23.4.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 108/36

(1)

Komissio hyväksyi 6 päivänä toukokuuta 2010 (2) Kofinosin keskusteurastamolle, jäljempänä ’CSK’, myönnetyn pelastamistuen, joka koostui 1,6 miljoonan euron suuruisen lainan valtiontakauksesta.

(2)

Kypros ilmoitti 3 päivänä marraskuuta 2010 päivätyllä kirjeellä CSK:n rakenneuudistussuunnitelmasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(3)

Komissio pyysi 7 päivänä joulukuuta 2010 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Kyproksen viranomaiset antoivat 10 päivänä tammikuuta 2011. Komissio vastaanotti 20 päivänä tammikuuta 2011 kantelun CSK:n kilpailijayritykseltä Cypra Ltd:ltä, jäljempänä ’Cypra’.

(4)

Komissio lähetti 7 päivänä helmikuuta 2011 Kyprokselle kirjeen, jossa se kehotti sitä toimittamaan huomautuksensa kantelijan väitteisiin ja pyysi lisätietoja rakenneuudistussuunnitelmasta. Kypros toimitti huomautuksensa 4 päivänä maaliskuuta 2011.

(5)

Komissio lähetti 16 päivänä helmikuuta 2011 valituksen tekijälle lisätietopyynnön, johon Cypra vastasi 2 päivänä maaliskuuta 2011.

(6)

Komissio ilmoitti Kyprokselle 26 päivänä huhtikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä päättäneensä 20 päivänä huhtikuuta 2011 aloittaa rakenneuudistustuen osalta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Lisäksi se ilmoitti Kyprokselle päättäneensä tutkia seuraavia tuensaajalle myönnetyiksi väitettyjä valtiontukia: i) valtion jatkuva salliva suhtautuminen viiveisiin erääntyneiden määrien maksamisessa, ii) Kyproksen kuntaliiton myöntämä 512 850 euron laina, iii) väitetty tuki valtion takaamien joukkovelkakirjalainojen yhteydessä ja iv) nykyisen henkilöstön ja siihen liittyvien eläkevastuiden siirtyminen kuntien palvelukseen.

(7)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (3). Komissio on kehottanut asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa tuesta.

(8)

Kyproksen viranomaiset pyysivät 25 päivänä toukokuuta 2011 yhden kuukauden lisäaikaa huomautustensa esittämiselle. Kyseinen lisäaika myönnettiin 7 päivänä kesäkuuta 2011 päivätyssä komission kirjeessä.

(9)

Kyproksen viranomaiset toimittivat komission päätöstä koskevat huomautuksensa 24 päivänä kesäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(10)

Komissio sai myös huomautuksia muilta asianosaisilta, jotka olivat Cypra, A&A Sfagia Ltd., Kyproksen sianlihantuottajien keskusjärjestö sekä neljäs asianosainen, joka pyysi esittämiensä tietojen luottamuksellista käsittelyä. Komissio toimitti asianosaisilta saamansa huomautukset Kyproksen viranomaisille ja antoi näille mahdollisuuden vastata niihin; Kypros toimitti huomautuksia 8 päivänä marraskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(11)

Komissio pyysi 1 päivänä maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka Kyproksen viranomaiset antoivat 30 päivänä maaliskuuta 2012.

(12)

Komissio pyysi 24 päivänä lokakuuta 2012 päivätyllä kirjeellä lisäselvennyksiä ja päivitettyjä tietoja. Kyproksen viranomaiset toimittivat vastauksensa 26 päivänä marraskuuta 2012.

(13)

Kyproksen viranomaiset toimittivat lisätietoja ja selvennyksiä 14 päivänä toukokuuta 2013.

(14)

Ilmoitus koski CSK:lle myönnettyä rakenneuudistusta. Komission tutkimuksen kohde ulotettiin kuitenkin koskemaan myös muita tuensaajalle myönnetyiksi väitettyjä valtiontukia.

(15)

Kyproksen viranomaisten mukaan rakenneuudistustuki myönnetään tuensaajalle vasta sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt sen. Marraskuussa 2010 ilmoitettu alkuperäinen tuen määrä oli 15 miljoonaa euroa. Rakenneuudistusten kustannusten nousun perusteella Kyproksen viranomaiset ilmoittivat kuitenkin 14 päivänä toukokuuta 2013 toimittamissaan tiedoissa tuen määräksi 17,8 miljoonaa euroa.

(16)

Tuensaaja on CSK. Se perustettiin vuonna 1981 valtion omistuksessa olevaksi liikelaitokseksi, joka tarjoaa palveluita tietyissä Lefkosian, Lemesosin ja Larnakan kunnissa. Vuonna 2003 asiaankuuluvaa sääntelyjärjestelmää vapautettiin samana vuonna hyväksytyllä lailla nro 26(I) (4), jolla säännellään CSK:n kaltaisten keskusteurastamoiden rakennetta, organisaatiota ja tehtäviä. Saman lain mukaan tällaisten organisaatioiden irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen ei voida soveltaa tavanomaisia perintä- tai takavarikointimenettelyjä taikka muita vastaavanlaisia menettelyjä niitä vastaan nostetun kanteen perusteella. Vuonna 2010 (eli rakenneuudistuksesta ilmoitettaessa) CSK:n markkinaosuus oli noin 30,7 prosenttia Kyproksen markkinoista (5). Marraskuuhun 2012 mennessä osuus oli laskenut noin 26,5 prosenttiin. Kyproksen viranomaiset ovat vahvistaneet, että CSK toimii alueella, joka on oikeutettu aluetukeen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisen poikkeuksen nojalla.

(17)

Kyproksen lain mukaan vain yksityisoikeudellisiin yhtiöihin voidaan soveltaa konkurssimenettelyä, koska ainoastaan niihin sovelletaan yhtiölain asiaa koskevia säännöksiä. Siksi vaikuttaisi siltä, ettei konkurssimenettelyä voida soveltaa valtion omistamiin julkisiin yrityksiin.

(18)

Vuoden 2009 lopussa toimitettujen tilinpäätösasiakirjojen mukaan CSK:n lyhytaikaiset velat olivat noin 19,4 miljoonaa euroa ja kertyneet tappiot noin 28,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 lopussa lyhytaikaiset velat olivat yli 30 miljoonaa euroa ja kertyneet tappiot lähes 40 miljoonaa euroa.

(19)

Rakenneuudistuksen ilmoittamisajankohtana CSK työllisti yhteensä 110 työtekijää, joista 22 oli viranhaltijoita ja loput päiväpalkkalaisia. Yhtiön vuoden 2009 liikevaihto oli noin 5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 liikevaihto oli pudonnut noin 3,6 miljoonaan euroon. Alhaisesta liikevaihdosta huolimatta yhtiötä ei voida pitää mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen (6) mukaisena pk-yrityksenä, koska yli 25 prosenttia sen (kyseisen suosituksen liitteessä olevassa 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista) äänioikeuksista on julkisyhteisön hallinnassa. CSK on kokonaan valtion omistama, ja osakkaina olevat paikallisviranomaiset nimittävät kaikki sen hallituksen jäsenet.

(20)

Kuten CSK:n pelastamistuesta (tukitapaus N 60/10) 6 päivänä toukokuuta 2010 tehdyssä komission päätöksessä selitetään, CSK sai pelastamistukea, koska se ei enää pystynyt toimimaan nykyisessä muodossaan. Kyproksen viranomaiset ovat ilmoittaneet tärkeimmäksi CSK:n taloudelliseen tilanteeseen johtaneeksi syyksi sen, että toisin kuin suurimmat kilpailijat, CSK oli valtion omistama julkinen yritys. Tämä aiheutti jäykkyyttä (päätöksenteossa ja henkilöstösuhteissa) ja johti korkeisiin työvoimakustannuksiin sekä puutteelliseen yrityskulttuuriin. Ottaen huomioon markkinoiden vapautuminen ja uusien yksityisomistuksessa olevien teurastamoiden tulo markkinoille tilanne johti CSK:n markkinaosuuksien heikkenemiseen ja siitä aiheutuneiden velkojen kerääntymiseen.

(21)

Komissio myönsi tukitapausta N 60/10 koskevassa päätöksessään, että CSK oli vaikeuksissa oleva yritys. Tämän havainnon vahvistivat myös CSK:n vuotuiset tilinpäätökset 2006–2009, jotka osoittivat, ettei yritys pystynyt kattamaan juoksevia menojaan pääasiassa korkeiden työvoimakustannusten vuoksi. Sen seurauksena yritys ei kyennyt maksamaan takaisin lainaeriä ja muita velkojaan. CSK täytti seuraavat vaikeuksissa olevan yrityksen tuntomerkit: kasvavat tappiot, liikevaihdon supistuminen, ylikapasiteetin kasvu, tulorahoituksen pienentyminen, lisääntyvä velkaantuminen ja nettoarvon heikentyminen. Lisäksi komissio totesi 6 päivänä toukokuuta 2010 tekemässään päätöksessä, ettei CSK kykene saneeraukseen omilla varoillaan, koska sen varat ja omaisuus taantuivat nopeasti eikä se pystynyt hankkimaan rahoitusta markkinalähteistä.

(22)

Sen jälkeen CSK:n taloudellisen tilanteen negatiivinen kehitys on jatkunut. Liikevaihto romahti vuonna 2012 noin 3,6 miljoonaan euroon, ja kertyneet tappiot – ja samalla negatiivinen oma pääoma – nousivat lähes 40 miljoonaan euroon.

(23)

Joulukuun 31 päivänä 2011 CSK:n erääntyneiden velkojen kokonaismäärä Cypriot Loan Commissionerille oli noin 11 miljoonaa euroa, sosiaaliturva- ja veroviranomaisille suoritettavien erääntyneiden maksujen määrä noin 8,7 miljoonaa euroa ja eläinlääkintäalan erääntyneiden menojen määrä noin 1,3 miljoonaa euroa.

(24)

Rakenneuudistustuen oikeusperusta on 2 päivänä marraskuuta 2010 hyväksytty Kyproksen ministerineuvoston päätös nro 71.196.

(25)

Alun perin ilmoitettu tuensaajalle myönnettävä rakenneuudistustuen määrä oli 15 miljoonaa euroa, mikä vastasi 55,6:ta prosenttia rakenneuudistuksen 26,85 miljoonan euron kokonaiskustannuksista. Loput 44,4 prosenttia oli tarkoitus rahoittaa CSK:n omista varoista (vrt. jäljempänä oleva 26 kohta). Kyproksen viranomaiset ilmoittivat kuitenkin 14 päivänä toukokuuta 2013 toimittamissaan tiedoissa, että rakenneuudistuksen kustannukset olivat sillä välin nousseet, minkä vuoksi myös rakenneuudistustuen määrää nostettaisiin 17,772 miljoonaan euroon. Kyproksen viranomaisten laskelma rakenneuudistuksen eritellyistä kustannuksista on esitetty seuraavassa taulukossa:

(26)

Kyproksen viranomaisten mukaan CSK aikoi rahoittaa oman osuutensa uudella 5 miljoonan euron lainalla sekä myymällä omaisuuttaan yhteensä 7 miljoonan euron arvosta. Siten tuensaajan oma yhteensä 12 miljoonan euron rahoitusosuus vastaisi 40,3:a prosenttia rakenneuudistuksen päivitetyistä kustannuksista. Kyproksen viranomaiset ovat toimittaneet arvion CSK:n kiinteästä omaisuudesta huhtikuussa 2013; siinä teurastamon kiinteä omaisuus (maa, rakennukset ja vuokrasopimukset) arvioidaan noin 8,2 miljoonaksi euroksi. Uuden lainan osalta Kyproksen viranomaiset ilmoittivat kuitenkin 14 päivänä toukokuuta 2013 päivätyssä kirjeessään, että nykyisessä taloustilanteessa tällaisen lainan saamista on pidettävä kyseenalaisena.

(27)

Rakenneuudistussuunnitelma laadittiin lokakuussa 2010, ja se toimitettiin komissiolle 3 päivänä marraskuuta 2010 lähetetyn kirjeen mukana. Kyproksen 26 päivänä marraskuuta 2012 toimittamassa vastauksessa asiaan liittyvät talousennusteet ja markkinatiedot oli päivitetty. Alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma käsittää seuraavat osat:

(28)

Tämän rakenneuudistussuunnitelman osan alussa on selvitys Kyproksen teurastamoiden toiminnasta. Yksityiset teurastamot sallittiin vuonna 2003 Kyproksen lähestyvän Euroopan unioniin liittymisen perusteella.

