10.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 34/132

(1)

Komissio hyväksyi 9 päivänä joulukuuta 2008 (2), jäljempänä ’vuoden 2008 päätös’, Itävallan pankkitukiohjelman, jota sittemmin jatkettiin neljä kertaa (3), kunnes sen voimassaolo lopulta päättyi 30 päivänä kesäkuuta 2011.

(2)

Huhtikuussa 2009 Itävallan pankkitukiohjelmasta myönnettiin Österreichische Volksbanken-AG:lle, jäljempänä ’ÖVAG’, 1 miljardin euron suuruinen pääomanlisäys. Lisäksi ÖVAG laski tukiohjelman puitteissa liikkeeseen kolme valtion takaamaa joukkovelkakirjalainaa 9 päivänä helmikuuta, 18 päivänä maaliskuuta ja 14 päivänä syyskuuta 2009. Niistä kukin oli 1 miljardin euron suuruinen. Itävalta myönsi nämä tukitoimenpiteet olettaen ÖVAGin olevan terve rahoituslaitos ja esitti 29 päivänä syyskuuta 2009 kannattavuussuunnitelman.

(3)

Valtiontukiarvioinnin kuluessa komissio tuli kuitenkin siihen tulokseen, että pankkia ei voitu pääomanlisäyksen aikaan pitää terveenä niiden arviointiperusteiden mukaan, jotka esitetään komission tiedonannon ”Rahoituslaitosten pääomapohjan vahvistaminen tämänhetkisessä finanssikriisissä: tuen rajaaminen välttämättömään vähimmäismäärään ja suojatoimet kilpailun kohtuuttoman vääristymisen estämiseksi” (4), jäljempänä ’pääomapohjan vahvistamista koskeva tiedonanto’, liitteessä. Itävalta katsoi edelleen, että ÖVAG oli ollut terve pankki, mutta esitti 2 päivänä marraskuuta 2010 ÖVAGia koskevan rakenneuudistussuunnitelman.

(4)

Komissio ilmoitti Itävallalle 9 päivänä joulukuuta 2011 päivätyllä kirjeellä (5) päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee Itävallan ÖVAGille myöntämää 1 miljardin euron pääomanlisäystä ja 3 miljardin euron arvoista takausta, ja kehotti Itävaltaa toimittamaan muutetun rakenneuudistussuunnitelman, jonka lopullinen versio toimitettiin 4 päivänä syyskuuta 2012, jäljempänä ’vuoden 2012 rakenneuudistussuunnitelma’.

(5)

Komissio lopetti muodollisen tutkintamenettelyn 19 päivänä syyskuuta 2012 päätöksellä (2013/298/EU), jossa se totesi ÖVAGille myönnetyn rakenneuudistustuen, mukaan lukien tämän päätöksen johdanto-osan 2 kappaleessa mainitut toimenpiteet, kantaosakkeiden muodossa toteutettu 250 miljoonan euron pääomanlisäys ja omaisuuserille myönnetty takaus, joka johti pääoman lisääntymiseen 100 miljoonalla eurolla, soveltuvan sisämarkkinoille, jäljempänä ’vuoden 2012 päätös’ (6). Tämä päätös perustui vuoden 2012 rakenneuudistussuunnitelmaan ja vuoden 2012 päätöksen liitteenä olleisiin sitoumuksiin, jäljempänä ’vuoden 2012 sitoumukset’.

(6)

Vuoden 2012 päätös perustui Volksbanken-Verbundin, jäljempänä ’Verbund’, uudelleenorganisointiin yhteisvastuulliseksi yhteisöksi (Haftungsgemeinschaft) Itävallassa. Yhteisvastuullinen yhteisö muodostui 51 riippumattomasta paikallistason pankista ja ÖVAGista. Paikallistason pankeilla oli ainoastaan rajoitettu vastuu suhteessa ÖVAGiin, mutta ÖVAG vastasi Verbund-mallin keskuslaitoksena kaikista Verbundin velvoitteista (7).

(7)

Euroopan keskuspankin ja Euroopan pankkiviranomaisen tekemässä kattavassa arvioinnissa, jäljempänä ’EKP:n ja EPV:n kattava arviointi’, jonka tulokset julkaistiin 26 päivänä lokakuuta 2014, ilmeni ydinpääomassa, jäljempänä ’CET1’, pääomavaje sekä perusskenaariossa että stressiskenaariossa Verbundin tasolla (johon sisältyy ÖVAG)

(8)

Itävalta ilmoitti julkisesti, että se ei anna Verbundille lisää varoja. Verbundin tuolloin pääomavajeen täyttämiseksi toteuttamat toimenpiteet (erityisesti kaikkien ydinliiketoimintaan kuulumattomien tytäryhtiöiden myynti ja riskipainotettujen omaisuuserien supistaminen entisestään) eivät olisi yksin riittäneet pääomavajeen täyttämiseen yhteisen valvontamekanismin, jäljempänä ’YVM’, asettamassa määräajassa.

(9)

ÖVAGin ylimääräinen yhtiökokous päätti 23 päivänä joulukuuta 2014 käynnistää tarvittavat toimet ÖVAGin toiminnan lakkauttamiseksi likvidaatioyhtiönä (Abbaugesellschaft), jos kansalliset sääntelyviranomaiset, YVM ja komissio hyväksyvät sen. ÖVAGin päätoiminnot Verbundin keskusorganisaationa siirrettäisiin yhteisvastuullista yhteenliittymää (Haftungsverbund) koskevan rakenneuudistussuunnitelman, jäljempänä ’uusi rakenneuudistussuunnitelma’, mukaisesti yhdelle paikallistason pankeista.

(10)

Uusi rakenneuudistussuunnitelma sisältää merkittävän muutoksen verrattuna vuoden 2012 rakenneuudistussuunnitelmaan, minkä vuoksi komission on tehtävä muutospäätös.

(11)

Lokakuun 2014 ja kesäkuun 2015 välisenä aikana komissio, Itävalta, YVM ja Verbund kävivät uudesta rakenneuudistussuunnitelmasta keskusteluja puhelimitse ja kirjallisesti. Komissio tapasi 18 päivänä joulukuuta 2014 ÖVAGin ja Itävallan edustajat ja 7 päivänä toukokuuta 2015 Verbundin edustajat.

(12)

ÖVAGin yhtiökokous hyväksyi 28 päivänä toukokuuta 2015 sen, että yhtiön päätoiminnot siirretään Volksbank Wien-Badenille, jäljempänä ’VBWB’, ja lopuille toiminnoille perustetaan pankkien elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan liittovaltion lain (Bundesgesetz über die Sanierung und Abwicklung von Banken, jäljempänä ’BaSAG’) 162 §:n mukainen likvidaatioyhtiö.

(13)

VBWB:n yhtiökokous hyväksyi 29 päivänä toukokuuta 2015 ÖVAGin ydintoimintojen siirtämisen ja 113 miljoonan euron suuruisen pääomanlisäyksen.

(14)

Alueelliset Volksbank-pankit, joiden osuus Verbundin riskipainotetuista omaisuuseristä on 97,83 prosenttia, allekirjoittivat jo 29 päivänä toukokuuta 2015 yhdistymissopimuksen (Verbundvertrag) ja yhteistyösopimuksen.

(15)

Verbund toimitti 23 päivänä kesäkuuta 2015 lopullisen version uudesta rakenneuudistussuunnitelmasta.

(16)

Itävalta esitti 25 päivänä kesäkuuta 2015 sitoumuksia, jotka ovat tämän päätöksen liitteenä.

(17)

Koska tämä päätös tehdään komissiolla valtiontukien alalla olevan toimivallan nojalla, se ei millään tavalla vaikuta yrityskeskittymien valvontaan liittyviin velvollisuuksiin, joita transaktion osapuolilla mahdollisesti on.

(18)

Verbund käsittää tällä hetkellä i) 51 oikeudellisesti itsenäistä paikallistason pankkia (41 alueellista osuuspankkia, viisi erikoispankkia, neljä luotto-osuuskuntaa ja yksi asuntorahasto (Bausparkasse)), ii) keskusorganisaatio ÖVAGin sekä iii) lakisääteisen talletusten vakuusjärjestelmän Volksbank Haftungsgenossenschaft eG:n. ÖVAG on Verbundin keskusorganisaatio. Tässä ominaisuudessa se tarjoaa palveluja paikallistason pankeille keskitettyjen hallinnointi- ja likviditeetinhallintatoimintojen muodossa. Paikallistason pankit ovat pieniä pankkeja (taseen loppusumma 65–3 600 miljoonaa euroa), jotka tarjoavat pääasiassa pankkipalveluja yksityis- ja yritysasiakkaille paikallisella ja alueellisella tasolla.

