28.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/2

(1)

Neuvosto otti huhtikuussa 2011 tukien vastaisen tutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen käyttöön täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 405/2011 (2), jäljempänä ’lopullista tullia koskeva asetus’, lopullisen tasoitustullin Intiasta peräisin olevien ja tällä hetkellä CN-koodeihin 7222 20 21, 7222 20 29, 7222 20 31, 7222 20 39, 7222 20 81 ja 7222 20 89 luokiteltujen tiettyjen ruostumattomien terästankojen tuonnissa.

(2)

Lopullista tullia koskevalla asetuksella otettiin käyttöön tasoitustulli, joka oli 3,3–4,3 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta, 4,0 prosenttia otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden yritysten osalta ja 4,3 prosenttia kaikkien muiden intialaisten yritysten osalta.

(3)

Heinäkuussa 2013 osittaisen välivaiheen tarkastelun, jäljempänä ’välivaiheen tarkastelu’, jälkeen neuvosto muutti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 721/2013 (3), jäljempänä ’muutosasetus’, tullia, jota sovellettiin intialaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan Viraj Profiles Limited, Palghar, Maharashtra and Mumbai, Maharashtra, jäljempänä ’Viraj’, 4,3 prosentista 0 prosenttiin ja tarkisti kaikkia muita yrityksiä koskevaa tullia 4,3 prosentista 4,0 prosenttiin.

(4)

Komissio julkaisi kesäkuussa 2015 Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (4) Intiasta peräisin olevien ruostumattomien terästankojen tuontiin sovellettavien tasoitustoimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä.

(5)

European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’, joka edustaa yli 25:tä prosenttia ruostumattomien terästankojen kokonaistuotannosta Euroopan unionissa, jäljempänä ’unioni’, esitti 28 päivänä tammikuuta 2016 neuvoston asetuksen (EY) N:o 597/2009 (5) 18 artiklan mukaisen tarkastelupyynnön.

(6)

Euroferin pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuen jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(7)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se julkaisi 27 päivänä huhtikuuta 2016Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (6) tarkastelun vireillepanosta, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(8)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten.

(9)

Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroferille, tiedossa oleville unionin tuottajille ja niiden järjestöille, tiedossa oleville ruostumattomien terästankojen tuojille ja käyttäjille unionissa sekä Intian viranomaisille ja tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille Intiassa ja kehotti niitä osallistumaan.

(10)

Kaikilla asianomaisilla osapuolilla oli tilaisuus esittää huomautuksensa tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää saada tulla komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemiksi.

(11)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajia edustavan otoksen.

(13)

Komissio valitsi perusasetuksen 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti otoksen käyttäen perusteena suurinta edustavaa myyntimäärää, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa; samalla varmistettiin tasapuolinen maantieteellinen jakauma.

(14)

Alustavasti valittuun otokseen kuuluu kolme unionin tuottajaa, joiden osuus yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien kokonaismyynnistä on noin 50 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(15)

Komissiolle ilmoitettiin, että yksi unionin tuottaja oli ilmoittanut ryhmän jäsenten välisen myynnin myynniksi unioniin, minkä vuoksi se korvattiin toisella unionin tuottajalla. Myös lopullinen otos kattoi yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien kokonaismyynnistä noin 50 prosenttia.

(16)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa tuojia ja niitä edustavia järjestöjä ilmoittautumaan ja toimittamaan tarvittavat tiedot, jotta se voisi päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen. Kaksi tuojaa ilmoittautui.

(17)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia Intiassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Intian viranomaisia yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(18)

Otantaa varten vireillepanoilmoituksen liitteessä I pyydetyt tiedot toimitti 14 vientiä harjoittavaa tuottajaa/tuottajaryhmää, joiden osuus Intiasta peräisin olevien ruostumattomien terästankojen kokonaistuonnista unioniin oli noin 46 prosenttia. Komissio valitsi kolmen vientiä harjoittavan tuottajan/tuottajaryhmän otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan määrään (62 prosenttia yhteistyössä toimineiden yritysten vientimäärästä), joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa.

(19)

Perusasetuksen 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Intian viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(20)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa käyttäjiä ja niitä edustavia järjestöjä samoin kuin edustavia kuluttajajärjestöjä ilmoittautumaan ja toimimaan yhteistyössä. Yksikään käyttäjä tai niiden järjestö unionissa ei ilmoittautunut.

(21)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kaikille muille yrityksille, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(22)

Näihin kuuluivat Intian viranomaiset, kolme otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa Intiassa, kolme otokseen valittua unionin tuottajaa, kaksi 16 kappaleessa tarkoitettua tuojaa, Eurofer sekä toinen unionin tuottajien järjestö.

(23)

Kyselyvastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, Euroferiltä, Intian viranomaisilta ja kolmelta otokseen valitulta intialaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta.

(24)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko tuen jatkuminen tai toistuminen todennäköistä, onko vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja onko tasoitustoimenpiteiden voimassa pitäminen unionin edun vastaista.

(25)

Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin Intian viranomaisten toimitiloihin Delhissä (Intia), Euroferin toimitiloihin Brysselissä (Belgia) sekä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(26)

Tuetun tuonnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus koski 1 päivän huhtikuuta 2015 ja 31 päivän maaliskuuta 2016 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’.

(27)

Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2012 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(28)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa määritelty tuote eli Intiasta peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut tangot, jotka eivät ole enempää valmistetut kuin kylmänä muokatut tai kylmänä viimeistellyt, muut kuin poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset ja läpimitaltaan vähintään 80 mm:n tangot, jäljempänä ’ruostumattomat terästangot’, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7222 20 21, 7222 20 29, 7222 20 31, 7222 20 39, 7222 20 81 ja 7222 20 89, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(29)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

(30)

Komissio katsoi, että kyseiset tuotteet ovat perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(31)

Perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti tuen jatkumiseen.

(32)

Komissio tutki tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen perusteella seuraavia järjestelmiä, joissa oli esitettyjen väitteiden mukaan myönnetty tukea:

(33)

Edellä a, c, d, g ja i alakohdassa mainitut järjestelmät perustuvat 7 päivänä elokuuta 1992 voimaan tulleeseen ulkomaankaupan kehittämistä ja sääntelyä koskevaan lakiin (Foreign Trade Act 1992) nro 22/1992, jäljempänä ’ulkomaankauppalaki’. Ulkomaankauppalaissa Intian viranomaiset valtuutetaan antamaan vienti- ja tuontipolitiikkaa koskevia tiedonantoja. Nämä tiedonannot esitetään tiivistelmänä ulkomaankauppapolitiikkaa koskevissa asiakirjoissa, jotka kauppaministeriö julkaisee viiden vuoden välein ja joita päivitetään säännöllisesti. Tämän tutkimuksen tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon liittyy kaksi ulkomaankauppapolitiikkaa koskevaa asiakirjaa: ”Foreign Trade Policy 2009–2014”, jäljempänä ’FTP 09–14’, ja ”Foreign Trade Policy 2015–2020”, jäljempänä ’FTP 15–20’. Jälkimmäinen tuli voimaan huhtikuussa 2015. Lisäksi Intian viranomaiset esittelevät FTP 09–14- ja FTP 15–20 -asiakirjaa koskevia menettelyjä käsikirjassa ”Handbook of Procedures, Volume I, 2009–2014”, jäljempänä ’HOP I 04–09’, ja ”Handbook of Procedures, Volume I, 2015–2020”, jäljempänä ’HOP I 15–20’. Kyseiset menettelykäsikirjat saatetaan ajan tasalle säännöllisesti.

(34)

Edellä olevan luettelon b alakohdassa mainittu tullinpalautusjärjestelmä (DDS) perustuu vuoden 1962 tullilain 75 §:ään, vuoden 1944 keskusvalmisteverolain (Central Excise Act) 37 §:ään, vuoden 1994 rahoituslain 93A ja 94 §:ään sekä vuoden 1995 tullien, valmisteverojen ja palveluverojen palautusjärjestelmää koskeviin sääntöihin. Palautustasot julkaistaan säännöllisesti.

