3.3.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 57/1

(1)

Satamien integroiminen kokonaisuudessaan saumattomiin kuljetus- ja logistiikkaketjuihin edistäisi kasvua ja tehostaisi Euroopan laajuisen liikenneverkon käyttöä ja toimintaa sekä sisämarkkinoiden toimintaa. Tämä edellyttää nykyaikaisia satamapalveluja, jotka edistävät satamien tehokasta käyttöä ja investoinneille suotuisten olosuhteiden luomista satamien kehittämiseksi nykyisten ja tulevien liikenne- ja logistiikkavaatimusten mukaisesti.

(2)

Satamat edistävät Euroopan teollisuuden pitkän aikavälin kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla ja samalla tuovat lisäarvoa ja työpaikkoja unionin kaikille rannikkoalueille. Jotta voidaan käsitellä meriliikennealan haasteita ja parantaa kuljetus- ja logistiikkaketjujen tehokkuutta ja kestävyyttä, on tärkeää, että komission 23 päivänä toukokuuta 2013 antamaan tiedonantoon ”Satamat: kasvun moottori” sisältyvät hallinnon yksinkertaistamista koskevat toimet toteutetaan samanaikaisesti tämän asetuksen kanssa.

(3)

Komissio muistutti 3 päivänä lokakuuta 2012 antamassaan tiedonannossa ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun”, että meriliikenteen houkuttelevuus riippuu satamapalvelujen saatavuudesta, tehokkuudesta ja luotettavuudesta ja että on tarpeen käsitellä julkisen rahoituksen ja satamamaksujen läpinäkyvyyttä ja satamien hallinnoinnin yksinkertaistamista sekä tarkastella uudelleen satamapalvelujen tarjoamiselle asetettuja rajoituksia.

(4)

Satamapalvelumarkkinoille pääsyn helpottaminen sekä rahoituksen läpinäkyvyyden ja merisatamien autonomian käyttöönotto parantavat satamien käyttäjille tarjottavien palvelujen laatua ja tehokkuutta ja luovat toimintaympäristön, joka on suotuisampi satamiin tehtäville investoinneille, mikä osaltaan vähentää kuljetusten käyttäjien kustannuksia, edistää lähimerenkulkua ja helpottaa meriliikenteen integroimista rautatie-, sisävesi- ja maantieliikenteen kanssa.

(5)

Tullimenettelyjen yksinkertaistaminen voi tuoda merisatamille huomattavaa kilpailuun liittyvää taloudellista etua. Reilun kilpailun edistämiseksi ja tullimuodollisuuksien vähentämiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tärkeää noudattaa asianmukaista ja tehokasta riskeihin perustuvaa menettelytapaa. Komission on tässä yhteydessä arvioitava tarvetta toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä raportointimuodollisuuksien vähentämiseksi merisatamissa ja vilpillisen kilpailun torjumiseksi.

(6)

Satamainfrastruktuurin ja satamapalvelujen rahoitukseen ja maksuihin liittyviä läpinäkyviä, oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä säännöksiä sisältävien selkeiden puitteiden luominen on olennaisen tärkeää varmistettaessa, että satamien oma kaupallinen strategia ja investointisuunnitelmat sekä tarvittaessa kansallisen satamapolitiikan yleiset puitteet ovat täysin kilpailusääntöjen mukaisia. Erityisesti rahoitussuhteiden läpinäkyvyys mahdollistaa sen, että valtiontukia voidaan valvoa oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti, millä torjutaan markkinoiden vääristymistä. Tämän vuoksi 5 päivänä kesäkuuta 2014 annetuissa neuvoston päätelmissä komissiota kehotettiin tutkimaan merisatamien valtiontukea koskevia suuntaviivoja reilun kilpailun ja vakaan sääntelykehyksen varmistamiseksi satamainvestointeja varten.

(7)

Valtaosa unionin meriliikenteestä kulkee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1315/2013 (4) perustetun Euroopan laajuisen liikenneverkon merisatamien kautta. Jotta tämän asetuksen tavoite saavutettaisiin oikeasuhteisella tavalla luomatta tarpeettomia rasitteita muille satamille, tätä asetusta olisi sovellettava Euroopan laajuisen liikenneverkon merisatamiin, joista jokaisella on merkittävä asema Euroopan liikennejärjestelmässä joko sen vuoksi, että siellä käsitellään yli 0,1 prosenttia koko EU:n tavara- tai henkilöliikenteestä, tai koska se parantaa saarten tai syrjäseutualueiden alueellisia liikenneyhteyksiä. Tässä asetuksessa olisi kuitenkin annettava jäsenvaltioille mahdollisuus päättää, soveltavatko ne tätä asetusta kattavan verkon merisatamiin, jotka sijaitsevat syrjäisimmillä alueilla. Jäsenvaltioilla olisi myös oltava mahdollisuus ottaa käyttöön poikkeuksia, jotta ei aiheuteta kohtuutonta hallinnollista taakkaa sellaisille kattavan verkon merisatamille, joissa tämän asetuksen täysimääräinen soveltaminen ei ole perusteltua niiden vuotuisen tavaraliikennemäärän vuoksi.

(8)

Avomerellä suoritettavat luotsauspalvelut eivät suoranaisesti vaikuta satamien tehokkuuteen, koska niitä ei käytetä välittömästi satamaan saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa, eivätkä ne sen vuoksi kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(9)

Tällä asetuksella ei pitäisi millään tavoin puuttua jäsenvaltioiden merisatamiin sovellettaviin omistusoikeusjärjestelmiin, ja sen pitäisi mahdollistaa erilaiset satamarakenteet jäsenvaltioissa.