(19)

Verbundin markkinaosuus Itävallassa on noin 6 prosenttia, ja sillä on noin 900 000 yksityisasiakasta ja 80 000 yritysasiakasta. Paikallistason pankeilla on yli 500 konttoria ja 4 900 työntekijää. Saatavat asiakkailta ovat yhteensä noin 30 miljardia euroa ja velat asiakkaille noin 27 miljardia euroa.

(20)

Verbundin jäseniä sitoo yhteen yhdistymissopimus, jossa määrätään yhteisestä vastuusta (Haftungsverbund) ja säännellystä likviditeetin siirrosta (Liquiditätsverbund). Nykyisen järjestelmän puitteissa keskusorganisaatiolla (ÖVAG) on rajoitukseton vastuu suhteessa paikallistason pankkeihin, kun taas paikallistason pankkien vastuu suhteessa keskusorganisaatioon on rajattu siten, että paikallistason pankin omavaraisuusaste ei saa laskea sen vuoksi lakisääteisten vähimmäisvaatimusten alapuolelle.

(21)

Paikallistason pankit omistavat tällä hetkellä 51,6 prosenttia ÖVAGista holdingyhtiönsä Volksbanken Holdingin kautta. Itävallan valtio omistaa 43,3 prosenttia ÖVAGista. Muita merkittäviä osakkeenomistajia ovat DZ Bank AG (3,8 %) ja Raiffeisen Zentralbank (0,9 %); muiden osakkeenomistajien hallussa on 0,4 prosenttia.

(22)

Verbundin merkityksellisin maantieteellinen markkina-alue on Itävalta. Lisäksi ÖVAG toimi aiemmin useissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa, joissa sen markkinaosuus oli kuitenkin Romaniaa lukuun ottamatta varsin pieni.

(23)

ÖVAGin ongelmien taustalla oli monenlaisia syitä: sen toiminta Keski- ja Itä-Euroopan maissa VB International AG:hen, jäljempänä ’VBI’, koottujen vähittäispankkitytäryhtiöidensä kautta, sen toiminta kunta- ja infrastruktuurirahoituksen alalla, sen toiminta kiinteistöalalla, sen sijoitussalkun koostuminen muun muassa Lehman Brothersin ja islantilaisten pankkien liikkeeseen laskemista instrumenteista sekä sen riippuvuus pankkien välisillä markkinoilla tarjottavasta jälleenrahoituksesta (8). Nämä tekijät johtivat siihen, että ÖVAG kärsi huomattavia tappioita vuodesta 2008 alkaen ja että Itävalta myönsi sen hyväksi tukitoimenpiteitä vuonna 2009 (9). Vuonna 2011 syntyneiden suurten tappioiden vuoksi toteutettiin uusia valtiontukitoimenpiteitä (10). Vuoden 2014 rakenneuudistuspyrkimyksistä huolimatta EKP:n ja EPV:n vuonna 2014 tekemän kattavan arvioinnin mukaan Verbundin (mukaan lukien ÖVAG) tasolla oli pääomavaje, joka johtui ennen kaikkea ÖVAGin riskeistä ja heikkouksista (11).

(24)

Itävalta merkitsi huhtikuussa 2009 ÖVAGin osuustodistuksia 1 miljardin euron arvosta, jäljempänä ’vuoden 2009 pääomanlisäys’. Valtio ei saanut merkityillä osuustodistuksilla äänioikeutta, vaan etuoikeuskupongin ja vaihto-oikeuden. Osuustodistusten voimassaoloa ei ollut rajoitettu, ja ne merkittiin tier 1 -pääomaksi (ydinpääomaksi). Lisäksi osuustodistukset osallistuvat mahdollisiin tappioihin suhteessa koko tappioon osallistuvaan pääomaan. ÖVAGilla oli oikeus lunastaa osuustodistukset takaisin milloin tahansa kokonaan tai erissä. Valtiolla oli oikeus vaihtaa osuustodistukset ÖVAGin kantaosakkeiksi, mutta se ei käyttänyt tätä oikeutta.

(25)

ÖVAGille myönnettiin lisäksi Itävallan pankkitukiohjelman yhteydessä valtiontakauksia, ja se laski vuonna 2009 liikkeeseen valtion takaamia joukkovelkakirjalainoja yhteensä 3 miljardin euron arvosta. Niiden maturiteetti päättyi vuosina 2012 ja 2013.

(26)

ÖVAG oli käynnistänyt jo vuonna 2009 rakenneuudistusprosessin, jolla pyrittiin muun muassa irrottamaan pankista sen ongelmien pääsyynä olleet toiminnot. Vanhasta sijoituskannasta aiheutuvat riskit aiheuttivat pankille uudestaan painetta vuonna 2011. Kyseessä olivat erityisesti seuraavat riskit:

(27)

ÖVAGille vuonna 2011 aiheutuneiden tappioiden suuruus edellytti valtion toteuttamia uusia tukitoimenpiteitä, nimittäin valtion toteuttamaa 250 miljoonan euron pääomanlisäystä kantaosakkeiden muodossa, jäljempänä ’vuoden 2012 pääomanlisäys’, sekä omaisuuserille myönnettävää takausta.

(28)

Vuoden 2012 pääomanlisäys toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin pankin pääomaa alennettiin 70 prosenttia aiheutuneiden tappioiden kompensoimiseksi. Tämän pääomanvähennyksen myötä vähennettiin samassa suhteessa myös Itävallan vuonna 2009 merkitsemiä osuustodistuksia siten, että ÖVAGiin jäi ainoastaan 300 miljoonaa euroa valtion osuuspääomaa. Toisessa vaiheessa ÖVAG sai uutta pääomaa yhteensä 484 miljoonaa euroa. Itävallan valtio merkitsi siitä 250 miljoonaa euroa ja Volksbanken Holding loput. Osakkeen hinta oli 2,181 euroa.

(29)

Tämän seurauksena valtion osuus ÖVAGista nousi 43,4 prosenttiin. Näin ollen valtio on Volksbanken Holdingin (tuolloin 50,2 %) jälkeen toiseksi suurin osakkeenomistaja. Pääomanlisäykseen osallistumattomien muiden osakkeenomistajien osuudet heikentyivät kyseisenä ajankohtana seuraavansuuruisiksi: DZ-Bank: 3,8 %, ERGO: 1,5 %, RZB: 0,9 %, hajaomistus: 0,1 %.

(30)

Omaisuuserille myönnetyllä takauksella, jolla katettiin takauksen kohteena olevasta järjestämättömästä lainasalkusta aiheutuvia tappioita, ÖVAGin pääoma kasvoi 100 miljoonaa euroa. ÖVAG voi käyttää takausta ainoastaan tarkoin määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Kyseiset edellytykset tarkistetaan 31 päivänä joulukuuta 2015 (12). Omaisuuserille myönnetystä takauksesta maksetaan korvausta 10 prosenttia vuodessa (kuten pääomanlisäyksestä), ja se päättyy 1 päivänä tammikuuta 2016.

(31)

Vuoden 2012 tukitoimenpiteiden yhteydessä ÖVAG muokkasi alkuperäistä rakenneuudistussuunnitelmaansa ja päätti toteuttaa perusteellisemman rakenneuudistuksen. Toimenpiteet hyväksyttiin vuoden 2012 päätöksellä. Vuoden 2012 rakenneuudistussuunnitelma, johon vuoden 2012 päätös perustui, sisälsi muun muassa seuraavat seikat:

(32)

ÖVAG onnistui vuosina 2012–2014 pienentämään taseensa loppusummaa ja riskipainotettuja omaisuuseriään sekä ydinliiketoiminnan että muun kuin ydinliiketoiminnan alalla nopeammin kuin vuoden 2012 päätöksessä määrättiin. Joulukuun 31 päivänä 2014 ÖVAGin taseen loppusumma oli 15,1 miljardia euroa ja riskipainotetut omaisuuserät olivat määrältään 8,7 miljardia euroa. ÖVAGin ydinpääoman osuus oli 6,21 prosenttia 31 päivänä joulukuuta 2014.

(33)

Euroopan keskuspankki (EKP) ja Euroopan pankkiviranomainen (EPV) tekivät vuonna 2014 kattavan arvioinnin euroalueen 130 suurimman pankin taseiden laadusta ja niiden taloudellisesta häiriönsietokyvystä. Kattavan arvioinnin tulokset julkaistiin 26 päivänä lokakuuta 2014. Arvioinnissa tarkasteltiin Verbundia konsolidoidusti (ÖVAG mukaan lukien) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (13) 10 artiklan ja Itävallan pankkilain (14) 30 §:n mukaisesti. Verbund oli yksi niistä 25 pankista, jotka eivät täyttäneet vaadittuja vähimmäispääomavaatimuksia. Verbundin CET1-suhdeluku oli vuonna 2016 perusskenaariossa 7,2 prosenttia (kynnysarvo 8 %) ja stressiskenaariossa 2,1 prosenttia (kynnysarvo 5,5 %). Testituloksen ja kynnysarvon suurin ero merkitsee 865 miljoonan euron lisäpääomatarvetta CET1-pääoman osalta.