(29)

Sen jälkeen suunnitelmassa esitetään kuvaus lihantuotantomarkkinoista (tuotanto lihalajin mukaan – sian-, naudan- ja lampaan-/vuohenliha, hinnat, laatu, työllisyys, tuonti/vienti, kilpailu) ja lihan kulutuksesta Kyproksessa (kulutus henkilöä kohti, tuontituotteiden kulutus, kulutus eri myyntipisteissä – suurmyymälät, lihakaupat, hotelli- ja ravintola-ala, teolliset lihajalosteet, tuotemerkit, lihan laatu). Sen jälkeen suunnitelmassa esitetään arvio kysynnän ja tarjonnan tulevista kehitysnäkymistä kyseisillä markkinoilla.

(30)

Kyproksen teurastamomarkkinoilla toimii viisi yritystä. Suunnitelman mukaan tuensaajan markkinaosuus vuonna 2010 oli noin 31 prosenttia. Lihalajin mukaan eritellyt markkinaosuudet vuonna 2009 ja vuoden 2010 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa:

(31)

Kyproksen viranomaisten 26 päivänä marraskuuta 2012 toimittamista tiedoista käy ilmi, että CSK:n markkinaosuus on edelleen laskenut 29,3 prosenttiin vuonna 2011 ja 26,5 prosenttiin vuonna 2012. Cypran markkinoilletulon jälkeen se on myös menettänyt monopoliasemansa nautakarjan teurastuksessa, mutta sen markkinaosuus tällä alalla on silti edelleen yli 92 prosenttia. Yleisesti ottaen Kyproksen teurastusmarkkinoiden kehityssuuntaus on laskeva; vuoden 2010 stagnaation jälkeen markkinat supistuivat 2 prosenttia vuonna 2011 ja edelleen 3,8 prosenttia vuonna 2012.

(32)

Vuoden 2012 lopussa viiden Kyproksen markkinoilla toimivan teurastamon päivittäinen teurastuskapasiteetti oli seuraava:

(33)

Ilmoitetuista luvuista käy selvästi ilmi CSK:n markkinaosuuden huomattava väheneminen viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2005 sen kokonaismarkkinaosuus oli jopa 68 prosenttia. Luku on laskenut 41 prosenttiin vuonna 2008 ja 26,5 prosenttiin vuonna 2012. Tämä kehitys johtuu suurelta osin markkinoiden vapautumisesta vuonna 2003 ja sitä seuranneesta yksityisten yritysten ilmestymisestä markkinoille.

(34)

Nautakarjan teurastuksen osalta rakenneuudistussuunnitelma perustui oletukseen, että vähintään kaksi nykyisistä kilpailijoista (Cypra ja Ayioi Trimithias) aikoivat päästä mukaan markkinoille. Väitetään myös, että kolmaskin yritys (Pan-Cypriot Organisation of Cattle Breeders) aikoo tulla mukaan markkinoille. Kyseinen organisaatio hallitsee 75:tä prosenttia Kyproksen nautakarjan tuotantomarkkinoista. Cypra tuli mukaan tämän alan markkinoille vuonna 2012 ja se myöntää, että myös Ayioi Trimithias ja Pan-Cypriot Organisation of Cattle Breeders suunnittelevat pääsyä nautakarjan teurastusalan markkinoille.

(35)

CSK perustettiin ministeriön asetuksella julkiseksi palveluorganisaatioksi, jonka tavoitteena on palvella useampia kuntia, mukaan lukien Kyproksen suurimmat kaupungit, joissa oli säilytettävä teurastuspalvelut. CSK:n hallituksessa on 15 jäsentä (6 kaupunginjohtajaa, 5 kunnanvaltuuston jäsentä ja 4 Community Unionin nimittämää edustajaa).

(36)

Kuten aiemmin on esitetty, yrityksen kilpailuasema alkoi heiketä, kun markkinat vapautettiin vuonna 2003. Kyproksen viranomaisten mukaan tärkeimpiä tilanteeseen johtaneita syitä ovat

(37)

Yrityksen johto yritti puuttua joihinkin näistä ongelmista osittain myönteisin tuloksin, mutta yrityksen markkinaosuuksien väheneminen aiheutti vuosien mittaan yhä suurempia tappioita.

(38)

Suunnitelmassa esitetään CSK:lle SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Väitetään, että yrityksen vahvuuksiin kuuluvat merkittävä tuotantokapasiteetti, taitotieto, perinteet ja EU:n lainsäädännön noudattaminen. Heikkouksia ovat korkeat tuotantokustannukset, riippuvuus yhdestä toimintaluokasta, palvelukeskeisen yrityskulttuurin puute ja asiakkaiden luottamuksen menettäminen teurastusaikataulujen suhteen. Myös yrityksen toiminnasta ja työllisyyspolitiikasta puuttuu joustavuutta. Jos yritys toimisi yksityisen yrityksen tavoin, sen toiminnassa olisi mukana yksityisiä sijoittajia ja asiaankuuluvat päätökset tehtäisiin hallituksen yleiskokouksessa. Lisäksi yrityksen työntekijöillä on virkamiesasema, mikä tekee heidän irtisanomisestaan erittäin vaikeaa ja kallista.

(39)

Uhkiin kuuluvat uusien toimijoiden mukaantulo markkinoille, tuontituotteiden alhaisemmista hinnoista ja paremmasta laadusta johtuva lihantuonnin odotettavissa oleva lisääntyminen muista EU:n jäsenvaltioista, mikä saattaa johtaa teurastusten vähenemiseen Kyproksessa, karjankasvatustoiminnan väheneminen Kyproksessa sekä korkeat tuotantokustannukset. Mahdollisuuksina suunnitelmassa pidetään mahdollisuutta vuokrata tuotantolinjoja kolmansille yrityksille, kiinteistöjen myynnistä aiheutuvaa yrityksen taloudellisen tilanteen paranemista ja yhteistyötä suurten markkinatoimijoiden kanssa.

(40)

Yrityksen rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset arvioitiin alun perin noin 27 miljoonaksi euroksi. Valtion osuus kyseisestä määrästä oli 55,6 prosenttia ja yrityksen osuus loput 44,4 prosenttia (12 milj. euroa). Mutta kuten edellä 25 kohdassa todetaan, Kyproksen viranomaiset ilmoittivat 14 päivänä toukokuuta 2013 päivätyssä kirjeessään, että rakenneuudistuksen kustannukset olivat sillä välin nousseet noin 29,8 miljoonaan euroon; CSK:n rahoitusosuus säilyi kuitenkin ennallaan.

(41)

CSK:n oma rahoitusosuus on tarkoitus saada kokoon i) myymällä kiinteää omaisuutta (7 milj. euroa), mihin Kyproksen viranomaisten mukaan ei liity valtiontukielementtiä, koska hinnan laskee markkina-arvon perusteella riippumaton arvonmäärittäjä, ja ii) tekemällä uusi lainasopimus (5 milj. euroa). Kyproksen viranomaiset ilmoittivat kuitenkin 14 päivänä toukokuuta 2013 päivätyssä kirjeessään, että nykyisessä taloustilanteessa tällaisen lainan saamista on pidettävä kyseenalaisena.

(42)

Suunnitelmassa ennakoidaan seuraavia rakenneuudistustoimia:

(43)

Joustavuuden lisäämiseksi kaikilla alueilla rakenneuudistussuunnitelmassa ehdotetaan CSK:n muuttamista yksityisoikeudelliseksi yhtiöksi. Tämän odotetaan lisäävän joustavuutta päätöksenteossa, ja sen uskotaan myös innostavan yksityisiä sijoittajia osallistumaan yhtiön pääomanmuodostukseen. Lisäksi muutokset työntekijöiden asemassa tekevät henkilöstön palkkaamisen ja irtisanomisen helpommaksi.

(44)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan yrityksen velat sosiaaliturvarahastolle (6,14 milj. euroa vuoden 2012 lopussa) ja veroviranomaisille (3,646 milj. vuoden 2012 lopussa) on tarkoitus maksaa kokonaisuudessaan. Lisäksi yritys maksaa erääntyneitä velkoja yhteensä 13,306 miljoonan euron arvosta (mukaan lukien jo hyväksytty 1,6 miljoonan euron pelastamislaina). Tämän toimenpiteen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 23,1 miljoonaa euroa. Kyproksen viranomaiset vahvistivat myös 14 päivänä toukokuuta 2013 päivätyssä kirjeessään, että maksamattomat velat eläinlääkintäviranomaisille maksetaan asteittain rakenneuudistuksen jälkeen.

(45)

Suunnitelmassa aiotaan muuttaa kaikki virkamiesasemassa olevat työntekijät kunnan palkkaamiksi työntekijöiksi ja irtisanoa muu henkilöstö. Sen jälkeen yritys korvaa uuden oikeudellisen asemansa mukaisesti henkilöstönsä uusilla työntekijöillä, jotka palkataan uusien palkka- ja eläke-ehtojärjestelmien mukaan. Lisäksi yritys aikoo tarvittaessa ulkoistaa palveluja. Rakenneuudistuksen jälkeen yrityksen henkilöstö käsittää ainoastaan yhdeksän virkaa johtotehtävissä ja 67 toimihenkilöä/työntekijää. CSK:n kaikkien asiaankuuluvien toimenpiteiden kustannukset tulevat olemaan 6,68 miljoonaa euroa eriteltynä henkilöstön palkkakustannuksiin (3,34 milj. euroa) ja maksettaviin eläkeoikeuksiin (3,34 milj. euroa). Palkkakustannusten odotetaan vähenevän huomattavasti heti, kun suunnitelma on pantu täytäntöön.

(46)

Suunnitelmassa ehdotetaan seuraavia vastasuoritteita:

(47)

Kyproksen viranomaisten mukaan CSK:n ei ole mahdollista vähentää kapasiteettiaan. Tämä johtuu siitä, että sillä on ainoastaan yksi tuotantolinja kutakin eläinlajia kohti. Kyproksen viranomaiset väittävät, että luopuminen asianomaisesta kalustosta kapasiteetin vähentämiseksi merkitsisi käytännössä sitä, että CSK poistuu kyseiseltä markkinasegmentiltä.

(48)

Kyproksen viranomaisten mukaan rakenneuudistustuki voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt sen.

(49)

Kyproksen viranomaiset ovat sitoutuneet toimittamaan säännöllisesti yksityiskohtaisen kertomuksen rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanosta.

(50)

Cypra, CSK:n kilpailija, jätti 20 päivänä tammikuuta 2011 kantelun. Cypra on yksityinen yritys, joka aloitti toimintansa Kyproksen teurastusmarkkinoilla vuonna 2006. Jättäessään kantelun Cypran markkinaosuus oli suurin sekä sianlihan teurastusmarkkinoilla (71 %) että Kyproksen kokonaisteurastusmarkkinoilla (57 %).

(51)

Kantelussa väitettiin, että tuensaajalle on lähimenneisyydessä myönnetty useampia tukia. CSK:n väitetään erityisesti saaneen seuraavia tukia:

(52)

Kantelun esittäjä päättelee, että rakenneuudistustuen myöntäminen vääristää kilpailua, koska tuensaaja on aiempina vuosina jatkuvasti saanut Kyproksen valtion myöntämää tukea.

(53)

Komissio katsoi, että CSK:n sijaintipaikan kaavoitusluokituksen muuttamiseen ei vaikuttanut sisältyvän valtion varojen siirtoja ja että komissio oli puolestaan jo tutkinut tarkkaan pelastamistuen. Sen vuoksi komissio antoi Kyproksen viranomaisille mahdollisuuden esittää huomautuksensa edellä 51 kappaleen a ja c kohdassa tarkoitettujen tukien myöntämistä koskevista väitteistä.

(54)

Kyproksen viranomaiset eivät esittäneet 4 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyssä vastauksessaan asianmukaisia tietoja sen osoittamiseksi, ettei jatkuva salliva suhtautuminen viiveisiin erääntyneiden määrien maksamisessa ole valtiontukea. Sitä vastoin 512 850 euron suuruisen lainan osalta Kyproksen viranomaiset totesivat, että Kyproksen valtiontukiasioiden valvonnasta vastaavan viranomaisen kielteisen lausunnon jälkeen CSK maksoi kuntaliitolle takaisin lainan korkoineen maanomistusoikeuden siirtona.