(35)

Edellä e alakohdassa mainittu vientiluoton vapautus koroista perittävistä verosta perustuu vuoden 1974 korkoverolakiin.

(36)

Edellä f alakohdassa mainittu vientiluottojärjestelmä (ECS) perustuu vuoden 1949 pankkivalvontalain (Banking Regulation Act 1949) 21 ja 35A §:ään, joiden mukaan Intian keskuspankki (Reserve Bank of India, RBI) voi ohjata kaupallisten pankkien vientiluottotoimintaa.

(37)

Edellä h alakohdassa mainittuihin lainatakuisiin ja suoriin varojen siirtoihin Intian valtiolta sovelletaan valtion takuupolitiikkaa.

(38)

Edellä j alakohdassa mainittu kannustinjärjestelmä (PSI), jota sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2013, perustuu Maharashtran teollisuus-, energia- ja työministeriön päätöslauselmaan nro PSI–2013/(CR–54)/IND–8.

(39)

Edellä k alakohdassa mainittuja alueellisia tukijärjestelmiä hallinnoivat alueviranomaiset.

(40)

Järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus on FTP 09–14 -asiakirjan kohdissa 4.1.1–4.1.14 ja HOP I 09–14 -käsikirjan luvuissa 4.1–4.30 sekä FTP 15–20 -asiakirjan kohdissa 4.03–4.24 ja HOP I 15–20 -käsikirjan luvuissa 4.04–4.52.

(41)

AAS-järjestelmään kuuluu kuusi alajärjestelmää, joita kuvataan tarkemmin johdanto-osan 42 kappaleessa. Alajärjestelmät eroavat toisistaan muun muassa tukikelpoisuuden perusteella. Tosiasiallisen maastaviennin AAS-tukea ja vuotuisten tarpeiden mukaista AAS-tukea voivat hakea valmistajaviejät ja kauppiasviejät, jotka ovat ”sidoksissa” valmistajiin. Lopulliselle viejälle tavaraa toimittavat valmistajaviejät voivat saada välituotetoimituksiin tarkoitettua AAS-tukea. Pääurakoitsijat, jotka toimittavat tavaraa FTP 15–20 -asiakirjan kohdassa 7.02 mainituille vientiin rinnastettavaa toimintaa harjoittaville tahoille, kuten vientiin suuntautuneille yksiköille, voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan AAS-tukea. Valmistajaviejille tavaraa toimittavat välitoimittajat voivat saada vientiin rinnastettavan toiminnan tukea ennakkoluovutusta sekä kotimaisia rembursseja ja vastarembursseja koskevista alajärjestelmistä.

(42)

Ennakkolupia voidaan myöntää seuraaviin:

(43)

Komissio havaitsi, että järjestelmää hyödyntäneet yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat saivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana etuja ensimmäisestä alajärjestelmästä, toisin sanoen tosiasiallisen viennin AAS-järjestelmästä. Sen vuoksi ei ole tarpeen määrittää tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta muiden, käyttämättömien alajärjestelmien suhteen.

(44)

Intian viranomaisten suorittamien tarkastusten helpottamiseksi ennakkoluvan haltija on laissa velvoitettu tekemään määrämuotoisen totuudenmukaisen ja asianmukaisen selvityksen tullitta tuotujen / kotimarkkinoilta hankittujen tuotteiden kulutuksesta ja käytöstä (HOP I 15–20 -käsikirjan luvut 4.47 ja 4.51 ja lisäys 4H) eli pitämään rekisteriä todellisesta kulutuksesta. Ulkopuolisen laillistetun tilintarkastajan tai määrä- ja kustannuslaskijan on tarkastettava tämä rekisteri ja annettava todistus, jossa todetaan, että määrätyt rekisterit ja asiaankuuluva kirjanpito on tutkittu ja että lisäyksen 4H mukaisesti toimitetut tiedot ovat totuudenmukaiset ja paikkansapitävät kaikilta osin.

(45)

Asianomaisten yritysten tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana hyödyntämän alajärjestelmän (tosiasiallinen vienti) osalta Intian viranomaiset määräävät sekä tuonnin tullihelpotusten että vientivelvoitteiden määrän ja arvon, jotka kirjataan lupaan. Lisäksi vienti- ja tuontihetkellä viranomaiset kirjaavat vastaavat tapahtumat lupaan. Intian viranomaiset päättävät tämän järjestelmän mukaisesti tapahtuvan tuonnin määrän niin sanottujen SION-vakionormien perusteella; nämä normit ovat olemassa useimmista tuotteista, myös tarkasteltavana olevasta tuotteesta.

(46)

Tuodut tuotantopanokset eivät ole siirrettävissä, ja ne on käytettävä tietyn vientituotteen valmistamiseen. Vientivelvoite on täytettävä lisenssin antamisen jälkeen ennalta määrätyssä määräajassa (18 kuukauden määräaika, jota voidaan pidentää kahdesti kuudella kuukaudella).

(47)

Komissio vahvisti, että tuotujen tuotantopanosten ja vietyjen lopputuotteiden välillä ei ollut tiivistä yhteyttä. Myös tukikelpoiset tuotantopanokset tuodaan, ja niitä käytetään muihinkin tuotteisiin kuin tarkasteltavana olevaan tuotteeseen. Lisäksi eri tuotteita koskevat lisenssit voivat olla yhteiskäytössä. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden tuotteen AAS-lisenssin mukainen vienti voi antaa oikeuden tullittomaan tuotantopanosten tuontiin toisen tuotteen AAS-lisenssin nojalla.

(48)

Komission tarkastuskäynnin aikana yksi vientiä harjoittava tuottaja vahvisti, että tämän tiiviin yhteyden puuttumisen vuoksi tuotantopanosten kulutus raportoidaan SION-vakionormien perusteella. Toinen järjestelmää hyödyntänyt vientiä harjoittava tuottaja totesi, että sillä on jäljitysjärjestelmä, jossa järjestelmän nojalla tuodut tuotantopanokset voidaan jäljittää lopputuotteeseen. Yritys ei kuitenkaan kyennyt antamaan mitään kuvausta tästä järjestelmästä sisäisissä asiakirjoissaan. Järjestelmälle ei ole tehty mitään auditointia.

(49)

Yksi vientiä harjoittavista tuottajista ei kyennyt esittämään yhtään 4H-lomaketta AAS-lisenssiensä osalta. Toinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti yhden 4H-lomakkeen, joka ei osoittanut liiallista palautusta. Valantehneen tilintarkastajan lausunnon sanamuodosta lisäyksessä 4H käy kuitenkin selvästi ilmi – minkä Intian viranomaiset vahvistivat tarkastuskäynnillä – että valantehneen tilintarkastajan suorittama tutkimus rajoittuu siihen, vastaavatko 4H-lomakkeessa olevat luvut yrityksen kirjanpitoa. Yksi vientiä harjoittava tuottaja vahvisti lisäksi, että valantehnyt tilintarkastaja keskittyy siihen, vastaako vientivelvoite tuonnin tullihelpotusta SION-vakionormien mukaisesti asianomaisten lisenssien nojalla. Tilintarkastaja ei kyseenalaista eikä tutki, vastaako tosiasiallinen kulutus asianomaista SION-vakionormia. Näin ollen valantehnyt tilintarkastaja ei todenna, antaako kirjanpito totuudenmukaisen ja asianmukaisen selvityksen tullitta tuotujen / kotimarkkinoilta hankittujen tuotteiden kulutuksesta ja käytöstä. On myös syytä huomata, että Intian viranomaiset eivät kyenneet antamaan komissiolle tarkastuskäynnin aikana eivätkä sen jälkeen kopiota yhdestäkään 4H-lomakkeesta, jonka otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat olisivat niille toimittaneet. Yhteenvetona komissio päätteli, että kumpikaan järjestelmää hyödyntänyt yritys ei kyennyt osoittamaan, että asiaankuuluvia FTP-asiakirjan vaatimuksia olisi noudatettu.