(34)

EKP on antanut Verbundille aikaa 26 päivään heinäkuuta 2015 asti tämän pääomatarpeen kattamiseen ja CET1-suhdeluvun nostamiseen 14,63 prosenttiin.

(35)

Edellä esitettyjen vaikeuksien vuoksi Verbund on Itävallan suostumuksella käynnistänyt perusteellisempia muutoksia. Tämä rakenneuudistussuunnitelma perustuu seuraaviin periaatteisiin:

(36)

Muutossuunnitelman toimenpiteet, ennen kaikkea ÖVAGin likvidointi, sen pankkitoimiluvan luovuttaminen ja sen eriyttäminen Verbundista, tekevät Verbundille mahdolliseksi saavuttaa heti [9–11] (15) prosentin CET1-suhdeluku. Lisäksi Verbund on käynnistänyt täydentäviä toimenpiteitä, joilla on tarkoitus vapauttaa omaa pääomaa. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa riskipositioiden purkaminen yritys- ja kiinteistötoiminta-alalla (CET1-vaikutus tammikuun 2014 ja joulukuun 2017 välisenä aikana yhteensä [100–200] miljoonaa euroa), tuoteyhtiöiden myynti [100–200] miljoonaa euroa) ja arvopapereiden myynti [50–100] miljoonaa euroa. Näillä toimenpiteillä voidaan kuitenkin vapauttaa vuoden 2017 loppuun mennessä pääomaa ainoastaan [450–550] miljoonaa euroa, mikä ei riitä kattamaan 865 miljoonan euron suuruista pääomavajetta.

(37)

VBWB:lle siirtyy Verbundin keskusorganisaatiotehtävä, joka aikaisemmin oli ÖVAGilla. Tähän tehtävään tarvittavat varat siirretään yhdessä velkojen kanssa ÖVAGilta VBWB:lle 30 päivänä kesäkuuta 2015. Siirto tulee voimaan takautuvasti 1 päivänä tammikuuta 2015. Siirrettävien varojen ja velkojen kokonaissumma on hieman alle 8,6 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyvät kaikki vuoden 2012 päätöksessä ydinliiketoiminta-alaan lasketut toiminnot lukuun ottamatta kolmea pienempää omistusta (VB Factoring, VB Mobilienleasing ja VB Investments), jotka säilyvät ÖVAGissa ja joiden osuus kokonaissummasta on alle 10 prosenttia.

(38)

Keskusorganisaatiotehtävän ja siihen liittyvien varojen ja velkojen siirtämisen jälkeen ÖVAG asetetaan selvitystilaan 4 päivänä heinäkuuta 2015 ja muutetaan BaSAG:n 162 §:n mukaiseksi likvidaatioyhtiöksi. Laitoksen nimi muutetaan immigon portfolioabbau ag:ksi, jäljempänä ’Immigon’. Jäljellä olevat 7,4 miljardin euron varat likvidoidaan 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä. Niihin sisältyvät kaikki toiminnot, jotka laskettiin vuoden 2012 päätöksessä ydinliiketoiminnan ulkopuolisiksi toiminnoiksi, sekä johdanto-osan 37 kappaleessa mainitut omistukset yrityksissä VB Factoring, VB Mobilienleasing ja VB Investments.

(39)

Tämän hetkisen suunnitelman mukaan likvidaatiosta saatavat tulot riittävät kattamaan kokonaisuudessaan jäljellä olevat velat. ÖVAGin omaa pääomaa ja osuuspääomaa alennetaan likvidaation yhteydessä 96,65 prosenttia. Tämä alennus koskee myös jäljellä olevaa valtion 300 miljoonan euron osuuspääomaa.

(40)

Olemassa oleva omaisuuserille myönnetty takaus säilyy ÖVAGilla/Immigonilla, mutta sitä muutetaan. Tällä hetkellä kaikki varat, joiden osalta voidaan vedota takaukseen, on ilmoitettava 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Näin syntyvien vaateiden summa selvitetään 31 päivään heinäkuuta 2016 mennessä. Muutetussa sopimuksessa 31 päivä joulukuuta 2015 on edelleen määräaika vaateiden esittämiselle. Näiden vaateiden selvittämistä voidaan sitä vastoin vaatia milloin tahansa ajanjaksolla, joka alkaa 31 päivänä joulukuuta 2015 ja päättyy likvidaatiojakson lopussa vuonna 2017. Samaan aikaan kynnysarvo, jonka alittuessa ÖVAG/Immigon voi vaatia vaateiden selvittämistä, lasketaan 10 prosentin suuruisesta ydinpääoman osuudesta (CET) omavaraisuusasteeseen, jonka suuruus on nolla. Toisin sanoen takaukseen perustuvat vaateet voidaan selvittää ainoastaan, jos ÖVAG/Immigon muuttuisi likvidaatioprosessissa muussa tapauksessa maksukyvyttömäksi. Takausmaksu on myös pidennetyn selvityskauden aikana 10 prosenttia vuodessa.

(41)

Jotta tämän muutoksen myönteiset pääomavaikutukset voitaisiin hyödyntää, Verbundin on toteutettava kaksi tärkeää toimenpidettä:

(42)

ÖVAG allekirjoitti 10 päivänä joulukuuta 2014 romanialaisen pankin Banca Transilvanian kanssa sopimuksen, joka koski sen 51 prosentin omistusosuuden myyntiä Volksbank Romania SA:sta. Tällä tavoin poistettiin merkittävä este pankkitoimiluvasta luopumisen tieltä. Kauppa saatiin päätökseen 7 päivänä huhtikuuta 2015. Sen kautta ÖVAG pystyi myös täyttämään yhden vuoden 2012 rakenneuudistussuunnitelman ehdoista. Lisäksi ÖVAG sai syyskuussa 2014 päätökseen VB Maltan myynnin ja päätti lakkauttaa IK Maltan. Näin se täytti vuoden 2012 päätöksessä asetetut ehdot.

(43)

Jotta Immigon olisi mahdollista eriyttää, Verbundin on supistettava omistusosuutensa Immigonista vähemmistöosakkuuteen Sen vuoksi se siirtää 8,5 prosenttia Volksbanken Holdingin hallussa olevasta 51,6 prosentin osakepääomasta Verbundista riippumattomalle kolmannelle, GPVAUBEOE Beteiligungen GmbH:lle, joka on perustettu tätä tarkoitusta varten.

(44)

Keskusorganisaatiotehtävän myötä suuri osa ÖVAGin veloista Verbundille siirtyy VBWB:lle. Siitä huolimatta Verbundilla säilyy erottamisen jälkeen [700–800] miljoonan euron suuruinen riskipositio Immigoniin nähden erilaisten rahoitusinstrumenttien muodossa, joilla rahoitettiin ÖVAGia.

(45)

Kumotakseen Immogeniin liittyvistä positioista vielä aiheutuvan riskin Verbund toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

(46)

Verbundiin kuuluu tällä hetkellä 51 paikallistason pankkia. Muuttamissuunnitelman mukaan nämä 51 laitosta sulautuvat kymmeneksi suuremmaksi pankiksi. Näistä pankeista kahdeksan on aluepankkeja, joiden taseen loppusumma on 1,9–5,3 miljardia euroa ja jotka toimivat eri puolilla Itävaltaa, ja kaksi on erikoispankkeja, Sparda Bank Austria (0,8 mrd. euroa) ja Ärzte-/Apothekerbank (1,1 mrd. euroa). Tarvittavat sulautumiset tapahtuvat vuoden 2017 loppuun mennessä. Verbundin asuntorahastot (Bausparkassen), jotka on yhdistetty yhtiöön start:bausparkasse, todennäköisesti myydään.

(47)

Paikallistason pankkien välisiä suhteita Verbundin sisällä säännellään kahdella sopimuksella, BWG:n 30a §:n mukaisella yhdistymissopimuksella ja yhteistyösopimuksella.