(10)

Tässä asetuksessa ei edellytetä tietynlaista merisatamien hallinnointimallia, eikä asetus vaikuta millään tavalla jäsenvaltioiden toimivaltaan tarjota unionin oikeuden mukaisesti muita kuin taloudellisia yleishyödyllisiä palveluja. Erilaiset satamien hallinnointimallit ovat mahdollisia edellyttäen, että tämän asetuksen mukaisia satamapalvelujen tarjoamisen puitteita ja rahoituksen läpinäkyvyyttä koskevia yhteisiä sääntöjä noudatetaan.

(11)

Satamapalvelujen tarjoajilla olisi oltava vapaus tarjota palvelujaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa merisatamissa perussopimuksissa määrättyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Tämän vapauden harjoittamiselle olisi kuitenkin oltava mahdollista asettaa tiettyjä ehtoja.

(12)

Tällä asetuksella ei pitäisi rajoittaa sataman hallinnointielintä tai toimivaltaista viranomaista sen perustaessa maksujärjestelmäänsä, kunhan vesiliikenteenharjoittajien tai lastin omistajien maksamat satamainfrastruktuurimaksut ovat läpinäkyviä, erityisesti helposti erotettavissa ja syrjimättömiä, sekä edistävät sellaisten infrastruktuuri- ja palvelutoimintojen ylläpitoa ja kehittämistä sekä sellaisten palvelujen tarjoamista, joita tarvitaan suorittamaan tai helpottamaan kuljetustoimia satama-alueella ja kyseisiin satamiin johtavilla vesiväylillä, jotka kuuluvat sataman hallinnointielimen toimivallan piiriin.

(13)

Satamahallinnon tehokkuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava edellyttää, että satamapalvelujen tarjoajat voivat osoittaa täyttävänsä tarvittavat vähimmäisvaatimukset palvelun suorittamiseksi asianmukaisella tavalla. Kyseisten vähimmäisvaatimusten olisi koskettava ainoastaan selkeästi määriteltyjä edellytyksiä, ja niiden on oltava läpinäkyviä, objektiivisia, syrjimättömiä, oikeasuhteisia ja kyseisen satamapalvelun tarjonnan kannalta merkityksellisiä. Tämän asetuksen yleisten tavoitteiden mukaisesti vähimmäisvaatimuksilla olisi edistettävä satamapalvelujen korkeaa laatua eikä niillä saisi ottaa käyttöön markkinaesteitä.

(14)

On tärkeää, että kaikki satamapalvelujen tarjoajat voivat sataman hallinnointielimen pyynnöstä osoittaa, että ne kykenevät palvelemaan tiettyä alusten vähimmäismäärää antamalla käyttöön tarvittavan henkilöstön ja varusteet. Niiden olisi sovellettava asianmukaisia säännöksiä ja määräyksiä mukaan lukien sovellettava työoikeus ja asianmukaiset työehtosopimukset sekä asianomaista satamaa koskevat laatuvaatimukset.

(15)

Päättäessään, täyttääkö satamapalvelujen tarjoaja hyvää mainetta koskevat vaatimukset, toimivaltaisen viranomaisen tai sataman hallinnointielimen olisi otettava huomioon, onko olemassa pakottavia perusteita epäillä satamapalvelujen tarjoajan luotettavuutta, kuten tuomioita tai rangaistuksia vakavista rikoksista tai sovellettavan unionin ja kansallisen oikeuden vakavia rikkomisia.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi voitava edellyttää sosiaali- ja työoikeuden velvoitteiden noudattamista satamapalvelujen toteuttamiseksi asianomaisessa satamassa.

(17)

Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle, ennen kuin ne tekevät päätöksen asettaa lippuvaatimus aluksille, joita käytetään pääasiassa hinaus- ja kiinnitystoimiin. Tällaisen päätöksen olisi oltava syrjimätön, sen olisi pohjauduttava läpinäkyviin ja objektiivisiin perusteisiin, eikä sillä saisi ottaa käyttöön kohtuuttomia markkinaesteitä.

(18)

Myönnettäessä sellaisia satamapalvelujen tarjoamisoikeuksia, joihin liittyy pakollisia vähimmäisvaatimuksia, tämän menettelyn olisi oltava läpinäkyvä, objektiivinen, syrjimätön ja oikeasuhteinen sekä mahdollistettava se, että satamapalvelujen tarjoajat voivat aloittaa satamapalvelujensa tarjoamisen oikea-aikaisesti.

(19)

Koska satamat muodostuvat maantieteellisesti rajatusta alueesta, satamapalveluiden tarjoajien määrää voidaan tietyissä tapauksissa rajoittaa maan tai ranta-alueen niukkuuden, satamainfrastruktuurin ominaispiirteiden tai satamaliikenteen luonteen vuoksi taikka sen vuoksi, että on varmistettava turvalliset, varmat tai ympäristön kannalta kestävät satamatoiminnot.

(20)

Satamapalvelujen tarjoajien lukumäärän rajoittaminen olisi perusteltava selkeillä ja objektiivisilla syillä, eikä sillä saisi ottaa käyttöön kohtuuttomia markkinaesteitä.

(21)

Sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi julkaistava aikomuksensa toteuttaa valintamenettely satamapalvelun tarjoamiseksi, myös internetissä ja tarvittaessa Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tällaiseen julkaisemiseen olisi sisällyttävä tiedot valintamenettelystä, määräaika tarjousten jättämistä varten, asiaankuuluvat sopimuksen tekoperusteet sekä tiedot siitä, miten asiaankuuluvat asiakirjat, jotka tarvitaan hakemuksen laatimiseksi, ovat saatavilla.

(22)

Jotta voidaan varmistaa läpinäkyvyys ja yhdenvertainen kohtelu, sopimuksen määräyksiin sen voimassaoloaikana tehdyt muutokset olisi katsottava sopimuksen uudelleen tekemiseksi silloin, kun ne tekevät sopimuksesta luonteeltaan merkittävästi erilaisen kuin alkuperäinen sopimus, ja näin ollen osoittavat osapuolten aikomuksen neuvotella uudelleen kyseisen sopimuksen keskeiset ehdot.

(23)

Tällä asetuksella ei pitäisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta asettaa satamapalveluihin liittyviä julkisen palvelun velvoitteita.

(24)

Unionissa on monenlaisia merisatamia, joissa käytetään erilaisia malleja satamapalvelujen järjestämiseksi. Siksi ei olisi asianmukaista edellyttää yhtä ainoaa mallia. Sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava rajoittaa tietyn satamapalvelun tarjoajien määrää, jos se on yhdestä tai useammasta syystä perusteltua.

(25)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (5) 34 artiklassa säädetään, että tiettyjen toimintojen suorittamiseksi tehtäviin hankintasopimuksiin ei sovelleta kyseistä direktiiviä, jos jäsenvaltio tai hankintayksiköt voivat osoittaa, että toiminta siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan kilpailun kohteena markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Tämän toteamiseksi olisi käytettävä direktiivin 2014/25/EU 35 artiklassa säädettyä menettelyä. Näin ollen jos kyseisessä menettelyssä todetaan, että jokin satama-ala tai sen osa-ala satamapalveluineen on suoraan tällaisen kilpailun kohteena, on asianmukaista, että siihen ei pitäisi soveltaa tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä markkinoille pääsyn rajoittamisesta.

(26)

Jos satamapalvelujen tarjoajien lukumäärää aiotaan rajoittaa, sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi julkaistava tämä etukäteen asiallisine perusteluineen, jotta asianomaiset osapuolet voivat esittää huomautuksia, paitsi jos sovelletaan kilpailtua markkinaa koskevaa poikkeusta.

(27)

Jos sataman hallinnointielin tai toimivaltainen viranomainen tarjoaa satamapalveluja itse tai sellaisen oikeudellisesti erillisen yksikön kautta, jossa se käyttää määräysvaltaa suoraan tai välillisesti, olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla vältetään eturistiriidat ja varmistetaan oikeudenmukainen ja läpinäkyvä pääsy satamapalvelumarkkinoille, kun satamapalvelujen tarjoajien lukumäärää on rajoitettu. Tällaisiin toimenpiteisiin voisi kuulua muun muassa se, että päätöksen tekeminen satamapalvelujen tarjoajien lukumäärän rajoittamisesta annetaan sataman hallinnointielimestä tai toimivaltaisesta viranomaisesta riippumattoman asiaankuuluvan kansallisen viranomaisen tehtäväksi.

(28)

Jäsenvaltioiden edelleen nauttima mahdollisuus asettaa vähimmäisvaatimuksia ja rajoittaa satamapalvelujen tarjoajien lukumäärää ei saisi estää jäsenvaltioita varmistamasta, että niiden satamissa vallitsee rajoittamaton palvelujen tarjoamisen vapaus.

(29)

Satamapalvelujen tarjoajien valintamenettely ja sen tulokset olisi julkaistava, ja valintamenettelyn olisi oltava syrjimätön, läpinäkyvä ja avoin kaikille asianomaisille osapuolille.

(30)

Satamapalvelujen tarjoajien lukumäärän rajoittamiseen johtavan julkisen palvelun velvoitteiden käytön olisi perustuttava ainoastaan julkiseen etuun liittyviin syihin, jotta voitaisiin varmistaa, että asianomainen satamapalvelu on kaikkien käyttäjien saatavilla koko vuoden ajan, se on kohtuuhintainen tietyille käyttäjäryhmille, satamatoiminnot ovat turvallisia, varmoja tai ympäristön kannalta kestäviä ja että alueellinen yhteenkuuluvuus toteutuu.

(31)

Vaikka julkisen palvelun velvoitteiden määrittäminen ja asettaminen on kansallisten viranomaisten tehtävä, unionin oikeudessa tai kansallisessa oikeudessa säädettyä sataman yleistä velvoitetta ottaa syrjimättä ja esteettä vastaan kaikki satamaan saapumiseen ja kiinnittymiseen itse kykenevät alukset ei saisi pitää tätä asetusta sovellettaessa julkisen palvelun velvoitteena.

(32)

Tämän asetuksen ei tulisi estää toimivaltaisia viranomaisia myöntämästä korvausta julkisen palvelun velvoitteen täyttämiseksi toteutetuista toimista, jos tällainen korvaus on sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaista. Kun julkisen palvelun velvoitteita voidaan pitää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvinä palveluina, olisi varmistettava, että noudatetaan komission päätöstä 2012/21/EU (6) ja komission asetusta (EU) N:o 360/2012 (7) sekä komission 11 päivänä tammikuuta 2012 antamaa tiedonantoa ”Julkisesta palvelusta maksettavana korvauksena myönnettävää valtiontukea koskevat Euroopan unionin puitteet”.

(33)

Jos satamapalvelun tarjoajia on useita, sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen ei tulisi syrjiä satamapalvelujen tarjoajia eikä varsinkaan suosia yritystä tai elintä, johon sillä on etuyhteys.

(34)

Sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava päättää, tarjoaako se itse satamapalveluja vai uskooko se tällaisten palvelujen tarjoamisen suoraan sataman omalle toimijalle. Jos satamapalvelun tarjoajien lukumäärää on rajoitettu, sataman omien toimijoiden tarjoamien satamapalvelujen olisi rajoituttava ainoastaan siihen satamaan tai niihin satamiin, jota tai joita varten kyseiset sataman omat toimijat oli nimetty, paitsi jos sovelletaan kilpailtua markkinaa koskevaa poikkeusta.

(35)

Jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus varmistaa satamapalveluja tarjoavien yritysten henkilöstön riittävä sosiaalisen suojelun taso. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden sosiaali- ja työalan sääntöjen soveltamiseen. On aiheellista selventää, että tapauksissa, joissa neuvoston direktiiviä 2001/23/EY (8) ei sovelleta, kun satamapalvelusopimuksen tekemisen seurauksena on satamapalvelujen tarjoajan vaihtuminen, sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin voitava vaatia, että poistuvan satamapalvelujen tarjoajan oikeudet ja velvollisuudet, jotka johtuvat työsopimuksesta tai työsuhteesta ja jotka ovat olemassa päivänä, jona palveluntarjoaja vaihtuu, siirretään vastanimetylle satamapalvelujen tarjoajalle.

(36)

Kun tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin liittyy henkilötietojen käsittely, tällainen käsittely on toteutettava sovellettavan unionin oikeuden ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (9) mukaisesti.

(37)

Satamapalvelujen kaltaisella monitahoisella ja kilpaillulla alalla henkilöstön peruskoulutus ja määräaikaiskoulutus ovat olennaisen tärkeitä palvelujen laadun varmistamiseksi sekä satamatyöntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi näin ollen varmistettava, että satamapalvelujen tarjoajat antavat riittävän koulutuksen työntekijöilleen.

(38)

Useissa satamissa markkinoille pääsy myönnetään lastinkäsittely- ja matkustajapalvelujen tarjoajille julkisilla sopimuksilla. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että läpinäkyvyyttä ja syrjimättömyyttä koskevat periaatteet sitovat toimivaltaisia viranomaisia tällaisia sopimuksia tehtäessä. Vaikka tämän asetuksen II lukua ei olisi sovellettava lastinkäsittely- ja matkustajapalveluihin, jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti päättää joko II luvun säännösten soveltamisesta näihin kahteen palveluun tai lastinkäsittely- ja matkustajapalvelujen markkinoille pääsyä koskevan voimassa olevan kansallisen lainsäädäntönsä säilyttämisestä noudattaen tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistettuja pääperiaatteita.

(39)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön päätöslauselman A.960 mukaan jokaisen luotsausalueen luotseilta vaaditaan erityistä kokemusta ja paikallistuntemusta. Lisäksi luotsaus on yleensä pakollista, ja jäsenvaltiot järjestävät tai tarjoavat sitä usein itse. Tämän lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/16/EY (10) annetaan luotseille tehtäväksi ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille ilmeisistä sääntöjenvastaisuuksista, jotka voivat haitata vesiliikenteen aluksen turvallista kulkua tai vahingoittaa meriympäristöä. Jos turvallisuusolot sen sallivat, kaikkien jäsenvaltioiden olisi myös tärkeää edistää luotsinkäyttövelvollisuuden vapautuskirjojen tai vastaavien järjestelyjen käyttöä satamien tehokkuuden parantamiseksi ja erityisesti lähimerenkulun edistämiseksi. Jotta voidaan välttää mahdolliset eturistiriidat tällaisten yleiseen etuun liittyvien toimintojen ja kaupallisten näkökohtien välillä, tämän asetuksen II lukua ei olisi sovellettava luotsaukseen. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin voitava päättää vapaasti II luvun soveltamisesta luotsaukseen. Jos ne päättävät tehdä näin, asiasta olisi ilmoitettava komissiolle asiaankuuluvien tietojen jakelun varmistamiseksi.

(40)

Tällä asetuksella ei pitäisi puuttua jäsenvaltioiden mahdolliseen oikeuteen säännellä maksuja, jotta vältetään liian suurien maksujen periminen satamapalveluista, silloin kun satamapalvelujen markkinatilanne on sellainen, että tehokasta kilpailua ei voida saada aikaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kilpailusääntöjen soveltamista.

(41)

Julkista rahoitusta saavien merisatamien ja satamapalvelujen tarjoajien sekä viranomaisten välisten rahoitussuhteiden olisi oltava läpinäkyvät, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältetään markkinoiden vääristyminen. Tältä osin tällä asetuksella olisi laajennettava komission direktiivissä 2006/111/EY (11) säädetyt rahoitussuhteiden läpinäkyvyysperiaatteet koskemaan myös muita vastaanottajaryhmiä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta kyseisen direktiivin soveltamisalaan.

(42)

Tässä asetuksessa on otettava käyttöön rahoitussuhteiden läpinäkyvyyttä koskevia sääntöjä, jotta estetään satamien välinen vilpillinen kilpailu unionissa, etenkin koska Euroopan laajuisen liikenneverkon satamat voivat hakea unionin rahoitusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1316/2013 (12) perustetusta Verkkojen Eurooppa -välineestä.

(43)

Kun sataman hallinnointielin saa julkista rahoitusta ja on samalla myös palvelun tarjoaja, on tarpeen velvoittaa se pitämään sen sataman hallinnointielimenä toteuttamia julkisesti rahoitettuja toimia koskeva kirjanpito erillään sen kilpailupohjalta toteuttamia toimia koskevasta kirjanpidosta, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja julkisen rahoituksen kohdentamisen ja käytön läpinäkyvyys sekä vältetään markkinoiden vääristyminen. Joka tapauksessa valtiontukisääntöjen noudattaminen olisi varmistettava.

(44)

Läpinäkyvyyden varmistamiseksi, jos satama tai muu yksikkö tarjoaa ruoppausta satama-alueella, ruoppauksen kirjanpito olisi pidettävä erillään muiden toimien kirjanpidosta.

(45)

Komission on tärkeää ajoissa ja kaikkia asianomaisia osapuolia kuullen selvittää, mitkä satamainfrastruktuuriin tehtävät julkiset investoinnit kuuluvat komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (13) (ryhmäpoikkeusasetus) soveltamisalaan ja mikä infrastruktuuri ei kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan, ottaen huomioon, että tietty infrastruktuuri, pääsyä koskeva ja puolustusinfrastruktuuri mukaan lukien, ei ole luonteeltaan taloudellista edellyttäen, että se on kaikkien mahdollisten käyttäjien saatavilla yhdenvertaisin ja syrjimättömin edellytyksin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeuden ja komission oikeuksien soveltamista.

(46)

Satamapalvelujen tarjoajien julkisen palvelun velvoitteiden nojalla perittäviin satamapalvelumaksuihin ja tehokkaan kilpailun ulkopuolella olevista luotsauspalveluista perittäviin maksuihin saattaa liittyä suurempi hintaväärinkäytösten riski silloin, kun on kyse monopoliasemasta. Kyseisten palvelujen osalta olisi vahvistettava järjestelyt sen varmistamiseksi, että maksut määritetään läpinäkyvällä, objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla ja että ne ovat oikeasuhteisia tarjotun palvelun kustannukseen nähden.

(47)

Jotta kunkin yksittäisen sataman satamainfrastruktuurimaksut olisivat tehokkaita, ne olisi määritettävä läpinäkyvällä tavalla sataman omaa liiketoimintastrategiaa ja investointisuunnitelmia ja tarvittaessa asianomaisen jäsenvaltion yleisen satamapolitiikan puitteissa määritettyjä yleisiä vaatimuksia noudattaen.

(48)

Tällä asetuksella ei olisi puututtava satamien ja niiden asiakkaiden mahdollisiin oikeuksiin sopia kaupallisesti luottamuksellisista alennuksista. Tämän asetuksen tarkoituksena ei ole edellyttää tällaisten alennusten julkistamista yleisölle tai kolmansille osapuolille. Sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin vähintään julkistettava vakiomaksut ennen hintojen eriyttämistä.

(49)

Satamainfrastruktuurimaksujen vaihtelu olisi sallittava lähimerenkulun edistämiseksi ja sellaisten vesiliikenteen alusten houkuttelemiseksi, joiden kuljetusten, erityisesti offshore- tai onshore-merikuljetusten, ympäristötehokkuus, energiatehokkuus tai hiilitehokkuus on keskiarvoa parempi. Tämän tulisi edistää ympäristö- ja ilmastonmuutospolitiikan tavoitteiden saavuttamista sekä sataman ja sitä ympäröivien alueiden kestävää kehitystä, erityisesti koska satamassa käyvien ja siellä pysyvien vesiliikenteen alusten ympäristöjalanjälki pienenee.

(50)

Satamainfrastruktuurimaksujen vaihtelusta voi johtua, että eräiden käyttäjäryhmien osalta maksut asetetaan nollaan, sataman taloudellisen strategian, sataman maankäyttöpolitiikan tai sataman kaupallisten käytänteiden sekä tarvittaessa asianomaisen jäsenvaltion yleisen satamapolitiikan mukaan. Tällaisiin käyttäjäryhmiin voivat kuulua muun muassa sairaalalaivat, tieteellistä, kulttuuri- tai humanitaarista tehtävää suorittavat alukset, hinaajat ja sataman uiva palvelukalusto.

(51)

Komission olisi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa laadittava vapaaehtoista ympäristömaksua varten alusten yhteisiä luokitteluperusteita koskevat, kansainväliset normit huomioon ottavat ohjeet.

(52)

Olisi varmistettava, että sataman käyttäjiä ja muita sidosryhmiä kuullaan keskeisistä kysymyksistä, jotka liittyvät sataman vakaaseen kehittämiseen sekä sen maksupolitiikkaan, suorituskykyyn ja valmiuteen houkutella ja synnyttää taloudellista toimintaa. Tällaisiin keskeisiin kysymyksiin kuuluvat satama-alueen satamapalvelujen koordinointi sekä sisämaayhteyksien tehokkuus, satamien hallintomenettelyjen tehokkuus ja ympäristökysymykset. Tällaisten kuulemisten ei kuitenkaan pitäisi rajoittaa näitä kysymyksiä koskevaa muuta erityistä toimivaltaa eikä jäsenvaltioiden mahdollisuutta järjestää tällaisia kuulemisia kansallisella tasolla. Sataman hallinnointielimen tulisi etenkin kuulla sataman käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä sataman kehittämissuunnitelmista.

(53)

Tämän asetuksen asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että valitusten käsittelyä varten on käytössä tehokas menettely.

(54)

Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi tehtävä yhteistyötä käsiteltäessä valituksia riidoissa, joiden osapuolet ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin, ja vaihdettava yleisiä tietoja valitusten käsittelystä tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen helpottamiseksi.

(55)

Jäsenvaltiot eivät voi eurooppalaisen ulottuvuuden tai satamien ja niihin liittyvän meriliiketoiminnan kansainvälisen ja rajatylittävän luonteen vuoksi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli varmistaa satamapalvelujen tarjoamisen puitteita sekä kaikkiin Euroopan laajuisen liikenneverkon merisatamiin tarvittavia investointeja houkuttelevia asianmukaisia puitteita, vaan ne voidaan Euroopan tason tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamiseksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(56)

EU:n satama-alan alakohtainen neuvottelukomitea tarjoaa työmarkkinaosapuolille puitteet kehittää yhteistä lähestymistapaa sosiaalisiin haasteisiin, jotka liittyvät satamien työmarkkinasuhteisiin, mukaan lukien työolot, terveys- ja turvallisuuskysymykset, koulutusvaatimukset ja ammattipätevyys. Näitä puitteita olisi kehitettävä ottaen erityisesti huomioon markkinapohjainen ja teknologinen kehitys, ja sen olisi edistettävä alan houkuttelevuutta nuorten työntekijöiden ja naispuolisten työntekijöiden keskuudessa, ottaen huomioon, että on tärkeää turvata Euroopan merisatamien kilpailukyky ja edistää hyviä työoloja. EU:n satama-alan alakohtaista neuvottelukomiteaa pyydetään, työmarkkinaosapuolten autonomiaa täysin kunnioittaen ja ottaen huomioon teknologian kehitys ja edistys kuljetuslogistiikassa, laatimaan koulutusvaatimusten kehittämistä koskevia suuntaviivoja onnettomuuksien estämiseksi työpaikalla ja satamatyöntekijöiden terveyden ja turvallisuuden korkeimman tason varmistamiseksi. Työmarkkinaosapuolten olisi myös tarkasteltava merisatamien työn organisointia koskevia erilaisia malleja, joilla varmistetaan laadukkaat työpaikat ja turvalliset työolot ja joissa otetaan huomioon vaihtelut satamatyön kysynnässä. On tärkeää, että komissio tukee ja helpottaa EU:n satama-alan alakohtaisen neuvottelukomitean työtä.

(57)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita,

a)

satamapalvelujen tarjoamisen puitteet;

b)

rahoituksen läpinäkyvyyttä sekä satamapalvelu- ja satamainfrastruktuurimaksuja koskevat yhteiset säännöt.

a)

tankkaus;

b)

lastin käsittely;

c)

kiinnitys;

d)

matkustajapalvelut;

e)

aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräys;

f)

luotsaus; ja

g)

hinaus.

1)

’tankkauksella’ vesiliikenteen aluksen täydentämistä kiinteällä, nestemäisellä tai kaasumaisella polttoaineella tai muulla energialähteellä, jota käytetään vesiliikenteen aluksen käyttövoimana sekä yleiseen ja erityiseen energian saantiin aluksella sen ollessa laiturissa;

2)

’lastinkäsittelyllä’ lastin järjestämistä ja käsittelyä sitä kuljettavan vesiliikenteen aluksen ja rannan välillä lastin tuomiseksi, viemiseksi tai kauttakuljettamiseksi, mukaan lukien lastin kuljettamiseen suoranaisesti liittyvä lastin prosessointi, sidonta, sidonnan avaaminen, ahtaaminen, kuljetus ja väliaikainen varastointi asiaankuuluvassa lastinkäsittelyterminaalissa, mutta pois lukien, jolleivät jäsenvaltiot toisin päätä, lastiin liittyvä varastointi, purkaminen, jälleenpakkaaminen tai muut arvoa lisäävät palvelut;

3)

’toimivaltaisella viranomaisella’ julkista tai yksityistä elintä, jolla on oikeus paikallisen, alueellisen tai kansallisen tason puolesta toteuttaa kansallisen oikeuden tai kansallisten välineiden nojalla satamatoimintojen organisointiin ja hallinnointiin liittyviä toimia yhdessä sataman hallinnointielimen kanssa tai sen sijasta;

4)

’ruoppauksella’ hiekan, sedimentin tai muiden aineiden poistamista satamaan johtavan vesiväylän pohjasta tai sataman hallinnointielimen toimivallan piiriin kuuluvalla satama-alueella, mukaan lukien poistettujen aineiden loppukäsittely, vesiliikenteen alusten satamaan pääsyn mahdollistamiseksi; ruoppaukseen kuuluu sekä alkuperäinen poisto (varsinainen ruoppaus) että kunnossapitoruoppaus vesiväylän pitämiseksi purjehduskelpoisena, mutta se ei ole käyttäjälle tarjottava satamapalvelu;

5)

’sataman hallinnointielimellä’ julkista tai yksityistä elintä, jonka tavoitteena on kansallisen oikeuden tai kansallisten välineiden nojalla hallinnoida ja hoitaa tai joka on kansallisen oikeuden tai kansallisten välineiden nojalla valtuutettu hallinnoimaan ja hoitamaan, mahdollisten muiden tehtävien yhteydessä, paikallisesti satamainfrastruktuuria sekä yhtä tai useampaa seuraavista tehtävistä asianomaisessa satamassa: satamaliikenteen koordinointi, satamaliikenteen hoitaminen, asianomaisen sataman toimijoiden toiminnan koordinointi ja asianomaisen sataman toimijoiden toiminnan valvonta;

6)

’kiinnityksellä’ vesiliikenteen aluksen turvallista toimintaa satamassa tai satamaan johtavalla vesiväylällä varten tarvittavia kiinnittämis- ja irrottamispalveluja, mukaan lukien siirtäminen laiturin viertä pitkin;

7)

’matkustajapalveluilla’ matkustajien, heidän matkatavaroidensa ja ajoneuvojensa organisointia ja käsittelyä matkustajia kuljettavan vesiliikenteen aluksen ja rannan välillä, henkilötietojen käsittelyä ja matkustajien kuljettamista asiaankuuluvan matkustajaterminaalin sisällä;

8)

’luotsauksella’ luotsin tai luotsiaseman suorittamaa vesiliikenteen aluksen ohjaamispalvelua aluksen saattamiseksi satamaan tai pois sieltä turvallisesti satamaan johtavaa vesiväylää pitkin tai aluksen turvallista navigointia varten satama-alueella;

9)

’satamainfrastruktuurimaksulla’ maksua, jonka kantaminen tuo sataman hallinnointielimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle suoraa tai välillistä hyötyä, infrastruktuurin, laitteiden ja palvelujen, kuten asianomaiseen satamaan johtavan vesiväylän, käytöstä sekä matkustajien ja lastin käsittelypalvelujen saatavuudesta, lukuun ottamatta kuitenkaan maanvuokria ja maksuja, joilla on vastaavat vaikutukset;

10)

’aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien keräyksellä’ aluksella syntyvän jätteen tai lastijäämien vastaanottamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/59/EY (16) määriteltyihin kiinnitettyihin, kelluviin tai liikkuviin laitteisiin, jotka pystyvät ottamaan vastaan aluksella syntyvää jätettä tai lastijäämiä;

11)

’satamapalvelumaksulla’ satamapalvelujen tarjoajan hyväksi kannettavaa maksua, jonka maksavat palvelun käyttäjät;

12)

’satamapalvelusopimuksella’ virallista ja oikeudellisesti sitovaa satamapalvelujen tarjoajan ja sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen välistä sopimusta tai oikeudellisilta vaikutuksiltaan vastaavaa asiakirjaa, jonka kohteena on yhden tai useamman satamapalvelun tarjoaminen, tämän kuitenkaan rajoittamatta satamapalvelujen tarjoajien nimeämiseen liittyviä muodollisuuksia;

13)

’satamapalvelujen tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa tai haluaa tarjota korvausta vastaan yhden tai useamman ryhmän satamapalveluja;

14)

’julkisen palvelun velvoitteella’ vaatimusta, joka on määritelty tai määrätty sellaisten yleishyödyllisten satamapalvelujen tai -toimintojen tarjoamisen varmistamiseksi, joita toimija ei omien taloudellisten etujensa vuoksi ottaisi hoitaakseen tai ei hoitaisi samassa laajuudessa tai samoin ehdoin;

15)

’lähimerenkululla’ lastin ja matkustajien kuljettamista meriteitse maantieteellisessä Euroopassa sijaitsevien satamien välillä tai näiden satamien ja sellaisissa Euroopan ulkopuolisissa maissa sijaitsevien satamien välillä, joilla on rantaviivaa Eurooppaan rajautuvissa sisämerissä;

16)

’merisatamalla’ maa- ja vesialuetta, joka muodostuu sellaisesta infrastruktuurista ja sellaisista varusteista, että kyseisellä alueella voidaan pääasiallisesti ottaa vastaan vesiliikenteen aluksia, lastata ja purkaa ne, varastoida tavaroita, vastaanottaa ja toimittaa tavaroita sekä ottaa aluksiin matkustajia, miehistöä ja muita henkilöitä ja laskea heitä maihin, sekä kaikkea muuta liikenteenharjoittajien satama-alueella tarvitsemaa infrastruktuuria;

17)

’hinauksella’ apua, jota hinaaja antaa vesiliikenteen aluksen ohjailua varten aluksen saattamiseksi satamaan tai poistamiseksi sieltä turvallisesti tai aluksen turvallista navigointia varten satama-alueella;

18)

’satamaan johtavalla vesiväylällä’ vesitse avomereltä satamaan johtavia yhteyksiä, kuten lähestymisväyliä, kulkuväyliä, jokia, merikanavia ja vuonoja, jos tällainen vesiväylä kuuluu sataman hallinnointielimen toimivallan piiriin.

a)

satamapalvelujen tarjoamisen vähimmäisvaatimuksia;

b)

palveluntarjoajien lukumäärän rajoittamista;

c)

julkisen palvelun velvoitteita;

d)

sataman omiin toimijoihin liittyviä rajoituksia.

a)

satamapalvelujen tarjoajan tai sen henkilöstön ammattipätevyys taikka satamapalvelujen tarjoajan toimintoja tosiasiallisesti ja jatkuvasti hallinnoivien luonnollisten henkilöiden ammattipätevyys;

b)

satamapalvelujen tarjoajan taloudelliset valmiudet;

c)

varusteet, jotka tarvitaan asiaankuuluvan satamapalvelun tarjoamiseksi tavanomaisissa ja turvallisissa oloissa, ja valmius pitää nämä varusteet vaaditulla tasolla;

d)

asianomaisen satamapalvelun saatavuus kaikille käyttäjille, kaikissa laitureissa ja keskeytyksittä, koko vuorokauden ajan kautta vuoden;

e)

meriturvallisuutta taikka sataman tai sen tuloväylien, laitteiden, varusteiden sekä työntekijöiden ja muiden henkilöiden turvallisuutta ja turvatoimia koskevien vaatimusten noudattaminen;

f)

paikallisten, kansallisten, unionin ja kansainvälisten ympäristövaatimusten noudattaminen;

g)

sosiaali- ja työoikeuden niiden velvoitteiden noudattaminen, joita sovelletaan asianomaisessa satamajäsenvaltiossa, mukaan lukien sovellettavien työehtosopimusten ehdot, miehitysvaatimukset ja merenkulkijoiden työaikoja ja lepoaikoja koskevat vaatimukset, sekä työsuojelutarkastuksiin sovellettavien sääntöjen noudattaminen;

h)

satamapalvelujen tarjoajan hyvä maine, sellaisena kuin se määritellään sovellettavan hyvää mainetta koskevan kansallisen oikeuden mukaisesti, ottaen huomioon mitkä tahansa pakottavat perusteet epäillä satamapalvelujen tarjoajan luotettavuutta.

a)

niiden on oltava läpinäkyviä, objektiivisia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia sekä merkityksellisiä asianomaisen satamapalvelun ryhmän ja luonteen kannalta;

b)

niitä on noudatettava, kunnes oikeus tarjota satamapalvelua päättyy.

a)

maan tai ranta-alueen niukkuus tai varattu käyttötarkoitus, edellyttäen, että rajoittaminen on niiden päätösten tai suunnitelmien mukaista, jotka sataman hallinnointielin ja soveltuvin osin jotkin muut kansallisen oikeuden mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet;

b)

tällaisen rajoituksen puuttuminen haittaa 7 artiklassa säädettyjen julkisen palvelun velvoitteiden suorittamista, myös silloin kun tällainen puuttuminen johtaa tällaisten velvoitteiden suorittamiseen liittyviin kohtuuttomiin kustannuksiin sataman hallinnointielimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle taikka sataman käyttäjille;

c)

tällaisen rajoituksen puuttuminen on vastoin tarvetta varmistaa turvallisia, varmoja ja ympäristön kannalta kestäviä satamatoimintoja;

d)

satamainfrastruktuurin ominaispiirteet tai satamaliikenteen luonne eivät mahdollista useiden satamapalvelujen tarjoajien toimintoja satamassa;

e)

jos direktiivin 2014/25/EU 35 artiklan mukaisesti on todettu, että jäsenvaltiossa jokin satama-ala tai sen osa-ala satamapalveluineen toteuttaa toimintaa, joka on suoraan kilpailun kohteena kyseisen direktiivin 34 artiklan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa ei sovelleta tämän artiklan 2 ja 3 kohtaa.

a)

satamapalvelu on saatavilla kaikille sataman käyttäjille kaikissa laitureissa keskeytyksettä koko vuorokauden ajan kautta vuoden;

b)

palvelu on kaikkien käyttäjien saatavilla yhtäläisin edellytyksin;

c)

palvelu on kohtuuhintainen tietyille käyttäjäryhmille;

d)

satamatoiminnot ovat turvallisia, varmoja tai ympäristön kannalta kestäviä;

e)

yleisölle tarjotaan riittävät liikennepalvelut; ja

f)

alueellinen yhteenkuuluvuus.

a)

viranomaisten asianomaisen sataman hallinnointielimille suoraan myöntämä julkinen rahoitus;

b)

viranomaisten julkisten yritysten tai julkisten rahoituslaitosten välityksellä myöntämä julkinen rahoitus; ja

c)

tällaisen julkisen rahoituksen käyttötarkoitus.

a)

kaikki menot ja tulot on sidottu tai kohdennettu oikein johdonmukaisesti sovellettavia ja objektiivisesti perusteltuja kustannuslaskentaperiaatteita noudattaen; ja

b)

kustannuslaskentaperiaatteet, joiden mukaisesti erillistä kirjanpitoa pidetään, on ilmaistu selkeästi.

a)

satamapalvelujen koordinointi satama-alueella;

b)

sisämaayhteyksien parantamiseksi toteutettavat toimenpiteet, mukaan lukien rautatie- ja sisävesiväyläliikenteen kehittämiseksi ja tehostamiseksi toteutettavat toimenpiteet;

c)

sataman hallintomenettelyjen tehokkuus ja toimenpiteet niiden yksinkertaistamiseksi;

d)

ympäristöasiat;

e)

aluesuunnittelu; ja

f)

toimenpiteet satama-alueen turvallisuuden varmistamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa satamatyöntekijöiden terveys ja turvallisuus.