21.10.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 286/75

(1)

Jäsenvaltiot keskeyttivät vuonna 2011 kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden Kreikkaan suuntautuneet siirrot, jotka perustuivat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 604/2013 (1), jäljempänä ’Dublin-asetus’. Siirrot keskeytettiin sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin olivat antaneet kaksi tuomiota (2), joissa Kreikan turvapaikkajärjestelmässä oli havaittu systeemisiä puutteita. Nämä puutteet johtivat siihen, että sellaisten kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden perusoikeuksia, jotka oli siirretty asetuksen (EY) N:o 343/2003 (3) nojalla muista jäsenvaltioista Kreikkaan, oli loukattu.

(2)

Euroopan neuvoston ministerikomitea on seurannut tilannetta Kreikassa sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi vuonna 2011 tuomionsa asiassa M.S.S v. Belgia ja Kreikka. Seurannassa on hyödynnetty kertomuksia, joita Kreikan edellytetään antavan todisteeksi edistymisestään tuomion toimeenpanossa, sekä todistusaineistoa, jota on saatu Kreikassa toimivilta kansalaisjärjestöiltä ja kansainvälisiltä järjestöiltä, kuten YK:n pakolaisjärjestöltä (UNHCR).

(3)

M.S.S.-tuomion johdosta Kreikka sitoutui uudistamaan turvapaikkajärjestelmänsä elokuussa 2010 esittämänsä ja tammikuussa 2013 tarkistamansa turvapaikkajärjestelmän uudistusta ja maahanmuuton hallintaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman, jäljempänä ’Kreikan toimintasuunnitelma’, perusteella. Kreikka esitti 1. lokakuuta 2015 neuvostolle etenemissuunnitelmansa siirtojärjestelmän ja hotspot-järjestelykeskusten täytäntöönpanossa. Suunnitelmassa hahmoteltiin myös tiettyjä toimia, joille olisi annettava etusija sen varmistamiseksi, että turvapaikanhakua ja muuttajien vastaanottoa koskevat sovitut mutta keskeneräiset toimet toteutetaan.

(4)

Samaan aikaan nykyinen pakolais- ja muuttoliikekriisi aiheuttaa edelleen paineita Kreikan turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmälle, koska Kreikka on ensimmäisenä ottamassa vastaan itäisen Välimeren reitiltä tulevia muuttajia. Vuonna 2016 Kreikkaan saapui tammikuun ja syyskuun 12. päivän välisenä aikana sääntöjenvastaisesti 165 202 henkilöä (4). Vaikka EU:n ja Turkin julkilausuman (5) ansiosta Turkista Kreikkaan päivittäin saapuvien tulijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi (6), Kreikan viranomaiset ovat julkilausuman myötä saaneet myös uusia tehtäviä vastuulleen. Kreikan tilanne on sitä paitsi muuttunut merkittävästi myös sen jälkeen, kun Länsi-Balkanin reitti tosiasiallisesti suljettiin, mikä esti kolmansien maiden kansalaisia jatkamasta matkaa. Tämän vuoksi Kreikkaan on joutunut jäämään 60 528 sääntöjenvastaisesti saapunutta kolmansien maiden kansalaista (7). Samaan aikaan jäsenvaltiot eivät ole edelleenkään panneet siirtojärjestelmiä kokonaisuudessaan täytäntöön, joten Kreikkaan kohdistuva paine on lievittynyt vain osittain (8).

(5)

Komissio antoi 10. helmikuuta 2016 Kreikan tasavallalle ensimmäisen suosituksensa (9) kiireellisistä toimenpiteistä, jotka Kreikan on toteutettava Dublin-asetuksen nojalla tehtävien siirtojen aloittamiseksi uudelleen. Komissio antoi 15. kesäkuuta 2016 Kreikan tasavallalle toisen suosituksensa (10) kiireellisistä toimenpiteistä tässä samassa asiassa. Suosituksissa todettiin, että Kreikan tilanne vaatii vielä huomattavia parannuksia, ennen kuin komissio voisi tehdä sellaisen arvion, että Dublin-siirrot Kreikkaan mahdollisesti voitaisiin aloittaa uudelleen.

(6)

Komissio vastaanotti 14. heinäkuuta 2016 Kreikalta yleiskatsauksen turvapaikanhakijoiden tilanteesta Kreikassa ja edistyksestä niiden jäljellä olevien ongelmien ratkaisemisessa, jotka oli havaittu toisessa suosituksessa.

(7)

Kreikan viranomaiset ovat vastaanottaneet 28 752 turvapaikkahakemusta 1. tammikuuta ja 18. syyskuuta 2016 välisenä aikana. Kreikka ilmoitti 1. syyskuuta 2016 komissiolle, että niin kutsuttu ennakkorekisteröintimenettely, joka oli käynnistetty 8. kesäkuuta 2016, oli saatu onnistuneesti päätökseen (11). Menettelyn tarkoituksena oli rekisteröidä kaikki kolmansien maiden kansalaiset, jotka olivat saapuneet sääntöjenvastaisesti Kreikkaan ennen 20. maaliskuuta 2016 ja jotka halusivat hakea kansainvälistä suojelua mutta joita Kreikan viranomaiset eivät vielä olleet ohjanneet turvapaikkamenettelyyn. Saatavilla olevien tietojen mukaan Kreikan viranomaiset merkitsivät kesä–heinäkuussa 2016 ennakkorekisteriin 27 592 manner-Kreikassa oleskelevaa turvapaikanhakijaa, jotka eivät vielä olleet jättäneet hakemustaan (12). Hakemuksia on alettu jättää 1. syyskuuta 2016 alkaen. Kreikan saarilla on lisäksi 20. maaliskuuta ja 18. syyskuuta 2016 välisenä aikana merkitty ennakkorekisteriin 15 253 henkilöä, joista 6 298 on nyt jättänyt turvapaikkahakemuksen.