(50)

Vapautus tuontitulleista on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista tukea eli Intian viranomaisten taloudellista tukea, koska se vähentää tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin, ja siitä koituu etua tutkitulle viejälle, koska se parantaa tämän maksuvalmiutta.

(51)

Lisäksi tosiasiallisen maastaviennin AAS-tuki on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa. Yritys ei voi saada tukia tästä järjestelmästä ilman vientisitoumusta.

(52)

Tässä tapauksessa sovellettua alajärjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) sääntöjen mukainen. Intian viranomaiset eivät soveltaneet tehokasta tarkistusjärjestelmää tai -menettelyä varmistaakseen, käytettiinkö tuotantopanoksia vientituotteen tuotannossa ja missä määrin niitä siinä käytettiin (perusasetuksen liitteessä II oleva 4 alakohta ja korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyjen osalta perusasetuksen liitteessä III olevan II kohdan 2 alakohta). Tarkastelun kohteena olevan tuotteen SION-vakionormien ei myöskään katsota olevan riittävän tarkkoja, eikä niitä sinällään voida pitää todellisen kulutuksen arviointiin soveltuvana tarkistusjärjestelmänä, koska vakionormit on laadittu niin, että Intian viranomaiset eivät voi riittävän tarkkaan varmentaa niiden perusteella sitä, millaisia tuotantopanosmääriä vientituotannossa on kulutettu. Intian viranomaiset eivät myöskään tehneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin perustuvaa lisätutkimusta, vaikka sellaista olisi vaadittava, kun käytössä ei ole tehokasta tarkistusjärjestelmää (perusasetuksen liitteessä II oleva 5 alakohta ja liitteessä III olevan II kohdan 3 alakohta).

(53)

Kyseinen alajärjestelmä mahdollistaa siis tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

(54)

Koska sallittua tullinpalautusjärjestelmää tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmää ei sovelleta, tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava etu on tuotantopanosten tuonnista yleensä kannettavien tuontitullien koko palautettu määrä. Tältä osin on huomattava, että perusasetuksessa ei säädetä pelkästään liiallisesta tullinpalautuksesta johtuvasta tasoitustoimenpiteiden käyttöönotosta. Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja liitteessä I olevan i alakohdan mukaan ainoastaan liiallinen tullinpalautus voi oikeuttaa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton edellyttäen, että perusasetuksen liitteen II ja III edellytykset täyttyvät. Kyseiset edellytykset eivät kuitenkaan täyttyneet tässä tapauksessa. Jos asianmukaista valvontamenettelyä ei näytetä toteen, edellä mainittua tullinpalautusjärjestelmiin sovellettavaa poikkeusta ei voida näin ollen soveltaa, vaan sen sijaan sovelletaan tavanomaista sääntöä, jonka mukaan tasoitustullit määräytyvät maksamattomien tullien määrän (saamatta jääneen tulon) mukaan eikä oletetun liiallisen tullinpalautuksen mukaan. Kuten perusasetuksen liitteessä II olevassa II kohdassa ja liitteessä III olevassa II kohdassa säädetään, kyseisenlaisen liiallisen palautuksen laskeminen ei ole tutkijaviranomaisen tehtävä. Perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaan päinvastoin riittää, että tutkijaviranomainen toteaa, että on olemassa riittävä näyttö siitä, että tietty tarkastusjärjestelmä ei ole asianmukainen.

(55)

Kuten 47 kappaleessa selitettiin, oikeus etuuteen (eli vienti lisenssin mukaisesti) ja etuuden saaminen (eli tuotantopanoksen tulliton tuonti) ovat vain löyhästi yhteydessä toisiinsa. Niiden ei tarvitse esiintyä tietyssä järjestyksessä tai ajallisesti lähellä toisiaan. Näin ollen on mahdollista, että vaikka oikeus etuuteen esiintyisi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, siihen liittyvä etuuden saaminen voi esiintyä ennen tarkastelua koskevaa ajanjaksoa tai sen jälkeen. Lisäksi yhteiskäytön kautta oikeus etuuteen yhden tuotteen lisenssin nojalla voidaan siirtää niin, että lopuksi etuus saadaan toisesta tuotteesta.

(56)

Lopullista tullia koskevassa asetuksessa AAS-järjestelmästä saadun tuen määrä laskettiin ruostumattomia terästankotuotteita varten alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla tuotujen kaikkien raaka-aineiden kantamatta jääneiden tuontitullien perusteella. Tämä määrä suhteutettiin sitten tarkasteltavana olevan tuotteen viennin liikevaihtoon alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla.

(57)

AAS-järjestelmää hyödyntäneet kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa hyväksyivät 55 kappaleessa esitetyn komission näkemyksen ja vahvistivat, että tarkasteltavana olevan tuotteen vienti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oikeutti ne etuuteen, josta osa koitui tai tulee koitumaan tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ulkopuolella. Lisäksi toinen vientiä harjoittava tuottaja vahvisti, että johtuen siitä, miten sulatusprosessi suoritettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että AAS-lisenssien nojalla ruostumattomia terästankoja varten tuodut tuotantopanokset olisivat päätyneet muihin tuotteisiin ja että muiden tuotteiden AAS-lisensseillä tuodut tuotantopanokset olisivat päätyneet ruostumattomiin terästankoihin. Näin ollen kyseinen vientiä harjoittava tuottaja oli samaa mieltä siitä, että jos tarkastellaan vain AAS-lisenssien nojalla terästankoja varten tapahtuneesta tuonnista kantamatta jääneitä tulleja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, tämä ei osoittaisi tosiasiallista etua, joka järjestelmästä on koitunut ruostumattomien terästankojen vientiin kyseisellä kaudella. Asianmukaisten tietojen puutteen takia komissio ei pystynyt laskemaan tuen määrää ruostumattomia terästankoja varten tuotujen kaikkien raaka-aineiden kantamatta jääneiden tuontitullien perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa.

(58)

Näissä olosuhteissa molemmat yritykset hyväksyivät sen, että tuen määrä laskettiin kaikkien tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvien AAS-lisenssien nojalla selvitettyjen vientitapahtumien perusteella. Kumpikin yritys ehdotti omaan tilanteeseensa soveltuvaa menetelmää (tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa varten tuotujen raaka-aineiden valikoiman perusteella). Tuoduista tuotantopanoksista säästetyn tullin määrä voitiin laskea luotettavasti joko käyttämällä SION-vakionormeja tai keskimääräistä lisäarvoa kaikkien tarkasteltavana olevaa tuotetta varten avattujen aiempien lisenssien nojalla. Komissio piti molempia menetelmiä asianmukaisina ja hyväksyi ne.

(59)

Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(60)

Komissio vahvisti, että tukiprosentti tämän järjestelmän perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli Chandan Steel Limitedin osalta 0,88 prosenttia ja Isinox Steel Limitedin osalta 1,56 prosenttia.

(61)

Tullinpalautusjärjestelmän yksityiskohtainen kuvaus sisältyy vuoden 1995 tullien ja valmisteverojen palautusjärjestelmää koskeviin sääntöihin, sellaisina kuin ne ovat muutettuna myöhemmillä tiedonannoilla.

(62)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

(63)

Tukikelpoinen viejä voi hakea palautuksia, jotka lasketaan prosenttiosuutena järjestelmän mukaisesti vietyjen tuotteiden FOB-arvosta (vapaasti aluksessa -arvo). Intian viranomaiset ovat vahvistaneet tällaiset palautusprosenttiosuudet useille tuotteille, myös tarkasteltavana olevalle tuotteelle. Ne määritetään tuotteen valmistuksessa tuotantopanoksina käytettyjen materiaalien keskimääräisen määrän tai arvon ja tuotantopanoksista maksettujen keskimääräisten tullien perusteella. Niitä sovelletaan riippumatta siitä, onko tuontitulleja tosiasiallisesti maksettu. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana DDS-taso oli 1,9 prosenttia 22 päivään marraskuuta 2015 asti, sitten 2 prosenttia ja enintään 3,2 INR/kg 10 päivään helmikuuta 2016 asti ja sen jälkeen 2 prosenttia ja enintään 4,3 INR/kg.

(64)

Jotta yritys voi saada etuutta tästä järjestelmästä, sen on harjoitettava vientiä. Kun lähetystä koskevat yksityiskohtaiset tiedot syötetään tullin serverille (ICEGATE), tämä tarkoittaa, että vienti tapahtuu DDS-järjestelmän mukaisesti ja DDS-summa vahvistetaan peruuttamattomasti. Kun varustamo on tehnyt yleisen vienti-ilmoituksen (Export General Manifest, EGM) ja tulli on verrannut asiakirjaa lähetysasiakirjaan ja hyväksynyt sen, kaikki palautussumman maksun hyväksymisen edellytykset täyttyvät ja palautus voidaan maksaa joko suoraan viejän pankkitilille tai sekkinä.

(65)

Viejän on esitettävä näyttö viennin toteutumisesta pankkitositteella (Bank Realisation Certificate, BRC). Asiakirja voidaan antaa sen jälkeen, kun palautussumma on maksettu, mutta Intian viranomaiset perivät maksetun summan takaisin, jos viejä ei toimita BRC-tositetta annetussa määräajassa.

(66)

Palautussumma voidaan käyttää mihin tarkoitukseen hyvänsä.

(67)

Intian kirjanpitonormien mukaisesti tullinpalautussummat on vientivelvoitteen täytyttyä mahdollista kirjata tileihin suoriteperusteisena tulona.

(68)

Komissio totesi, että kaikki yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat saivat edelleen etuuksia DDS-järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(69)

DDS-järjestelmästä myönnetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. Nk. tullipalautuksessa on kyse Intian viranomaisten taloudellisesta tuesta, koska siinä Intian viranomaiset suorittavat varojen suoran siirron. Näiden varojen käytölle ei ole mitään rajoituksia. Tullinpalautuksesta koituu myös etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(70)

Vientiin sovellettavan tullinpalautuksen prosenttiosuuden määrittävät Intian viranomaiset tuotekohtaisesti. Vaikka tukeen viitataan tullinpalautuksena, järjestelmää ei kuitenkaan voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Viejille suoritettu käteismaksu ei liity raaka-aineiden tuontitullien tosiasiallisiin maksuihin, eikä se ole tullihyvitys raaka-aineiden aiemman tai tulevan tuonnin tuontitullien korvaamiseksi.

(71)

Tarkastuskäynnin aikana Intian viranomaiset väittivät, että tullinpalautuksen prosenttiosuuksien ja raaka-aineista maksettujen tullien välillä on riittävä yhteys. Intian viranomaiset ottavat huomioon tuotteen valmistuksessa tuotantopanoksina käytettävien materiaalien keskimääräisen määrän tai arvon sekä tuotantopanoksista maksetut keskimääräiset tullit määrittäessään tullinpalautuksen prosenttiosuutta.

(72)

Komissio ei kuitenkaan katso, että väitetty yhteys tullinpalautuksen prosenttiosuuksien ja raaka-aineista maksettujen tullien välillä olisi riittävä, jotta järjestelmä täyttäisi perusasetuksen liitteessä I, liitteessä II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteessä III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) annetut säännöt. Erityisesti voidaan todeta, että hyvityksen määrää ei lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei myöskään ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset (niiden määrät ja alkuperä mukaan luettuina) käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja maksettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Intian viranomaiset eivät suorittaneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin ja todellisuudessa tapahtuneisiin maksusuorituksiin perustuvaa uutta tutkimusta sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa. Sen vuoksi väite hylättiin.

(73)

Tämän vuoksi Intian viranomaisten suorana varojen siirtona suorittamaa maksua viejille vientitapahtuman jälkeen on pidettävä Intian viranomaisten suorana tukena, joka on vientituloksesta riippuvainen, minkä vuoksi sen katsotaan olevan perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti erityistä ja tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(74)

Perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä katsottiin, että etu koituu vastaanottajalle sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän mukaisesti. Kyseisellä hetkellä Intian viranomaisten on siis maksettava palautussumma, mikä on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea. Intian viranomaiset eivät voi enää vaikuttaa tuen myöntämiseen sen jälkeen, kun tulliviranomaiset ovat antaneet viennin lähetysasiakirjan, josta muun muassa käy ilmi kyseiselle vientitapahtumalle myönnettävä palautussumma. Edellä esitetyn perusteella ja koska muusta ei ole luotettavaa näyttöä, on asianmukaista pitää DDS-järjestelmän mukaisista vientitapahtumista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana saatujen palautusten summaa DDS-järjestelmästä saatuna etuna.

(75)

Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(76)

Komissio vahvisti, että tukiprosentti tämän järjestelmän perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli Chandan Steel Limitedin osalta 1,02 prosenttia, Isinox Steel Limitedien osalta 0,66 prosenttia ja Venus-ryhmän osalta 1,82 prosenttia.

(77)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että järjestelmä oli lakkautettu eivätkä otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saaneet siitä etuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa oli tarpeetonta arvioida tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta.

(78)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei saanut tästä järjestelmästä etuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa oli tarpeetonta arvioida tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta.

(79)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että järjestelmä oli lakkautettu eivätkä otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saaneet siitä etuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa oli tarpeetonta arvioida tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta.

(80)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat hyödynsivät järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Saadut kannustimet olivat kuitenkin mitättömän pieniä, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa oli tarpeetonta arvioida tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta.

(81)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat hyödynsivät järjestelmää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Saadut kannustimet olivat kuitenkin mitättömän pieniä, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa oli tarpeetonta arvioida tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta.

(82)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei saanut Intian valtiolta lainatakuita eikä suoria varojen siirtoja, joista olisi koitunut etuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa oli tarpeetonta arvioida tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta.

(83)

MEIS-järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus sisältyy FTP 15–20 -asiakirjan lukuun 3 sekä HOP I 15–20 -käsikirjan lukuun 3.

(84)

MEIS-järjestelmä on viiden muun järjestelmän (Focus Market Scheme, Focus Product Scheme, Market Linked Focus Product Scheme, Agricultural Infrastructure Incentive Scrip ja VKGUY) seuraaja.

(85)

Tämän järjestelmän mukaista tukea voivat hakea kaikki valmistajaviejät ja kauppiasviejät.

(86)

Tukikelpoiset yritykset voivat saada etua MEIS-järjestelmästä, kun ne vievät tiettyjä tuotteita tiettyihin maihin, jotka on luokiteltu ryhmiin A (perinteiset markkinat, kaikki EU:n jäsenvaltiot mukaan luettuina), B (kehittyvät markkinat ja painopistemarkkinat) ja C (muut markkinat). Kuhunkin ryhmään kuuluvat maat mainitaan FTP 15–20 -asiakirjan lisäyksessä 3B olevassa taulukossa 1, ja tuotteet sekä vastaavat hyvitysprosentit luetellaan saman lisäyksen taulukossa 2. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppupuolella jako eri markkinoihin hylättiin ja järjestelmästä tuli sellainen, että kaikilla on mahdollisuus hyödyntää sitä.

(87)

Etu on muodoltaan tullihyvitys, jonka suuruus on tietty prosenttiosuus viennin FOB-arvosta. Ruostumattomien terästankojen tapauksessa todettiin, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alussa kyseinen osuus oli 2 prosenttia B-ryhmän maihin suuntautuneessa viennissä ja 0 prosenttia A- ja C-ryhmän maihin suuntautuneessa viennissä. Kuten 86 kappaleessa todetaan, tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppupuolella jako maaryhmiin hylättiin ja kahta prosenttia ryhdyttiin soveltamaan kaikkiin maihin. Järjestelmään eivät sisälly tietyt vientityypit, esimerkiksi tuotujen tai kauttakuljetettujen tavaroiden vienti, vientiin rinnastettavat toimitukset, palvelujen vienti sekä erityistalousalueilla toimivien yksikköjen ja vientiin suuntautuneiden yksikköjen viennin liikevaihto.

(88)

MEIS-tullihyvitykset ovat vapaasti siirrettävissä ja voimassa 18 kuukauden ajan niiden myöntämisestä. Niitä voidaan käyttää i) tuotantopanosten tai hyödykkeiden tuonnin tullien maksamiseen, tuotantohyödykkeet mukaan lukien, ii) kotimaisten tuotantopanos- tai hyödykehankintojen valmisteverojen maksamiseen, tuotantohyödykkeet mukaan luettuina, sekä iii) palveluhankintojen palveluveron maksamiseen.

(89)

MEIS-järjestelmän mukaisia etuuksia koskeva hakemus on jätettävä sähköisesti ulkomaankaupan pääosaston verkkosivustolla. Sähköiseen hakemukseen on liitettävä asiaa koskevat asiakirjat (lähetysasiakirjat, pankkitositteet ja asiakirjat, jotka vahvistavat purkamisen). Intian viranomaisten asianomainen alueviranomainen myöntää tullihyvityksen asiakirjojen tarkastuksen jälkeen. Alueviranomainen ei vaikuta tullihyvitysten myöntämiseen, kunhan viejä toimittaa asiaan liittyvät asiakirjat.

(90)

Komissio totesi, että otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat saivat etuuksia MEIS-järjestelmästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(91)

MEIS-järjestelmästä annetaan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tukia. MEIS-tullihyvityksissä on kyse Intian viranomaisten antamasta taloudellisesta tuesta, sillä hyvitystä käytetään aikanaan tuontitullien maksamiseen, mikä vähentää Intian valtion tuloja tulleista, jotka muutoin kannettaisiin. MEIS-tullihyvityksestä koituu etua viejälle, koska se lisää tämän maksuvalmiutta.

(92)

Lisäksi MEIS-järjestelmä on oikeudellisesti vientituloksesta riippuvainen, joten perusasetuksen 4 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti se on erityistä ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(93)

Järjestelmää ei voida pitää perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuna sallittuna tullinpalautusjärjestelmänä tai korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelmänä. Se ei ole perusasetuksen liitteessä I olevan i kohdan, liitteen II (palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) ja liitteen III (korvaavien tuotantopanosten palautuksen määrittely ja sitä koskevat säännöt) tiukkojen edellytysten mukainen. Viejää ei velvoiteta tosiasiallisesti käyttämään tullitta tuotuja tavaroita tuotantoprosessissa, eikä hyvityksen määrää lasketa tosiasiallisesti käytettyjen tuotantopanosten perusteella. Käytössä ei ole mitään järjestelmää tai menettelyä, jonka avulla voitaisiin tarkistaa, mitkä tuotantopanokset käytetään vientituotteen tuotannossa tai onko tuontitulleja palautettu liikaa perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa ja liitteissä II ja III tarkoitetulla tavalla. Viejä voi saada MEIS-järjestelmän edut, vaikkei se toisi maahan lainkaan tuotantopanoksia. Edun saamiseen riittää pelkästään se, että asianomainen viejä vie tavaroita, eikä sen tarvitse osoittaa, että tuotantopanoksia on tuotu maahan. Näin ollen myös viejät, jotka hankkivat kaikki tuotantopanoksensa kotimarkkinoilta eivätkä tuo maahan mitään tuotantopanoksina käytettäviksi kelpaavia tuotteita, voivat saada MEIS-järjestelmän etuuksia. Viejä voi käyttää MEIS-tullihyvityksiä tuodakseen tuotantohyödykkeitä, vaikka tuotantohyödykkeet eivät kuulu tällaisten sallittujen tullinpalautusjärjestelmien piiriin, kuten perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa säädetään, koska niitä ei käytetä vientituotteiden tuotannossa. Intian viranomaiset eivät suorittaneet tosiasiallisesti käytettyihin tuotantopanoksiin ja todellisuudessa tapahtuneisiin maksusuorituksiin perustuvaa uutta tutkimusta sen määrittämiseksi, onko maksuja palautettu liikaa.

(94)

Perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 5 artiklan mukaisesti tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä laskettiin sen edun mukaan, joka vastaanottajalle todettiin koituneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tässä yhteydessä katsottiin, että etu koituu vastaanottajalle sillä hetkellä, kun vientitapahtuma suoritetaan järjestelmän mukaisesti.

(95)

Tuen määrä on suhteutettu perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarkasteltavana olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska tuki on riippuvainen vientituloksesta eikä sitä ole myönnetty suhteessa valmistettuihin, tuotettuihin, vietyihin tai kuljetettuihin määriin.

(96)

Komissio vahvisti, että tukiprosentti tämän järjestelmän perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli Chandan Steel Limitedin osalta 1,31 prosenttia, Isinox Steel Limitedin osalta 1,33 prosenttia ja Venus-ryhmän osalta 1,00 prosenttia.

(97)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi osapuoli väitti, että vain unioniin suuntautuneesta myynnistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koituneen etuuden olisi oltava tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava. Perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaan kuitenkin (ks. 95 kappale) tuen määrä on suhteutettu tarkasteltavana olevan tuotteen viennin liikevaihtoon (nimittäjä) tarkasteltavana olevalla tutkimusajanjaksolla. Unioniin suuntautuneen viennin liikevaihtoon suhteutetun etuuden määrä oli näin ollen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistava.

(98)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei saanut tästä järjestelmästä etuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa oli tarpeetonta arvioida tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta.

(99)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei saanut näistä järjestelmistä etuutta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa oli tarpeetonta arvioida tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollisuutta.

(100)

Perusasetuksen säännösten mukaisten, yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tasoitustullien käyttöönoton mahdollistavien tukien määrät arvon perusteella ilmaistuina ovat seuraavat:

Taulukko 1

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavat tuet

(101)

Tuen kokonaismäärä ylittää perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisen vähimmäistason.

(102)

Perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen tuen jatkumiseen.

(103)

Kuten johdanto-osan 31–101 kappaleessa esitetään, intialaisten tarkasteltavana olevan tuotteen viejien todettiin saaneen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edelleen etua Intian viranomaisten antamista tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavista tuista.

(104)

Tukijärjestelmistä annetaan toistuvasti etuja, eikä ole merkkejä siitä, että nämä etuudet poistettaisiin käytöstä lähitulevaisuudessa. DDS- ja MEIS-järjestelmistä saatava tuki itse asiassa lisääntyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. DDS:n mukainen tukiaste ja enimmäismäärä kasvoivat, ja MEIS-järjestelmästä, jota voitiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson alussa hyödyntää vain, kun vienti suuntautui tiettyihin maihin (jäsenvaltiot eivät sisälly näihin), tuli tämän ajanjakson lopulla sellainen, että sitä voitiin hyödyntää viennissä kaikkiin maihin. Jälkimmäinen muutos lisäsi unioniin suuntautuvan viennin houkuttelevuutta.

(105)

Vaikka ruostumattomien terästankojen hinnat unioniin ovat samanlaiset kuin kolmansiin maihin, kaikilla otokseen valituilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käytettävissä olevaa kapasiteettia (14–66 prosenttia). Kaikkien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien (joiden osuus Intiasta unioniin suuntautuvasta ruostumattomien terästankojen kokonaistuonnista on noin 46 prosenttia) kapasiteetin käyttöaste on noin 42 prosenttia. Pelkästään näiden tuottajien käyttämätön kapasiteetti on noin 156 000 tonnia eli 50 prosenttia unionin kokonaiskulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun otetaan huomioon, että tähän lukuun ei sisälly niiden vientiä harjoittavien tuottajien käyttämätön kapasiteetti, jotka vastaavat lopusta 54 prosentista Intiasta unioniin suuntautuvasta ruostumattomien terästankojen tuonnista, eikä niiden intialaisten tuottajien, jotka eivät vie unioniin, kyseessä on varsin varovainen arvio Intian koko käyttämättömästä kapasiteetista.

(106)

Intian kansallisen teräspolitiikka-asiakirjan luonnoksen (2017) mukaan Intia oli vuonna 2015 maailman ainoa suuri talous, jossa teräksen kysyntä osoitti positiivista kasvua (5,3 prosenttia). Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuotanto kotimarkkinoiden käyttöön tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 1–17 prosenttia kokonaistuotannosta, ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ylikapasiteetti oli noin 58 prosenttia. Vaikka kotimaan kulutuksen kasvu pysyisikin vuoden 2015 tasolla, kestäisi monta vuotta, jotta se pystyisi ottamaan vastaan ylikapasiteetin.

(107)

Unionin markkinat ovat toimenpiteistä huolimatta houkuttelevat. Kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat ovat vientiin suuntautuneita ja niiden ruostumattomien terästankojen kokonaistuotannosta 83–99 prosenttia menee vientiin. Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta unioni oli edelleen otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien merkittävä vientikohde, jonka osuus oli 35–53 prosenttia kaikesta ruostumattomien terästankojen viennistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Jos toimenpiteet kumotaan, on todennäköistä, että unioniin suuntautuvan viennin määrä, joka oli merkittävä jo tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kasvaisi edelleen. Tätä osoittaa hyvin yksi vientiä harjoittava tuottaja, jonka tulli laskettiin 0 prosenttiin välivaiheen tarkastelussa vuonna 2013 (ks. tarkemmin 183 kappale).

(108)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että tuetun tuonnin jatkuminen on todennäköistä.

(109)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti 25 tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(110)

Vahinkoa on arvioitu tuotantoa, tuotantokapasiteettia, kapasiteetin käyttöastetta, myyntiä, markkinaosuutta, työllisyyttä, tuottavuutta ja kasvua koskevien suuntausten perusteella ottaen huomioon koko unionin tuotannonalalta kerätyt tiedot sekä hintoja, kannattavuutta, kassavirtaa, pääoman saantimahdollisuuksia, investointeja, varastoja, investointien tuottoa ja palkkoja koskevien suuntausten perusteella ottaen huomioon otokseen valituilta unionin tuottajilta kerätyt tiedot.

(111)

Markkinaolosuhteet olivat positiiviset tarkastelujaksolla vuotta 2013 lukuun ottamatta, ja ruostumattomien terästankojen kulutus unionissa kasvoi. Kuten 3 kappaleessa todetaan, vuonna 2013 välivaiheen tarkastelussa Virajiin sovellettava tulli alennettiin 0 prosenttiin.

(112)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen

(113)

Ruostumattomien terästankojen unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(114)

Unionin kulutus kasvoi 16 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vuosikohtainen analyysi osoittaa, että ensin kulutus väheni 4 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä ja kasvoi myöhemmin asteittain 20 prosenttiyksikköä eli yli 55 tuhatta tonnia vuodesta 2014 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun.

(115)

Komissio vahvisti Intiasta unioniin suuntautuvan ruostumattomien terästankojen tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella ja tuonnin markkinaosuuden vertaamalla tuontimäärää unionin kulutukseen (ks. taulukko 2).

(116)

Ruostumattomien terästankojen tuonti Intiasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Intian tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(117)

Intiasta unioniin tulevan tuonnin määrä kasvoi merkittävästi eli 64 prosenttia tai lähes 18 000 tonnia tarkastelujaksolla. Vuosikohtainen analyysi osoittaa, että aluksi tuonti väheni merkityksettömän vähän vuonna 2013 ja kasvoi sen jälkeen 57 prosenttiyksikköä vuonna 2014 ja vielä lisää 7 prosenttiyksikköä vuonna 2015 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(118)

Aluksi vuosien 2012 ja 2013 välillä tuonti Intiasta oli vakaalla tasolla, kun taas unionin kulutus pieneni 3 prosenttia. Vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä tuonti Intiasta kasvoi 64 prosenttia ja unionin kulutus kasvoi 20 prosenttia. Koska Intiasta tulevan tuonnin kasvu oli suurempaa kuin unionin kulutuksen kasvu, tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi 10 prosentista 14 prosenttiin.

(119)

Komissio käytti Eurostatin ilmoittamia Intiasta tulevan tuonnin hintoja.

(120)

Intiasta unioniin tuotavien ruostumattomien terästankojen keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Intiasta tulevan tuonnin hinnat

(121)

Intiasta tulevan tuonnin hinnat laskivat 14 prosenttia tarkastelujaksolla; suurin hinnanlasku tapahtui vuosien 2012 ja 2013 välillä. Hinnat laskivat 11 prosenttia vuonna 2013, sen jälkeen vielä 5 prosenttiyksikköä vuonna 2014, nousivat 5 prosenttiyksikköä vuonna 2015 ja laskivat vielä 3 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(122)

Vaikka hintojen lasku noudatteli raaka-ainehintojen alenevaa suuntausta, komissio havaitsi, että tarkastelujakson aikana Intiasta tulevan tuonnin keskimääräinen yksikköhinta oli merkittävästi alempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta ja keskimääräinen yksikkötuotantokustannus (ks. taulukko 9), ja tämän seurauksena unionin myyntihintoihin kohdistui voimakas hintapaine.

(123)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(124)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(125)

Vertailu osoitti yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan unionin markkinoilla 12 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(126)

Komissio vahvisti muista maista kuin Intiasta unioniin suuntautuvan ruostumattomien terästankojen tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella ja tämän tuonnin markkinaosuuden vertaamalla tuontimäärää unionin kulutukseen (ks. taulukko 2).

(127)

Ruostumattomien terästankojen tuontimäärä muista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5

Ruostumattomien terästankojen tuonti muista maista

(128)

Tuontimäärä muista kolmansista maista kuin Intiasta väheni 8 prosenttia, kun taas Intiasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 64 prosenttia.

(129)

Tarkastelujaksolla muista maista kuin Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni 8 prosentista 6 prosenttiin, kun taas Intiasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 10 prosentista 14 prosenttiin.

(130)

Intian jälkeen kahden suurimman tuojamaan markkinaosuudet pienenivät tarkastelujaksolla: Sveitsin markkinaosuus putosi 4 prosentista 3 prosenttiin ja Ukrainan 2 prosentista 1 prosenttiin.

(131)

Unionin kulutuksen kasvaessa 16 prosenttia ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden pienentyessä 3 prosenttia tarkastelujaksolla tämä tarkoitti sitä, että Intiasta tuleva tuonti supisti unionin tuotannonalan markkinaosuuden lisäksi myös muun tuonnin markkinaosuutta.

(132)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta laski paljon hitaammin kuin Intiasta tulevan tuonnin hinta. Niiden tuontihinnat laskivat 6 prosenttia, kun taas Intian tuontihinnat laskivat 14 prosenttia.

(133)

Sveitsistä ja Ukrainasta tulevan tuonnin hinnat olivat keskimäärin merkittävästi korkeammat kuin Intiasta tulevan tuonnin hinnat koko tarkastelujakson ajan. Nämä hinnat eivät kuitenkaan ole välttämättä suoraan vertailukelpoisia, koska erilainen tuotevalikoima vaikuttaa keskimääräiseen hintaan.

(134)

Tuontimäärät erityisesti Sveitsistä (+ 7 %) ja Ukrainasta (– 16 %) tai yleisesti kaikista muista kolmansista maista (– 8 %) eivät myöskään noudattaneet samanlaista voimakasta kasvusuuntausta kuin Intiasta tuleva tuonti (+ 64 %).

(135)

Intiasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi yli 17 000 tonnia tarkastelujaksolla, ja samaan aikaan Ukrainasta tulevan tuonnin määrä väheni noin 700 tonnia, Sveitsistä tulevan tuonnin määrä lisääntyi noin 700 tonnia ja kaikista muista kolmansista maista (Sveitsi ja Ukraina mukaan lukien) tulevan tuonnin määrä lisääntyi noin 1 700 tonnia.

(136)

Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon Sveitsistä ja Ukrainasta tulevan tuonnin huomattavasti vähäisempi määrä Intiaan verrattuna ei ole mitään viitteitä siitä, että näistä kahdesta maasta tuleva tuonti olisi aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(137)

Muista maista kuin Intiasta (mukaan luettuna Sveitsistä ja Ukrainasta) tulevan tuonnin hinnat ovat keskimäärin korkeammat kuin Intiasta tulevan tuonnin, ja sen markkinaosuus supistui 2 prosenttia tarkastelujaksolla.

(138)

Komissio tutki perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti tuetun tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan ja arvioi kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(139)

Kuten 12 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(140)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit.

(141)

Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelupyyntöön sisältyvien tietojen, Euroferin toimittamien tietojen ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tarkastettujen kyselyvastausten perusteella. Tiedot liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin.

(142)

Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tarkastettujen tietojen perusteella.

(143)

Kumpaakin ryhmää koskevien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(144)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista.

(145)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(146)

Unionin tuotannonalan kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste unionin tuottajien osalta

(147)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä lisääntyi 14 prosenttia tarkastelujakson aikana. Vuosikohtainen analyysi osoittaa, että tuotantomäärä väheni ensin 6 prosenttia vuonna 2013 ja kasvoi sitten vähitellen 16 prosenttiyksikköä vuonna 2014 ja vielä 4 prosenttiyksikköä vuonna 2015, minkä jälkeen se pysyi samalla tasolla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(148)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti lisääntyi 4 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(149)

Tuotantomäärän lisääntymisen seurauksena unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste kasvoi 10 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(150)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionissa ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Unionin tuottajien myyntimäärä ja markkinaosuus

(151)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla lisääntyi tarkastelujaksolla noin 13 prosenttia eli yli 28 000 tonnia, mikä on alle markkinoiden 16 prosentin kasvun (ks. taulukko 2).

(152)

Vuosikohtainen analyysi osoittaa, että ensin myyntimäärä väheni 4 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä ja kasvoi myöhemmin 12 prosenttiyksikköä vuonna 2014, 3 prosenttiyksikköä vuonna 2015 ja vielä 2 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(153)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni 3 prosenttia tarkastelujakson aikana vuosien 2012 ja 2013 tasolta 82 prosentista 79 prosenttiin vuoden 2014 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(154)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 16 prosenttia eli yli 44 000 tonnia. Unionin tuotannonalan myyntimäärä lisääntyi 13 prosenttia eli yli 23 000 tonnia, mutta siitä huolimatta sen markkinaosuus supistui 4 prosenttiyksikköä.

(155)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Unionin tuottajien työllisyys ja tuottavuus

(156)

Unionin tuotannonalan työllisyys pysyi samalla tasolla tarkastelujakson aikana.

(157)

Koska tuotanto kasvoi 14 prosenttia tarkastelujaksolla, myös tuottavuus kasvoi 14 prosenttia saman jakson aikana. Vuosikohtainen analyysi osoittaa, että ensin tuottavuus väheni 6 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä ja kasvoi myöhemmin 16 prosenttiyksikköä vuonna 2014 ja vielä 4 prosenttiyksikköä vuonna 2015 ja pysyi sitten samalla tasolla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(158)

Komissio vahvisti, että Intiasta peräisin olevien ruostumattomien teräsputkien tuonti unionin markkinoille jatkui tuetuin hinnoin. Intian osalta vahvistettu tukimarginaali oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana selvästi vähimmäistason yläpuolella, kuten 100 kappaleessa kuvataan.

(159)

Tämä osui ajallisesti yksiin Intiasta tulevan tuonnin hintojen 14 prosentin laskun kanssa tarkastelujaksolla. Tämän seurauksena unionin tuotannonala ei kyennyt täysin saamaan hyötyä voimassa olevista tasoitustoimenpiteistä, koska sen markkinaosuus supistui 4 prosenttia ja kannattavuus heikkeni lähes 5 prosenttiyksikköä.

(160)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset myyntihinnat unionissa ja yksikkökustannukset

(161)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkökohtainen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski vakaasti 22 prosenttia tarkastelujaksolla niin, että se oli 2 482 euroa/tonni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan oli mukautettava hintojaan alaspäin ottaakseen huomioon ruostumattomien teräsputkien markkinoilla tapahtuvan myyntihintojen yleisen laskun.

(162)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset tuotantokustannukset laskivat vähemmän eli 18 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tärkein tekijä, joka vaikutti tuotannon yksikkökustannusten laskuun, oli raaka-aineen hintojen lasku, mutta vaikutusta oli myös tuottavuuden kohoamisella.

(163)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(164)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat tarkastelujaksolla vain vähän eli 3 prosenttia.

(165)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(166)

Unionin tuotannonalan loppuvarastojen taso pieneni 16 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla varastot olivat noin 5 prosenttia niiden tuotannosta.

(167)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(168)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(169)

Unionin tuotannonalan kannattavuus laski asteittain: vuonna 2012 se oli 8,1 prosenttia ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 3,3 prosenttia, eli laskua oli 59 prosenttia. Vuosikohtainen analyysi osoittaa, että ensin kannattavuus väheni jyrkästi 53 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä ja lisääntyi myöhemmin 32 prosenttiyksikköä vuonna 2014, väheni hieman eli 3 prosenttiyksikköä vuonna 2015 ja väheni jälleen jyrkästi eli 35 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(170)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuotannonalan kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta pieneni tarkastelujaksolla 42 prosenttia. Vuosikohtainen analyysi osoittaa indikaattorin epävakaan kehityksen. Ensin kassavirta väheni jyrkästi 66 prosenttia vuosien 2012 ja 2013 välillä ja lisääntyi myöhemmin 60 prosenttiyksikköä vuonna 2014, väheni hieman eli 6 prosenttiyksikköä vuonna 2015, minkä jälkeen se väheni jälleen jyrkästi eli 42 prosenttiyksikköä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(171)

Unionin tuotannonalan kassavirran huomattava pieneneminen johtui pääasiassa 169 kappaleessa kuvatusta kannattavuuden merkittävästä laskusta.

(172)

Tarkastelujakson aikana unionin tuotannonalan vuotuiset investoinnit samankaltaiseen tuotteeseen supistuivat 9 prosenttia eli vuoden 2012 tasolta 7,7 miljoonasta eurosta 7,0 miljoonaan euroon tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(173)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Unionin tuotannonalan investointien tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä supistui tarkastelujaksolla 47 prosenttia.

(174)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta useimmat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti ja unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni tarkastelujaksolla.

(175)

Unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan 4 prosenttia, ja sen tuotot olivat jatkuvasti alemmat ja kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto vähenivät.

(176)

Tämä negatiivinen kehitys tapahtui samanaikaisesti, kun unionin kulutus kasvoi merkittävästi eli 16 prosenttia tarkastelujaksolla. Samaan aikaan Intiasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla lisääntyivät jatkuvasti.

(177)

Intiasta tuetusti tuleva tuonti alitti unionin tuotannonalan hinnat 12 prosentilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja aiheutti hintapainetta. Hintapaine tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana oli suurempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, jossa hintojen alittavuus oli alle 2 prosenttia.

(178)

Sen vuoksi unionin tuotannonalan oli alennettava myyntihintojaan pyrkiessään rajoittamaan markkinaosuuden menetystä. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan voitto – vaikka se oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhä positiivinen (3,3 prosenttia) – oli pienempi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettu 9,5 prosentin tavoitevoitto.

(179)

Samaan aikaan muista maista kuin Intiasta tulevien ruostumattomien teräsputkien tuonnin hinnat olivat korkeammat kuin Intiasta tulevan tuonnin, ja ne menettivät markkinaosuuttaan 2 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. 133 kappale).

(180)

Sen vuoksi komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutui edelleen vahinkoa tarkastelujaksolla ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(181)

Vahingon jatkumisen todennäköisyyden määrittämiseksi siinä tapauksessa, että Intiaan kohdistuvat toimenpiteet kumotaan, komissio analysoi tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia Intiassa, vientiä Intiasta muihin kolmansiin maihin ja unionin markkinoiden houkuttelevuutta.

(182)

Kuten 105 kappaleessa selitetään, Intian käyttämätön kapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla varovaisten arvioiden mukaan yli 156 000 tonnia, mikä yksistään on 50 prosenttia unionin kulutuksesta samalla kaudella.

(183)

Komissio totesi myös, että kun Virajin tulli putosi 3 kappaleessa tarkoitetun tarkastelun tuloksena 0 prosenttiin vuonna 2013, tämä tuottaja kasvatti merkittävästi läsnäoloaan unionin markkinoilla.

(184)

Vuoden 2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä Virajilla oli enemmistöosuus Intiasta unioniin suuntautuvassa tuonnissa. Virajin harjoittama tuonti lähes kolminkertaistui tällä kaudella ja sen osuus kasvoi yli 60 prosenttia.

(185)

Samalla kaudella Intiasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi 64 prosenttia ja sen markkinaosuus unionin markkinoilla kasvoi 40 prosenttia. Valtaosa tästä kasvusta johtui Virajin harjoittaman tuonnin merkittävästä lisääntymisestä. Tämä osoittaa, että unionin markkinoiden houkuttelevuus lisääntyi intialaisten tuottajien kannalta. Samalla kaudella unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan 3 prosenttiyksikköä ja sen kannattavuus pieneni lähes 5 prosenttiyksikköä, minkä vuoksi sen tilanne heikkeni.

(186)

Intiasta muihin maihin suuntautuvan viennin hinnat olivat vastaavalla tasolla kuin unioniin suuntautuvan viennin.

(187)

Unionin markkinoiden houkuttelevuuden (ks. 105, 182 ja 183 kappale) vuoksi ainakin osa käyttämättömästä kapasiteetista ohjataan suurella todennäköisyydellä unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan. Lisäksi intialaiset tuottajat ovat voimakkaasti vientiin suuntautuneita, kuten 107 kappaleessa kuvataan.

(188)

Intiasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin myyntihinnat 12 prosentilla. Tämä osoittaa, mikä voisi olla Intiasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan. Tämän perusteella on todennäköistä, että hintapaine unionin markkinoilla lisääntyy merkittävästi, jos toimenpiteet kumotaan, mikä heikentäisi entisestään unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(189)

Tämän perusteella voidaan todeta, että jos toimenpiteet kumotaan, intialaiset vientiä harjoittavat tuottajat kasvattavat todennäköisesti tuontimääriään ja markkinaosuuksiaan unionin markkinoilla unionin tuotannonalan myyntihinnat merkittävästi alittavilla tuetuilla hinnoilla.

(190)

Tämä lisäisi hintapainetta unionin markkinoilla, millä on negatiivinen vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen ja rahoitustilanteeseen, ja se heikentää edelleen unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(191)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että vahingon jatkuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

(192)

Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Intiaan kohdistuvien voimassa olevien tasoitustoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista.

(193)

Unionin etua määritettäessä komissio arvioi kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(194)

Tämän perusteella komissio tutki, oliko tuen jatkumisen ja vahingon jatkumisen todennäköisyyttä koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista.

(195)

Toimenpiteiden voimassaolo ei estänyt sitä, että unionin tuotannonala menetti markkinaosuuttaan 4 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. 153 kappale).

(196)

Komissio päätteli myös 188 kappaleessa, että unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi, jos Intian vastaisten tasoitustoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(197)

Sen vuoksi komissio päätteli, että Intian vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen olisi unionin edun mukaista.

(198)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kahdelle yhteistyössä toimineelle tuojalle. Kumpikaan niistä ei kuitenkaan vastannut eikä toiminut muutoinkaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa (ks. 23 kappale). Muitakaan tuojia ei ilmoittautunut.

(199)

Sen vuoksi komissio päätteli, että ei ollut mitään viitteitä siitä, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen vaikuttaisi kielteisesti tuojiin siten, että kielteiset vaikutukset olisivat toimenpiteiden myönteisiä vaikutuksia suuremmat.

(200)

Yksikään unionin käyttäjä ei ilmoittautunut vireillepanon jälkeen eikä toiminut muutoinkaan yhteistyössä tässä tutkimuksessa (ks. 20 kappale).

(201)

Ruostumattomia teräsputkia käytetään erilaisiin käyttötarkoituksiin esimerkiksi autoteollisuudessa, kodinkoneissa sekä lääketieteellisissä ja laboratoriovälineissä.

(202)

Käyttäjät ovat kuitenkin vain välivaiheen toimijoita, jotka tuottavat ja toimittavat osia edellä mainittuihin käyttötarkoituksiin, kuten komissio havaitsi alkuperäisessä tutkimuksessa.

(203)

Näin ollen nämä käyttäjät ovat sellaisessa asemassa, että ne pystyvät siirtämään tasoitustulleista johtuvan hintojen kohoamisen kokonaan tai lähes kokonaan loppukäyttäjille, joihin toimenpiteiden vaikutus on mitätön.

(204)

Nämä päätelmät vahvistettiin tässä tarkastelussa, koska tutkimuksessa ei tullut esiin mitään seikkoja, jotka olisivat tehneet pätemättömiksi nämä alkuperäiset päätelmät voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönoton jälkeisellä kaudella.

(205)

Vaikka toimenpiteet ovat olleet voimassa vuodesta 2011 lähtien, unionin käyttäjät hankkivat tarkasteltavana olevaa tuotetta edelleen myös Intiasta. Käyttäjät eivät toimittaneet mitään tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että niillä olisi ollut vaikeuksia löytää muita hankintalähteitä, eikä tutkimuksessa siis käynyt ilmi tällaisia tietoja.

(206)

Tämän perusteella ja ottaen huomioon alkuperäisessä tutkimuksessa tehdyt päätelmät komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon jatkamisella ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta käyttäjiin.

(207)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista jatkaa nykyisten toimenpiteiden voimassaoloa Intiasta peräisin olevien ruostumattomien teräsputkien tuonnissa.

(208)

Kaikille asianomaisille osapuolille on ilmoitettu ne olennaiset tosiseikat ja huomiot, joiden perusteella tasoitustoimenpiteet on tarkoitus pitää voimassa. Niille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

(209)

Edellä esitetyistä näkökohdista seuraa, että perusasetuksen 18 artiklan nojalla lopullista tullia koskevalla asetuksella, sellaisena kuin se on muutettuna muutosasetuksella, käyttöön otetut Intiasta peräisin olevien ruostumattomien teräputkien tuonnissa sovellettavat tasoitustoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(210)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä tasoitustulleja sovelletaan ainoastaan näiden yritysten eli erikseen mainittujen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yrityksen (erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset mukaan luettuina) nimeä ja osoitetta ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa, sen valmistaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan siihen on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(211)

Kaikki näiden yksilöllisten tasoitustullien soveltamiseen liittyvät pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimen muutoksesta tai uuden tuotanto- tai myyntiyksikön perustamisesta johtuvat) on toimitettava viipymättä komissiolle (7), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai uuteen tuotanto- tai myyntiyksikköön mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkina- ja vientimyynnin muutoksia. Asetusta muutetaan tarvittaessa saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelo ajan tasalle.

(212)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (8) 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean antaman lausunnon mukaiset,