(55)

Komissio päätti 20 päivänä huhtikuuta 2011 tekemällään päätöksellä aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen menettelyn. Se päätteli erityisesti, että rakenneuudistustuen osalta kaikki SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan vaatimukset vaikuttivat ensi näkemältä täyttyvän. Se totesi myös, että eräät seikat viittasivat siihen, muunlaista tukea oli mahdollisesti myönnetty seuraavissa muodoissa: i) valtion jatkuva salliva suhtautuminen viiveisiin erääntyneiden määrien maksamisessa, ii) Kyproksen kuntaliiton myöntämä 512 850 euron laina, iii) väitetty tuki valtion takaamien joukkovelkakirjalainojen yhteydessä ja iv) nykyisen henkilöstön ja siihen liittyvien eläkevastuiden siirtyminen kuntien palvelukseen.

(56)

Kyproksen viranomaiset toimittivat 20 päivänä huhtikuuta 2011 tehtyä komission päätöstä koskevat huomautuksensa 24 päivänä kesäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. Kyproksen viranomaisten huomautukset on esitetty jäljempänä olevissa kohdissa.

(57)

Kyproksen viranomaiset väittävät vastauksessaan, että eräät julkiset viranomaiset, kuten valtiovarainministeriö (Internal Income Department) ja sosiaaliministeriö (Social Security Department), ovat aiemmin saaneet tuomioistuimen päätöksen, jolla CSK määrätään maksamaan takaisin velkansa kyseisille viranomaisille. Lain nro 26(I) vuodelta 2003 18 §:n mukaan valtion teurastamoiden irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen ei voida soveltaa tavanomaisia perintä- tai takavarikointimenettelyjä taikka muita vastaavanlaisia menettelyjä niitä vastaan nostetun kanteen perusteella. Sen vuoksi tuomioistuimen CSK:lle antamia päätöksiä ei nykyisen sääntelyjärjestelmän mukaan voida panna täytäntöön.

(58)

Lisäksi väitetään, että koska tällaisia päätöksiä ei voida panna täytäntöön, viranomaiset eivät käynnissä olevan rakenneuudistusprosessin aikana voi myöskään toteuttaa muita toimenpiteitä ennen kyseisen prosessin päättymistä. On myös pantava merkille, etteivät muunlaisetkaan toimet kyseisten velkojen takaisinperimiseksi tuottaisi tulosta. Kyproksen viranomaiset päättelevät, että niiden päätös rakenneuudistustuen myöntämisestä CSK:lle on todiste maan hallituksen aikomuksesta maksaa CSK:n velat eri ministeriöille.

(59)

Kyproksen viranomaiset myöntävät, että kuntaliitto myönsi joulukuussa 2007 CSK:lle 512 850 euron suuruisen lainan. Kantelun perusteella Kyproksen valtiontukiasioiden valvonnasta vastaava viranomainen teki päätöksen, jonka mukaan kyseinen määrä olisi katsottava sääntöjenvastaiseksi toimintatueksi, joka on myönnetty ilman Euroopan komissiolle annettua ennakkoilmoitusta. Kyproksen viranomaiset mainitsevat myös, että CSK maksoi kyseisen määrän takaisin kuntaliitolle 15 päivänä tammikuuta 2010 arvoltaan 580 000 suuruisena maanomistusoikeuden siirtona. Maan arvon arvioi valtion kiinteistörekisteri- ja maanmittausosasto (Department of Land Register and Surveying), jota pidetään valtion virallisena arvonmäärittäjänä. Kyproksen viranomaiset väittävät, että 67 150 euron suuruinen korko vastaa 6,12 prosentin vuosikorkoa, mikäli myös vuosittainen pääomittaminen otetaan huomioon. Kyproksen viranomaisten mukaan kyseinen korkoprosentti ei ole alhaisempi kuin lainaan kiinteän omaisuuden vakuuksilla kyseisenä ajankohtana sovellettu markkinakorko.

(60)

Kyproksen viranomaiset toistavat, että kyseiset valtion takaamat joukkovelkakirjalainat laskettiin liikkeelle vuonna 1985 ja uudelleen vuosina 1992 ja 1999 parlamentin hyväksymän lain nojalla. Lefkosian aluetuomioistuin määräsi 9 päivänä heinäkuuta 2007 valtion maksamaan takaajana velan yhdelle joukkovelkakirjalainan haltijalle. Tämän tuomioistuimen päätöksen nojalla hallituksen oli maksettava takaisin asianomaiset määräät korkoineen. Valtio ei esittänyt CSK:lle vastavaatimuksia, mistä johtuen vaatimuksia ei peruutettu.

(61)

Kyproksen viranomaisten mukaan henkilöstön siirtäminen kuntien palvelukseen koski ainoastaan 19:ää työntekijää. Kyseisten henkilöiden eläke-etuudet on jo otettu huomioon rakenneuudistuksen kustannuksissa, ja rakenneuudistussuunnitelman mukaan ne ovat 1,4 miljoonaa euroa. Yhteensä 13 kuntaa suostui palkkaamaan 15 CSK:n vakinaiseen henkilöstöön kuuluvista 19 työntekijästä kattaakseen näin omat henkilöstötarpeensa. Tämän yhteisymmärryksen perusteella sisä- ja valtiovarainministeriö eivät suostuneet luomaan uusia tai ylimääräisiä työpaikkoja kyseisiin kuntiin.

(62)

Edellä sanotun perusteella sovittiin, että kaikki CSK:n vakinaiset työntekijät siirretään samaan asemaan ja samoin palkkaehdoin kuin heillä oli aiemmin ollut CSK:ssa. Tästä syystä on sovittu, että kunnat, jotka ottavat palvelukseensa CSK:n entiset työntekijät, maksavat uusien työntekijöiden aloituspalkkaluokkaa vastaavan osan palkasta, ja valtio maksaa erotuksen. Valtion maksama osuus vastaa kunkin työntekijän siirtämisajankohdan ja hänen työuransa päättymisen välistä ajanjaksoa. CSK:n 15 työntekijän osalta näiden kustannusten yhteismääräksi on arvioitu noin 3,4 miljoonaa euroa. Kyproksen viranomaisten mukaan kyseinen määrä ei koske menoja, joista CSK:n olisi pitänyt vastata, minkä vuoksi se ei sisälly rakenneuudistusten kustannuksiin. Tämä on vakiokäytäntö vastaavankaltaisissa tilanteissa. Kyproksen viranomaiset päättelevät, että tästä syystä toimenpide ei ole luonteeltaan valikoiva, minkä vuoksi se ei täytä yhtä valtiontuen olemassaolon edellytyksistä. Kyproksen viranomaiset väittävät kuitenkin, että vaikka toimenpide katsottaisiinkin valtiontueksi, se on luonteeltaan sosiaalinen ja ulottuu siten tuensaajan omia intressejä pidemmälle. Suuntaviivojen mukaan komissio suhtautuu tällaiseen tukeen myönteisesti.

(63)

Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvän ennusteen osalta, jonka mukaan teurastusmarkkinoiden kasvu kaikissa kolmessa skenaariossa (optimistiset, pessimistiset ja niiden väliltä olevat olettamukset) on kaksi prosenttia, Kyproksen viranomaiset huomauttavat, että kyseinen prosenttiluku vastasi teurastusten keskimääräistä vuosikasvua Kyproksessa vuosina 1998–2008. CSK:n johto on esittänyt samanlaisen ennusteen seuraavalle viisivuotiskaudelle. Kasvun aleneminen 0,5 prosentilla johtaisi CSK:n voiton vähenemiseen 500 000 eurolla, mutta tuensaajan toiminta säilyisi silti kannattavana rakenneuudistuskauden päättymisen jälkeen.

(64)

Henkilöstön siirtämisestä kuntien palvelukseen aiheutuvien kustannusten osalta Kyproksen viranomaiset toistavat, että siirto koskisi ainoastaan 19:ää henkilöä ja että suurin osa tarpeettomasta henkilöstöstä irtisanotaan.

(65)

Komissio ilmaisee 20 päivänä huhtikuuta 2011 tekemässään päätöksessä epäilevänsä CSK:n mahdollisuuksia tehdä lainasopimuksia rahoituslaitosten kanssa. Tältä osin Kyproksen viranomaiset väittävät, että CSK on tehnyt lainasopimuksia liikepankkien kanssa, ja lainat on maksettu takaisin normaalisti ja ajoissa. Ottaen huomioon, kuten edellä on selitetty, ettei CSK:n omaisuuteen voida asiaa koskevan lainsäädännön mukaan soveltaa tavanomaisia perintä- tai takavarikointimenettelyjä, pankkilainoilla on valtiontakaus. Kyproksen viranomaiset lisäävät, että tämä tilanne tulee muuttumaan yrityksen rakenneuudistuksen ja oikeudellisen aseman muuttumisen myötä. Yrityksen omaisuuden, joka käsittää myös kiinteää omaisuutta noin 7 miljoonan euron arvosta, ansiosta markkinaehtoisten lainojen saaminen on tulevaisuudessa mahdollista. CSK:n kiinteän omaisuuden arvon osalta Kyproksen viranomaiset täsmentävät, että sen on laskenut sisäministeriön kiinteistörekisteri- ja maanmittausosasto (Department of Land Register and Surveying).

(66)

Lopuksi Kyproksen viranomaiset toistavat vielä, että CSK:n vaikeudet johtuvat seuraavista syistä: a) rakenteellinen ja toiminnallinen jäykkyys, b) korkeat työvoimakustannukset ja c) korkea velkaantumisaste. Rakenneuudistussuunnitelman avulla on mahdollista puuttua näihin epäkohtiin muuttamalla yrityksen oikeudellista asemaa, vähentämällä työvoimakustannuksia ja laskemalla velkaantumisastetta.

(67)

Vastasuoritteiden osalta Kyproksen viranomaiset toistavat aluksi huolensa mahdollisuudesta, että Cypra saavuttaisi monopoliaseman markkinoilla. Kyproksen viranomaisten mukaan Cypra on lähettänyt maan sisä-, kauppa- ja valtiovarainministereille kirjeen, jossa mainitaan, että yrityksen markkinaosuus sianlihan teurastusmarkkinoista on 71 prosenttia, että sen hinnat ovat 20 prosenttia korkeammat ja että asiakkaiden mieltymys perustuu muun muassa sen tarjoaman lihan parempaan laatuun. Kyproksen viranomaisten näkemyksen mukaan tämä on todiste siitä, että Cypralla on määräävä markkina-asema ja että jos CSK lopettaa toimintansa, hintojen nousu jatkuu. Kyproksen viranomaiset lisäävät, että vaikka Cypra olikin ilmaissut aikeensa tulla mukaan naudanlihan teurastusmarkkinoille kuuden kuukauden sisällä, se ei ole vielä tehnyt näin. Kyproksen viranomaiset väittävät myös, ettei Cypra ole vielä hankkinut kaikkia tarvittavia aluesuunnittelu- ym. lupia, mikä tekee sen suunnitellun aikataulun mukaisen mukaantulon naudanlihan teurastusalalle varsin epätodennäköiseksi. Kyproksen viranomaisten hallussa olevien tietojen mukaan myöskään mikään muu yritys ei suunnittele tulevansa mukaan kyseiselle markkinasegmentille.

(68)

Liikakapasiteetin osalta Kyproksen viranomaiset huomauttavat, että se on sianlihan teurastussegmentillä 39 prosenttia ja että segmentin kapasiteetti on kasvanut 32 prosentilla Cypran tultua markkinoille vuonna 2006; lampaan/vuohenlihan osalta teurastamoiden liikakapasiteetti on 51 prosenttia, ja se on kasvanut 17 prosentilla Cypran mukaantulon jälkeen. Kyproksen viranomaisten mukaan tämä viittaa siihen, että markkinoiden liikakapasiteetti johtuu Cypran mukaantulosta. Kyproksen viranomaiset päättelevät, että CSK:n taloudellinen tilanne on sellainen, että mikä tahansa lisärajoite sen toimintaan vaikuttaisi haitallisesti sen elinkelpoisuuteen.

