12.5.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 123/1

(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, ovat sitoutuneita vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa. Ne palauttavat tässä yhteydessä mieliin, että perussopimuksissa vahvistetaan, että molemmat lainsäädäntövallan käyttäjät ovat keskenään yhdenvertaisia.

(2)

Toimielimet tunnustavat yhteisen vastuunsa korkealaatuisen unionin lainsäädännön tuottamisesta ja sen varmistamisesta, että lainsäädännössä keskitytään aloihin, joilla siitä saadaan eniten lisäarvoa Euroopan kansalaisille, unionin yhteiset poliittiset tavoitteet saavutetaan siinä mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, se on mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää, siinä vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja se on laadittu tavalla, joka helpottaa sen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamista käytännössä sekä vahvistaa unionin talouden kilpailukykyä ja kestävyyttä.

(3)

Toimielimet palauttavat mieliin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevan 5 artiklan mukaisesti unionilla on velvollisuus antaa säädöksiä ainoastaan silloin, kun se on tarpeen, ja ainoastaan siinä laajuudessa kuin se on tarpeen.

(4)

Toimielimet muistuttavat kansallisten parlamenttien merkityksestä ja vastuusta, sellaisena kuin niistä määrätään perussopimuksissa, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa ja Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta.

(5)

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että jokaisen ehdotetun unionin toimen mahdollisen ’eurooppalaisen lisäarvon’ analysointi ja ’Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvien kustannusten’ arviointi tapauksissa, joissa unionin tason toimia ei toteuteta, olisi otettava täysimääräisesti huomioon lainsäädäntöohjelmaa laadittaessa.

(6)

Toimielimet katsovat, että tavoitetta paremmasta lainsäädännöstä voidaan edistää julkisella kuulemisella ja sidosryhmien kuulemisella, voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnilla ja uusien aloitteiden vaikutusten arvioinnilla.

(7)

Neuvottelujen helpottamiseksi tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan soveltamisen helpottamiseksi tässä sopimuksessa vahvistetaan periaatteet, joiden mukaisesti komissio kokoaa kaiken tarvittavan asiantuntemuksen ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä.

(8)

Toimielimet toteavat, että tavoitteisiin unionin lainsäädännön yksinkertaistamisesta ja sääntelytaakan keventämisestä olisi pyrittävä rajoittamatta perussopimuksissa määritettyjen unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista tai sisämarkkinoiden eheyden turvaamista.

(9)

Tällä sopimuksella täydennetään seuraavia parempaa lainsäädäntöä koskevia sopimuksia, julistuksia ja lausumia, joihin toimielimet ovat edelleen täysin sitoutuneet:

1.

Toimielimet sopivat pyrkivänsä parempaan lainsäädäntöön tässä sopimuksessa vahvistettujen eri aloitteiden ja menettelyjen avulla.

2.

Toimielimet sopivat, että ottaen huomioon yhteisömenetelmälle antamansa merkityksen ne noudattavat toimivaltaansa käyttäessään ja perussopimuksissa määrättyjen menettelyjen mukaisesti unionin oikeuden yleisiä periaatteita, kuten demokraattista legitimiteettiä, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta sekä oikeusvarmuutta. Ne sopivat myös edistävänsä yksinkertaisuutta, selkeyttä ja yhdenmukaisuutta unionin lainsäädännön laadinnassa ja pyrkimystä lainsäädäntöprosessin mahdollisimman laajaan avoimuuteen.

3.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että unionin lainsäädännön olisi oltava ymmärrettävää ja selkeää, kansalaisten, viranomaisten ja yritysten olisi kyettävä vaivattomasti ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa sen perusteella, siinä olisi asetettava asianmukaiset raportointia, seurantaa ja arviointia koskevat vaatimukset, siinä olisi vältettävä ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista ja se olisi voitava panna helposti täytäntöön.

4.

Toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi.

5.

Uuden komission tultua nimitetyksi toimielimet vaihtavat pidemmän aikavälin suunnittelun helpottamiseksi näkemyksiä toimintapolitiikkojensa päätavoitteista ja prioriteeteista uudeksi toimikaudeksi, ja mahdollisuuksien mukaan myös alustavasta aikataulusta.

Toimielimet laativat komission aloitteesta tarvittaessa yhteiset päätelmät, jotka toimielinten puhemies ja puheenjohtajat allekirjoittavat.

