(1)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan nauta-, lammas- ja vuohieläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Sitä sovelletaan sekä elävien eläinten että eläinperäisten tuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sekä tietyissä erityistapauksissa niiden vientiin.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 7 artiklan 1 kohdassa kielletään eläinvalkuaisen käyttö märehtijöiden ruokinnassa. Asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa kielto laajennetaan koskemaan muita eläimiä kuin märehtijöitä ja sitä rajoitetaan asetuksen liitteen IV mukaisesti siltä osin kuin on kyse kyseisten eläinten ruokinnasta eläinperäisillä tuotteilla.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV laajennetaan 7 artiklan 1 kohdassa säädetty kielto koskemaan muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokintaa, lukuun ottamatta lihaa syövien turkiseläinten ruokintaa, muun muassa käsitellyllä eläinvalkuaisella. Liitteessä IV olevan II luvun c alakohdassa sallitaan kuitenkin poikkeuksellisesti ja tietyin edellytyksin yksinomaan vesiviljelyeläinten ruokkiminen muista kuin märehtijöistä saadulla käsitellyllä eläinvalkuaisella, edellyttäen että käsitelty eläinvalkuainen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset on tuotettu asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun D jakson mukaisesti. Kyseisessä jaksossa edellytetään tätä nykyä, että tällaisen käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon käytetyt eläimistä saatavat sivutuotteet on saatu teurastamoista tai leikkaamoista. Kun otetaan huomioon hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoprosessi, tätä vaatimusta ei voida täyttää hyönteisten ollessa kyseessä. Hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen käyttöä ei tämän seurauksena nykyisin sallita vesieläinten rehussa.

(4)

Useissa jäsenvaltioissa on alettu kasvattaa hyönteisiä niistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja muiden hyönteisistä johdettujen tuotteiden tuottamiseksi käytettäviksi lemmikkieläinten ruokaan. Tämä tuotanto tapahtuu jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisen kansallisten valvontajärjestelmien mukaisesti. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kasvatetut hyönteiset voivat toimia kestävänä vaihtoehtona muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokintaan tarkoitetun eläinvalkuaisen perinteisille lähteille.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’EFSA’, julkaisi 8 päivänä lokakuuta 2015 tieteellisen lausunnon siitä, millainen riski hyönteisten tuotantoon ja käyttöön elintarvikkeissa ja rehussa liittyy (3). Mitä tulee prionien esiintymiseen liittyviin riskeihin, EFSA toteaa, että verrattuna vaarojen esiintymiseen nykyisin sallituissa eläinperäisissä valkuaislähteissä, vaarojen esiintymisen käsittelemättömissä hyönteisissä odotetaan olevan samantasoista tai vähäisempää, kunhan hyönteisiä ruokitaan alustoilla, joissa ei ole märehtijä- tai ihmisperäistä (lanta)ainesta. Koska hyönteisten käsittely voi entisestään vähentää biologisten vaaratekijöiden esiintymistä, kyseinen toteamus pitää paikkansa myös, kun on kyse hyönteisistä saaduista käsitellyistä eläinvalkuaisista.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 6 kohdassa vahvistetun ”tuotantoeläimen” määritelmän mukaisesti hyönteisiä, joita kasvatetaan hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuottamiseksi, on pidettävä tuotantoeläiminä, ja niihin sovelletaan sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 7 artiklassa ja liitteessä IV vahvistettua ruokintakieltoa sekä asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 vahvistettuja eläinten ruokintaa koskevia sääntöjä. Näin ollen märehtijöiden valkuaisaineiden, ruokajätteen, liha-luujauhon ja lannan käyttö on kiellettyä hyönteisten ruokinnassa. Ulosteiden käyttö eläinten ravinnoksi on lisäksi kielletty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2009 (4) liitteen III mukaisesti.

(7)

Hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ja tällaista käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävät rehuseokset olisi näin ollen sallittava vesiviljelyeläinten ruokinnassa. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan II luvun c alakohtaa olisi siksi muutettava vastaavasti, ja mainitun asetuksen liitteessä IV olevaan IV lukuun olisi sisällytettävä jakso, jossa vahvistetaan TSE:ihin liittyvät edellytykset kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotannolle.