(69)

Kantelun esittäjä toimitti 20 päivänä huhtikuuta 2011 tehtyä komission päätöstä koskevat huomautuksensa 4 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. Cypra toistaa kirjeessään, että Pan-Cypriot Organisation of Cattle Breeders aikoo perustaa teurastamon.

(70)

Vastasuoritteiden osalta Cypra mainitsee, että mikäli rakenneuudistustuki maksetaan takaisin ja siankasvattajat osallistuvat CSK:n toimintaan ja kun lisäksi otetaan huomioon A&A:n rakentama uusi teurastamo, sen elinkelpoisuus vaarantuu. Syynä on sen suorittamien sikojen teurastusten määrän merkittävä vähentyminen. Cypra muistuttaa myös investoineensa äskettäin merkittäviä summia kapasiteettinsa lisäämiseen. Se lisää myös, että Kyproksen siankasvattajien yhdistys (joka edustaa 100:aa prosenttia saaren siankasvattajista) on osallisena rakenneuudistusprosessissa. Hallitus tarjoaa mitä ilmeisimmin kyseiselle yhdistykselle osuutta rakenneuudistuksen jälkeen perustettavasta uudesta yrityksestä. Cypran mukaan tämä rikkoo jo sinänsä sitoumusta olla käyttämättä kolmen vuoden ajan aggressiivisia toimia markkinaosuuden kasvattamiseksi. Kapasiteetin osalta kolmen yrityksen – Cypran, A&A:n ja Trimithiasin – kapasiteetti on yli 20 000 teurastettua sikaa viikossa, kun vastaava tuotanto on noin 14 000 eläintä.

(71)

Cypra väittää, että ennen tuen hyväksymistä Kyproksen viranomaisten olisi osoitettava, että CSK:n on mahdollista ottaa viiden miljoonan euron suuruinen laina. Joka tapauksessa paras ratkaisu kantelun esittäjän mukaan olisi sikojen teurastuslinjan lopettaminen. Tästä ei aiheutuisi pulaa markkinoilla, koska muut yritykset pystyvät kattamaan maan tarpeet. Cypra viittaa myös Kyproksen nykyisen ja edellisen hallituksen ja CSK:n johdon välisiin läheisiin yhteyksiin, joiden mahdollinen jatkuminen lisäisi entisestään epäoikeudenmukaista suhtautumista yksityisiin teurastamoihin.

(72)

Valtion CSK:ta vastaan esittämien vaateiden osalta Cypra väittää, että CSK on kerännyt eläinlääkintäkuluina yhteensä 900 000 euroa, joita ei kuitenkaan ole palautettu valtiolle. Henkilöstön siirtämisen yhteydessä valtio on suostunut tukemaan työntekijöiden siirtämisestä aiheutuvia kustannuksia maksamalla (kuntien palvelukseen) uusina työntekijöinä osoitettujen henkilöiden palkan ja työntekijöiden nykyisen palkan välisen erotuksen kaikkien siirrettävien työntekijöiden osalta. Lisäksi valtio maksaa tukena 40 prosenttia uuteen yritykseen jäävien työntekijöiden aiemmasta palkasta heidän palvelusuhteensa päättymiseen asti uuden yrityksen vastatessa 60 prosentista.

(73)

Yrityksen omasta rahoitusosuudesta Cypra mainitsee, että CSK:n kiinteän omaisuuden myynnin olisi tapahduttava vapailla markkinoilla. Cypra epäilee, että kyseisen maan arvo, sellaisena kuin se on valtion toiselta samalla alueella toimivalta yritykseltä (Sigan Management Limited) perimän vuokran mukaan, on paljon alhaisempi kuin rakenneuudistuksessa ilmoitettu arvo. Kuntaliiton myöntämän 512 850 euron lainan osalta Cypra epäilee, että laina on maksettu takaisin maan omistusoikeuden siirtona.

(74)

Kantelun tekijä ehdottaa lopuksi, että CSK:n tulevaan mahdolliseen rakenneuudistukseen olisi sisällytettävä nautakarjan teurastuslinjan väliaikainen vuokraaminen Pan-Cypriot Organisation of Cattle Breeders -organisaatiolle, lampaiden/vuohien teurastuslinjan väliaikainen vuokraaminen kelle tahansa asiasta kiinnostuneelle ja sikojen teurastuslinjan lopettaminen. Kun Pan-Cypriot Organisation of Cattle Breeders perustaa oman teurastamonsa, CSK:n teurastamo olisi suljettava ja hallituksen olisi myytävä sen maat kolmansille osapuolille.

(75)

Eräät kolmannet osapuolet esittivät huomautuksia 20 päivänä huhtikuuta 2011 tehtyyn komission päätökseen.

(76)

Yksi kilpailija (A&A Slaughterhouses) korostaa saattaneensa vastikään päätökseen tuotantolaitoksensa uudistuksen ja mainitsee pystyvänsä nykyisin vastaamaan 35–40 prosenttisesti maan tarpeista sikojen teurastamisen alalla ja 30-prosenttisesti lampaiden/vuohien teurastamisen alalla. Yritys väittää myös, ettei CSK:n rakenneuudistussuunnitelmassa otettu huomioon alalla tapahtunutta kehitystä, kuten CSK:n kilpailijoiden (A&A, Agioi Trimithias) tuotantolinjojen uudistamista. Tämän perusteella se väitti tuensaajan tilanteen olevan huomattavasti rakenneuudistussuunnitelmassa kuvattua heikompi myös siinä tapauksessa, että otettaisiin huomioon pessimistisin olettamus. Lisäksi A&A väittää, että Kyproksen viranomaisten väite, jonka mukaan Cypra saattaisi saada monopoliaseman, mikäli CSK lopettaa yhden tuotantolinjoistaan, ei ole varteenotettava, ottaen huomioon A&A:n ja Agioi Trimithiasin tuotantolinjojen uudistaminen ja kyseisten yritysten kapasiteetti. A&A:n mukaan ehdotettuja vastasuoritteita ei voida hyväksyä. Ainoa uskottava vastasuorite, joka olisi hyväksyttävissä, olisi se, että CSK lopettaa sikojen teurastuspalvelujen tarjoamisen. Samalla CSK:n johtotehtävät olisi annettava markkinakokemusta omaavalle johtoryhmälle, ja yrityksen palvelukseen olisi jätettävä ainoastaan pieni määrä henkilöstöä huolehtimaan nautakarjan ja lampaiden/vuohien teurastuslinjojen toiminnasta.

(77)

Yksi osapuoli, joka pyysi henkilöllisyytensä luottamuksellista käsittelyä, väitti että CSK täyttää asianmukaisesti EU:n jätteenkäsittelyä koskevien direktiivien mukaiset velvoitteensa. Sen kilpailijat ovat kuitenkin käyttäneet hyväkseen sitä, että paikalliset viranomaiset ovat panneet täytäntöön puutteellisesti kyseiset direktiivit tai laiminlyöneet niiden soveltamisen valvonnan, saattaen näin CSK:n välittömästi tai välillisesti epäoikeudenmukaiseen kilpailutilanteeseen, mikä puolestaan on yksi syy yrityksen nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen, koska CSK – toisin kuin sen kilpailijat – maksaa jätteidensä käsittelystä.

(78)

Yksi osapuoli, Kyproksen siankasvattajien yhdistys, ilmaisi huolensa sikojen teurastusalan johtavan yrityksen, ts. Cypran, aggressiivisesta toiminnasta markkinoilla. Väitetään, että jos CSK lopettaa toimintansa, Cypra saa monopoliaseman ainakin sikojen teurastuksen alalla. Lisäksi väitetään, että osallistuminen nautakarjan teurastustoimintaan on epätodennäköistä. Yhdistys huomauttaa myös, että siankasvattajat ovat äskettäin perustaneet yrityksen, joka hallitsee tällä hetkellä 60:tä prosenttia maan kokonaistuotannosta. Tällä hetkellä asiakas (lihan vähittäis- tai tukkukauppias) valitsee teurastamon. Yhdistys huomauttaa kuitenkin, että vastaisuudessa kyseinen yritys voisi valita käyttämänsä teurastamon sen elinkelpoisuuteen liittyvien näkökohtien perusteella (esim. pyytämällä eläintensä teurastamista koskevia tarjouksia). Kyproksen markkinarakenteesta johtuen minkään yrityksen elinkelpoisuutta ei voida pitää itsestään selvänä.

(79)

Kyproksen viranomaiset toimittivat 8 päivänä marraskuuta 2011 päivätyllä kirjeellä huomautuksensa kolmansien osapuolten esittämistä huomautuksista.

(80)

A&A:n huomautusten osalta Kyproksen viranomaiset väittivät, että rakenneuudistussuunnitelma perustui sen laatimisen aikana vallinneeseen markkinatilanteeseen. Suunnitelmassa otettiinkin huomioon Agioi Trimithiasin ja Cypran teurastamoiden toiminta. A&A:n uuden laitoksen avaamisen osalta CSK uskoo, ettei se tule vaikuttamaan merkittävästi markkinaolosuhteisiin. On syytä panna merkille, että A&A:n huomautukset perustuvat siihen tosiseikkaan, että kyseinen yritys tulisi hyötymään CSK:n mahdollisesta markkinoilta poistumisesta. Mikäli näin kuitenkin tapahtuisi, CSK lakkautettaisiin, eivätkä sen varat riittäisi sen velkojen kattamiseen. Siinä tapauksessa valtio ottaisi vastatakseen CSK:n velat, ja toinen yksityinen toimija voisi avata uudelleen teurastamon. Toisaalta rakenneuudistussuunnitelmassa annetaan CSK:lle mahdollisuus omien velkojensa kattamiseen, ja samalla yksityisille sijoittajille tarjoutuu tilaisuus tulla mukaan. Vastasuoritteiden osalta Kyproksen viranomaiset väittävät, ettei A&A perustele väitteitään, jotka lisäksi ovat mielivaltaisia, taloudellisesti epämielekkäitä eivätkä missään tapauksessa johtaisi yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseen. Lisäksi Kyproksen viranomaiset väittävät A&A:n antavan sellaisen vaikutelman, ettei rakenneuudistussuunnitelmaa ole laadittu riittävän huolellisesti. Kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei A&A ole perillä asiaa koskevan lainsäädännön tai itse rakenneuudistuksen olennaisesta sisällöstä.

(81)

Cypran huomautusten osalta Kyproksen viranomaiset väittävät, että siltä osin kuin on kyse monopoliriskeistä, uusien teurastamoiden avaaminen on tällä hetkellä epäselvää. Viranomaiset asettavat joka tapauksessa etusijalle sellaiset toimenpiteet, joiden avulla CSK voi jatkaa toimintaansa ja monopolien tai oligopolien perustaminen voidaan estää. CSK:n rakenneuudistus palvelee tätä tarkoitusta erityisesti, jos yritys jatkaa toimintaansa sianlihan teurastussegmentillä. Cypran huoli sen omasta elinkelpoisuudesta vaikuttaa liittyvän pikemminkin A&A:n uuden teurastamon avaamiseen ja CSK:n toiminnan jatkumiseen. Yksityisten sijoittajien henkilöllisyyden osalta Kyproksen viranomaiset mainitsevat, että mahdollisia sijoittajia saattaisivat olla esimerkiksi Kyproksen siankasvattajien yhdistyksen jäsenet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksi tällaisen osallistumisen edellytyksistä olisi CSK:n teurastamien sikojen lukumäärän kasvaminen tai se, että siankasvattajat olisivat CSK:n asiakkaita.

(82)

Kyproksen viranomaiset torjuvat perusteettomana väitteet hallituksen entisten ja nykyisten jäsenten ja CSK:n välisistä läheisistä suhteista. Eläinlääkintämaksujen osalta väitetään, että ne maksetaan takaisin asteittain. Kyproksen viranomaiset mainitsevat, että esimerkiksi vuosina 2008–2011 CSK maksoi 479 000 euroa. CSK:n kiinteän omaisuuden myynnin osalta Kyproksen viranomaiset mainitsevat, että maan arvon määrittämisestä vastasi riippumaton arvonmäärittäjä eli valtion kiinteistörekisteri- ja maanmittausosasto (Department of Land Register and Surveying) ja että Cypran väitteet ovat myös tältä osin perusteettomia. Kyproksen viranomaiset toimittivat valtion kiinteistörekisteri- ja maanmittausosaston lähettämän kirjeen, jossa perustellaan Sigan Management Limited -yrityksen maksaman vuokran ja CSK:n maan arvioidun hinnan välinen erotus. Kyproksen viranomaiset väittävät lisäksi, ettei Cypran tekemiä ehdotuksia voida hyväksyä. Siinäkin tapauksessa, ettei CSK:n rakenneuudistusta saateta päätökseen, valtio tai CSK:n selvitysmies on velvoitettu ja oikeutettu myymään tai vuokraamaan yrityksen omaisuutta yksityisille sijoittajille tai yrityksille.

(83)

Kyproksen viranomaiset toimittivat komission pyynnöstä lisäselvityksiä ja päivitettyjä tietoja 30 päivänä maaliskuuta 2012 ja 26 päivänä marraskuuta 2012 päivätyillä kirjeillä. Ne toimittivat lisätietoja kirjeisiinsä 14 päivänä toukokuuta 2013.

(84)

Kyproksen viranomaiset toimittivat 30 päivänä maaliskuuta 2012 päivätyllä kirjeellä erittelyn CSK:n maksamattomista veloista ja täsmensivät 26 päivänä marraskuuta 2012 päivätyssä kirjeessään myös niiden luonteen ja tosiasialliset eräpäivät. Kyproksen viranomaiset kiinnittivät lisäksi komission huomion siihen, että CSK:n kaltaisten keskusteurastamoiden rakennetta, organisaatiota ja toimintaa koskevalla lailla nro 26(I) vuodelta 2003, jonka mukaan tällaisten organisaatioiden irtaimeen ja kiinteään omaisuuteen ei voida soveltaa tavanomaisia perintä- tai takavarikointimenettelyjä taikka muita vastaavanlaisia menettelyjä niitä vastaan nostetun kanteen perusteella, pelkästään korvattiin vuonna 1981 teurastamoista annettu laki nro 69, jonka 22 §:ään sisältyi täsmälleen sama säännös. Sen vuoksi Kyproksen viranomaiset kehottavat komissiota pikaisesti tarkastelemaan, missä määrin vuonna 2003 annetun lain kyseinen säännös on Kyproksen liittymisasiakirjassa tarkoitettua olemassa olevaa tukea, ja viittaavat komission tutkimaan vastaavanlaiseen tapaukseen (asia E12/2005, Puola, Poczta Polskan hyväksi myönnetty rajoittamaton valtiontakaus), jonka osalta komissio katsoi, että vaikka nykyinen säännös, jolla estetään kyseisen yrityksen konkurssi, sisältyykin vuoden 2003 lakiin, oli kyse olemassa olevasta tuesta, koska kyseisen säännöksen normatiivinen sisältö oli peräisin laista vuodelta 1934.

(85)

Kyproksen viranomaiset vahvistivat lisäksi 14 päivänä toukokuuta 2013 antamassaan vastauksessa, että rakenneuudistuksen yhteydessä selvitettävät määrät sisältävät maksettavat nimellismäärät sekä korkorästit. Ne vahvistivat myös, että CSK maksaa maksamattoman velkansa eläinlääkintäviranomaisille asteittain rakenneuudistuksen jälkeen.

(86)

Henkilöstön siirtämisestä kuntien palvelukseen Kyproksen viranomaiset täsmensivät 30 päivänä maaliskuuta 2012 päivätyssä kirjeessään, että kyseisenä ajankohtana kahdeksan työtekijää oli jo siirretty sellaisten kuntien pyynnöstä, joilla oli tarvetta lisähenkilöstöstä ja joiden osalta sisäministeriö ja valtiovarainministeriö eivät pystyneet vallitsevassa taloustilanteessa sallimaan uusien ja/tai ylimääräisten virkojen/toimien perustamista. Rakenneuudistussuunnitelman mukaisesti siirretään yhteensä 15 työntekijää, ja suunnitelmaan sisältyy myös heidän eläkeoikeuksiaan koskeva varaus. Suunnitelman mukaan kunnat maksavat kyseisille työntekijöille summan, joka vastaa aloituspalkkaluokkaa, mikäli heidät palkattaisiin uusina työntekijöinä vastaaviin tehtäviin, ja valtio kattaa sen ja työntekijän tosiasiallisen palkan välisen erotuksen. Kyproksen viranomaiset arvioivat 15 työntekijän palkkaerotuksen kokonaiskustannusten kattamiseen tarvittavaksi määräksi 3 342 450 euroa siirtämispäivän ja kyseisten työntekijöiden eläkkeelle siirtymisen välisenä aikana. Samassa yhteydessä Kyproksen viranomaiset korostivat, että työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä koskevan lain nro 24/1976 mukaan yksityisten teurastamoiden 15 työntekijän irtisanomisesta aiheutuvat vähimmäiskustannukset vastaavat kahdeksan viikon pakollista irtisanomisaikaa. Kyproksen viranomaisten mukaan yksityinen teurastamo ei ole velvollinen maksamaan lisäkorvauksia työntekijöiden irtisanomisesta, jollei ammattiyhdistysten kanssa ole tehty erityisiä työehtosopimuksia. Viranomaiset ovat myös ilmoittaneet, ettei CSK:n tärkein kilpailija ole ilmeisestikään tehnyt työehtosopimuksia.

(87)

Kyproksen viranomaiset ovat lisäksi toimittaneet päivitetyn liiketoimintasuunnitelman, joka perustuu markkinoiden viimeaikaiseen kehitykseen ja tuoreisiin markkinatietoihin. Ne ovat myös toimittaneet päivitetyn erittelyn rakenneuudistuksen tosiasiallisista kustannuksista ja niiden rahoituksesta ja esittäneet samassa yhteydessä sisäministeriön kiinteistörekisteri- ja maanmittausosaston laatiman arvion CSK:n kiinteästä omaisuudesta 24 päivänä huhtikuuta 2013; arvion mukaan CSK:n maaomaisuuden ja rakennusten markkina-arvo on noin 8,16 miljoonaa euroa.

(88)

Uuden lainan osalta viranomaiset myöntävät lisäksi 14 päivänä toukokuuta 2013 päivätyssä kirjeessään, että nykyisessä taloustilanteessa tällaisen lainan saamista on pidettävä kyseenalaisena.

(89)

CSK harjoittaa lampaiden/vuohien, sikojen ja nautaeläinten teurastustoimintaa. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 (8), joka oli voimassa kun CSK:lle myönnettävästä rakenneuudistustuesta ilmoitettiin, 180 artiklassa säädetään, että perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa (nykyisin SEUT-sopimuksen 107, 108 ja 109 artikla) sovelletaan naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan tuotantoon ja kauppaan. Sen vuoksi nyt kyseessä olevat toimenpiteet on tutkittava valtiontukia koskevien sääntöjen valossa.

(90)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(91)

Rakenneuudistustuen myöntää Kyproksen valtio, ja tuki tarjoaa tuensaajalle valikoivan edun, koska sitä myönnetään ainoastaan CSK:lle. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan jo pelkästään se seikka, että tuki vahvistaa yrityksen kilpailukykyä kilpaileviin yrityksiin verrattuna antamalla kyseiselle yritykselle taloudellisen edun, jota se ei olisi saanut muutoin harjoittaessaan tavanomaista toimintaansa, on osoitus siitä, että tukeen liittyy riski kilpailun vääristymisestä (9). CSK toimii markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa, minkä vuoksi tuki vääristää tai uhkaa vääristää jäsenvaltioiden välistä kilpailua ja kauppaa, koska CSK saa etua kilpailijoihinsa verrattuna ja eläinten rajat ylittävät kuljetukset teurastustarkoituksiin ovat sallittuja. Lisäksi ulkomaalaiset sijoittajat voivat investoida kyproslaisiin teurastamoihin. Sen vuoksi tarkasteltavana oleva toimenpide on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(92)

Rakenneuudistustuen lisäksi tässä päätöksessä käsitellään eräitä muita mahdollisia tukia, jotka on saatettu myöntää tai aiotaan myöntää CSK:lle. Kyseiset tuet ovat i) valtion jatkuva salliva suhtautuminen viiveisiin erääntyneiden määrien maksamisessa, ii) Kyproksen kuntaliiton myöntämä 512 850 euron laina, iii) väitetty tuki valtion takaamien joukkovelkakirjalainojen yhteydessä ja (iv) nykyisen henkilöstön ja siihen liittyvien eläkevastuiden siirtyminen kuntien palvelukseen.

(93)

Valtion jatkuva salliva suhtautuminen viiveisiin erääntyneiden määrien maksamisessa voi normaalisti kuulua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaisen valtiontuen määritelmän piiriin, koska vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valtion yritykselle myöntämä etuuskohtelu velkojen perimisen yhteydessä voidaan katsoa valtiontueksi. EU:n oikeuskäytännön mukaan (10) se, että velkojana oleva valtio vähentää velkaantumisesta perittäviä maksuja tai jättää perimättä jäljellä olevan velan, voidaan katsoa valtiontueksi siltä osin kuin yksityinen velkoja ei samoissa tai vastaavanlaisissa olosuhteissa olisi voinut toimia samalla tavoin. Tarkasteltava olevassa tapauksessa vaikuttaa todellakin siltä, että tuki on myönnetty valtion varoista, koska valtio luopuu tuloista, jotka olisi saatu CSK:n velkojen takaisinmaksusta. Kuten edellä 23 kappaleessa todetaan, joulukuun 31 päivänä 2011 CSK:n erääntyneiden velkojen kokonaismäärä Loan Commissionerille oli noin 11 miljoonaa euroa, sosiaaliturva- ja veroviranomaisille suoritettavien erääntyneiden maksujen määrä noin 8,7 miljoonaa euroa ja eläinlääkintäalan erääntyneiden menojen määrä noin 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi vaikuttaa siltä, että tukitoimenpide tarjoaa CSK:lle valikoivan edun, koska se myönnetään nimenomaan kyseiselle yritykselle. Edellä 91 kappaleessa esitetyt näkökohdat ovat olennaisia myös kilpailun vääristymistä ja vaikutusta kauppaan koskevan edellytyksen osalta. Valtion salliva suhtautuminen viiveisiin CSK:n erääntyneiden määrien maksamisessa on sen vuoksi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea.

(94)

Kuntaliiton myöntämän 512 850 euron lainan osalta Kyproksen viranomaiset ovat ilmoittaneet, että kyseinen määrä myönnettiin joulukuussa 2007. Kyproksen valtiontukiasioiden valvonnasta vastaavan viranomaisen kielteisen lausunnon jälkeen CSK maksoi kuntaliitolle takaisin lainan korkoineen 15 päivänä tammikuuta 2010 maanomistusoikeuden siirtona, jonka arvo oli 580 000 euroa. Maan arvon arvioi valtion kiinteistörekisteri- ja maanmittausosasto (Department of Land Register and Surveying), jota pidetään valtion virallisena arvonmäärittäjänä.

(95)

Kyproksen viranomaiset väittävät, että 67 150 euron suuruinen korko vastaa 6,12 prosentin vuosikorkoa, mukaan lukien vuosittainen pääomittaminen. Kyproksen viranomaisten mukaan kyseinen korkoprosentti ei ole alhaisempi kuin lainaan kiinteän omaisuuden vakuuksilla kyseisenä ajankohtana sovellettu markkinakorko. Komissio huomauttaa, että Kyproksen peruskorkoprosentti viiteajanjaksolla vaihtelee 4,99 prosentista (joulukuu 2007) 1,24 prosenttiin (tammikuu 2010). Komission edellä olevan viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavaa menetelmää koskevan huomautuksen mukaan (11), peruskorkoon oli lisättävä 75 peruspistettä asianmukaisen viitekoron määrittämiseksi. Tammikuun 1 päivästä 2008 alkaen sovellettavan viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevan uuden komission tiedonannon (12) mukaan peruskorkoon on lisättävä keskimäärin 220 peruspisteen suuruinen korkomarginaali (mikä vastaa yritystä, jolla on tavanomaiset vakuudet ja tyydyttävä luottoluokitus tai hyvät vakuudet ja heikko luottoluokitus). CSK:n kuntaliitolle maksama 6,12 prosentin vuosikorko oli keskimäärin korkeampi kuin joulukuun 2007 ja tammikuun 2010 välisenä aikana sovellettu viitekorko. Sen vuoksi komissio voisi periaatteessa hyväksyä, että kuntaliiton CSK:lle myöntämän 512 850 euron lainan osalta siihen mahdollisesti liittyvä valtiontuki on maksettu takaisin kuntaliitolle.

(96)

Edellä mainittuja viitekorkoja ei kuitenkaan sovelleta vaikeuksissa oleviin yrityksiin. Kuten jo 21 kappaleessa on mainittu, komissio totesi CSK:n pelastamistuen hyväksymispäätöksessään, että CSK oli vaikeuksissa oleva yritys. Tämä oli ollut myös Kyproksen viranomaisten kanta ennen kyseisen päätöksen tekemistä, mitä tukevat yrityksen vuosia koskevat 2006–2009 tilinpäätöstiedot. Sitä paitsi myös se tosiseikka, ettei yritys pystynyt maksamaan joukkovelkakirjalainojaan heinäkuussa 2007 ja Kyproksen valtion oli takaajana pakko puuttua asiaan (vrt. 60 kappale), tukee tätä havaintoa. CSK:n kohdalla vaikutti vuoden 2007 aikana siltä, että pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 11 kohdan mukaiset vaikeuksissa olevan yrityksen tavanomaiset merkit, kuten kasvavat tappiot, liikevaihdon supistuminen, ylikapasiteetti, tulorahoituksen pienentyminen ja nettoarvon heikentyminen, olivat nähtävissä (13). Sekä edellä olevassa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavaa menetelmää koskevassa komission huomautuksessa että viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevassa uudessa komission tiedonannossa vaikeuksissa oleviin yrityksiin ehdotetaan sovellettavaksi vähintään 400 peruspisteen riskimarginaalia. Koska CSK täytti jo joulukuussa 2007 edellytykset, joiden perusteella se voitiin luokitella vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, sen tosiasiallisesti maksaman koron ja koron, joka sen olisi kuulunut maksaa ottaen huomioon 400 peruspisteen riskimarginaali, välinen erotus on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(97)

Vuonna 1985 CSK laski liikkeelle valtion takaamia joukkovelkakirjalainoja, jotka uusittiin vuosina 1992 ja 1999. Kypros hyväksyi asiaa koskevan lain. Näin ollen vaikuttaa siltä, että tuki myönnettiin ennen Kyproksen liittymistä Euroopan unioniin. Itse asiassa EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan (nykyisin SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artikla) soveltamista valtiontukiin takauksina koskevan komission tiedonannon (14) 2.1 kohdan mukaan takauksena myönnettävän tuen myöntäminen tapahtuu, kun takaus annetaan, ei silloin kun vaaditaan takaussuoritusta tai kun suoritetaan takaussitoumuksen mukaisia maksuja. Sen vuoksi komissio myöntää, että valtiontukea ei myönnetty silloin, kun takaussuoritusta vaadittiin vuonna 2007.

(98)

Lopuksi – kuten rakenneuudistussuunnitelmassa esitetään – osa henkilöstöstä siirretään kuntien palvelukseen. Kuten Kyproksen viranomaiset selittivät 20 päivänä huhtikuuta 2011 päivätyssä kirjeessään, kuntien palvelukseen siirrettävien työntekijöiden eläkeoikeudet on sisällytetty rakenneuudistuksen kustannuksiin, ja niiden määrä on 1,4 miljoonaa euroa. Sosiaalikulut, joita ei ole sisällytetty rakenneuudistussuunnitelmaan, liittyvät siihen osaan työntekijöiden palkasta, joka ylittää kuntien palvelukseen uusina työntekijöinä palkattujen työntekijöiden palkkatason CSK:ssa kullekin työtekijälle maksettuun palkkatasoon asti. Tämä määrä on arvioitu 3,4 miljoonaksi euroksi.

(99)

Kaikki toimenpiteet, joilla yritys vapautetaan sen talousarvioon normaalisti kuuluvasta rasitteesta, ovat valtiontukea. Tämä käsittää myös työntekijöiden palkkaan liittyvät kulut. Tuomioistuin on tältä osin arvioinut, että vaikka valtion toimenpiteiden tarkoituksena on korvata lisäkustannuksia, tämä ei estä niiden luokittelemista tueksi (15).

(100)

Sen vuoksi komissio katsoo, että kuntien palvelukseen siirrettävien työntekijöiden palkkaan liittyvä 3,4 miljoonan euron erotus on CSK:lle myönnettyä valtiontukea.

(101)

EY:n perustamissopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukainen valtiontukien kielto ei sulje pois sitä, että tiettyjä tukilajeja, jotka perustuvat saman artiklan 2 ja 3 kohdassa mainittuihin poikkeuksiin, voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvina.

(102)

Komissio voi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisia poikkeuksia soveltaen katsoa tuet sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos ne edistävät tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä ja jos tuet eivät muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. On kuitenkin pantava merkille, että periaatteessa vaikeuksissa olevalle yritykselle myönnettyä valtiontukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana ainoastaan valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi annettujen suuntaviivojen (16) mukaisesti, koska vaikeuksissa olevalle yritykselle myönnetyn tuen avulla ei yleensä voida päästä oikeutettuun tavoitteeseen niin kauan kuin itse yrityksen elinkelpoisuus on kyseenalainen.

(103)

Maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien vuosien 2014–2020 Euroopan unionin suuntaviivojen (17) 66 ja 67 kohdan mukaisesti tukitoimenpiteisiin on aina sisällyttävä jokin kannustava piirre. Kannustava vaikutus on kyseessä silloin, kun tuki muuttaa yrityksen toimintaa siten, että yritys harjoittaa sellaista alan kehitystä edistävää ylimääräistä toimintaa, jota se ei olisi ryhtynyt harjoittamaan ilman tukea tai harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla. Yksinomaan yrityksen taloudellisen aseman parantamiseen tarkoitetut yksipuoliset valtiontuet, jotka eivät millään tavoin edistä alan kehitystä, katsotaan toimintatuiksi, jotka eivät sovellu sisämarkkinoille.

(104)

Jatkuva salliva suhtautuminen viiveisiin CSK:n erääntyneiden määrien maksamisessa ei myöskään liittynyt investointeihin, koulutukseen, työpaikkojen luomiseen tai tuensaajalta edellytettyyn vastasuoritukseen. Tuen ainoana tarkoituksena oli tuensaajan taloudellisen aseman parantaminen. Tämän vuoksi komissio katsoo, että tämä tuki on toimintatukea, joka ei sovellu sisämarkkinoille.

(105)

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa komission oli myös tutkittava, voitaisiinko kyseistä tukitoimenpidettä pitää voimassa olevana tukena.

(106)

Kyproksen liittymissopimuksen liitteessä IV olevan 4.4 kohdan nojalla maataloustuotteiden tuotantoon, jalostukseen ja kauppaan liittyvään toimintaan myönnettyjä tukijärjestelmiä tai yksittäistä tukea, joka on otettu käyttöön uudessa jäsenvaltiossa ennen liittymispäivää ja joka on vielä voimassa kyseisen päivän jälkeen, pidetään EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 1 kohdassa (nykyinen SEUT-sopimuksen 108 artiklan 1 kohta) tarkoitettuna voimassa olevana tukena, jos tukitoimenpiteestä on ilmoitettu komissiolle neljän kuukauden kuluessa liittymispäivästä. Kyproksen 1 päivänä toukokuuta 2004 tapahtuneen liittymisen jälkeen ilmoittamassa ja komission julkaisemassa luettelossa (18) ei mainittu CSK:lle myönnettyä tukea. Sen vuoksi tarkasteltavana olevaa tukitoimenpidettä ei voida pitää liittymissopimuksen liitteessä IV olevan 4.4 kohdassa tarkoitettuna voimassa olevana tukena.

(107)

Rakenneuudistussuunnitelmassa ehdotetaan kuitenkin muun muassa CSK:n muuttamista yksityisoikeudelliseksi yritykseksi, minkä seurauksena sen nykyinen oikeudellinen asema lakkaa, ja CSK:hon voidaan siten vastaisuudessa soveltaa tavanomaisia konkurssimenettelyjä.

(108)

Rakenneuudistussuunnitelmassa ehdotetaan lisäksi yrityksen kaikkien velkojen maksamista sosiaaliturvarahastolle ja veroviranomaisille sekä erääntyneiden velkojen maksamista Loan Commissionerille (vrt. edellä 44 kappale). Kyproksen viranomaiset ovat myös vahvistaneet, että maksamattomat velat eläinlääkintäviranomaisille maksetaan asteittain rakenneuudistuksen jälkeen. Ne päättelevät, että niiden päätös rakenneuudistustuen myöntämisestä CSK:lle on todiste maan hallituksen aikomuksesta panna täytäntöön järjestely CSK:n velkojen maksamiseksi eri ministeriöille.

(109)

Koska CSK:n kaltainen vaikeuksissa oleva yritys voi periaatteessa saada sisämarkkinoille soveltuvaa valtiontukea ainoastaan hyväksytyn pelastamis- ja rakenneuudistussuunnitelman perusteella, maksamattomien erääntyneiden velkojen selvittämistä on sen vuoksi käsiteltävä suoraan arvioimalla sitä, soveltuuko rakenneuudistustuki sisämarkkinoille.

(110)

Kuten edellä 96 kappaleessa osoitettiin, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että kuntaliiton myöntämään 512 850 euron lainaan, jota CSK ei ole vielä maksanut takaisin, liittyy lisätukielementti, joka ei liity investointeihin, koulutukseen, työpaikkojen luomiseen tai tuensaajalta edellytettyyn vastasuoritukseen. Tuen ainoana tarkoituksena oli ollut tuensaajan taloudellisen aseman parantaminen. Sen vuoksi tällainen tuki on toimintatukea, joka ei sovellu sisämarkkinoille. Tämä lisätukielementti olisi maksettava takaisin kuntaliitolle, ja se lisäisi CSK:n maksamattomien velkojen määrää, jota olisi käsiteltävä osana rakenneuudistusta tapahtuvan velkaselvitysmenettelyn mukaisesti (vrt. edellä 109 kappale).

(111)

Komissio on aina katsonut, että niin sanottujen hukkakustannusten (ts. kustannukset, jotka perustuvat ennen markkinoiden avautumista tehtyihin sitoumuksiin ja joita ei voida kilpailusuuntautuneessa markkinaympäristössä enää hoitaa samoin edellytyksin) korvaamisen voidaan tietyin edellytyksin katsoa soveltuvan sisämarkkinoille.

(112)

Komissio on tältä osin tunnustanut, että vähittäisen siirtymisen laajasti rajoitetusta kilpailutilanteesta todelliseen kilpailuun unionin tasolla on tapahduttava hyväksyttävin taloudellisin edellytyksin. Sen vuoksi se on hyväksynyt useissa päätöksissään, että jäsenvaltio myöntää valtiontukea poistaakseen perinteiseltä toimijalta osan sen aiemmasta toiminnasta aiheutuvista vastuista. Komissio on päätöskäytännössään katsonut, että tällainen keventäminen on rajoitettava määrään, joka on tarpeen, jotta vakiintuneen toiminnanharjoittajan kustannuksina maksama sosiaaliturvamaksujen taso vastaa sen kilpailijoiden maksamaa tasoa (19).

(113)

Käsiteltävässä tapauksessa katsotaan, että julkisen palvelun organisaationa CSK on kilpailijoihinsa verrattuna rakenteellisesti epäsuotuisassa asemassa, koska sen on vastattava Kyproksen teurastusmarkkinoiden vapautumista edeltävältä kaudelta ennen Kyproksen vuonna 2004 tapahtunutta liittymistä EU:hun periytyvistä korkeista työvoimakustannuksista (vrt. 35 ja 36 kappale).

(114)

Maaliskuun 30 päivänä 2012 antamassaan vastauksessa Kyproksen viranomaiset väittävät, että työnantajan toimesta tapahtuvaa palvelussuhteen päättämistä koskevan lain nro 24/1976 mukaan yksityisten teurastamoiden työntekijöiden irtisanomisesta aiheutuvat vähimmäiskustannukset edellyttävät kahdeksan viikon pakollista irtisanomisaikaa (vrt. edellä oleva 86 kappale). Kyproksen viranomaisten mukaan yksityinen teurastamo ei ole velvollinen maksamaan lisäkorvauksia työntekijöiden irtisanomisesta, jollei ammattiyhdistysten kanssa ole tehty erityisiä työehtosopimuksia; niiden mukaan asianlaita ei ole näin CSK:n tärkeimmän kilpailijan kohdalla.