Toimielimet tekevät komission aloitteesta näitä yhteisiä päätelmiä koskevan väliarvioinnin ja mukauttavat niitä tarvittaessa.

6.

Komissio käy Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vuoropuhelua sekä ennen vuotuisen työohjelmansa, jäljempänä ’komission työohjelma’, hyväksymistä että sen jälkeen. Vuoropuhelu sisältää seuraavat seikat:

Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston vuoropuhelun kussakin vaiheessa esittämät näkemykset, mukaan lukien niiden pyytämät aloitteet.

7.

Komission työohjelman hyväksymisen jälkeen ja sen pohjalta toimielimet vaihtavat näkemyksiä tulevan vuoden aloitteista ja sopivat vuotuista toimielintenvälistä ohjelmasuunnittelua koskevasta yhteisestä julistuksesta, jäljempänä ’yhteinen julistus’, jonka toimielinten puhemies ja puheenjohtajat allekirjoittavat. Yhteisessä julistuksessa esitetään seuraavan vuoden laajat tavoitteet ja prioriteetit ja yksilöidään poliittisesti merkittävimmät asiat, joita olisi käsiteltävä lainsäädäntöprosessissa ensisijaisina, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta lainsäädäntövallan käyttäjille perussopimuksilla annettuun toimivaltaan.

Toimielimet seuraavat säännöllisesti koko vuoden ajan yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa. Sitä varten toimielimet osallistuvat yhteisen julistuksen täytäntöönpanosta käytäviin keskusteluihin Euroopan parlamentissa ja/tai neuvostossa kyseessä olevan vuoden kevään aikana.

8.

Komission työohjelma sisältää tärkeimmät lainsäädäntö- ja muut ehdotukset seuraavalle vuodelle, mukaan lukien kumoamiset, uudelleenlaatimiset, yksinkertaistamiset ja peruuttamiset. Kunkin asian osalta komission työohjelmassa esitetään seuraavat seikat, jos ne ovat saatavilla: aiottu oikeusperusta, säädöstyyppi, alustava hyväksymisaikataulu komissiossa ja mahdolliset muut asiaankuuluvat menettelyä koskevat tiedot, mukaan lukien vaikutustenarviointi- ja arviointityötä koskevat tiedot.

9.

Jos komissio aikoo peruuttaa lainsäädäntöehdotuksen, ja riippumatta siitä, aiotaanko peruuttamisen jälkeen tehdä tarkistettu ehdotus, komissio esittää vilpittömän yhteistyön ja toimielinten välisen tasapainon periaatteiden mukaisesti peruuttamisen perustelut sekä tapauksen mukaan suunnitellut seuraavat toimet ja niitä koskevan täsmällisen aikataulun ja suorittaa asianmukaiset toimielinten väliset kuulemiset tältä pohjalta. Komissio ottaa asianmukaisesti huomioon lainsäädäntövallan käyttäjien kannat ja vastaa niihin.

10.

Komissio käsittelee ripeästi ja yksityiskohtaisesti Euroopan parlamentin tai neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 tai 241 artiklan nojalla tekemät pyynnöt ehdotuksista unionin säädöksiksi.

Komissio vastaa tällaisiin pyyntöihin kolmen kuukauden kuluessa ja hyväksyy erityisen tiedonannon, jossa se esittää jatkotoimet, joihin se aikoo niiden osalta ryhtyä. Jos komissio päättää olla antamatta ehdotusta pyynnön johdosta, se ilmoittaa asianomaiselle toimielimelle tätä koskevat yksityiskohtaiset perustelut ja toimittaa tarvittaessa analyysin mahdollisista vaihtoehdoista ja reagoi lainsäädäntövallan käyttäjien esiin tuomiin näkökohtiin, jotka liittyvät eurooppalaisesta lisäarvosta ja Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvista kustannuksista tehtyihin analyyseihin.

Komissio esittää pyynnöstä vastauksensa Euroopan parlamentissa tai neuvostossa.

11.

Komissio päivittää ohjelmasuunnitteluaan säännöllisesti koko vuoden ajan ja perustelee mahdolliset viivästykset työohjelmaansa sisältyvien ehdotusten esittelyssä. Komissio raportoi säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kyseessä olevaa vuotta koskevan työohjelmansa täytäntöönpanosta.

12.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että vaikutustenarviointi vaikuttaa myönteisesti unionin lainsäädännön laadun parantumiseen.