(48)

Yhdistymissopimuksen osapuolet ovat keskusorganisaatiota edustava VBWB, Verbundin paikallistason pankit ja Volksbank Haftungsgenossenschaft eG, ja sen tärkeimmät määräykset ovat seuraavat:

(49)

Yhteistyösopimus koskee niitä asioita, joista ei määrätä yhdistymissopimuksessa. Sopimuspuolia ovat Verbundin paikallistason pankit ja Volksbank Haftungsgenossenschaft eG. Yhteistyösopimuksen tavoitteena on saada Verbundissa aikaan synergiaa toteuttamalla suunnitellut sulautumiset sekä lisäämällä jäsenten välistä yhteistyötä. Päätöksentekovaltuudet yhteistyösopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa siirretään Volksbank Haftungsgenossenschaftille. Volksbank Haftungsgenossenschaftin hallituksen päätökset sitovat sopimuspuolia. Yhteistyösopimuksella säännellään erityisesti markkinointia, yhtenäistä myyntistrategiaa, tuotepolitiikkaa mukaan lukien puitesopimukset kolmansien kanssa, myynnin valvontaa, liiketoimintaprosessien optimointia ja standardointia, tietotekniikkahankintoja ja oikeudellista edustusta.

(50)

Riitatapauksissa keskusorganisaatio päättää, kajotaanko yhteistyösopimuksen mukaisella toimenpiteellä sopimattomasti sen yhdistymissopimuksen mukaisiin velvollisuuksiin. Jos sääntelyviranomainen vaatii muutoksia yhdistymissopimukseen, yhteistyösopimukseen sisältyy lauseke, joka mahdollistaa vastaavan muutoksen yhteistyösopimukseen.

(51)

Muuttamissuunnitelman tavoitteena on luoda rakenne, joka muodostuu kahdeksasta vahvasta aluepankista, keskusorganisaatiosta ja kahdesta erikoispankista. Paikalliskonttorit keskittyvät myyntiin ja asiakaspalveluun, kun taas hallinnointi keskitetään aluepankkeihin ja keskusorganisaatioon.

(52)

Verbund keskittyy itävaltalaisiin asiakkaisiin ja erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin, yksityisasiakkaisiin, asuntorahoitukseen ja varakkaisiin asiakkaisiin.

(53)

Verbund on toimittanut komissiolle uuden rakenneuudistussuunnitelman perusteella ennusteita tärkeimpien taloudellisten tunnuslukujen odotetusta kehityksestä seuraavien viiden vuoden aikana. Nämä laskelmat tehtiin kahdelle skenaariolle, perusskenaariolle ja stressiskenaariolle.

(54)

Toimitetussa rahoitussuunnitelmassa otetaan huomioon Immigon-positioista (16) aiheutuvien riskien neutralisoinnin vaikutus ja ennustetut sitoumusten mukaiset tuotto-oikeuteen perustuvat maksut Itävallalle.

(55)

Perusskenaario perustuu oletukseen, jonka mukaan talouskasvu Itävallan muodostamilla ydinmarkkinoilla on nimellismääräisesti 0,8 prosenttia vuonna 2015, 1,5 prosenttia vuonna 2016 ja 1,7 prosenttia seuraavina vuosina vuoteen 2019 asti. Vuotuiset inflaatioasteet ovat 1,1–2,2 prosenttia, kolmen kuukauden euriborkorko nousee 0,1 prosentista (2015) 1,9 prosenttiin (2019). Näiden oletusten pohjalta Verbund ennustaa, että vuosi 2015 on tappiollinen mutta vuonna 2019 saavutetaan positiivinen [8–9] prosentin suuruinen oman pääoman tuotto (Return on Equity – RoE). CET1-suhdeluvun odotetaan nousevan [9–11] prosentista vuonna 2015 [11–13] prosenttiin vuonna 2019. Seuraavassa taulukossa esitetään, kuinka muut tunnusluvut kehittyvät.

Taulukko 1

Perusskenaarion taloudelliset tiedot

(…)

(56)

Stressiskenaario perustuu oletukseen, jonka mukaan eurooppalaisen pankkisektorin heikkoudet ovat saaneet aikaan luottolaman, jota ei voida poistaa ulkomaisten rahoittajien ja EKP:n toimilla. Reaalinen talouskasvu on lievästi negatiivista, ja se alkaa elpyä hitaasti vuodesta 2017. Vuosina 2015 ja 2016 inflaatioaste on negatiivinen ja sen jälkeisinä vuosina lievästi positiivinen. Korot pysyvät poikkeuksellisen alhaisina, ja Sveitsin frangi vahvistuu edelleen suhteessa euroon. Näiden oletusten pohjalta Verbund ennustaa, että oman pääoman tuotto (Return on Equity – RoE) on negatiivinen vuosina 2015 ja 2016, mutta nousee [5–8] prosenttiin vuonna 2019. CET1-suhdeluvun odotetaan nousevan [8–10] prosentista vuonna 2015 [10–12] prosenttiin vuonna 2019. Seuraavassa taulukossa esitetään, kuinka muut tunnusluvut kehittyvät.

Taulukko 2

Stressiskenaarion taloudelliset tiedot

(…)

(57)

Itävalta on esittänyt useita sitoumuksia, jotka koskevat uuden rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanoa. Ne esitetään erillisessä asiakirjassa, joka on tämän päätöksen liitteenä.

(58)

Rakenneuudistustiedonannon 5 jakson mukaisesti säännölliset kertomukset ovat välttämättömiä, jotta komissio voi tarkistaa, toteutetaanko uutta rakenneuudistussuunnitelmaa moitteettomasti. Itävalta nimittää valvovan toimitsijamiehen, joka auttaa komissiota täyttämään velvoitteensa valvoa päätöksen moitteetonta täytäntöönpanoa. Toimitsijamies esittää valvontaselvityksen kuuden kuukauden välein. Ensimmäinen selvitys olisi esitettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua rakenneuudistussuunnitelman hyväksymisestä. Komissio katsoo, että rakenneuudistussuunnitelman toteutuksen asianmukainen seuranta on näin ollen varmistettu.

(59)

Komissiolle ilmoitettu uusi rakenneuudistussuunnitelma vastaa EKP:lle/YVM:lle toimitettua pääomankorottamissuunnitelmaa, ja sen tavoitteena on järjestää Verbund uudelleen siten, että EKP:n ja EPV:n kattavassa arvioinnissa havaittu pääomavaje voidaan täyttää.

(60)

YVM on asettanut pankkivalvontasäännösten mukaisesti pääomavaatimukseksi 14,63 prosenttia. Tämä on saavutettava 26 päivästä heinäkuuta 2015 alkaen. Kyseisenä päivänä YVM tarkastelee pankkivalvontasäännösten mukaista pääomavaatimusta uudelleen ja ottaa siinä yhteydessä huomioon myös uuden rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon. Täytäntöönpanoprosessi käynnistyy johdanto-osan 35 kappaleen a, b ja c alakohdissa mainittujen toimenpiteiden kirjaamisesta Itävallan kaupparekisteriin. Jotta Itävallan kaupparekisterituomioistuin voisi tehdä kirjauksen, YVM on toimivaltaisena valvontaviranomaisena hyväksynyt muutokset.

(61)

Komissio muistuttaa, että se on aloittanut muodollisen tutkintamenettelyn, joka johti vuoden 2012 päätöksen (2013/298/EU) tekemiseen. Nyt on tarpeen muuttaa mainittua päätöstä neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/99 (17) 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(62)

Itävalta on julkisissa lausunnoissaan todennut, että Verbundille ei myönnetä uutta tukea. Vastaavasti Itävalta katsoo myös, että esitetyssä rakenneuudistussuunnitelmassa ei ole kyse uudesta tuesta.

(63)

Itävalta myöntää kuitenkin, että uudella rakenneuudistussuunnitelmalla muutetaan huomattavasti vuoden 2012 rakenneuudistussuunnitelmaa, minkä vuoksi komission on tehtävä muutospäätös ennen sen täytäntöönpanoa. Sen vuoksi Itävalta on ilmoittanut uuden rakenneuudistussuunnitelman komissiolle.

(64)

Itävalta myöntää myös, että valtiontukisääntöjen kannalta Verbundia on pidettävä ÖVAGin seuraajana ja sen vuoksi se on myös tämän muutospäätöksen kohteena.

(65)

Samanaikaisesti Itävalta väittää, että uusi rakenneuudistussuunnitelma ja siihen liittyvät sitoumukset säilyttävät vuoden 2012 päätöksen tasapainon ja näin ollen tuen alkuperäisen soveltuvuuden sisämarkkinoille.

(66)

Komissio on jo päätellyt niiden toimenpiteiden osalta, jotka se hyväksyi vuosina 2009 ja 2012 rakenneuudistustukena ÖVAGille, että kyseiset toimenpiteet ovat valtiontukea. Sen vuoksi tässä päätöksessä ei ole tarpeen tutkia uudelleen sitä, sisältyykö näihin toimenpiteisiin valtiontukea.

(67)

Vuoden 2012 päätös perustui vuoden 2012 rakenneuudistussuunnitelmaan, jonka keskeisiin tekijöihin kuului ÖVAGin toiminnan keskittäminen uudelleen keskusorganisaatiotehtävään osana vastuun jakamista (Haftungsverbund) paikallistason pankkien kanssa. Tämän järjestelmän puitteissa ÖVAGilla oli keskusorganisaationa rajoitukseton vastuu paikallistason pankkeihin nähden, kun taas paikallistason pankkien vastuuta keskusorganisaatioon nähden oli rajattu siten, että paikallistason pankin omavaraisuusaste ei saanut laskea lakisääteisten vähimmäisvaatimusten alapuolelle.

(68)

Osa Itävallan vuonna 2012 toimittamista sitoumuksista koski myös paikallistason pankkeja; tietyt ÖVAGin tulovirrat keskusorganisaationa turvattiin (sitoumus 9) ja paikallistason pankeille asetettiin velvollisuus osallistua ”lakisääteisten vähimmäisvaatimusten sallimissa rajoissa” ÖVAGin osuuspääoman takaisinmaksamiseen (sitoumus 11.2). Verbundin erityisten vastuusopimusten vuoksi nämä sitoumukset olivat välttämättömiä tuen toteamiseksi sisämarkkinoille soveltuvaksi. Yhdessä erityisten vastuusopimusten kanssa nämä sitoumukset tekivät komissiolle mahdolliseksi käsitellä ÖVAGia erillään Verbundista.

(69)

Uuden rakenneuudistussuunnitelman mukaan ÖVAGin ydinliiketoimintoja jatkaa VBWB, joka on yksi paikallistason pankeista. Näin ollen ÖVAGin rooli Verbundin keskusorganisaationa siirtyy VBWB:lle, ja sille siirretään samalla ÖVAGin tehtävät ja varat. Siirrettävien varojen ja velkojen kokonaissumma on 8,6 miljardia euroa. Tähän summaan sisältyvät kaikki vuoden 2012 päätöksessä ydinliiketoimintaan luetut toiminnot lukuun ottamatta kolmea pienempää osakkuusyhtiötä – VB Factoring (taseen loppusumma 86 miljoonaa euroa), VB Mobilienleasing (700 miljoonaa euroa) ja VB Investments (30 miljoonaa euroa), jotka jäävät likvidaatioyhtiö Immigoniin.

(70)

Toisin kuin aikaisemmassa paikallistason pankkien ja keskusorganisaation epäsymmetrisessä vastuunjakorakenteessa uuden rakenneuudistussuunnitelman mukaan Verbund integroidaan täysin yhteisvastuulliseksi järjestelmäksi. Kun otetaan huomioon muut Verbundiin tehdyt rakenteelliset muutokset (ks. johdanto-osan (49) kappale), uutta keskusorganisaatiota VBWB:tä ei voida enää tarkastella erillään paikallistason pankeista. Tätä näkemystä tukee myös YVM:n konsolidoitu laskelma kattavassa arvioinnissa, sekä se, että pääomavaatimus esitettiin kokonaistasolla (Verbund).

(71)

Näistä syistä komissio katsoo, että Verbundia on pidettävä vuoden 2012 päätöksen mukaan tukea saaneen ÖVAGin taloudellisena seuraajana. Sen vuoksi Verbund on voimassa olevan tuen saaja.

(72)

Sen kysymyksen lisäksi, siirretäänkö voimassa oleva tuki taloudelliselle seuraajalle, komission on tutkittava, liittyykö uuteen rakenneuudistussuunnitelmaan uutta valtiontukea.

(73)

Komissio toteaa, että Itävallan mukaan uuden rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä ei myönnetä uutta valtiontukea.

(74)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”. Jotta toimenpide voitaisiin luokitella 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi tueksi, sen on täytettävä seuraavat edellytykset: a) Toimenpiteen on oltava valtion toteuttama ja valtion varoista rahoitettu, b) tuensaajan on saatava siitä etua, c) tämän edun on oltava valikoiva ja d) toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailu ja oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(75)

Uusi rakenneuudistussuunnitelma ei anna uutta etua ÖVAGille eikä Immigonille. ÖVAG lakkautetaan, sen ydinliiketoiminta ja siihen liittyvät velat siirretään VBWB:lle ja jäljelle jäävät varat likvidoidaan likvidaatioyhtiö Immigonin kautta. Nykyisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan Immigonin likvidointi kuluttaa oman pääoman lähes kokonaan ilman tarvetta turvautua omaisuuserille myönnettyyn takaukseen. Sen vuoksi oletetaan, että ÖVAGin CET1-välineisiin liittyvät riskit toteutuvat, mukaan lukien Itävallalla ÖVAGissa olevan 250 miljoonan euron osakepääoman ja vielä maksamatta olevan 300 miljoonan euron suuruisen osuuspääoman menettäminen.

(76)

Omaisuuserille myönnetty takaus säilyy edelleen ÖVAGilla/Immigonilla. Nykyisten sopimusjärjestelyjen mukaan takauksesta voidaan maksaa ainoastaan 31 päivänä joulukuuta 2015 vaateita, jotka on esitetty tähän päivään mennessä, ja ainoastaan siihen summaan asti, joka on välttämätön 10 prosentin CET1-suhdeluvun saavuttamiseksi. Itävallan esittämien tietojen mukaan arvopaperit, joiden osalta on vaadittu korvausta, ylittävät jo määrältään 100 miljoonaan euroon rajatun takauksen omaisuuserille. Vaikka esitettyjen vaateiden oikeutuksesta tehdään päätös vasta 31 päivänä joulukuuta 2015, Immigonin yritysjohdolla ei ole omistajien etujen suojelua koskevien lakisääteisten velvoitteidensa vuoksi muuta mahdollisuutta kuin esittää kaikki mahdolliset vaateet vuoden 2015 loppuun mennessä.

(77)

Likvidaatioyhtiönä Immigonin ei 31 päivänä joulukuuta 2015 tarvitse enää täyttää pääomavaatimuksia, minkä vuoksi on vaikeaa arvioida CET1-suhdeluvun täyttämiseen liittyvää edellytystä takauksen käyttämiselle. Koska tämän seikan arviointi kuuluu yksinomaan kansallisen oikeuden piiriin, komissio hyväksyy Itävallan kannan, jonka mukaan ÖVAGin siirtäminen BaSAG:n 162 §:n mukaiseen likvidaatioyhtiöön ei vaikuta valtion takauksen jatkumiseen. Itävallan kannan mukaisesti ja ottaen huomioon se, että Immigonin pääomaa on 31 päivänä joulukuuta 2015 supistettu jo 96,65 prosenttia, 10 prosentin CET1-suhdelukua koskevan edellytyksen on katsottava täyttyvän. Näin ollen olisi maksettava kokonaisuudessaan kaikki 31 päivänä joulukuuta 2015 oikeutetuiksi luokitellut vaateet.

(78)

Näiden edellytysten täyttyessä takaussopimuksen muutokset – a) takausmaksujen suorittamisajanjakson pidentäminen sallimatta vaateiden esittämistä 31 päivän joulukuuta 2015 jälkeen ja b) takauksesta suoritettavien maksujen rajoittaminen ainoastaan siihen tapaukseen, että Immigonin pääoma laskisi muussa tapauksessa nollan alapuolelle – pienentävät takaajan riskiä joutua suorittamaan maksuja takauksen perusteella. Lisäksi takauksesta suoritettavaa 10 prosentin vuotuista korvausta jatketaan kahdella vuodella. Sen vuoksi muutokset vahvistavat vain takaajan asemaa eivätkä ne anna ÖVAGille/Immigonille lisäetua.

(79)

Myöskään Verbund, mukaan lukien uusi keskusorganisaatio VBWB, ei saa uutta etua uuden rakenneuudistussuunnitelman kautta. Kuten edellä todettiin (18), Verbund on voimassa olevan tuen saaja. Vuoden 2012 päätöksen mukaan paikallistason pankkien oli joulukuun 2017 loppuun asti osallistuttava jäljellä olevan 300 miljoonan euron suuruisen valtion osuuspääoman takaisinmaksuun siinä määrin kuin omavaraisuusastetta koskevat lakisääteiset vähimmäisvaatimukset sen sallivat. On syytä muistaa, että kattavassa arvioinnissa pääomavajetta ei määritetty yksinomaan ÖVAGin tasolla vaan koko Verbundin tasolla.

(80)

Riskialtis osuuspääoma käytetään ÖVAGin/Immigonin likvidointiin, mutta Itävallan toimittamiin uusiin sitoumuksiin sisältyy Verbundin Itävallalle suorittama 300 miljoonan euron maksu (joka suoritetaan myöntämällä Itävallalle tuotto-oikeus). Verbund on sitoutunut maksamaan vuoden [2020–2025] loppuun mennessä yhteensä 300 miljoonaa euroa siten, että vuosille […], […] ja […] on asetettu kiinteät kumulatiiviset maksurajat.

(81)

Antamalla uuden sitovan sitoumuksen 300 miljoonan euron maksamisesta Itävallalle Verbund palauttaa vaateen, joka on suuruudeltaan sama kuin aikaisemmin vaadittu takaisinmaksettava määrä. Tämä alkuperäinen vaade menetetään ÖVAGin likvidoinnissa, koska osuuspääomaan sisältyvät riskit toteutuvat. Vaikka alkuperäiseen sitoumukseen verrattuna uusi maksusuunnitelma johtaa merkittävään maksujen viivästymiseen, on otettava huomioon, että ÖVAGin yksinkertaisen likvidoinnin tapauksessa ja myös vaihtoehtoisessa skenaariossa, jossa koko Verbund likvidoidaan, kaikki valtion saamiset, oma pääoma ja osuuspääoma menetettäisiin.

(82)

Lisäksi uusi sitoumus sitoo Verbundia, vaikka tuotto-oikeuteen liittyvät maksut riippuvat edelleen tuloksesta. Samaan aikaan sitoumuksilla varmistetaan, että nämä maksut ovat etusijalla verrattuna kaikkiin muihin osingonjakoihin. Tuotto-oikeuteen liittyvien osinkojen lisäksi Itävalta saa myös kaikista konsolidoidun Verbundin ulkopuolisille osapuolille jaetuista osingoista kyseisen maksun suuruisen korvauksen.

(83)

Lisäksi Itävalta saa VBWB:stä 25 prosentin + yhden osakkeen suuruisen osakkuuden vakuudeksi tuotto-oikeuteen perustuville maksuille. Jos maksuja ei suoriteta maksurajojen mukaisesti, VBWB:n osakkaat siirtävät Itävallalle maksutta lisäosakkeita, jotka nostavat Itävallan osakkuuden VBWB:stä [26–40] prosenttiin. Lisäksi Itävalta voi tuolloin muuttaa vakuuden rahaksi.

(84)

Vaikka uusi sitoumus eroaa joiltakin osin alkuperäisestä sitoumuksesta, se on samanarvoinen alkuperäisen sitoumuksen kanssa. Sen vuoksi se ei anna etua ÖVAGille, Immigonille, VBWB:lle eikä Verbundille.

(85)

Uuteen rakenneuudistussuunnitelmaan ei sisälly uuden sitoumuksen, joka koskee uuden, alkuperäisen osuuspääoman suuruisen oikeuden myöntämistä VBWB:n tuottoihin, lisäksi muita merkittäviä muutoksia suhteessa Itävallan tasavaltaan, joiden voitaisiin katsoa antavan edun VBWB:lle tai Verbundille.

(86)

Koska uusi rakenneuudistussuunnitelma ei näin ollen luo etua ÖVAGille, Immigonille, VBWB:lle eikä Verbundille, ei ole tarpeen tutkia muita kumulatiivisia valtiontuen arviointiperusteita. Tämän perusteella komissio katsoo, että uuteen rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet eivät täytä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan edellytyksiä eivätkä ne sen vuoksi ole uutta tukea ÖVAGille, Immigonille, VBWB:lle tai Verbundille kyseisen artiklan mukaisessa merkityksessä.

(87)

Kuten 5.1 jaksossa esitetään, uuteen rakenneuudistussuunnitelmaan ei sisälly uutta tukea. Vuoden 2012 päätöksessä hyväksytty tuki ÖVAGille siirtyy kuitenkin Verbundille, joka on ÖVAGin taloudellinen seuraaja.

(88)

Komission on sen vuoksi arvioitava vuoden 2012 päätöksen perusteella, soveltuvatko vuoden 2012 päätöksen tukitoimenpiteet sisämarkkinoille myös uuden rakenneuudistussuunnitelman ja sitoumuksien mukaan. Tämän arvioinnin on perustuttava vuoden 2012 päätöksen aikaan voimassa olleeseen oikeusperustaan, toisin sanoen pääomapohjan vahvistamista koskevaan tiedonantoon (19) ja sen voimassaolon jatkamista koskevaan vuoden 2011 tiedonantoon (20).

(89)

Vuoden 2012 päätöksen johdanto-osan 83–92 kappaleet, joissa arvioitiin vuoden 2012 tukien soveltuvuutta sisämarkkinoille pääomapohjan vahvistamista koskevan tiedonannon ja sen voimassaolon jatkamista koskevan vuoden 2011 tiedonannon perusteella, säilyvät muuttumattomina. ÖVAGille myönnetty 250 miljoonan euron pääomanlisäys ja jäljellä oleva 300 miljoonan euron osuuspääoma säilyvät Immigonilla ja suunnitelmien mukaan käytetään kokonaan likvidaatiossa vuoteen 2017 mennessä.

(90)

Kuten vuoden 2012 päätöksen johdanto-osan 93 kappaleessa todetaan, rakenneuudistustiedonannon mukaan rahoituslaitoksen rakenneuudistus tämänhetkisessä kriisissä soveltuu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla sisämarkkinoille ainoastaan, jos se johtaa pankin kannattavuuden palauttamiseen, siihen sisältyy tuensaajan riittävä oma osallistuminen ja vastuunjako sekä riittävät toimenpiteet kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi. Komission on tutkittava näiden kolmen tekijän osalta, missä määrin esitetyt muutokset rakenneuudistussuunnitelmaan ja sitoumuksiin säilyttävät vuoden 2012 päätöksessä todetun sisämarkkinoille soveltuvuuden.

(91)

Kuten johdanto-osan 71 kappaleessa todetaan, vuoden 2012 tuki siirtyy Verbundille, jota uusi rakenneuudistussuunnitelma koskee kokonaisuudessaan. Tältä osin on arvioitava, palautuuko Verbundin pitkän aikavälin kannattavuus sen uuden rakenneuudistussuunnitelman mukaisessa uudessa muodossa vuoteen 2019 mennessä.

(92)

Tätä varten Itävalta on toimittanut rahoitussuunnitelmat vuoteen 2019 asti. Ne kattavat sekä perusskenaarion että stressiskenaarion koko Verbundille. Komissio on tehnyt analyysinsa näiden rahoitussuunnitelmien perusteella.

(93)

Verbundin muuttaminen siten, että paikallistason pankit sulautuvat alueellisiksi laitoksiksi, on katsottava myönteiseksi asiaksi siltä osin, että se tasoittaa jonkin verran Verbundin sisäisiä eroja pääomatilanteen ja kannattavuuden suhteen ja voi saada aikaan mittakaavaetuja ja synergiaa. Seuraavasta kuviosta ilmenee selvästi pääoman (CET1) ja kannattavuuden (RoE) pienempi hajonta verrattaessa vanhaa ja uutta Verbundia.

(94)

Komissio on tyytyväinen siihen, että mahdolliset synergiaedut syntyvät rahoitussuunnitelman kustannuspuolella, jonka määrittäminen on tuloja helpompaa, ja että vain [70–80] prosenttia jo yksilöidystä potentiaalista on sisällytetty suunnitelmaan. Koska henkilökustannukset vähenevät [10–20] prosenttia vuodessa ja materiaalikustannukset [5–10] prosenttia vuodessa, komissio katsoo, että on valittu ennemminkin varovainen laskelma, ja rahoitussuunnitelmassa jo huomioon otettujen synergiaetujen lisäksi voisi olla potentiaalia lisäsynergiaan.

(95)

Uudistetun Verbundin liiketoimintastrategia ei juurikaan muutu. Painopiste on selvästi paikallisissa ja alueellisissa asiakkaissa yksityis- ja yritysasiakassegmenteillä sekä liiketoiminnassa pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Nämä liiketoiminta-alat muodostavat jo nyt suurimman osan salkusta, ne ovat kannattavia eikä niiden katsottu olevan ongelmallisia vuoden 2012 päätöksessä. Perusskenaariossa korkoa tuottavat omaisuuserät näillä aloilla lisääntyvät noin [5–7] prosenttia eli näin ollen alle puolet vähemmän kuin mitä reaalinen talouskasvu on samalla ajanjaksolla (15 prosenttia) (21). Ainoastaan liiketoiminnan erityisaloilla, kuten arvopaperisijoituspalvelujen alalla, tavoitellaan korkeampia kasvuasteita. Koska nämä liiketoiminnot ovat laajuudeltaan erittäin rajallisia, korkeammat kasvuoletukset ovat oikeutettuja.

(96)

Vastattavaa-puolella on korostettava yksityisasiakkaiden talletusliiketoiminnan erityistä merkitystä (noin 80 prosenttia kaikista veloista). Tämän muotoinen rahoitus luokitellaan Basel III-järjestelmässä erityisen luotettavaksi, ja se vaikuttaa sen mukaisesti paljon sellaisiin rahoituksen tunnuslukuihin kuin maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio) ja pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio). Verbund on myös toimittanut todisteita talletusliiketoiminnan erityisestä vakaudesta kriisinkin aikana, minkä vuoksi komissio katsoo Verbundin rahoitustilanteen olevan erityisen vahva. Myös talletusliiketoiminnassa kasvu on vuoteen 2019 asti noin [5–7] prosenttia eli yli 50 prosenttia pienempää kuin oletettu reaalinen talouskasvu.

(97)

Myös eri luottosalkkuja koskevat riskioletukset näyttävät olevan uskottavia. Perusskenaariossa suunnitellut riskivaraukset ja arvonalennukset vastaavat noin [7–15] peruspisteen suuruista vakioriskikustannuserää yksityisasiakasliiketoiminnassa ja [30–45] prosentin vakioriskikustannuserää yritysasiakasliiketoiminnassa. Nämä oletukset vaikuttavat kohtuullisilta tai jopa varovaisilta ottaen huomioon Itävallan luottoliiketoiminnan taloudellinen tilanne.

(98)

Perusskenaariossa suunnitelma johtaa Verbundin vuonna 2015 saavuttaman negatiivisen oman pääoman tuoton ja [9–11] prosentin CET1-suhdeluvun muuttumiseen [8–9] prosentin suuruiseksi oman pääoman tuotoksi verojen jälkeen ja [11–13] prosentin suuruiseksi CET1-suhdeluvuksi vuonna 2019. Verbund-liiketoimintamallin kohtuullisen riskiprofiilin vuoksi suunniteltua verojen jälkeistä oman pääoman tuottoa voidaan pitää kohtuullisena pääoman tuottona.

(99)

Komissio päättelee johdanto-osan 94–98 kappaleessa kasvua, likviditeettiä, kustannuksia, riskinhallinnointia ja kannattavuutta koskevista rahoitussuunnitelmista esitettyjen seikkojen perusteella, että ne perustuvat periaatteessa varovaisiin oletuksiin ja ovat omiaan varmistamaan Verbundin pitkän aikavälin kannattavuuden ja siten sen kyvyn päästä pääomamarkkinoille.

(100)

Tämä arvio pitkän aikavälin kannattavuudesta ja elinkelpoisuudesta vahvistuu myös stressiskenaariossa. Tässä arviossa lähtökohtana on, että stressiä aiheuttavat samanaikaisesti a) pitempään kestävä alhaisten korkojen tilanne kuin tällä hetkellä ennustetaan ja b) luottokriisi. Pitkään alhaalla pysyvät korot luovat painetta korkomarginaaleihin, ja samanaikaisesti luottokriisiä on rahoitettava suuremmilla riskivarauksilla ja arvonalennuksilla sekä yleensä ottaen luottojen korkeammalla riskipainotuksella, mikä johtaa omaa pääomaa koskevien vaatimusten kasvamiseen.

(101)

Tuottojen heikentymisen ja suurempien riskivarausten ja arvonalennusten vuoksi Verbundille aiheutuisi vuonna 2015 selviä tappioita ja vuonna 2016 lieviä lisätappioita. On kuitenkin selvää, että nämä tappiot voitaisiin kattaa myös sen hetkisellä ydinpääomalla ilman korjaavia toimenpiteitä, kuten kustannussäästöohjelmaa tai hintamarginaalien mukauttamista, ja niillä olisi vain rajoitettu vaikutus Verbundin pitkän aikavälin tuottoon. Ydinpääoman osuus ei laske tässä skenaariossa alle [8–10] prosentin, ja Verbundin verojen jälkeinen kannattavuus on siitä huolimatta [5–8] prosenttia vuonna 2019.

(102)

Valvontaviranomaisen kattavassa arvioinnissa vuonna 2014 havaitun pääomavajeen seurauksena Verbundille on tällä hetkellä asetettu tavoitteeksi saavuttaa 26 päivään heinäkuuta 2015 mennessä 14,63 prosentin suuruinen ydinpääoman (CET1) osuus. Nykyisillä rahoitussuunnitelmilla ei saavuteta tätä osuutta.

(103)

Komissio toteaa lisäksi, että Verbundin toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on kumota Immigoniin liittyvistä positioista aiheutuva riski (22), aiheutuu CET1-suhdelukuun negatiivinen vaikutus, jonka suuruus on noin [0–2] prosenttia. Lisäksi toimitetut suunnitelmat perustuvat oletukseen, jonka mukaan näitä positioita […] ja […] voidaan pienentää muilla myynneillä. Nämä myynnit johtaisivat odotettuihin [0–200] miljoonan euron tappioihin ja lisäksi [0–100] miljoonan euron lisätappioriskiin, jos suunniteltuja myyntejä ei pystytä toteuttamaan ja [0–200] miljoonan euron suuruinen tappio lankeaa kokonaisuudessaan maksettavaksi. Suuruudeltaan [0–100] miljoonan euron lisätappiot laskisivat CET1-suhdelukua [0–2] prosenttiyksikköä.

(104)

Sitä vastoin Verbund on yksilöinyt uuden rakenneuudistussuunnitelman täydennykseksi lisätoimenpiteitä supistaakseen riskialttiita omaisuuseriään vielä enemmän kuin rahoitussuunnitelmassa. Muita mahdollisia toimenpiteitä ovat arvopaperistamisrakenne pienten ja keskisuurten yritysten luottosalkulle sekä start:bausparkassen ja IMMO-Bankin myynti. Näiden toimenpiteiden toteuttaminen nostaisi ydinpääoman osuuden [10–15] prosenttiin ottaen huomioon Itävallalle tuotto-oikeuden perusteella suoritettaville maksuille asetetut rajat. Komissio toteaa, että kaikkien näiden toimenpiteiden samanaikainen toteuttaminen – jos tarpeen – vaikuttaisi negatiivisesti pankin tulevaan kannattavuuteen.

(105)

Riskien rajallisuuden ja mainittujen riskipainotettuja omaisuuseriä koskevien toimenpiteiden laajuuden vuoksi komissio kuitenkin katsoo, että suunnitelmaan sisältyy riittävästi pelivaraa kannattavuuteen kohdistuvien negatiivisten vaikutusten rajoittamiseksi. Tätä kantaa tukee YVM:n myönteinen arvio johdanto-osan (35) kappaleen a, b ja c alakohdan mukaisista toimenpiteistä niiden rekisteröimiseksi Itävallan kaupparekisteriin. Tämä YVM:n myönteinen arvio perustuu samaan suunnitelmaan, joka on myös tämän päätöksen perustana. Komissio olettaa, että myös YVM katsoo Verbundin pystyvän – myös suunnitelmaan sisältyvät mahdolliset riskit huomioon ottaen – täyttämään 26 päivänä heinäkuuta 2015 suoritettavan tarkastelun jälkeen voimassa olevat lakisääteiset pääomavaatimukset.

(106)

Komission on varmistettava, että uusilla sitoumuksilla voidaan korvata vuoden 2012 sitoumukset ja taata se, että voimassa oleva tuki Verbundille, joka on ÖVAGin taloudellinen seuraaja, soveltuu sisämarkkinoille. Tässä yhteydessä on arvioitava, ovatko oma rahoitusosuus ja vastuunjako asianmukaiset.

(107)

Oman rahoitusosuuden ja vastuunjaon osalta vuoden 2012 päätöksen liitteenä olevat sitoumukset sisälsivät määräyksiä, jotka koskivat a) omaisuuserille myönnetystä takauksesta ja b) osuuspääomasta maksettavia korvauksia ja niiden takaisinmaksua sekä osingonjakokieltoa.

(108)

Omaisuuserille myönnettyä takausta koskevien muutosten osalta on todettava, että tämän hetkinen likvidointisuunnitelma ei perustu takauksesta suoritettaviin käteismaksuihin maksukykyistä likvidointia varten. Jos kaikki oletukset toteutuvat ja likvidaatioyhtiö säilyy maksukykyisenä ilman takauksen käyttöönottoa, silloin heinäkuussa 2016 takauksesta suoritettava käteismaksu, joka vastaa kaikkia takauksen perusteella oikeutettuja vaateita, ainoastaan korottaa Immigonin likvidaation alaisia varoja, jotka ovat likvidaation päättyessä kaikkien osuuspääoman ja oman pääoman omistajien käytössä. Nykyinen suunnitelma, jonka mukaan takauksesta suoritetaan maksuja ainoastaan maksukyvyttömyyden uhatessa Immigonia, pienentää minimiin riskin siitä, että valtiontukea käytetään oman pääoman ehtoisten instrumenttien haltijoille maksettaviin korvauksiin.

(109)

Vuoden 2012 sitoumusten mukaan ÖVAGin on maksettava vuoden 2017 loppuun mennessä 300 miljoonaa euroa osuuspääomaa takaisin, ja Verbundin on osallistuttava takaisinmaksuun siinä määrin kuin lakisääteiset vähimmäisvaatimukset sen sallivat (23). Sitoumuksen sanamuodosta ilmenee selvästi, että sitoumuksessa on ennemminkin kyse aikomuksen ilmaisemisesta kuin oikeudellisesti sitovasta sitoumuksesta.

(110)

Uusiin sitoumuksiin sisältyy uusi Verbundia sitova sitoumus. Käytännössä Verbund on sitoutunut asettamaan Itävallan käyttöön uuden rahoitusinstrumentin (tuotto-oikeus, Genussrecht), jonka nimellisarvo on vähäinen. Kyseisen instrumentin perusteella Itävallalle jaetaan voitoista riippuvaisia osinkoja, jotka ovat paremmassa etuoikeusasemassa suhteessa kaikkiin muihin hybridi-instrumentteihin tai osinkoihin. Tuotto-oikeuden perusteella maksetaan vuoteen [2020–2025] mennessä yhteensä 300 miljoonaa euroa, josta vähennetään mahdollisesti ÖVAGin likvidaation alaisista varoista saadut maksut.

(111)

Tuotto-oikeutta vastaavat maksuvirrat taataan lisäksi seuraavalla tavalla: Itävalta saa vakuudeksi VBWB:stä 25 prosentin + yhden osakkeen omistusosuuden (määrävähemmistö) sekä oikeuden nimittää puolet kaikista VBWB:n hallintoneuvoston jäsenistä.

(112)

Tuotto-oikeudelle on asetettu seuraavat kumulatiiviset maksurajat: [0–50] milj. euroa vuonna […], [0–100] milj. euroa vuonna […], [0–200] milj. euroa vuonna […] ja 300 milj. euroa vuonna [2020–2025]. Jos jotain näistä rajoista ei noudateta, Itävalta saa realisointioikeuden vakuutena oleviin osakkeisiin, jotka muutoin koko 300 miljoonan euron summan saamisen jälkeen siirtyvät maksutta takaisin Verbundin omistukseen. Jos jotain maksurajoista ei noudateta, Itävalta saa lisäksi [1–15] prosenttia VBWB:n osakkeista ja oikeuden realisoida nämä vakuudet. Lisäksi Verbundin on esitettävä uusi rakenneuudistussuunnitelma, joka Itävallan sitten olisi ilmoitettava komissiolle.

(113)

Komissio on arvioinut tällaisen uuden takaisinmaksujärjestelyn vaikutusta rakenneuudistussuunnitelmaan ja tullut siihen tulokseen, että rakenneuudistussuunnitelma on niin vankka, että maksut voidaan suorittaa suunnitellusti rasittamatta kohtuuttomasti ydinpääoman osuutta. Vuodelle […] asetettu [0–50] miljoonan euron raja on saavutettavissa jopa esitetyssä stressiskenaariossa. Komissio toteaa kuitenkin, että kaikkien yksilöityjen riskipainotettuja omaisuuseriä pienentävien toimenpiteiden (24) samanaikainen toteuttaminen vaikuttaisi negatiivisesti pankin kannattavuuteen, mikä puolestaan voisi vaarantaa takaisinmaksusuunnitelman.

(114)

Komissio katsoo, että tuen takaisinmaksua koskeva uusi sitoumus takaa seuraavista syistä sen, että voimassa oleva tuki säilyy sisämarkkinoille soveltuvana:

(115)

Osingonjakokiellon (26) osalta vuoden 2012 päätöksen liitteessä oleva sitoumus säilyy voimassa muutetussa muodossa. Uuden sitoumuksen mukaan osinkoja voidaan jakaa ulkoisille sijoittajille, jos

(116)

Komissio toteaa, että yhdistelmä, joka muodostuu takaisinmaksuvelvollisuuden ensisijaisuudesta, täydennysmaksusta ja uuden ulkoisen ydinpääoman luomisesta, riittää takaamaan, että tuilla ei makseta korvausta pääomasta ja että kaikki osingot maksetaan yksinomaan ylimääräisistä voitoista.

(117)

Kaiken kaikkiaan komissio katsoo, että uudet sitoumukset takaavat voimassa olevan tuen soveltuvuuden sisämarkkinoille oman rahoitusosuuden ja vastuunjaon osalta.

(118)

Komission on arvioitava, korvaavatko uudet sitoumukset riittävällä tavalla vuoden 2012 sitoumukset ja voivatko ne taata sen, että voimassa oleva tuki Verbundille on edelleen sisämarkkinoille soveltuvaa. Näin ollen on arvioitava, onko tuesta mahdollisesti aiheutuva kilpailun vääristyminen rajoitettu mahdollisimman pieneksi.

(119)

Vuoden 2012 sitoumuksiin sisältyi useita suoraan ÖVAGia koskevia toimenpiteitä kilpailun vääristymisen minimoimiseksi: i) taseen loppusumman ja riskipainotettujen omaisuuserien pienentäminen, ii) ÖVAGin liiketoiminnan rajoittaminen Verbundiin liittyvään liiketoimintaan Verbundin keskusorganisaationa, iii) yritysostokielto, iv) kielto, jonka mukaan ÖVAGin verkkopankkialan tytäryhtiö Live Bank ei saa toimia hintajohtajana, v) kielto vedota mainonnassa valtiontukitoimenpiteiden myöntämiseen ja vi) palkkioita ja riskinhallintaa koskevat toimintasäännöt.

(120)

Tämän päätöksen liitteenä olevat uudet sitoumukset säilyttävät alkuperäisen tasapainon siltä osin kuin on kyse valtiontuen aiheuttaman kilpailun vääristymisen rajoittamisesta. Taseen loppusummaa ja riskipainotettuja omaisuuseriä pienennetään ÖVAGin likvidoinnin yhteydessä, kun taas keskittyminen Verbundin keskusorganisaatiotehtävään tapahtuu siirtämällä nämä tehtävät VBWB:lle. Uusissa sitoumuksissa säilytetään myös kiellot, jotka koskevat hintajohtajuutta, yritysostoja ja mainontaa valtiontuen myöntämisen avulla, sekä muut toimintaa koskevat velvoitteet.

(121)

Hintajohtajuuskiellon vuoksi Live Bank ei saa tarjota asiakkaille parempia korkoehtoja (kaikkien juoksuaikojen osalta) kuin kilpailija, jolla on kolmanneksi parhaat ehdot suorien verkkopankkipalvelujen Itävallan markkinoilla.

(122)

Verbundille on asetettu yritysostokielto, toisin sanoen Verbund ei saa hankkia määräysvaltaan oikeuttavia omistusosuuksia tai vähemmistöosakkuuksia eikä omaisuuseräkokonaisuuksia. Ainoat poikkeukset ovat a) hankinnat, jotka on toteutettava rahoitusvakauden ja/tai Verbundin vakauden säilyttämiseksi tai toimivan kilpailun vuoksi, jos komissio on hyväksynyt ne ennakolta, ja b) hankinnat, jotka kuuluvat pankin tavanomaiseen juoksevaan liiketoimintaan maksuvaikeuksissa olevien asiakkaiden voimassa olevien velvoitteiden hallinnoinnin yhteydessä.

(123)

Verbundia koskee lisäksi mainontakielto, toisin sanoen Verbund ei saa vedota mainonnassa tukitoimenpiteiden myöntämiseen tai siitä aiheutuviin etuihin.

(124)

Muiden toimintaa koskevien velvoitteiden mukaan Verbundin on varmistettava asianmukaiset palkkio- ja riskinhallintajärjestelmät. Verbundin palkkiojärjestelmien on oltava läpinäkyviä ja perustuttava sellaisiin kannustimiin, joilla vältetään kohtuuttomien riskien ottaminen, ja niiden on oltava yrityksen kestävien pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisia. Verbund kehittää edelleen riskinhallintaa ja harjoittaa järkevää ja vakaata liiketoimintaa kestävyyden periaatteen mukaisesti.

(125)

Sen vuoksi komissio katsoo, että uudet sitoumukset rajoittavat asianmukaisesti sitä kilpailunvääristymistä, joka on seurausta voimassa olevasta ÖVAGille myönnetystä tuesta,