18.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/90


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016,

Slovenian vuoden 2016 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Slovenian vuoden 2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

(2016/C 299/22)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat,

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean lausunnon,

ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon,

ottaa huomioon talouspoliittisen komitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2016 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 17 ja 18 päivänä maaliskuuta 2016. Komissio hyväksyi 26 päivänä marraskuuta 2015 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Slovenia kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta. Eurooppa-neuvosto vahvisti suosituksen 18 ja 19 päivänä helmikuuta 2016, ja neuvosto antoi sen 8 päivänä maaliskuuta 2016 (3). Koska Slovenia kuuluu maihin, joiden rahayksikkö on euro, ja koska taloudet ovat talous- ja rahaliitossa tiiviisti yhteydessä toisiinsa, Slovenian olisi varmistettava, että suositus pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

(2)

Sloveniaa koskeva vuoden 2016 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2016. Siinä arvioitiin Slovenian edistymistä neuvoston 14 päivänä heinäkuuta 2015 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa. Lisäksi siihen sisältyi asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laadittu perusteellinen tarkastelu. Komissio esitteli 8 päivänä maaliskuuta 2016 perusteellisen tarkastelun tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Slovenian makrotaloudessa on epätasapainoja. Pankkisektorin heikkoudet, yritysten velkaantuminen, investointien puute ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvät riskit aiheuttavat haavoittuvuutta, johon on puututtava. Luottamus on palannut Slovenian pankkisektorille. Luotonannon kasvu on kuitenkin edelleen negatiivista ja järjestämättömiä lainoja on suhteellisen paljon. Slovenian on keskeisen tärkeää puuttua julkisen talouden riskeihin, jotka johtuvat sen terveydenhuolto- ja eläkejärjestelmään kohdistuvien paineiden lisääntymisestä, sekä supistaa kasvanutta julkista velkaa. Investointien esteitä on vähennettävä edelleen erityisesti julkishallinnon alalla. Työmarkkinaosapuolten osallistumista politiikan suunnitteluun ja rakenneuudistusten toteuttamiseen on lisättävä erityisesti eläkkeiden, terveydenhuollon, pitkäaikaishoidon ja työmarkkinatoimien osalta.

(3)

Slovenia toimitti vuoden 2016 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2016 vakausohjelmansa 15 päivänä huhtikuuta 2016. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (4) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa tämän säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Slovenian vuoden 2016 vakausohjelma viittaa siihen, että poikkeuksellisen pakolaisvirran vaikutus julkiseen talouteen on merkittävä. Vakausohjelmassa annetaan riittävä näyttö näiden julkisen talouden lisäkustannusten laajuudesta ja luonteesta. Hyväksyttävät lisämenot olivat komission mukaan 0,06 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2015, ja niiden arvioidaan tällä hetkellä olevan 0,07 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 3 kohdan säännöksissä otetaan huomioon tällaiset lisämenot, sillä pakolaisvirta on poikkeuksellinen tapahtuma, jonka vaikutus Slovenian julkiseen talouteen on merkittävä, eikä kestävyys vaarannu, jos tilapäinen poikkeaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta sallitaan. Tätä säännöstä ei sovelleta vuoden 2015 osalta, koska Slovenia oli tuolloin liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä, mutta vuoden 2016 osalta tehdään keväällä 2017 Slovenian viranomaisten toimittamien havaittujen tietojen perusteella lopullinen arviointi hyväksyttävine määrineen.