(8)

Kreikka toimitti komissiolle 19. syyskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka koskivat turvapaikanhakijoiden viimeisintä tilannetta Kreikassa sekä sitä, mitä Kreikka oli tehnyt turvapaikkajärjestelmänsä uudistamiseksi. Kreikka ilmoitti lisäksi olevansa huolissaan siitä, että Dublin-siirrot mahdollisesti käynnistettäisiin uudelleen, vaikka Kreikassa on nytkin suuri määrä turvapaikanhakijoita, jotka ovat joutuneet jäämään maahan ja joista suurin osa on tähän mennessä ohjattu turvapaikkamenettelyyn. Lisäksi Kreikan huolena olivat haasteet, joita se kohtasi EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa. Kreikka huomautti myös, että siirtoja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin on toteutunut huomattavasti vähemmän kuin sisäisiä siirtoja koskevissa päätöksissä edellytetään.

(9)

Komissio on todennut, että Kreikka on kohentanut kansallista lainsäädäntöään. Kreikka on pyrkinyt tällä tavalla varmistamaan, että Euroopan parlamentin ja neuvoston uudelleenlaatiman turvapaikkamenettelydirektiivin 2013/32/EU (13) uudet säännökset ja osa uudelleenlaaditusta vastaanotto-olosuhteita koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2013/33/EU (14) saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Uusi laki 4375/2016 (15) hyväksyttiin Kreikan parlamentissa 3. huhtikuuta 2016, mutta kaikki sen säännökset eivät ole tulleet voimaan. Parlamentti hyväksyi 22. kesäkuuta 2016 muutoksen lakiin 4375/2016. Muutos (laki 4399/2016) koski muun muassa valituslautakuntien kokoonpanoa ja turvapaikanhakijoiden oikeutta suulliseen kuulemiseen valituslautakunnissa. (16) Lisäksi Kreikan parlamentti hyväksyi 31. elokuuta 2016 lain, joka koski Kreikassa asuvia kouluikäisiä pakolaislapsia (laki 4415/2016) (17).

(10)

Komission hyväksymien kahden suosituksen jälkeen Kreikka on lisännyt huomattavasti kokonaiskapasiteettiaan sekä sääntöjenvastaisesti maahan saapuvien että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottamiseksi. Kreikan viranomaiset julkistivat 14. syyskuuta 2016 päiväkohtaisia tietoja, joiden mukaan tuolla hetkellä Kreikan tilapäisissä vastaanottokeskuksissa oli käytettävissä 62 987 paikkaa sekä sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden että kansainvälistä suojelua hakevien majoittamiseksi (18). Kreikka ilmoitti 14. heinäkuuta 2016 komissiolle, että se ”pystyy tarjoamaan majapaikan, ruoan ja muut peruspalvelut suurelle enemmistölle sääntöjenvastaisesti maahan tulleita ja turvapaikkaa hakevia henkilöitä, jotka ovat joutuneet jäämään Kreikkaan,” ja että se sitoutuu ”tarjoamaan asianmukaiset elinolosuhteet kaikille pakolaisille”.

(11)

Lisäksi Kreikka toimitti 14. heinäkuuta tietoja suunnitelmastaan, jonka mukaan haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten majoituspaikkoja lisätään. Tarkoituksena oli perustaa 700 uutta paikkaa kesän loppuun mennessä niiden 622 paikan lisäksi, jotka olivat käytettävissä heinäkuussa, sekä hyödyntää EU:n rahoitustuella erillisiä tiloja nykyisissä vastaanottokeskuksissa siihen asti, että ilman huoltajaa saapuville alaikäisille tarkoitetut uudet vastaanottokeskukset ovat käytettävissä. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan ole saavutettu: Kreikka ilmoitti 19. syyskuuta 2016 komissiolle, että ilman huoltajaa saapuville alaikäisille tarkoitetuissa majapaikoissa on käytettävissä 891 paikkaa. Nämä tilat ovat tällä hetkellä täynnä, ja jonossa on 1 487 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä, jotka on saatava majoitetuksi asianmukaisiin tiloihin (19). Edistyminen on näin ollen hidasta tässä asiassa, ja on selvää, että Kreikan on tehostettava toimiaan sen varmistamiseksi, että tällaisten asuintilojen tarve tyydytetään ja ilman huoltajaa saapuville alaikäisille on tarjolla asianmukainen määrä vastaanottotiloja.

(12)

Lisäksi Egeanmeren saarilla on vakavia haasteita, jotka liittyvät uusiin tulijoihin. Vastaanottokapasiteetti on enimmillään 7 450 paikkaa, vaikka saarilla oli rekisteröityjä muuttajia 13 863 henkeä 27. syyskuuta 2016. Vaikka tulijoita on vähemmän kuin ennen, heitä saapuu kuitenkin koko ajan, ja seurauksena on turvallisuus- ja hygieniaongelmia sekä se, että haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt joutuvat epäasianmukaisiin oloihin.