(115)

Sen vuoksi komissio katsoo, että 3,4 miljoonan euron palkkaerotus kuntien palvelukseen siirrettävien työntekijöiden osalta voitaisiin katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, mutta koska CSK on vaikeuksissa oleva yritys, Kyproksen olisi pitänyt sisällyttää kyseinen erotus vastaaviin rakenneuudistuksen kustannuksiin. Sen vuoksi toimenpiteen soveltuvuutta on käsiteltävä suoraan osana rakenneuudistustuen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevaa arviointia.

(116)

Sen arvioimiseksi, voidaanko tarkasteltavana olevan tuen katsoa soveltuvan sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, sitä on tutkittava suhteessa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa vahvistettuihin ehtoihin.

(117)

Komissio hyväksyi 9 päivänä heinäkuuta 2014 uudet suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (20). Näiden uusien suuntaviivojen 136 kohdan mukaan komission ennen 1 päivää elokuuta 2014 kirjaamia ilmoituksia tarkastellaan ilmoitusajankohtana sovellettujen perusteiden mukaisesti.

(118)

Kun CSK:lle myönnetystä rakenneuudistustuesta ilmoitettiin (3 päivänä marraskuuta 2010), olivat voimassa vaikeuksissa olevien yritysten pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevat suuntaviivat, jäljempänä ’suuntaviivat’. Sen vuoksi käsiteltävänä olevaa tukea olisi tarkasteltava kyseisten suuntaviivojen määräysten mukaan.

(119)

Aluksi on tutkittava, onko tuensaaja suuntaviivojen 10 ja 11 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys. Kyproksen viranomaiset ovat jo osoittaneet tapauksen N. 60/10 yhteydessä, että CSK oli vaikeuksissa oleva yritys, koska vaikeuksissa olevan yrityksen tavanomaiset merkit (kasvavat tappiot, liikevaihdon supistuminen, ylikapasiteetin kasvu, tulorahoituksen pienentyminen, lisääntyvä velkaantuminen ja nettoarvon heikentyminen) olivat nähtävissä, eikä se kyennyt saneeraukseen omilla varoillaan tai omistajiltaan/osakkailtaan tai markkinalähteistä mahdollisesti saamallaan rahoituksella (vrt. 21 kappale). Sen jälkeen CSK:n taloudellisen tilanteen negatiivinen kehitys on jatkunut (vrt. 22 ja 23 kappale). Tämän perusteella CSK:ta on pidettävä suuntaviivojen 11 kohdassa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä.

(120)

Myös suuntaviivojen 12 kohdan edellytys täyttyy, koska vuonna 1981 perustettu CSK ei ole äskettäin perustettu yritys. Lisäksi Kyproksen viranomaiset vahvistivat tapauksen N. 60/10 yhteydessä, ettei CSK ole osa yhtymää.

(121)

Suuntaviivojen 5 luvussa määritellään rakenneuudistustukeen maatalousalalla sovellettavat erityissäännökset. Maataloustuotteita jalostaville ja kaupan pitäville yrityksille myönnettävät tuet eivät kuitenkaan kuulu kyseisen luvun soveltamisalaan. Koska CSK toimii maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla, suuntaviivojen rakenneuudistustukea maatalousalalla koskevia erityissäännöksiä ei kuitenkaan sovelleta.

(122)

Suuntaviivojen 34 kohdan mukaan rakenneuudistustuen myöntämisen edellytyksenä on oltava rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano. Rakenneuudistussuunnitelman on yksittäisten tukien osalta oltava kaikissa tapauksissa komission vahvistama. Suuntaviivojen 35 kohdan mukaan rakenneuudistussuunnitelman on mahdollistettava yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen kohtuullisessa ajassa.

(123)

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa Kypros on hyväksynyt rakenneuudistussuunnitelman ja myös toimittanut sen komissiolle 3 päivänä marraskuuta 2010 päivätyn ilmoituksen yhteydessä. Suuntaviivojen mukaisesti suunnitelma on kattava, ja siihen sisältyy yksityiskohtainen markkinatutkimus Kyproksen teurastusalan markkinoista. Kyproksen viranomaiset toimittivat 26 päivänä marraskuuta 2012 komission pyynnöstä liiketoimintasuunnitelmasta taloudellisten ennusteiden ja markkinatietojen osalta päivitetyn version.

(124)

Alkuperäisessä suunnitelmassa kuvaillaan yksityiskohtaisesti CSK:n elinkelpoisuuteen haitallisesti vaikuttaneet ongelmat. Tärkeimpiä syitä olivat CSK:n julkisoikeudellisesta asemasta johtuva joustavuuden puute, korkea velkaantumisaste ja korkeat henkilöstökustannukset. Edellä 43–45 kappaleessa kuvatut rakenneuudistustoimenpiteet (oikeudellisen aseman muuttaminen, yrityksen velkojen ja henkilöstön vähentäminen) saattavat myötävaikuttaa yrityksen elinkelpoisuuden palauttamiseen. Alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma perustuu vuoden 2009 sekä vuoden 2010 kahdeksan ensimmäisen kuukauden toteutuneisiin tuloksiin ja markkinoiden oletettuun kahden prosentin vuosikasvuun. Kyproksen viranomaiset väittävät, että kyseinen luku vastasi Kyproksen teurastamoalan keskimääräistä vuosikasvua jaksolla 1998–2008, ja CSK:n johto käytti samaa oletusarvoa rakenneuudistussuunnitelman viisivuotisen ennustejakson osalta (vrt. 63 kappale). Yrityksen kehitystä ilmaisevat tiedot ja ennusteet ulottuvat vuoteen 2017.

(125)

Kyproksen viranomaisten alkuperäisen suunnitelman osalta ilmoittamat taloudelliset tulokset kaikkien skenaarioiden (odotettu, suotuisin ja epäsuotuisin) mukaan on esitetty jäljempänä olevissa taulukoissa (tuhansina euroina).

Odotettu skenaario

Suotuisin skenaario

Epäsuotuisin skenaario

(126)

Kaikissa näissä skenaarioissa tuotanto- ja hallintokustannukset (jotka vuonna 2009 olivat yhä noin 4,5 ja 1,5 miljoonaa euroa) vähenevät selvästi, mikä mahdollistaisi CSK:n nettokatteen vuodesta 2011 eteenpäin (lukuun ottamatta noin 80 000 euron nettotappioita vuonna 2012 epäsuotuisimmassa skenaariossa).

(127)

Tuloksia on kuitenkin tarkasteltava suhteessa CSK:n taloudellisen kokonaistilanteen taustaan, ja samalla on otettava huomioon myös odotettavissa olevat kassavirrat. Kertyneet tappiot olivat johtaneet siihen, että CSK:n oma negatiivinen pääoma oli noin 28,6 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Suotuisimmankaan skenaarion mukaan CSK:n alkuperäisellä liiketoimintasuunnitelmalla ei olisi saavutettu positiivista pääomapohjaa (ennusteiden mukaan oma negatiivinen pääoma on yhä noin 3 miljoonaa euroa ennustejakson lopussa vuonna 2017). Lisäksi odotetussa skenaariossa nettokassavirtojen ennustetaan pysyvän edelleen negatiivisina jaksolla 2012–2016. Tässä yhteydessä on myös syytä panna merkille, ettei vuoden 2012 loppuun mennessä ole budjetoitu lainkaan pääomamenoja, ja sen jälkeen niiden osalta otetaan huomioon ainoastaan 200 000 euroa vuosina 2013 ja 2014 ja 100 000 euroa jaksolla 2015–2017. Ottaen huomioon ennustettu arvonalennuksen määrä, joka vaihtelee 595 000 eurosta vuonna 2011 346 000 euroon vuonna 2017, tilanne vaikuttaa kaikissa kolmessa skenaariossa harkitsemattomalta.

(128)

Marraskuussa 2012 Kyproksen viranomaiset toimittivat komission pyynnöstä päivitetyt taloudelliset ennusteet jaksolle 2013–2020 odotetun ja epäsuotuisimman skenaarion osalta. Molemmissa skenaarioissa käytetään lähtökohtana CSK:n taloudellista asemaa, henkilöstömäärää, markkinoiden kokoa ja markkinaosuutta sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä elokuuta 2012. Kyproksen viranomaisten mukaan oletuksena on, että CSK saavuttaa uudelleen alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukaiset markkinaosuutensa (vastaavassa skenaariossa). Tärkein perustelu tälle olettamukselle on se, että monet asiakkaat ovat lakanneet toimimasta CSK:n kanssa, vaikka ovatkin ilmaisseet toivovansa yhteistyön jatkuvan, koska CSK:n toiminnan jatkuminen on epävarmaa, ja asiakkaat haluavat varmistaa palveluntarjoajan eläintensä teurastamiseksi.

(129)

Päivitetyssä liiketoimintasuunnitelmassa esitetään seuraavat ennusteet:

Päivitetty odotettu skenaario

Päivitetty pessimistisin skenaario

(130)

Koska toiminnan kannattavuus palautuu vasta myöhemmin, CSK:n pääomatilanne on jopa heikompi päivitetyssä liiketoimintasuunnitelmassa, ja oma negatiivinen pääoma on päivitetyssä odotetussa skenaariossa yhä 10,4 miljoonaa euroa ennustejakson lopussa (2020); nettokassavirta pysyy negatiivisena koko jakson 2015–2020 ajan.

(131)

Komissio panee merkille, että alkuperäinen liiketoimintasuunnitelma perustuu markkinoiden oletettuun kahden prosentin vuosikasvuun (vrt. 124 kappale). Kyproksen viranomaisten 26 päivänä marraskuuta 2012 toimittamien tietojen mukaan Kyproksen teurastusmarkkinoiden kehityssuuntaus oli kuitenkin yleisesti ottaen laskeva; vuoden 2010 stagnaation jälkeen markkinat supistuivat 2 prosenttia vuonna 2011 ja edelleen 3,8 prosenttia vuonna 2012 (vrt. 31 kappale). Lisäksi Cypra oli tällä välin tullut mukaan nautakarjan teurastussegmentille ja ylikapasiteetti oli yleisesti katsoen lisääntynyt markkinoilla. Tässä tilanteessa on yllättävää, että Kyproksen viranomaiset olettavat (marraskuussa 2012 toimitetun) päivitetyn liiketoimintasuunnitelman osalta CSK saavuttavan uudelleen alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukaiset markkinaosuutensa (vrt. 128 kappale).

(132)

Sen vuoksi komissio katsoo, että ottaen huomioon CSK:n heikko taloudellinen yleistilanne (negatiivinen pääomapohja ennustejakson lopussa alkuperäisellä liiketoimintasuunnitelmalla suotuisimmankin skenaarion mukaan, vrt. (127 kappale) ja yrityksen kireä kassavirtatilanne yhdistyneenä epäsuotuisiin markkinaolosuhteisiin, ennakoidun rakenneuudistussuunnitelman avulla ei ole mahdollista palauttaa yrityksen pitkän aikavälin kannattavuutta.

(133)

Suuntaviivojen 38 kohdan mukaan vastasuoritteita on toteutettava sen varmistamiseksi, että kaupankäynnin edellytyksiä haittaavat vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset ja tavoitellut myönteiset vaikutukset ovat kielteisiä suuremmat.

(134)

Suuntaviivojen 39 kohdan mukaan vastasuoritteisiin voi kuulua omaisuuserien myynti, kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistukset ja kyseisille markkinoille pääsyn esteiden vähentäminen. Nämä vastasuoritteet eivät saa johtaa markkinoiden rakenteen heikentymiseen vaikuttamalla välillisesti esimerkiksi monopolin tai erittäin oligopolistisen tilanteen syntymiseen. Suuntaviivojen 40 kohdassa määrätään, että vastasuoritteet on suhteutettava tuesta aiheutuviin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin ja etenkin yrityksen kokoon ja suhteelliseen painoarvoon merkityksellisillä markkinoilla. Olisi pantava merkille, että suuntaviivojen 56 kohdan mukaan rakenneuudistustuen hyväksymisedellytykset voivat olla joustavampia, kun on kyse välttämättömien vastasuoritteiden toteuttamisesta, jos tuensaajayritys sijaitsee tukialueella. Kuten edellä on mainittu, CSK sijaitsee SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tukialueella.