(6)

Sloveniaan on sovellettu vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja väliaikaista velkasääntöä sen jälkeen, kun liiallista alijäämää koskeva menettely lopetettiin. Hallitus suunnittelee vuoden 2016 vakausohjelmassaan rahoitusaseman parantamista vähitellen 2,2 prosentin alijäämästä suhteessa BKT:hen vuonna 2016 0,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite eli rakenteellisesti tasapainoinen rahoitusasema, mikä ei vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia, suunnitellaan saavutettavan vuonna 2020 eli ohjelmakauden jälkeen. Uudelleenlaskettu rakenteellinen rahoitusasema (5) viittaa kuitenkin siihen, että vuonna 2019 rakenteellinen alijäämä olisi 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakausohjelman mukaan julkisen talouden velan odotetaan supistuvan 80,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2016 ja jatkavan supistumista 73,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Toimenpiteitä, joita tarvitaan tukemaan suunniteltujen alijäämätavoitteiden saavuttamista vuodesta 2017 eteenpäin, ei kuitenkaan ole vielä riittävästi täsmennetty. Komission kevään 2016 talousennusteen mukaan Slovenian tuotantokuilun ennustetaan vuonna 2017 olevan 1,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, potentiaalisen kasvun 1,1 prosenttia ja reaalisen BKT:n kasvun 2,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sloveniassa arvioidaan tällä perusteella olevan taloudellisesti ”hyvät ajat” vuonna 2017, mikä edellyttää 1 prosentin rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Potentiaalisen kasvun laskemiseen ja tuotantokuiluun liittyy kuitenkin juuri Slovenian tapauksessa merkittävää epävarmuutta maan työmarkkinoiden erityistilanteen, vuosien 2008–2013 talouden voimakkaan supistumisen ja parhaillaan toteutettavien rakenneuudistusten takia. Vaihtoehtoiset tuotantokuilua koskevat arviot, jotka kattavat pidemmän aikavälin ja joissa otetaan huomioon arviointitavan meneillään oleva tarkastelu, osoittavat Slovenian tuotantokuilun muuttuvan hitaammin. Tämän mukaan olisi ennenaikaista todeta, että Sloveniassa on taloudellisesti hyvät ajat vuonna 2017. Tämän vuoksi nykytilanteessa vaikuttaisi olevan asianmukaisempaa edellyttää vuonna 2017 taloudellisesti normaalien aikojen mukaisia rakenteellisia toimia. Vaikuttaa olevan vaarana, että keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan vuonna 2016, ja jos politiikka säilyy muuttumattomana, poiketaan merkittävästi vuonna 2017. Vaikka arvioinnissa jätettäisiin huomioimatta poikkeuksellisen pakolaisvirran vaikutus julkiseen talouteen, päätelmä ei vuoden 2016 osalta muuttuisi. Slovenian ennustetaan noudattavan väliaikaista velkasääntöä vuonna 2016 ja noudattavan sitä pitkälti vuonna 2017. Neuvosto katsoo vakausohjelmasta tekemänsä arvioinnin ja komission kevään 2016 talousennusteen perusteella olevan vaarana, että Slovenia ei noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Tämän vuoksi tarvitaan lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen vuosina 2016 ja 2017.

(7)

Parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2015 finanssipoliittisia sääntöjä koskevan lain. Vielä ei kuitenkaan ole nimitetty riippumatonta finanssipoliittista neuvostoa valvomaan sääntöjen toteuttamista. Lisäksi toteuttamatta ovat julkista taloutta koskevan lain tarkistukset, joita tarvitaan finanssipoliittisia sääntöjä koskevan lain saattamiseksi täysin toimintakelpoiseksi ja joilla pyritään vahvistamaan budjetoinnin monivuotinen lähestymistapa lainsäädännössä.

(8)