(13)

Lisäksi suurin osa Kreikan vastaanottotiloista on ainoastaan tilapäisiä, ja jotkin keskukset tarjoavat tiloihin majoittuneille pelkästään kaikkein alkeellisimmat vastaanotto-olosuhteet, kuten ruoan, veden, mahdollisuuden puhtauden ylläpitämiseen ja perusterveydenhoidon. Vaikka tämä voi olla hyväksyttävää oleskelulle, joka kestää hyvin lyhyen ajan ennen kuin henkilöt voidaan siirtää parempiin majoitustiloihin, olot eräissä majoitustiloissa eivät silti läheskään täytä vaatimuksia, joista on säädetty kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä 2013/33/EU.

(14)

Komission ja UNHCR:n välillä allekirjoitettiin tammikuussa 2016 yhteensä 80 miljoonan euron valtuutussopimus. Sopimuksella on määrä perustaa 20 000 avointa majoituspaikkaa (vuokrajärjestelyjä, hotelliseteleitä ja isäntäperheohjelmia), jotka tarjotaan ensisijaisesti sisäiseen siirtoon oikeutetuille kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille (20). Valtuutussopimusta tarkistettiin heinäkuussa 2016 siinä tarkoituksessa, että majoitusjärjestelyyn voitaisiin osoittaa paikkoja myös keskuksista, joita UNHCR hallinnoi turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja varten. Lisäksi tarkoituksena oli selventää sopimustekstiä siten, että majoitusjärjestelyn kohderyhmään kuuluvat paitsi sisäisten siirtojen piirissä olevat hakijat myös muut turvapaikanhakijat. Käytettävissä olevien majoituspaikkojen määrä on kesäkuun jälkeen kasvanut merkittävästi (noin 5 600 lisäpaikalla). Sisäisten siirtojen piiriin kuuluville hakijoille sitouduttiin joulukuussa 2015 tarjoamaan UNHCR:n vuokrajärjestelyn puitteissa 20 000 paikkaa. Niistä oli 19. syyskuuta 2016 käytettävissä 12 045 paikkaa, joista 3 404 oli hotelleissa tai kokonaisissa rakennuksissa, 6 559 asuinhuoneistoissa, 385 isäntäperheissä ja 507 ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten varatuissa tiloissa (21).

(15)

Kreikalla on edellä esitetyn perusteella vielä tekemistä sen tavoitteen saavuttamisessa, että turvapaikan hakijoille tarjotaan riittävästi hyväksyttäviä vastaanottotiloja, jotka ovat pysyviä ja avoimia ja vastaavat vaatimuksia. Kreikka on toimittanut 25. elokuuta päivätyssä kirjeessään tietoja, joiden mukaan mannermaalla olevien 39 vastaanottokeskuksen suunniteltu kokonaiskapasiteetti on arviolta 32 700 paikkaa. Kreikka vahvisti 19. syyskuuta päivätyssä kirjeessään määrittäneensä nämä uudet keskukset. Tilat täyttävät EU:n vaatimukset ihmisarvoisista elinoloista, ja ne kunnostetaan täysin. On erittäin tärkeää panna nämä suunnitelmat täytäntöön tuloksellisesti ja kiireellisesti. Tällöin on otettava huomioon myös se, että kun jotkin tilapäiset tilat muutetaan pysyviksi, on luotava riittävästi myös tilapäistä kapasiteettia, jotta odottamatta maahan tuleville ihmisille riittää majoitustilaa. Kuten komission toisessa suosituksessa edellytetään, Kreikan viranomaisten on lisäksi tarpeen antaa tarkempia tietoja vastaanottokapasiteetistaan sekä toimittaa kattava ja jatkuvasti ajan tasalla pidettävä tarvearviointi, joka koskee kokonaiskapasiteettia ja sen ominaisuuksia.

(16)

Merkittäviä parannuksia on nähtävissä alueellisten turvapaikkatoimistojen perustamisessa. Kreikan lainsäädännön mukaan alueellisia turvapaikkatoimistoja perustetaan Attikan, Thessalonikin, Traakian, Epeiroksen, Thessalian, Länsi-Kreikan, Kreetan, Lesboksen, Chioksen, Samoksen, Leroksen ja Rodoksen alueille (22). Turvapaikkaviraston johtajan päätöksellä on mahdollista ottaa käyttöön myös itsenäisiä turvapaikkayksiköitä turvapaikkaviraston lisätarpeiden tyydyttämiseksi. Kahdeksan alueellista turvapaikkatoimistoa on tähän mennessä aloittanut toimintansa Attikan, Traakian, Thessalonikin, Lesboksen, Samoksen ja Rodoksen alueilla. Lisäksi on perustettu kaksi ylimääräistä turvapaikkayksikköä Chiokseen ja Kosiin. Niiden myötä turvapaikkayksikköjen määrä kasvaa viiteen. Kuten laissa säädetään, kolmen uuden alueellisen turvapaikkatoimiston on määrä aloittaa toimintansa Kosin, Epeiroksen (Ioannina), Kreetan (Iraklion) ja Thessalian (Volos) alueilla. Lisäksi Länsi-Kreikan turvapaikkayksiköstä Patraksessa on tehtävä alueellinen turvapaikkatoimisto. Alimokseen on lisäksi perustettu sisäisiä siirtoja hoitava yksikkö, joka on ollut toiminnassa 26. syyskuuta 2016 alkaen.

