevalle melamiinille ennen toimenpiteiden käyttöönottoa. CCPIT korosti tältä osin, että Kiinasta unioniin suuntautuva vienti väheni jyrkästi jo ennen toimenpiteiden käyttöönottoa vuosina 2007–2010. Toiseksi kyseinen asianomainen osapuoli kiisti komission päätelmän, jonka mukaan Yhdysvaltojen äskettäin käyttöön ottamat Kiinan vastaiset kaupan suojatoimenpiteet johtaisivat viennin ohjaamiseen Yhdysvaltojen sijasta unioniin. Väitteen tueksi CCPIT viittasi Intian markkinoihin, jotka vuosia kestäneistä suojatoimenpiteistä huolimatta ovat säilyneet kiinalaisten tuottajien tärkeimpänä vientikohteena.

(77)

Vastauksena edelliseen komissio huomautti, että Kiinasta unioniin tulevan tuonnin määrä väheni vuosina 2007–2010 samaan aikaan kuin unionin kysyntä laski jyrkästi talouskriisin vuoksi. Unionin melamiinimarkkinat supistuivat kyseisenä ajanjaksona yli 30 prosenttia. Lisäksi vuoden 2010 alussa polkumyyntimenettely oli jo pantu vireille, millä on yleensä jo alkuvaiheessa jonkin verran vaikutusta asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrään. Toiseksi Intian markkinoista komissio totesi, että Intian käyttöön ottamat toimenpiteet ovat suuruudeltaan paljon vähäisemmät kuin Yhdysvaltojen toimenpiteet (13). Lisäksi Yhdysvaltojen toimenpiteiden vaikutukset Kiinan vientimääriin ovat jo selvästi nähtävissä, kuten 74 kappaleessa todetaan. Edellä esitetyn perusteella CCPITin väitteet unionin markkinoiden houkuttelevuudesta hylätään.

(78)

Tutkimus osoitti, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät tuotteitaan unionin markkinoille polkumyyntihintaan. Ne ovat myös jatkaneet vientiä halvoilla ja väitetysti polkumyyntihinnoilla kolmansien maiden markkinoille. Komissio totesi myös, että Kiinassa on valtava määrä käyttämätöntä kapasiteettia, jolla voidaan kattaa unionin ja Kiinan kulutus kokonaisuudessaan, vaikka Kiinan kotimainen kysyntä kasvaisikin tulevaisuudessa. Lisäksi unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille niiden koon ja korkeiden hintojen vuoksi. Tätä havaintoa vahvistaa se, että yksi Kiinan tärkeimmistä vientimarkkinoista – Yhdysvallat – ovat periaatteessa hävinneet suojatoimenpiteiden käyttöönoton myötä.

(79)

Tällä perusteella komissio toteaa, että on erittäin todennäköistä, että Kiinasta vietäisiin edelleen unioniin merkittäviä määriä melamiinia polkumyyntihintaan, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(80)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti viisi unionin tuottajaa (14). Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan. Kolme pyynnön esittäjää (15), jotka muodostivat unionin tuottajien otoksen (16), ovat kolme suurinta tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen tuotannosta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yli 80 prosenttia. Kaksi muuta, asianomaista tuotetta vähäisiä määriä valmistavaa tuottajaa ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa.

(81)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tutkiessaan pyynnön edustavuutta perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio otti huomioon ainoastaan sellaisen Kiinasta tulevan tuonnin, joka myytiin uudelleen, ei koko tuontia. Sen vuoksi joitakin unionin tuottajia oli ehkä virheellisesti pidetty osana unionin tuotannonalaa. Lisäksi kyseinen asianomainen osapuoli valitti, että yksi unionin tuottaja ei paljastanut kyselyvastauksessaan tuonnin alkuperää.

(82)

Vain yksi unionin tuotannonalalle tarkoitetun lomakkeen palauttanut unionin tuottaja toi melamiinia Kiinasta ja sekin vain vähän aikaa (vuosina 2012 ja 2013) ja vähäisiä määriä (alle 0,2 prosenttia sen unionin myynnistä riippumattomille asiakkaille). Tämän vuoksi väite hylättiin. Toisen kohdan osalta huomautetaan, että unionin tuottaja ei maininnut hankintojensa (ei välttämättä tuonnin) alkuperämaata kyselyvastauksessaan, koska se ei halunnut paljastaa toimittajaansa. Joka tapauksessa, kuten edellä jo todetaan, Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli vähäinen. Tästä syystä komissio katsoi, että kyseinen unionin tuottaja on osa unionin tuotannonalaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(83)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, unionin tuotannonalan koostumus vahvistetaan.

(84)

Unionin kulutus saatiin lisäämällä Eurostatin tietoihin perustuva Kiinasta ja kolmansista maista tuleva tuonti unionin tuotannonalan unionin markkinoille suuntautuvaan myyntiin. Unionin tuotannonalan unionin markkinoille suuntautuva myynti saatiin tarkastelupyynnöstä ja sitä oikaistiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa koskevissa vastauksissa antamien tietojen perusteella.

(85)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(86)

Unionin kulutus kasvoi koko tarkastelujakson ajan, kaiken kaikkiaan 12 prosenttia eli melkein 350 000 tonnista vuonna 2012 lähes 393 000 tonniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kulutuksen kasvu heijastaa talouden yleistä elpymistä maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin jälkeen. Vuosi 2012 oli vielä vaikea vuosi, sillä melamiinin kulutuksen kannalta tärkein sektori eli rakennusala elpyi varsin hitaasti (17). Sillä oli vaikutusta paitsi kulutukseen myös myyntihintoihin ja joihinkin muihin vahinkoindikaattoreihin, kuten jäljempänä selitetään.

(87)

Sen jälkeen, kun Kiinasta tulevassa melamiinin tuonnissa otettiin käyttöön polkumyyntitullit, tuonti laski huomattavasti (18). Siitä huolimasta tuonti Kiinasta unioniin jatkuu.

(88)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä nousi tarkastelujaksolla hieman yli 1 300 tonnista lähes 8 000 tonniin. Vuosien 2012 ja 2013 välillä esiintyi huomattavaa kasvua (pääasiassa vuoden 2012 heikon tuloksen vuoksi) ja sen jälkeen määrät pysyivät suhteellisen vakaina koko tarkastelujakson ajan markkinaosuuden ollessa noin 2 prosenttia.

(89)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla ja väheni kaiken kaikkiaan seitsemän prosenttia ollen 1 113 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (19). Todetut hintatasot (ja niiden vakaus) johtuvat todennäköisimmin voimassa olevista toimenpiteistä, erityisesti vähimmäistuontihinnasta. Vähimmäistuontihintajärjestelmän puitteissa tulevan tuonnin osuus kasvoi vakaasti tarkastelujaksolla ja se kattoi suurimman osan kaikesta Kiinasta tulevasta tuonnista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (20).

(90)

Jos käytetään Eurostatin ilmoittamaa keskimääräistä tuontihintaa, Kiinasta tulevan tuonnin hinnat eivät alittaneet unionin tuotannonalan hintoja. Koska suurin osa Kiinasta tulevasta tuonnista tapahtui vähimmäistuontihintajärjestelmän puitteissa, ilmoitettu hintataso ei välttämättä kuvasta tosiasiallista hintaa, jolla kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myisivät melamiinia unionin markkinoille, jos toimenpiteitä ei sovellettaisi. Tätä tukevat myös Kiinan vientitietokannan tiedot, joiden mukaan käytännössä katsoen Kiinan koko vienti muuhun maailmaan tapahtuu huomattavasti vähimmäistuontihintaa alhaisemmin hinnoin.

(91)

Melamiinia tuodaan unioniin useista kolmansista maista, kuten jäljempänä olevasta taulukosta käy ilmi:

Taulukko 4

Muista kolmansista maista tuleva tuonti ja sen markkinaosuus

(92)

Tarkastelujaksolla tuonti kolmansista maista unioniin kasvoi jatkuvasti noin 66 000 tonnista vuonna 2012 noin 97 000 tonniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli 46 prosenttia. Myös sen markkinaosuus kasvoi 19 prosentista vuonna 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lähes 25 prosenttiin. Tärkeimpiä kolmansia tuontimaita ovat Qatar, Venäjä, Amerikan yhdysvallat, Trinidad ja Tobago sekä Japani; Eurostatin erittelemättä jättämien muiden maiden osuus on kasvussa.

(93)

Merkittävästä markkinaosuudesta huolimatta kolmansista maista tulevalla tuonnilla ei ollut vahingollista vaikutusta unionin tuotannonalaan, kuten jäljempänä selitetty vahinkoindikaattoreiden kehitys osoittaa. Tämä johtuu siitä, että vaikka kyseisen tuonnin hintataso on hiukan vähimmäistuontihinnan alapuolella (noin 1 000 euroa/tonni koko tarkastelujakson ajan) (22), se ei ollut missään vaiheessa niin alhainen kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetut Kiinan hinnat tai Kiinan tämänhetkiset hinnat muuhun maailmaan suuntautuvassa viennissä (noin 855 euroa/tonni, CIF-hinta unionin rajalla). Vielä tärkeämpää on se, että kaikkien näiden lähteiden tuotantokapasiteetti on rajallinen (yleensä 50 000–60 000 tonnia vuodessa) (23), mikä tarkoittaa, että niillä ei ole samanlaista epävakauttavaa vaikutusta melamiinin markkinoiden tarjontaan ja kysyntään kuin Kiinalla oli alkuperäisen tutkimuksen aikana.

(94)

CCPIT väitti, että unionin tuotannonala ei ole kilpailukykyinen ja että sillä on vaikeuksia kilpailla kolmansista maista tulevan tuonnin kanssa. Kyseinen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalan kärsimä mahdollinen vahinko johtuu muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevasta tuonnista.

(95)

Vahinkoa koskevat havainnot ja päätelmät kyseenalaistavat väitteen, kuten jäljempänä 5 kohdassa selitetään tarkemmin. Toimenpiteillä luotiin oikeudenmukaiset markkinaolosuhteet, joissa unionin tuotannonala kilpaili muista maista ja myös Kiinasta tulevan tuonnin kanssa (joiden osuus unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli yhteensä yli 25 prosenttia) ja samaan aikaan pystyi elpymään aiemmasta vahingosta. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala kykenee kestämään kilpailua, kunhan se on oikeudenmukaista.

(96)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(97)

Kuten 14 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(98)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi koko unionin tuotannonalaan liittyvät makrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksista saatujen, todennettujen tietojen ja tarkastelupyynnössä annettujen tietojen perusteella; tietoja oikaistiin otokseen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta valittujen unionin tuottajien kehityksen huomioon ottamiseksi. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit ainoastaan otokseen valittujen unionin tuottajien osalta näiden kyselyvastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(99)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, työllisyys, tuottavuus, myyntimäärä, markkinaosuus ja unionin kulutus.

(100)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset myyntihinnat, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(101)

Unionin tuotannonalan tuotantoa tarkastelujaksolla koskevat tiedot vahvistettiin otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettujen kyselyvastausten perusteella ja otokseen kuulumattomien tuottajien osalta tarkastelupyynnössä esitettyjen arvioitujen tietojen ja Eurostatin tietojen perusteella.

(102)

Unionin kokonaistuotanto pysyi suhteellisen vakaana; vuosi 2014 oli tuotannon huippuvuosi ja vuosittainen kasvu vaatimaton 3 prosenttia koko tarkastelujakson ajan. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannon arvioitiin olevan 374 540 tonnia.

(103)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(104)

Tuotantomäärä pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujakson aikana. Kulutuksen elvyttyä tuotanto kasvoi vuosina 2013 ja 2014. Tuotannon lasku vuonna 2015 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (näihin ajanjaksoihin sisältyy yhdeksän päällekkäistä kuukautta) johtui eri tekijöistä, kuten monivuotisten huoltotoimenpiteiden aiheuttamista tuotantokatkoksista, tulipaloista ja taloudellisista päätöksistä.

(105)

Tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana samana lähes 480 000 tonnissa. Koska tuotantokapasiteetti pysyi samana, kapasiteetin käyttöaste seurasi tiiviisti tuotannon kehitystä. Koko tarkastelujakson ajan kapasiteetin käyttöaste oli 76–82 prosenttia.

(106)

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetyt myyntiluvut viittaavat unionin tuotannonalan myyntiin riippumattomille asiakkaille unionin markkinoilla:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(107)

Myyntimäärä nousi tarkastelujaksolla kaksi prosenttia. Kasvuprosentti on pienempi kuin unionin kulutuksen kasvu samana ajanjaksona (12 %), kuten edellä olevasta taulukosta 1 käy ilmi. Näin ollen unionin markkinaosuus pieneni 8 prosenttiyksikköä, vaikka myyntimäärä kasvoi. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan markkinaosuus oli noin 73 prosenttia.

(108)

Unionin menettämä markkinaosuus jakaantui kolmansien maiden toimittajille: markkinaosuuttaan lisäsivät Venäjä, Japani ja Qatar, kun taas Trinidad ja Tobagon osuus pieneni ja Amerikan yhdysvaltojen osuus pysyi suhteellisen vakaana. Myös Kiina hyötyi unionin kulutuksen kasvusta, joskaan ei niin paljon kuin 88 kappaleessa esitetään.

(109)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Keskimääräinen myyntihinta

(110)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa nousi 13 prosenttia tarkastelujakson aikana. Melamiinin hinnat kohosivat varsin voimakkaasti vuonna 2013 verrattuna vuoden 2012 alas painettuihin hintoihin (+ 23 %), mikä johtui kysynnän kasvusta rakennussektorin elpymisen myötä. Hinnat laskivat vuonna 2014 suunnilleen vähimmäistuontihinnan tasolle ja ovat pysyneet vakaina siitä lähtien.

(111)

Myyntihinnat neuvotellaan yleensä neljännesvuosittain, ja ne riippuvat pääasiassa melamiinin kysynnän ja tarjonnan suhteesta markkinoilla (ja käsityksestä siitä). Raaka-ainehinnat eivät vaikuta suoraan melamiinin hintoihin eli melamiinin hinnat eivät ole yhteydessä / niitä ei ole indeksoitu pääraaka-aineen hintoihin joidenkin muiden tuotteiden hintojen tapaan.

(112)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(113)

Unionin tuotannonalan työllisyys kasvoi 10 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tuotantomääränä työntekijää kohti ilmaistu tuottavuus laski tarkastelujakson aikana seitsemän prosenttia.

(114)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Työvoimakustannukset

(115)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 11 prosenttia. Tärkein syy kustannusten kasvuun oli vuotuinen inflaatio.

(116)

Unionin tuotannonalan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(117)

Loppuvarastot pienenivät sekä absoluuttisesti (– 44 %) että prosenttiosuutena tuotannosta (– 39 %) voimakkaasti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson lopussa. Tämä johtui pääasiassa siitä, että vuonna 2015 unionin tuotannonala koki väliaikaisen tuotantovajeen (ks. 104 kappale) ja varastoja käytettiin toimitusvelvoitteiden täyttämiseen.

(118)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti.

Taulukko 11

Tuotannon yksikkökustannukset

(119)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat melamiinin osalta seitsemän prosenttia.

(120)

Melamiinin tärkein pääraaka-aine on urea, jota unionin tuottajat joko ostavat tai tuottavat itse ammoniakista. Ammoniakki puolestaan valmistetaan pääasiassa luonnonkaasusta. Keskimäärin urean/ammoniakin osuus unionin tuotannonalan kokonaistuotantokustannuksista on noin 40 prosenttia. Tarkastelujaksolla ammoniakin (23,5 %) ja urean (25,5 %) hinnat laskivat yleisesti vuoden 2012 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(121)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan kannattavuus lisääntyi vakaasti myyntihintojen nousun (110 kappale) ja raaka-ainekustannusten laskun (120 kappale) yhteisvaikutuksesta.

(122)

Tämän teollisuudenalan voitot vaihtelevat varsin voimakkaasti, kuten tarkastelujakson luvuista käy ilmi. Voitto vaihteli kestämättömän alhaisesta tasosta huippulukemiin neljän vuoden ajanjaksolla, vaikka myynti- ja tuotantomäärät pysyivät varsin vakaina. Tämä johtuu siitä, että kysynnän ja tarjonnan tasapaino ja markkinoiden käsitys siitä vaikuttaa voimakkaasti melamiinin myyntihintaan, kun taas tuotantokustannukset ovat hyvin riippuvaisia energian hinnoista. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa myyntihinnat nousevat kasvavilla markkinoilla, vaikka raaka-ainehinnat laskevat tai pysyvät samana, mikä lisää voittoja, kun taas vastakkainen skenaario johtaa helposti siihen, että vaikeissa markkinaolosuhteissa tuottajien on laskettava hintojaan (tai pidettävä ne ennallaan), vaikka tuotantokustannukset nousevat.

(123)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Kassavirta elpyi huomattavasti vuosien 2012 ja 2013 välillä (kuten monet muutkin vahinkoindikaattorit) ja seurasi voittojen nousevaa suuntausta.

(124)

Investoinnit lisääntyivät tarkastelujaksolla 89 prosenttia. Kyseessä oli merkittävä kasvu (+ 112 %) vuosien 2012 ja 2013 alhaisilta tasoilta (jolloin useimmat investointitoimet keskeytettiin, koska yleinen taloudellinen tilanne oli heikko), minkä jälkeen investointien määrä pysyi vakaana. Vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä havaittuja tasoja voidaan pitää investointien standarditasona, joka kattaa jatkuvat huoltotoimenpiteet ja välttämättömät uudet koneiden osat mutta ei kuitenkaan sisällä merkittävää rakentamista tai kapasiteetin lisäystä.

(125)

Investointien tuotolla tarkoitetaan voittoa prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä oli muiden taloudellisten indikaattoreiden tapaan positiivinen ja kuvasti yleistä noususuuntausta.

(126)

Unionin tuotannonala pystyi kulutuksen lisääntyessä toipumaan aiemmasta polkumyynnistä, ja sen taloudellinen tilanne oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana vakaa. Voimassa olevat toimenpiteet takasivat tasapuoliset toimintaedellytykset melamiinin markkinoilla, mikä paitsi myötävaikutti unionin tuotannonalan elpymiseen myös lisäsi sidosryhmien mahdollisuuksia suunnitella toimiaan. Toimenpiteet eivät kuitenkaan sulkeneet kiinalaisia tuottajia pois unionin markkinoilta, vaan niiden tuonti jatkui. Myös tuonti joistakin muista kolmansista maista jatkui aiheuttamatta kuitenkaan kohtuuttomia hinnanvaihteluja ja/tai markkinoilla vääriä odotuksia runsaasti saatavilla olevasta halvasta melamiinista.

(127)

Näin ollen tarkastelujaksolla lähes kaikki vahinkoindikaattorit osoittivat myönteistä kehitystä. Unionin tuotannonala kasvatti sekä myynti- että tuotantomääriään. Koska unionin kulutus kasvoi enemmän, unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni mutta pysyi kuitenkin riittävän suurena. Unionin tuotannonala myös nosti myyntihintojaan rakennusalan elpymisestä vauhtia saaneen yleisen kysynnän kasvun myötä. Koska samaan aikaan raaka-aineiden hinnat laskivat, unionin tuotannonalan kannattavuus nousi huomattavasti. Sen myötä myös muut taloudelliset indikaattorit kehittyivät suotuisasti.

(128)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(129)

Komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, onko vahingon toistuminen todennäköistä, jos Kiinaa vastaan sovellettavien toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, melamiinin tuontiin muissa kolmansissa maissa sovellettavat voimassa olevat polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteet, unionin markkinoiden houkuttelevuus, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientikäyttäytyminen muilla kolmansien maiden markkinoilla sekä Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin jatkumisen todennäköinen vaikutus unionin tuotannonalan tulokseen.

(130)

Kiina on maailman suurin melamiinin tuottaja, ja sen osuus maailman kokonaistuotantokapasiteetista (24) vuoden 2013 lopussa oli noin 69 prosenttia. Edellä 57–61 kappaleessa esitetyn analyysin mukaan Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla erittäin suuri niin Kiinan kotimarkkinoihin kuin maailmanlaajuiseen kysyntään verrattuna. Kiinan käyttämättömän kapasiteetin arvioitiin olevan vuosittain vähintään 500 000 tonnia, mikä on enemmän kuin unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tältä osin on syytä huomata, että unionin markkinat ovat maailman toiseksi suurimmat melamiinin markkinat (Kiinan jälkeen).

(131)

Lisäksi kuten 74 kappaleessa mainitaan, äskettäin Yhdysvalloissa käyttöön otetut polkumyynti- ja tasoitustullit Kiinasta tulevan melamiinin tuonnissa ovat vapauttaneet merkittäviä määriä (noin 12 000 tonnia) muihin kohteisiin vientiä varten.

(132)

Unionin markkinoiden koko – maailman toiseksi suurimmat – myötävaikuttaa selvästi niiden houkuttelevuuteen. Myös se seikka, että toimenpiteistä huolimatta tuonti Kiinasta on jatkunut, osoittaa, että unionin markkinat ovat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien mielestä houkuttelevat ja että ne haluavat jatkaa myyntiään unionin markkinoilla ja säilyttää liikesuhteet.

(133)

Toinen merkittävä tekijä, joka osoittaa unionin markkinoiden houkuttelevuuden, on niiden korkea hintataso muihin markkinoihin verrattuna. Kuten 72 kappaleessa todetaan, Kiinan vientihinnat sen useimmissa muissa vientikohteissa ovat huomattavasti alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat unionin markkinoilla. Kiinan vientitietokannan mukaan tarkastelujaksolla yli 99 prosenttia Kiinan viennistä kolmansiin maihin (224 000 tonnia, joka vastaa 57:ää prosenttia unionin markkinoista) tapahtui keskimääräiseen 922 euron hintaan tonnia kohti (oikaistu) (25). Hinta on reilusti alle unionin tuotannonalan samalla ajanjaksolla saaman keskihinnan (1 149 euroa/tonni).

(134)

Näin ollen unionin markkinat ovat Kiinan viennin kannalta houkuttelevat niiden koon ja hintatason vuoksi.

(135)

Kun otetaan huomioon edellä mainitut suuri käyttämätön kapasiteetti ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, on todennäköistä, että suuria määriä halpaa melamiinia olisi saatavilla unioniin myytäväksi jo lyhyellä aikavälillä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(136)

Voidakseen arvioida tällaisen Kiinasta tulevan halpatuonnin todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan komissio analysoi muiden läheisten markkinoiden tilannetta. Turkkia pidettiin tässä yhteydessä hyvänä esimerkkinä, koska se on suuri markkina, koska sen kysyntä (26) on suuri ja koska se sijaitsee lähellä Euroopan unionia. Lisäksi Turkki oli Kiinan suurin vientikohde, johon vietiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lähes 32 000 tonnia. Kiinasta Turkkiin suuntautuvan tuonnin hinnat ilmoitettiin Kiinan vientitietokannassa FOB-tasolla. Hinnat oikaistiin ensin CIF-tasolle unionin rajalla ottaen huomioon keskimääräiset kuljetus- ja vakuutuskustannukset sekä tuonnin jälkeiset kustannukset (tavanomainen 6,5 %:n tulli ja tulliselvityskulut), jotta saatiin arvioitu hinta unioniin tuotaessa.

(137)

Kiinasta Turkkiin suuntautuvan tuonnin oikaistu hinta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 919 euroa/tonni. Näin ollen esimerkiksi Turkkiin suuntautuvan viennin oikaistu hinta oli 20 prosenttia alhaisempi kuin unionin tuotannonalan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(138)

Tulos oli samanlainen (alittavuus 19,6 %) kun käytettiin Kiinan keskihintaa muuhun maailmaan suuntautuvassa viennissä (27).

(139)

Koska melamiini on homogeeninen hyödyke, hinta on tärkein tekijä, jonka perusteella asiakas valitsee toimittajan. Tästä syystä (ja myös toimitusvarmuuden vuoksi) useimmat asiakkaat ostavat melamiinia vähintään kahdelta tai kolmelta vaihtoehtoiselta toimittajalta ja tilaavat niiltä eri määriä hintatarjouksen mukaan. Näissä olosuhteissa on todennäköistä, että Kiinasta unionin markkinoille tuleva halpatuonti ajaisi hinnat välittömästi alas, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Unionin tuotannonalan olisi alennettava hintojaan voidakseen kilpailla kiinalaisten tuottajien kanssa, mikä tapahtui myös alkuperäisen tutkimuksen aikana, jolloin unionin tuotannonalan hinnat laskivat 900 euroon/tonni.

(140)

Tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta peräisin olevien unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella hintojen lasku Turkin hintojen tasolle aiheuttaisi niiden kannattavuuden jyrkän laskun. Unionin tuotannonalasta tulisi itse asiassa tappiollinen (– 5,5 %). Sama tulos (– 5 %) saatiin käytettäessä Kiinan koko kolmansiin maihin suuntautuvan tuonnin keskimääräistä hintaa. Analyysi osoittaa, että unionin tuotannonala ei voi saavuttaa kestävää voittoa, jos melamiinia tuodaan Kiinasta unioniin polkumyynnillä muiden kolmansien maiden markkinoilla nykyisin veloitettavilla hinnoilla.

(141)

Hintojen lisäksi myös määrillä olisi todennäköisesti negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Jos unionin tuotannonalan myynti- ja tuotantomäärän oletetaan vähenevän suhteellisen vähän 30 000 tonnilla (myyntimäärän lasku noin 11 %) (28) Kiinasta tulevan tuonnin kasvun vuoksi, sen yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvaisivat 3,6 prosenttia 1 037 eurosta/tonni 1 073 euroon/tonni, mikä heikentäisi tuotannonalan tilannetta entisestään.

(142)

Kun otetaan huomioon, että 25 prosenttia unionin kulutuksesta katettiin muista maista kuin Kiinasta tulevalla tuonnilla, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva melamiinin tuonti korvaisi osan tästä tuontimäärästä. Kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin keskimääräinen myyntihinta on alhaisempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta, eli jos edullista kiinalaista melamiinia ilmestyisi uudelleen unionin markkinoille, se valtaisi markkinaosuutta ensin unionin tuotannonalalta ja vasta sen jälkeen unioniin vieviltä kolmansien maiden tuottajilta.

(143)

Vaikka määrälliset vaikutukset olisivat pienempiä kuin 141 kappaleessa kuvataan, alkuperäisestä tutkimuksesta saatu kokemus osoittaa, että jo pienet unioniin tulevat halpatuonnin ja polkumyyntituonnin määrät voivat aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle (29). Unionin markkinoita vääristäisi paitsi Kiinasta tulevan tuonnin alhainen hintataso myös sen mahdollisesti huomattava määrä, minkä vuoksi unionin tuotannonalalle aiheutuisi jälleen vahinkoa, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(144)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT väitti, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei ole oikeutettua. Se viittasi Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta koskeviin väitteisiin, jotka mainitaan 63 ja 76 kappaleessa. Koska väitteet kumoavat polkumyynnin jatkumista koskevat havainnot, myös päätelmä vahingon todennäköisestä toistumisesta kumoutuu. Lisäksi CCPIT kyseenalaisti komission viittaukset Kiinan vientihintoihin Turkkiin ja muuhun maailmaan suuntautuvassa viennissä sen arvioimiseksi, miten Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin hinnat vaikuttaisivat unionin tuotannonalaan, koska EU:n toimielimillä ei ole lainkäyttövaltaa eikä EU:n lainsäädännöllä oikeusvaikutuksia kolmansien maiden käytäntöjen suhteen.

(145)

Tältä osin komissio korosti, että Kiinan vientihintojen tarkastelu Turkkiin ja muuhun maailmaan suuntautuvan viennin osalta ei riko toimivaltaperiaatetta. Kuten 136–138 kappaleessa selitetään, komissio analysoi saatavilla olevia vientitilastoja vain selvittääkseen sen hintatason, jolla kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät melamiinia Turkkiin ja muuhun maailmaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinalaisten tuottajien Turkissa ja muussa maailmassa veloittamat hinnat ovat paras keino arvioida, mitä hintoja vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti veloittaisivat unionin markkinoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(146)

Kiinan käyttämättömään kapasiteettiin, unionin markkinoiden houkuttelevuuteen ja polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyteen liittyvät väitteet on kumottu 64–66 ja 77 kappaleessa, ja komissio pysyy niiden osalta kannassaan. Näin ollen myös vahingon toistumista koskeva päätelmä säilyy muuttumattomana.

(147)

CCPIT väitti vielä, että Kiinasta tulevan melamiinin tuonnin ja unionin tuotannonalan tilanteen välillä ei ole syy-yhteyttä. Asianomaisen osapuolen väite perustui siihen, että Kiinasta tulevan tuonnin määrällä ja hinnoilla ei ole selvää yhteyttä unionin tuotannonalan kannattavuuteen. CCPITin mukaan muilla tekijöillä, kuten raaka-aineiden hinnoilla ja unionin tuotannonalan kyvyllä kilpailla muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin kanssa, on suora syy-yhteys unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(148)

On syytä muistaa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa ei edellytetä syy-yhteyttä koskevan analyysin tekemistä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa, päinvastoin kuin perusasetuksen 5 artiklan mukaisissa tutkimuksissa. Lisäksi tässä nimenomaisessa tapauksessa Kiinasta tulevan melamiinin tuontimäärä oli vähäinen koko tarkastelujakson ajan (0,4–2,5 % unionin markkinoista). Vaikka raaka-ainehintojen vaihteluilla ja kolmansista maista tulevalla tuonnilla on saattanut olla vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, Kiinasta tulevan tuonnin määrän ja hintojen yhteyden mahdollista puutetta unionin tuotannonalan kannattavuuteen toimenpiteiden ollessa voimassa ei voida pitää asianmukaisena perustana päätelmille siitä, mitä unionin markkinoilla todennäköisesti tapahtuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(149)

Koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio katsoo edellä esitetyn perusteella, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon toistumiseen.

(150)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Kiinaan kohdistuvien voimassa olevien toimenpiteiden jatkaminen unionin kokonaisedun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(151)

Komissio totesi, että tarkastelujaksolla unionin tuotannonala toipui vähitellen Kiinasta peräisin olevan polkumyyntituonnin aiheuttamasta vahingosta. Jos Kiinan vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, on kuitenkin todennäköistä, että vahinko toistuisi nopeasti, koska Kiinasta tuleva, määrältään mahdollisesti suuri polkumyyntituonti kohdistaisi unionin tuotannonalaan merkittävää hintapainetta. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi (ks. 140–141 kappale). Sitä vastoin toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen mahdollistaisi unionin tuotannonalan talouden positiivisen kehityksen jatkumisen ja takaisi unionin markkinoiden ja kilpailun oikeudenmukaisuuden.

(152)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT kiisti, että toimenpiteet olisivat unionin tuotannonalan edun mukaisia, koska tuotannonala oli jo täysin elpynyt. Lisäksi CCPIT kiisti toimenpiteiden tarpeellisuuden, koska sen mielestä polkumyynnin ja vahingon toistuminen ei ole todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(153)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista/toistumista koskevia väitteitä on jo käsitelty yksityiskohtaisesti edellä olevissa kohdissa. Koska tältä osin ei esitetty uusia huomautuksia, 151 kappaleessa esitetyt havainnot pysyvät voimassa.

(154)

Tämän perusteella komissio päättelee, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden pitäminen voimassa olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(155)

Tutkimuksen alkuvaiheessa otettiin yhteyttä yhteentoista tuojaan/jakelijaan ja neljään toimialajärjestöön. Yksi saksalainen tuoja vastasi otantalomakkeeseen ja palautti kyselyvastauksen.

(156)

Kyseinen kauppias toi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta vähäisiä määriä melamiinia lähinnä myydäkseen sen uudelleen unionin ulkopuolelle. Lisäksi kyseinen kauppias osti melamiinia muista ulkoisista lähteistä ja unionin tuotannonalalta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla melamiiniin liittyvä liiketoiminta muodosti yli puolet sen liikevaihdosta voittomarginaalin ollessa 2–4 prosenttia (30).

(157)

Vaikka saman ei voida olettaa pätevän (kaikkiin) muihin tuojiin, todetaan, että kyseinen ainoa yhteistyössä toiminut kauppias ei vastustanut toimenpiteitä. Kauppiaan mielestä toimenpiteet vakauttivat markkinoita ja varmistivat tarjonnan saatavuuden ja ennakoitavuuden, mikä on pitkällä aikavälillä eduksi kaikille markkinoiden toimijoille. Kauppias katsoi, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, se voisi helposti vaihtaa kiinalaisiin toimittajiin, mikä kuitenkin vahingoittaisi sen nykyisiä liikesuhteita sekä unionissa että sen ulkopuolella ja aiheuttaisi vakavia häiriöitä ja heilahteluja melamiinin markkinoilla.

(158)

Koska saatavilla ei ollut muita tietoja, tutkimuksessa ei käynyt ilmi, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia unionin tuojiin.

(159)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT kyseenalaisti komission päätelmän tuojien edusta ja väitti, että se perustui yhden tuojan mielipiteeseen, mitä ei voida pitää edustavana.

(160)

Komissio toisti (ks. 157 kappale), että se ei olettanut, että yhteistyössä toimineen tuojan näkökanta edustaa kaikkia tuojia. Tästä huolimatta ainoan yhteistyössä toimineen tuojan toimittamat tiedot tarkastettiin, ja ne otettiin asianmukaisesti huomioon. CCPIT sen sijaan ei toimittanut mitään näyttöä tai perusteltuja tietoja, joista voitaisiin päätellä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia tuojiin.

(161)

Näin ollen vastakkaisten tietojen/näytön puuttuessa komissio päätteli saatavilla olevien tietojen perusteella, ettei toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia unionin tuojiin.

(162)

Kyselylomakkeet lähetettiin 68:lle tiedossa olleelle käyttäjälle. Kyselyyn vastasi neljä käyttäjää, joiden osuus unionin kulutuksesta on 3 prosenttia ja Kiinasta tulevasta tuonnista 0,6 prosenttia.

(163)

Täysin yhteistyössä toimineiden käyttäjien näkökannoissa oli eroja. Kaksi käyttäjää vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista ja väitti, että polkumyyntitulli estää niitä ostamasta melamiinia Kiinasta. Yhden käyttäjän kanta oli neutraali, sillä melamiinilla on hyvin vähäinen vaikutus sen kustannusrakenteessa. Neljäs käyttäjä oli toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen kannalla. Kyseinen käyttäjä pelkäsi, että toimenpiteiden kumoamisen jälkeen Kiinasta tuleva halpa melamiini täyttäisi jälleen unionin markkinat. Lyhyellä aikavälillä kustannukset laskisivat mutta unionin tuotannonala tuhoutuisi nopeasti. Tällöin käyttäjä olisi riippuvainen Kiinan tarjonnasta.

(164)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että käyttäjät pärjäsivät yleensä hyvin ennen polkumyynnin käyttöönottoa vallinneissa markkinaolosuhteissa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhteistyössä toimineiden käyttäjien keskimääräinen voittomarginaali oli 5,6 prosenttia, mikä tarkoittaa, että ne ylsivät tyydyttävään voittotasoon myös tullien voimassaoloaikana. Unionin markkinat ovat avoimet ja niillä toimii monia kilpailevia toimittajia. Näin ollen käyttäjillä on unionin ja kiinalaisten tuottajien lisäksi mahdollisuus valita useista vaihtoehtoisista toimituslähteistä eikä niiden tarvitse pelätä mahdollisia toimitusongelmia.

(165)

Lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen CCPIT väitti, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen on epäoikeutettua, koska ne johtivat melamiinin hintojen nousuun raaka-ainehintojen laskiessa, jolloin käyttäjien kannattavuus ja yleinen kilpailu unionin markkinoilla uhrattiin unionin tuotannonalan kannattavuudelle. Asianomainen osapuoli viittasi huomautuksissaan Kööpenhaminan instituutin (Copenhagen Institute) tekemään tutkimukseen (31) ja useisiin WTO-tapauksiin, joiden osapuolena EU oli ollut (esimerkiksi EC – Salmon).

(166)

Hinnannousun osalta komissio viittaa 110 kappaleeseen. Tarkastelujaksolla tapahtuneen hinnannousun lähtökohta oli vuoden 2012 kestämättömän alhainen hintataso. Vuonna 2013 tapahtuneen nousun jälkeen hintataso itse asiassa laski, ja se on pysynyt vakaana vuodesta 2014. CCPIT ei toimittanut konkreettista tietoa, joka osoittaisi, että toimenpiteet ovat heikentäneet melamiinin käyttäjien taloudellista tilannetta siinä määrin, että niiden voimassa pitämisen voitaisiin päätellä olevan koko unionin edun vastaista. Myöskään asianomaisen osapuolen mainitsemat taloustutkimus ja WTO-tapaus eivät viittaa erityisesti melamiiniteollisuuteen.

(167)

Edellä esitetty huomioon ottaen ja koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio katsoi, että ei ole osoitettu, että toimenpiteiden voimassa pitämisellä olisi sellaisia merkittäviä kielteisiä vaikutuksia käyttäjien tilanteeseen, jotka kumoaisivat niiden positiivisen vaikutuksen unionin tuotannonalaan.

(168)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa toimenpiteitä Kiinasta tulevan melamiinin tuonnissa.

(169)

Vaikka pyynnön esittäjät olivatkin komission kanssa samaa mieltä unionin etua koskevasta päätelmistä, ne väittivät lopullisista päätelmistä ilmoittamisen jälkeen, että koska yhteistyö oli vähäistä ja suurin osa yhteistyössä toimineista asianomaisista osapuolista oli toimenpiteiden kannalla, komission ei ollut tarpeen määritellä unionin etua kattavasti. Ne väittivät myös olevan epäolennaista, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhteistyössä toimineiden käyttäjien keskimääräinen voittomarginaali oli 5,6 prosenttia.

(170)

Komissio on eri mieltä näistä väitteistä. Unionin edun tutkimiseksi komission on tehtävä kattava analyysi kaikista sen käytettävissä olevista tosiseikoista ja huomioista ja arvioitava asiaan liittyviä eri etuja niin unionin tuotannonalan ja tuojien kuin käyttäjien kannalta. Lisäksi komission on perusteltava koko unionin edusta tekemänsä päätelmät. Tämän vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(171)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella komissio aikoo pitää Kiinaa vastaan voimassa olevat toimenpiteet edelleen voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(172)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevan melamiinin tuonnissa asetuksella (EU) N:o 457/2011 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava.

(173)

CCPIT väitti kuulemisen jälkeisissä huomautuksissaan, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen niiden nykyisessä muodossa olisi lainvastaista, koska alkuperäisessä tutkimuksessa kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista kahdelle ei myönnetty yksilöllistä kohtelua, mikä katsotaan WTO:n valituselimen päätöksen perusteella lainvastaiseksi (32). CCPITin mukaan näille kahdelle yritykselle olisi laskettava yksilöllinen polkumyyntimarginaali, mikä vaikuttaisi myös koko maata koskevan jäännöstullin tasoon.

(174)

Polkumyyntitoimenpiteiden tasoa ei voida muuttaa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Kyseessä olevat yritykset eivät myöskään toimineet menettelyssä yhteistyössä eivätkä toimittaneet mitään tietoja, joiden perusteella niille voitaisiin laskea yksilöllinen polkumyyntimarginaali. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteen. Kyseessä olevat yritykset voivat kuitenkin pyytää perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla välivaiheen tarkastelua polkumyyntimarginaalin laskemiseksi.

(175)

Asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,