7.7.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 182/7


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1095,

annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016,

sinkkiasetaattidihydraatin, vedettömän sinkkikloridin, sinkkioksidin, sinkkisulfaattiheptahydraatin, sinkkisulfaattimonohydraatin, aminohappojen sinkkikelaattihydraatin, proteiinihydrolysaattien sinkkikelaatin, glysiinin sinkkikelaattihydraatin (kiinteä) ja glysiinin sinkkikelaattihydraatin (nestemäinen) hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena sekä asetusten (EY) N:o 1334/2003, (EY) N:o 479/2006, (EU) N:o 335/2010 ja täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 991/2012 ja (EU) N:o 636/2013 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Sinkkiyhdisteet sinkkiasetaattidihydraatti, sinkkioksidi, sinkkisulfaattiheptahydraatti, sinkkisulfaattimonohydraatti, aminohappojen sinkkikelaattihydraatti ja glysiinin sinkkikelaattihydraatti hyväksyttiin ilman määräaikaa komission asetuksilla (EY) N:o 1334/2003 (3) ja (EY) N:o 479/2006 (4) direktiivin 70/524/ETY mukaisesti. Kyseiset tuotteet kirjattiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevina tuotteina asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemuksia, jotka koskevat sinkkiasetaattidihydraatin, sinkkioksidin, sinkkisulfaattiheptahydraatin, sinkkisulfaattimonohydraatin, aminohappojen sinkkikelaattihydraatin ja glysiinin sinkkikelaattihydraatin uudelleenarviointia kaikkien eläinlajien rehun lisäaineina. Lisäksi kyseisen asetuksen 7 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koskee vedetöntä sinkkikloridia kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena. Hakijat pyysivät, että kyseiset lisäaineet luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet”. Hakemusten mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 1 päivänä helmikuuta 2012 (5), 8 päivänä maaliskuuta 2012 (6), 23 päivänä toukokuuta 2012 (7), 15 päivänä marraskuuta 2012 (8), 12 päivänä syyskuuta 2013 (9) ja 12 päivänä maaliskuuta 2015 (10) antamissaan lausunnoissa, että sinkkiasetaattidihydraatilla, vedettömällä sinkkikloridilla, sinkkioksidilla, sinkkisulfaattiheptahydraatilla, sinkkisulfaattimonohydraatilla, aminohappojen sinkkikelaattihydraatilla ja glysiinin sinkkikelaattihydraatilla ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen eikä käyttäjille aiheudu turvallisuusongelmia, kunhan asianmukaiset suojatoimenpiteet toteutetaan.

(5)

Mitä tulee ympäristövaikutuksiin ja erityisesti sinkin valumiseen ja huuhtoutumiseen pintavesiin, elintarviketurvallisuusviranomainen suositteli 8 päivänä huhtikuuta 2014 antamassaan lausunnossa (11) sinkin enimmäispitoisuuden merkittävää vähentämistä useiden kohdelajien täysrehussa. Jotta ei kuitenkaan vaarannettaisi eläinten fysiologisten tarpeiden täyttymistä myös niiden elämän erityisinä ajankohtina eikä eläinten terveydelle aiheutuisi muita kielteisiä vaikutuksia, elintarviketurvallisuusviranomaisen suosittelemaa sinkkipitoisuuden vähentämistä ei pitäisi toteuttaa yhdellä kerralla. Lisävähennysten toteuttamista silmällä pitäen rehualan toimijoita ja tutkimuslaitoksia olisi kannustettava keräämään uutta tieteellistä tietoa eri eläinlajien fysiologisista tarpeista.

(6)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että sinkkiasetaattidihydraatti, vedetön sinkkikloridi, sinkkioksidi, sinkkisulfaattiheptahydraatti, sinkkisulfaattimonohydraatti, aminohappojen sinkkikelaattihydraatti ja glysiinin sinkkikelaattihydraatti ovat tehokkaita sinkin lähteitä. Kun otetaan huomioon aminohappojen sinkkikelaatin kemialliset ominaisuudet, elintarviketurvallisuusviranomainen suosittaa sen jakamista kahteen ryhmään seuraavasti: aminohappojen sinkkikelaattihydraatti ja proteiinihydrolysaattien sinkkikelaatti. Lisäksi on arvioitu glysiinin sinkkikelaattihydraatin kahta eri muotoa, kiinteää ja nestemäistä. Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoo, etteivät erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset ole tarpeen. Elintarviketurvallisuusviranomainen vahvisti myös asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman, rehun lisäaineiden analyysimenetelmää koskevan raportin.

(7)

Sinkkiasetaattidihydraatin, vedettömän sinkkikloridin, sinkkioksidin, sinkkisulfaattiheptahydraatin, sinkkisulfaattimonohydraatin, aminohappojen sinkkikelaattihydraatin, proteiinihydrolysaattien sinkkikelaatin, glysiinin sinkkikelaattihydraatin (kiinteä) ja glysiinin sinkkikelaattihydraatin (nestemäinen) arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisten aineiden käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(8)

Koska tässä asetuksessa annetaan hyväksyntä, joka koskee sinkkiasetaattidihydraattia, sinkkioksidia, sinkkisulfaattiheptahydraattia, sinkkisulfaattimonohydraattia, aminohappojen sinkkikelaattihydraattia ja glysiinin sinkkikelaattihydraattia, näitä aineita koskevat kohdat asetuksissa (EY) N:o 479/2006 ja (EY) N:o 1334/2003 ovat vanhentuneet ja ne pitäisi sen vuoksi poistaa.

(9)

Komission asetuksessa (EU) N:o 335/2010 (12) sekä komission täytäntöönpanoasetuksissa (EU) N:o 991/2012 (13) ja (EU) N:o 636/2013 (14) hyväksyttiin useita sinkkiyhdisteitä rehun ravitsemuksellisina lisäaineina. Jotta voidaan ottaa huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen 8 päivänä huhtikuuta 2014 antaman lausunnon päätelmät, joita lisäksi käytetään tällä asetuksella hyväksyttyjen rehuseoksissa käytettävien lisäaineiden kokonaissinkkipitoisuutta koskevien säännösten tieteellisenä perustana ja joissa pääosin viitataan rehun sinkkitäydennyksen ympäristövaikutuksiin, on aiheellista mukauttaa asetuksessa (EU) N:o 335/2010 ja täytäntöönpanoasetuksissa (EU) N:o 991/2012 ja (EU) N:o 636/2013 vahvistettu sinkin enimmäispitoisuus tämän asetuksen rehuseosten sinkkipitoisuutta koskeviin säännöksiin. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 335/2010 ja täytäntöönpanoasetuksia (EU) N:o 991/2012 ja (EU) N:o 636/2013 olisi muutettava.

(10)

Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä sinkkiasetaattidihydraatin, sinkkioksidin, sinkkisulfaattiheptahydraatin, sinkkisulfaattimonohydraatin, aminohappojen sinkkikelaattihydraatin ja glysiinin sinkkikelaattihydraatin hyväksynnän edellytyksiin sekä asetuksella (EU) N:o 335/2010 ja täytäntöönpanoasetuksilla (EU) N:o 991/2012 ja (EU) N:o 636/2013 hyväksyttyjen sinkkiyhdisteiden hyväksynnän edellytyksiin tehtävien muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua hyväksynnästä aiheutuvien uusien vaatimusten noudattamiseen.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksyntä

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”hivenaineyhdisteet” kuuluvat, liitteessä tarkoitetut aineet eläinten ruokinnassa käytettävinä lisäaineina kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1334/2003 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2003 liitteessä olevassa E 6 kohdassa olevan alkuaineen Sinkki-Zn kohdalta seuraavat lisäaineet: ”Sinkkiasetaatti, dihydraatti”, ”Sinkkioksidi”, ”Sinkkisulfaatti, heptahydraatti”, ”Sinkkisulfaatti, monohydraatti”, ”Aminohappojen sinkkikelaattihydraatti” sekä niiden kemialliset kaavat ja kuvaukset.

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 479/2006 muuttaminen

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 479/2006 liitteessä oleva E 6 kohta, lisäaine ”Glysiinin sinkkikelaattihydraatti”.

4 artikla

Asetuksen (EU) N:o 335/2010 muuttaminen

Korvataan asetuksen (EU) N:o 335/2010 liitteessä rivillä 3b6.10 oleva kahdeksas sarake seuraavasti:

”Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalalajit kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä).”

5 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 991/2012 muuttaminen

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 991/2012 liitteessä rivillä 3b609 oleva kahdeksas sarake seuraavasti:

”Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalalajit kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä).”

6 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 636/2013 muuttaminen

Korvataan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 636/2013 liitteessä rivillä 3b611oleva kahdeksas sarake seuraavasti:

”Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalalajit kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä).”

7 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1.   Sallitaan sinkkiasetaattidihydraatin, sinkkioksidin, sinkkisulfaattiheptahydraatin, sinkkisulfaattimonohydraatin, aminohappojen sinkkikelaattihydraatin ja glysiinin sinkkikelaattihydraatin sekä asetuksella (EU) N:o 335/2010 ja täytäntöönpanoasetuksilla (EU) N:o 991/2012 ja (EU) N:o 636/2013 hyväksyttyjen sinkkiyhdisteiden ja niitä sisältävien esiseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 27 päivää tammikuuta 2017 ennen 27 päivää heinäkuuta 2016 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat.

2.   Sallitaan 1 kohdassa tarkoitettuja aineita sisältävien rehuaineiden ja rehuseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 27 päivää heinäkuuta 2017 ennen 27 päivää heinäkuuta 2016 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat, jos ne on tarkoitettu elintarviketuotantoeläimille.

3.   Sallitaan 1 kohdassa tarkoitettuja aineita sisältävien rehuaineiden ja rehuseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 27 päivää heinäkuuta 2018 ennen 27 päivää heinäkuuta 2016 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes varastot loppuvat, jos ne on tarkoitettu muille kuin elintarviketuotantoeläimille.

8 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä heinäkuuta 2016.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)   EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Neuvoston direktiivi 70/524/ETY, annettu 23 päivänä marraskuuta 1970, rehujen lisäaineista (EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1334/2003, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2003, eräiden hivenaineiden ryhmään kuuluvien rehun lisäaineiden hyväksymisedellytysten muuttamisesta (EUVL L 187, 26.7.2003, s. 11).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 479/2006, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2006, hivenaineiden ryhmään kuuluvien eräiden lisäaineiden hyväksymisestä (EUVL L 86, 24.3.2006, s. 4).

(5)  EFSA Journal 2012;10(2):2572.

(6)  EFSA Journal 2012;10(3):2621.

(7)  EFSA Journal 2012;10(6):2734.

(8)  EFSA Journal 2012;10(11):2970.

(9)  EFSA Journal 2013;11(10):3369.

(10)  EFSA Journal 2015;13(4):4058.

(11)  EFSA Journal 2014;12(5):3668.

(12)  Komission asetus (EU) N:o 335/2010, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2010, metioniinin hydroksianalogin sinkkikelaatin hyväksymisestä rehun lisäaineena kaikkien eläinlajien osalta (EUVL L 102, 23.4.2010, s. 22).

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 991/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, sinkkikloridihydroksidimonohydraatin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena (EUVL L 297, 26.10.2012, s. 18).

(14)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 636/2013, annettu 1 päivänä heinäkuuta 2013, metioniinin sinkkikelaatin (1:2) hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena (EUVL L 183, 2.7.2013, s. 3).


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

Alkuaineen (Zn) pitoisuus mg/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: ravitsemukselliset lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: hivenaineyhdisteet

3b601

Sinkkiasetaatti, dihydraatti

Lisäaineen koostumus

Sinkkiasetaatti, dihydraatti, jauheena, sisältää vähintään 29,6 % sinkkiä.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: Zn(CH3COO)2 · 2H2O

CAS-numero: 5970-45-6

Analyysimenetelmät  (1)

Sinkkiasetaattidihydraatin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Titraus natriumedetaatilla (Euroopan farmakopean monografia 1482).

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES), tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Komission asetus (EY) N:o 152/2009 (2) – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalat kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026

3b602

Sinkkikloridi, vedetön

Lisäaineen koostumus

Sinkkikloridi, vedetön, jauheena, sisältää vähintään 46,1 % sinkkiä.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: ZnCl2

CAS-numero: 7646-85-7

Analyysimenetelmät  (1)

Vedettömän sinkkikloridin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Titraus natriumedetaatilla (Euroopan farmakopean monografia 0110).

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES), tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen;

ICP-AES CEN -menetelmä (EN ISO 11885); ei esiseoksille.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Asetus (EY) N:o 152/2009 – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalat kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun nestemäisenä esiseoksena.

2.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026

3b603

Sinkkioksidi

Lisäaineen koostumus

Sinkkioksidi, jauheena, sisältää vähintään 72 % sinkkiä.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: ZnO

CAS-numero: 1314-13-2

Analyysimenetelmät  (1)

Sinkkioksidin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Titraus natriumedetaatilla (Euroopan farmakopean monografia 0252).

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES), tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Asetus (EY) N:o 152/2009 – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalat kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026

3b604

Sinkkisulfaatti, heptahydraatti

Lisäaineen koostumus

Sinkkisulfaatti, heptahydraatti, jauheena, sisältää vähintään 22 % sinkkiä.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: ZnSO4 · 7H2O

CAS-numero: 7446-20-0

Analyysimenetelmät  (1)

Sinkkisulfaattiheptahydraatin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Titraus natriumedetaatilla (Euroopan farmakopean monografia 0111).

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittämiseksi lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Asetus (EY) N:o 152/2009 – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalat kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026

3b605

Sinkkisulfaatti, monohydraatti

Lisäaineen koostumus

Sinkkisulfaatti, monohydraatti, jauheena, sisältää vähintään 34 % sinkkiä.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: ZnSO4 · H2O

CAS-numero: 7446-19-7

Analyysimenetelmät  (1)

Sinkkisulfaattimonohydraatin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Titraus natriumedetaatilla (Euroopan farmakopean monografia 2159).

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittämiseksi rehun lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES), tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Asetus (EY) N:o 152/2009 – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalat kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026

3b606

Aminohappojen sinkkikelaattihydraatti

Lisäaineen koostumus

Sinkki-aminohappo -kompleksi, jossa sinkki ja soijaproteiinista peräisin oleva aminohappo on kelatoitu koordinoiduin kovalenttisidoksin, jauheena, joka sisältää vähintään 10 % sinkkiä.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: Zn(x)1–3 · nH2O, x = soijaproteiinihydrolysaatista peräisin olevan minkä tahansa aminohapon anioni

Enintään 10 % molekyyleistä suurempia kuin 1 500 Da.

Analyysimenetelmät  (1)

Aminohappopitoisuuden määrittämiseksi rehun lisäaineesta:

Ionivaihtokromatografia, kolonnin jälkeinen johdannaisten muodostaminen ja UV- tai fluoresenssidetektio: komission asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä III oleva F kohta.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES), tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Asetus (EY) N:o 152/2009 – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalat kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Aminohappojen sinkkikelaattia voidaan saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026

3b612

Proteiinihydrolysaattien sinkkikelaatti

Lisäaineen koostumus

Proteiinihydrolysaattien sinkkikelaatti, jauheena, sisältää vähintään 10 % sinkkiä.

Vähintään 85 % kelatoitunutta sinkkiä.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: Zn(x)1–3 · nH2O, x = proteiinihydrolysaattien anioni, joka sisältää mitä tahansa soijaproteiinihydrolysaatista peräisin olevaa aminohappoa.

Analyysimenetelmät  (1)

Proteiinihydrolysaattien pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Ionivaihtokromatografia, kolonnin jälkeinen johdannaisten muodostaminen ja UV- tai fluoresenssidetektio: asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä III oleva F kohta.

Kelatoituneen sinkin pitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Fourier-muunnosinfrapunaspektroskopia (FTIR- spektroskopia), jonka jälkeen käytetään usean muuttujan regressiomenetelmiä

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES), tai

EN/TS 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Asetus (EY) N:o 152/2009 – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalat kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Proteiinihydrolysaattien sinkkikelaattia voidaan saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026

3b607

Glysiinin sinkkikelaattihydraatti (kiinteä)

Lisäaineen koostumus

Glysiinin sinkkikelaattihydraatti, jauheena, sisältää vähintään 15 % sinkkiä.

kosteus: enintään 10 %.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: Zn(x)1–3 · nH2O, x = glysiinin anioni

Analyysimenetelmät  (1)

Glysiinipitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Ionivaihtokromatografia, kolonnin jälkeinen johdannaisten muodostaminen ja UV- tai fluoresenssidetektio: asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä III oleva F kohta.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES), tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Asetus (EY) N:o 152/2009 – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalalajit kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026

3b608

Glysiinin sinkkikelaattihydraatti (kiinteä)

Lisäaineen koostumus

Nestemäinen glysiinin sinkkikelaattihydraatti, jossa on vähintään 7 % sinkkiä.

Tehoaineen kuvaus

Kemiallinen kaava: Zn(x)1–3 · nH2O, x = glysiinin anioni

Analyysimenetelmät  (1)

Glysiinipitoisuuden määrittäminen rehun lisäaineesta:

Ionivaihtokromatografia, kolonnin jälkeinen johdannaisten muodostaminen ja UV- tai fluoresenssidetektio: asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä III oleva F kohta.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen lisäaineesta ja esiseoksista:

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES), tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Sinkin kokonaispitoisuuden määrittäminen rehuaineista ja rehuseoksista:

Asetus (EY) N:o 152/2009 – atomiabsorptiospektrometria (AAS); tai

EN 15510: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES); tai

EN 15621: Induktiokytkettyyn plasmaan perustuva atomiemissiospektrometria (ICP-AES) painehajotuksen jälkeen.

Kaikki eläinlajit

Koirat ja kissat: 200 (yhteensä)

Lohikalat ja vasikoiden maidonkorvikkeet: 180 (yhteensä)

Porsaat, emakot, kanit ja kaikki muut kalalajit kuin lohikalat: 150 (yhteensä)

Muut lajit ja luokat: 120 (yhteensä)

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Glysiinin sinkkikelaattia (nesteenä) saa saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava turvalliset työtavat ja asianmukaiset järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla vähentää hyväksyttävälle tasolle, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia.

27. heinäkuuta 2026


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports

(2)  Komission asetus (EY) N:o 152/2009, annettu 27 päivänä tammikuuta 2009, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä rehujen virallista valvontaa varten (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1).