(17)

Kreikan viranomaiset ovat raportoineet komissiolle myös, että ne ovat rekrytoimassa lisää työntekijöitä turvapaikkavirastoon käsittelykapasiteetin parantamiseksi. Toimitettujen tietojen mukaan turvapaikkavirastossa oli 14. heinäkuuta 2016 työssä 350 henkilöä eli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2015. Heistä kolmannes on erilaisista EU:n ja ETAn rahoituslähteistä rahoitettavia määräaikaisia työntekijöitä. Kreikan parlamentti on hyväksynyt 300 uutta vakituisen työntekijän tointa, jotka on määrä täyttää lähikuukausina. Nämä tulevat niiden työntekijöiden lisäksi, jotka UNHCR on palkannut määräajaksi, ja niiden jäsenvaltioiden asiantuntijoiden lisäksi, jotka EASO on lähettänyt määräajaksi Kreikan turvapaikkavirastoon.

(18)

Jotta turvapaikkavirasto kykenee käsittelemään turvapaikkahakemukset, joita vastikään ennakkorekisteriin merkityt turvapaikanhakijat ovat tehneet, turvapaikkavirasto aikoo palkata syyskuun puolivälistä marraskuun puoliväliin mennessä asteittain 177 uutta työntekijää. Näin lisätään viraston kapasiteettia ottaa vastaan ja käsitellä hakemuksia. Uudet työntekijät jaetaan tehtäviinsä seuraavasti: 56 työntekijää rekisteröi hakijoita, joilla on oikeus päästä siirtojärjestelmän piiriin, 25 työntekijää rekisteröi hakemuksia, jotka kuuluvat Dublin-asetuksen soveltamisalaan, 7 työntekijää käsittelee ilmeisen perusteettomia hakemuksia nopeutetussa menettelyssä, 60 työntekijää rekisteröi ja käsittelee kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia tavanomaisen menettelyn mukaisesti ja 29 työntekijää hoitaa erilaisia hallintoon ja tilastointiin liittyviä tehtäviä.

(19)

Kun otetaan huomioon, että niiden turvapaikanhakijoiden määrä, jotka on ohjattu turvapaikkamenettelyyn Kreikassa, on kasvanut erittäin merkittävästi, on selvää, että turvapaikkaviraston nykyinen ja suunniteltu henkilöstön määrä on vielä kaukana siitä, mitä tarvitaan, jotta nykyiset ja tulevat hakemukset voidaan käsitellä asianmukaisesti. Tältä osin on erityisesti syytä panna merkille Kreikan heinäkuinen ilmoitus, jonka mukaan hakemusten tutkinta voi kestää jopa kolme vuotta. Kreikan viranomaiset ilmoittivat 14. heinäkuuta 2016 päivätyssä kirjeessä, että henkilökunnan määrää ei voida kasvattaa nopeammin, sillä kokeneemmista työntekijöistä, jotka voisivat kouluttaa, ohjata ja valvoa uusia työntekijöitä, on puutetta. Jotta turvapaikkavirasto voisi selviytyä turvapaikkahakemusten kasvaneesta määrästä, olisi kuitenkin tärkeää varmistaa, että virastoa vahvistetaan ja sen käyttöön annetaan huomattavasti nykyistä enemmän henkilökuntaa ja aineellisia resursseja. Tätä varten olisi tehtävä kattava ja jatkuvasti ajan tasalla pidettävä tarvearviointi. Tarpeita arvioitaessa olisi otettava huomioon niiden turvapaikkahakemusten määrä, jotka ovat vireillä tällä hetkellä ja joita Kreikan turvapaikkavirasto eri aikoina todennäköisesti käsittelee, sekä näiden hakemusten käsittelyyn tarvittavan tai todennäköisesti tarvittavan henkilöstön määrä. Näin voitaisiin arvioida paitsi turvapaikkaviraston tarvitsemien henkilöstöresurssien määrää myös tapoja, joilla komissio ja sen virastot sekä jäsenvaltiot voisivat parhaiten auttaa Kreikkaa käsittelemään näitä hakemuksia nopeammin.

(20)

M.S.S.-tuomion mukaan turvapaikanhakijoilla on oltava käytössään tehokkaita oikeussuojakeinoja muutoksen hakemiseksi kielteisiin turvapaikkapäätöksiin. Tältä osin on edistytty merkittävästi. Muutoksenhakuviranomainen ja valituslautakunnat on perustettu lailla 4375/2016, joka hyväksyttiin huhtikuussa 2016. Valituslautakuntia olisi perustettava riittävästi, jotta muutoksenhakuviranomainen olisi täysin toimintakykyinen vuoden 2016 loppuun mennessä.