(135)

Rakenneuudistussuunnitelmassa ehdotetut vastasuoritteet (tämän päätöksen 46 kappale) koskevat puhtaasti menettelytapoja, eikä niihin liity omaisuuserien myyntiä tai kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistamista. Tältä osin Kyproksen viranomaiset esittävät seuraavat perustelut:

(136)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan CSK:n markkinaosuus Euroopan markkinoilla on äärimmäisen pieni, ja yrityksen markkinaosuus Kyproksessa on jatkuvasti pienentynyt viime vuosien aikana. Tämä on johtunut muiden markkinatoimijoiden ja erityisesti Cypran aiheuttamasta kovasta kilpailusta. Väite, joka koskee CSK:n vähäistä markkinaosuutta Euroopassa, ei vaikuta merkitykselliseltä. Vaikka eläinten rajat ylittävät kuljetukset teurastusta varten ovatkin sallittuja (vrt. 91 kappale), kyproslaisten teurastamoiden asiakkaat eivät käytännössä ilmeisestikään käytä teurastuspalveluja Kyproksen ulkopuolella. Lisäksi komissio on sitä mieltä, että vaikka CSK:n osuus Kyproksen teurastusmarkkinoilla onkin laskenut huomattavasti 68 prosentista vuonna 2005 noin 31 prosenttiin vuonna 2010 ja 26,5 prosenttiin vuonna 2012 (vrt. 30–33 kappale), sen markkinaosuus on silti merkittävä.

(137)

Alkuperäisessä suunnitelmassa väitettiin myös, että CSK:n toiminnan lopettaminen aiheuttaisi vakavia markkinahäiriöitä ja kilpailuun liittyviä ongelmia. Ensinnäkin lihan kausittaiseen kysyntään ei todennäköisesti pystyttäisi vastaamaan muiden markkinatoimijoiden rajallisesta kapasiteetista johtuen. Koska CSK oli ainoa nautakarjan teurastuksen alalla toimiva yritys, mikään toinen yritys ei pystyisi tarjoamaan vastaavia palveluja. Väitettiin myös, että Cypralla on lähes monopoliasema sikojen teurastusmarkkinoilla ja lisäksi erittäin suuri markkinaosuus lampaiden/vuohien teurastuksen alalla. Lopuksi Kyproksen viranomaiset väittivät, että vaikka oli olemassa merkkejä markkinoille tuloon liittyvistä aikeista, yksikään muu yritys ei toiminut nautakarjan teurastusmarkkinoilla ajankohtana, jona rakenneuudistuksesta ilmoitettiin. Tuoreempien tietojen mukaan Cypra oli kuitenkin vuoden 2012 lopulla tullut mukaan nautakarjan teurastusmarkkinoille, ja päivittäinen lisäkapasiteetti oli 104 eläintä verrattuna CSK:n olemassa olevaan 200 eläimen kapasiteettiin (vrt. 32 kappale).

(138)

Sen vuoksi komissio ei voi hyväksyä Kyproksen viranomaisten esittämiä väitteitä. On mahdollista, että ilman tukea CSK:sta tulisi maksukyvytön ja jokin toinen yritys voisi ostaa sen omaisuuserät ja jatkaa siten toimintaa. Jos näin kävisi, kokonaismarkkinakapasiteetti ei vähenisi eikä Cypra saavuttaisi lähes monopoliasemaa. Vaikka Cypra ostaisikin CSK:n omaisuuserät, vaikuttaa siltä, että sekä sikojen että nautaeläinten teurastussegmentillä on huomattava neuvotteluvoima, mistä johtuen erittäin oligopolistisen tilanteen syntyminen markkinoilla ja hintojen kohoaminen olisi – jollei mahdotonta – niin ainakin hyvin epätodennäköistä. Esimerkiksi Kyproksen sianlihantuottajien keskusjärjestö ilmoitti perustaneensa hiljattain yrityksen, jonka hallinnassa on 60 prosenttia maan tuotannosta. Järjestö mainitsee lisäksi, että vastaisuudessa kyseinen yritys saattaa valita käyttämänsä teurastamon elinkelpoisuusnäkökohtien perusteella. Sama tilanne koskee nautakarjan kasvattajia. Heidän keskusjärjestönsä edustaa 75:tä prosenttia maan tuotannosta, ja on vaikea kuvitella teurastamoiden voivan määrätä äärimmäisen kilpailukykyiset hinnat.

(139)

On myös ilmeistä, että markkinat kärsivät ylikapasiteetista. Kyproksen viranomaiset myöntävät tämän tilanteen vastauksissaan. CSK:n poistuminen markkinoilta ei johtaisi pulaan millään teurastussegmentillä.

(140)

Ehdotettujen vastasuoritteiden osalta suunnitelmassa väitetään, että tuotantokapasiteetista luopuminen tai markkinaläsnäolon supistaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista CSK:n tapauksessa. CSK on pieni yritys, jolla ei eläinten teurastusta lukuun ottamatta ole minkäänlaista muuta toimintaa. Sen tuotantolinjat poikkeavat toisistaan eri eläinlajien osalta vain äärimmäisen vähän. Sama henkilöstö vastaa kaikista eri lajien teurastuksista, ja eräät palvelut (esim. lastaus) ovat yhteiset kaikille tuotantolinjoille. Näistä syistä suunnitelmassa väitetään, että kapasiteetin supistaminen yksinkertaisesti vaarantaisi CSK:n elinkelpoisuuden.

(141)

On totta, että koska CSK toimii tukialueella, komissio voi hyväksyä rajoitetut vastasuoritteet. Niiden olisi kuitenkin joka tapauksessa oltava pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen mukaisia, niihin olisi kuuluttava omaisuuserien myynti, kapasiteetin tai markkinaläsnäolon supistukset ja kyseisille markkinoille pääsyn esteiden vähentäminen ja niiden tuloksena olisi oltava CSK:n markkinaläsnäolon supistuminen verrattuna ennen rakenneuudistusta vallinneeseen tilanteeseen. Tarvittavien lisäsuoritteiden tarkka laajuus riippuu markkinarakenteesta ja tuen vaikutuksesta kilpailuun.

(142)

Komissio päättelee, etteivät Kyproksen viranomaiset ole esittäneet todisteita siitä, että kilpailun kohtuuton vääristyminen voidaan estää. Sen vuoksi komissio pitää Kyproksen ehdottamia vastasuoritteita riittämättöminä.

(143)

Suuntaviivoissa (43 kohta) edellytetään, että tukimäärä ja -intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon yrityksen, sen osakkaiden tai yhtymän, johon yritys kuuluu, käytettävissä olevat varat.

(144)

Suuntaviivojen 44 kohdan mukaan komissio katsoo tavallisesti suuren yrityksen (tässä tapauksessa CSK:n) rakenneuudistukseen osallistumisen asianmukaiseksi osuudeksi vähintään 50 prosenttia. Suuntaviivojen 55 ja 56 kohdan mukaan tuen hyväksymisedellytykset voivat olla lievempiä tuensaajan rahoitusosuuden osalta, jos tuensaaja on sijoittautunut tukialueelle.

(145)

Alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan CSK:n rakenneuudistuksen kokonaiskustannukset olivat noin 27 miljoonaa euroa, joista valtion oli tarkoitus myöntää 15 miljoonaa euroa rakenneuudistustukena, ja loput 12 miljoonaa euroa oli määrä rahoittaa CSK:n omalla rahoitusosuudella (7 miljoonaa euroa myymällä kiinteää omaisuutta ja 5 miljoonaa euroa ottamalla uusi laina). Tämän alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan yrityksen rahoitusosuus rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista olisi ollut 44,4 prosenttia (vrt. 25 ja 26 kappale). Kyproksen viranomaiset ovat vahvistaneet, että tukisumma käytetään yksinomaan CSK:n omien velkojen maksamiseen. Sen vuoksi summa käytetään ainoastaan rakenneuudistussuunnitelman toteuttamiseen, eikä se anna yhtiölle ylimääräisiä rahavaroja, joita voitaisiin käyttää muihin kuin rakenneuudistusprosessiin liittyviin toimiin.

(146)

Kyproksen viranomaiset ilmoittivat 14 päivänä toukokuuta 2013 päivätyssä kirjeessään, että rakenneuudistuksen kustannukset olivat sillä välin kasvaneet noin 29, 8 miljoonaan euroon. Kuten edellä 115 kappaleessa osoitetaan, rakenneuudistuksen kustannuksiin on lisättävä myös 3,4 miljoonaa euroa kuntien palvelukseen siirrettävien työntekijöiden palkkaerotuksena, jolloin kokonaiskustannukset kohoavat noin 32,2 miljoonaan euroon. CSK:n rahoitusosuus säilyy ennallaan ja on näin ollen ainoastaan noin 36 prosenttia, kun otetaan huomioon rakenneuudistuksen lisääntyneet kokonaiskustannukset. Kyproksen viranomaiset myönsivät lisäksi samassa kirjeessä, että suunnitellun lainan saamista on nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pidettävä epävarmana. Ottaen huomioon ainoastaan maan myynnistä kertyvä tuotto, jonka arvo on noin 7 miljoonaa euroa, CSK:n oma rahoitusosuus olisi vain noin 21 prosenttia, minkä komissio katsoo olevan aivan liian vähän siinäkin tapauksessa, että otetaan huomioon tuensaajan sijoittautuminen tukialueelle (21).

(147)

Rakenneuudistustuen myöntämisen ehtona on, että rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan kokonaisuudessaan. Kyproksen viranomaiset ovat vahvistaneet, että mikäli tuensaaja laiminlyö (kokonaan tai osittain) rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon asetetussa määräajassa, tilanne johtaa tuen myöntämisen peruuttamiseen ja velvoitteeseen maksaa takaisin jo myönnetyt määrät.

(148)

Kyproksen viranomaiset ovat sitoutuneet toimittamaan vuosittain kertomuksen, joka sisältää suuntaviivojen 51 kohdassa vaaditut tiedot.

(149)

Suuntaviivojen mukaan rakenneuudistustukea olisi myönnettävä vain kerran kymmenessä vuodessa.

(150)

Kyproksen viranomaiset ovat vahvistaneet pelastamistukipäätöksen yhteydessä, ettei CSK ollut saanut aiemmin pelastamis- tai rakenneuudistustukea.

(151)

Kyproksen viranomaiset sitoutuivat pelastamistukipäätöksen 28 kohdassa ilmoittamaan komissiolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua pelastamistukitoimenpiteen hyväksymisestä rakenneuudistus- tai selvitystilasuunnitelmasta tai toimittamaan todisteet siitä, että laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin ja/tai takaus on päättynyt (22). Komissio ei ole toistaiseksi saanut Kyproksen viranomaisilta tällaista ilmoitusta.

(152)

Komissio katsoo, että 132, 142 ja 146 kappaleessa esitettyjen seikkojen perusteella Kyproksen 3 päivänä marraskuuta 2010 ilmoittama rakenneuudistustuki ei sovellu sisämarkkinoille.

(153)

Komissio kehottaa Kyprosta toimittamaan 6 päivänä toukokuuta 2010 tehdyllä komission päätöksellä hyväksytyn 1,6 miljoonan euron pelastamistuen osalta joko todisteet siitä, että tuki on maksettu takaisin, tai ilmoittamaan CSK:n selvitystilasuunnitelmasta suuntaviivojen 27 kohdan mukaisesti.

(154)

Komissio määrää Kyproksen perimään takaisin kaikki CSK:lle jo maksetut tuet, jotka liittyvät valtion jatkuvaan sallivaan suhtautumiseen viiveisiin erääntyneiden määrien maksamisessa, henkilöstön siirtämiseen kuntien palvelukseen ja Kyproksen kuntaliiton myöntämän 512 850 euron lainan osalta mahdollisesti vielä takaisin maksamattomaan tukeen,

a)

tuensaajalta takaisin perittävä kokonaismäärä (tuki ja siitä perittävä korko);

b)

tarkka kuvaus toimenpiteistä, jotka on jo toteutettu tai joita suunnitellaan tämän päätöksen noudattamiseksi;

c)

asiakirjat, jotka osoittavat, että tuensaaja on määrätty maksamaan tuki takaisin.