Julkisen velan taso on selvästi yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä tekee Sloveniasta haavoittuvan nimelliskasvuun ja korkotasoon kohdistuvien häiriöiden suhteen. Samaan aikaan väestö ikääntyy Sloveniassa nopeammin kuin useimmissa muissa jäsenvaltioissa. Slovenia on alttiina suurille julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyville riskeille, sillä sen pitkän aikavälin kestävyysvajeindikaattori on jäsenvaltioiden suurin, mikä johtuu eläkkeisiin liittyvien julkisten menojen sekä terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon liittyvien menojen ennustetusta kasvusta. Ennustetut eläkkeisiin liittyvät julkiset menot ovat jäsenvaltioiden suurimpia, ja niiden arvioidaan kasvavan 11,8 prosentista (vuonna 2013) 15,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen (vuonna 2060). Vanhushuoltosuhteen ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuosina 2013–2060, mikä aiheuttaa merkittävää painetta eläkejärjestelmille. Ikääntymisestä aiheutuviin kustannuksiin liittyvät ennustetut implisiittiset vastuut ovat osoitus ikääntyvästä väestöstä aiheutuvista pitkän aikavälin haasteista. Lisäksi vajaan työuran tehneillä työntekijöillä on tulevaisuudessa odotettavissa eläkkeen riittävyyteen liittyviä ongelmia, sillä yhä useampien työura on epätäydellinen tai lyhyt. Ongelmat voivat johtua myös esimerkiksi myöhäisestä työmarkkinoille tulosta, katkonaisista työsuhteista ja suoritettujen eläkemaksujen vähäisyydestä. Huhtikuussa 2016 julkaistiin eläkkeitä koskeva valkoinen kirja, joka toimii laajan julkisen kuulemisen pohjana. Kuulemisen tuloksia käytetään hyväksi uudessa eläkeuudistuksessa, joka on määrä hyväksyä tämän vaalikauden aikana. Se olisi aloitettava nopeasti työmarkkinaosapuolten kanssa tehtävällä sopimuksella uudistuksen keskeisistä kohdista eli eläkeiästä, eläkkeiden tasosta, indeksoinnista ja toisen pilarin optimikäytöstä.

(9)

Pitkäaikaishoitoon käytettävien julkisten menojen ennustetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä väestön ikääntymisen vuoksi. Tämä aiheuttaa Slovenian julkisen talouden kestävyydelle merkittävän haasteen. Vähintään 80-vuotiaiden osuuden ennustetaan kolminkertaistuvan 4,6 prosentista (vuonna 2013) 12,4 prosenttiin vuonna 2060. Pitkäaikaishoidon kokonaiskustannukset kasvoivat 85 prosenttia vuosina 2003–2013, ja yksityiset menot kasvoivat julkisia nopeammin. Sloveniassa ei ole integroitua pitkäaikaishoitojärjestelmää. Menot keskitetään virallisiin luontoisetuuksiin, joista valtaosa käytetään laitoshoitoon, ei kotihoitoon, vaikkakin molempia koskevat luvut ovat alle EU:n keskiarvon. Terveydenhuoltojärjestelmän kustannustehokkuutta voidaan lisätä merkittävästi lisäämällä toimenpiteitä, joilla parannetaan perusterveydenhuollon asemaa ”portinvartijana”, siirtymällä sairaalahoidosta avohoitoon, parantamalla sairaaloiden tehokkuutta ja hallintotapaa, parantamalla terveydenhuoltopalvelujen sopimus- ja maksumenettelyjä, luomalla parempia kustannustietoja diagnoosiin sidottujen ryhmien mukauttamista varten ja kehittämällä laadukasta valvontakehystä edelleen. Yhteisten hankintojen osuus on pieni, ja alhaisimmalla hinnalla on suuri painoarvo hankintasopimusten tekoperusteena. Terveydenhuoltojärjestelmästä on saatu valmiiksi kattava selvitys, ja hallitus hyväksyi päätöslauselman vuosia 2016–2025 koskevasta kansallisen terveydenhuollon suunnitelmasta vuoden 2015 lopussa ja parlamentti maaliskuussa 2016. Päätöslauselmassa esitetään strateginen suunnitelma terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseksi. Joitain siinä esitetyistä toimenpiteistä ollaan panemassa täytäntöön. Ehdotuksia muiksi keskeisiksi ja sitoviksi täytäntöönpanotoimenpiteiksi ollaan valmistelemassa, eikä niitä ole vielä esitetty. On myös epäselvää, puututaanko uudistuksessa keskeisiin kysymyksiin, esimerkiksi sisäänrakennettuihin automaattisten vakauttajien järjestelmiin, jotka toimisivat tulovaihtelujen puskureina suhdannevaihteluissa, tai palvelujen piiriin pääsyyn ja palvelujen laatuun. Pitkäaikaishoitoa sekä terveydenhuoltoa ja sairausvakuutusta koskevien lakien hyväksyminen on toistuvasti viivästynyt, ja nykyinen etenemissuunnitelma niiden hyväksymiseksi vuoden 2016 jälkipuoliskolla vaikuttaa optimistiselta.

(10)

Työmarkkinoiden toiminta paranee asteittain ja yhteiskunnallinen tilanne on vakiintunut. Työpaikkoja luodaan merkittävästi aiempaa enemmän ja työttömyys vähenee. Ikääntyvien ja matalan osaamistason työntekijöiden työvoimaosuus on kuitenkin edelleen haaste. Kaikista työttömistä yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä, ja merkittävä osuus näistä on matalan osaamistason työntekijöitä tai yli 50-vuotiaita. Aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä koskevilla suuntaviivoilla vuosiksi 2016–2020 jatketaan tähänastista lähestymistapaa, ja kyseisen politiikan alan menot ovat edelleen pienet. Marraskuussa 2015 hyväksyttiin väliaikaisia vapautuksia työnantajien suorittamista yli 55-vuotiaiden vastapalkattujen työntekijöiden sosiaaliturvamaksuista. Vuonna 2016 odotetaan esityksiä uusista toimenpiteistä, joilla pyritään pidentämään työuraa esimerkiksi mukauttamalla työympäristöä. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä myös eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta. Palkkojen nousu oli tuottavuuden kasvun mukaista ja tuki edelleen ulkoista kilpailukykyä. Parlamentti hyväksyi marraskuussa 2015 ammattiliittojen ehdottaman lain, jossa vähimmäispalkka määriteltiin uudestaan siten, että tietyt bonukset jätettiin sen ulkopuolelle. Tämän tuloksena työnantajajärjestöt vetäytyivät työmarkkinasopimuksesta, mikä heikensi työmarkkinavuoropuhelua merkittävästi.

(11)

Järjestämättömien lainojen suhteen on saatu aikaan edistystä, vaikka niitä on edelleen paljon verrattuna aikaan ennen kriisiä. Slovenia on toteuttanut useita politiikkatoimia pankkisektorin kestävyyden parantamiseksi. Näitä ovat pankkien toimintakyvyn parantaminen ja sellaisten toimien käyttöönotto, joilla asetetaan järjestämättömien lainojen tarkat vähentämistavoitteet. Slovenia on myös ottanut käyttöön useita toimenpiteitä luottoriskin hallitsemiseksi. Myönteisiä tuloksia odotetaan vuoden 2016 puolivälissä. Politiikan ensisijaiset tavoitteet lyhyellä aikavälillä ovat joka tapauksessa järjestämättömien lainojen selvittämisen jatkaminen ja luottoriskin hallinta. Suurten yritysten operatiivinen ja taloudellinen uudelleenjärjestely on saatu valmiiksi, ja uudelleenjärjestelyä koskevia yleissopimuksia valvotaan jatkuvasti. Pankkien varainhoitoyhtiö on täysin toiminnassa, ja sen vuosia 2017–22 koskeva strategia on vahvistettu. Vaikka pankkien varainhoitoyhtiö on edistynyt lainasalkkunsa selvittämisessä, se on edelleen merkittävä riski julkisen talouden kestävyydelle. Sen toimien osuus julkisen talouden 2,9 prosentin alijäämästä oli 1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Pankkien varainhoitoyhtiön toiminnan valvonta vaikuttaa riittämättömältä, sillä viranomaiset aliarvioivat sen alijäämän huomattavasti eli 0,7 prosentilla suhteessa BKT:hen vuonna 2015 ja vaikuttivat olevan tietämättömiä sen luottotappioiden määrästä. Myös muita uudelleenjärjestelyvälineitä on tarjolla. Suurten yritysten uudelleenjärjestelyssä aikaansaadun merkittävän edistyksen myötä Slovenia on aloittanut myös useiden pk-yritysten uudelleenjärjestelyt. Pankit toteuttavat pk-yritysten uudelleenjärjestelyä koskevia suuntaviivoja. Pk-yritysten ja mikroyritysten rahoituksen saanti on parantunut. Vaihtoehtoisten rahoituslähteiden, esimerkiksi pääomasijoitusten, piiriin pääseminen on kuitenkin edelleen rajallista. Pienet yritykset ovat edelleen liian riippuvaisia pankkien luotonannosta huolimatta siitä, että markkinoilla on tarjolla entistä enemmän oman ja vieraan pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä. Tämän vuoksi tämä segmentti on hyvin haavoittuva luottomarkkinoiden kehittymisen suhteen.

(12)

Investoinnit ovat lisääntyneet viime vuosina vaimeasti, mikä on rajoittanut Slovenian talouden tuotosta ja kasvunäkymiä. Yksityiset investoinnit vähenivät jyrkästi talouskriisin aikana, ja niiden osuus BKT:sta on supistunut siitä alkaen. Koska julkiset investoinnit ovat voimakkaasti riippuvaisia EU:n varojen dynamiikasta, talouskasvun edistämiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan tuottavampia investointeja. Suorat ulkomaiset sijoitukset ovat lisääntyneet Sloveniassa selvästi viimeisten kahden vuoden aikana pääasiassa yksityistämistoimien lisääntymisen vuoksi. Slovenian liiketoimintaympäristöä haittaavat kuitenkin edelleen meneillään oleva velkaantumisen vähentäminen ja suuri hallinnollinen rasitus erityisesti rakennusalalla, maankäytön suunnittelussa ja verosäännösten noudattamisessa. Myös säänneltyjen ammattien piiriin pääsyä ja näiden ammattien harjoittamista koskeva rajoittava sääntely haittaa sijoitusten tekemistä. Jotta Sloveniassa olisi helpompi harjoittaa liiketoimintaa, yritysten luottamusta olisi lisättävä ja julkisesta hallinnosta olisi edelleen poistettava tehottomuutta ja byrokratiaa, joka johtuu lakien ja määräysten suuresta määrästä ja lainsäädännön toistuvasta muuttumisesta. Hallinnollisen rasituksen vähentämistä koskevaan hallituksen asiakirjaan sisältyvistä toimenpiteistä on toteutettu noin puolet, mutta eräät olennaiset, erityisesti rakennuslupia ja maankäytön suunnittelua koskevat toimenpiteet ovat viivästyneet.

(13)

Slovenia hyväksyi julkishallinnon kehittämistä vuosina 2015–2020 koskevan strategian täyttääkseen vuosien 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin liittymisen ennakkoedellytykset. Strategia kattaa useita vastuualoja ja edellyttää ministeriöiden välistä koordinointia, jos se halutaan toteuttaa asianmukaisesti ja ajoissa. Hallitus hyväksyi helmikuussa 2016 toisen väliraportin korruption nollatoleranssia koskevan ohjelman toteuttamisesta. Ohjelman toteuttamisessa on edistytty jonkin verran. Tietyt ohjelman toimenpiteet (terveydenhuoltoalan yhteiset julkiset hankinnat, pankkisektorin rikostutkinta sekä lahjomattomuutta ja korruption torjuntaa koskevan lain hyväksyminen) ovat kuitenkin viivästyneet. Lahjomattomuutta ja korruption torjuntaa koskevan lain suunniteltu muutos tarjoaa mahdollisuuden parantaa korruptionehkäisykomitean toimintaa, kun sen työn uskottavuuteen ja tehokkuuteen puututaan. Oikeusjärjestelmässä on edelleen lyhennetty oikeudenkäynteihin kuluvaa aikaa, ja hyvin suuri vireillä olevien asioiden määrä on vähentynyt osittain siksi, että uusien asioiden määrä on vähentynyt. Vähennys johtuu jossain määrin myös täytäntöönpanoasioiden prosessioikeudellisen ja tilastollisen käsittelyn muutoksista. Korkein oikeus jatkaa tuomioistuinten toimintatapojen päivittämistä ja asianhallintajärjestelmien uudistamista. Vaikka maksukyvyttömyyttä koskevaa lainsäädäntöä on parannettu ja yritysten saneerausmahdollisuuksia lisätty, likvidaatiomenettelyt ovat edelleen pitkiä ja tehottomia.