(21)

Hiljattain annetussa laissa 4399/2016 on perustettu uudet valituslautakunnat. Niiden tehtävänä on tutkia kaikki Kreikan turvapaikkaviraston päätöksistä tehdyt valitukset, jotka on jätetty 24. kesäkuuta 2016 tai sen jälkeen. Ensisijaisesti valituslautakunnat keskittyvät valituksiin, jotka on jätetty Kreikan saarilla. Tällä tavoin pyritään edistämään EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. Uudet valituslautakunnat antoivat ensimmäiset päätöksensä elokuun puolivälissä. Päätöksiä on tällä hetkellä viisi. Lailla 4399/2016 muutettiin myös kyseisten lautakuntien rakennetta siten, että niissä on nyt kolme jäsentä: kaksi hallintotuomioistuimen tuomaria ja yksi Kreikan kansalainen, jolla on asiaankuuluva tausta ja jota esittää tehtäväänsä UNHCR tai Kreikan kansallinen ihmisoikeuskomissio.

(22)

Vanhoille Kreikan valitussumaa purkaville valituslautakunnille oli alun perin annetttu lisätoimivaltuudet käsitellä ensimmäisen asteen päätöksistä tehtyjen, asiasisältöä koskevien valitusten lisäksi valitukset päätöksiin, jotka koskivat tutkittavaksi ottamista EU:n ja Turkin julkilausuman puitteissa. Kesäkuussa perustettujen uusien valituslautakuntien pitäisi keventää 20:n valitussumaa purkavan valituslautakunnan työtaakkaa niin, että viimeksi mainitut kykenevät ratkaisemaan ruuhkaantuneet valitukset nopeammin.

(23)

Presidentin asetuksella 114/2010 säännellyn niin sanotun vanhan menettelyn mukaisten valitusten pitkäaikaisen suman selvittämisessä on edistytty paremmin. Suma käsittää 21. syyskuuta 2016 noin 8 075 tapausta. Määrä on laskenut tähän kaikkiaan noin 51 000 tapauksesta, jotka katsottiin sumaan kuuluviksi vuoden 2013 alussa, ja noin 13 975 tapauksesta, jotka siihen kuuluivat kesäkuussa 2016. Kreikan viranomaiset ovat myöntäneet humanitaarisista syistä oleskelulupia henkilöille, joiden turvapaikkahakemukset ovat olleet vireillä huomattavan pitkän ajan ja jotka täyttävät humanitaarisista tai muista poikkeuksellisista syistä annettavan oleskeluluvan saamisen edellytykset Kreikan lain 4375/2016 mukaisesti. Oleskeluluvat myönnetään kahdeksi vuodeksi, ja ne voidaan uusia (23). Edunsaajat saavat näiden oleskelulupien myötä samat oikeudet ja edut kuin henkilöt, joille on myönnetty toissijainen suojeluasema Kreikassa (24), eikä heitä enää pidetä turvapaikanhakijoina. Joistakin ruuhkautuneista valituksista kuitenkin tutkitaan myös asiasisältö. Vaikka komission ensimmäisen suosituksen jälkeen on edistytty merkittävästi, Kreikan olisi jatkettava työtä valitussuman purkamiseksi. Tällöin olisi varmistettava, että hakijoilla, joiden valitukseen ei ole annettu päätöstä, on mahdollisuus käyttää oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

(24)

Koska hakemusten määrä Kreikassa on kasvanut EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon alettua, on sitäkin tärkeämpää, että muutoksenhakuviranomaisessa on täysi miehitys ja että se kykenee selviytymään odotettavissa olevasta valitusten määrän merkittävästä kasvusta. Lisäksi olisi suoritettava jatkuvaa tarvearviointia. Siinä olisi otettava huomioon niiden valitusten määrä, jotka ovat parhaillaan vireillä ja jotka tulevat todennäköisesti käsiteltäviksi eri muutoksenhakuelimissä.

(25)

Uudessa lainsäädännössä (laki 4375/2016) on valitusvaiheessa oleville hakijoille annettavaa maksutonta oikeusapua koskeva säännös. Kuitenkaan kaikkia toimia tämän lain täytäntöönpanemiseksi käytännössä ei ole vielä toteutettu. Ministeriön päätös, jolla pannaan täytäntöön lain 4375/2016 oikeusapua koskeva säännös, hyväksyttiin 9. syyskuuta 2016, ja Kreikan viranomaisten mukaan päätöksen antamisen jälkeen olisi nopeasti toteutettava kaikki tarvittavat toimet, jotta maksutonta oikeusapua voidaan antaa kaikille hakijoille muutoksenhakuvaiheessa Kreikassa. Oikeusavun täytöntöönpanemiseen on saatu rahoitus Kreikan kansallisesta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta, jäljempänä ’AMIF-rahasto’. UNHCR:lle myönnettiin lisäksi AMIF-rahaston hätäapurahoituksesta yhteensä 30 miljoonan euron avustussopimus (25). UNHCR käyttää tätä rahoitusta muun muassa maksuttoman oikeusavun tarjoamiseen valitusvaiheessa oleville kansainvälistä suojelua hakeneille henkilöille vuoden 2017 alkuun asti, minkä jälkeen Kreikan viranomaisten odotetaan ottavan käyttöön oma oikeusapua koskeva järjestelmänsä. Kreikka ilmoitti komissiolle 19. syyskuuta, että turvapaikkavirastossa ylläpidettävä asianajajien luettelo otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Kreikan olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan maksutonta oikeusapua koskevan oikeuden pikainen toteutuminen turvapaikkamenettelyssä.

(26)

Uudessa laissa 4375/2016 säädetään uudesta vastaanottoasioiden yksiköstä ja yhteiskuntaan integroitumisen yksiköstä sisäasiain ja hallinnollisen jälleenrakentamisen ministeriössä. Molempiin yksikköihin kuuluu erityisosastoja, joissa käsitellään ilman huoltajaa olevien alaikäisten vastaanottoa ja kotouttamista sekä laillisen edustajan tarjoamista heille. Tästä huolimatta Kreikan viranomaisten on kuitenkin edelleenkin hyväksyttävä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla varmistetaan käytännössä asianmukaisten menettelyllisten takeiden ja vastaanotto-olosuhteiden tarjoaminen ilman huoltajaa oleville alaikäisille. Kreikan hallitus on jo antanut ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden iän arviointia koskevan ministeriön päätöksen (26). Lisäksi on tarpeen antaa presidentin asetus tehokkaasta huoltajuusjärjestelmästä.

(27)

Kansalaisjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että monilla lapsilla Kreikassa ei ole mahdollisuutta saada koulutusta. Tässä suhteessa on tapahtunut edistystä, sillä elokuussa 2016 on hyväksytty laki 4415/2016. Lain tarkoituksena on muun muassa turvata turvapaikanhakijoiden lapsille psykososiaalista tukea ja koulutusta samoin kuin – valmistelu- ja siirtymäkauden jälkeen – vaivaton kotoutuminen Kreikan koulutusjärjestelmään niille, jotka jäävät Kreikkaan. On tärkeää, että tämä oikeudellinen kehys pannaan täytäntöön tuloksellisesti, täysimääräisesti ja kiireellisesti. Lisäksi tiettyjen kansalaisjärjestöjen mukaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanne on yleisesti turvaton. Jotkin järjestöt väittävät, että ennen kuin lapsille löydetään asianmukainen majoitus, heitä pidetään edelleen säilöönotettuina pitkiäkin aikoja täyteen ahdetuissa ja epäterveellisissä oloissa eikä heille anneta edustajaa tai mahdollisuutta saada oikeusapua (27). Kuten johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan, alaikäisille sopivien asuntojen puute on edelleen vakava ongelma, joka on korjattava kiireellisesti.

(28)

Euroopan komissio on antanut Kreikalle merkittävää rahoitusta, jolla tuetaan maan pyrkimyksiä saada turvapaikka-asioiden hallinnointijärjestelmä vastaamaan EU:n vaatimuksia. Vuoden 2015 alusta alkaen Kreikalle on myönnetty hätäapuna yli 352 miljoonaa euroa sisäasioiden alaan kuuluvien rahastojen (AMIF-rahasto ja sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’ISF-rahasto’) kautta joko suoraan Kreikan viranomaisille tai unionin virastojen ja Kreikassa toimivien kansainvälisten järjestöjen kautta. Tästä määrästä noin 90 miljoonaa euroa myönnettiin suoraan Kreikan viranomaisille heinäkuussa 2016. Pyrkimyksenä oli vahvistaa Kreikan viranomaisten valmiuksia parantaa elinoloja ja tarjota perusterveydenhuollon palveluja pakolaisten vastaanottokeskuksissa sekä tarjota maahanmuuttajille vastaanotto- ja terveydenhoitopalveluja. Merkittävää rahoitusta (noin 198 miljoonaa euroa), jonka tarkoituksena on tyydyttää muuttajien ja pakolaisten humanitaarisia perustarpeita, on lisäksi myönnetty humanitaarista työtä tekeville kumppanijärjestöille äskettäin luodusta hätätilanteen tukivälineestä. Rahoituksella edistetään komission, Kreikan viranomaisten ja asiaankuuluvien sidosryhmien kehittämän valmiussuunnitelman täytäntöönpanoa. Tavoitteena on nykyiseen humanitaariseen tilanteeseen puuttuminen paikan päällä sekä EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpano.

(29)

Hätäavulla täydennetään Kreikalle AMIF- ja ISF-rahastosta maan kansallisten ohjelmien kautta vuosille 2014–2020 osoitettua 509 miljoonan euron summaa, minkä johdosta Kreikka pitää EU:n jäsenvaltioiden joukossa kärkisijaa sisäasioiden EU-rahastojen edunsaajana.

(30)

Kreikan olisi varmistettava, että nämä taloudelliset resurssit käytetään viipymättä ja täysimääräisesti vaikuttavimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Tätä varten olisi mahdollisimman pian saatava valmiiksi sisäasioiden alaan kuuluvien rahastojen (AMIF-rahasto, ISF-rahasto) mukaisten Kreikan kansallisten ohjelmien käynnissä oleva tarkistaminen, jonka tarkoituksena on saada ohjelmat vastaamaan uusia painopisteitä. Kansallisen AMIF-ohjelman tarkistaminen on lähes valmis, mutta joitakin keskeneräisiä asioita on vielä käsiteltävä ennen hyväksymismenettelyä, jonka odotetaan käynnistyvän hyvin pian. Kansallisen ISF-ohjelman tarkistaminen ei ole edistynyt yhtä pitkälle, ja ohjelman tarkistettu versio olisi kiireellisesti toimitettava komissiolle virallista kuulemista varten. Kyseisten rahastojen hallinnointi on siirtynyt sisäasiain ja hallinnollisen jälleenrakentamisen ministeriöltä talous-, kehitys- ja matkailuministeriölle. Kreikan olisi nyt ilmoitettava viipymättä rahastojen täytäntöönpanosta vastaavan uuden viranomaisen virallisesta nimeämisestä oikeusperustan vaatimusten mukaisesti.

(31)

Kuten Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamisesta 4. maaliskuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa (28) todetaan, Dublin-järjestelmän täysimääräisen toiminnan varmistaminen on välttämätön osa laajempia toimia turvapaikka-, muuttoliike- ja rajapolitiikkojen vakauttamiseksi. Näiden toimien olisi johdettava Schengen-alueen normaalin toiminnan palauttamiseen. Siksi on tärkeää, että Kreikka toteuttaa pikaisesti tässä suosituksessa mainitut tekemättä olevat toimet. Samalla olisi otettava painopisteeksi komission esittämä Dublin-sääntöjen uudistaminen jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen vastuunjaon tavoitteiden pohjalta (29). Ehdotuksesta neuvotellaan parhaillaan.

(32)

Kreikan säännöllinen raportointi, joka koskee edistystä parannusten täytäntöönpanossa, ja muut merkittävät tosiseikat, kuten UNHCR:ltä ja muilta asiaan perehtyneiltä organisaatioilta saadut tiedot, ovat keskeisiä, kun pyritään arvioimaan, sallivatko olosuhteet, että jäsenvaltiot aloittavat uudelleen yksilölliset Dublin-asetuksen mukaiset siirrot Kreikkaan. On syytä muistaa, että se, kuinka paljon henkilöitä siirretään ja mihin henkilöryhmään siirrettävät kuuluvat, riippuu siitä, millaista kehitystä edellä selostetuissa kysymyksissä on tosiasiassa saatu aikaan. Kreikan olisi tämän suosituksen mukaisesti toimitettava viimeistään 31. lokakuuta 2016 päivitetty kertomus.

(33)

Komissio toteaa, että Kreikka on kahden komission suosituksen jälkeen parantanut merkittävästi turvapaikkajärjestelmäänsä. Kreikkaa ovat tässsä tukeneet komissio, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), jäsenvaltiot, kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt. Kreikka on tehnyt suuren työn luodakseen institutionaaliset ja oikeudelliset perusrakenteet, joita asianmukaisesti toimiva turvapaikkajärjestelmä edellyttää. Komissio pitää erityisen merkittävänä toimena sitä, että Kreikka on toteuttanut ennakkorekisteröintimenettelyn, jonka avulla suurin osa sääntöjenvastaisesti maahan saapuvista henkilöistä on ohjattu joko turvapaikkamenettelyyn tai palauttamismenettelyyn. Kreikka on myös lisännyt kokonaisvastaanottokapasiteettiaan ja turvapaikkaviraston kapasiteettia, pienentänyt valitusruuhkaa olennaisesti, perustanut uusia valituslautakuntia sekä hyväksynyt oikeudellisen kehyksen, jossa säädetään ilmaisesta oikeusavusta ja alaikäisten pääsystä julkiseen koulujärjestelmään.

(34)

Kreikalla on kuitenkin edelleen haasteita, jotka johtuvat uusien turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä. Haasteet johtuvat etenkin ennakkorekisteröintimenettelyn täytäntöönpanosta mutta myös siitä, että vaikka sääntöjenvastaisesti maahan saapuvia on vähemmän kuin ennen maaliskuuta 2016, heitä riittää edelleen. Sitä paitsi lisätyötä tarvitaan siinä, että Kreikan turvapaikkajärjestelmän jäljellä olevat systeemiset puutteet korjataan ja erityisesti lievitetään kapasiteettipulaa. Jos parannuksia saadaan aikaiseksi, Dublin-asetuksen mukaiset siirrot Kreikkaan voidaan tulevaisuudessa aloittaa. Tällöin olisi otettava huomioon, mikä vaikutus vallitsevalla haastavalla tilanteella on koko turvapaikkajärjestelmän toimintaan. Niinpä palautukset olisi tästä syystä aloitettava vähitellen ja tapauskohtaisesti. Tällöin olisi vältettävä kestämättömän taakan asettamista Kreikalle.

(35)

Tässä suosituksessa vahvistetaan toimenpiteet, jotka Kreikan viranomaisten on toteutettava joulukuun 2016 loppuun mennessä tai joita niiden on jatkettava, jotta Dublin-siirrot voidaan edellä mainitulla tavalla aloittaa vähitellen uudelleen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Kreikan olisi kiireellisesti toteutettava kaikki tämän suosituksen mukaiset toimenpiteet. Komissio aikoo arvioida asiassa saavutettua edistystä ja antaa uusia suosituksia joulukuussa 2016. Näissä suosituksissa voidaan esittää komission näkemys siitä, mikä olisi tällaisten vähittäisten Dublin-siirtojen aloittamisen asianmukainen soveltamisala ja luonne, kun otetaan huomioon varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden erityistarpeet. Suosituksissa voidaan määrittää myös se, miten prosessia hallinnoitaisiin tiiviissä yhteistyössä Kreikan viranomaisten kanssa.

(36)

Päätökset, joiden perusteella Dublin-siirrot aloitetaan uudelleen yksittäisissä tapauksissa, kuuluvat jäsenvaltioiden viranomaisten yksinomaiseen toimivaltaan. Viranomaisia valvovat tuomioistuimet, jotka voivat pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisuja Dublin-asetuksen tulkinnasta,

1.

Kreikan olisi jatkettava toimiaan sen varmistamiseksi, että vastaanottotilat Kreikan alueella riittävät kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden majoittamiseen ja että kaikkien vastaanottokeskusten vastaanotto-olosuhteet täyttävät EU:n lainsäädännön, erityisesti direktiivin 2013/33/EU vaatimukset. Kreikan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavaan:

Kreikan olisi myös varmistettava, että sillä on pysyvien tilojen lisäksi riittävä määrä tilapäisiä avoimia vastaanottotiloja tai että tällaisia tilapäisiä tiloja voidaan ottaa käyttöön lyhyellä varoitusajalla, millä varmistetaan se, että jos kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä saapuu odottamattomasti Kreikkaan, heidät ja heidän huollettavansa voidaan majoittaa asianmukaisissa olosuhteissa.

Kreikan viranomaisten olisi tehtävä kattava tarvearviointi, jossa kartoitetaan, miten paljon vastaanottokapasiteettia tarvitaan ja millaista kapasiteetin on oltava, minkä lisäksi niiden olisi jatkuvasti myös ajantasaistettava tarvearviointia tilanteen kehittymisen mukaan. Kreikan viranomaisten olisi huolehdittava myös kaikkien vastaanottotilojen, mukaan lukien järjestelykeskusten jatkuvasta tuloksellisesta hallinnoinnista ja niiden toiminnan koordinoinnista sekä varmistettava, että tiloista vastaavilla ministeriöillä on riittävät resurssit tähän tarkoitukseen.

2.

Kreikan olisi jatkossakin varmistettava kaikkien kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden tosiasiallinen pääsy turvapaikkamenettelyyn ja toteutettava tällöin erityisesti seuraavat toimet:

Tarvearviointi, johon a alakohdassa viitataan, olisi pidettävä jatkuvasti ajan tasalla, ja siinä olisi annettava tietoa palvelukseen otettujen työntekijöiden lukumäärästä.

3.

Kreikan olisi jatkettava ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että kansainvälistä suojelua hakevilla henkilöillä on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot, ja tällöin Kreikan olisi erityisesti varmistettava, että

Kreikan viranomaisten olisi määriteltävä kokonaisvaltaisen ja jatkuvan tarvearvioinnin perusteella, kuinka paljon uuden muutoksenhakuviranomaisen alaisia valituslautakuntia tarvitaan käsittelemään kaikki kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden esittämät valitukset sekä kuinka paljon henkilöresursseja tarvitaan kyseisten lautakuntien moitteettoman toiminnan jatkamiseksi.

4.

Kreikan olisi varmistettava, että oikeudellista kehystä, jonka nojalla turvataan maksuton oikeusapu, sovelletaan myös käytännössä ja että kaikki turvapaikanhakijat saavat oikeudellista apua hakiessaan muutosta kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista tehtyihin hallinnollisiin päätöksiin. Kreikan olisi erityisesti

5.

Kreikan olisi huolehdittava sellaisten asianmukaisten rakenteiden perustamisesta, joilla tunnistetaan haavoittuvassa asemassa olevat hakijat, mukaan lukien ilman huoltajaa olevat alaikäiset, ja huolehditaan heistä. Kreikan olisi erityisesti tehtävä seuraavaa:

6.

Kreikan olisi varmistettava, että sille myönnetty merkittävä EU:n rahoitus käytetään täysimääräisesti etenkin ottamalla viipymättä käyttöön kansallisten AMIF- ja ISF-ohjelmien kautta saatavilla olevat resurssit ja kartoittamalla mahdollisuuksia saada täydentävää rahoitusta rakennerahastoista. Tässä tilanteessa Kreikan olisi nopeasti saatettava päätökseen kansallisten ohjelmien meneillään oleva tarkistaminen, jotta ohjelmat saataisiin mukautettua paremmin uusiin ensisijaisiin tavoitteisiin, sekä ilmoitettava viipymättä rahastojen täytäntöönpanosta vastaavan uuden viranomaisen virallisesta nimeämisestä oikeusperustan vaatimusten mukaisesti.

7.

Kreikkaa pyydetään antamaan 31. lokakuuta 2016 mennessä kertomus, joka koskee edistymistä tämän suosituksen ja 15. kesäkuuta ja 10. helmikuuta 2016 annettujen suositusten täytäntöönpanossa. Kertomuksessa olisi erityisesti oltava kuvaus toimenpiteistä, joilla Kreikan viranomaiset ovat pyrkineet korjaamaan tässä suosituksessa mainitut jäljellä olevat puutteet, sekä selostus siitä, miten Kreikka on ottanut tai suunnittelee ottavansa käyttöön tämän suosituksen 1–5 kohdassa tarkoitetut tarvittavat henkilö- ja aineelliset resurssit. Näissä kertomuksissa olisi myös selostettava jatkuvia tarvearviointeja, joihin viitataan suosituksen 1–3 kohdassa. Kertomuksissa olisi annettava myös seuraavat tiedot: