KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/1904,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014 täydentämisestä tuotteita koskevien interventiotoimien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP-tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista 26 päivänä marraskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014 (1) ja erityisesti sen 16 artiklan 8 kohdan ja sen 17 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tässä asetuksessa täsmennetään sekä toimivaltaisten viranomaisten että – poikkeuksellisissa olosuhteissa – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (2) perustetun ja sen mukaisesti valtuuksiaan käyttävän Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, jäljempänä ’EVLEV’, toimivaltuuksien tiettyjä puolia, jotka koskevat huomioon otettavia perusteita ja seikkoja määritettäessä, onko kyseessä merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuva uhka vähintään yhdessä jäsenvaltiossa tai koko unionissa.

(2)

Olisi laadittava luettelo niistä perusteista ja seikoista, jotka toimivaltaisten viranomaisten ja EVLEVin on otettava huomioon määrittäessään, onko tällainen ongelma tai uhka olemassa, jotta voidaan varmistaa yhtenäinen lähestymistapa ja toisaalta toteuttaa asianmukaisia toimia tapauksissa, joissa ilmenee ennakoimattomia epäsuotuisia tapahtumia tai ennakoimatonta epäsuotuisaa kehitystä. Koska uhan olemassaolo on yksi niistä tekijöistä, joilla perustellaan toimia, joilla pyritään turvaamaan rahoitus- tai hyödykemarkkinoiden moitteeton toiminta ja eheys tai rahoitusjärjestelmän vakaus, toimivaltuuksien käyttäminen edellyttää korkeampaa kynnystä kuin sijoittajansuojan kohdalla toimien perusteena oleva merkittävä ongelma. Tarve arvioida kaikki perusteet ja seikat, jotka voisivat vaikuttaa tiettyyn tilanteeseen, ei kuitenkaan saisi estää toimivaltaisia viranomaisia ja EVLEViä käyttämästä väliaikaisia toimivaltuuksia silloin, kun ongelma tai uhka perustuu yhteen ainoaan seikkaan tai perusteeseen.

(3)

Tämän asetuksen säännökset ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, koska niissä käsitellään sekä toimivaltaisille kansallisille viranomaisille että EVLEVille annettavia tuotteisiin kohdistuvia interventiotoimia koskevia valtuuksia. Jotta varmistettaisiin, että nämä säännökset, joiden pitäisi tulla voimaan samaan aikaan, ovat linjassa keskenään ja jotta sidosryhmien ja erityisesti interventiovaltuuksia käyttävien EVLEVin ja toimivaltaisten viranomaisten olisi helpompi saada näistä säännöksistä kattava käsitys, on tarpeen sisällyttää nämä säännökset yhteen asetukseen,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perusteet ja seikat, joita sovelletaan EVLEVin valtuuksiin toteuttaa tuotteita koskevia väliaikaisia interventiotoimia

(Asetuksen (EU) N:o 1286/2014 16 artiklan 2 kohta)

1. Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 1286/2014 16 artiklan 2 kohtaa EVLEV arvioi kaikkien 2 kohdassa lueteltujen seikkojen ja perusteiden merkityksellisyyden ja ottaa huomioon kaikki merkitykselliset seikat ja perusteet määrittäessään, milloin tiettyjen vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden markkinointi, tarjoaminen tai myynti taikka tietyntyyppinen finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö aiheuttaa merkittävän sijoittajansuojaa koskevan ongelman tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuvan uhan unionissa.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa EVLEV voi yhden tai useamman tällaisen seikan tai perusteen perusteella määrittää, onko kyseessä merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuva uhka unionissa.

2. Määrittäessään, onko kyseessä merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuva uhka unionissa, EVLEV arvioi seuraavassa lueteltuja seikkoja ja perusteita:

vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen tarjoaman vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen tai finanssialan toiminta- tai käytäntötyypin monimutkaisuus, ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	kohde-etuuksien tyyppi ja avoimuuden aste,

—	vakuutusmuotoiseen sijoitustuotteeseen, finanssialan toimintaan tai finanssialan käytäntöön liittyvien kustannusten ja maksujen avoimuuden aste ja etenkin avoimuuden puute, joka johtuu useassa kerroksessa olevista kustannuksista ja maksuista,

—	suorituskykylaskennan monimutkaisuus, kun otetaan huomioon erityisesti se, riippuuko tuotto yhden vai useamman kohde-etuuden suorituskyvystä, johon vaikuttavat puolestaan muut tekijät,

—	mahdollisten riskien luonne ja laajuus,

—	se, niputetaanko vakuutusmuotoinen sijoitustuote tai palvelu yhteen muiden tuotteiden tai palvelujen kanssa, tai

—	mahdollisten ehtojen monimutkaisuus;

mahdollisten haitallisten vaikutusten suuruus, erityisesti kun otetaan huomioon

—	vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen nimellisarvo,

—	osallistuvien asiakkaiden, sijoittajien tai markkinaosapuolten lukumäärä,

—	tuotteen suhteellinen osuus sijoittajien sijoitussalkuissa,

—	mahdollisten haitallisten vaikutusten todennäköisyys, laajuus ja luonne, myös mahdollisten tappioiden määrä,

—	haitallisten vaikutusten ennakoitu kesto,

—	vakuutusmaksun määrä,

—	osallistuvien välittäjien lukumäärä,

—	markkinan tai myynnin kasvu,

—	kunkin asiakkaan vakuutusmuotoiseen sijoitustuotteeseen keskimäärin sijoittama määrä,

—	kansallisessa laissa vakuutustakuujärjestelmistä, jos tällainen järjestelmä on olemassa, määritetty talletussuojan taso, tai

—	vakuutustekninen vastuuvelka vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden osalta;

niiden sijoittajien tyyppi, jotka osallistuvat finanssialan toimintaan tai finanssialan käytäntöön tai joille vakuutusmuotoista sijoitustuotetta markkinoidaan tai myydään, ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	se, onko sijoittaja yksityisasiakas, ammattimainen asiakas vai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (3) määritelty hyväksyttävä vastapuoli,

—	sijoittajien taidoista ja kyvyistä tietoa antavat ominaisuudet, kuten koulutustaso ja kokemus samankaltaisista vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista tai myyntitavoista,

—	sijoittajien taloudellisesta tilanteesta tietoja antavat ominaisuudet, kuten sijoittajien tulot ja varallisuus,

—	sijoittajien keskeisten taloudelliset tavoitteet, mukaan lukien eläkesäästöt ja riskin kattamistarve,

—	se, myydäänkö tuotetta tai palvelua kohdemarkkinan ulkopuolisille sijoittajille, tai se, ettei kohdemarkkinaa ole määritelty riittävällä tavalla, tai

—	mahdollisuus kuulua vakuutustakuujärjestelmään, jos kansallisia vakuutustakuujärjestelmiä on olemassa;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen tai finanssialan toiminta- tai käytäntötyypin avoimuuden aste ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	kohde-etuuksien tyyppi ja avoimuus,

—	mahdolliset piilokustannukset ja -maksut,

—	sellaisten tekniikkojen käyttö, jotka kiinnittävät sijoittajien huomion mutta jotka eivät välttämättä heijasta vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön soveltuvuutta tai kokonaislaatua,

—	riskien luonne ja avoimuus,

—	sellaisten tuotenimien, termien tai muiden tietojen käyttö, jotka antavat ymmärtää, että tuotteen turvallisuus- tai tuottotaso on parempi kuin todellisuudessa on mahdollista tai todennäköistä, tai jotka antavat ymmärtää, että tuotteella on ominaisuuksia, joita sillä ei todellisuudessa ole, tai

—	oliko vakuutusmuotoisesta sijoitustuotteesta saatavilla riittämättömästi tai luotettavuudeltaan riittämätöntä tietoa tietojen kohteena oleville markkinaosapuolille näiden päätöksentekoa varten, kun otetaan huomioon vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden luonne ja tyyppi;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön erityispiirteet tai kohde-etuudet, kuten mahdollinen kytketty vipu, ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	tuotteeseen lähtökohtaisesti sisältyvä vipuvaikutus,

—	rahoituksesta johtuva vipuvaikutus, tai

—	arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ominaispiirteet;

mahdollinen epäsuhta sijoittajien odotettavissa olevan tuoton tai voiton ja tappioriskin välillä ja kyseisen epäsuhdan suuruus vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön tapauksessa ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	tällaisen vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön strukturointi- ja muut kustannukset,

—	epäsuhta sellaiseen liikkeeseenlaskijan riskiin nähden, jonka liikkeeseenlaskija kattaa, tai

—	riski-/tuottoprofiili;

se, miten helposti ja millaisin kustannuksin sijoittajat voivat myydä kyseisen vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen tai vaihtaa toiseen tuotteeseen, ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	vakuutussopimukseen liittyvät esteet sijoitusstrategian muuttamiselle,

—	se, ettei ennenaikainen irtautuminen ole sopimuksen mukaan sallittua, tai se on tehty käytännössä mahdottomaksi, tai

—	muut irtautumisen esteet;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön hinnoittelu ja muut kyseeseen tulevat kustannukset ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	piilomaksut tai myöhemmin lisätyt maksut, tai

—	maksut, jotka eivät vastaa vakuutusedustajien tarjoamaa tarjontapalvelutasoa;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön innovaatioaste ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön rakenteen innovaatioaste, myös kytkeminen ja laukaisevien ehtojen käyttö,

—	tarjontamallia tai välitysketjun pituutta koskeva innovaatioaste,

—	innovatiivisuuden kattavuus, muun muassa se, onko vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö innovatiivinen tiettyjen sijoittajaryhmien osalta,

—	innovointi, johon sisältyy vipuvaikutus,

—	avoimuuden puute kohde-etuuksien osalta, tai

—	markkinan aiempi kokemus vastaavista vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista tai vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden myyntitavoista;

vakuutusmuotoiseen sijoitustuotteeseen liittyvät myyntitavat ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	käytetyt tiedotus- ja tarjontakanavat,

—	sijoitukseen liittyvä tiedotus-, markkinointi- tai muu myynninedistämisaineisto, tai

—	se, onko ostopäätös sekundaarinen tai tertiäärinen seuraus jostakin aiemmasta ostosta;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen liikkeeseenlaskijan rahoitus- ja liiketoimintatilanne ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	liikkeeseenlaskijan rahoitustilanne, tai

—	jälleenvakuutusjärjestelyjen soveltuvuus vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden osalta;

l)	se, aiheuttavatko vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön kohde-etuudet suuren riskin osapuolten tai sijoittajien liiketoimien toteuttamiselle merkittävällä markkinalla,

se, liittyykö vakuutusmuotoiseen sijoitustuotteeseen sen ominaisuuksien vuoksi erityinen vaara siitä, että sitä käytetään talousrikoksiin, ja etenkin ovatko nämä ominaisuudet sellaisia, että ne voivat mahdollisesti kannustaa käyttämään vakuutusmuotoista sijoitustuotetta seuraaviin tarkoituksiin:

—	petokset tai epärehellinen toiminta,

—	väärinkäytökset rahoitusmarkkinalla tai rahoitusmarkkinaan liittyvän tiedon väärinkäyttö,

—	rikoksen tuottaman hyödyn käsittely,

—	terrorismin rahoittaminen, tai

—	rahanpesun helpottaminen;

n)	se, aiheuttaako finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö erityisen suuren riskin markkinoiden häiriönsietokyvylle tai moitteettomalle toiminnalle;

o)	se, voiko vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö johtaa merkittävään ja keinotekoiseen epäsuhtaan johdannaisen hintojen ja kohde-etuuden markkinan hintojen välillä,

p)	se, aiheuttaako vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö suuren riskin markkinoiden tai maksujärjestelmien infrastruktuurille, mukaan lukien kaupankäynti-, selvitys- ja toimitusjärjestelmät;

q)	se, voiko vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö vaarantaa sijoittajien luottamuksen rahoitusjärjestelmään; tai

r)	se, aiheuttaako vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö suuren häiriöriskin sellaisille rahoituslaitoksille, joita pidetään tärkeinä unionin rahoitusjärjestelmälle.

2 artikla

Perusteet ja seikat, jotka toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon käyttäessään vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskeviin interventiotoimiin liittyviä valtuuksiaan

(Asetuksen (EU) N:o 1286/2014 17 artiklan 2 kohta)

1. Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 1286/2014 17 artiklan 2 kohtaa toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava kaikkien 2 kohdassa lueteltujen seikkojen ja perusteiden merkityksellisyys ja otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat ja perusteet määrittäessään, milloin tiettyjen vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden markkinointi, tarjoaminen tai myynti taikka tietyntyyppinen finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö aiheuttaa merkittävän sijoittajansuojaa koskevan ongelman tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuvan uhan vähintään yhdessä jäsenvaltiossa.

Sovellettaessa ensimmäistä alakohtaa toimivaltaiset viranomaiset voivat yhden tai useamman tällaisen seikan tai perusteen perusteella määrittää, onko kyseessä merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuva uhka vähintään yhdessä jäsenvaltiossa.

2. Määrittäessään, onko kyseessä merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai rahoitusmarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuva uhka vähintään yhdessä jäsenvaltiossa, toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava seuraavassa lueteltuja seikkoja ja perusteita:

vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen tarjoaman vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen tai finanssialan toiminta- tai käytäntötyypin monimutkaisuus, ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	kohde-etuuksien tyyppi ja avoimuuden aste,

—	vakuutusmuotoiseen sijoitustuotteeseen, finanssialan toimintaan tai finanssialan käytäntöön liittyvien kustannusten ja maksujen avoimuuden aste ja etenkin avoimuuden puute, joka johtuu useassa kerroksessa olevista kustannuksista ja maksuista,

—	suorituskykylaskennan monimutkaisuus, kun otetaan huomioon se, riippuuko tuotto yhden vai useamman kohde-etuuden suorituskyvystä, johon vaikuttavat puolestaan muut tekijät,

—	mahdollisten riskien luonne ja laajuus,

—	se, niputetaanko vakuutusmuotoinen sijoitustuote yhteen muiden tuotteiden tai palvelujen kanssa, tai

—	mahdollisten ehtojen monimutkaisuus;

mahdollisten haitallisten vaikutusten suuruus, erityisesti kun otetaan huomioon

—	vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen nimellisarvo,

—	osallistuvien asiakkaiden, sijoittajien tai markkinaosapuolten lukumäärä,

—	tuotteen suhteellinen osuus sijoittajien sijoitussalkuissa,

—	mahdollisten haitallisten vaikutusten todennäköisyys, laajuus ja luonne, myös mahdollisten tappioiden määrä,

—	haitallisten vaikutusten ennakoitu kesto,

—	vakuutusmaksun määrä,

—	osallistuvien välittäjien lukumäärä,

—	markkinan tai myynnin kasvu,

—	kunkin asiakkaan vakuutusmuotoiseen sijoitustuotteeseen keskimäärin sijoittama määrä,

—	kansallisessa laissa vakuutustakuujärjestelmistä, jos tällainen järjestelmä on olemassa, määritetty talletussuojan taso, tai

—	vakuutustekninen vastuuvelka vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden osalta;

—	se, onko sijoittaja yksityisasiakas, ammattimainen asiakas vai direktiivissä 2014/65/EU määritelty hyväksyttävä vastapuoli,

—	sijoittajien taidot ja kyvyt, kuten koulutustaso ja kokemus samankaltaisista vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista tai myyntitavoista,

—	sijoittajien taloudellinen tilanne, kuten asiakkaiden tulot ja varallisuus,

—	sijoittajien keskeisten taloudelliset tavoitteet, mukaan lukien eläkesäästöt ja riskin kattamistarve,

—	se, myydäänkö tuotetta tai palvelua kohdemarkkinan ulkopuolisille sijoittajille, tai se, ettei kohdemarkkinaa ole määritelty riittävällä tavalla, tai

—	mahdollisuus kuulua vakuutustakuujärjestelmään, jos kansallisia vakuutustakuujärjestelmiä on olemassa;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen tai finanssialan toiminta- tai käytäntötyypin avoimuuden aste ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	kohde-etuuksien tyyppi ja avoimuus,

—	mahdolliset piilokustannukset ja -maksut,

—	sellaisten tekniikkojen käyttö, jotka kiinnittävät sijoittajien huomion mutta jotka eivät välttämättä heijasta vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön soveltuvuutta tai kokonaislaatua,

—	riskien luonne ja avoimuus,

—	sellaisten tuotenimien, termien tai muiden tietojen käyttö, jotka antavat ymmärtää, että tuotteen turvallisuus- tai tuottotasot ovat parempia kuin todellisuudessa on mahdollista tai todennäköistä, tai jotka antavat ymmärtää, että tuotteella on ominaisuuksia, joita sillä ei todellisuudessa ole, tai

—	oliko vakuutusmuotoisesta sijoitustuotteesta saatavilla riittämättömästi tai luotettavuudeltaan riittämätöntä tietoa tietojen kohteena oleville markkinaosapuolille näiden päätöksentekoa varten, kun otetaan huomioon vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden luonne ja tyyppi;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön erityispiirteet tai kohde-etuudet, kuten mahdollinen kytketty vipu, ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	tuotteeseen lähtökohtaisesti sisältyvä vipuvaikutus,

—	rahoituksesta johtuva vipuvaikutus, tai

—	arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ominaispiirteet;

—	tällaisen vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön strukturointi- ja muut kustannukset,

—	epäsuhta sellaiseen liikkeeseenlaskijan riskiin nähden, jonka liikkeeseenlaskija kattaa, tai

—	riski-/tuottoprofiili;

se, miten helposti ja millaisin kustannuksin sijoittajat voivat myydä kyseisen vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen tai vaihtaa toiseen tuotteeseen, ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	esteet muutettaessa sijoitusstrategiaa jonkin vakuutussopimuksen osalta,

—	se, ettei ennenaikainen irtautuminen ole sallittua, tai se sallitaan sopimukseen mukaan sellaisin ehdoin, että se voidaan katsoa kielletyksi, tai

—	muut irtautumisen esteet;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön hinnoittelu ja muut kyseeseen tulevat kustannukset ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	piilomaksut tai myöhemmin lisätyt maksut, tai

—	maksut, jotka eivät vastaa vakuutusedustajien tarjoamaa tarjontapalvelutasoa;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön innovaatioaste ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön rakenteen innovaatioaste, myös kytkeminen ja laukaisevien ehtojen käyttö,

—	tarjontamallia tai välitysketjun pituutta koskeva innovaatioaste,

—	innovatiivisuuden kattavuus, muun muassa se, onko vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö innovatiivinen tiettyjen sijoittajaryhmien osalta,

—	innovointi, johon sisältyy vipuvaikutus,

—	avoimuuden puute kohde-etuuksien osalta, tai

—	markkinan aiempi kokemus vastaavista vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista tai vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden myyntitavoista;

vakuutusmuotoiseen sijoitustuotteeseen liittyvät myyntitavat ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	käytetyt tiedotus- ja tarjontakanavat,

—	sijoitukseen liittyvä tiedotus-, markkinointi- tai muu myynninedistämisaineisto, tai

—	se, onko ostopäätös sekundaarinen tai tertiäärinen seuraus jostakin aiemmasta ostosta;

vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen liikkeeseenlaskijan rahoitus- ja liiketoimintatilanne ottaen huomioon etenkin seuraavat:

—	liikkeeseenlaskijan rahoitustilanne, tai

—	jälleenvakuutusjärjestelyjen soveltuvuus vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden osalta;

l)	se, aiheuttavatko vakuutusmuotoisen sijoitustuotteen, finanssialan toiminnan tai finanssialan käytännön kohde-etuudet suuren riskin osapuolten tai sijoittajien liiketoimien toteuttamiselle merkittävällä markkinalla,

—	petokset tai epärehellinen toiminta,

—	väärinkäytökset rahoitusmarkkinalla tai rahoitusmarkkinaan liittyvän tiedon väärinkäyttö,

—	rikoksen tuottaman hyödyn käsittely,

—	terrorismin rahoittaminen, tai

—	rahanpesun helpottaminen;

n)	se, aiheuttaako finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö erityisen suuren riskin markkinoiden häiriönsietokyvylle tai moitteettomalle toiminnalle;

o)	se, voiko vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö johtaa merkittävään ja keinotekoiseen epäsuhtaan johdannaisen hintojen ja kohde-etuuden markkinan hintojen välillä;

p)	se, aiheuttaako vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö riskejä markkinoiden tai maksujärjestelmien infrastruktuurille, mukaan lukien kaupankäynti-, selvitys- ja toimitusjärjestelmät;

q)	se, voiko vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö vaarantaa sijoittajien luottamuksen rahoitusjärjestelmään; tai

r)	se, aiheuttaako vakuutusmuotoinen sijoitustuote, finanssialan toiminta tai finanssialan käytäntö suuren häiriöriskin sellaisille rahoituslaitoksille, joita pidetään tärkeinä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion rahoitusjärjestelmälle.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2016.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER

(1) EUVL L 352, 9.12.2014, s. 1.

(2) Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010 (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).