(14)

Valtio osallistuu edelleen vahvasti talouselämään. Valtio on Slovenian suurin työnantaja ja omaisuudenhoitaja, ja sillä on maassa eniten yritysvelkaa. Slovenialle on vuosina 2012–2015 annettu asiasta suosituksia, joiden perusteella se on luonut uuden kehyksen valtion holdingyhtiötä varten. Kehykseen kuuluu valtion omistajuutta koskeva strategia, tulosten arviointiperusteet ja hallintosuunnitelma vuodeksi 2016. Tällä järjestelmällä täydennetään vuoden 2014 lopussa hyväksyttyjä uusia valtionyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevia säännöksiä. Strategiassa vahvistetaan valtion osallistuminen talouselämään nykyiselle tasolle ja siirretään painopistettä kohti valtionyhtiöiden tuloksen parantamista. Tämän vuoksi Slovenian valtion holdingyhtiön kehyksen tarkistuksen täytäntöönpano on yhä tärkeämpää, jotta voidaan varmistaa valtion omistuksen ja sääntelytoimien erottaminen toisistaan ja valtionyhtiöiden ammattimainen johtaminen. Tämän ja tiettyjen omaisuuserien yksityistämisen ansiosta valtion omistuksiin liittyvien vastuusitoumusten pitäisi vähentyä talousarviossa. Nova Ljubljanska Banka (NLB) -pankin yksityistämisen on tarkoitus alkaa vuonna 2016 Slovenian valtion holdingyhtiön toimintasuunnitelman mukaisesti.

(15)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Slovenian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2016 maaraportissa. Se on arvioinut myös vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Slovenialle viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Slovenian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4.

(16)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(17)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1, 3 ja 4,

SUOSITTAA, että Slovenia toteuttaa vuosina 2016 ja 2017 toimia, joilla se

1.

sopeuttaa julkista taloutta vuosittain kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2016 ja 2017 sen jälkeen, kun liiallinen alijäämä on korjattu; asettaa julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia; lujittaa julkisen talouden kehystä nimittämällä riippumattoman finanssipoliittisen neuvoston ja muuttamalla julkista taloutta koskevaa lakia; vie päätökseen ja toteuttaa pitkäaikaishoito- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksen, jolla niiden kustannustehokkuutta lisätään helposti saatavilla olevan ja laadukkaan hoidon pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi; toteuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä tarvittavat toimenpiteet eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden ja riittävyyden varmistamiseksi;

2.

parantaa työmarkkinaosapuolia kuullen matalan osaamistason ja ikääntyvien työntekijöiden työllistyvyyttä muun muassa kohdennetuilla elinikäiseen oppimiseen ja aktivointiin tähtäävillä toimenpiteillä;

3.

parantaa luottokelpoisten yritysten rahoitusedellytyksiä muun muassa helpottamalla järjestämättömien lainojen kestävää selvittämistä ja mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia rahoituslähteitä; varmistaa pankkien varainhoitoyhtiötä koskevan strategian asianmukaisen toteuttamisen;

4.

toteuttaa julkishallinnon nykyaikaistamistoimenpiteitä ja vähentää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta; parantaa valtionyhtiöiden hallintotapaa ja tuloksia.

Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2016.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. KAŽIMÍR


(1)  EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

(2)  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

(3)  EUVL C 96, 11.3.2016, s. 1.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(5)  Rakenteellinen rahoitusasema sellaisena kuin komissio on sen laskenut uudelleen vakausohjelman tietojen perusteella ja yhteistä menetelmää noudattaen.

(6)  Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.