(8)

Vastaavasti kuin on jo toimittu vesiviljelyeläinten ruokintaan tarkoitettujen muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten kohdalla, olisi vahvistettava erityiset edellytykset hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoa ja käyttöä varten, jotta vältetään muista sellaisista valkuaisista, jotka saattavat aiheuttaa TSE-riskin märehtijöille, aiheutuvan mahdollisen ristikontaminaation riski. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun A jaksossa vahvistettuja edellytyksiä vastaavasti hyönteisistä saatu käsitelty eläinvalkuainen olisi tuotettava laitoksissa, joissa tuotetaan yksinomaan kasvatetuista hyönteisistä saatuja tuotteita.

(9)

Oikeusvarmuuden vuoksi on lisäksi aiheellista lisätä asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteeseen I kasvatettujen hyönteisten määritelmä.

(10)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteitä I ja IV olisi muutettava.

(11)

Komission asetuksen (EU) N:o 142/2011 (5) liitteessä X vahvistetaan säännöt asetuksen (EY) N:o 1069/2009 panemiseksi täytäntöön, mukaan luettuina parametrit tuotantoeläinten ruokintaan tarkoitetun turvallisen eläinperäisen rehun tuotannolle. Ainoastaan asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteen X vaatimusten mukaisia eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita saa syöttää muille tuotantoeläimille kuin turkiseläimille. Mainitun asetuksen liitteessä X esitetyt säännökset eivät kata eläviä hyönteisiä ja kuivattuja hyönteisiä tuotantoeläinten rehussa, mutta kuivattujen hyönteisten käyttöön lemmikkieläinten ruoassa tai ruokana sovelletaan edellä mainitun asetuksen liitteessä XIII esitettyjä säännöksiä.

(12)

Kun asetusta (EY) N:o 999/2001 muutetaan hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen sallimiseksi vesiviljelyeläinten ruokinnassa, samalla avautuu todennäköisesti tilaisuus harjoittaa unionissa suurimittaisempaa hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoa. Nykyistä pienimittaista hyönteisten kasvatusta lemmikkieläinten ruoaksi voidaan riittävällä tavalla käsitellä nykyisissä kansallisissa valvontajärjestelmissä, mutta eläinten terveyttä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä tai ympäristöön kohdistuvia riskejä käsittelevät unionin säännökset ovat aiheellisia, jotta voidaan varmistaa, että laajamittainen hyönteisten kasvatus unionissa on turvallista. Unionissa kasvatettavat hyönteislajit eivät saisi olla patogeenisiä eikä niillä saisi olla muitakaan haitallisia vaikutuksia kasvien, eläinten tai ihmisten terveyteen. Niiden ei pitäisi olla ihmisten, eläinten tai kasvien patogeenien vektoreiksi tunnustettuja lajeja, suojeltavia lajeja eikä haitallisiksi määriteltyjä vieraslajeja. Ottaen huomioon nämä kansalliset riskinarvioinnit ja EFSAn 8 päivänä lokakuuta 2015 antaman lausunnon seuraavat hyönteislajit olisi katsottava unionissa tätä nykyä kasvatettaviksi hyönteislajeiksi, jotka täyttävät edellä mainitut turvallisuusedellytykset rehukäyttöön tapahtuvaa hyönteistuotantoa silmällä pitäen: sotilaskärpänen (Hermetia illucens), huonekärpänen (Musca domestica), jauhopukki (Tenebrio molitor), kanatunkkari (Alphitobius diaperinus), kotisirkka (Acheta domesticus), trooppinen kotisirkka (Gryllodes sigillatus) ja kenttäsirkka (Gryllus assimilis).

(13)

Asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitettä X olisi tämän vuoksi muutettava siten, että lisätään sen II luvussa olevaan 1 jaksoon luettelo hyönteislajeista, joita voidaan käyttää kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon. Tämän luettelon olisi sisällettävä edellä mainitut hyönteislajit, ja sitä voidaan muuttaa tulevaisuudessa, kun on ensin arvioitu kyseisestä hyönteislajista eläinten terveydelle, kansanterveydelle, kasvien terveydelle tai ympäristölle aiheutuvat riskit.

(14)

Asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XIV esitetään vaatimukset eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden tuonnille kolmansista maista. Turvallisuusvaatimuksia, joita sovelletaan vesiviljelyeläinten rehussa käytettäväksi tarkoitettujen hyönteisten kasvatukseen ja kyseisistä hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen markkinoille saattamiseen erityisesti käytettävien hyönteislajien ja sen rehun osalta, jota hyönteisille saa antaa, olisi sovellettava myös kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin. Asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XIV olevan I luvun 1 ja 2 jaksoa olisi tämän vuoksi muutettava, jotta voidaan vahvistaa kyseiset unioniin suuntautuvaa tuontia koskevat vaatimukset.

(15)

Asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XV vahvistetaan terveystodistusten mallit eläimistä saatavien sivutuotteiden tuontiin unioniin. Kyseisen asetuksen liitteessä XV olevassa 1 luvussa esitettyä terveystodistuksen mallia sovelletaan käsitellyn eläinvalkuaisen tuontiin unioniin. Kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuontia varten olisi vahvistettava uusi terveystodistuksen malli, johon olisi sisällyttävä erityisvaatimukset tällaisten hyönteisten kasvattamiseksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XIV mainitun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoa varten sekä muut asiaan liittyvät vaatimukset, jotka koskevat käsitellyn eläinvalkuaisen tuontia. Tämän vuoksi liitteessä XV olevaan 1 lukuun olisi sisällytettävä uusi terveystodistuksen malli kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuontia varten.

(16)

Lisäksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä XV olevaan 1 lukuun sisällytettävässä uudessa terveystodistuksen mallissa olisi otettava huomioon komission asetuksella (EU) 2016/1396 (6) tehdyt muutokset TSE:ihin liittyviin vaatimuksiin, joita sovelletaan nauta-, lammas- ja vuohieläimistä saatavien sivutuotteiden ja johdettujen tuotteiden tuontiin, siten kuin siitä säädetään asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IX olevassa D luvussa.

(17)

Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteitä X, XIV ja XV olisi muutettava.

(18)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan III luvun A jaksossa vahvistetaan vaatimukset tarkoituksena estää irtotavarana olevien kalajauhon, eläinperäisen dikalsiumfosfaatin ja trikalsiumfosfaatin, muista kuin märehtijöistä saatujen verituotteiden ja näitä tuotteita sisältävien rehuseosten, jotka on tarkoitettu muiden tuotantoeläinten kuin märehtijöiden ruokkimiseen, sekä märehtijöille tarkoitetun rehun välinen ristikontaminaatio kuljetuksen aikana. Ottaen huomioon, että samanlainen ristikontaminaation riski on olemassa, kun näitä aineksia varastoidaan irtotavarana, asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan III luvun A jakson vaatimukset olisi laajennettava kattamaan irtotavarana olevien kalajauhon, eläinperäisen dikalsiumfosfaatin ja trikalsiumfosfaatin, muista kuin märehtijöistä saatujen verituotteiden ja näitä aineksia sisältävien rehuseosten varastointi.

(19)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun B jaksossa vahvistetaan vaatimukset tarkoituksena estää irtotavarana olevien rehuaineiden ja rehuseosten, jotka sisältävät märehtijöistä peräisin olevia muita tuotteita kuin maitoa ja maitopohjaisia tuotteita, eläinperäistä dikalsiumfosfaattia ja trikalsiumfosfaattia ja hydroloituja proteiineja märehtijöiden vuodista ja nahoista, ja muille tuotantoeläimille kuin turkiseläimille tarkoitetun rehun välinen ristikontaminaatio kuljetuksen aikana. Ottaen huomioon, että samanlainen ristikontaminaation riski on olemassa, kun näitä aineksia varastoidaan irtotavarana, asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun B jakson vaatimukset olisi laajennettava kattamaan irtotavarana olevien rehuaineiden ja rehuseosten, jotka sisältävät märehtijöistä peräisin olevia muita tuotteita kuin maitoa ja maitopohjaisia tuotteita, eläinperäistä dikalsiumfosfaattia ja trikalsiumfosfaattia ja hydroloituja proteiineja märehtijöiden vuodista ja nahoista, varastointi.

(20)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun D jakson a alakohdassa edellytetään, että vesiviljelyeläinten ruokintaan käytettäväksi tarkoitetun muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen, kalajauhoa lukuun ottamatta, tuotantoon tarkoitetut eläimistä saatavat sivutuotteet on saatava joko teurastamoista, joissa ei teurasteta märehtijöitä, tai leikkaamoista, joissa ei tehdä luuttomaksi tai leikata märehtijöiden lihaa. Kyseisessä a alakohdassa säädetään tätä vaatimusta koskevasta poikkeuksesta sellaisten teurastamoiden kohdalla, jotka toteuttavat tehokkaita toimenpiteitä märehtijöiden ja muiden kuin märehtijöiden sivutuotteiden välisen ristikontaminaation ehkäisemiseksi ja jotka toimivaltainen viranomainen tarkastaa ja joille se antaa tältä pohjalta luvan.

(21)

Jotta vesiviljelyeläinten ruokintaan käytettäväksi tarkoitetun tai vientiin tarkoitetun muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tuotantoon olisi mahdollista käyttää useammantyyppisiä raaka-aineita, on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun D jakson a alakohtaa, jotta voitaisiin sallia muista laitoksista kuin teurastamoista tai leikkaamoista peräisin olevien eläimistä saatavien sivutuotteiden käyttö, edellyttäen että kyseisissä muissa laitoksissa käsitellään yksinomaan muita kuin märehtijöistä saatuja aineksia tai että ne ovat saaneet toimivaltaiselta viranomaiselta luvan paikan päällä tehdyn tarkastuksen jälkeen samojen kanavointivaatimusten pohjalta kuin jotka on esitetty teurastamoita koskevassa nykyisessä poikkeuksessa, kunhan kyseiset kanavointivaatimukset tarjoavat tarvittavat takeet siitä, että ristikontaminaatio on ehkäisty ja hallinnassa. Lisäksi on aiheellista ulottaa teurastamoita koskeva nykyinen poikkeus koskemaan leikkaamoja, edellyttäen että sovelletaan samoja kanavointivaatimuksia. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun D jaksoa olisi muutettava.

(22)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun A jakson b alakohdassa edellytetään, että kalajauhon tai kalajauhoa sisältävien rehuseosten mukana olevissa kaupallisissa asiakirjoissa tai terveystodistuksissa ja kaikissa tällaisia tuotteita sisältävissä pakkauksissa on oltava selkeä merkintä ”Sisältää kalajauhoa – ei saa syöttää märehtijöille”. Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua kaupallista asiakirjaa tai terveystodistusta ei kuitenkaan edellytetä rehuseoksilta. Tämän vuoksi on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun A jakson b alakohtaa sen selventämiseksi, että kalajauhoa sisältävissä rehuseoksissa merkintä ”Sisältää kalajauhoa – ei saa syöttää märehtijöille” olisi lisättävä ainoastaan rehuseoksen etikettiin. Myös asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun B jaksoa, C jakson d alakohtaa ja D jakson e alakohtaa olisi muutettava tältä osin.

(23)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun C jaksossa kielletään rehun tuottaminen muille tuotantoeläimille kuin turkiseläimille laitoksissa, joissa tuotetaan lemmikkieläinten ruokaa tai turkiseläinten rehua, joka sisältää märehtijöistä peräisin olevia tuotteita, joiden käyttö on kiellettyä muiden tuotantoeläinten kuin turkiseläinten rehussa. Samanlainen kielto olisi vahvistettava laitoksille, joissa tuotetaan lemmikkieläinten ruokaa tai turkiseläinten rehua, joka sisältää muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, kalajauhoa lukuun ottamatta, jotta varmistetaan, ettei muiden tuotantoeläinten kuin turkiseläinten tai vesiviljelyeläinten rehu pääse saastumaan tällaisessa rehussa kielletyillä tuotteilla. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun C jaksoa olisi muutettava.

(24)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun E jakson 1 kohdassa kielletään märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen vienti. Kyseisen vaatimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli torjua naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) leviämistä aikana, jolloin unionissa puhkesi BSE-epidemia ja Eurooppa oli alue, joka kärsi eniten epidemiasta koko maailmassa. Unionin BSE-tilanne on kuitenkin kohentunut merkittävästi. Unionissa ilmoitettiin vuonna 2015 viisi BSE-tapausta verrattuna 2 166 ilmoitettuun tapaukseen vuonna 2001. BSE-tilanteen paraneminen unionissa näkyy siinä, että komission päätöksen 2007/453/EY (7) mukaan 23 jäsenvaltiossa BSE-riski on nyt merkityksettömän alhainen Maailman eläintautijärjestön (OIE) kansainvälisellä tasolla tunnustaman BSE-riskiaseman mukaan.

(25)

Märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen vientikielto olisi tämän vuoksi poistettava ja korvattava pakollisilla erityisedellytyksillä, jotta voidaan vähentää kauppaan kohdistuvaa rasitetta ja saada toimet vastaamaan BSE:n nykyistä epidemiologista tilannetta. Näillä edellytyksillä olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan, että vietävät tuotteet eivät sisällä liha-luujauhoa, jonka vienti ei ole sallittua asetuksen (EY) N:o 1069/2009 43 artiklan 3 kohdan mukaan. Koska liha-luujauho saattaa sisältää erikseen määriteltyä riskiainesta tai on ehkä saatu eläimistä, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu muista syistä kuin ihmisravinnoksi teurastamista varten, liha-luujauhoon liittyy suurempi BSE-riski eikä sitä näin ollen saisi viedä.

(26)

Sen varmistamiseksi, että maasta viety märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen ei sisällä liha-luujauhoa eikä sitä käytetä muihin kuin unionin lainsäädännössä sallittuihin tarkoituksiin, märehtijöistä saatu käsitelty eläinvalkuainen olisi virallisen valvonnan mahdollistamiseksi kuljetettava sinetöidyissä säiliöissä suoraan jalostuslaitoksesta paikkaan, josta ne poistuvat unionin alueelta – kyseessä olisi oltava komission päätöksen 2009/821/EY (8) liitteessä I lueteltu rajatarkastusasema. Tällainen virallinen valvonta olisi suoritettava käyttäen nykyisiä virallisen valvonnan menettelyjä eli eritoten asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä VIII olevan III luvun 6 kohdassa vahvistetun mallin mukaista kaupallista asiakirjaa sekä komission päätöksellä 2004/292/EY (9) käyttöön otetun yhdennetyn eläinlääkinnällisen tietojärjestelmän (Traces-järjestelmä) kautta tapahtuvaa toimivaltaisten viranomaisten välistä viestintää.

(27)

Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 24 artiklan mukaisesti jalostuslaitos on hyväksyttävä luokkaan 3 kuuluvan aineksen käsittelyyn ja saman asetuksen 45 artiklan mukaisesti siihen on kohdistettava säännöllisiä virallisia tarkastuksia, muun muassa siltä osin kuin on kyse mainitussa asetuksessa edellytetystä luokkaan 1 ja 2 kuuluvan aineksen pysyvästä merkitsemisestä silloin, kun jalostuslaitos on myös hyväksytty käsittelemään luokkaan 1 ja/tai 2 kuuluvaa ainesta.

(28)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun E jakson 2 kohdassa edellytetään, että vientiin tarkoitetut rehuseokset, jotka sisältävät muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista, on tuotettu tiettyjen vaatimusten mukaisesti, ja siinä viitataan erityisesti kyseisen asetuksen liitteessä IV olevan V luvun A jakson e alakohtaan, jossa puolestaan viitataan kyseisen liitteen IV luvun D jaksoon. Koska tällaiset ristiinviittaukset ovat johtaneet toisistaan poikkeaviin tulkintoihin, on aiheellista muotoilla uudelleen asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun E jakson 2 kohta, jotta selkeytetään vaatimuksia, joita sovelletaan unionista vietäviksi tarkoitettujen muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen tai tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoon.

(29)

Erityisesti asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun E jakson 2 kohdan b alakohdassa oleva viittaus, joka koskee muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten vientiä, kyseisen liitteen IV luvun D jakson d alakohtaan, joka koskee muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoa vesiviljelyeläinten ruokintaan, ei sovellu kaikkiin tapauksiin. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan IV luvun D jakson 2 kohdassa edellytetään, että rehuseoksia tuottavassa laitoksessa tuotetaan yksinomaan rehua vesiviljelyeläimille tai että se on saanut luvan sellaisten toimenpiteiden perusteella, jotka on toteutettu vesiviljelyeläimille tarkoitetun rehun ja muille tuotantoeläimille tarkoitetun rehun välisen ristikontaminaation välttämiseksi viennin ollessa kyseessä, mutta asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV ei rajoiteta niitä lajeja, joille maasta vietyjä rehuseoksia voidaan kolmannessa maassa antaa ravinnoksi. Tässä tapauksessa on siis kyse sellaisen ristikontaminaation välttämisestä, jota esiintyy vietyjen muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten ja unionin markkinoille saatettavan muille tuotantoeläimille kuin vesiviljelyeläimille tarkoitetun rehun välillä. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun E jakson 2 kohtaa olisi muutettava.

(30)

Edellisissä johdanto-osan kappaleissa kuvatut muutokset, jotka koskevat 1) tiettyjen rehuaineiden ja rehuseosten varastointia, 2) kasvatetuista hyönteisistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen ja tällaista valkuaista sisältävien rehuseosten tuotantoa, 3) muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävien rehuseosten vientiä ja 4) muista laitoksista kuin teurastamoista ja leikkaamoista saatujen raaka-aineiden käyttöä muista kuin märehtijöistä saadun käsitellyn eläinvalkuaisen valmistuksessa, sisältävät jäsenvaltioiden toimivaltaiseen viranomaiseen kohdistuvia velvoitteita tiettyjen laitosten rekisteröimiseksi tai luvan antamiseksi niille kyseisten vaatimusten täyttyessä. Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun A jaksoa olisi tämän vuoksi muutettava, jotta siihen voidaan sisällyttää jäsenvaltioita koskeva velvoite pitää ajantasaisia luetteloita kyseisistä laitoksista ja asettaa ne julkisesti saataville.

(31)

Toimivaltaisiin viranomaisiin kohdistuvan rasitteen rajoittamiseksi toimijoiden luetteloiden julkaiseminen olisi rajattava ainoastaan niihin tapauksiin, joissa julkaiseminen on tarpeen, jotta toimijat voivat yksilöidä, mitkä mahdolliset toimittajat täyttävät asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen IV vaatimukset, ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat valvoa kyseisten vaatimusten noudattamista koko tuotantoketjussa. Liitteessä IV olevan V luvun A jaksoa olisi tämän vuoksi muutettava tilasekoittajien luetteloiden jättämiseksi julkistamisvelvoitteen ulkopuolelle.

(32)

Koska jäsenvaltiot ja toimijat tarvitsevat riittävästi aikaa mukautuakseen niihin muutoksiin, joita tällä asetuksella tehdään asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan III luvun A jaksoon tiettyjen irtotavarana olevien rehuaineiden ja rehuseosten varastoinnin osalta ja liitteessä IV olevan V luvun A, B ja C jaksoon niiden laitosten luetteloiden osalta, joiden tuotanto on asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen IV tiettyjen vaatimusten mukaista, märehtijöistä saatuja tuotteita sisältävän rehun varastoinnin osalta sekä muista kuin märehtijöistä saatua käsiteltyä eläinvalkuaista sisältävän lemmikkieläinten ruoan tuotannon osalta, kyseisiä muutoksia olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2018.

(33)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

a)

asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan III luvun A jaksoon tämän asetuksen liitteessä I olevan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tehdyt muutokset; sekä

b)

asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä IV olevan V luvun A, B ja C jaksoon tämän asetuksen liitteessä I olevan 2 kohdan d alakohdan i alakohdassa tehdyt muutokset.