Vaikutustenarvioinnit auttavat toimielimiä tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, mutta ne eivät korvaa poliittisia päätöksiä demokraattisessa päätöksenteossa. Vaikutustenarvioinnit eivät saa johtaa perusteettomiin viivästyksiin lainsäädäntöprosessissa eivätkä rajoittaa lainsäädäntövallan käyttäjien mahdollisuuksia ehdottaa muutoksia.

Vaikutustenarvioinneissa olisi käsiteltävä kysymystä ongelman olemassaolosta, sen laajuudesta ja siitä aiheutuvista seurauksista sekä sitä, tarvitaanko unionin toimia vai ei. Niissä olisi kartoitettava vaihtoehtoisia ratkaisuja ja, mahdollisuuksien mukaan, mahdollisia lyhyen ja pitkän aikavälin kustannuksia ja hyötyjä ja arvioitava kokonaisvaltaisesti ja tasapainoisesti taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia käyttäen apuna sekä laadullisia että määrällisiä analyyseja. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita olisi sovellettava täysimääräisesti ja perusoikeuksia olisi kunnioitettava täysimääräisesti. Vaikutustenarvioinneissa olisi myös käsiteltävä mahdollisuuksien mukaan Euroopan yhdentymisen toteutumattomuudesta aiheutuvia kustannuksia sekä eri vaihtoehtojen vaikutusta kilpailukykyyn ja hallinnolliseen rasitukseen ottaen huomioon erityisesti pk-yritykset (”pienet ensin”), digitaaliset näkökohdat ja alueellinen vaikutus. Vaikutustenarviointien olisi perustuttava tarkkoihin, objektiivisiin ja täydellisiin tietoihin, ja niiden olisi oltava laajuudeltaan ja painopisteiltään oikeasuhteisia.

13.

Komissio tekee vaikutustenarviointeja sellaisista lainsäädäntö- ja muista aloitteistaan, delegoiduista säädöksistään ja täytäntöönpanotoimenpiteistään, joilla odotetaan olevan merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Pääsääntöisesti komission työohjelmaan tai yhteiseen julistukseen sisältyviin aloitteisiin liitetään vaikutustenarviointi.

Komissio suorittaa omassa vaikutustenarviointiprosessissaan mahdollisimman laajan kuulemisen. Komission sääntelyntarkastelulautakunta tekee objektiivisen laaduntarkastuksen omille vaikutustenarvioinneilleen. Vaikutustenarviointien lopulliset tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille ja julkistetaan yhdessä sääntelyntarkastelulautakunnan lausunnon tai lausuntojen kanssa komission aloitteen hyväksymisen yhteydessä.

14.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat komission vaikutustenarvioinnit täysimääräisesti huomioon, kun ne käsittelevät komission säädösehdotuksia. Vaikutustenarvioinnit on sen vuoksi esitettävä tavalla, joka helpottaa komission tekemien valintojen tarkastelua Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.

15.

Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät vaikutustenarviointeja komission ehdotukseen esittämistään olennaisista muutoksista, jos ne katsovat sen lainsäädäntöprosessin kannalta asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät komission tekemää vaikutustenarviointia pääsääntöisesti jatkotyöskentelynsä lähtökohtana. Asianomaisen toimielimen olisi määriteltävä, mitä ”olennaisella” muutoksella tarkoitetaan.

16.

Komissio voi omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä täydentää omaa vaikutustenarviointiaan tai tehdä muuta tarpeelliseksi katsomaansa analysointityötä. Komissio ottaa tällöin huomioon kaikki saatavilla olevat tiedot, lainsäädäntöprosessin vaiheen ja tarpeen välttää aiheetonta viivästystä tässä prosessissa. Lainsäädäntövallan käyttäjät ottavat täysimääräisesti huomioon kaikki komission tässä yhteydessä esittämät lisätekijät.

17.

Kukin toimielin vastaa oman vaikutustenarviointityönsä järjestämisestä sekä siihen tarvittavista sisäisistä resursseista ja laadunvarmistuksesta. Ne tekevät säännöllisesti yhteistyötä vaihtamalla tietoja vaikutustenarviointeihin liittyvistä parhaista käytännöistä ja menetelmistä, jotta jokainen toimielin voi edelleen parantaa omia menetelmiään ja menettelyjään ja koko vaikutustenarviointityön johdonmukaisuutta.

18.

Komission ensimmäinen vaikutustenarviointi ja toimielinten lainsäädäntöprosessin aikana tekemä mahdollinen muu vaikutustenarviointityö julkistetaan viimeistään lainsäädäntöprosessin loppuun mennessä, ja niitä voidaan yhdessä käyttää arvioinnin perustana.

19.

Julkinen kuuleminen ja sidosryhmien kuuleminen ovat erottamaton osa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja lainsäädännön laadun parantamista. Komissio järjestää ennen ehdotuksensa hyväksymistä avoimia ja läpinäkyviä julkisia kuulemisia ja varmistaa, että mahdollisimman laaja osallistuminen on näitä kuulemisia koskevien menettelysääntöjen ja määräaikojen puitteissa mahdollista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission ehdotuksiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettavia erityisjärjestelyjä. Komissio kannustaa erityisesti pk-yritysten ja muiden loppukäyttäjien suoraa osallistumista kuulemisiin. Osa niistä järjestetään julkisina verkkokuulemisina. Julkisten kuulemisten ja sidosryhmien kuulemisten tuloksista tiedotetaan viipymättä molemmille lainsäädäntövallan käyttäjille, ja ne julkistetaan.

20.

Toimielimet vahvistavat pitävänsä tärkeänä mahdollisimman suurta johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä järjestettäessä unionin lainsäädännön tuloksellisuuden arviointityötä, mukaan lukien tähän liittyvät julkiset kuulemiset ja sidosryhmien kuulemiset.

21.

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle voimassa olevan lainsäädännön arviointia koskevasta monivuotisesta suunnittelustaan ja sisällyttää tähän suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät tiettyjen politiikanalojen tai säädösten perusteellisia arviointeja koskevat pyynnöt.

Komissio noudattaa arviointia koskevassa suunnittelussaan kertomusten ja katsausten laatimiselle unionin lainsäädännössä asetettuja määräaikoja.

22.

Tehokkuuden, tuloksellisuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden ja saatavan lisäarvon perusteella tehtävien voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan arviointien olisi lainsäädäntömenettelyn eri vaiheissa oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutustenarvioinnille. Näiden prosessien tukemiseksi toimielimet sopivat säätävänsä tarvittaessa raportointi-, seuranta- ja arviointivaatimuksista välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisiin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä lainsäädännön käytännön vaikutuksista.

23.

Toimielimet sopivat harkitsevansa järjestelmällisesti uudelleentarkastelulausekkeen käyttöä lainsäädännössä ja ottavansa huomioon täytäntöönpanoon ja näytön keräämiseen tuloksista ja vaikutuksista tarvittavan ajan.

Toimielimet harkitsevat, olisiko tietyn lainsäädännön soveltaminen rajoitettava vahvistettuun määräaikaan (raukeamislauseke).

24.

Toimielimet ilmoittavat toisilleen hyvissä ajoin ennen kuin ne hyväksyvät tai tarkistavat suuntaviivojaan paremman lainsäädännön välineistä (julkiset kuulemiset ja sidosryhmien kuulemiset, vaikutustenarvioinnit ja jälkikäteen tehtävät arvioinnit).

25.

Komissio selittää ja perustelee Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikeusperustan ja säädöstyypin valinnan kunkin ehdotuksen perusteluissa. Komission olisi otettava asianmukaisesti huomioon asetusten ja direktiivien luonteen ja vaikutusten erot.

Komissio selittää perusteluissaan myös, miksi ehdotetut toimenpiteet ovat perusteltuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kannalta ja miten ne sopivat yhteen perusoikeuksien kanssa. Lisäksi komissio antaa selvityksen toteuttamiensa julkisten kuulemisten ja sidosryhmien kuulemisten, vaikutustenarviointien ja voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointien laajuudesta ja tuloksista.

Jos oikeusperustaa aiotaan muuttaa siten, että tavallisen lainsäätämisjärjestyksen sijasta on noudatettava erityistä lainsäätämisjärjestystä tai muuta kuin lainsäätämisjärjestystä, toimielimet vaihtavat asiasta näkemyksiä.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että oikeusperustan valinnassa on kyse oikeudellisesta arviosta, joka on tehtävä objektiivisin perustein, jotka voivat olla tuomioistuinvalvonnan kohteena.

Komissio toimii edelleen kaikilta osin institutionaalisen tehtävänsä mukaisesti ja varmistaa, että perussopimuksia ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä noudatetaan.

26.

Toimielimet korostavat tärkeää asemaa, joka delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä on unionin oikeudessa. Perustelluissa tapauksissa tehokkaasti ja avoimesti käytettyinä ne ovat paremman lainsäädännön olennaisia välineitä, jotka vaikuttavat osaltaan myönteisesti siihen, että lainsäädäntö on yksinkertaista ja ajantasaista ja sen täytäntöönpano tapahtuu tehokkaasti ja ripeästi. Lainsäätäjällä on toimivalta päättää delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten käyttämisestä ja käytön laajuudesta perussopimusten puitteissa.

27.

Toimielimet tunnustavat, että koko voimassa oleva lainsäädäntö on tarpeen mukauttaa Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun lainsäädäntökehykseen ja että erityisesti on tarpeen mukauttaa pikaisesti kaikki perussäädökset, joissa vielä viitataan valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn. Komissio antaa tätä viimeksi mainittua mukauttamista koskevan ehdotuksen vuoden 2016 loppuun mennessä.

28.

Toimielimet ovat sopineet liitteenä olevasta delegoituja säädöksiä koskevasta yhteisymmärrysasiakirjasta ja niihin liittyvistä vakiolausekkeista, jäljempänä ’yhteisymmärrysasiakirja’. Yhteisymmärrysasiakirjan mukaisesti ja avoimuuden ja kuulemisen tehostamiseksi komissio sitoutuu kokoamaan ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä kaiken tarvittavan asiantuntemuksen, myös kuulemalla jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja järjestämällä julkisia kuulemisia.

Jos täytäntöönpanosäädösten valmistelutyön varhaisessa vaiheessa tarvitaan laajempaa asiantuntemusta, komissio hyödyntää asiantuntijaryhmiä, kuulee sidosryhmiä kohdennetusti ja järjestää julkisia kuulemisia tarvittaessa.

Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kaikkien tietojen saannissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille. Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joihin kutsutaan jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja jotka koskevat delegoitujen säädösten valmistelua.

Komissio voidaan kutsua Euroopan parlamentin tai neuvoston kokouksiin, jotta voidaan jatkaa näkemysten vaihtamista delegoitujen säädösten valmistelusta.

Toimielimet aloittavat ilman aiheetonta viivytystä tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen neuvottelut täydentääkseen yhteisymmärrysasiakirjaa vahvistamalla ei-sitovia perusteita, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklan soveltamista.

29.

Toimielimet sitoutuvat perustamaan viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä tiiviissä yhteistyössä yhteisen delegoitujen säädösten erityisrekisterin, josta saa tietoa jäsennellysti ja käyttäjäystävällisessä muodossa, jotta lisätään avoimuutta, helpotetaan suunnittelua ja mahdollistetaan delegoidun säädöksen kaikkien eri vaiheiden seuranta.

30.

Komission täytäntöönpanovallan käytön osalta toimielimet sopivat pidättyvänsä lisäämästä unionin lainsäädännössä menettelyvaatimuksia, joilla muutettaisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 (6) säädettyjä valvontamenettelyjä. Komiteoita, jotka suorittavat tehtäviään mainitulla asetuksella käyttöön otetun menettelyn mukaisesti, ei pitäisi siinä ominaisuudessa pyytää täyttämään muita tehtäviä.

31.

Jos yhteen säädökseen sisältyvien vähintään kahden valtuutuksen välillä on sisällöllinen yhteys ja komissio esittää tähän yhteyteen perustuvat objektiiviset perustelut, eikä säädöksessä toisin säädetä, valtuutukset voidaan yhdistää. Delegoitujen säädösten valmistelun yhteydessä järjestettävien kuulemisten avulla voidaan myös saada selville, millä valtuutuksilla katsotaan olevan sisällöllinen yhteys. Tällaisissa tapauksissa Euroopan parlamentin tai neuvoston vastustuksessa on ilmaistava selkeästi, mitä valtuutusta se koskee.

32.

Toimielimet toteavat, että tavallinen lainsäätämisjärjestys on kehittynyt menettelyn kaikissa vaiheissa tapahtuvan säännöllisen yhteydenpidon pohjalta. Ne ovat edelleen sitoutuneita jatkamaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen tapahtuvan käsittelyn parantamista vilpittömän yhteistyön, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden periaatteiden mukaisesti.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että lainsäädäntövallan käyttäjinä Euroopan parlamentti ja neuvosto käyttävät toimivaltaansa tasavertaisesti. Komissio toteuttaa välittäjän tehtäväänsä kohtelemalla lainsäädäntövallan käyttäjiä tasa-arvoisesti kunnioittaen täysimääräisesti toimielimille perussopimuksilla annettuja tehtäviä.

33.

Toimielimet tiedottavat toisilleen säännöllisesti koko lainsäädäntöprosessin ajan työnsä ja keskinäisten neuvottelujensa etenemisestä sekä niiden mahdollisesti saamasta sidosryhmien palautteesta asianmukaisin menettelyin, myös toimielinten välisen vuoropuhelun avulla.

34.

Lainsäädäntövallan käyttäjinä Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat yhtä mieltä siitä, että jo ennen toimielinten välisiä neuvotteluja on tärkeää ylläpitää tiiviitä yhteyksiä paremman keskinäisen ymmärtämyksen aikaansaamiseksi kunkin lainsäädäntövallan käyttäjän kannoista. Tätä varten ne helpottavat keskinäistä näkemysten vaihtoa ja tiedottamista lainsäädäntöprosessin yhteydessä, myös kutsumalla säännöllisesti muiden toimielinten edustajia epävirallisiin näkemysten vaihtoihin.

35.

Euroopan parlamentti ja neuvosto huolehtivat tehokkuuden aikaansaamiseksi lainsäädäntöehdotusten käsittelyaikataulujensa paremmasta yhteensovittamisesta. Erityisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto vertaavat kunkin lainsäädäntöehdotuksen lopulliseen hyväksymiseen johtavien eri vaiheiden alustavia aikatauluja.

36.

Toimielimet voivat tarvittaessa sopia sovittavansa yhteen pyrkimyksiä vauhdittaa lainsäädäntöprosessia huolehtien samalla, että lainsäädäntövallan käyttäjien oikeuksia kunnioitetaan ja lainsäädännön laatu säilytetään.

37.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että tietojen antamisen kansallisille parlamenteille on annettava niille mahdollisuus käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan.

38.

Toimielimet huolehtivat lainsäädäntömenettelyjen avoimuudesta asiaan liittyvän lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella, mukaan lukien kolmikantaneuvottelujen asianmukainen hoitaminen.

Toimielimet parantavat viestintää yleisölle lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa ja erityisesti ilmoittavat yhdessä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen lainsäädäntöprosessin onnistuneista tuloksista päästyään yhteisymmärrykseen järjestämällä yhteisen lehdistötilaisuuden tai käyttämällä muita sopiviksi katsottuja keinoja.

39.

Lainsäädäntöprosessin eri vaiheiden seurannan helpottamiseksi toimielimet kartoittavat 31 päivään joulukuuta 2016 mennessä siihen tarkoitettujen foorumien ja välineiden jatkokehittämistapoja, tarkoituksena perustaa tätä varten erityinen yhteinen tietokanta lainsäädäntöasioiden käsittelytilanteen seurantaa varten.

40.

Toimielimet toteavat, että on tärkeää varmistaa, että kukin toimielin voi käyttää perussopimuksissa, sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin niitä tulkitsee, vahvistettuja oikeuksiaan ja täyttää niissä vahvistetut velvollisuutensa, jotka liittyvät kansainvälisten sopimusten neuvottelemiseen ja tekemiseen.

Toimielimet sitoutuvat kokoontumaan kuuden kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta neuvotellakseen käytännön yhteistyöjärjestelyjen ja tietojenvaihdon parantamisesta perussopimusten puitteissa, sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin niitä tulkitsee.

41.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että niiden välillä tarvitaan jäsennellympää yhteistyötä unionin oikeuden soveltamisen ja tehokkuuden arvioimiseksi, jotta sitä voidaan parantaa tulevalla lainsäädännöllä.

42.

Toimielimet korostavat, että unionin lainsäädäntöä on sovellettava jäsenvaltioissa ripeästi ja asianmukaisesti. Määräaika direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä säädetään mahdollisimman lyhyeksi, yleensä enintään kahdeksi vuodeksi.

43.

Toimielimet kehottavat jäsenvaltioita tiedottamaan kansalaisille selkeästi toimenpiteistä, joita ne ovat hyväksyneet unionin lainsäädännön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä tai täytäntöön panemiseksi tai unionin talousarvion täytäntöönpanon varmistamiseksi. Jos jäsenvaltiot saattaessaan direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä päättävät lisätä elementtejä, jotka eivät millään tavoin liity kyseiseen unionin lainsäädäntöön, tällaiset lisäykset olisi tehtävä tunnistettaviksi joko täytäntöönpanosäädöksessä tai -säädöksissä taikka niihin liittyvissä asiakirjoissa.

44.

Toimielimet kehottavat jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisten tietojen hankkimisessa, joita tarvitaan unionin oikeuden täytäntöönpanon seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Selittävien asiakirjojen, jotka liitetään ilmoitukseen kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevista toimenpiteistä, osalta toimielimet palauttavat mieliin selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (7) ja selittävistä asiakirjoista 27 päivänä lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen poliittisen lausuman ja korostavat näiden poliittisten lausumien merkitystä.

45.

Komissio esittää edelleen kerran vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen unionin lainsäädännön soveltamisesta. Komission kertomuksessa viitataan tarpeen mukaan 43 kohdassa mainittuihin tietoihin. Komissio voi antaa lisätietoja tietyn säädöksen täytäntöönpanotilanteesta.

46.

Toimielimet vahvistavat sitoutumisensa siihen, että voimassa olevaa lainsäädäntöä muutettaessa, lainsäädäntötekniikkana käytetään useammin uudelleenlaadintaa ja noudatetaan kaikilta osin säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välistä sopimusta. Jos uudelleenlaatiminen ei ole tarkoituksenmukaista, komissio tekee nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20 päivänä joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti ehdotuksen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on hyväksytty muutossäädös. Jollei komissio tee tällaista ehdotusta, se esittää ehdotuksen tekemättä jättämistä koskevat perustelut.

47.

Toimielimet sitoutuvat edistämään tehokkaimpia sääntelyvälineitä, kuten yhdenmukaistamista ja vastavuoroista tunnustamista, ylisääntelyn ja hallinnollisen rasituksen välttämiseksi ja perussopimusten tavoitteiden täyttämiseksi.

48.

Toimielimet sopivat tekevänsä yhteistyötä lainsäädännön ajantasaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä ylisääntelyn ja kansalaisille, viranomaisille ja yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, aiheutuvan hallinnollisen rasituksen välttämiseksi, samalla kun varmistetaan, että lainsäädännön tavoitteet saavutetaan. Toimielimet sopivat tässä yhteydessä vaihtavansa näkemyksiä tästä asiasta ennen komission työohjelmasuunnittelun saattamista päätökseen.

Komissio esittää sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelmansa (REFIT) osana vuosittain yleiskatsauksen, joka sisältää vuotuisen selvityksen rasituksesta, tuloksista, joita unionin toimilla lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja ylisääntelyn välttämiseksi sekä hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi on saavutettu.

Ottaen huomioon toimielinten vaikutustenarviointi- ja arviointityön ja jäsenvaltioiden ja sidosryhmien palautteen sekä unionin sääntelyn kustannukset ja hyödyt komissio laatii mahdollisuuksien mukaan määrällisen arvion sääntelystä aiheutuvan rasituksen vähentämisestä tai yksittäisten ehdotusten tai säädösten säästöpotentiaalista.

Komissio arvioi myös mahdollisuutta vahvistaa REFIT-ohjelmassaan tavoitteet rasituksen vähentämiselle tietyillä aloilla.

49.

Toimielimet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niillä on käytössään tämän sopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa varten tarvittavat keinot ja resurssit.

50.

Toimielimet seuraavat tämän sopimuksen täytäntöönpanoa yhdessä ja säännöllisesti sekä poliittisella tasolla vuosittaisin keskusteluin että teknisellä tasolla toimielinten välisestä koordinoinnista vastaavassa työryhmässä.

51.

Tällä toimielinten välisellä sopimuksella korvataan paremmasta lainsäädännöstä 16 päivänä joulukuuta 2003 tehty toimielinten välinen sopimus (8) ja marraskuussa 2005 hyväksytty vaikutustenarviointia koskeva toimielinten yhteinen lähestymistapa (9).

Tämän sopimuksen liitteellä korvataan vuoden 2011 delegoituja säädöksiä koskeva yhteisymmärrysasiakirja.

52.

Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan.