10.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 325/1


KOMISSION ASETUS (EU) 2015/2282,

annettu 27 päivänä marraskuuta 2015,

asetuksen (EY) N:o 794/2004 muuttamisesta valtiontuen ilmoituslomakkeiden ja tietolomakkeiden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 (1), ja erityisesti sen 33 artiklan,

on kuullut neuvoa-antavaa valtiontukikomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Valtiontukiuudistusta koskevassa aloitteessa keskitytään määrittämään yhteiset periaatteet, joita komissio soveltaa arvioidessaan kaikkien tukitoimenpiteiden soveltumista sisämarkkinoille. Komissio katsoo, että tukitoimenpide on perussopimuksen mukainen vain, jos se täyttää kriteerit, jotka koskevat tukitoimenpiteen vaikutusta selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen, valtion toteuttamien toimien tarvetta, tarkoituksenmukaisuutta, kannustavaa vaikutusta, suhteellisuutta sekä kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttämistä. Valtiontukea koskevia suuntaviivoja on tarkistettu ja yksinkertaistettu, jotta ne vastaisivat näitä yhteisiä arviointiperusteita. Sen vuoksi komission asetukseen (EY) N:o 794/2004 (2) sisältyviä valtiontuen ilmoituslomakkeita ja tietolomakkeita olisi mukautettava sen varmistamiseksi, että komissio saa kaikki tiedot, joita se tarvitsee tehdessään arviointia uudistettujen valtiontukisääntöjen mukaisesti.

(2)

Tukitoimenpiteiden olisi noudatettava myös avoimuustiedonannossa (3) vahvistettuja avoimuutta koskevia kriteerejä, joiden tavoitteena on edistää sääntöjen noudattamista, vähentää epävarmuutta ja mahdollistaa se, että yritykset voivat tarkastaa, onko kilpailijoille myönnetty tuki laillista. Avoimuus helpottaa myös kansallisten ja alueellisten viranomaisten toteuttamaa täytäntöönpanoa lisäämällä tietoisuutta eri tasoilla myönnetystä tuesta ja varmistaa näin paremman seurannan ja paremmat jatkotoimet kansallisella ja paikallisella tasolla. Tätä tarkoitusta varten tukitoimenpiteistä ilmoittavien jäsenvaltioiden olisi toimitettava niitä koskevien tietojen julkaisemista koskevat merkitykselliset tiedot.

(3)

Kauppaan ja kilpailuun kohdistuvan potentiaalisen vaikutuksen vuoksi jäsenvaltioiden olisi suoritettava arviointi sellaisista tukiohjelmista, joiden talousarvio on suuri tai joihin liittyy uusia ominaispiirteitä, tai kun on odotettavissa merkittäviä markkinoihin, teknologiaan tai sääntelyyn liittyviä muutoksia. Jotta komissio voisi arvioida arviointisuunnitelman, jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle alustava arviointisuunnitelma samaan aikaan kun ne ilmoittavat komissiolle kyseisestä tukiohjelmasta. Tätä tarkoitusta varten asetukseen (EY) N:o 794/2004 olisi lisättävä jäsenvaltioiden käyttöön uusi lomake arviointisuunnitelman tekemistä varten.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 794/2004 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 794/2004 seuraavasti:

1)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta”;

2)

Muutetaan liite I tämän asetuksen liitteen I mukaisesti;

3)

Korvataan liitteet III A ja III B tämän asetuksen liitteen II tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä marraskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EYVL L 248, 24.9.2015, s. 9.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).

(3)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamista laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä koskevista EU:n suuntaviivoista, alueellisia valtiontukia koskevista suuntaviivoista vuosille 2014–2020, elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta, valtiontukea riskirahoitussijoitusten edistämiseksi koskevista suuntaviivoista ja valtiontukea lentoasemille ja lentoyhtiöille koskevista suuntaviivoista annettujen komission tiedonantojen muuttamisesta (EUVL C 198, 27.6.2014, s. 30).


LIITE I

Muutetaan liite I seuraavasti:

1)

Korvataan osa I seuraavasti:

”OSA I

YLEISTIEDOT

1.   Ilmoituslaji

Mitä seuraavista lomakkeella toimitetut tiedot koskevat?

a) ☐

Ennakkoilmoitusta. Tässä tapauksessa ei ehkä ole tarpeen täyttää koko lomaketta tässä vaiheessa vaan riittää, että sovitte komission kanssa, mitkä tiedot ovat tarpeen ehdotetun toimenpiteen alustavaa arviointia varten.

b) ☐

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusta.

c) ☐

Asetuksen (EY) N:o 794/2004 (1) 4 artiklan 2 kohdan mukaista yksinkertaistettua ilmoitusta. Tässä tapauksessa täyttäkää ainoastaan liitteessä II oleva yksinkertaistettu ilmoituslomake.

d) ☐

Toimenpidettä, joka ei ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, mutta josta ilmoitetaan komissiolle oikeusvarmuuden vuoksi.

Jos valitsitte kohdan d, ilmoittakaa alla, miksi ilmoituksen tekevä jäsenvaltio katsoo, ettei toimenpide ole SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Esittäkää toimenpiteestä kattava arviointi seuraavien neljän kriteerin perusteella. Korostakaa erityisesti niitä kriteerejä, joita suunniteltu toimenpide ei mielestänne täytä:

Sisältyykö ilmoitettuun toimenpiteeseen julkisten varojen siirtoa tai onko se valtion toteuttama?

Annnetaanko ilmoitetulla toimenpiteellä etua yrityksille?

Onko toimenpide harkinnanvarainen, ainoastaan joidenkin yritysten saatavilla tai ainoastaan joillakin toimialoilla saatavilla tai sisältyykö siihen alueellisia rajoituksia?

Vaikuttaako toimenpide kilpailuun sisämarkkinoilla tai uhkaako se vääristää unionin sisäistä kauppaa?

2.   Tiedot tuen myöntäjästä

Asianomainen jäsenvaltio:

Asianomaisen jäsenvaltion alue(et) (NUTS 2 -tasolla); ilmoittakaa myös alueen aluetukiluokitus:

Yhteyshenkilö(t):

 

Nimi: …

 

Osoite: …

 

Puhelin: …

 

Sähköposti: …

Tuen myöntävän viranomaisen nimi, osoite (myös internetosoite) ja sähköpostiosoite:

 

Nimi: …

 

Osoite: …

 

Internetosoite: …

 

Sähköposti: …

Yhteyshenkilö pysyvässä edustustossa

 

Nimi: …

 

Puhelin: …

 

Sähköposti: …

Jos haluatte, että komission jäsenvaltiolle lähettämästä virallisesta kirjeenvaihdosta toimitetaan jäljennös myös muille kansallisille viranomaisille, ilmoittakaa kyseisten viranomaisten nimi, osoite (myös internetosoite) ja sähköpostiosoite:

 

Nimi: …

 

Osoite: …

 

Internetosoite: …

 

Sähköposti: …

3.   Tuensaajat

3.1   Tuensaajan/-saajien sijaintipaikka

a) ☐

tukea saamattomalla alueella / saamattomilla alueilla: …

b) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukeen oikeutetulla alueella / oikeutetuilla alueilla (määritelkää alueet NUTS 2 –tasolla): …

c) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukeen oikeutettu alue / oikeutetut alueet (määritelkää alueet NUTS 3 -tasolla tai alhaisemmalla tasolla): …

3.2   Tarvittaessa: hankkeen/hankkeiden sijaintipaikka

a) ☐

tukea saamattomalla alueella / saamattomilla alueilla: …

b) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan nojalla tukeen oikeutetulla alueella / oikeutetuilla alueilla (määritelkää alueet NUTS 2 tasolla): …

c) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukeen oikeutetulla alueella / oikeutetuilla alueillat (määritelkää alueet NUTS 3 -tasolla tai alhaisemmalla tasolla): …

3.3   Toimialat, joihin tukitoimenpide vaikuttaa (eli toimialat, joilla tuensaajat toimivat):

a) ☐

avoin kaikille toimialoille

b) ☐

toimialakohtainen. Tässä tapauksessa täsmentäkää toimialat NACE:n kolminumerotasolla (2): …

3.4   Jos kyseessä on tukiohjelma, täsmentäkää seuraavat:

3.4.1   Tuensaajien tyyppi:

a) ☐

suuret yritykset

b) ☐

pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset)

c) ☐

keskisuuret yritykset

d) ☐

pienet yritykset

e) ☐

mikroyritykset

3.4.2   Tuensaajien arvioitu määrä:

a) ☐

alle 10

b) ☐

11–50

c) ☐

51–100

d) ☐

101–500

e) ☐

501–1 000

f) ☐

yli 1 000

3.5   Jos on kyse yksittäisestä tuesta, joka myönnetään joko tukiohjelman perusteella tai tapauskohtaisena tukena, täsmentäkää seuraavat:

3.5.1   Tuensaajan/-saajien nimi:

3.5.2   Tuensaajan/-saajien tyyppi:

pk-yritys

Työntekijöiden lukumäärä:

Vuotuinen liikevaihto (kansallisessa valuutassa kokonaislukuna, edelliseltä tilikaudelta):

Taseen loppusumma (kansallisessa valuutassa kokonaislukuna, edelliseltä tilikaudelta):

Sidosyritysten tai omistusyhteysyritysten olemassaolo (liittäkää mukaan pk-yrityksiä koskevan komission suosituksen (3) 3 artiklan 5 kohdan mukainen ilmoitus siitä, että tuensaajayritys on joko itsenäinen yritys, sidosyritys tai omistusyhteysyritys (4)):

suuri yritys

3.6   Onko tuensaaja vaikeuksissa oleva yritys (5)?

☐ kyllä

☐ ei

3.7   Vireillä olevat perintämääräykset

3.7.1   Jos kyseessä on yksittäinen tuki:

Jäsenvaltion viranomaiset sitoutuvat lykkäämään ilmoitetun tuen myöntämistä ja/tai maksamista, jos tuensaajalla on vielä käytettävissään aikaisempi sääntöjenvastainen tuki, joka on määritelty sisämarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (joko yksittäisenä tukena tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi todetun tukiohjelman perusteella myönnettynä tukena), kunnes kyseinen tuensaaja on maksanut takaisin tai maksanut suljetulle tilille koko sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen sekä siitä perittävän takaisinperintäkoron.

☐ kyllä

☐ ei

Viitatkaa tätä asiaa koskevaan kansalliseen oikeusperustaan:

3.7.2   Jos kyseessä on tukiohjelma:

Jäsenvaltion viranomaiset sitoutuvat lykkäämään tuen myöntämistä ja/tai maksamista ilmoitetun tukiohjelman perusteella yhdellekään yritykselle, joka on saanut aikaisemmin sääntöjenvastaista tukea, joka on määritelty sisämarkkinoille soveltumattomaksi komission päätöksellä (joko yksittäisenä tukena tai sisämarkkinoille soveltumattomaksi todetun tukiohjelman perusteella myönnettynä tukena), kunnes kyseinen yritys on maksanut takaisin tai maksanut suljetulle tilille koko sääntöjenvastaisen ja sisämarkkinoille soveltumattoman tuen sekä siitä perittävän takaisinperintäkoron.

☐ kyllä

☐ ei

Viitatkaa tätä asiaa koskevaan kansalliseen oikeusperustaan:

4.   Kansallinen oikeusperusta

4.1   Esittäkää tukitoimenpiteen kansallinen oikeusperusta, myös täytäntöönpanosäännökset ja niiden lähteet:

Kansallinen oikeusperusta: …

Täytäntöönpanosäännökset (tarvittaessa):

Viitteet (tarvittaessa):

4.2   Liittäkää tähän ilmoitukseen yksi seuraavista:

a) ☐

jäljennös aiheellisista otteista oikeusperustan lopullisista teksteistä (ja oikeusperustan suora internetosoite, jos sellainen on olemassa)

b) ☐

jäljennös aiheellisista otteista oikeusperustan luonnosteksteistä (ja suora internetosoite, jos sellainen on olemassa)

4.3   Jos kyseessä on lopullinen teksti, sisältääkö se täytäntöönpanoa lykkäävän lausekkeen, jonka mukaan tuki voidaan myöntää vasta komission hyväksyttyä sen?

Kyllä

Ei: sisältyikö luonnostekstiin tällainen lauseke?

Kyllä

Ei: miksi oikeusperustan tekstiin ei sisällytetty tällaista lauseketta?

4.4   Jos oikeusperustan teksti sisältää täytäntöönpanoa lykkäävän lausekkeen, ilmoittakaa, tuleeko tuen myöntämispäivä olemaan:

komission antaman hyväksynnän päivä

päivä, jona kansalliset viranomaiset sitoutuivat myöntämään tuen, jos komissio hyväksyy sen

5.   Tiedot tuesta, tavoitteesta ja kestosta

5.1   Tukitoimenpiteen nimike (tai yksittäisen tuen tuensaajan nimi):

5.2   Lyhyt kuvaus tuen tavoitteesta

5.3   Koskeeko toimenpide Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahasto) (6) hankkeen kansallista osarahoitusta?

Ei

Kyllä: liittäkää ilmoituslomakkeeseen Euroopan investointipankin hakulomake

5.4   Tukilaji

5.4.1   Koskeeko ilmoitus tukiohjelmaa?

Ei

Kyllä: muutetaanko ohjelmalla voimassa olevaa tukiohjelmaa?

Ei

Kyllä: täyttyvätkö asetuksen (EY) N:o 794/2004 4 artiklan 2 kohdan mukaisen yksinkertaistetun ilmoitusmenettelyn edellytykset?

Kyllä: täyttäkää yksinkertaistettu ilmoituslomake (ks. liite II).

Ei: täyttäkää tämä lomake loppuun, ja ilmoittakaa onko nyt muutettavasta alkuperäisestä ohjelmasta ilmoitettu komissiolle.

Kyllä: tarkentakaa:

Tuen numero (7): …

Päivämäärä, jona komissio hyväksyi ohjelman (komission kirjeen viitenumero), tai poikkeuksen numero: …/…/…;

Alkuperäisen ohjelman kesto: …

Mitä alkuperäisen ohjelman ehtoja muutetaan ja miksi? …

Ei: milloin ohjelma pantiin täytäntöön:

5.4.2   Koskeeko ilmoitus yksittäistä tukea (8)?

Ei

Kyllä: valitkaa sopiva vaihtoehto:

hyväksyttyyn / ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvaan ohjelmaan perustuva tuki, josta on ilmoitettava erikseen. Viitatkaa hyväksyttyyn tai ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvaan ohjelmaan:

 

Nimike: …

 

Tuen numero (7): …

 

Komission lähettämän hyväksymiskirjeen päivämäärä (tarvittaessa): …

yksittäinen tuki, joka ei perustu mihinkään ohjelmaan

5.4.3   Onko rahoitusjärjestelmä olennainen osa tukitoimenpidettä (esimerkiksi soveltamalla veronluonteisia maksuja, joilla kerätään tarvittavat varat tuen myöntämiseksi)?

Ei

Kyllä: jos vastasitte myöntävästi, myös rahoitusjärjestelmästä on ilmoitettava.

5.5   Kesto

☐   Ohjelma

Ilmoittakaa suunniteltu päivämäärä, johon saakka yksittäistä tukea voidaan myöntää ohjelman perusteella. Jos ohjelma kestää yli kuusi vuotta, esittäkää syyt siihen, miksi näin pitkä ajanjakso on tarpeen tukiohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

☐   Yksittäinen tuki

Suunniteltu tuen myöntämispäivämäärä (9): …

Jos tuki maksetaan erissä, ilmoittakaa kunkin erän suunniteltu päivämäärä: …

6.   Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille

Yhteiset arviointiperiaatteet

(alajaksoja 6.2–6.7 ei sovelleta maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyaloille myönnettävään tukeen  (10) )

6.1   Tuella edistettävä yhteisen edun mukainen ensisijainen tavoite ja tarvittaessa toissijainen tavoite / toissijaiset tavoitteet:

 

Ensisijainen tavoite

(Rasti vain yhteen ruutuun)

Toissijainen tavoite  (11)

Maatalous; metsätalous; maaseutu

Laajakaistainfrastruktuurit

Sulkemistuki

Luonnonmullistusten tai poikkeuksellisten tapahtumien aiheuttaman tuhon korvaaminen

Kulttuuri

Epäedullisessa asemassa olevien ja/tai alentuneesti työkykyisten työn-tekijöiden hyväksi myönnettävä tuki

Energiainfrastruktuurit

Energiatehokkuus

Ympäristönsuojelu

Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen edistäminen

Kalastus ja vesiviljely

Kulttuuriperinnön säilyttäminen

Viennin tai kansainvälistymisen edistäminen

Aluekehitys (mukaan lukien alueellinen yhteistyö)

Vakavien taloushäiriöiden korjaaminen

Uusiutuva energia

Vaikeuksissa olevien yritysten pelastaminen

Tutkimus, kehitys ja innovointi

Vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistus

Riskirahoitus

Alakohtainen kehittäminen

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut

Pk-yritykset

Sosiaalinen tuki yksittäisille kuluttajille

Urheiluinfrastruktuurit ja monikäyttöiset vapaa-ajan infrastruktuurit

Koulutus

Lentoasemainfrastruktuuri tai -laitteet

Lentoaseman toiminnan harjoittaminen

Lentoyhtiöille uusien reittien kehittämiseen myönnettävä käynnistystuki

Kuljetusten koordinointi

6.2   Selittäkää valtion tukitoimenpiteiden tarve. Huomatkaa, että tuki on kohdennettava tilanteeseen, jossa tuella saadaan aikaan sellainen merkittävä vaikutus, johon ei päästä markkinoiden omin toimin, esimerkiksi korjaamalla tarkoin määritelty markkinoiden toimintapuute.

6.3   Selittäkää, miksi tuki on tarkoituksenmukainen väline 6.1 kohdassa määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi. Huomatkaa, että tukea ei voida katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos sama myönteinen vaikutus voidaan saavuttaa vähemmän kilpailua vääristävillä toimenpiteillä.

6.4   Ilmoittakaa, onko tuella kannustava vaikutus (toisin sanoen tuki muuttaa yrityksen toimintatapaa niin, että se harjoittaa sellaisia ylimääräisiä toimintoja, joita se ei harjoittaisi ilman tukea tai harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla).

☐ kyllä

☐ ei

Ilmoittakaa, ovatko ennen tukihakemuksen tekemistä aloitetut toiminnot tukikelpoisia?

☐ kyllä

☐ ei

Jos ne ovat tukikelpoisia, selittäkää, kuinka kannustavaa vaikutusta koskeva vaatimus täytetään.

6.5   Selittäkää, miksi myönnetty tuki on oikeasuhteista siinä mielessä, että sen määrä on rajattu vähimmäismäärään, joka tarvitaan investoinnin tai toiminnon toteuttamiseksi.

6.6   Ilmoittakaa tuen mahdolliset kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kauppaan ja täsmentäkää, missä määrin ne jäävät myönteisiä vaikutuksia pienemmiksi.

6.7   Julkaistaanko seuraavat tiedot yhdellä kansallisella tai alueellisella verkkosivustolla kuten avoimuustiedonannossa (12) edellytetään: hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen koko teksti tai linkki siihen; tuen myöntävän viranomaisen /myöntävien viranomaisten nimi; yksittäiset tuensaajat, tukiväline (13) ja kullekin tuensaajalle myönnetyn tuen määrä; tuen tavoite, myöntämispäivä, yritystyyppi (esim. pk-yritys, suuryritys); komission tukitoimenpiteelle antama viitenumero; alue, jolla tuensaaja sijaitsee (NUTS 2 -tasolla) ja tuensaajan /tuensaajien pääasiallinen toimiala (NACE:n kolminumerotasolla) (14)?

☐ kyllä

☐ ei

6.7.1   Ilmoittakaa sen verkkosivuston/niiden verkkosivustojen osoite/ osoitteet, jolla tiedot julkaistaan:

6.7.2   Ilmoittakaa tarvittaessa sen keskitetyn verkkosivuston osoite/osoitteet, jolle haetaan tietoja alueellisilta verkkosivustoilta:

6.7.3   Jos 6.7.2 kohdassa mainittujen verkkosivustojen osoitteet eivät ole tiedossa ilmoituksen jättämisajankohtana, jäsenvaltion on sitouduttava ilmoittamaan komissiolle, kun verkkosivustot on luotu ja niiden osoitteet ovat tiedossa.

7.   Tukiväline, tuen määrä, tuki-intensiteetti ja rahoituskeinot

7.1   Tukiväline ja tuen määrä

Ilmoittakaa tukimuoto ja tuensaajille annetun tuen määrä (15) (tarvittaessa kunkin toimenpiteen osalta):

Tukiväline

Tuen määrä tai talousarvio (16)

Yhteensä

Vuodessa

☐   Avustukset (tai vaikutukseltaan samanlainen/samanlaiset)

a) ☐

Suora avustus

b) ☐

Korkotuki

c) ☐

Velkojen kuoletukset

 

 

☐   Lainat (tai vaikutukseltaan samanlainen/samanlaiset)

a) ☐

Edullinen laina (myös yksityiskohtaiset tiedot lainan vakuuksista ja sen kestosta)

b) ☐

Takaisinmaksettavat ennakot

c) ☐

Verolykkäys

 

 

☐   Takaus

Antakaa tarvittaessa viite komission päätökseen bruttoavustusekvivalentin laskentamenetelmän hyväksymisestä ja tiedot takauksen kattamasta lainasta tai muusta rahoitustapahtumasta, vaaditusta vakuudesta ja perittävästä palkkiosta, kestosta jne.

 

 

Jokin oman pääoman ehtoisen tai luonteisen rahoituksen muoto

 

 

☐   Veroetuus tai verovapautus

a) ☐

Verohuojennus

b) ☐

Veropohjan alennus

c) ☐

Veroprosentin pienennys

d) ☐

Sosiaaliturvamaksujen alennus

e) ☐

Muu (täsmennettävä)…

 

 

Muu (täsmennettävä)

……

Ilmoittakaa, mitä edellä mainituista välineistä se suurin piirtein vastaisi vaikutuksiltaan.

……

 

 

Ilmoittakaa takausten osalta takauksen kohteena olevien lainojen enimmäismäärä: …

Ilmoittakaa lainojen osalta myönnetyn lainan enimmäis(nimellis)määrä: …

7.2   Tukivälineen kuvaus

Kunkin 7.1 kohdassa olevasta luettelosta valitun tukivälineen osalta on kuvailtava tuen soveltamisedellytyksiä (kuten verokohtelua, myönnetäänkö tuki automaattisesti, kun tietyt objektiiviset kriteerit täyttyvät, vai käyttävätkö myöntävät viranomaiset harkintavaltaa):

7.3   Rahoituslähde

7.3.1   Kuinka tuki rahoitetaan:

a) ☐

Valtion/alueen/kunnan yleinen talousarvio

b) ☐

Veroluonteiset maksut tai verot, jotka maksetaan tuensaajalle. Esittäkää kaikki tiedot maksuista sekä tuotteista/toiminnoista, joista ne peritään (täsmentäkää erityisesti, peritäänkö maksuja muista jäsenvaltioista tuoduista tuotteista). Liittäkää tarvittaessa mukaan jäljennös rahoituksen oikeusperustasta.

c) ☐

Kertyneet ylijäämät

d) ☐

Julkiset yritykset

e) ☐

Yhteisrahoitus rakennerahastosta

f) ☐

Muu (täsmennettävä)

7.3.2   Hyväksytäänkö talousarvio vuosittain?

Kyllä

Ei. Täsmentäkää, minkä ajanjakson se kattaa: …

7.3.3   Jos ilmoitus koskee muutoksia voimassa olevaan tukiohjelmaan, esittäkää ilmoitettujen muutosten talousarviovaikutukset kunkin tukivälineen osalta ohjelman vaikutus:

kokonaistalousarvioon …

vuotuiseen talousarvioon (17)

7.4   Kasautuminen

Voiko tuki kasautua muista paikallisista, alueellisista tai kansallisista ohjelmista (18) samojen tukikelpoisten kustannusten kattamiseksi myönnettävän tuen tai vähämerkityksisen tuen (19) kanssa?

Kyllä. Ilmoittakaa mahdollisuuksien mukaan tuen nimike, tarkoitus ja tavoite.

Selittäkää, millaisia mekanismeja on otettu käyttöön sen varmistamiseksi, että kasautumista koskevia sääntöjä noudatetaan?

Ei

8.   Arviointi

8.1   Onko ohjelmasta tarkoitus tehdä arviointi (20)?

Ei

Jos ohjelmasta ei ole tarkoitus tehdä arviointia, miksi arvioinnin kriteerit eivät mielestänne täyty?

Kyllä

Minkä kriteerien perusteella ohjelmasta on tarkoitus tehdä jälkiarviointi:

a) ☐

ohjelma, jonka talousarvio on suuri;

b) ☐

ohjelma, joka sisältää uusia ominaisuuksia;

c) ☐

ohjelma, jonka yhteydessä on odotettavissa merkittäviä markkinoihin, teknologiaan tai sääntelyyn liittyviä muutoksia;

d) ☐

ohjelma, josta on tarkoitus tehdä arviointi, vaikka muut tässä kohdassa mainitut kriteerit eivät täyty.

Jos jokin tässä kohdassa mainituista kriteereistä täyttyy, ilmoittakaa arviointiajanjakso ja täyttäkää lisätietolomake arviointisuunnitelman ilmoittamista varten (liite 1, osa III.8) (21).

8.2   Ilmoittakaa, onko samankaltaisista ohjelmista jo tehty jälkiarviointeja (antaen tarvittaessa viitetiedot ja linkki asiaa koskevalle internet-sivustolle).

9.   Raportointi ja seuranta

Jotta komissio voisi seurata tukiohjelmia ja yksittäistä tukea, ilmoituksen tekevät jäsenvaltiot sitoutuvat:

toimittamaan komissiolle vuosittain neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 (22) 26 artiklassa säädetyt kertomukset.

säilyttämään vähintään kymmenen vuoden ajan myönnetyistä tuista (yksittäinen tuki ja ohjelman perusteella myönnetty tuki) yksityiskohtaista asiakirja-aineistoa, johon sisältyvät kaikki tarvittavat tiedot ja todistusasiakirjat, joiden perusteella voidaan vahvistaa kaikkien sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten täyttyminen, ja toimittamaan aineiston kirjallisesta pyynnöstä komissiolle 20 työpäivän kuluessa tai pyynnössä vahvistetussa pitemmässä määräajassa.

Verotukiohjelmien tapauksessa:

Kun on kyse ohjelmista, joiden perusteella verotukea myönnetään automaattisesti tuensaajien veroilmoitusten perusteella ja joissa ei ennakolta valvota kaikkien sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevien edellytysten täyttymistä kunkin tuensaajan osalta, jäsenvaltio sitoutuu ottamaan käyttöön tarkoituksenmukaisen valvontajärjestelmän, jolla se säännöllisesti varmistaa (esimerkiksi kerran verovuoden aikana), vähintään jälkikäteen ja otannan perusteella, että kaikki sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat edellytykset täyttyvät, ja määräämään seuraamuksia petostapauksissa. Jotta komissio voisi seurata verotukiohjelmia, ilmoituksen tekevä jäsenvaltio sitoutuu säilyttämään valvontatoimista yksityiskohtaista asiakirja-aineistoa vähintään kymmenen vuoden ajan valvontatoimien toteuttamispäivästä ja toimittamaan aineiston kirjallisesta pyynnöstä komissiolle 20 työpäivän kuluessa tai pyynnössä vahvistetussa pitemmässä määräajassa.

10.   Luottamuksellisuus

Sisältääkö ilmoitus luottamuksellisia tietoja (23), joita ei saa paljastaa kolmansille osapuolille?

Kyllä. Selittäkää, mitkä osat ovat luottamuksellisia ja perustelkaa luottamuksellisuus.

Ei

11.   Muita tietoja

Esittäkää tarvittaessa kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa tukea.

12.   Ilmoitukseen liitetyt asiakirjat

Luetelkaa kaikki ilmoitukseen liitetyt asiakirjat ja toimittakaa kyseisistä asiakirjoista paperijäljennökset tai esittäkää niiden suorat internetosoitteet.

13.   Julistus

Vakuutan, että tässä lomakkeessa, sen liitteissä ja siihen liitetyissä asiakirjoissa esitetyt tiedot ovat parhaan tietämykseni mukaan oikeat ja täydelliset.

Allekirjoituspäivä ja -paikka …

Allekirjoitus …

Allekirjoittajan nimi ja asema …

14.   Lisätietolomake

14.1   Valitkaa yleisessä ilmoituslomakkeessa antamienne tietojen perusteella täytettävä lisätietolomake:

a) ☐

Lisätietolomake – Aluetuki

1. ☐

investointituki

2. ☐

toimintatuki

3. ☐

yksittäinen tuki

b) ☐

Lisätietolomake – Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuki

c) ☐

Lisätietolomake – Tuki vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen

1. ☐

pelastamistuki

2. ☐

rakenneuudistustuki

3. ☐

tukiohjelmat

d) ☐

Lisätietolomake – Tuki audiovisuaaliselle tuotannolle

e) ☐

Lisätietolomake – Tuki laajakaistalle

f) ☐

Lisätietolomake – Ympäristönsuojelu- ja energiatuki

g) ☐

Lisätietolomake – Riskirahoitustuki

h) ☐

Lisätietolomake – Tuki liikennealalle

1. ☐

investointituki lentoasemille

2. ☐

toimintatuki lentoasemille

3. ☐

lentoyhtiöille toiminnan aloittamiseen myönnettävä tuki

4. ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu sosiaalinen tuki

5. ☐

tuki meriliikenteelle

i) ☐

Lisätietolomake – Arviointisuunnitelman ilmoittaminen

j) ☐

Lisätietolomake – Tuki maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla

k) ☐

Lisätietolomake – Tuki kalastus- ja vesiviljelyalalla

14.2   Jos tuki ei kuulu minkään lisätietolomakkeen piiriin, valitkaa SEUT-sopimuksen asiaa koskeva määräys, suuntaviivat tai muu valtiontukeen sovellettava teksti:

a) ☐

lyhytaikainen vientiluotto (24)

b) ☐

päästökauppajärjestelmä (25)

c) ☐

pankkitiedonanto (26)

d) ☐

tiedonanto Euroopan yhteistä etua koskevista tärkeistä hankkeista (27)

e) ☐

yleisiin taloudelliseen tarkoituksiin liittyvät palvelut (SEUT- sopimuksen 106 artiklan 2 kohta) (28)

f) ☐

SEUT-sopimuksen 93 artikla

g) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohta

h) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohta

i) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohta

j) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohta

k) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta

l) ☐

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohta

m) ☐

Muu(t) (täsmennettävä)

Perustelkaa tässä kohdassa valittuun luokkaan kuuluvan tuen soveltuvuus sisämarkkinoille:

Käytännön syistä on suositeltavaa, että numeroitte liitteinä toimittamanne asiakirjat ja viittaatte näihin asiakirjanumeroihin lisätietolomakkeiden asianomaisissa jaksoissa.

2)

Korvataan osat III.1, III.2, III.3, III.4, III.5, III.6, III.7, III.8, III.9, III.10 ja III.11 seuraavasti:

”OSA III

LISÄTIETOLOMAKKEET

OSA III.1.A

Lisätietolomake – Yksittäinen alueellinen investointituki

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa yksittäisestä investointituesta, johon sovelletaan alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivoja vuosille 2014–2020  (29) (’aluetukisuuntaviivat’). Jos yksittäiseen tukitoimenpiteeseen liittyy useita tuensaajia, asiaankuuluvat tiedot on toimitettava niistä kustakin.

1.   Soveltamisala

1.1   Syyt toimenpiteestä ilmoittamiseen:

a) ☐

Ilmoitus koskee yksittäistä tukea, joka myönnetään ohjelman perusteella, ja kaikista lähteistä saadun tuen määrä ylittää ilmoituskynnysarvon. Ilmoittakaa kyseisten hyväksyttyjen tai ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvien tukiohjelmien viitenumerot.

b) ☐

Ilmoitus koskee ohjelman ulkopuolella myönnettävää yksittäistä tukea (tapauskohtainen tuki).

c) ☐

Ilmoitus koskee tukea tuensaajalle, joka on lopettanut saman tai samankaltaisen toiminnan (30) ETA:ssa kahden tuen hakemispäivää edeltävän vuoden aikana tai jolla on tuen hakemisajankohtana aikomus lopettaa tällainen toiminta kahden vuoden kuluessa siitä, kun tuettava investointi on saatu päätökseen.

d) ☐

Ilmoitus koskee suuren yrityksen investointia c-alueella sijaitsevan laitoksen monipuolistamiseen uusien tuotteiden tuotantoa ja/tai uusia prosessi-innovaatioita varten. Huomatkaa, että a-alueet ja c-alueet on määritelty aluetukikartan mukaisesti.

e) ☐

Muu. Tarkentakaa:

1.2   Ilmoitetun tukitoimenpiteen soveltamisala

1.2.1   Vahvistakaa, että tuensaaja ei ole vaikeuksissa oleva yritys (31).

1.2.2   Jos toimenpide kattaa investointituen laajakaistaverkoille, selittäkää, miten tuen myöntävä viranomainen varmistaa, että seuraavia ehtoja noudatetaan, ja viitatkaa oikeusperustan ja/tai liiteasiakirjojen asiaa koskeviin säännöksiin:

tukea myönnetään vain alueille, joilla ei ole samantyyppistä (joko peruslaajakaista tai seuraavan sukupolven liityntä--) verkkoa ja joilla sellaista ei todennäköisesti kehitetä lähitulevaisuudessa

tuettu verkko-operaattori tarjoaa tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin aktiivisia ja passiivisia tukkuliittymiä, joihin sisältyy mahdollisuus tosiasiallisesti ja täysin eriytettyihin tilaajayhteyksiin

tuki on myönnetty tai myönnetään tarjouskilpailumenettelyn perusteella valtiontukisääntöjen soveltamista laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä koskevien EU:n suuntaviivojen (32) 78 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti.

1.2.3   Jos toimenpide kattaa tuen tutkimusinfrastruktuureille (33), vahvistakaa, että tuen edellytyksenä on avoimen ja syrjimättömän pääsyn antaminen kyseiseen infrastruktuuriin, ja esittäkää asiakirjoja tämän tueksi ja/tai viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin osiin (aluetukisuuntaviivojen 13 kohta).

1.2.4   Toimittakaa jäljennös hakulomakkeesta ja tuen myöntämistä koskevasta sopimuksesta (sen luonnoksesta).

2.   Lisätietoja tuensaajasta, investointihankkeesta ja tuesta

2.1   Tuensaaja

2.1.1   Tuensaaja/tuensaajat:

2.1.2   Jos tuensaaja on eri oikeushenkilö kuin yritys, joka rahoittaa hanketta tai joka on tuen todellinen edunsaaja, miten ne eroavat toisistaan?

2.1.3   Antakaa selkeä kuvaus tuensaajan, yritysryhmän, johon se kuuluu, ja muiden osakkuusyritysten (myös yhteisyritysten) suhteesta.

2.2   Investointihanke

2.2.1   Ilmoittakaa seuraavat tiedot ilmoitetusta investointihankkeesta:

Tuen hakemispäivä:

 

Investointihankkeeseen liittyvien töiden (suunniteltu) alkamispäivä:

 

Tuotannon suunniteltu aloituspäivä:

 

Suunniteltu päivä, jona täysi tuotantokapasiteetti saavutetaan:

 

Investointihankkeen suunniteltu päättymispäivä:

 

2.2.2   Jos ilmoitus koskee investointia ’a-alueella’ tai yhden tai useamman pk-yrityksen (34) investointia ’c-alueella’ (aluetukisuuntaviivojen 34 kohta), ilmoittakaa ilmoituksen kohteena olevan alkuinvestoinnin luokka/luokat (aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan h alakohta):

a) ☐

uuden laitoksen perustaminen

b) ☐

olemassa olevan laitoksen kapasiteetin lisääminen

c) ☐

laitoksen tuotannon monipuolistaminen sellaisiin tuotteisiin, joita laitos ei ole aikaisemmin tuottanut

d) ☐

olemassa olevan laitoksen tuotantoprosessin perusteellinen muuttaminen

e) ☐

laitokseen suoraan liittyvän omaisuuden hankinta, jos laitos on suljettu tai se olisi suljettu, jos sitä ei olisi ostettu, ja jos ostaja on myyjästä riippumaton sijoittaja (35).

2.2.3   Jos ilmoitus koskee suuren yrityksen investointia ’c-alueella’, täsmentäkää ilmoituksen kohteena olevan alkuinvestoinnin luokka tai luokat (aluetukisuuntaviivojen 15 kohta ja 20 kohdan i alakohta):

a) ☐

uuden laitoksen perustaminen

b) ☐

laitoksen tuotannon monipuolistaminen, kunhan uusi toiminta ei ole samaa tai samankaltaista (36) kuin kyseisessä laitoksessa on aikaisemmin harjoitettu

c) ☐

olemassa olevan laitoksen tuotannon monipuolistaminen uusiin tuotteisiin

d) ☐

uusi prosessi-innovaatio olemassa olevassa laitoksessa

e) ☐

sellaisen laitoksen omaisuuden hankinta, joka on suljettu tai olisi suljettu, jos sitä ei olisi ostettu, ja jos ostaja on myyjästä riippumaton sijoittaja, kunhan hankittua omaisuutta käyttämällä harjoitettava uusi toiminta ei ole samaa tai samankaltaista kuin ennen hankintaa kyseisessä laitoksessa harjoitettu toiminta.

2.2.4   Kuvailkaa investointihanketta lyhyesti ja selittäkää, miten hanke kuuluu yhteen tai useampaan edellä mainittuun alkuinvestointiluokkaan:

2.3   Investointikustannusten perusteella lasketut tukikelpoiset kustannukset

2.3.1   Ilmoittakaa seuraavat tiedot kaikista tukikelpoisista investointikustannuksista (sekä nimellisarvo että diskontattu arvo):

 

Tukikelpoiset kustannukset yhteensä (nimellisarvo) (37)

Tukikelpoiset kustannukset yhteensä (diskontattu arvo) (37)

Alustavista selvityksistä ja neuvontapalveluista aiheutuvat investointiin liittyvät kustannukset (ainoastaan pk-yritykset)

 

 

Maapohja

 

 

Rakennukset

 

 

Laitokset/koneet/laitteet (38)

 

 

Aineettomat hyödykkeet

 

 

Tukikelpoiset kokonaiskustannukset

 

 

2.3.2   Vahvistakaa, että hankitut omaisuuserät ovat uusia (aluetukisuuntaviivojen 94 kohta) (39).

☐ kyllä

☐ ei

2.3.3   Esittäkää näyttöä siitä, että pk-yritysten tapauksessa enintään 50 prosenttia investointiin liittyvistä alustavista selvityksistä ja neuvontapalveluista aiheutuvista kustannuksista sisältyy tukikelpoisiin kustannuksiin (aluetukisuuntaviivojen 95 kohta).

2.3.4   Esittäkää näyttöä siitä, että tuotantoprosessin perusteelliseen muuttamiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoiset kustannukset ovat suuremmat kuin poistot, jotka on tehty uudistettavaan toimintaan liittyvästä omaisuudesta kolmen edeltävän verovuoden aikana (aluetukisuuntaviivojen 96 kohta).

2.3.5   Viitatkaa oikeusperustaan tai selostakaa, miten varmistetaan, että olemassa olevan laitoksen tuotannon monipuolistamiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoiset kustannukset ovat vähintään 200 prosenttia suuremmat kuin uudelleen käytettävän omaisuuden kirjanpitoarvo töiden alkamista edeltävänä verovuonna (aluetukisuuntaviivojen 97 kohta). Esittäkää tarvittaessa asiakirjat, jotka sisältävät asiaa koskevat kvantitatiiviset tiedot.

2.3.6   Kun on kyse aineellisen omaisuuden vuokraamisesta, viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan seuraavia edellytyksiä noudatetaan (aluetukisuuntaviivojen 98 kohta), tai selostakaa, kuinka edellytysten noudattaminen taataan muulla tavoin.

Maa-alueisiin ja rakennuksiin liittyvän vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään viisi vuotta investoinnin arvioidun valmistumisajankohdan jälkeen, jos kyseessä on suuri yritys, ja kolme vuotta, jos kyseessä on pk-yritys.

Laitoksen tai koneiden vuokrasopimus on tehtävä rahoitusleasingin muodossa ja siihen on sisällyttävä velvoite, jonka mukaan tuensaajan on ostettava kyseinen omaisuuserä vuokrasopimuksen päätyttyä.

2.3.7   Aluetukisuuntaviivojen 99 kohdassa määrätään, että ’Laitoksen hankinnan yhteydessä olisi otettava huomioon ainoastaan kustannukset, jotka aiheutuvat omaisuuserien ostamisesta ostajasta riippumattomilta kolmansilta. Kauppa on toteutettava markkinaehdoin. Kun tukea on myönnetty omaisuuserien hankintaan, ennen kuin ne on ostettu, kyseisten omaisuuserien kustannukset on vähennettävä laitoksen hankintaan liittyvistä tukikelpoisista kustannuksista. Jos laitoksen hankintaan liittyy tukikelpoinen lisäinvestointi, tämän investoinnin tukikelpoiset kustannukset olisi lisättävä laitoksen omaisuuserien ostosta aiheutuviin kustannuksiin’.

Jos merkityksellistä ilmoitetun tapauksen kannalta, selittäkää, miten näitä edellytyksiä on noudatettu, ja esittäkää asianmukaiset asiakirjat.

2.3.8   Jos investointihankkeen tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyy aineettomia omaisuuseriä, selittäkää, miten varmistetaan, että aluetukisuuntaviivojen 101–102 kohdassa (40) vahvistettuja edellytyksiä noudatetaan. Viitatkaa tällaisessa tapauksessa täsmällisesti oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen.

2.4   Palkkakustannusten perusteella lasketut tukikelpoiset kustannukset

Ilmoittakaa:

miten palkkakustannusten perusteella lasketut tukikelpoiset kustannukset on määritetty (aluetukisuuntaviivojen 103 kohta);

miten luotujen työpaikkojen määrä on laskettu (aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan k alakohta);

miten palvelukseen otettujen henkilöiden palkkakustannukset on määritetty (aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan z alakohta); ja

esittäkää merkitykselliset laskelmat ja lukuja tukevat asiakirjat.

2.5   Diskontattujen tukikelpoisten kustannusten ja tuen määrän laskeminen

2.5.1   Ilmoittakaa tässä kohdassa olevassa taulukossa tiedot tukikelpoisista kustannuksista eri tukikelpoisten kustannusten luokissa, jotka on katettava investointihankkeen koko keston aikana:

 

Nimellisarvo/diskontattu arvo

N–0 (41)

N+1 (41)

N+2 (41)

N+3 (41)

N+X (41)

Yhteensä (41)

Alustavat selvitykset jne. (vain pk-yritykset)

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Maapohja

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Rakennukset

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Laitokset/koneet/laitteet (42)

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Aineettomat hyödykkeet

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Palkkakustan-nukset

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Muu (täsmennettävä)

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Ilmoittakaa päivä, jolle määrät diskontattiin, sekä käytetty diskonttokorko (43):

2.5.2   Ilmoittakaa tässä kohdassa olevassa taulukossa tukimuodon mukaan jaoteltuna tiedot ilmoitetusta tuesta, joka on myönnetty (myönnetään) investointihankkeeseen:

 

Nimellisarvo/diskontattu arvo

N–0 (44)

N+1 (44)

N+2 (44)

N+3 (44)

N+X (44)

Yhteensä (44)

Avustukset

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Halpakorkoinen laina

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Takaus

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Veronalennus

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

Nimellisarvo

 

 

 

 

 

 

Diskontattu arvo

 

 

 

 

 

 

Ilmoittakaa päivä, jolle määrät diskontattiin, sekä käytetty diskonttokorko:

Ilmoittakaa kunkin 2.5.2 kohdassa olevassa taulukossa mainitun tukimuodon osalta, miten avustusekvivalentti lasketaan:

Halpakorkoinen laina:

Takaus:

Veronalennus:

Muut:

2.5.3   Ilmoittakaa, onko joitakin hankkeelle myönnettäviä tukitoimenpiteitä vielä määrittelemättä, ja selittäkää, miten tuen myöntävä viranomainen varmistaa, että sovellettavaa tuen enimmäisintensiteettiä noudatetaan (aluetukisuuntaviivojen 82 ja 83 kohta):

2.5.4   Saako hanke osarahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista? Jos vastaus on kyllä, minkä toimenpideohjelman nojalla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitusta saadaan? Ilmoittakaa myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoista saatavan rahoituksen määrä.

2.5.5   Jos tuensaaja (konsernitasolla) on saanut tukea yhteen (tai useampaan) alkuinvestointiin, joka on käynnistetty samalla NUTS 3 -alueella kolmen vuoden sisällä ilmoitettuun investointihankkeeseen liittyvien töiden aloittamisesta (aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan t alakohta), esittäkää yksityiskohtaiset tiedot tukitoimenpiteistä kunkin aikaisemmin tuetun alkuinvestoinnin osalta (mukaan lukien lyhyt kuvaus investointihankkeesta, tukihakemuksen päivämäärä, tuen myöntämispäivä, töiden aloittamispäivä, tukimäärä(t) ja tukikelpoiset kustannukset (45)).

 

Tukikelpoiset investointikustannukset (46)

Myönnetyn tuen määrä (46)

Hakemispäivä

Myöntämispäivä

Töiden aloituspäivä

Lyhyt kuvaus

Tuen viitenumero(t)

Alkuinvestointihanke 1

 

 

 

 

 

 

 

Alkuinvestointihanke 2

 

 

 

 

 

 

 

Alkuinvestointihanke 3

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2.5.6   Vahvistakaa, että alkuinvestointihankkeelle myönnettävän tuen kokonaismäärä ei ylitä ’tuen enimmäisintensiteettiä’ (kuten se on määritelty aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan m alakohdassa) ottaen tarvittaessa huomioon pk-yritysten korotettu tuki-intensiteetti (kuten se on määritetty aluetukisuuntaviivojen 177 kohdassa) ja ’mukautettu tuen määrä’ (kuten se on määritelty aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan c alakohdassa). Esittäkää asian kannalta merkitykselliset todisteasiakirjat ja laskelmat.

2.5.7   Jos investointihankkeelle myönnettävä tuki on tarkoitus myöntää useammasta aluetukiohjelmasta tai tapauskohtaisen tuen kanssa kasautuneena, vahvistakaa, että ensimmäisenä tukea myöntävä viranomainen on laskenut etukäteen tuen sallitun enimmäisintensiteetin, joka voidaan myöntää hankkeelle, ja ilmoittakaa tämän enimmäisintensiteetin määrä. Miten tuen myöntävät viranomaiset varmistavat, että tätä tuen enimmäisintensiteettiä noudatetaan (aluetukisuuntaviivojen 92 kohta)?

2.5.8   Jos alkuinvestointi liittyy Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeeseen, selittäkää aluetukisuuntaviivojen 93 kohdan määräykset huomioon ottaen miten hankkeeseen sovellettava tuen enimmäisintensiteetti ja eri tuensaajat on määritetty.

3.   Toimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

3.1   Vaikutus alueellisiin tavoitteisiin ja tukitoimenpiteiden tarve

3.1.1   Ilmoittakaa:

tuetun hankkeen tarkka sijainti (toisin sanoen paikkakunta ja NUTS 2- tai 3-tason alue, jolle paikkakunta kuuluu);

yksityiskohtaiset tiedot sen aluetukiluokituksesta voimassa olevassa aluetukikartassa (toisin sanoen sijaitseeko se alueella, jolle voidaan myöntää aluetukia 107 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan nojalla); ja

suuriin yrityksiin sovellettava tuen enimmäisintensiteetti.

3.1.2   Selittäkää, miten tuki edistää alueellista kehitystä (47).

3.1.3   Jos ilmoitus koskee yksittäisen tuen hakemista ohjelmasta, selittäkää, miten hanke edistää ohjelman tavoitetta. Esittäkää asianmukaiset asiakirjatodisteet (aluetukisuuntaviivojen 35 kohta).

3.1.4   Jos ilmoitus koskee tapauskohtaista tukea, selittäkää, miten hanke edistää kyseisen alueen kehitysstrategiaa. Esittäkää asianmukaiset asiakirjatodisteet (aluetukisuuntaviivojen 42 kohta).

3.1.5   Selittäkää, miten säännös, jonka mukaan investointi on säilytettävä kyseisellä alueella vähintään viiden vuoden ajan (pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan) investoinnin toteuttamisesta, pannaan täytäntöön (aluetukisuuntaviivojen 36 kohta). Viitatkaa oikeusperustan (esim. tuen myöntämistä koskevan sopimuksen) asiaa koskevaan säännökseen.

3.1.6   Jos tuki lasketaan palkkakustannusten perusteella, selittäkää, millä tavoin pannaan täytäntöön säännös, jonka mukaan työpaikat on luotava kolmen vuoden kuluessa investoinnin loppuunsaattamisesta ja investoinnin avulla luodut työpaikat on säilytettävä alueella viiden vuoden ajan (pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan) siitä päivästä, jolloin työpaikka on täytetty ensimmäisen kerran (aluetukisuuntaviivojen 37 kohta) Viitatkaa oikeusperustan (esim. tuen myöntämistä koskevan sopimuksen) asiaa koskevaan säännökseen.

3.1.7   Viitatkaa oikeusperustaan tai osoittakaa, että tuensaajan on rahoitettava vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista joko omista varoistaan tai ulkopuolisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea (48). (aluetukisuuntaviivojen 38 kohta)

3.1.8   Oletteko tehnyt tai sitoudutteko tekemään investoinnista ympäristövaikutusten arvioinnin (aluetukisuuntaviivojen 39 kohta)

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte ei, miksi hankkeesta ei tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia?

3.2   Toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus

3.2.1   Jos ilmoitus koskee tapauskohtaista tukea, osoittakaa miten kyseessä olevan alueen kehitys varmistetaan kyseisellä tuella paremmin kuin tukiohjelmasta myönnettävällä tuella tai muunlaisilla toimenpiteillä (aluetukisuuntaviivojen 55 kohta)?

3.2.2   Jos tuki myönnetään muodossa, joka tarjoaa suoran rahallisen edun (49), osoittakaa miksi muut mahdollisesti vähemmän vääristävät tukimuodot, kuten takaisinmaksettavat ennakot tai velka- tai pääomainstrumentteihin perustuvat tukimuodot (50), eivät ole tarkoituksenmukaisia (aluetukisuuntaviivojen 57 kohta)?

3.3   Kannustava vaikutus ja toimenpiteen oikeasuhteisuus

3.3.1   Vahvistakaa, että ilmoitettuun yksittäiseen investointiin liittyvät työt aloitettiin vasta tukihakemuksen jättämisen jälkeen (aluetukisuuntaviivojen 64 kohta). Toimittakaa jäljennös tuensaajan tuen myöntävälle viranomaiselle jättämästä tukihakemuksesta ja asiakirjatodisteet töiden alkamispäivästä.

3.3.2   Selittäkää tuen kannustava vaikutus kuvailemalla vaihtoehtoista skenaariota toisessa aluetukisuuntaviivojen 61 kohdan mukaisessa mahdollisessa skenaariossa.

3.3.3   Toimittakaa skenaarion 1 mukaisissa tapauksissa (eli aluetukisuuntaviivojen 61 kohdan mukaisten investointipäätösten kohdalla) seuraavat tiedot (tai viitatkaa esitetyn vaihtoehtoisen skenaarion asian kannalta merkityksellisiin osiin) (aluetukisuuntaviivojen 104 kohta):

laskelma investoinnin sisäisestä korkokannasta (IRR) tuen kanssa ja ilman tukea (51):

yritystä koskevat asian kannalta merkitykselliset viitearvot (esim. tavallinen tuotto, jonka tuensaaja vaatii samanlaisissa hankkeissa, koko yrityksen pääomakustannukset, alan vertailuarvot):

selvitys siitä, miksi tuen määrä ei tässä kohdassa esitettyjen kriteerien perusteella ylitä sitä, mikä on tarpeen, jotta hanke olisi riittävän kannattava (ks. aluetukisuuntaviivojen 79 kohta):

3.3.4   Toimittakaa skenaarion 2 mukaisissa tapauksissa (eli aluetukisuuntaviivojen 61 kohdan mukaisten sijoittamispäätöksen kohdalla) seuraavat tiedot (tai viitatkaa esitetyn vaihtoehtoisen skenaarion asian kannalta merkityksellisiin osiin) (aluetukisuuntaviivojen 105 kohta):

kohdealueella toteutetun investoinnin nettonykyarvon ja vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa toteutetun investoinnin nettonykyarvon erotusta koskeva laskelma (52):

kaikki parametrit, joita käytetään kohdealueella toteutetun investoinnin nettonykyarvon ja vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa toteutetun investoinnin nettonykyarvon laskennassa (muun muassa ajanjakso, käytetty diskonttokorko jne.):

selvitys siitä, miksi tuki ei kahdessa ensimmäisessä alakohdassa esitettyjen tietojen perusteella ylitä kohdealueella toteutetun investoinnin nettonykyarvon ja vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa toteutetun investoinnin nettonykyarvon erotusta (ks. aluetukisuuntaviivojen 80 kohta).

3.3.5   Jos aluetuki myönnetään Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta a-alueilla investoinneille, jotka ovat välttämättömiä unionin lainsäädännössä vahvistettujen normien saavuttamiseksi, selittäkää (ja esittäkää todistusasiakirjat):

Mistä normista on kyse?

Miksi investointi on tarpeen normin saavuttamiseksi?

Miksi tuensaajalle ei olisi riittävän kannattavaa toteuttaa investointia kyseessä olevalla alueella ilman tukea, mikä johtaisi alueella olevan laitoksen sulkemiseen (aluetukisuuntaviivojen 63 kohta)

3.4   Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten välttäminen

Skenaarion 1 tapauksissa

Merkityksellisten markkinoiden määritelmä

3.4.1   Esittäkää tässä kohdassa täsmennetyt tiedot merkityksellisten tuotemarkkinoiden (eli tuotteiden, joihin tuensaajan toiminnan muutos vaikuttaa) ja vaikutusalaan kuuluvien kilpailijoiden ja asiakkaiden/kuluttajien määrittämistä varten (aluetukisuuntaviivojen 129 ja 130 kohta):

Luetelkaa kaikki tuotteet, joita tuettavassa tuotantolaitoksessa valmistetaan investoinnin valmistumisen jälkeen, ja ilmoittakaa tarvittaessa NACE-koodi tai Prodcom-koodi tai palvelualan hankkeiden osalta CPA-luokitus (53).

Korvataanko hankkeeseen kuuluvilla tuotteilla tuensaajan tuottamia muita tuotteita (konsernitasolla)? Mitkä tuotteet niillä korvataan? Jos korvattavia tuotteita ei tuoteta samassa paikassa, mikä on niiden tämänhetkinen tuotantopaikka? Kuvaus korvatun tuotannon ja kyseisen investoinnin välisestä yhteydestä ja korvaamisen aikataulu:

Mitä muita tuotteita voidaan tuottaa samalla uudella tuotantokoneistolla vähäisin lisäkustannuksin tai kokonaan ilman lisäkustannuksia (tuensaajan tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi)?

Selittäkää, koskeeko hanke välituotetta ja myydäänkö suuri osa tuotannosta markkinoiden ulkopuolella (markkinaehdoin). Jotta voitaisiin laskea markkinaosuus ja kapasiteetin lisäys tämän jakson loppuosassa, ilmoittakaa kyseisen selityksen perusteella, onko kyseinen tuote hankkeen kohde vai tuotantoketjun loppupään tuote.

Ilmoittakaa kyseisten tuotteiden merkitykselliset tuotemarkkinat, ja jos mahdollista, esittäkää tueksi riippumattomalta kolmannelta osapuolelta peräisin olevia todisteita. Merkityksellisiin tuotemarkkinoihin kuuluvat kyseinen tuote ja sen korvaavat tuotteet kysyntäpuolella, toisin sanoen tuotteet, joita kuluttaja (tuotteiden ominaisuuksien, hintojen ja käyttötarkoituksen vuoksi) pitää korvaavina tuotteina, ja sen korvaavat tuotteet tarjontapuolella, toisin sanoen tuotteet, joita tuottajat (tuensaajan ja sen kilpailijoiden tuotantolaitteiden joustavuuden vuoksi) pitävät korvaavina tuotteina.

3.4.2   Esittäkää tietoja ja todisteita, jotka koskevat tuensaajan merkityksellisiä maantieteellisiä markkinoita:

Markkinavoima (aluetukisuuntaviivojen 115 kohta ja 132 kohdan a alakohta)

3.4.3   Esittäkää seuraavat tiedot tuensaajan markkina-asemasta (tietyn ajanjakson aikana ennen tuen saantia ja oletettu markkina-asema investoinnin toteuttamisen jälkeen):

arvio tuensaajan myynnistä (arvona ja määrinä) merkityksellisillä markkinoilla (konsernitasolla)

arvio kaikkien tuottajien kokonaismyynnistä merkityksellisillä markkinoilla (arvona ja määrinä). Mahdolliset saatavilla olevat tilastotiedot julkisista ja/tai riippumattomista lähteistä.

3.4.4   Arvioikaa merkityksellisten markkinoiden rakennetta, muun muassa markkinoiden keskittymisastetta, markkinoille tulon mahdollisia esteitä, asiakkaiden neuvotteluvoimaa ja toiminnan laajentamisen tai markkinoilta poistumisen esteitä. Esittäkää kantaanne tukevia todisteita, jotka mahdollisuuksien mukaan ovat peräisin riippumattomalta kolmannelta osapuolelta.

Kapasiteetti (aluetukisuuntaviivojen 132 kohdan a alakohta)

3.4.5   Esittäkää arvio investoinnilla luodusta lisätuotantokapasiteetista (arvona ja määrinä):

Kaikissa tapauksissa

Selvät kielteiset vaikutukset

3.4.6   Skenaarion 1 tapauksissa pyydämme teitä esittämään seuraavat tiedot ja todisteet merkityksellisistä tuotemarkkinoista (54):

Ovatko merkitykselliset markkinat pitkällä aikavälillä rakenteellisesti absoluuttisesti taantuvat (toisin sanoen niiden kasvu on negatiivinen) (aluetukisuuntaviivojen 135 kohta)

Ovatko merkitykselliset markkinat suhteellisesti taantuvat (toisin sanoen kasvu on positiivinen mutta ei ylitä vertailukohteena olevaa kasvua) (aluetukisuuntaviivojen 135 kohta)

Skenaarion 2 tapauksissa ilmoittakaa, olisiko investointi ilman tukea sijoitettu alueelle, jolla aluetuen intensiteetti on suurempi tai sama kuin kohdealueella (aluetukisuuntaviivojen 139 kohta). Esittäkää todisteita.

3.4.7   Vahvistakaa, onko tuensaaja toimittanut lausunnon, jossa se vahvistaa, ettei se ole konsernitasolla lopettanut samaa tai samankaltaista toimintaa ETA:ssa hakupäivää edeltävien kahden vuoden aikana eikä aio lopettaa samaa tai samankaltaista toimintaa muualla ETA:ssa kahden vuoden kuluessa investoinnin päätökseen saamisesta (aluetukisuuntaviivojen 23 kohta).

Jos se on antanut tällaisen lausunnon, liittäkää jäljennös siitä ilmoitukseen, muussa tapauksessa selittäkää, miksi lausuntoa ei ole annettu.

3.4.8   Jos tuensaaja on konsernitasolla lopettanut saman tai samankaltaisen toiminnan toisella ETA:n alueella tuen hakemista edeltävien kahden vuoden aikana tai se aikoo tehdä niin kahden vuoden kuluessa investoinnin päätökseen saamisesta ja se on siirtänyt kyseisen toiminnan kohdealueelle tai aikoo tehdä niin, selittäkää, miksi se katsoo, ettei tuen ja toiminnan siirtämisen välillä ole syy-yhteyttä (aluetukisuuntaviivojen 122 kohta).

3.4.9   Johtaisiko valtiontuki suoraan merkittävään työpaikkojen menetykseen olemassa olevilla sijaintipaikoilla ETA:ssa. Jos valtiontuki johtaisi merkittävään työpaikkojen menetykseen olemassa olevilla sijaintipaikoilla ETA:ssa, ilmoittakaa menetettyjen työpaikkojen määrä ja osuus suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään kyseisissä sijaintipaikoissa.

4.   Muita tietoja

Ilmoittakaa kaikki muut merkitykselliset tiedot ilmoitetun tukitoimenpiteen arvioimiseksi aluetukisuuntaviivojen nojalla:

OSA III.1.B

Lisätietolomake – Alueelliset investointitukiohjelmat

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa investointitukiohjelmasta, johon sovelletaan alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivoja vuosille 2014–2020  (55) (’aluetukisuuntaviivat’).

1.   Soveltamisala

1.1   Miksi ohjelmasta ilmoitetaan sen sijaan, että se otettaisiin käyttöön yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (56) tai vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (57) nojalla?

a) ☐

Ilmoitus koskee alakohtaista ohjelmaa. Ilmoittakaa tässä tapauksessa ohjelman kattama toimiala (NACE-koodi):

b) ☐

Ilmoitus koskee yleistä ohjelmaa, joka kattaa myös laivanrakennusteollisuuden.

c) ☐

Muu. Tarkentakaa:

1.2   Ilmoitetun ohjelman soveltamisala

1.2.1   Vahvistakaa, että ilmoitetun ohjelman oikeusperustassa säädetään velvollisuudesta ilmoittaa komissiolle yksittäisestä tuesta tuensaajille, jotka ovat lopettaneet saman tai samankaltaisen toiminnan (58) ETA:ssa kahden tuen hakemispäivää edeltävän vuoden aikana tai joilla on tuen hakemisajankohtana aikomus lopettaa tällainen toiminta kahden vuoden kuluessa siitä, kun tuettava investointi on saatu päätökseen (aluetukisuuntaviivojen 23 kohta).

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

1.2.2   Vahvistakaa, että ilmoitetussa tukiohjelmassa määrätään, ettei alueellista investointitukea voida myöntää jäljempänä luetelluille yritysluokille ja toimialoille. Ilmoittakaa kussakin tapauksessa asiaa koskeva säännös ohjelman oikeusperustassa.

Soveltamisalan ulkopuoliset yritysluokat ja toimialat

Asiaa koskeva säännös ohjelman oikeusperustassa

Vaikeuksissa oleva yritys (59)

 

Teräsala (60)

 

Synteettikuituala (60)

 

SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuotanto

 

SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden jalostaminen kyseisessä liitteessä I luetelluiksi tuotteiksi ja/tai niiden kaupan pitäminen (61)

 

SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotanto, jalostus ja/tai kaupan pitäminen

 

Liikenneala (62)

 

Energia-ala

 

1.2.3   Jos ohjelma kattaa investointituen laajakaistaverkoille, noudatetaanko kaikkia seuraavia ehtoja:

a) ☐

tukea myönnetään vain alueille, joilla ei ole samantyyppistä (joko peruslaajakaista- tai uuden sukupolven liityntä-) verkkoa ja joilla sellaista ei todennäköisesti kehitetä lähitulevaisuudessa

b) ☐

tuettu verkko-operaattori tarjoaa tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin aktiivisia ja passiivisia tukkuliittymiä, joihin sisältyy mahdollisuus tosiasiallisesti ja täysin eriytettyihin tilaajayhteyksiin;

c) ☐

tuki myönnetään tarjouskilpailumenettelyn perusteella laajakaistasuuntaviivojen (63) 78 kohdan c ja d alakohdan mukaisesti.

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

1.2.4   Jos ohjelma kattaa tuen tutkimusinfrastruktuureille, onko tuen edellytyksenä avoimen ja syrjimättömän pääsyn antaminen kyseiseen infrastruktuuriin?

a) ☐

Ei

b) ☐

Kyllä. Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

2.   Alkuinvestointi, tukikelpoiset kustannukset ja tuki

2.1   Ohjelman kattamat alkuinvestoinnit

2.1.1   Jos ohjelma kattaa pk-yritysten (64) tai suurten yritysten investoinnit ’a-alueilla’ tai pk-yritysten investoinnit ’c-alueilla’ (aluetukisuuntaviivojen 34 kohta), ilmoittakaa ilmoituksen kohteena olevan alkuinvestoinnin luokka tai luokat (aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan h alakohta):

a) ☐

uuden laitoksen perustaminen

b) ☐

olemassa olevan laitoksen kapasiteetin lisääminen

c) ☐

laitoksen tuotannon monipuolistaminen sellaisiin tuotteisiin, joita laitos ei ole aikaisemmin tuottanut

d) ☐

olemassa olevan laitoksen tuotantoprosessin perusteellinen muuttaminen?

e) ☐

laitokseen suoraan liittyvän omaisuuden hankinta, jos laitos on suljettu tai se olisi suljettu, jos sitä ei olisi ostettu, ja jos ostaja on myyjästä riippumaton sijoittaja (65)

2.1.2   Jos ohjelma kattaa suurten yritysten investoinnit ’c-alueilla’, täsmentäkää ilmoituksen kohteena olevan alkuinvestoinnin luokka tai luokat (aluetukisuuntaviivojen 15 kohta ja 20 kohdan i alakohta):

a) ☐

uuden laitoksen perustaminen?

b) ☐

laitoksen tuotannon monipuolistaminen, kunhan uusi toiminta ei ole samaa tai samankaltaista (66) kuin kyseisessä laitoksessa on aikaisemmin harjoitettu?

c) ☐

olemassa olevan laitoksen tuotannon monipuolistaminen uusiin tuotteisiin

d) ☐

uusi prosessi-innovaatio olemassa olevassa laitoksessa?

e) ☐

sellaisen laitoksen omaisuuden hankinta, joka on suljettu tai olisi suljettu, jos sitä ei olisi ostettu, ja jos ostaja on myyjästä riippumaton sijoittaja, kunhan hankittua omaisuutta käyttämällä harjoitettava uusi toiminta ei ole samaa tai samankaltaista kuin ennen hankintaa kyseisessä laitoksessa harjoitettu toiminta?

2.1.3   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan komissiolle ilmoitetaan kaikesta yksittäisestä tuesta, jota on tarkoitus myöntää ohjelman oikeusperustan nojalla suurille yrityksille ’c-alueilla’ seuraaviin toimiin (aluetukisuuntaviivojen 24 ja 34 kohta):

a)

olemassa olevan laitoksen tuotannon monipuolistaminen uusiin tuotteisiin;

b)

uusi prosessi-innovaatio olemassa olevassa laitoksessa.

2.1.4   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan komissiolle ilmoitetaan kaikesta yksittäisestä tuesta, jota on tarkoitus myöntää ohjelman oikeusperustan nojalla ja jonka seurauksena ilmoituskynnysarvo ylittyisi (67) (aluetukisuuntaviivojen 23 kohta).

2.2   Investointikustannusten perusteella lasketut tukikelpoiset kustannukset

2.2.1   Kun ohjelman tukikelpoiset kustannukset (aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan x alakohta) liittyvät aineelliseen omaisuuteen, onko investoinnin arvo määritetty prosenttiosuutena maa-alueiden, rakennusten, laitosten, koneiden ja laitteiden perusteella (68)?:

a) ☐

maapohja

b) ☐

rakennukset

c) ☐

laitokset/koneet/laitteet?

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin osiin:

2.2.2   Viitatkaa oikeusperustan säännökseen, jonka mukaan hankittujen omaisuuserien olisi oltava uusia (69) (aluetukisuuntaviivojen 94 kohta).

2.2.3   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen, jonka mukaan pk-yritysten tapauksessa enintään 50 prosenttia investointiin liittyvistä alustavista selvityksistä ja neuvontapalveluista aiheutuvista kustannuksista voidaan katsoa tukikelpoisiksi kustannuksiksi (aluetukisuuntaviivojen 95 kohta).

2.2.4   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen, jonka mukaan tuotantoprosessin perusteelliseen muuttamiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisten kustannusten on oltava suuremmat kuin poistot, jotka on tehty uudistettavaan toimintaan liittyvästä omaisuudesta kolmen edeltävän verovuoden aikana (aluetukisuuntaviivojen 96 kohta).

2.2.5   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen, jonka mukaan olemassa olevan laitoksen tuotannon monipuolistamiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisten kustannusten on oltava vähintään 200 prosenttia suuremmat kuin uudelleen käytettävän omaisuuden kirjanpitoarvo töiden alkamista edeltävänä verovuonna (aluetukisuuntaviivojen 97 kohta).

2.2.6   Kun on kyse aineellisen omaisuuden vuokraamisesta, viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan seuraavia edellytyksiä olisi noudatettava (aluetukisuuntaviivojen 98 kohta):

Maa-alueisiin ja rakennuksiin liittyvän vuokrasopimuksen on oltava voimassa vähintään viisi vuotta investoinnin arvioidun valmistumisajankohdan jälkeen, jos kyseessä on suuri yritys, ja kolme vuotta, jos kyseessä on pk-yritys.

Laitoksen tai koneiden vuokrasopimus on tehtävä rahoitusleasingin muodossa ja siihen on sisällyttävä velvoite, jonka mukaan tuensaajan on ostettava kyseinen omaisuuserä vuokrasopimuksen päätyttyä.

2.2.7   Aluetukisuuntaviivojen 99 kohdassa määrätään, että ’Laitoksen hankinnan yhteydessä olisi otettava huomioon ainoastaan kustannukset, jotka aiheutuvat omaisuuserien ostamisesta ostajasta riippumattomilta kolmansilta. Kauppa on toteutettava markkinaehdoin. Kun tukea on myönnetty omaisuuserien hankintaan, ennen kuin ne on ostettu, kyseisten omaisuuserien kustannukset on vähennettävä laitoksen hankintaan liittyvistä tukikelpoisista kustannuksista. Jos laitoksen hankintaan liittyy tukikelpoinen lisäinvestointi, tämän investoinnin tukikelpoiset kustannukset olisi lisättävä laitoksen omaisuuserien ostosta aiheutuviin kustannuksiin’.

Jos merkityksellistä ilmoitetun ohjelman kannalta, viitatkaa oikeusperustan säännöksiin, joiden mukaan tässä kohdassa esitettyjä edellytyksiä olisi noudatettava.

2.2.8   Kun ohjelman mukaiset tukikelpoiset kustannukset liittyvät aineettomaan omaisuuteen (aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan j alakohta), onko investoinnin arvo määritetty niiden kustannusten perusteella, jotka liittyvät tekniikan siirtoon hankittaessa patenttioikeuksia, lisenssejä, taitotietoa tai patentoimatonta teknistä tietämystä?

a) ☐

patenttioikeuksia

b) ☐

lisenssejä

c) ☐

taitotietoa

d) ☐

patentoimatonta teknistä tietämystä

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin osiin:

2.2.9   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan suurten yritysten osalta tukikelpoisen aineettoman investoinnin kustannukset eivät saa ylittää 50:tä prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaisinvestointikustannuksista (aluetukisuuntaviivojen 100 kohta).

2.2.10   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan aluetukisuuntaviivojen 101 ja 102 kohdassa (70) vahvistettuja ehtoja olisi noudatettava.

2.3   Palkkakustannusten perusteella lasketut tukikelpoiset kustannukset

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joissa säädetään siitä, miten palkkakustannusten perusteella lasketut tukikelpoiset kustannukset olisi määritettävä (aluetukisuuntaviivojen 103 kohta), miten luotujen työpaikkojen määrä olisi laskettava aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan k alakohdan mukaisesti ja miten palvelukseen otettujen henkilöiden palkkakustannukset olisi määritettävä aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan z alakohdan mukaisesti.

2.4   Diskontattujen tukikelpoisten kustannusten laskeminen

2.4.1   Mitkä tukimuodot ovat sallittuja ohjelman nojalla?

a) ☐

avustukset. Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

b) ☐

halpakorkoiset lainat. Ilmoittakaa, miten avustusekvivalentti lasketaan, ja viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

c) ☐

takaukset. Ilmoittakaa, miten avustusekvivalentti lasketaan, ja viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

d) ☐

verotoimenpiteet. Tarkentakaa toimenpidetyypit ja ilmoittakaa, miten avustusekvivalentti lasketaan. Viitatkaa myös oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

e) ☐

muu. Tarkentakaa ja ilmoittakaa, miten avustusekvivalentti lasketaan. Viitatkaa myös oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

2.4.2   Voidaanko tukiohjelmalle myöntää yhteisrahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista? Jos voidaan, minkä toimenpideohjelmien nojalla rahoitusta olisi mahdollista saada Euroopan rakenne- ja investointirahastoista? Ilmoittakaa myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoista saatavan rahoituksen määrä, jos se on tiedossa tässä vaiheessa.

2.4.3   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan tuen myöntävän viranomaisen olisi tarkistettava ennen yksittäisen tuen myöntämistä ilmoitetun tukiohjelman perusteella, onko tuensaaja (konsernitasolla) saanut tukea yhteen (tai useampaan) alkuinvestointiin, joka on käynnistetty samalla NUTS 3 -alueella kolmen vuoden sisällä investointihankkeeseen liittyvien töiden aloittamisesta.

2.4.4   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan ohjelman nojalla alkuinvestointihankkeelle myönnettävän tuen kokonaismäärä ei ylitä ’tuen enimmäisintensiteettiä’ (kuten se on määritelty aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan m alakohdassa) ottaen tarvittaessa huomioon pk-yritysten korotettu tuki-intensiteetti (kuten se on määritetty aluetukisuuntaviivojen 177 kohdassa) tai ’mukautettu tuen määrä’ (kuten se on määritelty aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan c alakohdassa).

2.4.5   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan myönnettäessä yksittäistä tukea useiden aluetukiohjelmien nojalla tai tapauskohtaisen tuen kanssa kasautuneena, ensimmäinen tukea myöntävä viranomainen laskee etukäteen hankkeelle myönnettävän tuen sallitun enimmäisintensiteetin (aluetukisuuntaviivojen 92 kohta).

2.4.6   Jos tukiohjelma mahdollistaa tuen myöntämisen alkuinvestointeihin, jotka liittyvät Euroopan alueellisen yhteistyön hankkeisiin, viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joissa säädetään (viitaten aluetukisuuntaviivojen 93 kohdan määräyksiin), miten hankkeeseen sovellettava tuen enimmäisintensiteetti ja hankkeen tuensaajat määritetään.

3.   Tukiohjelman sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

3.1   Vaikutus alueelliseen tavoitteeseen ja tukitoimenpiteiden tarve

Onko ohjelma osa toimenpideohjelmaa (71) (aluetukisuuntaviivojen 32 kohta)?

Kyllä. Mistä toimenpideohjelmasta (toimenpideohjelmista) on kyse?

Ei. Selittäkää, miten ohjelma on johdonmukainen kyseisen alueen kehitysstrategian kanssa ja edistää sitä (aluetukisuuntaviivojen 33 kohta):

3.1.1   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan on suoritettava ympäristövaikutusten arviointi kyseisistä investoinneista ennen tuen myöntämistä yksittäisille hankkeille, jos sitä edellytetään lainsäädännössä (aluetukisuuntaviivojen 39 kohta).

3.1.2   Selvittäkää, miten tuen myöntävät viranomaiset asettavat investointihankkeet tärkeysjärjestykseen ja valitsevat ne ohjelman tavoitteiden mukaisesti (esimerkiksi käyttämällä muodollista pisteytystä) (aluetukisuuntaviivojen 33 kohta). Viitatkaa myös oikeusperustan tai muiden asiaan liittyvien hallinnollisten säädösten asiaa koskeviin säännöksiin:

3.1.3   Selvittäkää, miten tuen myöntävä viranomainen vahvistaa myöntäessään ohjelman nojalla tukea yksittäisiin investointihankkeisiin, että valittu hanke edistää (valitut hankkeet edistävät) ohjelman tavoitetta ja kyseisen alueen kehitysstrategiaa (aluetukisuuntaviivojen 35 kohta).

3.1.4   Miten säännös, jonka mukaan ilmoitetusta tukiohjelmasta tukea saavat investoinnit on säilytettävä kyseisellä alueella vähintään viiden vuoden ajan (pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan) investoinnin toteuttamisesta, pannaan täytäntöön (aluetukisuuntaviivojen 36 kohta)? Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

3.1.5   Jos ilmoitetun ohjelman nojalla myönnetty tuki lasketaan palkkakustannusten perusteella, millä tavoin pannaan täytäntöön säännös, jonka mukaan työpaikat on luotava kolmen vuoden kuluessa investoinnin loppuunsaattamisesta ja investoinnin avulla luodut työpaikat on säilytettävä alueella viiden vuoden ajan (pk-yritysten tapauksessa kolmen vuoden ajan) siitä päivästä, jolloin työpaikka on täytetty ensimmäisen kerran (aluetukisuuntaviivojen 37 kohta). Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

3.1.6   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan tuensaajien on rahoitettava vähintään 25 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista joko omista varoistaan tai ulkopuolisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea (72) (aluetukisuuntaviivojen 38 kohta).

3.1.7   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan ohjelmassa olisi noudatettava tuen myöntämisajankohtana sovelletun aluetukikartan enimmäismääriä (aluetukisuuntaviivojen 81 kohta). Viitatkaa myös komission päätökseen kyseisen aluetukikartan hyväksymisestä.

3.2   Ohjelman tarkoituksenmukaisuus

3.2.1   Jos ohjelma ei ole tukikelpoinen toimenpideohjelman nojalla, miksi aluetuki on tarkoituksenmukainen väline yhteisen oikeudenmukaisuus- tai koheesiotavoitteen saavuttamiseksi (73) (aluetukisuuntaviivojen 52 kohta)?

3.2.2   Jos ohjelma on toimialakohtainen eikä sille voida myöntää yhteisrahoitusta rakennerahastoista, osoittakaa tällaisen välineen edut verrattuna monialaiseen ohjelmaan tai muihin toimintavaihtoehtoihin (aluetukisuuntaviivojen 53 kohta):

3.2.3   Myönnetäänkö tukiohjelman nojalla yksittäistä tukea:

automaattisesti, jos ohjelman edellytykset täyttyvät, vai

harkinnanvaraisesti viranomaisten päätöksellä?

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

Jos tuki on tarkoitus myöntää harkinnanvaraisesti, kuvailkaa lyhyesti sovellettavia arviointiperusteita ja liittäkää mukaan jäljennös tuen myöntävän viranomaisen sisäisistä hallinnollisista määräyksistä, joita tuen myöntämiseen sovelletaan:

3.2.4   Jos tuki myönnetään muodossa, joka tarjoaa suoran rahallisen edun (74), osoittakaa, miksi muut mahdollisesti vähemmän vääristävät tukimuodot, kuten takaisinmaksettavat ennakot tai velka- tai pääomainstrumentteihin perustuvat tukimuodot (75), eivät ole tarkoituksenmukaisia (aluetukisuuntaviivojen 57 kohta):

3.3   Kannustava vaikutus ja ohjelman oikeasuhteisuus

3.3.1   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan tukihakemus on jätettävä ennen kyseiseen investointihankkeeseen liittyvien töiden aloittamista (aluetukisuuntaviivojen 64 kohta):

3.3.2   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan niiden, jotka hakevat tukea ilmoitetusta ohjelmasta, on jätettävä tuen myöntävän viranomaisen toimittama vakiomuotoinen hakulomake, jossa niiden on selvitettävä, mitä tapahtuisi, jos ne eivät saa tukea, ja kummasta skenaariosta on kyse (skenaario 1 – investointipäätös vai skenaario 2 – sijaintipaikkaa koskeva päätös) (aluetukisuuntaviivojen 66 ja 61 kohta). Jos kyseinen hakulomake poikkeaa aluetukisuuntaviivojen liitteessä V esitetystä mallista, toimittakaa jäljennös hakulomakkeesta.

3.3.3   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan suurten yritysten, jotka hakevat tukea ilmoitetusta ohjelmasta, on toimitettava todisteet vaihtoehtoisesta tilanteesta (aluetukisuuntaviivojen 67 kohta). Selostakaa myös, millaisia asiakirjoja vaaditaan.

3.3.4   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan arvioidessaan yksittäisiä tukihakemuksia tuen myöntävän viranomaisen on suoritettava vaihtoehtoista tilannetta koskeva luotettavuustarkastus ja vahvistettava, että alueellisella tuella on vaadittu skenaariota 1 tai skenaariota 2 vastaava kannustava vaikutus (76) (aluetukisuuntaviivojen 68 kohta).

3.3.5   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan suurille yrityksille ilmoitetusta ohjelmasta myönnettävä yksittäinen tuki rajoitetaan investoinnin toteuttamisesta kyseisellä alueella aiheutuviin ylimääräisiin nettokustannuksiin verrattuna vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa tukea ei myönnettäisi, käyttäen aluetukisuuntaviivojen 79 ja 80 kohdassa kuvailtua menetelmää (aluetukisuuntaviivojen 88 kohta).

3.4   Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen

3.4.1   Miten ilmoitetun tukiohjelman aiheuttama kilpailun ja kaupan vääristyminen rajoitetaan vähimmäismäärään (aluetukisuuntaviivojen 125 kohta) (77)?

3.4.2   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan tukea myöntävän viranomaisen on myöntäessään ohjelman perusteella tukea yksittäisiin hankkeisiin todennettava ja vahvistettava, että ilman tukea investointia ei olisi sijoitettu alueelle, jonka alueellinen tuki-intensiteetti on sama tai korkeampi kuin kohdealueen intensiteetti (aluetukisuuntaviivojen 126 kohta).

3.4.3   Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan tuen myöntävän viranomaisen on myöntäessään ohjelman perusteella tukea yksittäisiin hankkeisiin ilmoitettava komissiolle yksittäisestä tuesta tuensaajille, jotka ovat lopettaneet saman tai samankaltaisen toiminnan ETA:ssa kahden tuen hakemispäivää edeltävän vuoden aikana tai joilla on tuen hakemisajankohtana aikomus lopettaa tällainen toiminta kahden vuoden sisällä siitä, kun tuettava investointi on saatu päätökseen (aluetukisuuntaviivojen 122 kohta).

4.   Muita tietoja

Ilmoittakaa kaikki muut tiedot, jotka ovat olennaisia ilmoitetun tukitoimenpiteen arvioimiseksi aluetukisuuntaviivojen nojalla:

OSA III.1.C

Lisätietolomake – Alueelliset toimintatukiohjelmat

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa toimintatukiohjelmasta, johon sovelletaan alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivoja vuosille 2014–2020  (78) (’aluetukisuuntaviivat’).

1.   Soveltamisala

a)

Millaista toimintatukea on tarkoitus myöntää?

i. ☐

Toimintatuki pk-yritysten ’a-alueilla’ kohtaamien tiettyjen erityisten vaikeuksien vähentämiseksi

ii. ☐

Toimintatuki lisäkustannusten korvaamiseen syrjäisimmillä alueilla

iii. ☐

Toimintatuki väestökadon lieventämiseksi hyvin harvaan asutuilla alueilla

iv. ☐

Muu. Tarkentakaa:

b)

Määrätäänkö ilmoitetussa tukiohjelmassa, ettei toimintatukea myönnetä jäljempänä luetelluille yritysluokille ja toimialoille? Ilmoittakaa kussakin tapauksessa asiaa koskeva säännös ohjelman oikeusperustassa.

Soveltamisalan ulkopuoliset yritysluokat ja toimialat

Vaikeuksissa oleva yritys (79)

Asiaa koskeva säännös ohjelman oikeusperustassa

Teräsala (80)

☐ Kyllä

 

Synteettikuituala (80)

☐ Kyllä

 

SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden tuotanto

☐ Kyllä

 

SEUT-sopimuksen kyseisessä liitteessä I lueteltujen maataloustuotteiden jalostaminen liitteessä I luetelluiksi tuotteiksi ja/tai niiden kaupan pitäminen (81)

☐ Kyllä

 

SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltujen kalastus- ja/tai vesiviljelytuotteiden tuotanto, jalostus ja/tai kaupan pitäminen

☐ Kyllä

 

Liikennesektori

☐ Kyllä

 

Energia-ala

☐ Kyllä

 

Tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 pääluokka K ’Rahoitus- ja vakuutustoiminta’

☐ Kyllä

 

NACE 70.10 ’Pääkonttorien toiminta’ ja NACE 70.22 ’Muu liikkeenjohdon konsultointi’

☐ Kyllä

 

2.   Tukiohjelman peruspiirteet

2.1   Kuvaus ohjelman pääpiirteistä ja sen tavoitteista:

2.2   Mitkä tukimuodot ovat sallittuja ohjelman nojalla?

a) ☐

Avustukset. Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

b) ☐

Halpakorkoiset lainat. Ilmoittakaa, miten avustusekvivalentti lasketaan, ja viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

c) ☐

Takaukset. Ilmoittakaa, miten avustusekvivalentti lasketaan, ja viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

d) ☐

Verotoimenpiteet Mitä toimenpiteet ovat ja miten avustusekvivalentti lasketaan? Viitatkaa myös oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

e) ☐

Muu. Tarkentakaa ja ilmoittakaa, miten avustusekvivalentti lasketaan. Viitatkaa myös oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin:

2.3   Ilmoitetun ohjelman nojalla myönnettävä yksittäinen tuki myönnetään:

a) ☐

automaattisesti, jos ohjelman edellytykset täyttyvät

b) ☐

harkinnanvaraisesti, viranomaisten päätösten perusteella.

Jos tuki myönnetään tapauskohtaisesti, kuvailkaa lyhyesti sovellettavia arviointiperusteita. Jos on olemassa hallinnollisia ohjeita tukihakemuksen arviointia varten, liittäkää mukaan jäljennös.

2.4   Myönnetäänkö tukiohjelmalle yhteisrahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoista? Jos myönnetään, minkä toimenpideohjelmien nojalla Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitusta saadaan? Ilmoittakaa myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoista saatavan rahoituksen määrä.

3.   Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille

3.1   Vaikutus alueelliseen tavoitteeseen ja kannustava vaikutus

Tuki pk-yritysten  (82) ’a-alueilla’ kohtaamien tiettyjen erityisten vaikeuksien vähentämiseksi

3.1.1   Luetelkaa pk-yritysten kyseisellä alueella kohtaamat erityiset vaikeudet, jotka ohjelmalla on tarkoitus poistaa (aluetukisuuntaviivojen 43 kohta), ja osoittakaa näiden vaikeuksien olemassaolo ja merkittävyys (aluetukisuuntaviivojen 44 kohta).

3.1.2   Selittäkää, miksi 3.1.1 kohdassa lueteltuja vaikeuksia ei voida poistaa investointituella ja sen vuoksi tarvitaan ilmoitettua toimintatukiohjelmaa (aluetukisuuntaviivojen 44 kohta):

Tuki tiettyjen lisäkustannusten korvaamiseen syrjäisimmillä alueilla

3.1.3   Yksilöikää erityiset lisäkustannukset (83), jotka ohjelmasta korvataan, ja osoittakaa, miten nämä kustannukset liittyvät perussopimuksen 349 artiklassa vahvistettuihin pysyviin haittoihin (aluetukisuuntaviivojen 45 kohta):

Tuki väestökadon lieventämiseksi hyvin harvaan asutuilla alueilla

3.1.4   Osoittakaa, että kyseisellä alueella on väestökadon riski ilman toimintatukea (aluetukisuuntaviivojen 46 kohta):

3.2   Ohjelman tarkoituksenmukaisuus

Selittäkää, mistä syystä katsotte, että ehdotettu tuki on tarkoituksenmukaista ohjelman tavoitteen saavuttamiseksi? Selittäkää erityisesti, miksi muut kilpailua vähemmän vääristävät välineet ja muut vähemmän vääristävät tukimuodot eivät ole tarkoituksenmukainen keino saavuttaa sama myönteinen vaikutus alueelliseen kehitykseen (aluetukisuuntaviivojen 50, 56, 57 ja 58 kohta):

3.3   Ohjelman oikeasuhteisuus

Kaikki toimintatukimuodot

3.3.1   Määritelkää tukikelpoiset kustannukset, jotka johtuvat kokonaan ongelmasta, joka tuella on tarkoitus ratkaista (aluetukisuuntaviivojen 109 kohta):

3.3.2   Vahvistakaa, että poisto- ja rahoituskustannuksia, jotka sisältyvät alueellisen investointituen tukikelpoisiin kustannuksiin, ei sisällytetä toimintatuen tukikelpoisiin kustannuksiin (aluetukisuuntaviivojen 109 kohta), ja viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

3.3.3   Kuvailkaa käyttöön otettava korvausmalli (aluetukisuuntaviivojen 56 kohta) ja miten tämä malli mahdollistaa tukimäärän asianmukaisen laskemisen tavalla, joka varmistaa, että korvaukset eivät ole liian suuria, kuten aluetukisuuntaviivojen 109 kohdassa määritellään:

3.3.4   Ilmoittakaa, myönnetäänkö toimintatukea myös muiden alueella sovellettavien toimintatukiohjelmien kautta, ja mainitkaa kyseisten ohjelmien viitenumerot.

3.3.5   Jos samalla alueella sovelletaan muita toimintatukiohjelmia, millä tavoin varmistetaan, että eri ohjelmien nojalla myönnettävät toimintatuet eivät johda ylisuuriin korvauksiin:

Toimintatuki ainoastaan syrjäisimmillä alueilla

3.3.6   Osoittakaa, että ilmoitetun ohjelman nojalla korvattavat lisäkustannukset määritetään suhteessa kyseisen jäsenvaltion muille alueille sijoittautuneiden samankaltaisten yritysten kustannustasoon (aluetukisuuntaviivojen 110 kohta):

Toimintatuki pk-yritysten ainoastaan tietyillä ’a-alueilla’ kohtaamien tiettyjen erityisten vaikeuksien vähentämiseksi

3.3.7   Selvittäkää, miten tuen määrää vähennetään asteittain ohjelman voimassaoloaikana (aluetukisuuntaviivojen 111 kohta), ja viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

3.4   Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen

Selittäkää, miksi on epätodennäköistä, että ohjelmasta myönnetty tuki aiheuttaisi erittäin merkittävää kilpailun vääristymistä markkinoilla (aluetukisuuntaviivojen 140 kohta):

4.   Muita tietoja

Ilmoittakaa kaikki muut tiedot, jotka ovat olennaisia ilmoitetun tukitoimenpiteen arvioimiseksi aluetukisuuntaviivojen nojalla:

OSA III.2

Lisätietolomake – Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuki

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tukitoimenpiteistä (tukiohjelmista ja yksittäisestä tuesta), jotka kuuluvat tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävästä valtiontuesta annettujen puitteiden (’T&K&I-puitteet’)  (84) soveltamisalaan.

Jos yksittäiseen tukitoimenpiteeseen liittyy useita tuensaajia, asiaankuuluvat tiedot on toimitettava niistä kustakin.

1.   Ilmoitetun tukitoimenpiteen piirteet

1.1   Tukiohjelmat

A)

Syyt tukiohjelmasta ilmoittamiseen:

a) ☐

ohjelmaan sisältyy tukea, joka ei ole läpinäkyvää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (85) 5 artiklan mukaisessa merkityksessä;

b) ☐

muut syyt.

Tarkentakaa:

B)

Ilmoitetun ohjelman alakohtainen soveltamisala:

C)

Vahvistakaa merkitsemällä rasti alla olevaan ruutuun, että ilmoitetusta tukiohjelmasta myönnetystä tuesta ilmoitetaan erikseen, jos se ylittää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 4 artiklassa säädetyt kynnysarvot.

1.2   Yksittäinen tuki

A)

Jos ilmoitettu yksittäinen tuki perustuu hyväksyttyyn tukiohjelmaan, esittäkää tiedot tukiohjelmasta sekä sen julkaisuviite (internetosoite) ja numero valtiontukirekisterissä:

B)

Ilmoittakaa tarvittaessa, mitä vaihtokurssia ilmoituksen tekemisen yhteydessä on käytetty:

1.3   Yleiset tiedot

A)

Tarkentakaa tukilaji:

a) ☐

tuki T&K-hankkeisiin

b) ☐

tuki toteutettavuustutkimuksiin

c) ☐

tuki tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen

d) ☐

pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki

e) ☐

prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki

f) ☐

tuki innovaatioklustereille

B)

Sisältyykö ilmoitettuun toimenpiteeseen unionin toimielinten, virastojen, yhteisyritysten tai muiden elinten keskitetysti hallinnoimaa unionin rahoitusta, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

C)

Koskeeko ilmoitettu toimenpide vaikeuksissa olevia yrityksiä, sellaisina kuin ne on määritelty suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (86)?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

D)

Koskeeko ilmoitettu toimenpide yrityksiä, joita koskee sellaiseen aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa ja ilmoittakaa vielä perimättä olevat määrät:

E)

Koskeeko ilmoitettu toimenpide tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioita (’tutkimusorganisaatiot’) tai tutkimusinfrastruktuureja, sellaisina kuin ne on määritelty T&K&I-puitteiden 15 kohdan ee ja ff alakohdassa?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

F)

Sisältyykö ilmoitettuun toimenpiteeseen tutkimus- ja kehittämispalvelujen julkisia hankintoja?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

G)

Voidaanko ilmoitetun toimenpiteen mukaisesti myönnetty tuki yhdistää muuhun tukeen?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

H)

Vahvistakaa merkitsemällä rasti alla olevaan ruutuun, että tuensaajat ovat yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen liitteessä I vahvistetun pk-yrityksen määritelmän mukaisia, ja esittäkää asian kannalta oleelliset tiedot ja todisteet:

2.   Tutkimusorganisaatiot ja tutkimusinfrastruktuurit

A)

Harjoittavatko ilmoitetun tukitoimenpiteen kohteena olevat tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palveluiden tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?

☐ kyllä

☐ ei

Esittäkää asiasta yksityiskohtainen selvitys:

B)

Jos sama yksikkö harjoittaa sekä taloudellista että muuta toimintaa, voidaanko nämä kaksi toimintamuotoa sekä niiden kustannukset, rahoitus ja tulot erottaa selkeästi toisistaan?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

C)

Jos sama yksikkö harjoittaa sekä taloudellista että muuta toimintaa, onko sille tiettyä tilikautta varten osoitettu julkinen rahoitus rajattu kustannuksiin, joita aiheutuu muista kuin taloudellisista toiminnoista saman ajanjakson aikana?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

D)

Jos sama yksikkö harjoittaa sekä taloudellista että muuta toimintaa, onko taloudellinen käyttö pelkästään liitännäistoimintaa eli se vastaa toimintaa, joka liittyy suoraan tutkimusorganisaation tai -infrastruktuurin toimintaan ja on sen kannalta välttämätöntä tai joka liittyy kiinteästi sen pääasialliseen muuhun kuin taloudelliseen käyttöön ja joka on laajuudeltaan suppeaa?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa ja ilmoittakaa, mikä osuus kokonaiskapasiteetista käytetään tai arvioidaan käytettävän tällaiseen taloudelliseen toimintaan kunakin vuonna:

E)

Jos julkista rahoitusta annetaan tutkimusorganisaatioiden tai -infrastruktuureiden sellaiseen taloudelliseen toimintaan, joka ei ole liitännäistoimintaa, voidaanko osoittaa, että julkinen rahoitus ja sen kautta saatu etu siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille, esimerkiksi alennettujen hintojen kautta, ja että välittäjälle ei myönnetä muuta etua?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

3.   Epäsuora valtiontuki yrityksille tutkimusorganisaatioiden ja tutkimusinfrastruktuurien kautta

3.1   Yritysten puolesta harjoitettava tutkimustoiminta

A)

Tekevätkö ilmoitetun tukitoimenpiteen kohteena olevat tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit sopimustutkimusta tai tarjoavatko ne tutkimuspalveluja yrityksille?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

B)

Jos tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit tekevät sopimustutkimusta tai tarjoavat tutkimuspalveluja yrityksille, tarjoavatko ne tällaisia palveluja markkinahintaan?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

C)

Jos tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit tekevät sopimustutkimusta tai tarjoavat tutkimuspalveluja yrityksille ja markkinahintaa ei ole, tarjoavatko ne kyseisiä palveluja hintaan, joka kuvastaa palvelujen kustannuksia täysimääräisesti ja johon yleensä sisältyy marginaali, joka määritellään kyseisellä alalla toimiviin yrityksiin yleensä sovellettavan marginaalin perusteella, tai joka on tulosta markkinaehtoisista neuvotteluista, joissa tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit neuvottelevat saadakseen sopimushetkellä mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn, joka kattaa vähintään niiden rajakustannukset?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

3.2   Yhteistyö yritysten kanssa

A)

Tekevätkö ilmoitetun tukitoimenpiteen kohteena olevat tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit todellista yhteistyötä yritysten kanssa erityisten hankkeiden toteuttamiseksi yhdessä?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

B)

Jos tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit tekevät todellista yhteistyötä yritysten kanssa, ilmoittakaa, täyttyvätkö seuraavat ehdot:

a)

osallistuvat yritykset vastaavat hankkeen kaikista kustannuksista

☐ kyllä

☐ ei

b)

yhteistyön tuloksia, jotka eivät johda immateriaalioikeuksiin, voidaan levittää laajasti, ja kaikki tutkimusorganisaatioiden tai tutkimusinfrastruktuurien toiminnasta mahdollisesti syntyvät immateriaalioikeudet kohdennetaan niille

☐ kyllä

☐ ei

c)

hankkeesta mahdollisesti syntyvät immateriaalioikeudet ja niihin liittyvät käyttöoikeudet jaetaan yhteistyökumppaneiden kesken tavalla, joka vastaa niiden työmäärää, panoksia ja etuja

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte myöntävästi johonkin edellä olevista kysymyksistä, antakaa yksityiskohtainen selvitys:

C)

Jos tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit tekevät todellista yhteistyötä yritysten kanssa ja vastasitte kielteisesti kaikkiin B kohdan kysymyksiin edellä, ilmoittakaa, täyttyykö jokin seuraavista ehdoista:

a)

tutkimusorganisaation tai tutkimusinfrastruktuurin saaman korvauksen määrä on vahvistettu avoimen, läpinäkyvän ja syrjimättömän, kilpailuun perustuvan myyntimenettelyn avulla:

☐ kyllä

☐ ei

b)

riippumaton asiantuntija-arvio vahvistaa, että tutkimusorganisaation tai tutkimusinfrastruktuurin saama korvausmäärä vastaa vähintään markkinahintaa:

☐ kyllä

☐ ei

c)

tutkimusorganisaatiot tai tutkimusinfrastruktuurit voivat osoittaa, että ne neuvottelivat korvauksesta markkinaehtoisesti saadakseen sopimuksen tekohetkellä mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn:

☐ kyllä

☐ ei

d)

yhteistyöyrityksillä on yhteistyösopimuksen mukaan etuoikeus tutkimusorganisaatioiden tai tutkimusinfrastruktuurien tuottamiin immateriaalioikeuksiin ja jälkimmäiset käyttävät vastavuoroisia oikeuksia pyytää taloudellisesti edullisempia tarjouksia kolmansilta osapuolilta niin, että yhteistyöyritysten tarjouksen on vastattava näitä tarjouksia:

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte myöntävästi johonkin tämän jakson kysymyksistä, antakaa yksityiskohtainen selvitys:

4.   Tutkimus- ja kehittämispalvelujen julkiset hankinnat

A)

Jos ilmoitettuun toimenpiteeseen sisältyy tutkimus- ja kehittämispalvelujen julkista hankintaa yrityksiltä, valitaanko palveluntarjoajat avoimella tarjouskilpailulla, joka toteutetaan sovellettavien direktiivien mukaisesti (87)?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

B)

Kaikissa muissa tapauksissa, joissa ilmoitettuun toimenpiteeseen sisältyy tutkimus- ja kehittämispalvelujen julkista hankintaa yrityksiltä, myös kun on kyse esikaupallisesta hankinnasta, ilmoittakaa, täyttyvätkö seuraavat ehdot:

a)

valintamenettely on avoin, läpinäkyvä ja syrjimätön, ja se perustuu objektiivisiin valinta- ja myöntämisperusteisiin, jotka on määritetty ennen tarjousmenettelyä:

☐ kyllä

☐ ei

Jos ei, antakaa yksityiskohtainen selvitys siitä, noudatettiinko läpinäkyvää ja syrjimätöntä kilpailumenettelyä sovellettavien direktiivien mukaisesti (esimerkiksi tarjousperusteinen neuvottelumenettely, innovaatiokumppanuus, kilpailuun perustuva neuvottelumenettely).

b)

suunnitelluista sopimusjärjestelyistä, joiden puitteissa on kuvattu kaikki osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, myös immateriaalioikeuksien osalta, ilmoitetaan kaikille kiinnostuneille tarjouksentekijöille ennen tarjousmenettelyä:

☐ kyllä

☐ ei

Esittäkää asiasta yksityiskohtainen selvitys:

c)

hankinta ei tarkoita, että jollekin osallistuvalle palveluntarjoajalle myönnettäisiin suosituimmuusasema lopullisten tuotteiden tai palvelujen tarjoamisessa julkiselle ostajalle kyseisessä jäsenvaltiossa (88), ja yksi seuraavista ehdoista täyttyy:

kaikki ne tulokset, joista ei seuraa immateriaalioikeuksia, voidaan saattaa laajaan levitykseen niin, että muut yritykset voivat toistaa ne, ja kaikki mahdolliset immateriaalioikeudet kohdennetaan täysimääräisesti julkiselle ostajalle

palveluntarjoajan, jolle tuloksista seuraavat immateriaalioikeudet kohdennetaan, on myönnettävä julkiselle ostajalle rajoittamaton pääsy kyseisiin tuloksiin maksutta ja myönnettävä niihin pääsy kolmansille osapuolille markkinaehdoin.

☐ kyllä

☐ ei

Esittäkää asiasta yksityiskohtainen selvitys:

5.   Ilmoitetun tukitoimenpiteen kuvaus

5.1   Tuki T&K-hankkeisiin

A)

Ilmoittakaa, mitkä T&K-toiminnan vaiheet ovat ilmoitetun toimenpiteen mukaisen tuen kohteena:

a) ☐

perustutkimus

b) ☐

teollinen tutkimus

c) ☐

kokeellinen kehittäminen.

B)

Jos on kyse yksittäisestä tuesta ja hanke käsittää useita tutkimusluokkia, luetelkaa eri tehtävät ja luokitelkaa kukin tehtävä osaksi perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä:

C)

Eritelkää tukikelpoiset kustannukset ja ilmoittakaa yksittäisen tuen tapauksessa niiden määrä:

 

Perustutkimus

Teollinen tutkimus

Kokeellinen kehittäminen

Henkilöstökustannukset

 

 

 

Välineiden ja laitteiden kustannukset

 

 

 

Rakennusten ja maa-alueiden kustannukset

 

 

 

Ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai lisenssillä hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset

 

 

 

Hankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset

 

 

 

Liiketoiminnan muut kulut

 

 

 

D)

Ilmoittakaa sovellettavat tuen enimmäisintensiteetit:

 

Pieni yritys

Keskisuuri yritys

Suuri yritys

Perustutkimus

Teollinen tutkimus

yritysten välisestä todellisesta yhteistyöstä (suurten yritysten osalta rajat ylittävä tai vähintään yhden pk-yrityksen kanssa) tai yrityksen ja tutkimusorganisaation välisestä yhteistyöstä riippuen tai

tulosten levittämisestä riippuen

 

 

 

Kokeellinen kehittäminen

yritysten välisestä todellisesta yhteistyöstä (suurten yritysten osalta rajat ylittävä tai vähintään yhden pk-yrityksen kanssa) tai yrityksen ja tutkimusorganisaation välisestä yhteistyöstä riippuen tai

tulosten levittämisestä riippuen

 

 

 

5.2   Tuki toteutettavuustutkimuksiin

A)

Eritelkää tukikelpoiset kustannukset ja ilmoittakaa yksittäisen tuen tapauksessa niiden määrä:

B)

Ilmoittakaa sovellettavat tuen enimmäisintensiteetit, mukaan lukien pk-yrityksiin sovellettavat korotukset:

5.3   Tuki tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen ja parantamiseen

A)

Eritelkää tukikelpoiset kustannukset ja ilmoittakaa yksittäisen tuen tapauksessa niiden määrä:

B)

Ilmoittakaa sovellettava tuen enimmäisintensiteetti:

C)

Jos tutkimusinfrastruktuureilla on sekä taloudellista että muuta kuin taloudellista toimintaa, vahvistakaa merkitsemällä rasti alla olevaan ruutuun, että kunkin toiminnan lajin rahoitus, kustannukset ja tulot kirjataan erikseen johdonmukaisesti sovellettujen ja objektiivisesti perusteltavissa olevien kustannuslaskennan periaatteiden mukaan:

Antakaa yksittäisen tuen osalta asian kannalta merkitykselliset tiedot ja todisteet:

D)

Jos tutkimusinfrastruktuurit saavat julkista rahoitusta sekä taloudelliseen että muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, vahvistakaa merkitsemällä rasti alla olevaan ruutuun, että käytössä on seuranta- ja takaisinperintämekanismi sen varmistamiseksi, että sovellettavaa tuen enimmäisintensiteettiä ei ylitetä:

Antakaa asian kannalta merkitykselliset tiedot ja todisteet.

E)

Vastaako tutkimusinfrastruktuurin toiminnasta tai käytöstä perittävä hinta markkinahintaa?

☐ kyllä

☐ ei

Tarkentakaa:

F)

Onko useilla käyttäjillä avoin ja syrjimätön pääsy tutkimusinfrastruktuuriin?

☐ kyllä

☐ ei

Jos joillekin yrityksille on myönnetty etuoikeutettu pääsy, antakaa yksityiskohtainen selvitys ja ilmoittakaa, minkä osuuden investointikustannuksista kyseiset yritykset kattavat:

5.4   Pk-yrityksille myönnettävä innovaatiotuki

A)

Ilmoittakaa, mitä toimintoja ilmoitetulla toimenpiteellä tuetaan:

a) ☐

patenttien ja muiden aineettomien omaisuuserien hankkiminen, voimaansaattaminen ja puolustaminen

b) ☐

korkeasti koulutetun henkilöstön tilapäinen siirtäminen

c) ☐

innovaatiotoiminnan neuvontapalvelujen ja innovaatiotoimintaa tukevien palvelujen hankinta.

B)

Eritelkää tukikelpoiset kustannukset ja ilmoittakaa yksittäisen tuen tapauksessa niiden määrä:

C)

Ilmoittakaa sovellettavat tuen enimmäisintensiteetit:

5.5   Prosesseihin tai organisointiin liittyvään innovaatiotoimintaan myönnettävä tuki

A)

Ilmoittakaa, mitä toimintoja ilmoitetulla toimenpiteellä tuetaan:

prosesseihin liittyvä innovaatiotoiminta

organisointiin liittyvä innovaatiotoiminta.

B)

Eritelkää tukikelpoiset kustannukset ja ilmoittakaa yksittäisen tuen tapauksessa niiden määrä:

Henkilöstökustannukset

 

Välineiden ja laitteiden kustannukset (siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa)

 

Rakennusten ja maa-alueiden kustannukset (siltä osin kuin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa)

 

Ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai lisenssillä hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen, tietämyksen ja patenttien kustannukset

 

Tutkimushankkeesta suoraan aiheutuvat muut yleiskustannukset ja muut toimintakustannukset

 

C)

Ilmoittakaa sovellettavat tuen enimmäisintensiteetit:

D)

Jos tukea myönnetään suurille yrityksille, vahvistakaa merkitsemällä rasti alla olevaan ruutuun, että ne tekevät tuetun toiminnan piirissä todellista yhteistyötä pk-yritysten kanssa ja että yhteistyöhön osallistuvien pk-yritysten osuus tukikelpoisista kokonaiskustannuksista on vähintään 30 prosenttia.

Antakaa yksittäisen tuen osalta asian kannalta merkitykselliset tiedot ja todisteet:

5.6   Tuki innovaatioklustereille

A)

Vahvistakaa merkitsemällä rasti alla olevaan ruutuun, että tukea myönnetään ainoastaan innovaatioklusterina toimivalle oikeushenkilölle.

Antakaa yksittäisen tuen osalta yksityiskohtaiset tiedot:

B)

Vastaavatko klusterin infrastruktuurin käytöstä ja klusterin toimintoihin osallistumisesta perittävät maksut markkinahintaa tai kustannuksia?

☐ kyllä

☐ ei

Tarkentakaa:

C)

Onko useilla käyttäjillä avoin ja syrjimätön pääsy klusterin tiloihin, infrastruktuuriin ja toimintoihin?

☐ kyllä

☐ ei

Jos joillekin yrityksille on myönnetty etuoikeutettu pääsy, antakaa yksityiskohtainen selvitys ja ilmoittakaa, minkä osuuden investointikustannuksista kyseiset yritykset kattavat:

D)

Antakaa yksittäisen tuen osalta tietoja innovaatioklusterin suunnitellusta tai odotetusta erikoisalasta, olemassa olevasta alueellisesta potentiaalista ja samaa tarkoitusta varten perustettujen ja unionissa toimivien klustereiden olemassaolosta:

5.6.1   Investointituki

A)

Eritelkää tukikelpoiset kustannukset ja ilmoittakaa yksittäisen tuen tapauksessa niiden määrä:

B)

Ilmoittakaa sovellettavan tuen enimmäisintensiteetit, mukaan lukien klustereihin sovellettavat korotukset tukialueilla, jotka täyttävät SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan edellytykset:

5.6.2   Toimintatuki

A)

Ilmoittakaa, mitä toimintoja ilmoitetulla toimenpiteellä tuetaan:

a) ☐

klusterin toiminnan edistäminen

b) ☐

klusterin markkinointi

c) ☐

klusterin infrastruktuurin hallinnointi

d) ☐

koulutusohjelmien, työpajojen ja konferenssien järjestäminen.

B)

Eritelkää tukikelpoiset kustannukset ja ilmoittakaa yksittäisen tuen tapauksessa niiden määrä:

C)

Ilmoittakaa sovellettava tuen enimmäisintensiteetti ja tuen kesto:

6.   Ilmoitetun tukitoimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

Kuvailkaa yksittäisen tuen osalta yksityiskohtaisesti tuettua hanketta tai toimintoa:

6.1   Vaikutus selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen

A)

Määritelkää tarkasti tavoite ja selvittäkää, kuinka ilmoitetulla toimenpiteellä on tarkoitus edistää T&K&I-toimintaa unionissa:

B)

Jos on kyse tukiohjelmasta, onko se osa T&K&I-toimintaa edistävää kattavaa ohjelmaa tai toimintasuunnitelmaa tai älykkään erikoistumisen strategioita?

☐ kyllä

☐ ei

Tarkentakaa ja viitatkaa tarvittaessa samankaltaisia aikaisempia tukitoimenpiteitä koskeviin arviointeihin:

Yksittäinen tuki

A)

Kasvaako hankkeen koko ilmoitetun toimenpiteen johdosta?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, täsmentäkää kasvutapa ja esittäkää asian kannalta merkitykselliset todisteet:

a) ☐

hankkeen kokonaiskustannusten lisääminen (ilman, että tuensaajan kustannukset alenevat, verrattuna tilanteeseen, jossa tukea ei myönnetä);

b) ☐

T&K&I-toimintoihin osoitettavan henkilömäärän lisääminen;

c) ☐

muunlainen koon kasvattaminen.

B)

Laajeneeko hankkeen soveltamisala ilmoitetun toimenpiteen johdosta?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, täsmentäkää kasvutapa ja esittäkää asian kannalta merkitykselliset todisteet:

a) ☐

hankkeesta odotettujen tulosten lukumäärän lisääminen

b) ☐

kunnianhimoisempi hanke, josta on osoituksena osallistujien suurempi määrä, tieteellisen tai teknisen läpimurron suurempi todennäköisyys tai suurempi epäonnistumisriski (liittyy erityisesti hankkeen pitkään kestoon ja tulosten epävarmuuteen)

c) ☐

muunlainen laajentaminen.

C)

Nopeutuuko hankkeen toteuttaminen ilmoitetun toimenpiteen johdosta?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, esittäkää todisteita.

D)

Lisääntyykö käytetty kokonaissumma ilmoitetun toimenpiteen johdosta?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, täsmentäkää kasvutapa ja esittäkää asian kannalta merkitykselliset todisteet:

a) ☐

tuensaajan T&K&I-toiminnan kokonaismenojen lisääminen absoluuttisesti tarkasteltuna tai osuutena liikevaihdosta;

b) ☐

hankkeen talousarvion muuttaminen (supistamatta vastaavasti muiden hankkeiden talousarviota);

c) ☐

muunlainen lisääminen.

E)

Tehdäänkö ilmoitetun toimenpiteen vaikutuksesta yhteisen edun edistämiseen julkisesti saatavilla oleva jälkiarviointi?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

6.2   Valtion toteuttamien toimien tarve

A)

Eritelkää markkinoiden toimintapuutteet, jotka vaikeuttavat T&K&I-toimintaa käsiteltävänä olevassa asiassa ja joiden perusteella valtiontuki on tarpeen, ja esittäkää asian kannalta merkitykselliset todisteet:

a) ☐

myönteiset ulkoisvaikutukset / osaamisen leviäminen;

b) ☐

puutteellinen tai epäsymmetrinen informaatio;

c) ☐

koordinointiin ja verkostoitumiseen liittyvät ongelmat.

B)

Selittäkää, miten ilmoitetulla toimenpiteellä voidaan tehokkaasti vaikuttaa markkinoiden toimintapuutteisiin, jotka liittyvät yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen ilman tukea.

6.2.1   Yksittäinen tuki

A)

Selittäkää, puututaanko tuella yleiseen T&K&I-toimintaa unionissa koskevaan markkinoiden toimintapuutteeseen vai tiettyyn markkinoiden toimintapuutteeseen, joka koskee esimerkiksi tiettyä toimialaa tai liiketoiminnan osa-aluetta?

B)

Toimittakaa saatavilla olevat alakohtaiset vertailut ja muut tutkimukset, jotka tukevat väitettyjä markkinoiden toimintapuutteita koskevaa analyysia:

C)

Toimittakaa saatavilla olevat tiedot unionissa toteutetuista T&K&I-hankkeista tai toiminnoista, jotka ovat tekniseltä sisällöltään, riskitasoltaan ja kooltaan samantapaisia kuin ne hankkeet, jotka ovat ilmoitetun toimenpiteen kohteena, ja selvittäkää, miksi tuki on tarpeen kyseessä olevassa asiassa:

6.3   Tukitoimenpiteen tarkoituksenmukaisuus

A)

Selvittäkää, kuinka valtiontuen kaltaisen valikoivan välineen käytöstä T&K&I-toiminnan lisäämiseksi saadut edut on määritetty, ja esittäkää asiaan liittyvä vaikutustenarviointi ja todisteasiakirjat:

B)

Jos tuki myönnetään muodossa, joka tarjoaa suoran rahallisen edun (kuten suorat avustukset, vapautukset veroista tai muista pakollisista maksuista tai niiden alennukset tai maa-alueiden, tuotteiden tai palvelujen tarjoaminen edulliseen hintaan), esittäkää muita vaihtoehtoja koskeva analyysi ja selittäkää, miksi tai miten muut tukimuodot eivät ole yhtä tarkoituksenmukaisia havaittujen markkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseksi:

6.4   Kannustava vaikutus

A)

Vahvistakaa merkitsemällä rasti alla olevaan ruutuun, että myönnettäessä tukea ilmoitetun toimenpiteen nojalla varmistetaan, että kyseessä oleviin T&K&I-toimintoihin liittyviä töitä ei ole aloitettu ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille (89) ja esittäkää yksittäisen tuen osalta merkitykselliset päivämäärätiedot:

B)

Vahvistakaa merkitsemällä rasti alla olevaan ruutuun, että tukihakemuksissa ilmoitetaan vähintään hakijan nimi ja yrityksen koko, hankkeen kuvaus, mukaan lukien sen sijaintipaikka sekä aloitus- ja lopetusaika, hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan julkisen tuen määrä ja luettelo tukikelpoisista kustannuksista:

C)

Jos tuki myönnetään verotoimenpiteen muodossa, esittäkää yksityiskohtainen selvitys ja sellaisten toimenpiteiden osalta, jotka eivät ole asteittaisia, kannustavan vaikutuksen osoittavat arviointitutkimukset:

6.4.1   Yksittäinen tuki

A)

Esittäkää kontrafaktuaalisen analyysin avulla kuvaus tuensaajan käyttäytymisestä ilman tukea ja määritelkää, millainen muutos tuella on tarkoitus saada aikaan:

B)

Täsmentäkää ilmoitetun toimenpiteen kannalta merkitykselliset seikat ja esittäkää todisteita, kuten yritysten hallintoelinten asiakirjoja, riskiarviointeja, tilinpäätöksiä, sisäisiä liiketoimintasuunnitelmia, asiantuntijalausuntoja ja muita arvioitavaan hankkeeseen liittyviä selvityksiä:

a) ☐

kannattavuustaso;

b) ☐

investoinnin suuruus ja kassavirtojen aikajana;

c) ☐

riskitaso.

C)

Toimittakaa mahdollisuuksien mukaan toimialakohtaisia tietoja, jotka osoittavat, että tuensaajan kontrafaktuaalinen skenaario, sen edellytetty kannattavuustaso ja sen odotetut kassavirrat ovat kohtuulliset:

6.5   Tuen oikeasuhteisuus

A)

Jos tuki myönnetään takaisinmaksettavana ennakkona, joka ilmaistaan bruttoavustusekvivalenttina, esittäkää yksityiskohtainen selvitys menetelmästä, jota käytetään bruttoavustusekvivalentin laskemisessa, sekä todennettavissa olevat tiedot, joihin se perustuu, tai yksittäisen tuen tapauksessa täsmentäkää, minkä hyväksytyn tukiohjelman perusteella tuki myönnetään:

Jos tuki myönnetään takaisinmaksettavana ennakkona, joka ilmaistaan prosentteina tukikelpoisista kustannuksista ja ylittää enintään 10 prosenttiyksiköllä T&K&I-puitteissa vahvistetut enimmäistuki-intensiteetit, vahvistakaa, että:

a) ☐

ilmoitetussa toimenpiteessä määrätään, että jos hanke onnistuu, ennakosta maksettava korko on vähintään viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamista koskevassa komission tiedonannossa (90) määrätty diskonttokorko;

b) ☐

silloin, kun hankkeen tulokset ovat onnistuneeksi määriteltyä tutkimustoimintaa paremmat, jäsenvaltio edellyttää maksuja, jotka ylittävät ennakon takaisinmaksun, mukaan luettuna sovellettavan diskonttokoron mukainen korko;

c) ☐

jos hanke epäonnistuu tai onnistuu osittain, takaisinmaksu on oikeassa suhteessa saavutettuun onnistumiseen.

Esittäkää yksityiskohtaiset tiedot ennakon takaisinmaksusta ja määritelkää selvästi, mikä katsotaan tuettujen toimintojen onnistuneeksi tulokseksi kohtuullisen ja varovaisen arvion perusteella:

B)

Jos tuki myönnetään verotoimenpiteen muodossa, selvittäkää, kuinka tuki-intensiteetit lasketaan, ja esittäkää yksityiskohtaiset tiedot:

yksittäisten hankkeiden perusteella;

yrityksen tasolla kokonaisverohuojennuksen ja kaikkien enintään kolmen peräkkäisen verovuoden aikana kertyneiden tukikelpoisten T&K&I-kustannusten yhteismäärän suhteena.

6.5.1   Yksittäinen tuki

A)

Esittäkää tuettua hanketta koskeva kattava liiketoimintasuunnitelma (tuen kanssa ja ilman tukea), mukaan lukien kaikki asian kannalta merkitykselliset odotetut kustannukset ja hyödyt:

Jos tuensaajan on valittava, toteuttaako se joko tuetun hankkeen tai vaihtoehtoisen hankkeen ilman tukea, toimittakaa kattava liiketoimintasuunnitelma myös vaihtoehtoiselle hankkeelle:

B)

Jos vaihtoehtoista hanketta ei ole, selvittäkää, miksi tuki on rajattu vähimmäismäärään, joka tarvitaan tuetun hankkeen saattamiseksi riittävän kannattavaksi, esimerkiksi tekemällä mahdolliseksi sellaisen sisäisen tuottoprosentin saavuttamisen, joka vastaa ala- tai yrityskohtaista raja-arvoa tai vähimmäistuottovaatimusta:

C)

Jos tuensaajan on valittava, toteuttaako se joko tuetun hankkeen tai vaihtoehtoisen hankkeen ilman tukea, selittäkää, miksi tuki rajoittuu vähimmäismäärään, joka on välttämätön tuetusta hankkeesta vaihtoehtoiseen hankkeeseen verrattuna aiheutuvien ylimääräisten nettokustannusten kattamiseksi, tarvittaessa ottaen huomioon eri liiketoimintaskenaarioiden todennäköisyydet:

Esittäkää todisteasiakirjat, esimerkiksi yrityksen sisäiset asiakirjat, jotka osoittavat, että vaihtoehtoinen hanke on selvästi määritelty ja riittävästi ennustettavissa oleva vaihtoehtoinen hanke, jonka tuensaaja on ottanut huomioon sisäisessä päätöksenteossaan:

D)

Selvittäkää, kuinka tukimäärä on määritetty, ja esittäkää todisteasiakirjoja:

E)

Jos tuetun toiminnon toteuttajaksi oli useampia potentiaalisia ehdokkaita, myönnetäänkö tuki läpinäkyvillä, puolueettomilla ja syrjimättömillä perusteilla?

☐ kyllä

☐ ei

Esittäkää asiasta yksityiskohtainen selvitys:

F)

Jos tuen tarkoituksena on poistaa kansainväliseen kauppaan kohdistuvia todellisia tai mahdollisia välittömiä tai välillisiä vääristymiä, esittäkää saatavilla olevat todisteet siitä, että unionin ulkopuolella sijaitsevat kilpailijat ovat (tavallisesti kolmen viime vuoden aikana) suoraan tai välillisesti saaneet tai tulevat saamaan intensiteetiltään vastaavaa tukea samanlaisiin hankkeisiin:

Toimittakaa mahdollisuuksien mukaan riittävät tiedot, joiden avulla voidaan arvioida tarve ottaa huomioon kolmannen maan kilpailijalla oleva kilpailuetu:

6.6   Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen

Valitkaa sopiva vaihtoehto:

a)

tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaajalla on päätoimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa tai että se on pääasiallisesti sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon:

☐ kyllä

☐ ei

b)

tuen myöntämisen ehtona on, että tuensaaja käyttää kotimaisia tuotteita tai palveluja:

☐ kyllä

☐ ei

c)

tukitoimenpiteessä rajoitetaan tuensaajan mahdollisuuksia hyödyntää T&K&I-toiminnan tuloksia muissa jäsenvaltioissa:

☐ kyllä

☐ ei

d)

tukitoimenpiteellä asetetaan tuensaajalle muita velvoitteita:

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte myöntävästi johonkin tämän jakson kysymyksistä, antakaa yksityiskohtainen selvitys:

6.6.1   Tukiohjelma

Ilmoittakaa tukiohjelmien osalta, miten varmistetaan, että mahdolliset kielteiset vaikutukset rajoittuvat vähimmäismäärään (ottaen huomioon esimerkiksi kyseisten hankkeiden koko, yksittäiset ja kumulatiiviset tukimäärät, oletettujen tuensaajien lukumäärä ja kohdealojen ominaispiirteet), ja esittäkää vaikutustenarviointi tai jälkikäteen tehty arviointi samankaltaisista aikaisemmista ohjelmista:

6.6.2   Yksittäinen tuki

A)

Kuvailkaa tarvittaessa tuen todennäköistä vaikutusta kilpailuun innovaatioprosessissa:

B)

Määritelkää tuotemarkkinat, joihin tuella on todennäköisesti vaikutusta, ja ilmoittakaa tuensaajan tämänhetkinen markkinaosuus kaikilla asianomaisilla markkinoilla sekä kyseisten markkinaosuuksien muutokset, jotka olisivat seurausta tuetuista toiminnoista:

C)

Ilmoittakaa tuensaajan pääkilpailijat kaikilla asianomaisilla tuotemarkkinoilla ja ilmoittakaa niiden markkinaosuudet:

Jos mahdollista, esittäkää tähän liittyvä Herfindahl-Hirschman-indeksi (HHI):

D)

Esittäkää kaikkien asianomaisten tuotemarkkinoiden osalta tiedot asiakkaista tai kuluttajista, joihin tuetut toiminnot vaikuttavat:

E)

Kuvailkaa asianomaisten markkinoiden rakennetta ja dynamiikkaa seuraavien seikkojen osalta:

a)

viimeaikainen kehitys ja tulevat kasvunäkymät:

b)

päätoimijoiden samankaltaisiin hankkeisiin käyttämä määrä:

c)

toiminnan aloittamisen tai lopettamisen esteiden taso:

d)

asiakkailla oleva tasapainottava neuvotteluvoima:

e)

kannustimet kilpailla tulevaisuuden markkinoilla:

f)

tuotteiden eriyttäminen ja kilpailun intensiteetti:

g)

muut seikat, jotka todennäköisesti vaikuttavat kilpailijoihin, asiakkaisiin tai kuluttajiin:

F)

Onko tuensaajalla mahdollisuus vaikuttaa valintaprosessiin esimerkiksi suosittelemalla yrityksiä tai ohjaamalla tutkimustoimintaa?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, tarkentakaa:

G)

Myönnetäänkö tuki markkinoilla, joilla on ylikapasiteettia, tai taantuvilla toimialoilla?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, esittäkää asiasta yksityiskohtainen selvitys:

H)

Onko tuensaaja harkinnut vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja tuetuille toiminnoille?

☐ kyllä

☐ ei

Esittäkää asiasta yksityiskohtainen selvitys:

7.   Muut tiedot

Antakaa kaikki muut tiedot, jotka ovat olennaisia ilmoitetun tukitoimenpiteen arvioimiseksi T&K&I-puitteiden nojalla:

OSA III.3.A

Lisätietolomake – Tuki rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen: yksittäinen tuki

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa yksittäisestä pelastamistuesta, joka kuuluu valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen suuntaviivojen  (91) (’suuntaviivat’) soveltamisalaan.

1.   Tukikelpoisuus

1.1   Vaikeuksissa oleva yritys

A)

Onko kyse yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (92) ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi (93)?

☐ kyllä

☐ ei

B)

Onko kyse yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu (94) ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi?

☐ kyllä

☐ ei

C)

Onko yritys asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai täyttääkö se kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle maksukyvyttömyyden vuoksi velkojien pyynnöstä?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Jos kyseessä oleva yritys ei ole pk-yritys:

onko yrityksen velkaantumisaste ollut yli 7,5 kahden edellisvuoden ajan

ja

onko yrityksen käyttökatteen (EBITDA) suhde nettorahoituskuluihin ollut alle 1,0 kahden edellisvuoden ajan?

☐ kyllä

☐ ei

E)

Jos olette vastannut myönteisesti yhteenkin A–D jakson kysymyksistä, perustelkaa vastaus ja viitatkaa liitteessä esitettyihin vastausta tukeviin todisteisiin tai asiakirjoihin (viimeisimmät tuloslaskelmat ja taseet tai tuomioistuimen päätös käynnistää yleistäytäntöönpanomenettely yrityksestä tai todisteet siitä, että perusteet asettaa yritys kansallisen yhtiöoikeuden nojalla yleistäytäntöönpanomenettelyn kohteeksi velkojien pyynnöstä täyttyvät jne.).

1.2   Yritys, jolla on kiireellisiä rahoitustarpeita

Jos katsotte, että tuensaaja on oikeutettu pelastamistukeen, vaikka sitä ei voida luokitella vaikeuksissa olevaksi yritykseksi, miksi katsotte sillä olevan kiireellisiä rahoitustarpeita poikkeuksellisten ja odottamattomien olosuhteiden vuoksi? Viitatkaa myös kantaanne tukeviin todisteisiin tai asiakirjoihin (esim. kassavirtaennusteet).

1.3   Vasta perustettu yritys / yhtymä

A)

Milloin yritys on perustettu?

B)

Mistä lähtien yritys on toiminut?

C)

Kuuluuko yritys johonkin yhtymään?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Jos vastaus C kohtaan on kyllä, yhtymästä on toimitettava täydelliset tiedot (organisaatiokaavio, josta käyvät ilmi yhtymän jäsenten väliset yhteydet, sekä yksityiskohtaiset tiedot pääomasta ja äänioikeuksista), ja osoittakaa, että vaikeudet kohdistuvat ainoastaan tähän yritykseen eikä niiden aiheuttajana ole sattumanvarainen kustannustenjako yhtymän sisällä ja että vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä itse voi niitä selvittää.

1.4   Alakohtainen soveltamisala

Toimiiko yritys jollakin seuraavista aloista:

A)

hiiliala (95):

☐ kyllä

☐ ei

B)

teräsala (96):

☐ kyllä

☐ ei

C)

alat, joilla sovelletaan rahoituslaitoksia koskevia erityissääntöjä (97):

☐ kyllä

☐ ei

2.   Soveltuvuus sisämarkkinoille

2.1   Vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen

A)

Sijaitseeko tuensaaja alueella/alueilla (NUTS 2 -tasolla), jolla/joilla työttömyysaste täyttää toisen seuraavista edellytyksistä:

se on ollut unionin keskiarvoa korkeampi jo pitkään ja kyseisellä alueella tai kyseisillä alueilla on vaikea luoda uusia työpaikkoja

se on ollut kansallista keskiarvoa korkeampi jo pitkään ja kyseisellä alueella (kyseisillä alueilla) on vaikea luoda uusia työpaikkoja?

☐ kyllä

☐ ei

B)

Onko vaarana sellaisen tärkeän palvelun tarjoamisen keskeytyminen, jonka luominen uudelleen on vaikeaa eikä kilpailija pystyisi yksinkertaisesti tulemaan tilalle (esim. valtakunnallisen infrastruktuurin tarjoaja)?

☐ kyllä

☐ ei

C)

Onko yritys tietyllä alueella tai toimialalla koko järjestelmän kannalta tärkeä? Olisiko sen poistumisella markkinoilta mahdollisia kielteisiä seurauksia (esimerkiksi tärkeän tuotantopanoksen toimittajana)?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Onko vaarana yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisen keskeytyminen?

☐ kyllä

☐ ei

E)

Johtaisiko luottomarkkinoiden toiminnan puutteellisuus tai niillä esiintyvät haitalliset kannustimet muutoin elinkelpoisen yrityksen konkurssiin?

☐ kyllä

☐ ei

F)

Johtaisiko kyseisen yrityksen poistuminen markkinoilta tärkeän teknisen tiedon tai asiantuntemuksen peruuttamattomaan menetykseen?

☐ kyllä

☐ ei

G)

Liittyisikö tuensaajan konkurssiin muita samankaltaisia vakavien vaikeuksien tilanteita, joita ei ole lueteltu edellä?

☐ kyllä

☐ ei

H)

Jos olette vastannut myönteisesti yhteenkin A–G kohdan kysymyksistä, perustelkaa vastauksenne ja viitatkaa liitteessä esitettyihin vastausta tukeviin todisteisiin tai asiakirjoihin.

2.2   Tarkoituksenmukaisuus / Tuen muoto

A)

Myönnetäänkö tuki lainatakauksina tai lainoina?

☐ kyllä

☐ ei

B)

Jos vastasitte myönteisesti, kuvailkaa lainan tai takauksen ehtoja ja liittäkää mukaan asian kannalta merkitykselliset asiakirjat (esim. lainasopimuksen luonnos, takaussuunnitelma).

C)

Onko lainan korko (tai tarvittaessa taatun lainan kokonaiskustannukset, mukaan lukien lainan korko ja takausmaksu) asetettu tasolle, joka ei alita viitekorkoa, jonka komissio on vahvistanut viitekorkotiedonannossaan (98) tavanomaisia vakuuksia tarjoavien heikkojen yritysten osalta?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Selittäkää, mihin pelastamistukea käytetään: rahoitetaanko pelastamistuella rakenteellisia toimenpiteitä, kuten sellaisten merkittävien liiketoimintojen tai omaisuuserien hankintaa, jotka eivät ole välttämättömiä pelastamisajanjakson aikana tuensaajan elinkelpoisuuden kannalta?

☐ kyllä

☐ ei

E)

Jos kyllä, selittäkää.

F)

Maksetaanko laina takaisin tai päättyykö lainatakauksen voimassaolo viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäinen lainaerä on siirretty yritykselle?

☐ kyllä

☐ ei

G)

Sitoudutteko toimittamaan komissiolle kuuden kuukauden kuluessa pelastamistuen hyväksymisestä jonkin seuraavista:

todisteet siitä, että laina on maksettu kokonaisuudessaan takaisin ja/tai että takaus on päättynyt;

rakenneuudistussuunnitelman;

selvitystilasuunnitelman, jossa esitetään perustellusti toimet, jotka johtavat tuensaajan likvidaatioon kohtuullisessa ajassa ilman lisätukea?

☐ kyllä

☐ ei

2.3   Tuen oikeasuhteisuus / tuen rajaaminen välttämättömään

Onko pelastamistuen määrä määritetty suuntaviivojen liitteessä I esitetyn kaavan mukaisesti?

☐ kyllä

☐ ei

Jos kyllä, esittäkää kaavan mukainen laskelma pelastamistuen määrästä.

Jos pelastamistuen määrä ylittää suuntaviivojen liitteessä I esitettyyn kaavaan perustuvan laskutoimituksen tuloksen, esittäkää asianmukaisesti perusteltu likviditeettisuunnitelma, jossa määritellään tuensaajan likviditeettitarpeet seuraavan puolen vuoden aikana.

2.4   Kielteiset vaikutukset – Tuen ainutkertaisuuden periaate

Onko yritys (tai konserni, johon se kuuluu) saanut jo aiemmin pelastamistukea, rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea (99) ja/tai tukea, josta ei ole ilmoitettu?

☐ kyllä

☐ ei

Jos on, liittäkää mukaan täydelliset tiedot (päivämäärä, summa, tarvittaessa viittaus komission aikaisempaan päätökseen jne.) (100).

3.   Muut tiedot

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä suuntaviivojen mukaisesti:

OSA III.3.B

Lisätietolomake – Tuki rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten rakenneuudistukseen: yksittäinen tuki

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa yksittäisestä rakenneuudistustuesta, joka kuuluu valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen suuntaviivojen  (101) (’suuntaviivat’) soveltamisalaan.

1.   Tukikelpoisuus

1.1   Vaikeuksissa oleva yritys

A)

Onko kyse yhtiöstä, jonka osakkaiden vastuu on rajattu (102) ja joka on menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan kertyneiden tappioiden vuoksi (103)?

☐ kyllä

☐ ei

B)

Onko kyse yhtiöstä, jossa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu (104) ja joka on menettänyt yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoistaan kertyneiden tappioiden vuoksi?

☐ kyllä

☐ ei

C)

Onko yritys asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai täyttääkö se kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle maksukyvyttömyyden vuoksi velkojien pyynnöstä?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Jos kyseessä oleva yritys ei ole pk-yritys:

onko yrityksen velkaantumisaste ollut yli 7,5 kahden edellisvuoden ajan

ja

onko yrityksen käyttökatteen (EBITDA) suhde nettorahoituskuluihin ollut alle 1,0 kahden edellisvuoden ajan?

☐ kyllä

☐ ei

E)

Jos olette vastannut myönteisesti yhteenkin A–D kohdan kysymyksistä, perustelkaa vastaus ja viitatkaa liitteessä esitettyihin vastausta tukeviin todisteisiin tai asiakirjoihin (viimeisimmät tuloslaskelmat ja taseet tai tuomioistuimen päätös käynnistää yleistäytäntöönpanomenettely yrityksestä tai todisteet siitä, että perusteet asettaa yritys kansallisen yhtiöoikeuden nojalla yleistäytäntöönpanomenettelyn kohteeksi velkojien pyynnöstä täyttyvät jne.).

1.2   Vasta perustettu yritys tai yhtymä

A)

Milloin yritys on perustettu?

B)

Mistä lähtien yritys on toiminut?

C)

Kuuluuko yritys johonkin yhtymään?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Jos kuuluu, yhtymästä on toimitettava täydelliset tiedot (organisaatiokaavio, josta käyvät ilmi yhtymän jäsenten väliset yhteydet sekä yksityiskohtaiset tiedot pääomasta ja äänioikeuksista), ja on todistettava, että vaikeudet kohdistuvat ainoastaan tähän yritykseen eikä niiden aiheuttajana ole sattumanvarainen kustannustenjako yhtymän sisällä ja että vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä itse voi niitä selvittää.

1.3   Alakohtainen soveltamisala

Toimiiko yritys jollakin seuraavista aloista:

A)

hiiliala (105):

☐ kyllä

☐ ei

B)

teräsala (106):

☐ kyllä

☐ ei

C)

alat, joilla sovelletaan rahoituslaitoksia koskevia erityissääntöjä (107):

☐ kyllä

☐ ei

1.4   Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tarjoaja:

A)

Tarjoaako yritys yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja?

☐ kyllä

☐ ei

B)

Jos vastasitte A kohtaan kyllä, kuvailkaa kyseisiä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja ja esittäkää jäljennös toimeksiannosta.

C)

Jos vastasitte A kohtaan kyllä, ilmoittakaa yrityksen yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta saaman korvauksen määrä, kuvailkaa korvauksen laskentamenetelmä ja esittäkää oikeusperusta, jossa vahvistetaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta maksettavan korvauksen laskentamenetelmä.

2.   Soveltuvuus sisämarkkinoille

2.1   Vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen

A)

Sijaitseeko tuensaaja alueella/alueilla (NUTS 2 -tasolla), jolla/joilla työttömyysaste täyttää toisen seuraavista edellytyksistä:

se on ollut unionin keskiarvoa korkeampi jo pitkään ja kyseisellä alueella tai kyseisillä alueilla on vaikea luoda uusia työpaikkoja

se on ollut kansallista keskiarvoa korkeampi jo pitkään ja kyseisellä alueella (kyseisillä alueilla) on vaikea luoda uusia työpaikkoja.

☐ kyllä

☐ ei

B)

Onko vaarana sellaisen tärkeän palvelun tarjoamisen keskeytyminen, jonka luominen uudelleen on vaikeaa eikä kilpailija pystyisi yksinkertaisesti tulemaan tilalle (esim. valtakunnallisen infrastruktuurin tarjoaja)?

☐ kyllä

☐ ei

C)

Onko yritys tietyllä alueella tai toimialalla koko järjestelmän kannalta tärkeä? Olisiko sen poistumisella markkinoilta mahdollisia kielteisiä seurauksia (esimerkiksi tärkeän tuotantopanoksen toimittajana)?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Onko vaarana yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisen keskeytyminen?

☐ kyllä

☐ ei

E)

Johtaisiko luottomarkkinoiden toiminnan puutteellisuus tai niillä esiintyvät haitalliset kannustimet muutoin elinkelpoisen yrityksen konkurssiin?

☐ kyllä

☐ ei

F)

Johtaisiko kyseisen yrityksen poistuminen markkinoilta tärkeän teknisen tiedon tai asiantuntemuksen peruuttamattomaan menetykseen?

☐ kyllä

☐ ei

G)

Liittyisikö tuensaajan konkurssiin muita samankaltaisia vakavien vaikeuksien tilanteita, joita ei ole lueteltu edellä?

☐ kyllä

☐ ei

H)

Jos olette vastannut myönteisesti yhteenkin A–G kohdan kysymyksistä, perustelkaa vastauksenne ja viitatkaa liitteessä esitettyihin vastausta tukeviin todisteisiin tai asiakirjoihin.

2.2   Rakenneuudistussuunnitelma ja pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen

Esittäkää rakenneuudistussuunnitelma (108), jonka tavoitteena on palauttaa tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuus (109) kohtuullisessa ajassa, sekä markkinatutkimus ja herkkyysanalyysi, joissa yksilöidään tuensaajan tulokseen eniten vaikuttavat parametrit ja tärkeimmät riskitekijät tulevaisuudessa (noudattakaa mahdollisimman suuressa määrin suuntaviivojen liitteessä II esitettyä suuntaa antavaa rakenneuudistussuunnitelman mallia).

3.   Tukitoimenpiteiden tarve / kannustava vaikutus

3.1   Esittäkää vertailu rakenneuudistussuunnitelman mukaisista toimenpiteistä ja uskottavasta vaihtoehtoisesta skenaariosta, johon ei liity valtiontukea (110). Vertailusta on käytävä ilmi, että tällaisessa vaihtoehtoisessa skenaariossa ei saavutettaisi 2.1 jaksossa yksilöimäänne tavoitetta tai tavoitteita, tai saavutettaisiin vähäisemmässä määrin.

3.2   Osoittakaa, että ilman tukea tuensaaja olisi järjestelty uudelleen, myyty tai asetettu selvitystilaan tavalla, jolla ei olisi saavutettu 2.1 jaksossa ilmoitettua yhteisen edun mukaista tavoitetta.

4.   Tarkoituksenmukaisuus

4.1   Kuvailkaa lyhyesti valittuja valtiontukivälineitä, mukaan lukien niiden muoto, määrä ja maksettu korvaus (111):

4.2   Selvittäkää, johtuvatko tuensaajan ongelmat likviditeettiin vai vakavaraisuuteen liittyvistä seikoista vai molemmista:

4.3   Osoittakaa, että valitut valtiontukivälineet ovat tarkoituksenmukaisia 4.2 kohdassa yksilöityjen (likviditeettiin tai vakavaraisuuteen liittyvien) ongelmien ratkaisemiseksi.

5.   Tuen oikeasuhteisuus / tuen rajaaminen välttämättömään

5.1   Oma rahoitusosuus

A)

Onko tuensaajan oma rahoitusosuus vähintään 50 prosenttia rakenneuudistuskustannuksista (112)?

☐ kyllä

☐ ei

B)

Kuvailkaa ja määrittäkää kaikki rakenneuudistuskustannusten luokat, ilmoittakaa niiden kokonaismäärä ja mikä osuus rakenneuudistuskustannuksista katetaan omalla rahoitusosuudella:

C)

Kuvailkaa sitä, kuinka rakenneuudistuskustannusten rahoittamiseen osallistutaan tuensaajan, sen osakkeenomistajien tai velkojien taikka sen yhtymän, johon tuensaaja kuuluu, omilla varoilla tai uusien sijoittajien varoilla, ja ilmoittakaa tällaisen oman rahoitusosuuden määrä:

D)

Miksi katsotte, että tämä rahoitusosuus on todellinen eikä siihen sisälly tukea:

E)

Osoittakaa, että oma rahoitusosuus on verrattavissa myönnettävään tukeen sen suhteen, miten se vaikuttaa tuensaajan vakavaraisuuteen tai likviditeettiasemaan (113), ja jos se ei ole, ilmoittakaa syyt siihen ja viitatkaa tarvittaessa todisteasiakirjoihin (esim. tase, rahavirtalaskelmat):

5.2   Vastuunjako

Täytettävä, jos valtiontuki myönnetään muodossa, joka vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa  (114)

A)

Onko tuensaajan tappiot jaettu kokonaisuudessaan olemassa oleville osakkeenomistajille ja/tai huonommassa etuoikeusasemassa oleville velkojille, jotka ovat kattaneet ne?

☐ kyllä

☐ ei

B)

Jos vastasitte A kohtaan kyllä, esittäkää todisteet, jotka perustuvat ajan tasalla olevaan analyysiin tuensaajan tasetilanteesta.

C)

Estetäänkö rahavirtojen ulosvirtaus tuensaajalta osakepääoman tai etuoikeusasemaltaan huonomman velan haltijoille rakenneuudistuksen aikana?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Jos vastasitte kielteisesti C kohtaan, perustelkaa vastauksenne.

E)

Saako valtio kohtuullisen osuuden tuensaajan tulevasta arvonnoususta ottaen huomioon sen, kuinka paljon omaa pääomaa valtio sijoittaa verrattuna yhtiön jäljellä olevaan omaan pääomaan tappioiden kattamisen jälkeen?

☐ kyllä

☐ ei

F)

Jos vastasitte E kohtaan myönteisesti, perustelkaa vastauksenne ja esittäkää todisteet.

G)

Jos tuensaajan tappioita ei ole katettu kokonaisuudessaan (ks. A kohta edellä) ja/tai rahavirtojen ulosvirtausta tuensaajalta osakepääoman tai etuoikeusasemaltaan huonomman velan haltijoille ei ole estetty rakenneuudistuksen aikana (ks. C kohta edellä), esittäkää syyt siihen ja selittäkää erityisesti, miksi näiden ehtojen täysimääräinen täytäntöönpano johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

H)

Osallistuvatko paremmassa etuoikeusasemassa olevien velkainstrumenttien haltijat tuensaajan oman pääoman vahvistamiseen?

☐ kyllä

☐ ei

I)

Jos vastasitte H kohtaan kyllä, selittäkää millä tavoin paremmassa etuoikeusasemassa olevien velkainstrumenttien haltijat osallistuvat.

6.   Kielteiset vaikutukset

6.1   Tuen ainutkertaisuuden periaate

Onko yritys (tai konserni, johon se kuuluu) saanut jo pelastamistukea, rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea (115) ja/tai tukea, josta ei ole ilmoitettu?

☐ kyllä

☐ ei

Jos on, liittäkää mukaan täydelliset tiedot (päivämäärä, summa, tarvittaessa viittaus komission aikaisempaan päätökseen jne.) (116):

6.2   Kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet

Rakenteelliset toimenpiteet – liiketoimintojen luovutus ja supistaminen

A)

Kuvailkaa omaisuuseristä luopumista, kapasiteetin supistamista tai markkinaläsnäolon supistamista, johon on sitouduttu. Osoittakaa, että sitoumuksiin sisältyvät omaisuuserien luovutukset, velvoitteiden poistaminen kirjanpidosta ja tappiollisen toiminnan lopettaminen eivät ole tarpeen tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi. Ilmoittakaa myös merkitykselliset markkinat, joilla luovutukset tapahtuvat, ja luovutusten aikataulu (117). Ilmoittakaa myös, helpottaako tuensaaja toimintojen myyntiä esimerkiksi pitämällä ne erillään muista liiketoiminnoista ja lupaamalla olla tavoittelematta myytävien liiketoimintojen asiakkaita.

B)

Jos rakenteelliset toimenpiteet toteutetaan poikkeuksellisesti pelkästään omaisuuserien myyntinä eikä niihin liity sellaisen elinkelpoisen yksikön perustamista, joka pystyy kilpailemaan markkinoilla, osoittakaa, että muuntyyppiset rakenteelliset toimenpiteet eivät olisi toteuttamiskelpoisia tai ne vaarantaisivat vakavasti yrityksen taloudellisen elinkelpoisuuden:

Toimintaa säätelevät toimenpiteet

C)

Suostuuko tuensaaja pidättäytymään hankkimasta yritysten osakkeita rakenneuudistuksen aikana, paitsi jos se on välttämätöntä tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja jos siitä on ilmoitettu komissiolle ja saatu komission hyväksyntä?

☐ kyllä

☐ ei

D)

Suostuuko tuensaaja pidättäytymään valtiontuen esittämisestä kilpailuetuna, kun se markkinoi tavaroitaan ja palvelujaan?

☐ kyllä

☐ ei

E)

Onko muita toimintaa sääteleviä toimenpiteitä?

☐ kyllä

☐ ei

Markkinoiden avaamistoimenpiteet

F)

Hyväksyvätkö kansalliset viranomaiset tai tuensaaja toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää avoimuutta, vakautta ja kilpailua markkinoilla esimerkiksi helpottamalla markkinoille pääsyä ja markkinoilta poistumista (118)?

☐ kyllä

☐ ei

G)

Jos vastasitte F kohtaan kyllä, kuvailkaa, mitä toimenpiteitä ja millä markkinoilla ja kuinka toimenpiteet liittyvät suoraan tai välillisesti tuensaajan toimintoihin:

Kilpailun vääristymistä rajoittavien toimenpiteiden kalibrointi

H)

Onko tuella tarkoitus kattaa rakenneuudistuksen sosiaalikuluja (119)?

☐ kyllä

☐ ei

I)

Jos vastasitte H kohtaan myönteisesti, täsmentäkää:

7.   Muut tiedot

7.1   Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä suuntaviivojen mukaisesti (esimerkiksi toimenpiteet, joilla parannetaan irtisanottujen työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia, tai avustaminen uuden työpaikan löytämisessä):

OSA III.3.C

Lisätietolomake – Pelastamistuki, rakenneuudistustuki ja/tai väliaikainen rakenneuudistustuki: tukiohjelmat

Tämä lisätietolomake on täytettävä, kun on kyse pelastamistukea, rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea koskevista ohjelmista, jotka kuuluvat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annettujen suuntaviivojen  (120) (’suuntaviivat’) soveltamisalaan.

1.   Ohjelman soveltamisala

1.1   Mitä tukea ohjelmasta myönnetään:

a)

pelastamistuki:

☐ kyllä

☐ ei

b)

rakenneuudistustuki:

☐ kyllä

☐ ei

c)

väliaikainen rakenneuudistustuki:

☐ kyllä

☐ ei

2.   Tukikelpoisuus

2.1   Onko ohjelma rajattu vaikeuksissa oleviin pk-yrityksiin (121) tai vaikeuksissa oleviin pienempiin valtion omistamiin yrityksiin (122) (jäljempänä molemmista käytetään yhdessä nimitystä ’pk-yritykset’, jollei toisin selvästi ilmoiteta)?

☐ kyllä

☐ ei

2.2   Onko ohjelma rajattu pk-yrityksiin, jotka täyttävät yhden seuraavista tukikelpoisuuskriteereistä:

a)

Pk-yrityssten kohdalla, joiden osakkaiden vastuu on rajattu (123): yli puolet merkitystä osakepääomasta on menetetty kertyneiden tappioiden vuoksi (124)?

☐ kyllä

☐ ei

b)

Pk-yritysten kohdalla, joissa ainakaan joidenkin osakkaiden vastuuta yhtiön velasta ei ole rajattu (125): yli puolet tilinpäätöksen mukaisista omista varoista on menetetty kertyneiden tappioiden vuoksi?

☐ kyllä

☐ ei

c)

Pk-yritysten kohdalla, jotka on asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai jotka täyttävät kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä?

☐ kyllä

☐ ei

d)

Pienemmät valtion omistamat yritykset: yrityksen velkaantumisaste on ollut yli 7,5 ja käyttökatteen (EBITDA) suhde nettorahoituskuluihin on ollut alle 1,0 kahden edellisvuoden ajan?

☐ kyllä

☐ ei

2.3   Voidaanko pelastamistukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea tai molempia myöntää ohjelman mukaan pk-yrityksille, jotka eivät ole vaikeuksissa olevia yrityksiä, vaan joilla ainoastaan on kiireellisiä rahoitustarpeita poikkeuksellisten ja odottamattomien olosuhteiden vuoksi?

☐ kyllä

☐ ei

2.4   Jos vastasitte 2.3 kohtaan myönteisesti, selittäkää, miten arvioidaan, onko pk-yrityksellä kiireellisiä rahoitustarpeita, ja minkälaiset olosuhteet katsotaan poikkeuksellisiksi ja odottamattomiksi.

2.5   Sovelletaanko toimenpidettä vasta perustettuihin pk-yrityksiin?

☐ kyllä

☐ ei

2.6   Sovelletaanko toimenpidettä pk-yrityksiin, jotka toimivat

a)

hiilialalla (126):

☐ kyllä

☐ ei

b)

teräsalalla (127):

☐ kyllä

☐ ei

c)

alat, joilla sovelletaan rahoituslaitoksia koskevia erityissääntöjä (128):

☐ kyllä

☐ ei

3.   Tuen enimmäismäärä

3.1   Onko yhdelle pk-yritykselle ohjelman nojalla myönnettävän tuen enimmäismäärä rajoitettu enintään 10 miljoonaan euroon, mukaan lukien muista lähteistä tai muista tukiohjelmista peräisin oleva tuki?

☐ kyllä

☐ ei

3.2   Ilmoittakaa pk-yritykselle ohjelman nojalla myönnettävän tuen enimmäismäärä:

4.   Soveltuvuus sisämarkkinoille

Pelastamistuen, rakenneuudistustuen ja väliaikaisen rakenneuudistustuen tapauksessa

4.1   Vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen

a)

Sovelletaanko ohjelmaa ainoastaan tapauksissa, joissa tuensaajan konkurssi aiheuttaisi todennäköisesti sosiaalisia vaikeuksia tai markkinoiden toimintapuutteen ja joissa erityisesti:

innovatiivisen pk-yrityksen tai suuren kasvupotentiaalin omaavan pk-yrityksen poistumisella markkinoilta olisi mahdollisia kielteisiä seurauksia:

☐ kyllä

☐ ei

sellaisen pk-yrityksen, jolla on paljon yhteyksiä muihin paikallisiin tai alueellisiin pk-yrityksiin, poistumisella markkinoilta olisi mahdollisia kielteisiä seurauksia:

☐ kyllä

☐ ei

luottomarkkinoiden toiminta on puutteellista tai niillä on haitallisia kannustimia, minkä seurauksena muutoin elinkelpoinen pk-yritys ajautuisi konkurssiin:

☐ kyllä

☐ ei

syntyisi samankaltaisia vakavien vaikeuksien tilanteita, jotka tuensaaja on asianmukaisesti perustellut:

☐ kyllä

☐ ei

b)

Jos vastasitte myönteisesti yhteenkin a alakohdan kysymyksistä, perustelkaa vastauksenne ja selittäkää, minkä kriteerien perusteella kansalliset viranomaiset aikovat arvioida vaikutusta yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin.

Rakenneuudistustuen tapauksessa

4.2   Rakenneuudistussuunnitelma ja pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen

Edellytetäänkö ohjelmassa, että rakenneuudistustuen myöntämisen yhteydessä esitetään rakenneuudistussuunnitelma (129), jonka tavoitteena on palauttaa tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuus (130) kohtuullisessa ajassa (ks. suuntaa antava rakenneuudistussuunnitelman malli suuntaviivojen liitteessä II)?

☐ kyllä

☐ ei

5.   Tukitoimenpiteiden tarve ja kannustava vaikutus

5.1   Edellytetäänkö ohjelmassa, että kansalliset viranomaiset vertaavat rakenneuudistustuen myöntämisen yhteydessä rakenneuudistussuunnitelman mukaisia toimenpiteitä uskottavaan vaihtoehtoiseen skenaarioon, johon ei liity valtiontukea (131), ja että vertailusta on käytävä ilmi, että tällaisessa vaihtoehtoisessa skenaariossa ei saavutettaisi edellä 4.1 jaksossa kuvailtua yhteisen edun mukaista tavoitetta tai tavoitteita, tai saavutettaisiin ne vähäisemmässä määrin? Edellytetäänkö ohjelmassa erityisesti, että on osoitettava, että ilman tukea tuensaaja olisi järjestelty uudelleen, myyty tai asetettu selvitystilaan tavalla, jolla ei olisi saavutettu edellä 4.1 jaksossa kuvailtua yhteisen edun mukaista tavoitetta tai tavoitteita?

☐ kyllä

☐ ei

5.2   Jos vastasitte 5.1 kohtaan myönteisesti, selittäkää, minkä kriteerien perusteella kansalliset viranomaiset arvioivat sitä?

6.   Tarkoituksenmukaisuus

Pelastamistuen tapauksessa

6.1   Onko ohjelman mukainen tuki rajattu lainatakauksiin tai lainoihin?

☐ kyllä

☐ ei

6.2   Edellytetäänkö ohjelmassa, että lainan kustannukset (tai lainatakausten tapauksessa taatun lainan kokonaiskustannukset, mukaan lukien lainan korko ja takausmaksu) on asetettu tasolle, joka ei alita viitekorkoa, jonka komissio on vahvistanut viitekorkotiedonannossaan (132) tavanomaisia vakuuksia tarjoavien heikkojen yritysten osalta?

☐ kyllä

☐ ei

6.3   Määrätäänkö ohjelmassa, että pelastamistuki on myönnettävä enintään kuuden kuukauden ajaksi, minkä ajan kuluessa tuensaajan asema on analysoitava?

☐ kyllä

☐ ei

6.4   Määrätäänkö ohjelmassa, että laina on maksettava takaisin tai takaus päätettävä kuuden kuukauden kuluessa pelastamistuen myöntämisestä, paitsi jos ennen sitä joko: a) kansalliset viranomaiset ovat hyväksyneet rakenneuudistussuunnitelman tai selvitystilasuunnitelman, tai b) tuensaaja on toimittanut yksinkertaistetun rakenneuudistussuunnitelman (133) (kun on kyse väliaikaisesta rakenneuudistustuesta)?

☐ kyllä

☐ ei

6.5   Määrätäänkö ohjelmassa, että pelastamistukea ei saa käyttää rakenteellisten toimenpiteiden rahoittamiseen, kuten sellaisten merkittävien liiketoimintojen tai omaisuuserien hankintaan, jotka eivät ole välttämättömiä pelastamisajanjakson aikana tuensaajan elinkelpoisuuden kannalta?

☐ kyllä

☐ ei

Rakenneuudistustuen tapauksessa

6.6   Minkä kriteerien perusteella kansalliset viranomaiset aikovat arvioida sitä, missä määrin tuensaajan ongelmat liittyvät likviditeettiin tai vakavaraisuuteen tai molempiin, ja kuinka ne valitsevat tukivälineet, joilla voidaan poistaa havaitut ongelmat kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla:

Väliaikaisen rakenneuudistustuen tapauksessa

6.7   Onko ohjelman nojalla myönnettävä väliaikainen rakenneuudistustuki rajattu lainatakauksiin tai lainoihin?

☐ kyllä

☐ ei

6.8   Edellytetäänkö ohjelmassa, että lainan kustannukset (tai lainatakausten tapauksessa taatun lainan kokonaiskustannukset, mukaan lukien lainan korko ja takausmaksu) asetetaan tasolle, joka ei alita viitekorkoa, jonka komissio on vahvistanut viitekorkotiedonannossaan tavanomaisia vakuuksia tarjoavien heikkojen yritysten osalta?

☐ kyllä

☐ ei

6.9   Edellytetäänkö ohjelmassa, että väliaikaisesta rakenneuudistustuesta maksettavaa korvausta on nostettava vähintään 50 peruspistettä 12 kuukauden kuluttua ensimmäisen tukierän maksamisesta tuensaajalle (vähennettynä välittömästi edeltävällä pelastamistukijaksolla)?

☐ kyllä

☐ ei

6.10   Määrätäänkö ohjelmassa, että väliaikaista rakenneuudistustukea saa myöntää enintään 18 kuukauden pituiseksi jaksoksi, josta on vähennettävä välittömästi edeltävä pelastamistukijakso?

☐ kyllä

☐ ei

6.11   Määrätäänkö ohjelmassa, että viimeistään kuuden kuukauden kuluttua väliaikaisen rakenneuudistustuen ensimmäisen erän maksamisesta tuensaajalle, vähennettynä välittömästi edeltävällä pelastamistukijaksolla, kansalliset viranomaiset hyväksyvät yksinkertaistetun rakenneuudistussuunnitelman?

☐ kyllä

☐ ei

6.12   Määrätäänkö ohjelmassa, että 18 kuukauden kuluessa väliaikaisen rakenneuudistustuen myöntämisestä, vähennettynä välittömästi edeltävällä pelastamistukijaksolla, laina maksetaan takaisin tai takaus päätetään, jolleivät kansalliset viranomaiset ole sitä ennen hyväksyneet tuensaajaa koskevaa rakenneuudistussuunnitelmaa tai selvitystilasuunnitelmaa?

☐ kyllä

☐ ei

7.   Tuen oikeasuhteisuus tai tuen rajaaminen välttämättömään

Pelastamistuen ja väliaikaisen rakenneuudistustuen tapauksessa

7.1   Tuen määrä

a)

Määrätäänkö ohjelmassa, että tuen määrä ei ylitä suuntaviivojen liitteessä I esitettyyn kaavaan perustuvan laskutoimituksen tulosta?

☐ kyllä

☐ ei

b)

Jos vastasitte a kohtaan kielteisesti, edellytetäänkö ohjelmassa likviditeettisuunnitelman laatimista, jossa määritellään tuensaajan likviditeettitarpeet seuraavan puolen vuoden aikana (18 kuukauden aikana, jos kyse väliaikaisesta rakenneuudistustuesta)?

☐ kyllä

☐ ei

c)

Jos vastasitte b kohtaan myönteisesti, selittäkää, millä perusteella ja minkä tietojen mukaan kansalliset viranomaiset tarkastelevat sitä, onko likviditeettisuunnitelma, jossa määritellään tuensaajan likviditeettitarpeet seuraavan puolen vuoden aikana (18 kuukauden aikana, jos kyse väliaikaisesta rakenneuudistustuesta), asianmukaisesti perusteltu:

Rakenneuudistustuen tapauksessa

7.2   Oma rahoitusosuus

a)

Edellytetäänkö ohjelmassa todellista ja tukea sisältämätöntä rahoitusosuutta rakenneuudistuksen kustannuksiin tuensaajan, sen osakkeenomistajien, velkojien, sen yhtymän, johon tuensaaja kuuluu, omista varoista tai uusien sijoittajien varoista ja onko tämän rahoitusosuuden oltava vähintään 40 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista keskisuurten yritysten tapauksessa tai 25 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista pienten yritysten tapauksessa?

☐ kyllä

☐ ei

b)

Jos vastasitte a kohtaan myönteisesti, selittäkää, mitkä tekijät kansalliset viranomaiset ottavat huomioon arvioidessaan sitä, että oma rahoitusosuus on todellinen eikä sisällä tukea:

c)

Edellytetäänkö ohjelmassa, että oman rahoitusosuuden olisi tavallisesti oltava verrattavissa myönnettävään tukeen sen suhteen, miten se vaikuttaa tuensaajan vakavaraisuuteen tai likviditeettiasemaan (134)?

☐ kyllä

☐ ei

d)

Jos vastasitte c kohtaan myönteisesti, selittäkää, minkä kriteerien perusteella kansalliset viranomaiset arvioivat sitä?

7.3   Vastuunjako

Täytettävä, jos ohjelman mukaan valtiontukea voidaan myöntää muodossa, joka vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa  (135):

a)

Määrätäänkö ohjelmassa, että valtion toimenpiteitä voidaan toteuttaa vasta sen jälkeen, kun tappiot on katettu kokonaisuudessaan ja jaettu olemassa oleville osakkeenomistajille ja/tai huonommassa etuoikeusasemassa oleville velkojille?

☐ kyllä

☐ ei

b)

Estetäänkö rahavarojen ulosvirtaus tuensaajalta osakepääoman tai etuoikeusasemaltaan huonomman velan haltijoille rakenneuudistuksen aikana lain sallimissa määrin?

☐ kyllä

☐ ei

c)

Jos vastasitte b kohtaan kielteisesti, selittäkää, minkä kriteerien perusteella kansalliset viranomaiset arvioivat, että tällainen rahavarojen ulosvirtaus ei vaikuttaisi suhteettomasti niihin, jotka ovat sijoittaneet uutta pääomaa.

d)

Sallivatko kansalliset viranomaiset poikkeuksia edellä a ja b kohdassa kuvailluista ehdoista?

ei

kyllä. Jos kyllä, tarkentakaa.

e)

Määrätäänkö ohjelmassa, että valtio saa kohtuullisen osuuden tuensaajan tulevasta arvonnoususta ottaen huomioon, kuinka paljon omaa pääomaa valtio sijoittaa verrattuna yhtiön jäljellä olevaan omaan pääomaan tappioiden kattamisen jälkeen?

☐ kyllä

☐ ei

8.   Kielteiset vaikutukset

8.1   Tuen ainutkertaisuuden periaate:

Onko ohjelman mukaan mahdotonta (136) myöntää tukea pk-yritykselle, joka on jo aiemmin (137) saanut pelastamistukea, rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea ja/tai tukea, josta ei ole ilmoitettu?

☐ kyllä

☐ ei

Rakenneuudistustuen tapauksessa:

8.2   Kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet (138)

Rakenteelliset toimenpiteet – liiketoimintojen luovutus ja supistaminen

a)

Edellytetäänkö ohjelmassa tuensaajilta omaisuuseristä luopumista, kapasiteetin supistamista tai markkinaläsnäolon supistamista (139) sekä niiden merkityksellisten markkinoiden, joilla luovutukset tapahtuvat (140), ja luovutusten aikataulun (141) ilmoittamista?

☐ kyllä

☐ ei

b)

Todetaanko ohjelmassa, että rakenteelliset toimenpiteet pitäisi yleensä toteuttaa myymällä toimintaansa jatkavia, elinkelpoisia ja itsenäisiä liiketoimintoja, jotka voivat kilpailla tehokkaasti pitkällä aikavälillä, jos sopiva ostaja harjoittaa liiketoimintaa?

☐ kyllä

☐ ei

c)

Jos vastasitte b kohtaan kielteisesti, määrätäänkö ohjelmassa, että jos tällaisia liiketoimintayksikköjä ei ole, tuensaaja voisi irrottaa ja myydä olemassa olevan, asianmukaisesti rahoitetun toiminnon, jolla luotaisiin uusi elinkelpoinen yksikkö, jonka pitäisi pystyä kilpailemaan markkinoilla?

☐ kyllä

☐ ei

d)

Jos ohjelmassa sallitaan rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen pelkästään omaisuuserien myyntinä niin, että niihin ei liity sellaisen elinkelpoisen yksikön perustaminen, joka pystyy kilpailemaan markkinoilla, edellytetäänkö siinä, että tuensaajan on osoitettava, että muuntyyppiset rakenteelliset toimenpiteet eivät olisi toteuttamiskelpoisia tai ne vaarantaisivat vakavasti yrityksen taloudellisen elinkelpoisuuden?

☐ kyllä

☐ ei

Toimintaa säätelevät toimenpiteet

e)

Edellytetäänkö ohjelmassa, että tuensaaja pidättäytyy hankkimasta yritysten osakkeita rakenneuudistuksen aikana, paitsi jos se on välttämätöntä pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi?

☐ kyllä

☐ ei

f)

Edellytetäänkö ohjelmassa, että tuensaaja pidättäytyy valtiontuen esittämisestä kilpailuetuna, kun se markkinoi tavaroitaan ja palvelujaan?

☐ kyllä

☐ ei

g)

Edellytetäänkö ohjelmassa, että tuensaaja pidättäytyy harjoittamasta kaupallista toimintaa, jonka tarkoituksena on nopeasti lisätä sen markkinaosuutta tietyillä tuote- tai maantieteellisillä markkinoilla tarjoamalla ehtoja (esim. hintoihin liittyviä tai muita kaupallisia ehtoja), joihin valtiontukea saamattomat kilpailijat eivät pysty vastaamaan?

☐ kyllä

☐ ei

h)

Jos vastasitte g kohtaan myönteisesti, missä olosuhteissa näin edellytetään? Selittäkää.

i)

Sisältyykö ohjelmaan muita toimintaa sääteleviä toimenpiteitä?

ei

kyllä. Jos sisältyy, kuvailkaa niitä.

Markkinoiden avaamistoimenpiteet

j)

Sallitaanko ohjelmassa, että kansalliset viranomaiset tai tuensaaja hyväksyvät toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää avoimuutta, vakautta ja kilpailua markkinoilla esimerkiksi helpottamalla markkinoille pääsyä ja markkinoilta poistumista (142)?

☐ kyllä

☐ ei

k)

Jos vastasitte j kohtaan myönteisesti, täsmentäkää:

9.   Yleistä

9.1   Sovelletaanko ohjelmaa pk-yrityksiin tukialueilla?

☐ kyllä

☐ ei

9.2   Sovelletaanko tukialueilla sijaitseviin pk-yrityksiin ohjelman nojalla erityisiä säännöksiä?

☐ kyllä

☐ ei

9.3   Jos vastasitte 9.2 kohtaan myönteisesti, selittäkää, mitä erityisiä säännöksiä sovelletaan ja miksi ne ovat perusteltuja.

9.4   Aikovatko kansalliset viranomaiset hyväksyä oman rahoitusosuuden, joka on alle 40 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista keskisuurten yritysten tapauksessa tai alle 25 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista pienten yritysten tapauksessa?

☐ kyllä

☐ ei

9.5   Jos vastasitte 9.4 kohtaan myönteisesti, selittäkää, kuinka kansalliset viranomaiset soveltavat kilpailun vääristymistä rajoittavia toimenpiteitä koskevia vaatimuksia alueeseen kohdistuvien negatiivisten systeemisten vaikutusten rajoittamiseksi:

10.   Muita tietoja

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka ovat olennaisia arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä suuntaviivojen mukaisesti (esimerkiksi toimenpiteet, joilla parannetaan irtisanottujen työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia, tai avustaminen uuden työpaikan löytämisessä):

OSA III.4

Lisätietolomake – Tuki elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tuesta, joka kuuluu elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta annetun komission tiedonannon  (143) soveltamisalaan.

1.   Ilmoitetun tukitoimenpiteen piirteet

1.1   Kuvailkaa mahdollisimman tarkasti tuen tarkoitusta, tarvittaessa erikseen jokaisen toimenpiteen osalta:

1.2   Kuvailkaa kunkin toimenpiteen soveltamisalaa seuraavilta osin:

1.2.1   tuettujen toimintojen laji (esim. kehitys, tuotanto, jakelu):

1.2.2   tuettujen teosten laji (esim. elokuvat, televisiosarjat, monimediahankkeet):

1.3   Jos tukiohjelmaan sisältyy monimediahankkeiden tukitoimenpide, liittyvätkö tuetut toiminnot suoraan teoksen elokuvatuotanto-osuuteen?

☐ kyllä

☐ ei

1.4   Millä säännöksillä tuen käyttö kulttuuritarkoituksiin on tarkoitus varmistaa?

2.   Tukikelpoisuusedellytykset

2.1   Mitkä ovat toimintojen tai teosten tukikelpoisuusedellytykset suunnitellun tukitoimenpiteen perusteella?

2.2   Mitkä ovat tuensaajien tukikelpoisuusedellytykset suunnitellun tukitoimenpiteen perusteella?

Erotellaanko tukiohjelmassa kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella?

Onko tuensaajien täytettävä muitakin edellytyksiä sen lisäksi, että niillä on oltava pysyvä asioimisliike itseään edustamassa tuen maksamishetkellä?

Jos kyseisessä tuessa on verotuksellinen osatekijä, onko tuensaajan täytettävä muita velvoitteita tai edellytyksiä sen lisäksi, että sillä on oltava verotettavaa tuloa kyseisen jäsenvaltion alueella?

Muut edellytykset:

3.   Varojen käytön aluesidonnaisuudet

3.1   Sisältyykö toimenpiteeseen määräyksiä, jotka velvoittavat tuottajan käyttämään tuotantobudjetin tai osan siitä jäsenvaltion alueella tai jollakin sen maantieteellisellä osa-alueella:

3.1.1   Edellytyksenä tukikelpoisuudelle?

☐ kyllä

☐ ei

3.1.2   Edellytyksenä tuen myöntämiseen?

☐ kyllä

☐ ei

3.2   Sovelletaanko aluesidonnaisuuksia tiettyihin erityisiin tuotantobudjetin osiin?

3.3   Jos tukikelpoisuuden edellytyksenä on aluesidonnaisuuden vähimmäistason noudattaminen, kuvailkaa näitä vaatimuksia:

3.3.1   luonteeltaan implisiittisiä (esim. kuvauspäivien vähimmäismäärä alueella):

3.3.2   luonteeltaan eksplisiittisiä (esim. vähimmäismäärä tai prosenttiosuus menoista):

3.4   Jos tuen myöntämiseen liittyy alueellisia ehtoja, täsmentäkää:

3.4.1   Lasketaanko tuki prosenttiosuutena alueellisista menoista?

3.4.2   Määritelläänkö aluesidonnaisuus suhteessa elokuvan kokonaisbudjettiin?

3.4.3   Määritelläänkö aluesidonnaisuus suhteessa myönnettävän tuen määrään?

4.   Tukikelpoiset kustannukset

Mitä kustannuksia voidaan ottaa huomioon tuen määrää laskettaessa?

5.   Tuki-intensiteetti

5.1   Sallitaanko ohjelmassa tuki-intensiteetit, jotka ylittävät 50 prosenttia tuotantobudjetista? Jos sallitaan, millaisia teoksia ne koskevat ja mitkä ovat tuki-intensiteetille asetetut rajat?

5.2   Jos käsitettä ’vaikeat audiovisuaaliset teokset’ käytetään, ilmoittakaa käsitteen kattamat teosten luokat (eli ilmoittakaa käytetty määritelmä).

5.3   Jos käsikirjoittamiseen tai elokuvaprojektien kehittämiseen myönnetään tukea ohjelmasta: sisällytetäänkö käsikirjoittamisen ja elokuvaprojektien kehittämisen kustannukset tuotantobudjettiin ja otetaanko ne huomioon laskettaessa audiovisuaalisen teoksen tuki-intensiteettiä?

5.4   Jos jakelu- ja myynninedistämistoimintoihin myönnetään tukea ohjelmasta: mitkä tuki-intensiteetit ovat sallittuja ohjelman nojalla?

6.   Elokuvaperintö

Antakaa tarvittaessa tietoja toteutettavista elokuvaperintöä koskevista toimenpiteistä.

7.   Soveltuvuus sisämarkkinoille

7.1   Esittäkää asianmukaiset perustelut sille, että tuki soveltuu sisämarkkinoille elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta annetussa komission tiedonannossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

7.2   Jos ohjelma koskee elokuvateattereille myönnettävää tukea, esittäkää asianmukaiset perustelut sille, että tuki soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuna tukena kulttuurin edistämiseen, erityisesti tuen tarpeellisuuden, oikeasuhteisuuden ja riittävyyden osalta.

8.   Muita tietoja

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta annetun komission tiedonannon mukaisesti.

OSA III.5

Lisätietolomake – Valtiontuki laajakaistaverkoille

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tuesta, joka kuuluu valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä annettujen EU:n suuntaviivojen  (144) , jäljempänä ’laajakaistasuuntaviivat’, soveltamisalaan.

1.   Ilmoitetun tukitoimenpiteen piirteet

1.1   Kuvailkaa tukitoimenpiteen tavoite:

1.2   Selittäkää, millä tavoin toimenpide vastaa kansallista laajakaistastrategiaa ja unionin tavoitteita (mukaan lukien EU2020-strategia ja Euroopan digitaalistrategia (145)).

1.3   Esittäkää julkisten tukitoimien perusteet ja selittäkää tukitoimenpiteen odotettavissa olevat edut (esim. taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt, laajakaistan kattavuuden ja internetin levinneisyyden lisääntymisaste jne.).

1.4   Mitä verkkoryhmää tukitoimenpiteellä on tarkoitus tukea?

runkoverkot (tai kaukoverkot);

runkoliityntäverkot (eli alue- tai ’middle-mile’-verkot);

liityntäverkot (eli viimeisen mailin verkot).

1.5   Mitä verkon osia tukitoimenpiteellä on tarkoitus tukea?

passiiviset infrastruktuurin osat;

aktiiviset infrastruktuurilaitteistot.

1.6   Minkälaisia laajakaistaverkkoja tukitoimenpiteellä on tarkoitus tukea?

peruslaajakaistaverkot (siirtonopeus vähintään 2 Mbit/s);

seuraavan sukupolven liityntäverkot (NGA) (146);

ultranopeat laajakaistaverkot (147).

1.7   Millaiset ovat tukitoimenpiteen kohdealueet? Luokitelkaa kohdealueet tuetun verkon eri segmenttien ja tyyppien osalta ja perustelkaa luokitus todennettavissa olevien tietojen perusteella.

valkea peruslaajakaista

harmaa peruslaajakaista

musta peruslaajakaista

valkea NGA

harmaa NGA

musta NGA

valkea ultranopea

harmaa ultranopea

musta ultranopea

1.8   Ilmoittakaa muut asiaa koskevat tiedot, jotka ovat hyödyllisiä selvitettäessä tukitoimenpiteen taustaa:

1.9   Minkälaista investointi- ja liiketoimintamallia aiotaan käyttää (148)?

2.   Tukiprosessi ja tukitoimenpiteen myöntäminen

Kartoitus, peittoanalyysi

2.1   Mikä on tukitoimenpiteen laajuus alueellisen kattavuuden osalta?

2.2   Esittäkää tietoja, mukaan lukien päivämäärä, ja tulokset yksityiskohtaisesta kartoituksesta ja kattavuusanalyysistä, joka on tehty, jotta kohdealueet voidaan yksilöidä selvästi:

Julkinen kuuleminen

2.3   Kuvailkaa sellaisen avoimen julkisen kuulemisen prosessia ja tuloksia, jonka avulla kaikki sidosryhmät voivat esittää huomautuksia suunnitellusta tukitoimenpiteestä. Ilmoittakaa asiaankuuluvat internet-linkit toimenpidettä koskeviin julkaistuihin tietoihin:

Kilpailuun perustuva valintamenettely

2.4   Jos tuettu verkko on kolmannen osapuolen käytössä ja/tai tämä harjoittaa verkon toimintaa, vahvistakaa, että tätä varten toteutetaan kilpailuun perustuva valintamenettely julkisia hankintoja koskevien EU:n direktiivien (149) mukaisesti. Ilmoittakaa kaikki asiaankuuluvat tiedot:

2.5   Antakaa tietoja siitä, miten taloudellisesti edullisin tarjous valitaan (mukaan lukien myöntämisperusteet ja kunkin valitun perusteen suhteellinen paino), ottaen huomioon laadulliset kriteerit (esimerkiksi kattavuus, teknologisen lähestymistavan kestävyys tai ratkaisun vaikutus kilpailuun) ja hinta:

2.6   Onko vähimmäisvaatimuksia, jotka tuetun verkon on täytettävä (kuten kaistanleveys, tarjotut palvelut, pienin mahdollinen maantieteellinen peittoalue jne.)?

☐ kyllä

☐ ei

2.7   Jos vastasitte kyllä, antakaa kuvaus:

Teknologianeutraalius

2.8   Onko tukitoimenpide teknologisesti neutraali?

☐ kyllä

☐ ei

2.9   Jos vastasitte 2.8 kohtaan kyllä, kertokaa, miten tämä periaate varmistetaan:

Olemassa olevan infrastruktuurin käyttö

2.10   Toimittakaa kartta kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella olevista infrastruktuureista, mukaan lukien mahdolliset uudet infrastruktuurit, jotka kaupalliset operaattorit aikovat ottaa käyttöön lähitulevaisuudessa eli kolmen vuoden aikana:

2.11   Selittäkää, millä tavoin varmistetaan, että operaattorit, jotka haluavat osallistua valintamenettelyyn, toimittavat kaikki asiaankuuluvat tiedot omistamistaan tai hallinnassaan olevista olemassa olevista infrastruktuureista:

Tukkutason käyttöoikeudet

2.12   Selittäkää, mitä tukkutason käyttöoikeuksiin liittyviä velvoitteita asetetaan tukea saavalle verkolle (mukaan lukien passiivisen ja aktiivisen infrastruktuurin käyttöoikeus sekä oikeus käyttää kaapelikanavia ja mastoja, pimeää kuitua ja katujakokaappeja), ja kuinka kauan käyttöoikeuksia koskevat velvoitteet pysyvät voimassa:

Tukkutason käyttöoikeuksien hinnat

2.13   Selittäkää, miten käyttöoikeuksien hinnoille asetetaan viitearvot:

Takaisinperintä- ja seurantamekanismi

2.14   Sovelletaanko tukitoimenpiteeseen takaisinperintämekanismia?

☐ kyllä

☐ ei

2.15   Jos vastasitte 2.14 kohtaan kyllä, kuvailkaa mekanismia ja sen ominaisuuksia ja kestoa:

2.16   Selittäkää, miten tukitoimenpiteen seuranta järjestetään:

mikä viranomainen toteuttaa seurannan?

mitkä toimenpiteen osat kuuluvat seurannan piiriin?

mitä suorituskykyyn liittyviä perusteita analysoidaan?

mikä on seurannan aikataulu?

Kansallinen sääntelyviranomainen

2.17   Kuvailkaa kansallisen sääntelyviranomaisen tehtävä erityisesti seuraavien osalta: kohdealueiden tunnistaminen, tukkutason käyttöoikeuksien hinnoittelu mukaan luettuna vertailuanalyysi, riitojenratkaisu jne.:

2.18   Ilmoittakaa kansallisen sääntelyviranomaisen kanta ehdotettuun tukitoimenpiteeseen ja mahdollinen kansallisen kilpailuviranomaisen mielipide:

3.   Sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevat kriteerit

Selittäkää, millä tavoin ilmoitettu tukitoimenpide täyttää laajakaistasuuntaviivojen 2.5 jaksossa määritellyt edellytykset erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

Yhteisen edun mukainen tavoite

a)

Onko tukitoimenpide suunnattu tarkasti määriteltyjen yhteisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen?

☐ kyllä

☐ ei

b)

Jos vastasitte a kohtaan kyllä, kuvatkaa tukitoimenpiteellä tavoiteltavat yhteisen edun mukaiset tavoitteet:

Markkinoiden toimintapuute

c)

Onko tuki suunnattu markkinoiden toimintapuutteeseen tai merkittävään eriarvoisuuteen, joka haittaa laajakaistapalvelujen saatavuutta?

☐ kyllä

☐ ei

d)

Jos vastasitte c kohtaan kyllä, kuvailkaa tätä markkinoiden toimintapuutetta ja selittäkää yleisesti laajakaistamarkkinoita kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella ja tukitoimenpiteen kohteena olevia alueita:

Tässä yleiskatsauksessa olisi annettava tietoa seuraavista seikoista: laajakaistan nykyinen kattavuus, internetin levinneisyys (verkkoon liitettyjen kotitalouksien ja yritysten lukumäärä), palvelujen saatavuuden jakauma teknologioittain, tärkeimmät suuntaukset (kansallisilla tai alueellisilla) laajakaistamarkkinoilla, maaseudun ja kaupunkien osuus laajakaistan kattavuudesta, vähittäishinnat verrattuna hintoihin, jotka veloitetaan samoista palveluista kyseisen maan sellaisilla alueilla, joilla käydään enemmän kilpailua mutta jotka muuten ovat vastaavanlaisia, saatavilla olevat tekniset ratkaisut laajakaistan kehittämisessä ja liittymäpalvelujen tarjonnassa, kilpailutilanne sähköisen viestinnän markkinoilla (markkinoiden rakenne ja dynamiikka), yleiskatsaus kansallisesta sääntelykehyksestä ja sähköisen viestinnän operaattoreille asetetuista nykyisistä sääntelyvelvoitteista:

Välineen tarkoituksenmukaisuus

e)

Osoittakaa tukitoimenpiteen tarkoituksenmukaisuus:

f)

Onko muita vaihtoehtoisia (vähemmän kilpailua vääristäviä) välineitä otettu jo käyttöön laajakaistapalvelujen tarjoamiseksi ja laajakaistayhteyksien tarjonnassa vallitsevan puutteen korjaamiseksi, ennakkosääntely tai kysynnän lisääminen mukaan lukien?

☐ kyllä

☐ ei

g)

Jos vastasitte f kohtaan kyllä, kuvailkaa näitä aloitteita ja selittäkää, miksi niiden ei katsottu riittävän varmistamaan, että halutut laajakaistan kehittämistavoitteet saavutetaan:

h)

Ovatko nykyiset verkko-operaattorit toteuttaneet kolmen viime vuoden aikana yksityisiä investointeja kohdealueilla?

☐ kyllä

☐ ei

i)

Jos vastasitte h kohtaan kyllä, kuvailkaa näitä investointeja ja selittäkää, miksi nykyinen laajakaistainfrastruktuuri ei pysty täyttämään kansalaisten ja yrityskäyttäjien tarpeita ja miksi valtiontuki on tarpeen:

Kannustava vaikutus

j)

Kuvailkaa niitä myönteisiä vaikutuksia, joita tukitoimenpiteellä odotetaan olevan:

Olennainen muutos

k)

Varmistetaanko tukitoimenpiteellä olennainen muutos laajakaistan saatavuudessa?

☐ kyllä

☐ ei

l)

Jos vastasitte k kohtaan kyllä, osoittakaa tämä vertailemalla olemassa olevaa ja suunniteltua verkkoa (eli ennen suunniteltua toimenpidettä ja sen jälkeen). Kuvailkaa yksityiskohtaisesti varsinkin sitä, toteutetaanko merkittäviä uusia investointeja laajakaistaverkkoon ja missä määrin sekä mitä uusia valmiuksia saatetaan markkinoille laajakaistan saatavuuden ja laadun osalta.

m)

Ilmoittakaa, mitä muutoksia tukitoimenpiteen odotetaan saavan aikaan tuensaajan toiminnassa:

n)

Osoittakaa, että samanlaista laajakaistaverkkoinvestointia ei olisi toteutettu samalla aikavälillä ja/tai samoin ehdoin ilman valtion tukea.:

Oikeasuhteisuus

o)

Selittäkää, millä tavoin varmistetaan, että tukitoimenpide rajoittuu välttämättömään vähimmäismäärään:

Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan

p)

Selittäkää, mitä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia tukitoimenpiteellä voi olla kilpailuun ja kauppaan (esimerkiksi: yksityisten investointien syrjäytyminen tai määräävän aseman vahvistuminen) ja millä toimenpiteen suunnitteluun kuuluvilla osilla (150) kyseiset riskit voitaisiin minimoida:

4.   Muita tietoja

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä laajakaistaverkkoja koskevien suuntaviivojenperusteella, tai muut tiedot, joilla on merkitystä unionin kilpailu- ja sisämarkkinasääntöjen kannalta (151).

OSA III.6

Lisätietolomake – Valtiontuki ympäristönsuojelulle ja energia-alalle

Tätä lisätietolomaketta on käytettävä ilmoitettaessa tuesta, joka kuuluu valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 annettujen suuntaviivojen  (152), jäljempänä ’ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivat’, soveltamisalaan.

Kaikki asiakirjat, jotka jäsenvaltiot esittävät ilmoituksen liitteinä, on numeroitava ja asiakirjojen numerot on mainittava tämän lisätietolomakkeen asianomaisissa jaksoissa.

Jos yksittäiseen tukitoimenpiteeseen liittyy useita tuensaajia, asiaankuuluvat tiedot on toimitettava niistä kustakin.

Tämä lisätietolomake on täytettävä lomakkeen ’I osa. Yleistiedot’ lisäksi.

Soveltamisala

Yleinen ryhmäpoikkeusasetus

Ennen ilmoituslomakkeen täyttämistä teidän olisi harkittava, voitaisiinko toimenpide toteuttaa komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) (153), ja erityisesti sen III luvun 7 jakson (ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävä tuki) nojalla.

Voitaisiinko tuki panna täytäntöön yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla?

☐ kyllä

☐ ei

Jos tuki voitaisiin panna täytäntöön yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla, selittäkää, miksi toimenpiteestä ilmoitetaan.

Vähämerkityksistä tukea koskeva asetus:

Ennen ilmoituslomakkeen täyttämistä teidän olisi harkittava, voitaisiinko toimenpide panna täytäntöön vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (154) nojalla:

Voitaisiinko tuki panna täytäntöön vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen nojalla?

☐ kyllä

☐ ei

Jos tuki voitaisiin panna täytäntöön vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen nojalla, selittäkää, miksi toimenpiteestä ilmoitetaan.

Tämä lomake olisi täytettävä ainoastaan ilmoitettaessa valtiontuesta, joka on tarkoitus panna täytäntöön ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen mukaisesti. Ilmoituslomakkeesta on täytettävä ne osat, jotka ovat olennaisia ilmoitetun toimenpiteen luonteen kannalta.

A jakso:   Yleistä tietoa ympäristönsuojelu- ja energia-alan tukitoimenpiteistä

1.

Määritelkää alla tukilaji ja täyttäkää sitten tämän lisätietolomakkeen B jakson asianmukainen osa: Jos tukiohjelmasta myönnetään useampaa kuin yhtä jäljempänä mainituista tukilajeista, täyttäkää B jakso kunkin rastitetun tukilajin osalta.

Jos toimenpide on tukea, joka myönnetään ympäristöverojen alennusten tai ympäristöveroista vapautusten muodossa tai alennuksina maksuista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian tukemista (155), täyttäkää lomakkeen C jakso (’Ympäristöverojen alennusten tai ympäristöveroista vapautusten muodossa ja alennuksina maksuista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tukemista, myönnettävän tuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi’).

a) ☐

Tuki yrityksille unionin normit ylittäviin toimiin tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen unionin normien puuttuessa;

b) ☐

Tuki uusien unionin normit ylittävien tai unionin normien puuttuessa ympäristönsuojelun tasoa parantavien kuljetusajoneuvojen hankintaan;

c) ☐

Tuki ennakoivaan unionin normeihin mukautumiseen;

d) ☐

Tuki uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen;

Vahvistakaa, että toimenpiteellä tuetaan ainoastaan uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa energiaa, sellaisina kuin ne on määritelty ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 5 ja 11 alakohdassa.

Biopolttoaineiden osalta vahvistakaa, että toimenpiteellä tuetaan ainoastaan kestäviä biopolttoaineita, sellaisina kuin ne on määritelty ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 9 alakohdassa.

e) ☐

Tuki energiatehokkuustoimenpiteille;

Vahvistakaa, että toimenpiteellä tuetaan ainoastaan ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 2 alakohdassa määriteltyjä energiatehokkuustoimenpiteitä.

f) ☐

Tuki energiatehokasta kaukolämmitystä tai -jäähdytystä koskeville toimenpiteille;

Vahvistakaa, että toimenpiteellä tuetaan ainoastaan ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 14 alakohdassa määriteltyä energiatehokasta kaukolämmitystä tai -jäähdytystä.

g) ☐

Tuki tehokkaalle yhteistuotannolle;

Vahvistakaa, että toimenpiteellä tuetaan ainoastaan ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 13 alakohdassa määriteltyä tehokasta yhteistuotantoa.

h) ☐

Tuki jätehuoltoon;

i) ☐

Ympäristötutkimuksiin myönnettävä tuki;

j) ☐

Tuki saastuneiden alueiden kunnostamiseen;

k) ☐

Yritysten uudelleensijoittamiseen myönnettävä tuki;

l) ☐

Päästökauppajärjestelmiin sisältyvä tuki;

m) ☐

Tuki energianinfrastruktuurille;

n) ☐

Tuki hiilidioksidin talteenottoon, siirtoon ja varastointiin;

o) ☐

Tuki tuotannon riittävyyttä koskeville toimenpiteille;

p) ☐

Tuki ympäristöverojen alennusten tai ympäristöveroista vapautusten muodossa;

q) ☐

Tuki, joka myönnetään alennuksina maksuista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tukemista.

2.

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti ilmoitetun toimenpiteen tärkeimmät ominaispiirteet (tavoite, tuen todennäköiset vaikutukset, tukiväline, tuki-intensiteetti, tuensaajat, talousarvio, ehdot jne.).

3.

Voidaanko tuki yhdistää muuhun tukeen?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, selventäkää ja täyttäkää B jaksossa olevassa oikeasuhteisuutta koskevassa osassa oleva kasautumista käsittelevä kohta.

4.

Jos ilmoitettu toimenpide koskee tukiohjelmaa, merkitkää tässä kohdassa rasti ruutuun sen vahvistamiseksi, että ilmoitetusta tukiohjelmasta myönnetystä tuesta ilmoitetaan erikseen, jos se ylittää ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 20 kohdassa asetetut kynnysarvot:

kyllä

5.

Jos ilmoitettu yksittäinen tuki perustuu hyväksyttyyn tukiohjelmaan, esittäkää yksityiskohtainen selvitys tukiohjelmasta (asian numero, ohjelman nimike, komission hyväksynnän päivämäärä).

6.

Ilmoittakaa tarvittaessa, mitä vaihtokurssia ilmoituksen tekemisen yhteydessä on käytetty:

7.

Ilmoittakaa, liittyykö toimenpiteeseen sellaisia ehtoja, mukaan lukien rahoitusmenetelmä, kun se kuuluu olennaisesti tukitoimenpiteeseen, jotka rikkovat erottamattomasti unionin lainsäädäntöä (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 29 kohta).

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, selittäkää, miten unionin oikeuden noudattaminen on varmistettu.

B jakso:   Yleinen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

1.   Vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen

Vastatessanne tämän jakson kysymyksiin tutustukaa ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.1 jaksoon sekä 3.2–3.6 ja 3.8–3.10 jakson tarkempiin määräyksiin.

Valtiontukiohjelmat

1.

Luetelkaa ilmoitetun toimenpiteen ympäristö- tai energiatavoitteet ottaen huomioon yhteisen edun mukaiset tavoitteet, joihin ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivoilla pyritään (156). Kuvailkaa yksityiskohtaisesti kutakin ilmoitetun toimenpiteen nojalla myönnettävää eri tukimuotoa:

2.

Onko ilmoitettua toimenpidettä sovellettu jo aikaisemmin?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, ilmoittakaa sen tulokset ympäristönsuojelun tai energiajärjestelmien parannusten kannalta, asian numero ja komission hyväksynnän päivämäärä ja liittäkää mukaan mahdolliset toimenpidettä koskevat kansalliset arviointikertomukset:

3.

Jos kyse on uudesta toimenpiteestä, ilmoittakaa odotetut tulokset ja aika, jonka kuluessa ne voidaan saavuttaa, sekä se, miten kyseiset tulokset edistävät tavoitteen saavuttamista:

4.

Selittäkää, miten varmistatte sen, että tuotannon riittävyyttä koskeva investointi ei ole ristiriidassa muun muassa fossiilisille polttoaineille myönnettävien ympäristölle haitallisten tukien asteittaisen poistamistavoitteen kanssa ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 220 kohdan mukaisesti. Miten esimerkiksi kysynnän hallinta ja yhteenliittämiskapasiteetti otetaan huomioon? Suositaanko esimerkiksi vähähiilisiä kapasiteetin tarjoajia, jos tekninen suorituskyky on sama?

5.

Jos kyse on tuotannon riittävyydestä, selittäkää ja määritelkää selkeästi odotettavissa oleva tuotannon riittävyyttä koskeva ongelma ja yhdenmukaisuus suhteessa tuotannon riittävyyttä koskevaan analyysiin, jonka Sähkö-ENTSO (157) tekee säännöllisesti. Antakaa lisätietoja ottaen huomioon ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 221 kohdassa esitetyt seikat.

6.

Vahvistakaa jätehuollon osalta, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) ☐

jätehierarkiaperiaatetta noudatetaan (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 118 kohta)

b) ☐

investoinnilla pyritään vähentämään yritysten (pilaantumisen aiheuttajien) aiheuttamaa pilaantumista eikä kattamaan tuensaajan aiheuttamaa pilaantumista (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 158 kohdan a alakohta)

c) ☐

tuella ei vapauteta välillisesti pilaantumisen aiheuttajia kustannuksista, joista niiden olisi unionin lainsäädännön mukaan vastattava, eikä kustannuksista, jotka olisi katsottava pilaantumisen aiheuttajien tavanomaisiksi liiketoimintakustannuksiksi (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 158 kohdan b alakohta)

d) ☐

investoinnin on mahdollistettava alan viimeisimmän teknisen kehitystason ylittäminen (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 158 kohdan c alakohta)

e) ☐

muussa tapauksessa hyödynnettävät materiaalit hävitettäisiin tai niitä hyödynnettäisiin vähemmän ympäristöystävällisellä tavalla (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 158 kohdan d alakohta)

f) ☐

investointi ei pelkästään lisää kierrätettävien materiaalien kysyntää lisäämättä kyseisten materiaalien keruuta (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 158 kohta).

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti ja osoittakaa, kuinka tässä kohdassa mainitut edellytykset täyttyvät:

7.

Päästöoikeuksien osalta kuvailkaa yksityiskohtaisesti päästökauppajärjestelmää, mukaan lukien muun muassa tavoitteet, jakomenettely, järjestelmään osallistuvat viranomaiset tai laitokset, valtion rooli, tuensaajat ja menettelyyn liittyvät seikat:

Selittäkää, kuinka

a) ☐

päästökauppajärjestelmä on suunniteltu siten, että sen perusteella saavutettava ympäristötavoitteiden taso on korkeampi kuin kyseisten yritysten kannalta velvoittavien unionin normien perusteella saavutettavien tavoitteiden taso:

b) ☐

päästöoikeuksien jako tapahtuu avoimella tavalla ja perustuu objektiivisiin perusteisiin ja mahdollisimman laadukkaisiin tietolähteisiin:

c) ☐

kullekin yritykselle markkina-arvon alittavaan hintaan jaettavien kaupattavien lupien tai oikeuksien kokonaismäärä ei ylitä sen odotettavissa olevia tarpeita niiden arvioiden mukaan, jotka koskevat tilannetta ilman kauppajärjestelmää:

d) ☐

jakomenetelmä ei suosi tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä aloja:

Jos jakomenetelmä suosii tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä aloja, selittäkää kuinka se on perusteltua järjestelmän ympäristönsuojelua koskevan sisäisen logiikan perusteella tai johdonmukaisuus muun ympäristöpolitiikan kanssa edellyttää sitä:

e) ☐

uudet tulokkaat eivät periaatteessa saa lupia tai oikeuksia suotuisammilla ehdoilla kuin samoilla markkinoilla jo toimivat yritykset:

f) ☐

nykyisille laitoksille myönnettävien lupien suurempi määrä uusiin tulokkaisiin verrattuna ei johda kohtuuttomiin markkinoille tulon esteisiin:

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti ja osoittakaa, kuinka tässä kohdassa mainitut edellytykset täyttyvät:

Erikseen ilmoitettava tuki – lisätiedot

8.

Jos tuki on tarkoitettu yksittäisille yrityksille, antakaa mahdollisimman paljon määrällisiä tietoja, joilla osoitetaan ilmoitetulla toimenpiteellä oleva vaikutus kyseessä olevaan yhteiseen tavoitteeseen.

2.   Valtiontuen tarve

Vastatessanne tämän jakson kysymyksiin tutustukaa ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.2 jaksoon sekä 3.2–3.6 ja 3.8–3.10 jakson tarkempiin määräyksiin.

Valtiontukiohjelmat

1.

Eritelkää ympäristönsuojelun tasoa tai hyvin toimivia, varmoja, kohtuuhintaisia ja kestäviä energiamarkkinoita haittaavat toimintapuutteet (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 35 kohta):

2.

Jos markkinoiden toimintapuutetta pyritään jo ratkaisemaan muilla politiikoilla tai toimenpiteillä, osoittakaa, että ilmoitettu toimenpide kohdistuu ainoastaan jäljelle jäävään markkinoiden toimintapuutteeseen (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 36 kohta).

3.

Esittäkää yksityiskohtaiset tiedot ilmoitetun toimenpiteen luonteesta ja syistä, miksi tämä toimenpide on tarpeen:

4.

Kun on kyse investoinnista energiainfrastruktuurihankkeisiin, tarkentakaa (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 206–208 kohta):

a)

Missä määrin toimenpide hyödyttää yhteistä etua koskevia hankkeita, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) N:o 347/2013, älykkäitä verkkoja tai infrastruktuuria tukialueilla?

b)

Missä määrin markkinoiden toimintapuute johtaa tarvittavan infrastruktuurin optimaalista huonompaan tarjontaan?

c)

Missä määrin infrastruktuuri on avoin kolmansille ja tariffisääntelyn kohteena?

5.

Ilmoittakaa tuotannon riittävyyden osalta seuraavat ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 222–224 kohdassa tarkoitetut tiedot.

a)

Vaihteluille alttiin tuotannon vaikutus, mukaan lukien naapurimaista tuleva tuotanto.

b)

Kysyntäpuolen osallistumisen vaikutusten arviointi, mukaan lukien kuvaus toimenpiteistä, joilla edistetään kysynnän hallintaa.

c)

Todellisten tai potentiaalisten rajayhdysjohtojen arviointi, mukaan lukien kuvaus rakenteilla ja suunnitteilla olevista hankkeista.

d)

Mahdollisten muiden sellaisten tekijöiden arviointi, jotka saattaisivat aiheuttaa tuotannon riittävyyttä koskevan ongelman tai pahentaa sitä, kuten sääntelyn puutteet tai markkinoiden puutteellinen toiminta, mukaan lukien esimerkiksi tukkuhintakatot.

Erikseen ilmoitettava tuki – lisätiedot

6.

Jos tukea myönnetään yksittäisille yrityksille, toimittakaa selkeät todisteet siitä, että yksittäisiin yrityksiin todella kohdistuu edellä mainittuja tai jäljellä olevia markkinoiden toimintapuutteita (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 38 ja 39 kohta).

7.

Siinä määrin kuin on aiheellista, antakaa tietoja erityisesti seuraavista seikoista:

a)

puututaanko markkinoiden toimintapuutteeseen jo riittävällä tavalla muilla toimenpiteillä, erityisesti ympäristönsuojelua koskevilla tai muilla unionin normeilla, unionin päästökauppajärjestelmällä tai ympäristöveroilla;

b)

ovatko valtion tukitoimenpiteet tarpeen, kun otetaan huomioon kansallisten normien täytäntöönpanosta tuensaajalle ilman tukea aiheutuvat kustannukset verrattuna kyseisten normien täytäntöönpanosta tuensaajan pääasiallisille kilpailijoille aiheutuviin kustannuksiin tai niiden puuttumiseen;

c)

jos on kyse puutteellisesta koordinoinnista, niiden yritysten lukumäärä, joiden on tehtävä yhteistyötä, yhteistyötä tekevien osapuolten erilaiset intressit ja yhteistyön koordinointiin liittyvät käytännön ongelmat, kuten käytettävät kielet, tietojen arkaluonteisuus ja harmonisoimattomat standardit.

3.   Tuen tarkoituksenmukaisuus

Vastatessanne tämän jakson kysymyksiin tutustukaa ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.3.2 jaksoon sekä 3.2–3.6 ja 3.8–3.10 jakson tarkempiin määräyksiin.

1.

Selittäkää, miksi valtiontuki on tarkoituksenmukaisin väline muihin politiikkavälineisiin (jotka eivät liity valtiontukeen) tai aiheuttamisperiaatteen täysimääräiseen täytäntöönpanoon verrattuna (158) (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 41–44 kohta).

2.

Ilmoittakaa, miksi valittua valtiontukivälinettä pidetään tarkoituksenmukaisimpana välineenä kyseisen poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi ja miksi se todennäköisesti aiheuttaa vähiten kaupan ja kilpailun vääristymiä verrattuna muihin valtiontukivälineisiin (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 45–48 kohta).

3.

Tuotannon riittävyyden osalta vahvistakaa ja tarkentakaa, että tuki on ainoastaan korvausta käytettävissä olemisesta ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 225 kohdan mukaisesti. Kuvailkaa myös, miten toimenpide tarjoaa riittävät kannustimet sekä nykyisille että tuleville sähköntuottajille sekä operaattoreille, jotka käyttävät korvaavia teknologioita, kuten kysynnän ohjausta tai varastointia koskevia ratkaisuja (jotka mahdollistavat esimerkiksi erilaiset toteutusajat, joita eri teknologioiden käyttö edellyttää), ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 226 kohdan mukaisesti. Selostakaa, missä määrin yhteenliittämiskapasiteetti voisi ratkaista mahdollisen tuotannon riittävyyttä koskevan ongelman (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 226 kohta).

4.   Kannustava vaikutus

Vastatessanne tämän jakson kysymyksiin tutustukaa ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.4.2 jaksoon sekä 3.2–3.6 ja 3.8–3.10 jakson tarkempiin määräyksiin.

Valtiontukiohjelmat

1.

Myönnetäänkö tuki tarjouskilpailumenettelyssä?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, kuvailkaa yksityiskohtaisesti tarjouskilpailumenettelyä ja liittäkää mukaan jäljennös tarjouskilpailuilmoituksesta tai sen luonnoksesta.

2.

Kun ilmoitetun toimenpiteen mukaista tukea myönnetään, onko varmistettu, että hanketta ei ole aloitettu ennen kuin tuensaaja on jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille? Onko varmistettu, että tukea ei missään tapauksessa makseta eikä sitä ole jo maksettu, jos tuettu hanke oli aloitettu ennen kuin tuensaaja oli jättänyt tukihakemuksen kansallisille viranomaisille (159)?

☐ kyllä

☐ ei

3.

Onko tukihakemuksessa ilmoitettu vähintään hakijan nimi ja koko, hankkeen kuvaus, mukaan lukien sen sijaintipaikka sekä aloitus- ja lopetusaika, hankkeen toteuttamiseksi tarvittavan julkisen tuen määrä ja luettelo tukikelpoisista kustannuksista?

☐ kyllä

☐ ei

4.

Selittäkää esimerkkien avulla, miten vaihtoehtoisen skenaarion uskottavuus tarkastetaan sen varmistamiseksi, että tuella on haluttuja kannustavia vaikutuksia.

5.

Jos myönnettyjen tukien tarkoituksena on auttaa mukautumaan tuleviin unionin normeihin tai unionin normit ylittäviin normeihin, antakaa yksityiskohtaiset tiedot siitä, mistä tuki koostuu ja mitkä normit täyttyvät ja milloin tai mitkä normit ylitetään (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 53–55 kohta).

6.

Jos tuki myönnetään maantie-, rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteen kuljetusvälineisiin, antakaa lisätietoja unionin normien soveltamisesta (tapauksen mukaan myös maantieteellisestä soveltamisalasta) ja erityisesti niiden taannehtivasta soveltamisesta (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 54 kohdan a tai b alakohta).

Onko unionin normi hyväksytty?

☐ kyllä

☐ ei

7.

Jos vastasitte kysymykseen 6 kyllä, vahvistakaa, onko se tullut voimaan. Jos se ei ole vielä voimassa, mihin mennessä se tulee voimaan?

☐ kyllä

☐ ei

8.

Jos vastasitte kysymykseen 6 kyllä, toteutetaanko investointi ja saatetaanko se päätökseen vähintään vuotta ennen unionin normin voimaantulopäivää?

☐ kyllä

☐ ei

Ilmoittakaa, mihin ajankohtaan mennessä investointi saatetaan päätökseen:

9.

Jos tuki koskee suurten yritysten energiakatselmuksia, voitteko vahvistaa, että tuella ei makseta energiakatselmusta, joka tuensaajan on energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU (160) mukaisesti suoritettava?

☐ kyllä

☐ ei

Erikseen ilmoitettava tuki – lisätiedot

10.

Jos tukea aiotaan myöntää yksittäisille yrityksille, toimittakaa selkeät todisteet siitä, että tuella on kannustava vaikutus investointipäätökseen, että se muuttaa tuensaajan toimintaa, jonka seurauksena ympäristönsuojelun taso tai unionin energiamarkkinoiden toiminta paranee. (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.4.2 jakso)

11.

Selventäkää, mitä hyötyä tuensaaja saa tuettavasta hankkeesta, erityisesti tuotantoon liittyvien hyötyjen osalta (esimerkiksi vaikutukset kapasiteettiin ja tuotteiden laatuun). (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 59 kohta)

12.

Toimittakaa hankkeeseen liittyviä yksittäisiä yrityksiä koskeva vaihtoehtoinen skenaario ja selittäkää ja perustelkaa se. (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 60 kohta)

13.

Ilmoittakaa kyseisen hankkeen kannattavuus ja yrityksen muihin samantapaisiin investointihankkeisiin soveltamat tavanomaiset tuottoprosentit. Esittäkää tietoja tukevia todisteita. (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 61–65 kohta)

14.

Jos kyse on unionin normista, jota sovelletaan tai jota aiotaan soveltaa, esittäkää todisteet, mukaan lukien määrälliset tiedot, että normi ei poista näiden tukien kannustavaa vaikutusta. (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 66–68 kohta)

5.   Oikeasuhteisuus

Vastatessanne tämän jakson kysymyksiin tutustukaa ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.5 jaksoon sekä 3.2–3.6 ja 3.8–3.10 jaksoon.

Jos toimenpide koskee ainoastaan investointitukea, täyttäkää tämän jakson ensimmäinen osa. Jos kyse on toimintatuesta, täyttäkää tämän jakson toinen osa. Jos toimenpide koostuu sekä investointi- että toimintatuesta, molemmat osat olisi täytettävä.

5.1   Valtiontukiohjelmat

5.1.1   Investointitukiohjelmat

Tuensaajakohtaisen tuen määrän olisi rajoituttava vähimmäismäärään, joka on tarpeen tavoitellun ympäristönsuojelun tason tai energiatavoitteen saavuttamiseksi. Yleensä tuen katsotaan rajoittuvan välttämättömään vähimmäismäärään, jos tuen määrä vastaa tavoitteen saavuttamisen edellyttämiä ylimääräisiä kokonaisnettokustannuksia verrattuna vaihtoehtoiseen skenaarioon (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.5 jakso, 70 kohta).

Energiatehokasta kaukolämmitystä tai jäähdytystä koskeviin hankkeisiin myönnettävän tuen osalta tätä jaksoa sovelletaan vain tuotantolaitoksiin. Infrastruktuuriosaan olisi käytettävä energiainfrastruktuuriin sovellettavaa rahoitusvajeeseen perustuvaa lähestymistapaa (ks. toimintatukiohjelmia koskeva 5.1.2 jakso) (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 76 kohta).

5.1.1.1   Tukikelpoiset kustannukset (161): ilmoittakaa tukikelpoiset kustannukset tarpeen mukaan.

(1)

Vahvistakaa, että tukikelpoiset kustannukset rajoittuvat ylimääräisiin investointikustannuksiin, jotka ovat tarpeen yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseksi, ja että ne eivät ylitä 100 prosentin tuki-intensiteettiä:

kyllä

(2)

Vahvistakaa seuraavat merkitsemällä rasti asianomaiseen ruutuun ja tarkentakaa:

tukikelpoisia kustannuksia ovat tarkoin määritetyt ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset, jos ympäristönsuojeluun tehtävistä investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan erottaa helposti;

tai

ylimääräiset investointikustannukset on määritetty vertaamalla tuettua investointia vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa tukea ei myönnetä, toisin sanoen vertailuinvestointiin (162).

(3)

Vaihtoehtoista skenaariota voi olla vaikea määrittää integroiduissa hankkeissa, kuten integroiduissa energiatehokkuustoimenpiteissä tai biokaasuhankkeissa. Jos vaihtoehtoista skenaariota ei voida määrittää, komissio voi katsoa hankkeen kokonaiskustannukset vaihtoehdoksi. Tällöin on mahdollista, että tuki-intensiteettiä pienennetään tukikelpoisten kustannusten laskentatavan huomioon ottamiseksi (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 75 kohta).

Jos aiotte käyttää tätä lähestymistapaa, selittäkää yksityiskohtaisesti syyt tähän ja esittäkää yksityiskohtaiset laskelmat, joista käy erityisesti ilmi, miten tuen enimmäisintensiteettejä mukautetaan asianmukaisesti.

(4)

Kuvailkaa vaihtoehtoiseen tilanteeseen vertaamalla yksityiskohtaisesti laskentamenetelmää, jota sovelletaan kaikkiin ilmoitetusta ohjelmasta myönnettäviin yksittäisiin tukiin, ja esittäkää merkitykselliset todisteet:

(5)

Missä muodossa tukikelpoiset kustannukset ovat?

a) ☐

investointeja aineelliseen omaisuuteen

b) ☐

investointeja aineettomaan omaisuuteen

Jos investointi liittyy aineelliseen omaisuuteen, täyttäkää jäljempänä 6 kohta; jos se koskee aineetonta omaisuutta, täyttäkää 7 kohta. Jos investointi liittyy sekä aineelliseen että aineettomaan omaisuuteen, täyttäkää sekä 6 kohta että 7 kohta.

(6)

Kun on kyse investoinneista aineelliseen omaisuuteen, ilmoittakaa kyseisten investointien muoto (muodot):

a) ☐

maa-alueisiin tehtävät investoinnit, jotka ovat ehdottomasti tarpeen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi;

b) ☐

investoinnit rakennuksiin pilaantumisen ja haittojen vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi;

c) ☐

investoinnit tuotantolaitoksiin ja laitteisiin pilaantumisen ja haittojen vähentämiseksi tai ehkäisemiseksi;

d) ☐

investoinnit tuotantomenetelmien mukauttamiseksi ympäristönsuojelutarkoituksessa.

(7)

Kun on kyse investoinneista aineettomaan omaisuuteen (tekniikansiirto hankkimalla käyttölupia tai patentoitua ja patentoimatonta taitotietoa), vahvistakaa, että tällainen aineeton omaisuus täyttää seuraavat edellytykset:

a) ☐

se katsotaan poistokelpoiseksi omaisuudeksi;

b) ☐

se on hankittu markkinaehdoin yritykseltä, jossa ostajalla ei ole välitöntä eikä välillistä määräysvaltaa;

c) ☐

se on kirjattuna yrityksen varoihin ja pysyy tuensaajayrityksessä ja sen käytössä vähintään viiden vuoden ajan tuen myöntämisestä (163).

Vahvistakaa lisäksi, että siinä tapauksessa, että kyseinen aineeton omaisuus myydään näiden viiden ensimmäisen vuoden aikana:

myynnistä saatu tuotto vähennetään tukikelpoisista kustannuksista;

ja

tukisumma maksetaan tarvittaessa kokonaan tai osittain takaisin.

Jos investointi liittyy unionin normeihin, täyttäkää 8 kohta.

(8)

Kun on kyse toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on saavuttaa unionin normeja korkeampi ympäristönsuojelun taso, vahvistakaa seuraavista asianmukaiset toteamukset (164) rastittamalla:

a) ☐

jos yritys mukautuu kansallisiin normeihin, jotka on annettu unionin normien puuttuessa, tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät ylimääräiset investointikustannukset, joita kansallisissa normeissa vaaditun ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää;

b) ☐

jos yritys mukautuu merkityksellisiä unionin normeja tiukempiin kansallisiin normeihin tai ylittää ne tai ylittää unionin normit, tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät ylimääräiset investointikustannukset, joita unionin normeissa vaadittua korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttaminen edellyttää (165);

c) ☐

normien puuttuessa tukikelpoisiin kustannuksiin sisältyvät investointikustannukset, joita yritykselle tai yrityksille aiheutuu sen tai niiden pyrkiessä korkeammalle ympäristönsuojelun tasolle kuin kyseisessä yrityksessä tai kyseisissä yrityksissä saavutettaisiin ilman ympäristönsuojelutukea.

5.1.1.2   Tuki-intensiteetti ja korotukset

Tuki-intensiteetit, jotka ovat sallittuja eri toimenpiteiden osalta, esitetään ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen liitteessä 1.

(9)

Mikä on ilmoitettuun toimenpiteeseen sovellettava tuen perusintensiteetti (ilman korotuksia, ks. 10 kohta jäljempänä)?

(10)

Korotukset:

Korotus tukialueilla

a)

Aiotaanko soveltaa korotusta, koska investointi toteutetaan tukialueella (166)?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, ilmoittakaa sovellettavan korotuksen määrä (prosentteina tukikelpoisista kustannuksista): …

b)

Vahvistakaa, että myönnettäessä tukea tai tuen korotusta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla, ainoastaan sellaiset tuensaajat, jotka ovat sijoittautuneet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille alueille, sellaisina kuin ne on määritelty ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 46 alakohdassa, voivat saada tällaista tukea / tällaisen tuen korotuksen:

kyllä

c)

Vahvistakaa, että myönnettäessä tukea tai tuen korotusta SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan kuuluvilla alueilla, ainoastaan tuensaajat, jotka ovat sijoittautuneet 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille alueille, sellaisina kuin ne on määritelty ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 46 alakohdassa, voivat saada tällaista tukea / tällaisen tuen korotuksen:

kyllä

Pk-yritysten korotettu tuki

d)

Kuuluuko ilmoitettuun toimenpiteeseen pk-yrityksiin sovellettava korotus (167)?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, ilmoittakaa sovellettavan korotuksen määrä (prosentteina tukikelpoisista kustannuksista): …

e)

Vahvistakaa, että myönnettäessä pienille yrityksille tarkoitettua tukea / tuen korotusta, tuensaajat ovat ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 17 alakohdassa esitetyn pienten yritysten määritelmän mukaisia:

kyllä

f)

Vahvistakaa, että myönnettäessä keskisuurille yrityksille tarkoitettua tukea / tuen korotusta, tuensaajat ovat ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 17 alakohdassa esitetyn keskisuurten yritysten määritelmän mukaisia:

kyllä

Ekoinnovointikorotus:

g)

Kuuluuko ilmoitettuun toimenpiteeseen ekoinnovointikorotus (168)?

☐ kyllä

☐ ei

h)

Jos vastasitte kyllä, ilmoittakaa sovellettavan korotuksen suuruus ja selittäkää, miten ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 78 kohdan c alakohdan i-iii alakohdassa esitetyt konkreettiset vaatimukset täyttyvät:

Tarjouskilpailumenettely

i)

Myönnetäänkö tuki aidossa tarjouskilpailussa (169)?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, kuvailkaa yksityiskohtaisesti tarjouskilpailua ja osoittakaa, että ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 43 alakohtaa noudatetaan. Liittäkää mukaan jäljennös tarjouskilpailuilmoituksesta tai sen luonnoksesta:

(11)

Täsmentäkää ilmoitetusta tukiohjelmasta tukea saavien hankkeiden kokonaistuki-intensiteetti prosentteina, tuen perusintensiteetti ja korotukset huomioon ottaen:

5.1.1.3   Tuen kasautuminen (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.5.2 jakso)

(12)

Yhdistetäänkö ilmoitetun toimenpiteen mukaisesti myönnetty tuki muuhun tukeen?

☐ kyllä

☐ ei

(13)

Jos vastasitte 12 kohtaan kyllä, kuvailkaa ilmoitettuun tukitoimenpiteeseen sovellettavia kasautumissääntöjä (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 81 ja 82 kohta):

(14)

Selvittäkää, todennetaanko menettely, jolla varmistetaan kasautumissääntöjen noudattaminen, ilmoitetun tukitoimenpiteen yhteydessä.

5.1.2   Toimintatukiohjelmat

5.1.2.1   Toimintatuki uusiutuvista lähteistä peräisin olevalle energialle

1.

Ilmoittakaa, mitä uusiutuvia energialähteitä ilmoitetulla toimenpiteellä tuetaan, ja antakaa tarkempia tietoja.

Huomatkaa, että biopolttoaineiden tuotantoon myönnettävä investointituki tai toimintatuki on sallittua ainoastaan kestävien biopolttoaineiden osalta. Ravintokasveista tuotetuille biopolttoaineille ei voida myöntää investointitukea, ja toimintatukea voidaan myöntää ainoastaan vuoteen 2020 asti, ellei laitoksesta ole jo tehty täydet poistot. Vahvistakaa, että nämä edellytykset täyttyvät (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 113 kohta).

2.

Jos tukea myönnetään vesivoimalle, vahvistakaa, että direktiiviä 2000/60/EY (170) noudatetaan.

☐ kyllä

☐ ei

3.

Jos tukea myönnetään jätteille, vahvistakaa, että jätehierarkiaa ei kierretä.

☐ kyllä

☐ ei

Biopolttoaineet

4.

Selittäkää, myönnetäänkö tukea ravintokasveista tuotetuille biopolttoaineille, ja jos myönnetään, millä edellytyksillä (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 113 kohta).

5.

Jos toimenpiteellä edistetään biopolttoaineiden käyttöä, vahvistakaa, että kaikki seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät ravintokasveista tuotettujen biopolttoaineiden osalta:

a)

Ravintokasveista tuotetuille biopolttoaineille voidaan myöntää toimintatukea ainoastaan vuoteen 2020 asti:

☐ kyllä

☐ ei

b)

Ravintokasveista tuotettujen biopolttoaineiden toimintatukea myönnetään ainoastaan sellaisille laitoksille, jotka ovat aloittaneet toimintansa ennen 31. joulukuuta 2013:

☐ kyllä

☐ ei

ja

c)

Ravintokasveista tuotettujen biopolttoaineiden toimintatuki rajoittuu laitoksiin, joista ei ole tehty täysiä poistoja:

☐ kyllä

☐ ei

6.

Ilmoittakaa, sovelletaanko biopolttoaineiden toimitus- tai sekoitusvelvoitetta tai onko sellainen suunnitteilla:

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, selittäkää ja toimittakaa todisteet siitä, että tuettuihin biopolttoaineisiin sovelletaan toimitus- tai sekoitusvelvoitetta. Selittäkää, ovatko tuetut biopolttoaineet kalliimpia kuin biopolttoaineet, jotka voisivat tulla markkinoille ainoastaan velvoitteen kanssa (ja ilman tukea). Ohjeistus ympäristönsuojelu- ja energiantuen suuntaviivojen 114 kohdassa.

Yhteistyösopimukset uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin  (171) puitteissa

7.

Ilmoittakaa, onko yhteistyösopimus tehty.

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, selventäkää ja antakaa yksityiskohtaiset tiedot yhteistyösopimuksesta (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 122 kohta).

5.1.2.1.1   Toimintatuki uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle (kunnes laitoksesta on tehty poistot)

8.

Vahvistakaa, että tukea myönnetään ainoastaan siihen asti, kunnes laitoksesta on tehty täydet poistot tavanomaisten kirjanpitosääntöjen mukaisesti, ja tarkentakaa asianmukaisesti.

☐ kyllä

☐ ei

9.

Vahvistakaa, että aikaisemmin saatu investointituki vähennetään toimintatuesta, ja esittäkää asianmukainen selvitys.

☐ kyllä

☐ ei

Markkinoille integroimisen edistämiseksi on tärkeää, että tuensaajat myyvät tuottamansa sähkön markkinoilla ja että niihin sovelletaan markkinavelvoitteita (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 ja 125 kohta).

10.

Vahvistakaa, että tuki myönnetään tuottajien veloittaman markkinahinnan lisäksi niiden myydessä tuotantonsa suoraan markkinoilla (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 kohdan a alakohta).

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, selittäkää, miten tämä ehto toteutuu käytännössä.

11.

Vahvistakaa, että tuensaajiin sovelletaan tavanomaisia tasehallintavelvoitteita.

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, esittäkää yksityiskohtainen selvitys uusiutuvan energian tuottajiin sovellettavista tasehallintavelvoitteista ja muihin tuottajiin sovellettavista velvoitteista (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 kohdan b alakohta).

Jos vastasitte ei, katsotteko, että likvidejä päivänsisäisiä markkinoita ei ole maassanne.

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte ei, selittäkää yksityiskohtaisesti ja perustelkaa, miksi tasehallintavelvoitteita ei sovelleta uusiutuvan energian tuottajiin.

12.

Vahvistakaa, että toimenpiteitä toteutetaan sen varmistamiseksi, että sähköntuottajilla ei ole kannustinta tuottaa sähköä negatiivisilla hinnoilla (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 kohdan c alakohta).

☐ kyllä

☐ ei

Selittäkää, miten tämän toteutuminen varmistetaan käytännössä.

13.

Myönnetäänkö tukiohjelmasta tukea laitoksille, lukuun ottamatta tuulienergiaa, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 500 kW?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, selittäkää, sovelletaanko tätä kaikkiin tuensaajiin vai vain johonkin tuensaajien alaryhmään. Selittäkää, sovelletaanko ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 kohdan edellytyksiä tällaisiin laitoksiin.

14.

Myönnetäänkö tukiohjelmasta tukea ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivoissa määriteltyihin esittelyhankkeisiin? (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 127 kohta)

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, tarkentakaa ja esittäkää näyttöä siitä, että tällaiset hankkeet täyttävät kaikki edellytykset, jotka on asetettu ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen määritelmässä (suuntaviivojen 19 kohdan 45 alakohta).

Jos vastasitte kyllä, selittäkää, sovelletaanko tätä kaikkiin tuensaajiin vai vain johonkin tuensaajien alaryhmään. Selittäkää, sovelletaanko ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 kohdan edellytyksiä esittelyhankkeisiin.

15.

Myönnetäänkö tukiohjelmasta tukea tuulienergialaitoksille, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 3 MW tai kolme tuotantoyksikköä? (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 125 kohta)

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, ilmoittakaa laitokset, jotka kuuluvat tämän määräyksen soveltamisalaan:

Jos vastasitte kyllä, selittäkää, sovelletaanko tätä kaikkiin tuensaajiin vai vain johonkin tuensaajien alaryhmään. Selittäkää, sovelletaanko ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 kohdan edellytyksiä tällaisiin laitoksiin:

Siirtymäkaudella, joka kattaa vuodet 2015 ja 2016, tuki vähintään 5 prosentille suunnitellusta uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta uudesta sähköntuotantokapasiteetista olisi myönnettävä tarjouskilpailumenettelyssä selkein, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 ja 125 kohta).

16.

Vahvistakaa, että tuki vähintään 5 prosentille suunnitellusta uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta uudesta sähköntuotantokapasiteetista olisi myönnettävä tarjouskilpailumenettelyssä:

☐ kyllä

☐ ei

17.

Selittäkää yksityiskohtaisesti, miten tässä kohdassa esitetty ehto toteutuu käytännössä, mukaan lukien 5 prosentin vähimmäismäärän laskeminen sekä vuodelle 2015 että vuodelle 2016:

18.

Toimintatuki myönnetään 1. tammikuuta 2017 alkaen periaatteessa tarjouskilpailumenettelyssä selkein, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein, paitsi jos sovelletaan poikkeuksia (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 126 kohta). Vahvistakaa, että tuki myönnetään tarjouskilpailumenettelyssä:

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, esittäkää yksityiskohtainen selvitys tarjouskilpailusta:

Jos vastasitte ei, selittäkää, sovelletaanko jotain seuraavista perusteista:

a) ☐

tukikelpoisia hankkeita on hyvin rajallinen määrä;

b) ☐

tarjouskilpailumenettely johtaisi korkeampiin tukimääriin;

c) ☐

tarjouskilpailumenettely johtaisi alhaiseen toteutusasteeseen (toteutettavat hankkeet);

19.

Yksilöikää, perustelkaa ja selvittäkää perusteet sille, miksi tarjouskilpailumenettelyä ei sovelleta. Esittäkää määrällisiä ja laadullisia todisteita siitä, että yksi esiintuoduista perusteista tosiasiassa toteutuisi.

Jos vastasitte tähän kohtaan ei, täyttäkää jakso 5.1.2.1.2: Toimintatuki uusiutuvista lähteistä tuotetulle muulle kuin sähköenergialle (kunnes laitoksesta on tehty poistot).

20.

Ilmoittakaa, onko tarjouskilpailumenettely avoin kaikille sähköntuottajille, jotka tuottavat sähköä uusiutuvista energialähteistä.

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, antakaa selvitys tarjouskilpailun avoimuudesta.

Jos vastasitte ei, selittäkää, sovelletaanko jotain seuraavista perusteista:

a) ☐

uuden innovatiivisen teknologian pitemmän aikavälin potentiaali;

b) ☐

monipuolistamistarve;

c) ☐

verkkorajoitteet ja verkon vakaus;

d) ☐

järjestelmän (integrointi)kustannukset;

e) ☐

biomassaenergia: tarve välttää raaka-ainemarkkinoiden vääristymät.

21.

Perustelkaa ja antakaa yksityiskohtaiset syyt siihen, miksi kaikille tuottajille avoimesta tarjouskilpailumenettelystä poiketaan. Toimittakaa määrällisiä ja laadullisia todisteita siitä, että syntyisi tilanne, johon liittyy yksi 20 kohdassa luetelluista syistä.

22.

Perustelkaa ja selittäkää yksityiskohtaisesti, miksi poikkeuksen soveltamista koskevia syitä ei voida käsitellä tarjoussuunnitelmassa (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 kohta).

23.

Myönnetäänkö tukiohjelmasta tukea laitoksille, lukuun ottamatta tuulienergiaa, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 1 MW?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, selittäkää, sovelletaanko tätä kaikkiin tuensaajiin vai vain johonkin tuensaajien alaryhmään. Antakaa yksityiskohtaisia tietoja siitä, myönnetäänkö näille laitoksille tukea tarjouskilpailumenettelyssä.

24.

Myönnetäänkö tukiohjelmasta tukea ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivoissa määriteltyihin esittelyhankkeisiin?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, selittäkää, sovelletaanko tätä kaikkiin tuensaajiin vai vain johonkin tuensaajien alaryhmään. Antakaa yksityiskohtaisia tietoja siitä, myönnetäänkö näille laitoksille tukea tarjouskilpailumenettelyssä.

25.

Myönnetäänkö tukiohjelmasta tukea tuulienergialaitoksille, joiden asennettu sähköntuotantokapasiteetti on alle 6 MW tai kuusi tuotantoyksikköä?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastaus on kyllä, ilmoittakaa laitokset, jotka ovat kuuluvat tämän määräyksen soveltamisalaan.

Jos vastasitte kyllä, selittäkää, sovelletaanko tätä kaikkiin tuensaajiin vai vain johonkin tuensaajien alaryhmään. Antakaa yksityiskohtaisia tietoja siitä, myönnetäänkö näille laitoksille tukea tarjouskilpailumenettelyssä.

5.1.2.1.2   Toimintatuki uusiutuvista lähteistä tuotetulle muulle kuin sähköenergialle (kunnes laitoksesta on tehty poistot)

26.

Esittäkää seuraavat tiedot, jotka osoittavat, että myönnetty toimintatuki ei ylitä energian tuotannosta kyseisellä teknologialla aiheutuvien tasoitettujen tuotantokustannusten (’LCOE’) ja kyseisen energiamuodon markkinahinnan välistä eroa:

yksityiskohtainen selvitys asianomaisella teknologialla tuotetun energian tuotantokustannuksista esitettynä tasoitettuina tuotantokustannuksina kutakin uusiutuvista energialähteistä tuotettua energiayksikköä kohden (172):

yksityiskohtainen selvitys kyseessä olevan energiamuodon markkinahinnasta:

27.

Osoittakaa, että tukea myönnetään ainoastaan siihen asti, kunnes kaikki tuotantolaitosta koskevat poistot on tehty tavanomaisten kirjanpitosääntöjen mukaisesti, ja esittäkää yksityiskohtainen selvitys poistoista kunkin ympäristönsuojeluun tehtävän erilaisen investoinnin osalta (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 131 kohdan d alakohta):

28.

Yksilöikää tukiohjelmien osalta, kuinka ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 131 kohdan d alakohdassa esitetyn edellytyksen noudattaminen varmistetaan:

29.

Määritettäessä toimintatuen määrää osoittakaa, kuinka tuotantokustannuksista on vähennetty kyseiselle yritykselle uuden tuotantolaitoksen rakentamiseen mahdollisesti myönnetty investointituki:

30.

Kattaako tuki myös pääoman tavanomaisen tuoton?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastaus on kyllä, tarkentakaa ja esittäkää tietoja tai laskelmia, jotka osoittavat tavanomaisen tuottoasteen, ja perustelkaa valitun tuottoasteen asianmukaisuus:

31.

Saatetaanko tuotantokustannukset ajan tasalle säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa?

☐ kyllä

☐ ei

Esittäkää asiasta yksityiskohtainen selvitys:

5.1.2.1.3   Toimintatuki olemassa oleville biomassalaitoksille poistojen jälkeen

Biomassalaitokselle poistojen jälkeen myönnettävä toimintatuki voi soveltua sisämarkkinoille, jos jäsenvaltio osoittaa, että tuensaajalle aiheutuvat toimintakustannukset ovat laitoksesta tehtyjen poistojen jälkeenkin korkeammat kuin kyseisen energian markkinahinta (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 133 kohta).

32.

Vahvistakaa ja selittäkää, että tukea myönnetään ainoastaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian perusteella:

33.

Antakaa seuraavat tiedot:

yksityiskohtainen selvitys toimintakustannuksista, jotka aiheutuvat energian tuottamisesta biomassasta laitoksen poistojen jälkeen:

yksityiskohtainen selvitys kyseessä olevan energiamuodon markkinahinnasta:

yksityiskohtainen analyysi toimenpidesuunnitelmasta, josta käy ilmi, että toimenpiteen tarkoituksena on korvata vain tuotantolaitoksista tehtyjen poistojen jälkeisten toimintakustannusten ja kyseisen energiamuodon markkinahinnan välinen ero:

34.

Onko seurantamekanismia sen tarkistamiseksi, että toimintakustannukset ovat edelleen korkeammat kuin kyseisen energian markkinahinta?

☐ kyllä

☐ ei

Päivitetäänkö seurantamekanismi vähintään vuosittain?

☐ kyllä

☐ ei

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti seurantamekanismia:

Biomassalaitokselle poistojen jälkeen myönnettävä toimintatuki voi soveltua sisämarkkinoille, jos jäsenvaltio osoittaa, että riippumatta kyseessä olevan energian markkinahinnasta fossiilisten polttoaineiden käyttäminen tuotantopanoksena on taloudellisesti edullisempaa kuin biomassan käyttö (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 134 kohta).

35.

Vahvistakaa ja selittäkää, että tukea myönnetään ainoastaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian perusteella:

36.

Antakaa seuraavat tiedot:

yksityiskohtainen selvitys toimintakustannuksista, jotka aiheutuvat energian tuottamisesta biomassasta laitoksen poistojen jälkeen:

yksityiskohtainen selvitys toimintakustannuksista, jotka aiheutuvat energian tuottamisesta fossiilisista polttoaineista laitoksen poistojen jälkeen:

yksityiskohtainen analyysi toimenpidesuunnitelmasta, josta käy ilmi, että toimenpiteen tarkoituksena on korvata vain biomassasta ja fossiilisista polttoaineista aiheutuvien, tuotantolaitoksesta tehtyjen poistojen jälkeisten toimintakustannusten välinen ero:

37.

Esittäkää näyttö siitä, että ilman tukea tuotantolaitoksessa siirryttäisiin biomassan käytöstä fossiilisten polttoaineiden käyttöön:

38.

Onko käytössä seurantamekanismi sen tarkistamiseksi, että biomassan käytöstä aiheutuvat toimintakustannukset ovat edelleen korkeammat kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat toimintakustannukset?

☐ kyllä

☐ ei

39.

Päivitetäänkö seurantamekanismi vähintään vuosittain?

☐ kyllä

☐ ei

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti seurantamekanismia:

5.1.2.1.4   Sertifikaattien avulla myönnettävä tuki

40.

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti vihreiden sertifikaattien järjestelmää tai tarjouskilpailumenettelyä (mukaan lukien muun muassa tiedot, jotka koskevat harkintavallan määrää, toimitsijamiehen roolia, hinnanmääritysmenetelmää, rahoitusjärjestelyjä, seuraamusmenettelyä ja uudelleenjakomenettelyä):

41.

Mikä on ilmoitetun toimenpiteen kesto (173)?

42.

Esittäkää tietoja tai laskelmia, jotka osoittavat, että tuki on välttämätöntä uusiutuvien energialähteiden käytön kannattavuuden varmistamiseksi:

43.

Esittäkää tietoja tai laskelmia, jotka osoittavat, että tuki ei johda kokonaisuutena liiallisten korvausten maksamiseen uusiutuvien energialähteiden käytöstä:

44.

Esittäkää tietoja tai laskelmia, jotka osoittavat, että tuki ei saa uusiutuvia energialähteitä käyttäviä tuottajia luopumaan pyrkimyksistään parantaa kilpailukykyään.

45.

Antakaa tiedot, joita edellytetään jaksossa 5.1.2.1.1 Toimintatuki uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle (kunnes laitoksesta on tehty poistot).

46.

Jos ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 124 ja 125 kohdan edellytyksiä ei teknisistä syistä voida soveltaa, esittäkää tietoja tai laskelmia tämän perustelemiseksi.

5.1.2.2   Toimintatuki tehokkaille yhteistuotantolaitoksille

47.

Antakaa 5.1.2.1 jaksossa edellytetyt tiedot siinä määrin kuin asianomaisia alajaksoja sovelletaan:

Tuki yhteistuotantolaitoksissa tuotetulle sähkölle kunnes laitoksesta on tehty poistot, 5.1.2.1.1 jakso.

Tuki yhteistuotantolaitoksissa tuotetulle lämmölle kunnes laitoksesta on tehty poistot, 5.1.2.1.2 jakso.

Tuki yhteistuotantolaitoksissa tuotetulle lämmölle tai sähkölle kunnes laitoksesta on tehty poistot, 5.1.2.1.3 jakso.

Sertifikaattien avulla myönnettävä tuki, 5.1.2.1.4 jakso.

48.

Vahvistakaa, että toimintatukea tehokkaaseen yhteistuotantoon myönnetään ainoastaan:

lämmön ja sähkön julkisesta jakelusta vastaaville yrityksille, jos kyseisestä sähkön- tai lämmöntuotannosta aiheutuvat kustannukset ovat sen markkinahintaa korkeammat (174);

lämmön ja sähkön yhteistuotannon käyttöön teollisuudessa, jos voidaan osoittaa, että tällä tekniikalla tuotetun energiayksikön kustannukset ovat korkeammat kuin perinteisellä tekniikalla tuotetun energiayksikön markkinahinta (175).

Esittäkää yksityiskohtaisia tietoja ja todisteita siitä, että merkityksellisiä edellytyksiä noudatetaan:

5.1.2.3   Toimintatuki energiatehokkuustoimenpiteille

49.

Esittäkää tietoja tai laskelmia, jotka osoittavat, että tuki rajataan investoinnista aiheutuviin ylimääräisiin nettotuotantokustannuksiin ottaen huomioon energiatehokkuudesta saatava hyöty (176):

50.

Mikä on toimintatukitoimenpiteen kesto (177)?

5.1.2.4   Toimintatuki energiainfrastruktuurille sekä hiilidioksidin talteenotolle ja varastoinnille (CCS)

51.

Esittäkää tietoja ja laskelmia, jotka osoittavat, että tuki rajataan investoinnista aiheutuviin ylimääräisiin nettotuotantokustannuksiin ottaen huomioon hankkeen kustannukset ja hyödyt.

Esittäkää yksityiskohtainen yleiskatsaus hankkeen elinkaaren aikana syntyvästä kassavirrasta.

Antakaa selvitys käytetyistä diskonttokoroista ja tuottoprosenteista.

Kuvailkaa vaihtoehtoista skenaariota tai perustelkaa sen puuttuminen.

52.

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin osalta vahvistakaa ja antakaa tiedot, jotka osoittavat, että tuki ei hyödytä hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa laitosta:

53.

Kun kyseessä on energiainfrastruktuuri, tukikelpoiset kustannukset muodostavat näin ollen rahoitusvajeen. Osoittakaa, että tuen määrä ei ylitä rahoitusvajetta, toimittamalla yksityiskohtainen laskelma ja perustelemalla käytetyt tiedot, esimerkiksi tuottoaste (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 211 kohta):

54.

Mikä on toimintatukitoimenpiteen kesto?

5.1.2.5   Tuotannon riittävyyttä edistävä toimintatuki

55.

Kuvailkaa toimenpiteeseen sisältyvät mekanismit, joilla varmistetaan, että satunnaisia windfall-voittoja ei voi syntyä.

56.

Kuvailkaa mekanismia, jolla maksettu hinta laskee nollaan, kun tarjotun kapasiteetin odotetaan riittävän täyttämään kapasiteetin kysynnän (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 231 kohta):

57.

Perustuuko tukiohjelma tarjouskilpailumenettelyyn? Tarkentakaa (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 229 kohta):

58.

Kuvailkaa tuottoa, jonka tuensaajien odotetaan saavan ohjelman puitteissa:

5.1.2.6   Kaupattaviin päästölupiin sisältyvä toimintatuki, ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 235 kohta

59.

Vahvistakaa, että tukiohjelma täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

a) ☐

tuensaajat valitaan objektiivisten ja avointen kriteerien perusteella ja tukea myönnetään periaatteessa samalla tavoin kaikille samalla toimialalla tai samoilla merkityksellisillä markkinoilla toimiville kilpailijoille, jos ne ovat samanlaisessa tilanteessa;

b) ☐

kaikkien päästöoikeuksien huutokauppaaminen johtaa tuotantokustannusten merkittävään nousuun kunkin toimialan tai yksittäisten tuensaajien luokan osalta;

c) ☐

päästökauppajärjestelmän aiheuttamaa kustannusten nousua ei voida siirtää asiakkaille ilman, että se johtaisi merkittävään myynnin pienentymiseen;

d) ☐

Euroopan talousalueen parasta tekniikkaa käytettiin vertailuarvona päätettäessä myönnettävien lupien määrästä.

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti, kuinka tässä kohdassa esitettyjä kriteerejä sovelletaan:

5.2   Erikseen ilmoitettava tuki – lisätiedot

60.

Esittäkää yksittäisten tukitoimenpiteiden osalta yksityiskohtainen laskelma ilmoitetun investointihankkeen tukikelpoisista kustannuksista vaihtoehtoiseen tilanteeseen verraten, ja esittäkää merkitykselliset todisteet:

61.

Esittäkää yksityiskohtainen kuvaus kustakin erillisen ilmoituksen kohteena olevasta toimenpiteestä. Tiedot eivät saisi olla yleisiä, esimerkiksi alakohtaisia, vaan sellaisia, jotka koskevat yksittäistä tuensaajaa.

6.   Kielteisten vaikutusten välttäminen

Vastatessanne tämän jakson kysymyksiin tutustukaa ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.6.2 jaksoon sekä 3.2–3.6 ja 3.8–3.10 jakson tarkempiin määräyksiin.

6.1   Valtiontukiohjelmat

1.

Miten ilmoitetun tukiohjelman aiheuttama kilpailun ja kaupan vääristyminen rajoitetaan vähimmäismäärään (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.6 jakso)?

2.

Estääkö toimenpide tehokkaampien ja innovatiivisempien tuottajien tehokkaat ympäristötulokset?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastaus on ei, selittäkää, miksi.

3.

Onko tuella vääristäviä vaikutuksia, niin että se vahvistaa tai ylläpitää tuensaajan markkinavoimaa?

4.

Onko tuki suunniteltu siten, että asianmukaiset osapuolet voivat osallistua toimenpiteeseen? Selittäkää, mitä toimenpiteitä on toteutettu kyseisen osallistumismahdollisuuden varmistamiseksi.

Tuotannon riittävyyden osalta:

5.

Selittäkää, miten toimenpide täyttää ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 233 kohdassa mainitut edellytykset

6.

Selittäkää, miten toimenpiteen avulla kaiken sellaisen kapasiteetin tarjoajat, jolla voidaan tehokkaasti edistää tuotannon riittävyyttä koskevan ongelman ratkaisemista, voivat osallistua toimenpiteeseen (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 232 kohta)

6.2   Erikseen ilmoitettava tuki – lisätiedot

7.

Jos tukea myönnetään yksittäisille yrityksille, toimittakaa selkeät todisteet yritystason kielteisistä vaikutuksista. (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.4.2 jakso)

7.   Läpinäkyvyys

Vastatessanne tämän jakson kysymyksiin tutustukaa ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.7 jaksoon sekä 3.2–3.6 ja 3.8–3.10 jakson tarkempiin määräyksiin.

1.

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joiden mukaan tuen myöntävän viranomaisen olisi julkaistava ilmoitetuista valtiontukiohjelmista vähintään seuraavat tiedot keskitetyllä verkkosivustolla tai yhdellä verkkosivustolla, jolle haetaan tietoja useilta verkkosivustoilta (esimerkiksi alueelliset verkkosivustot): hyväksytyn tukiohjelman tai yksittäisen tuen myöntämistä koskevan päätöksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen koko teksti tai linkki siihen, tuen myöntävän viranomaisen (myöntävien viranomaisten) nimi, yksittäisten tuensaajien nimet, kullekin tuensaajalle myönnetyn tuen muoto ja määrä, myöntämispäivä, yrityslaji (pk-yritys / suuri yritys), alue, jolla tuensaaja sijaitsee, ja tuensaajan harjoittaman toiminnan pääasiallinen toimiala (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.7 jakso):

2.

Antakaa linkki verkkosivustoon:

C jakso:   Ympäristöverojen alennuksena tai ympäristöveroista vapautuksena myönnettävän tuen ja tuen, joka myönnetään alennuksina maksuista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukemista, sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

Vastatessanne tämän jakson kysymyksiin tutustukaa erityisesti ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.2.7 jaksoon.

Täyttäkää lomakkeen jakso C1 niiden toimenpiteiden osalta, jotka koskevat ympäristöverojen alennuksia, ja jakso C2, mahdollisesti yhdessä jakson C3 kanssa, niiden toimenpiteiden osalta, jotka koskevat alennuksia maksuista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tukemista.

Täyttäkää B jakson 7 kohdassa oleva läpinäkyvyyttä koskeva jakso.

C1 jakso:   Ympäristöverojen alennuksena tai ympäristöveroista vapautuksena myönnettävä tuki  (178)

1.

Selittäkää kuinka veronalennukset tai verovapautukset vaikuttavat välillisesti ympäristönsuojelun tason parantumiseen ja selittäkää miksi veronalennukset ja verovapautukset eivät haittaa asetetun yleisen tavoitteen saavuttamista:

2.

Vahvistakaa unionin tasolla yhdenmukaistettujen verojen alennusten tai niistä myönnettävien vapautusten osalta, että:

a) ☐

tukea myönnetään enintään 10 vuodeksi;

ja

b) ☐

tuensaajat valitaan objektiivisin, avoimin ja syrjimättömin perustein;

ja

c) ☐

tukea myönnetään periaatteessa samalla tavoin kaikille samalla toimialalla toimiville kilpailijoille, jos ne ovat samanlaisessa tilanteessa;

ja

d) ☐

tuensaajat maksavat vähintään sovellettavassa direktiivissä säädetyn unionin vähimmäisveron (179).

Esittäkää kunkin tuensaajaluokan osalta todisteet maksettavasta vähimmäisverosta (todellisuudessa maksettu vero mieluiten euroissa ja samoissa yksiköissä kuin sovellettavassa unionin lainsäädännössä).

e) ☐

veronalennukset tai verovapautukset ovat sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisia ja noudattavat siinä säädettyjä rajoituksia ja edellytyksiä.

Viitatkaa merkityksellisiin määräyksiin ja esittäkää merkitykselliset todisteet.

3.

Jos 2 kohdan edellytykset on vahvistettu ja asianmukaisesti perusteltu, tämä jakso on täytettävä vain silloin, kun kyseiset edellytykset eivät täyty koko toimenpiteen osalta.

4.

Kun on kyse veronalennuksista tai verovapautuksista, jotka myönnetään sellaisista ympäristöveroista, joita ei ole yhdenmukaistettu, tai jotka on yhdenmukaistettu mutta tuensaajat maksavat unionin vähimmäisveroa pienempää veroa, vahvistakaa, että tukea myönnetään enintään 10 vuodeksi:

☐ kyllä

☐ ei

Toimittakaa lisäksi seuraavat:

yksityiskohtainen kuvaus kohteena olevasta/olevista toimialasta/ toimialoista:

Luettelo 20 suurimmasta verovapautuksista tai veronalennuksista hyötyjästä ja yksityiskohtainen kuvaus niiden tilanteesta, erityisesti niiden liikevaihto, markkinaosuudet ja veropohjan suuruus:

5.

Vahvistakaa, että:

a) ☐

tuensaajat valitaan objektiivisten ja avointen kriteerien perusteella ja tukea myönnetään periaatteessa samalla tavoin kaikille samalla toimialalla tai samoilla merkityksellisillä markkinoilla toimiville kilpailijoille, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa;

ja

b) ☐

ympäristövero johtaisi ilman alennusta tuotantokustannusten merkittävään nousuun kunkin toimialan tai yksittäisten tuensaajien luokan osalta;

ja

c) ☐

ilman tukea tuotantokustannusten merkittävä nousu johtaisi myynnin merkittävään pienentymiseen, jos se siirrettäisiin asiakkaille (180).

6.

Esittäkää 2 kohdan edellytyksiin liittyvät laadulliset ja määrälliset todisteet:

7.

Selittäkää, missä muodossa kyseinen veronalennus tai verovapautus myönnetään (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 174 kohta).

8.

Mitkä seuraavista edellytyksistä täyttyvät?

a)

Maksavatko tuensaajat vähintään 20 prosenttia kansallisesta verosta?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte ei, osoittakaa, kuinka alhaisempi veroaste voi olla perusteltu kilpailun vähäisen vääristymisen perusteella:

b)

Onko veronalennusten tai verovapautusten myöntämisen ehtona, että jäsenvaltio ja tuensaajayritykset tai tukea saavat yritysten yhteenliittymät tekevät sopimuksia?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, esittäkää yksityiskohtainen selvitys ja todisteet, jotka osoittavat, että yritykset tai yritysten yhteenliittymät sitoutuvat saavuttamaan ympäristönsuojelutavoitteet, joilla on sama vaikutus kuin i) 20 prosentilla kansallisesta verosta tai ii) unionin vähimmäisveron soveltamisella.

Vahvistakaa myös, että:

a) ☐

jäsenvaltio on neuvotellut sopimusten sisällön, jossa määritetään erityisesti tavoitteet ja asetetaan määräajat kyseisten tavoitteiden saavuttamiselle;

b) ☐

jäsenvaltio huolehtii kyseisissä sopimuksissa annettujen sitoumusten riippumattomasta ja oikea-aikaisesta seurannasta;

c) ☐

kyseisiä sopimuksia tullaan tarkistamaan säännöllisesti teknologisen ja muun kehityksen mukaan, ja niissä tullaan määräämään tehokkaista seuraamusjärjestelyistä, joita sovelletaan, jos sitoumuksia ei noudateta.

Ilmoittakaa tavoitteet ja määräajat toimialoittain ja kuvailkaa seuranta- ja tarkistusjärjestelyjä (esim. kuka niistä vastaa ja kuinka usein seuranta ja tarkistus toteutetaan) sekä seuraamusjärjestelyjä:

9.

Silloin kun sähköntuotannossa käytetyistä energiatuotteista kannettava hiilivero otetaan käyttöön ja käytetystä sähköstä aiotaan maksaa korvaus (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 179 kohta), ilmoittakaa seuraavat tiedot:

a)

Suora yhteys päästökauppajärjestelmän mukaiseen päästöoikeuksien hintaan:

b)

Tuen enimmäisintensiteetit ajan mittaan ja miten ne noudattavat unionin päästökauppajärjestelmään liittyvää valtiontukea koskevissa suuntaviivoissa (181) vahvistettuja tuki-intensiteettejä:

c)

Luettelo tuensaajista ja ovatko ne tukikelpoisia unionin päästökauppajärjestelmään liittyvää valtiontukea koskevien suuntaviivojen mukaisesti:

d)

Kuvailkaa, miten kertamaksu suoritetaan:

C2 jakso:   Tuki, joka myönnetään alennuksina maksuista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tukemista

1.

Selittäkää, mitä ovat lisäkustannukset (182), jotka aiheutuvat uusiutuvan energian rahoituksesta, ja miten ne sisältyvät määritettävään sähkön hintaan. Tarkentakaa.

2.

Vahvistakaa, että toimenpide kattaa ainoastaan alennukset kustannuksista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tukemista, eivätkä muut kustannukset kuulu toimenpiteen piiriin. Tarkentakaa. Lisäkustannukset eivät voi olla suuremmat kuin rahoitus uusiutuvista lähteistä tuotetun energian tukemiseen.

Tukikelpoisuus

3.

Esittäkää yleiskatsaus toimenpiteen tuensaajista ja selvittäkää, missä määrin tuensaajat toimivat aloilla, jotka on lueteltu ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen liitteessä 3.

4.

Siltä osin kuin toimenpiteen tuensaajat eivät toimi aloilla, jotka on lueteltu suuntaviivojen liitteessä 3, ilmoittakaa, missä määrin tuensaajat toimivat aloilla, jotka on lueteltu suuntaviivojen liitteessä 5.

5.

Ilmoittakaa tässä jaksossa tarkoitettujen tuensaajien osalta niiden sähköintensiteetin taso (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 186 kohta). Käyttäkää mahdollisuuksien mukaan tavanomaisia sähkönkulutuksen vertailuarvoja.

6.

Siltä osin kuin toimenpiteen tuensaajat eivät toimi aloilla, jotka on mainittu ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen liitteissä 3 tai 5:

Osoittakaa yritysten sähköintensiteetin taso. Käyttäkää mahdollisuuksien mukaan tavanomaisia sähkönkulutuksen vertailuarvoja.

Osoittakaa yritysten osalta kaupan intensiteetti unionin tasolla.

7.

Vahvistakaa toimittamalla asiaankuuluvat todisteet, että tuensaajat valitaan objektiivisten, avointen ja syrjimättömien kriteerien perusteella ja tukea myönnetään periaatteessa samalla tavoin kaikille samalla toimialalla tai samoilla merkityksellisillä markkinoilla toimiville kilpailijoille, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa.

Oikeasuhteisuus

8.

Vahvistakaa, että tuensaajat maksavat vähintään 15 prosenttia lisäkustannuksista.

9.

Vahvistakaa, onko sähköintensiivisten yritysten maksuosuuksille asetettu yläraja.

4 % bruttoarvonlisäyksestä

0,5 % bruttoarvonlisäyksestä (yritykset, joiden sähköintensiteetti on vähintään 20 %)

Jos on:

a)

Selittäkää, miten enimmäismäärät ja bruttoarvonlisäys lasketaan (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen liite 4).

b)

Selittäkää, mukautetaanko laskelmaa, jotta voidaan kattaa kaikki työvoimakustannukset (ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 191 kohta).

c)

Selittäkää, miten ylärajaa sovelletaan kaikkiin tukikelpoisiin yrityksiin.

C3 jakso:   Siirtymäsäännökset, jotka koskevat alennuksia maksuista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tukemista

Tätä jaksoa sovelletaan ainoastaan, jos komissiolle toimitettiin mukauttamissuunnitelma ennen 1. heinäkuuta 2015.

1.

Selittäkää yksityiskohtaisesti, onko alennuksia tai poikkeuksia myönnetty ennen 1. heinäkuuta 2014 maksuista, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian tukemista.

Jos näin on, ilmoittakaa, onko tukiohjelmaan liittynyt uusia tuensaajia 1. heinäkuuta 2014 jälkeen.

2.

Esittäkää yleiskatsaus tuensaajista, jotka hyötyivät toimenpiteestä ennen 1. heinäkuuta 2014.

3.

Jakakaa kyseiset tuensaajat kahteen ryhmään: ryhmään, jolle voidaan myöntää ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen mukaista tukea (ryhmä 1), ja ryhmään, joka ei ole tukikelpoinen mainittujen suuntaviivojen mukaisesti (ryhmä 2).

4.

Esittäkää mukauttamissuunnitelma, joka saattaisi tukitasot asteittain C.2 jaksossa esitettyjen tukikelpoisuus- ja oikeasuhteisuuskriteerien mukaisiksi.

a)

Osoittakaa, kuinka suunnitelman mukaan oma rahoitusosuus on vähintään 15 prosenttia vuoteen 2019 mennessä kohdassa 3 tarkoitetun ryhmän 1 osalta.

b)

Osoittakaa, kuinka suunnitelman mukaan oma rahoitusosuus on vähintään 20 prosenttia vuoteen 2019 mennessä kohdassa 3 tarkoitetun ryhmän 2 osalta.

OSA III.7

Lisätietolomake – Riskirahoitustuki

Täyttäkää yleisiä tietoja koskevan lomakkeen lisäksi tämä lisätietolomake tukiohjelmista, jotka kuuluvat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi annettujen suuntaviivojen  (183) , jäljempänä ’riskirahoitussuuntaviivat’, piiriin.

Määritelmät löytyvät riskirahoitussuuntaviivojen 52 kohdasta.

1.   Soveltamisala

1.1   Syyt tukiohjelmasta ilmoittamiseen:

a) ☐

Tukiohjelma ei ole yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (184) mukainen. Ilmoittakaa tukiohjelman oikeusperustassa olevat säännökset, jotka ylittävät yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen vaatimukset, sekä mitkä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännökset ovat kyseessä:

b) ☐

Tukiohjelma ei ole vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (185) mukainen. Perustelkaa, miksi:

c) ☐

Tukiohjelma ei ole markkinataloustoimijatestin vaatimusten mukainen yhdellä tai useammalla tasolla (sijoittajien, rahoituksen välittäjien ja rahastonhoitajien ja niiden yritysten tasolla, joihin sijoitus tehdään, (ks. riskirahoitussuuntaviivojen 2.1 jakso; lainojen osalta ks. viitekorkoa koskeva tiedonanto (186) ja takaustiedonanto (187)). Perustelkaa, miksi:

d) ☐

Tukiohjelmaan ei sisälly tukea, ja siitä ilmoitetaan oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä.

1.2   Ilmoitetun ohjelman soveltamisala: Vahvistakaa merkitsemällä rasti oikeaan kohtaan

a) ☐

Ilmoitettu tukiohjelma toteutetaan rahoituksen välittäjien tai vaihtoehtoisten kauppapaikkojen kautta, lukuun ottamatta verokannustimia, joita sovelletaan tukikelpoisiin yrityksiin tehtäviin suoriin sijoituksiin (riskirahoitussuuntaviivojen 20 kohta).

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

b) ☐

Ilmoitetun tukiohjelman piiriin eivät kuulu suuret yritykset, lukuun ottamatta pieniä ja innovatiivisia mid-cap-yrityksiä (riskirahoitussuuntaviivojen 21 kohta).

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

c) ☐

Ilmoitetun tukiohjelman piiriin ei kuulu riskirahoitustuki yrityksille, jotka on noteerattu arvopaperipörssin virallisella listalla tai säännellyillä markkinoilla (riskirahoitussuuntaviivojen 22 kohta).

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

d) ☐

Riskirahoitusohjelmaan osallistuu yksityisiä sijoittajia (riskirahoitussuuntaviivojen 23 kohta).

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

e) ☐

Riskirahoitustukiohjelmassa määrätään valtion ja yksityisten sijoittajien välisen epäsymmetrisen riskin- ja hyödynjaon osalta, että yksityiset sijoittajat ottavat tuntuvan riskin tai valtio saa tuottoa sijoituksestaan (riskirahoitussuuntaviivojen 24 kohta).

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

f) ☐

Riskirahoitusohjelmaa ei voida käyttää yritysostojen tukemiseen (riskirahoitussuuntaviivojen 25 kohta).

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

g) ☐

Riskirahoitusohjelmassa määrätään, että riskirahoitustukea ei myönnetä vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne on määritelty riskirahoitussuuntaviivoissa. (Huomatkaa, että riskirahoitussuuntaviivojen mukaan sellaisia pk-yrityksiä, jotka täyttävät riskirahoitussijoitusten edellytykset valitun rahoituksen välittäjän toteuttaman due diligence -prosessin perusteella, ei kuitenkaan pidetä vaikeuksissa olevina yrityksinä seitsemän vuoden kuluessa ensimyynnistä markkinoilla, jos ne eivät ole maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena tai täytä kansallisen lainsäädännön mukaisia perusteita yleistäytäntöönpanomenettelyn aloittamiselle velkojien pyynnöstä.)

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

h) ☐

Riskirahoitusohjelmasta ei myönnetä tukea yrityksille, jotka ovat saaneet sääntöjenvastaista tukea, jota ei ole maksettu kokonaan takaisin (riskirahoitussuuntaviivojen 26 kohta).

i) ☐

Riskirahoitusohjelma ei koske vientitoimintaan myönnettävää tukea eli tukea, joka liittyy välittömästi vientimääriin, jakeluverkon perustamiseen ja toimintaan tai muihin vientitoimintaan liittyviin juokseviin kustannuksiin, eikä tukeen, jonka myöntämisen ehtona on kotimaisten tuotteiden suosiminen tuontituotteiden kustannuksella (riskirahoitussuuntaviivojen 27 kohta).

j) ☐

Riskirahoitusohjelmasta myönnettävän tuen edellytyksenä ei ole velvoite käyttää kansallisesti tuotettuja tavaroita tai palveluita; se ei riko sijoittautumisvapautta edellyttämällä, että rahoituksen välittäjien, niiden rahastonhoitajien tai lopullisten tuensaajien päätoimipaikan on oltava tai se on siirrettävä kyseisen jäsenvaltion alueelle.

2.   Tukiohjelman kuvaus

2.1   Tukiohjelman talousarvio:

Mikä on riskirahoitussijoituksen kokonaismäärä (käsittäen sekä julkisen että yksityisen osuuden) kohdeyritystä kohden koko investointisyklin aikana kunkin tuensaajayrityksen osalta (eli ei vuosittain)? Tarkentakaa:

Mikä on ohjelman vuositalousarvio? …

Mikä on toimenpiteen kokonaistalousarvio koko sen keston ajalta? Tarkentakaa:

Mikä on tukiohjelman puitteissa perustettujen sijoitusrahastojen suuruus?…

Onko tukiohjelmaa tarkoitus yhteisrahoittaa unionin rahastoista (Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, jokin muu rahasto)? Tarkentakaa:

2.2   Tukiohjelman kesto:

a)

Mikä on tukiohjelman kesto? (Ilmoittakaa tukiohjelman voimaantulo- ja päättymispäivä) …

b)

Mikä on sijoitusjakson suunniteltu kesto? …

c)

Mikä on sijoitusten hallussapitoajan suunniteltu kesto? …

2.3   Kohdeyritykset, jotka ovat ohjelman lopulliset edunsaajat:

Ennakkoarvioinnin (188) mukaan ohjelma on suunnattava seuraaville yrityksille lopullisina edunsaajina (riskirahoitussuuntaviivojen 63–79 kohta) (tarkentakaa):

a) ☐

Pienet mid-cap-yritykset (yritys, i) jonka henkilöstön määrä ei ole yli 499 ja ii) jonka vuotuinen liikevaihto ei ole yli 100 miljoonaa euroa tai jonka taseen loppusumma ei ole yli 86 miljoonaa euroa). Kuvailkaa ennakkoarvioinnin pohjalta lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

b) ☐

Innovatiiviset mid-cap-yritykset (mid-cap-yritykset, joiden henkilöstön määrä ei ole yli 1 500 ja joiden T&K- ja innovaatiokustannukset, sellaisina kuin ne on määritelty yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa, muodostavat a) vähintään 15 prosenttia sen yhteenlasketuista toimintakustannuksista vähintään yhtenä vuotena ensimmäistä riskirahoitustoimenpiteen mukaista sijoitusta edeltävistä kolmesta vuodesta tai b) vähintään 10 prosenttia vuodessa sen yhteenlasketuista toimintakustannuksista kolmena ensimmäistä riskirahoitustoimenpiteen mukaista sijoitusta edeltävänä vuonna). Kuvailkaa ennakkoarvioinnin pohjalta lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

c) ☐

Yritykset, joihin tehdään ensimmäinen riskirahoitussijoitus yli seitsemän vuoden kuluttua ensimyynnistä markkinoilla: kuvailkaa ennakkoarvioinnin pohjalta lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

d) ☐

Yritykset, joiden tarvitsema kokonaisriskirahoitussijoitus (mukaan lukien julkinen ja yksityinen) ylittää yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa asetetun 15 miljoonan euron rajan: kuvailkaa ennakkoarvioinnin pohjalta lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

e) ☐

Vaihtoehtoiset kauppapaikat, jotka eivät täytä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 23 artiklan edellytyksiä: kuvailkaa ennakkoarvioinnin pohjalta lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

f) ☐

Muu:

Kuvailkaa ennakkoarvioinnin pohjalta lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

2.4   Rahoitusinstrumentit: ennakkoarviointi osoittaa, että tarvitaan seuraavia suunnitteluparametreja, jotka eivät ole yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia (riskirahoitussuuntaviivojen 80–86 kohta):

a) ☐

Riippumattomien yksityisten sijoittajien osallistuminen jää alle yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 21 artiklan 10 kohdassa vaadittujen osuuksien (riskirahoitussuuntaviivojen 80–81 kohta).

Kuvailkaa ennakkoarvioinnin perusteella lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti, miksi osallistuminen jää alle yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa vaadittujen osuuksien:

b) ☐

Rahoitusinstrumentit, joiden suunnitteluparametrit ylittävät yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyt enimmäisrajat eli silloin kun julkinen sijoittaja ottaa riskin, joka on yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädettyä riskiä suurempi (riskirahoitussuuntaviivojen 82–83 kohta).

Kuvailkaa ennakkoarvioinnin perusteella lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti, miksi suunnitteluparametrit ylittävät yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa säädetyt enimmäisrajat:

c) ☐

Muut rahoitusinstrumentit kuin takaukset, joissa sijoittajat, rahoituksen välittäjät ja niiden rahastonhoitajat valitaan asettamalla etusijalle tappioriskiltä suojautuminen epäsymmetrisen voittojen jakamisen sijaan.

Kuvailkaa ennakkoarvioinnin pohjalta lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

d) ☐

Muu: …

Kuvailkaa ennakkoarvioinnin pohjalta lyhyesti taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

2.5   Veroinstrumentit: ennakkoarviointi osoittaa, että tarvitaan seuraavia suunnitteluparametreja, jotka eivät ole yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia:

a) ☐

Verokannustimet yrityssijoittajille, mukaan lukien rahoituksen välittäjät tai niiden rahastonhoitajat, jotka toimivat yhteissijoittajina.

Kuvailkaa lyhyesti ennakkoarvioinnin mukaisia taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

b) ☐

Verokannustimet yrityssijoittajille sijoitettaessa pk-yrityksiin vaihtoehtoisen kauppapaikan välityksellä.

Kuvailkaa lyhyesti ennakkoarvioinnin mukaisia taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

c) ☐

Muu: …

Kuvailkaa lyhyesti ennakkoarvioinnin mukaisia taloudellisia todisteita ja perustelkaa asianmukaisesti:

2.6   Yksityiset sijoittajat, jotka osallistuvat toimenpiteeseen pääomasijoitusten, lainojen tai takausten muodossa:

a)

Kuvailkaa toimenpiteeseen osallistuvia yksityisiä sijoittajia (esimerkiksi yrityssijoittajat, luonnolliset henkilöt jne.):

b)

Tarjoavatko yksityiset sijoittajat pääomarahoitusta, lainoja tai takauksia rahoituksen välittäjän (esimerkiksi rahastojen rahasto) tasolla tai lopullisten tuensaajien tasolla? Tarkentakaa:

c)

Tekevätkö tukiohjelman toteuttavat rahoituksen välittäjät yhteissijoituksia (jolloin ne katsotaan yksityisiksi sijoittajiksi)?

Kyllä. Tarkentakaa: …

Ei

2.7   Tukiohjelman toteuttavat rahoituksen välittäjät:

(Ks. yleinen määritelmä riskirahoitussuuntaviivojen 52 kohdassa; tämä koskee myös rahastoja riippumatta siitä, ovatko ne oikeushenkilöitä vai eivät)

a)

Tarkentakaa tukiohjelman toteuttavien rahoituksen välittäjien luonne:

b)

Liittyykö toimenpiteen toteuttamiseen ’toimeksisaanutta yhteisöä’ (sellaisena kuin se on määritelty riskirahoitussuuntaviivojen 52 kohdan v alakohdassa)?

Kyllä. Tässä tapauksessa tarkentakaa: …

Ei

c)

Tekeekö toimeksisaanut yhteisö yhteissijoituksia jäsenvaltion kanssa omista varoistaan?

Kyllä. Jos tekee, viitatkaa oikeusperustan säännökseen, jossa valtuutetaan toimeksisaanut yhteisö tekemään tällainen yhteissijoitus:

Ei. Jos ei tee, selostakaa menetelmää korvauksen laskemiseksi toimenpiteen täytäntöönpanoa varten, jotta voidaan varmistaa, että toimeksisaaneen yhteisön korvaus ei ole liiallinen:

d)

Valitaanko toimeksisaanut yhteisö avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä vai nimitetäänkö se suoraan? Tarkentakaa:

e)

Hallinnoiko toimeksisaanut yhteisö rahasto(j)a, jonka/joiden kautta rahoitusta annetaan riskirahoitusohjelmasta?

☐ kyllä

☐ ei

f)

Toimenpiteen toteuttamisesta rahoituksen välittäjän tasolla vastaavan rahastoyhtiön ominaisuudet:

g)

Jos tukiohjelman toteuttamiseen osallistuu rahoituksen välittäjiä useilla tasoilla (mukaan lukien rahastojen rahastot), toimittakaa kaikki asianmukaiset tiedot kunkin rahoituksen välittäjän tason osalta:

2.8   Osallistuuko tukiohjelmaan muita osapuolia kuin tukea myöntävä viranomainen, kohdeyritykset, edellä mainitut ohjelman toteuttavat rahoituksen välittäjät ja ohjelmaan osallistuvat yksityiset sijoittajat?

Kyllä. Tässä tapauksessa tarkentakaa: …

Ei

2.9   Yksityiskohtainen kuvaus instrumenteista:

Huomautus:

Paremman käsityksen saamiseksi liittäkää mukaan tukiohjelman rakennetta ja sen instrumentteja kuvaava kuvio, josta käyvät ilmi kaikki osapuolet ja niiden osallistumisen suuruus, sekä tarvittaessa liite, jossa esitetään yhteenveto ilmoitetun tukiohjelman yleisestä rakenteesta.

Kuvailkaa suunnitteluparametreja, jotka olette säilyttäneet, jotta mahdollisia rahoituksen välittäjiä voidaan pyytää ilmoittamaan kiinnostuksestaan osallistua riskirahoitusohjelmaan, vastaamalla tässä jaksossa esitettyihin yksityiskohtaisiin kysymyksiin.

2.9.1   Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumenttien muodossa olevat riskirahoitustukitoimenpiteet on aina toteutettava rahoituksen välittäjien kautta (riskirahoitussuuntaviivojen 20 kohta). Näin ollen kyseiset toimenpiteet koostuvat vähintään rahoituksen välittäjiin kohdistuvasta valtion toimenpiteestä ja rahoituksen välittäjien lopullisiin tuensaajayrityksiin tekemistä riskirahoitussijoituksista.

2.9.1.1   Rahoituksen välittäjien tasolla tehtävät toimenpiteet

A)   Rahoituksen välittäjien tasolla tehtävät valtion toimenpiteet

Valtio antaa rahoituksen välittäjille seuraavat instrumentit (rastitetaan ja täydennetään tarpeen mukaan):

☐   VALTION PÄÄOMASIJOITUS (MUKAAN LUKIEN OMAN PÄÄOMAN LUONTEINEN RAHOITUS) RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIEN TASOLLA

1.

Antakaa seuraavat tiedot:

Pääomasijoituksen ehdot (liittäkää mukaan myös vertailu tällaisen pääomasijoituksen markkinaehdoista):

Rahoituksen välittäjän laji: …

Rahoituksen välittäjän rahoitusrakenteen laji (esim. investointirahasto, jossa on sekä yksityisiä että julkisia rahoitusosuuksia; rahasto-osuusrahastorakenne, jossa on erikoistuneita alarahastoja, julkinen rahasto, joka sijoittaa yksityisten sijoittajien kanssa sopimuskohtaisesti) (tarkentakaa):

2.

Jos on kyse oman pääoman luonteisesta rahoituksesta, kuvailkaa yksityiskohtaisesti suunnitellun välineen luonnetta:

3.

Jos yksityisiä sijoittajia osallistuu rahoitukseen (esim. yksityiset sijoittajat tarjoavat rahoituksen välittäjälle pääomaa samanaikaisesti valtion kanssa):

Ilmoittakaa julkisten ja yksityisten sijoittajien rahoitusosuudet:

Ilmoittakaa millainen etuuskohtelu aiotaan myöntää osallistuville yksityisille sijoittajille, sellaisena kuin se on kuvattu kiinnostuksenilmaisupyynnössä (tarkentakaa):

Tuottoon perustuvat kannustimet: …

Tappioriskiltä suojautuminen: …

Jos tappioiden jakaminen tasavertaisuusperiaatteen vastaisesti ylittää yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistetut kynnysarvot, toimittakaa taloudelliset todisteet ja perustelut, ottaen huomioon ennakkoarviointi (riskirahoitussuuntaviivojen 110 kohta):

Ilmoittakaa soveltuvin osin, onko julkisen sijoittajan suuririskisimmälle vastuulle asetettu yläraja (riskirahoitussuuntaviivojen 110 kohta):

Kyllä; ilmoittakaa, kuinka tämä yläraja on määritetty:

Ei; tarkentakaa:

4.

Mikä on julkisen sijoittajan strategia?

Selittäkää, millä tavoin valitulla instrumentilla tuetaan julkisen sijoittajan tavoittelemia julkisen politiikan tavoitteita:

5.

Kuvailkaa, miten instrumentilla on tarkoitus varmistaa rahoituksen välittäjän sijoitusstrategian ja julkisen politiikan tavoitteiden yhteensovittaminen:

6.

Esittäkää yksityiskohtainen selvitys instrumentin voimassaoloajasta tai omaan pääomaan tehtävän investoinnin perustana olevasta irtautumisstrategiasta ja siitä, miten julkinen sijoittaja on suunnitellut irtautumisstrategian:

7.

Muut olennaiset tiedot:

☐   PITKÄAIKAISET LAINAINSTRUMENTIT: LAINAINSTRUMENTIT (JÄLJEMPÄNÄ ’LAINAT’) RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIEN TASOLLA

1.

Antakaa seuraavat tiedot:

Lainatyyppi (esim. huonommassa etuoikeusasemassa olevat lainat, riskinjakolainat): tarkentakaa: …

Toimenpiteen mukaiset lainaehdot (vertailkaa myös tällaisten lainojen ehtoja markkinaehtoihin):

Lainan enimmäismäärä: …

Lainan enimmäisvoimassaoloaika: …

Vakuudet tai muut vaatimukset: …

Muut olennaiset tiedot: …

2.

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskeviin säännöksiin, joissa kielletään tuen käyttö olemassa olevien lainojen jälleenrahoittamiseen (riskirahoitussuuntaviivojen 115 kohta):

3.

Jos yksityinen rahoitusosuus toteutetaan tällä tasolla (esim. yksityiset sijoittajat tarjoavat rahoituksen välittäjälle lainaa samanaikaisesti valtion kanssa):

Ilmoittakaa julkisten ja yksityisten sijoittajien/lainanantajien rahoitusosuuksien suhde:

Erityisesti jos on kyse riskinjakolainoista, mikä on valitun rahoituksen välittäjän yhteissijoitusosuus? Huomatkaa, että sen olisi oltava vähintään 30 % lainasalkun arvosta) (riskirahoitussuuntaviivojen 114 kohta)? … %

Kuvailkaa riskien ja hyötyjen jakamista julkisten ja yksityisten sijoittajien tai lainanantajien välillä:

Jos julkinen sijoittaja kantaa suuririskisimmän vastuun, mille tasolle se on rajattu? Huomatkaa, että on suositeltavaa, että yläraja on enintään 35 % (riskirahoitussuuntaviivojen 113 kohta)) Enintään … %

Jos julkisen sijoittajan/lainanantajan suuririskisin vastuu ylittää yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistetun ylärajan (25 %), se on perusteltava viittaamalla ennakkoarvioinnissa havaittuun vakavaan markkinoiden toimintapuutteeseen (riskirahoitussuuntaviivojen 113 kohta). Esittäkää tiivistetysti nämä perustelut:

Jos on olemassa muita yksityisten sijoittajien/lainanantajien riskiä lieventäviä mekanismeja, tarkentakaa:

4.

Mikä on siirtojärjestely (riskirahoitussuuntaviivojen 104 kohta), jolla varmistetaan, että rahoituksen välittäjä siirtää tuensaajayrityksille edun, jonka se saa valtiolta? Mitä vaatimuksia rahoituksen välittäjän on sovellettava (esim. korkojen, vakuuksien tai riskiluokan suhteen) lopullisiin tuensaajiin (esittäkää täsmälliset tiedot)? Selittäkää myös, missä määrin toimenpiteen puitteissa rakennettava salkku ylittää rahoituksen välittäjän standardoidun luottoriskipolitiikan.

5.

Mikä on julkisen sijoittajan strategia?

Selittäkää, millä tavoin valitulla instrumentilla tuetaan julkisen sijoittajan tavoittelemia julkisen politiikan tavoitteita:

6.

Kuvailkaa, miten instrumentilla on tarkoitus varmistaa rahoituksen välittäjän sijoitusstrategian ja julkisen politiikan tavoitteiden yhteensovittaminen:

7.

Esittäkää yksityiskohtainen selvitys instrumentin voimassaoloajasta tai velkainstrumentteihin tehtävän investoinnin perustana olevasta irtautumisstrategiasta ja siitä, miten julkinen sijoittaja on suunnitellut irtautumisstrategian:

8.

Muut olennaiset tiedot:

☐   LYHYTAIKAISET VELKAINSTRUMENTIT: VALTIONTAKAUKSET RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIEN TASOLLA LOPULLISTEN EDUNSAAJIEN KANSSA TEHTÄVISTÄ TRANSAKTIOISTA

1.

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen, joka edellyttää, että takauksen kattamien tukikelpoisten transaktioiden on oltava uusia tukikelpoisia riskirahoituslainatransaktioita, mukaan lukien leasinginstrumentit sekä oman pääoman luonteiset sijoitusinstrumentit ja pois lukien oman pääoman ehtoiset instrumentit (riskirahoitussuuntaviivojen 116 kohta): …

2.

Kattavatko rahoituksenvälittäjille annetut takaukset kohteena olevista transaktioista koostuvan salkun eivätkä yksittäistä transaktiota:

☐ kyllä

☐ ei

3.

Takauslaji:

Rajattu: takausosuuden yläraja on … %

(Huomatkaa, että tämä yläraja koskee rahoituksen välittäjien salkkuja ja suositellaan, että takausosuuden yläraja on enintään 35 % (riskirahoitussuuntaviivojen 118 kohta); perustelkaa yläraja:

Rastittakaa oikea(t) kohta (kohdat):

a) ☐

Yläraja kattaa ainoastaan odotettavissa olevat tappiot; tai

b) ☐

Yläraja kattaa myös odottamattomat tappiot; tässä tapauksessa osoittakaa, miten takauksen hinnoittelussa otetaan tämä katettava lisäriski huomioon: …

Rajaamaton; tässä tapauksessa perustelkaa takauksen tarve ja se, miten takauksen hinnoittelussa otetaan tämä katettava lisäriski huomioon:

Vastatakaus (takaus instituutioiden takaamiseksi)

Muu: tarkentakaa: …

4.

Takausosuus (julkisen sijoittajan kattama prosenttiosuus tappioista jokaisen perustana olevan transaktion osalta) (ks. riskirahoitussuuntaviivojen 52 kohdan xvi alakohta ja huomatkaa, että takausosuus saa olla enintään 90 % (riskirahoitussuuntaviivojen 117 kohta)): … %;

Perustelkaa takausosuuden taso:

5.

Takauksen kattamat perustana olevat transaktiot:

Perustana olevien transaktioiden luonne: …

Perustana olevien transaktioiden nimellissuuruus yhteensä (euroina): …

Perustana olevan transaktion enimmäisnimellismäärä lopullista tuensaajaa kohden: …

Perustana olevien transaktioiden kesto: …

Muut perustana olevien transaktioiden olennaiset ominaisuudet (riskiluokitus, muut): …

6.

Kuvailkaa takauksen muita piirteitä (liittäkää mukaan myös vertailu tällaisten takausten markkinaehdoista):

Takauksen enimmäiskesto: …(Huom. Tämä ei yleensä saisi ylittää 10 vuotta (riskirahoitussuuntaviivojen 119 kohta)

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen, jossa säädetään, että takausta on alennettava, jos rahoituksen välittäjä ei sisällytä salkkuun vähimmäismäärää sijoituksia tietyn ajanjakson aikana; ja että sitoumusmaksut ovat tarpeen käyttämättä jääneiden määrien osalta: …

Onko tarkoitus periä takauspalkkio?

☐ kyllä

☐ ei

Tarkentakaa, minkä osapuolen on maksettava takausmaksu:

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti hinnoittelua:

Muut: …

7.

Mikä on siirtojärjestely (riskirahoitussuuntaviivojen 104 kohta), jolla varmistetaan, että rahoituksen välittäjä siirtää tuensaajayrityksille edun, jonka se saa valtiolta? Mitä vaatimuksia rahoituksen välittäjän on sovellettava (esim. korkojen, vakuuksien tai riskiluokan suhteen) lopullisiin tuensaajiin? Esittäkää täsmälliset tiedot. Selittäkää myös, missä määrin toimenpiteen puitteissa rakennettava salkku ylittää rahoituksen välittäjän standardoidun luottoriskipolitiikan.

8.

Mikä on julkisen sijoittajan strategia?

Selittäkää, millä tavoin valitulla instrumentilla tuetaan julkisen sijoittajan tavoittelemia julkisen politiikan tavoitteita:

9.

Kuvailkaa, miten instrumentilla on tarkoitus varmistaa rahoituksen välittäjän sijoitusstrategian ja julkisen politiikan tavoitteiden yhteensovittaminen:

10.

Esittäkää yksityiskohtainen selvitys instrumentin voimassaoloajasta tai velkainstrumentteihin tehtävän investoinnin perustana olevasta irtautumisstrategiasta ja siitä, miten julkinen sijoittaja on suunnitellut irtautumisstrategian:

11.

Muut olennaiset tiedot:

☐   MUUT RAHOITUSINSTRUMENTIT

Kuvailkaa toimenpiteellä toteutettavaa rahoitusinstrumenttia ja antakaa yksityiskohtainen kuvaus kaikista edellä 2.9.1.1 jaksossa mainituista seikoista, siltä osin kuin niitä sovelletaan valittuun rahoitusinstrumenttiin:

B)   Rahoituksen välittäjien toimet muilla rahoituksen välittäjien tasoilla

Joissakin tilanteissa (kuten rahastojen rahastot) esimerkiksi valtio antaa pääomarahoitusta, lainoja tai takauksia rahoituksen välittäjälle, joka puolestaan tarjoaa pääomarahoitusta, lainoja tai takauksia muulle rahoituksen välittäjälle, joka vuorostaan tekee riskirahoitussijoituksia lopullisiin edunsaajiin. Tällaisissa tapauksissa, joissa tukiohjelmaan osallistuu toinen rahoituksen välittäjien taso tai muita rahoituksen välittäjien tasoja, antakaa soveltuvin osin kaikki pääomaa / lainoja / takauksia / muita rahoitusinstrumentteja koskevassa 2.9.1.1.A jaksossa edellytetyt asiaankuuluvat tiedot kunkin rahoituksen välittäjien lisätason osalta:

2.9.1.2   Rahoituksen välittäjien riskirahoitussijoitukset lopullisiin tuensaajiin

Riskirahoitussijoitus lopullisiin tuensaajiin toteutetaan seuraavassa muodossa (rastittakaa ja täydentäkää tarpeen mukaan):

☐   RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIEN TEKEMÄT PÄÄOMASIJOITUKSET (MYÖS OMAN PÄÄOMAN LUONTEINEN RAHOITUS) LOPULLISIIN TUENSAAJIIN

a)

Jos on kyse oman pääoman luonteisesta rahoituksesta, kuvailkaa yksityiskohtaisesti suunnitellun välineen luonnetta:

b)

Ilmoittakaa pääomasijoituksen ehdot yksityiskohtaisesti (vertailkaa myös kyseisen pääomasijoituksen ehtoja markkinaehtoihin):

c)

Kuvailkaa kaikki rahoituksen välittäjän tekemien sijoitusten piirteet yksityiskohtaisesti, mukaan luettuina vaatimukset, jotka tukikelpoisten rahoituksen välittäjien sijoitusstrategian olisi täytettävä:

d)

Esittäkää yksityiskohtainen selvitys instrumentin voimassaoloajasta tai omaan pääomaan tehtävän sijoituksen perustana olevasta irtautumisstrategiasta:

e)

Yksityisen rahoitusosuuden osalta (esim. myös yksityiset sijoittajat tarjoavat pääomaa lopullisille tuensaajille):

Ilmoittakaa yksityinen rahoitusosuus: …

Ilmoittakaa, millainen etuuskohtelu aiotaan myöntää osallistuville yksityisille sijoittajille, sellaisena kuin se on kuvattu kiinnostuksenilmaisupyynnössä (tarkentakaa):

Tuottoon perustuvat kannustimet: …

Tappioriskiltä suojautuminen: …

Jos tappioiden jakaminen tasavertaisuusperiaatteen vastaisesti ylittää yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistetut kynnysarvot, toimittakaa taloudelliset todisteet ja perustelut, ottaen huomioon ennakkoarviointi (riskirahoitussuuntaviivojen 110 kohta): …

Ilmoittakaa soveltuvin osin, onko julkisen sijoittajan suuririskisimmälle vastuulle asetettu yläraja (riskirahoitussuuntaviivojen 110 kohta):

Kyllä; ilmoittakaa, kuinka yläraja on määritetty:

Ei; tarkentakaa:

☐   PITKÄAIKAISET VELKAINSTRUMENTIT: RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIEN LAINAT LOPULLISILLE TUENSAAJILLE

Lainojen tyyppi: tarkentakaa:

Toimenpiteen mukaiset lainaehdot (vertailkaa myös tällaisten lainojen ehtoja markkinaehtoihin):

Lainan enimmäismäärä tuensaajaa kohden: …

Lainan enimmäiskesto: …

Esittäkää yksityiskohtainen selvitys instrumentin voimassaoloajasta tai velkainstrumentteihin tehtävän sijoituksen perustana olevasta irtautumisstrategiasta:

Lopullisten tuensaajien riskiluokitus: …

Vakuudet tai muut vaatimukset: …

Muut olennaiset tiedot: …

Jos yksityinen rahoitusosuus toteutetaan tällä tasolla (esim. myös yksityiset sijoittajat tarjoavat lainaa lopullisille tuensaajille):

Ilmoittakaa yksityinen rahoitusosuus: …

Kuvailkaa riskien ja tuottojen jakamista julkisten ja yksityisten sijoittajien välillä:

Jos julkinen sijoittaja kantaa suuririskisimmän vastuun, mille tasolle se on rajattu? Enintään … %. (Huom. on suositeltavaa, että yläraja on enintään 35 % (riskirahoitussuuntaviivojen 113 kohta)

Jos julkisen sijoittajan tai lainanantajan suuririskisin vastuu ylittää yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistetun ylärajan (25 %), perustelkaa tämä viittaamalla ennakkoarvioinnissa havaittuun vakavaan markkinoiden toimintapuutteeseen (riskirahoitussuuntaviivojen 113 kohta) ja esittäkää perustelut lyhyesti: …

Jos on olemassa muita yksityisten sijoittajien/lainanantajien riskiä lieventäviä mekanismeja, tarkentakaa: …

☐   LYHYTAIKAISET VELKAINSTRUMENTIT: RAHOITUKSEN VÄLITTÄJIEN TAKAUKSET LOPULLISILLE TUENSAAJILLE

1.

Kuvailkaa takausten luonnetta ja ehtoja yksityiskohtaisesti (vertailkaa myös tällaisten takausten ehtoja markkinaehtoihin):

2.

Viitatkaa oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen, joka edellyttää, että takauksen kattamien tukikelpoisten transaktioiden on oltava uusia tukikelpoisia riskirahoituslainatransaktioita, mukaan lukien leasinginstrumentit sekä oman pääoman luonteiset sijoitusinstrumentit ja pois lukien oman pääoman ehtoiset instrumentit (riskirahoitussuuntaviivojen 116 kohta):

3.

Esittäkää perustana olevien transaktioiden luonne ja ehdot:

☐   MUUT RAHOITUSINSTRUMENTIT

Kuvailkaa rahoitusinstrumenttia, joka toimenpiteellä on tarkoitus toteuttaa, ja antakaa yksityiskohtainen kuvaus kaikista edellä 2.9.1.2 jaksossa mainituista seikoista, siltä osin kuin niitä sovelletaan valittuun rahoitusinstrumenttiin:

2.9.2   Veroinstrumentit:

Täyttäkää tämä jakso kokonaan kunkin verokannustimen osalta:

Verokannustin myönnetään seuraaville:

a) ☐

Suorat sijoitukset yrityksiin

b) ☐

Välilliset sijoitukset yrityksiin (eli rahoituksen välittäjien kautta)

c) ☐

Välilliset sijoitukset yrityksiin vaihtoehtoisen kauppapaikan kautta

Verokannustin myönnetään:

a) ☐

yrityssijoittajille

b) ☐

sijoittajille, jotka ovat luonnollisia henkilöitä, investointeihin, jotka eivät kuulu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan:

Verokannustimen muoto:

a) ☐

veroperusteeseen sovellettava tuloverohelpotus

b) ☐

maksettaviin verovelkoihin sovellettava verohelpotus

c) ☐

luovutusvoittojen verohelpotus

d) ☐

osinkojen verohelpotus

e) ☐

muu:

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti edellytyksiä, jotka sijoituksen on täytettävä, jotta se voi hyötyä verokannustimesta:

Kuvailkaa yksityiskohtaisesti verohelpotuksen laskentaa (mukaan lukien se enimmäisprosenttiosuus sijoitetusta määrästä, jonka sijoittaja voi vaatia verohelpotuksena, enimmäisverohelpotuksen määrä, joka voidaan vähentää sijoittajan veroveloista jne.):

Esittäkää ennakkoarvioinnin perusteella tukikelpoisten yritysten ryhmää koskevat taloudelliset todisteet ja perustelut (riskirahoitussuuntaviivojen 121 kohta):

Osoittakaa, että tukikelpoisten yritysten valinta perustuu hyvin jäsenneltyihin sijoitusvaatimuksiin ja valintaa koskevat tiedot julkistetaan asianmukaisesti siten, että osoitetusta markkinoiden toimintapuutteesta kärsivien tukikelpoisten yritysten ominaispiirteet mainitaan (riskirahoitussuuntaviivojen 123 kohta):

Suunnitellun verokannustimen enimmäiskesto: …(Huomatkaa, että verojärjestelmien olisi oltava voimassa enintään 10 vuotta (riskirahoitussuuntaviivojen 124 kohta).

Kuvailkaa niitä kansallisen verotusjärjestelmän ominaispiirteitä, jotka ovat merkityksellisiä kokonaisvaltaisen käsityksen saamiseksi verokannustimesta:

Kuvailkaa asiaan liittyviä / samanlaisia / asian kannalta merkityksellisiä verokannustimia, joita on jo jäsenvaltiossa, sekä niiden ja ilmoitetun verokannustimen välistä vuorovaikutusta:

Onko verokannustin kaikkien vaaditut kriteerit täyttävien sijoittajien saatavilla ilman sijoittautumispaikkaan perustuvaa syrjintää (riskirahoitussuuntaviivojen 126 kohta)?

☐ kyllä

☐ ei

Osoittakaa, että verokannustimen soveltamisalasta ja teknisistä edellytyksistä tiedotetaan riittävästi (mukaan lukien kynnysarvot ja ylärajat, sijoituksen enimmäismäärä) (riskirahoitussuuntaviivojen 126 kohta): …

Ylittääkö sijoituksen kokonaismäärä tuensaajayritystä kohden yleisessä ryhmäpoikkeusasetukseen sisältyvässä riskirahoitussäännöksessä vahvistetun enimmäismäärän (riskirahoitussuuntaviivojen 149 kohta)?

☐ kyllä

☐ ei

Ovatko vaatimukset täyttävät osakkeet äskettäin liikkeeseen laskettuja, ennakkoarvioinnissa määriteltyjen tuensaajayritysten korkeariskisiä kantaosakkeita ja onko niiden pysyttävä sijoittajan hallussa vähintään kolme vuotta (riskirahoitussuuntaviivojen 150 kohta)?

Kyllä

Ei. Tarkentakaa:

Myönnetäänkö verohelpotus sijoittajille, jotka eivät ole riippumattomia yrityksestä, johon sijoitetaan (riskirahoitussuuntaviivojen 150 kohta)?

Ei

Kyllä. Tarkentakaa:

Jos kyse on tuloverohelpotuksesta, kuinka suuren prosenttiosuuden se voi enintään kattaa määrästä, joka on sijoitettu tukikelpoisiin yrityksiin (riskirahoitussuuntaviivojen 151 kohta)? Huomatkaa, että verohelpotuksen rajaaminen 30 %:iin sijoitetusta määrästä katsotaan kohtuulliseksi: … %

Voiko verohelpotus ylittää sijoittajan tuloverovelvollisuuden ennen verotoimenpiteen soveltamista?

Ei

Kyllä. Tarkentakaa …

Jos toimenpiteestä voidaan myöntää monenlaisia verokannustimia, vastatkaa edellä 2.9.2 kohdassa oleviin kysymyksiin kunkin tukimuodon osalta.

2.9.3   Vaihtoehtoisten kauppapaikkojen tukitoimenpiteet:

Olemassa oleva kauppapaikka:

Kyllä

Ei, se on perustettava.

Onko kauppapaikka vai tuleeko se olemaan olemassa olevan arvopaperipörssin alakauppapaikka tai tytäryritys?

Kyllä. Tarkentakaa:

Ei

Onko jäsenvaltiossa jo olemassa olevia vaihtoehtoisia kauppapaikkoja (riskirahoitussuuntaviivojen 129 kohta)?

Kyllä. Tarkentakaa:

Ei

Onko kauppapaikka perustettu ja toimiiko se useissa jäsenvaltioissa (riskirahoitussuuntaviivojen 128 kohta)?

Kyllä. Tarkentakaa:

Ei

Kaupankäynnin kohteena olevien yritysten tyyppi:

Toimittakaa yhdessä tämän ilmoituksen kanssa seuraavat asiakirjat:

Näyttö siitä, että valtaosa vaihtoehtoisilla kauppapaikoilla kaupankäynnin kohteena olevista rahoitusinstrumenteista on tai tulemaan olemaan pk-yritysten liikkeeseen laskemia instrumentteja.

Jäljennös kauppapaikan ylläpitäjän liiketoimintasuunnitelmasta, jossa osoitetaan, että tukea saavasta kauppapaikasta tulee omarahoitteinen alle kymmenessä vuodessa (riskirahoitussuuntaviivojen 127 kohta).

Uskottavia vaihtoehtoisia skenaarioita, joissa vertaillaan tarvittavan rahoituksen saantiin liittyvä tilanteita, joita kaupankäynnin kohteena olevat yritykset kohtaisivat, jos kauppapaikka ei olisi olemassa (riskirahoitussuuntaviivojen 127 kohta).

Olemassa olevien kauppapaikkojen osalta jäljennös kauppapaikan liiketoimintastrategiasta, joka osoittaa, että koska sillä on jatkuvasti pulaa listauksista, sen maksuvalmius on heikko ja kauppapaikkaa on tuettava lyhyellä aikavälillä, vaikka se on pitkällä aikavälillä elinkelpoinen (riskirahoitussuuntaviivojen 129 kohta).

Toimenpiteen muoto:

Verokannustimet yrityssijoittajille niiden sellaisten riskirahoitussijoitusten osalta, jotka on tehty vaihtoehtoisen kauppapaikan kautta tukikelpoisiin yrityksiin: Täyttäkää veroinstrumentteja koskeva lomakkeen 2.9.2 jakso edellä.

Tuki kauppapaikan ylläpitäjille:

Kauppapaikan ylläpitäjä on: pieni yritys tai suurempi kuin pieni yritys

Toimenpiteen enimmäismäärä: … euroa.

Ylittääkö enimmäismäärä käynnistystuelle yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa vahvistetun määrän?

☐ kyllä

☐ ei

Investointikustannukset, jotka aiheutuvat kauppapaikan perustamisesta: … euroa

Onko kauppapaikan ylläpitäjälle myönnetty tuki yli 50 % investointikustannuksista (riskirahoitussuuntaviivojen 153 kohta)?

☐ kyllä

☐ ei

Kuinka monta vuotta tuki on sallittua kauppapaikan käynnistämisen jälkeen?

Niiden kauppapaikkojen osalta, jotka ovat olemassa olevan arvopaperipörssin alakauppapaikka tai tytäryhtiö, esittäkää todisteita tämän alakauppapaikan kohtaamasta rahoituksen puutteesta:

Muut olennaiset tiedot:

3.   Lisätietoja tukiohjelman sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointia varten

3.1   Vaikutus yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen ja tukitoimenpiteiden tarve (riskirahoitussuuntaviivojen 3.2 ja 3.3 jakso)

Riskirahoitustukiohjelma voi olla perusteltu vain, jos se on kohdennettu tiettyyn markkinoiden toimintapuutteeseen eli tässä tapauksessa rahoitusvajeeseen, joka vaikuttaa tiettyihin yrityksiin tietyssä kehitysvaiheessa, tietyllä maantieteellisellä alueella ja tarvittaessa tietyllä toimialalla.

Esittäkää yhdessä tämän ilmoituksen kanssa yksityiskohtainen ennakkoarviointi, joka osoittaa markkinoiden toimintapuutteen.

3.1.1   Ennakkoarviointia koskevat tiedot (riskirahoitussuuntaviivojen 65–66 kohta):

Ennakkoarvioinnin päivämäärä: …

Arvioinnin suoritti:

riippumaton yhteisö

yhteisö, joka liittyy seuraavaan julkiseen viranomaiseen:

Tiedot, joihin arviointi perustuu:

Merkitkää rasti sen vahvistamiseksi, että ennakkoarviointi perustuu tietoihin, jotka kattavat ilmoitusta edeltävät viisi vuotta: ☐

Riskirahoitusohjelma rahoitetaan osittain Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja arviointi toteutettiin asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) (189) 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti: ☐

3.1.2   Riskirahoitusohjelman erityisten toimintapoliittisten tavoitteiden ja tulosindikaattoreiden yksilöiminen ennakkoarvioinnissa (riskirahoitussuuntaviivojen 58–59 kohta):

Luetelkaa havaitut erityiset toimintapoliittiset tavoitteet ja viitatkaa asiaa koskevaan jaksoon ennakkoarvioinnissa:

Luetelkaa määritellyt tulosindikaattorit (ks. esimerkkejä riskirahoitussuuntaviivojen 58 kohdassa) ja viitatkaa asiaa koskevaan jaksoon ennakkoarvioinnissa:

3.1.3   Ennakkoarvioinnin mukaiset valtiontuen tarpeen osoittavat taloudelliset todisteet ja perustelut (riskirahoitussuuntaviivojen 3.3 jakso): ks. tämän lomakkeen 2.3, 2.4 ja 2.5 jakso.

3.2   Riskirahoitusohjelman tarkoituksenmukaisuus ja kannustava vaikutus (riskirahoitussuuntaviivojen 3.4 ja 3.5 jakso)

3.2.1   Yleistä:

A)

Selittäkää ennakkoarvioinnin perusteella, miksi olemassa olevilla ja suunnitelluilla kansallisilla ja unionin toimilla, jotka kohdistuvat samoihin havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin, ei voida riittävästi poistaa havaittuja markkinoiden toimintapuutteita (riskirahoitussuuntaviivojen 90–91 kohta):

B)

Selittäkää, miksi ehdotettu valtiontukiväline on sopivin takaamaan asianmukaisen rahoitusrakenteen (riskirahoitussuuntaviivojen 92–93 kohta):

3.2.2   Rahoitusinstrumenttien tarkoituksenmukaisuutta koskevat edellytykset (riskirahoitussuuntaviivojen 3.4.2 jakso):

1.

Yksityisten sijoitusten vähimmäisosuudet (riskirahoitussuuntaviivojen 95–97 kohta):

Mikä on pienin yhteenlaskettu (eli kokonaismäärä, mukaan lukien kaikki tasot) riippumaton yksityinen sijoitusosuus lopullisiin tuensaajiin tehtävässä riskirahoitussijoituksessa? … % lopulliselle tuensaajalle myönnetystä riskirahoituksesta (julkinen ja yksityinen).

Jos riippumattomien yksityisten sijoittajien osuus jää alle yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa vaaditun tason, kuvailkaa lyhyesti taloudellista näyttöä ja perustelkaa käytetty sijoitusosuus yksityiskohtaisesti (riskirahoitussuuntaviivojen 95 kohdan mukaisesti) ottaen huomioon ennakkoarviointi:

Osoittaako ennakkoarviointi, että tukiohjelma houkuttelee sellaista yksityistä lisärahoitusta, jota ei olisi tarjottu muutoin tai olisi tarjottu eri muodossa tai eri määrä tai eri ehdoilla? Tarkentakaa:

Onko hyväksyttävissä, että riskirahoitusohjelman yksityinen rahoitusosuus on luonteeltaan ei-riippumaton (riskirahoitussuuntaviivojen 96 kohta)?

Kyllä. Jos on, ilmoittakaa taloudelliset todisteet ja perustelut:

Ei

Jos yritykset saavat ensimmäisen riskirahoitussijoituksen yli seitsemän vuoden kuluttua ensimyynnistä markkinoilla, mitä riittäviä rajoituksia sisältyy tukiohjelmaan? …Onko yksityinen sijoitusosuus vähintään 60 prosenttia?

Kyllä

Ei (riskirahoitussuuntaviivojen 97 kohta)

2.

Julkisten ja yksityisten sijoittajien välinen riskien ja tuottojen tasapaino (riskirahoitussuuntaviivojen 98–100 kohta):

Selittäkää, miksi julkisten ja yksityisten sijoittajien välistä riskien ja tuottojen jakamista, sellaisena kuin se on kuvattu edellä asiaankuuluvia rahoitusinstrumentteja koskevissa jaksoissa, voidaan pitää tasapainoisena (riskirahoitussuuntaviivojen 98 kohta):

3.

Rahoituksen välittäjien sekä rahastonhoitajien tai sijoittajien valinnalla määritettävien kannustimien luonne (riskirahoitussuuntaviivojen 101–102 kohta)

Vahvistakaa rastittamalla soveltuva kohta:

A)

Tukiohjelman toteuttavien rahoituksen välittäjien valinta:

a) ☐

Rahoituksen välittäjät valitaan avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä, jolla kannustimien tarkka luonne määritetään.

Jos ei, ilmoittakaa syy (ja antakaa selvitys sijoittajien valinnasta): …

Kuvailkaa tarjouskilpailumenettelyä ja sitä, miten valintamenettely on vaatimusten mukainen:

Viitatkaa oikeusperustan säännökseen, joka sisältää valintaprosessin avoimuutta ja syrjimättömyyttä koskevat riskirahoitussuuntaviivojen vaatimukset:

Luetelkaa rahoituksen välittäjien valintaperusteet sellaisina kuin ne on mainittu kiinnostuksenilmaisupyynnössä:

Toimittakaa yhdessä tämän ilmoituksen kanssa valintamenettelyn aikana rahoituksen välittäjien seulonnassa käytetty arviointitaulukko.

Kuvailkaa valittuihin rahoituksen välittäjiin sovellettavaa due diligence -prosessia:

Kuvailkaa, miten varmistetaan, että yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa (21 artiklan 14 ja 15 kohta) vahvistettuja liiketaloudellisiin periaatteisiin perustuvaa hallinnointia ja tuotto-odotuksiin perustuvaa päätöksentekoa koskevia edellytyksiä noudatetaan (riskirahoitussuuntaviivojen 160 kohta):

Esittäkää todisteet ja viittaus oikeusperustaan:

b) ☐

Tämän valintamenettelyn yhteydessä rahoituksen välittäjien on osoitettava, miten niiden ehdottama sijoitusstrategia voi auttaa saavuttamaan toimintapoliittiset tavoitteet ja päämäärät (ennakkoarvioinnissa yksilöityjen tulosindikaattorien perusteella)

Toimittakaa kunkin valitun rahoituksen välittäjän osalta yhdessä tämän ilmoituksen kanssa rahoituksen välittäjän asiakirjat, joista selviää sen sijoitusstrategia, mukaan lukien hinnoittelupolitiikka, ja miten se vaikuttaa kunkin toimintapoliittisen tavoitteen ja päämäärän saavuttamiseen.

Esittäkää yksityiskohtainen kuvaus riskirahoitusohjelmassa käytetystä menettelystä, jolla jäsenvaltio varmistaa, että rahoituksen välittäjien sijoitusstrategia vastaa jatkuvasti sovittuja toimintapoliittisia tavoitteita (esim. seurannan, raportoinnin ja edustuselimiin osallistumisen avulla), ja että sijoitusstrategian olennaiset muutokset edellyttävät jäsenvaltion ennakolta antamaa lupaa.

Viitatkaa myös oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

c) ☐

Kukin rahoituksen välittäjä on valittu kilpailumenettelyssä, jossa on otettu huomioon sen riskirahoitusohjelmassa käytettyihin instrumentteihin soveltama hinnoittelupolitiikka (mukaan lukien rahoituskustannukset, luottoriskipreemio sekä hallinnolliset ja muut maksut). Esittäkää tästä näyttöä kunkin valitun rahoituksen välittäjän osalta.

d) ☐

Rahoituksen välittäjän rahastonhoitaja tai rahastoyhtiö, jäljempänä ’rahastonhoitaja’, on valittu avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä tai rahastonhoitajan saama palkkio vastaa täysin markkinoilla maksettavia palkkioita.

Jos ei, ilmoittakaa syy (mukaan lukien selvitys sijoittajien valinnasta):

Kuvailkaa tarjouskilpailumenettelyä ja sitä, miten valintamenettely on tämän kohdan vaatimusten mukainen: …

Viitatkaa nämä vaatimukset sisältävän oikeusperustan asiaa koskevaan säännökseen:

e) ☐

Rahastojen rahaston hoitajien on sitouduttava oikeudellisesti osana sijoitustoimeksiantoaan määrittämään mahdollisesti alarahastojen tasolla sovellettavat suotuisammat ehdot kilpailumenettelyssä (riskirahoitussuuntaviivojen 101 kohta).

B)

Yksityisten sijoittajien valinta

Yksityiset sijoittajat valitaan avoimella ja syrjimättömällä menettelyllä, jolla kannustimien tarkka luonne määritetään (riskirahoitussuuntaviivojen 101 kohta). Kuvailkaa yksityisten sijoittajien määrittämistä ja valintaa koskevia menettelyjä:

4.

Yhteissijoituksen tekevä rahoituksen välittäjä tai rahastonhoitaja kattaa vähintään 10 prosenttia suuririskisimmästä osasta (riskirahoitussuuntaviivojen 103 kohta)

Jos rahoituksen välittäjä tai rahastonhoitaja tekee yhteissijoituksen jäsenvaltion kanssa, on vältettävä mahdollisia eturistiriitoja ja rahoituksen välittäjän tai rahastonhoitajan on katettava vähintään 10 prosenttia suuririskisimmästä osasta (riskirahoitussuuntaviivojen 103 kohta). Pyydämme teitä vahvistamaan, että asia on näin (tarvittaessa):

5.

Velkainstrumentteihin (lainat tai takaukset) liittyvä siirtojärjestely (riskirahoitussuuntaviivojen 104 kohta):

a) ☐

Riskirahoitusohjelmaan sisältyy siirtojärjestely (kuvattu 2.9.1.1.A jaksossa), jolla varmistetaan, että rahoituksen välittäjä siirtää tuensaajayrityksille edun, jonka se saa valtiolta. Ilmoittakaa oikeusperustan asiaa koskevat säännökset:

b) ☐

Siirtojärjestelyyn sisältyvät seuranta- ja takaisinperintämenettelyt. Ilmoittakaa oikeusperustan asiaa koskevat säännökset ja kuvailkaa niitä:

3.2.3   Veroinstrumenttien tarkoituksenmukaisuutta koskevat edellytykset (riskirahoitussuuntaviivojen 3.4.3 jakso):

Näiden vaatimusten soveltamiseksi otetaan huomioon 2.9.2 jaksossa ilmoittamanne tiedot.

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi tarkoituksenmukaisuutta koskevien edellytysten osalta:

3.2.4   Vaihtoehtoisia kauppapaikkoja tukevien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta koskevat edellytykset (riskirahoitussuuntaviivojen 3.4.4 jakso):

Näiden vaatimusten soveltamiseksi otetaan huomioon 2.9.3 jaksossa ilmoittamanne tiedot.

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi tarkoituksenmukaisuutta koskevien edellytysten osalta:

3.3   Tuen oikeasuhteisuus (riskirahoitussuuntaviivojen 3.6 jakso)

3.3.1   Oikeasuhteisuus verrattuna havaittuun markkinoiden toimintapuutteeseen:

Kuvailkaa kohdeyritysten käytettävissä olevat rahoituslähteet ja ilmoittakaa niiden määrä ennakkoarvioinnissa tehdyn analyysin mukaisesti (vrt. riskirahoitussuuntaviivojen 65 kohta):

Antakaa ennakkoarvioinnin perusteella lyhyt kuvaus kunkin kohdeyritysluokan rahoitusvajeen luonteesta ja suuruudesta (eli kohdeyritysten sellaisen rahoituskysynnän tasosta, jota 3.3.1 kohdassa kuvatut rahoituslähteet eivät täytä; selittäkää, millä tavoin rahoitusvaje lasketaan):

Kuvailkaa, kuinka riskirahoitustoimenpiteen perusteella myönnetyn syndikoidun rahoituksen (julkinen ja yksityinen) kokonaismäärä on rajattu kattamaan rahoitusvaje (riskirahoitussuuntaviivojen 134 kohta):

Selittäkää ennakkoarvioinnin perusteella, miten yksityisten sijoittajien etuuskohtelu on rajattu vähimmäismäärään, joka on tarpeen, jotta voidaan hankkia tukiohjelmassa tarvittava vähimmäismäärä yksityistä pääomaa (riskirahoitussuuntaviivojen 134 kohta):

Kunkin kohdeyritysluokan kohtaaman rahoitusvajeen kesto ennakkoarvioinnin mukaisesti:

Esittäkää tiivistetysti taloudelliset todisteet: …

Ennakkoarviointi tarjoaa näyttöä 3.3.1 kohdassa tarkoitetusta markkinoiden toimintapuutteesta seuraavilla aloilla: …ja seuraavalla maantieteellisellä alueella:

Esittäkää tiivistetysti taloudelliset todisteet: …

3.3.2   Rahoitusinstrumenttien oikeasuhteisuutta koskevat edellytykset (riskirahoitussuuntaviivojen 3.6.1 jakso):

1.

Rahoituksen välittäjien / rahastonhoitajien osalta:

Onko kannustimien tarkka arvo määritetty rahoituksen välittäjien tai rahastonhoitajien valintamenettelyn yhteydessä (riskirahoitussuuntaviivojen 136 kohta)?

☐ kyllä

☐ ei

Ilmoittakaa seuraavat tiedot rahoituksen välittäjien tai rahastonhoitajien palkkiosta (riskirahoitussuuntaviivojen 143 kohta):

Sisältyykö siihen vuotuinen hallinnointipalkkio (riskirahoitussuuntaviivojen 143 kohta)?

☐ Kyllä

☐ Ei; tarkentakaa:

……

……

Sisältyykö siihen tulosperusteisia kannustimia, kuten taloudellisiin tuloksiin liittyviä kannustimia ja toimintapoliittisia kannustimia (riskirahoitussuuntaviivojen 144 kohta)?

☐ Kyllä

☐ Ei; tarkentakaa:

……

……

Ilmoittakaa, mitä seuraamuksia määrätään, jos toimintapoliittisia tavoitteita ei saavuteta:

Kuvailkaa tulosperusteista palkkiota ja vertailkaa sitä markkinakäytäntöön (riskirahoitussuuntaviivojen 145 kohta):

Ilmoittakaa hallinnointipalkkioiden kokonaismäärä ja vertailkaa sitä markkinakäytäntöön (riskirahoitussuuntaviivojen 146 kohta):

Arvioidaanko yleistä palkkiojärjestelmää osana kyseisen valintamenettelyn pisteytysprosessia ja määritetäänkö enimmäispalkkio tällaisen valinnan tuloksena (riskirahoitussuuntaviivojen 147 kohta)?

☐ Kyllä

☐ Ei; selittäkää, miksi ei. …

Jos rahoituksen välittäjä ja sen rahastonhoitaja ovat julkisoikeudellisia yhteisöjä ja niitä ei ole valittu avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä, vahvistakaa rastilla seuraava ja toimittakaa seuraavasta näyttöä (riskirahoitussuuntaviivojen 41 kohta):

a) ☐

Niiden hallinnointipalkkiolle on asetettu yläraja ja niiden saama palkkio vastaa tavanomaisia markkinaehtoja ja on sidottu tulokseen:

b) ☐

Julkisia rahoituksen välittäjiä hallinnoidaan liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti ja niiden rahastonhoitajat tekevät sijoituspäätökset tuotto-odotusten perusteella ja valtiosta riippumattomina; Selittäkää erityisesti järjestelyjä, joiden avulla estetään valtion mahdollinen vaikuttaminen julkisen rahaston päivittäiseen hoitoon:

c) ☐

Yksityiset sijoittajat valitaan avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä transaktiokohtaisesti.

Jos toimeksisaanut yhteisö nimitetään suoraan, mikä on sen vuotuinen hallinnointipalkkio, lukuun ottamatta tulosperusteisia kannustimia? … % yhteisölle osoitettavasta pääomasta. Huomatkaa, että se saisi olla enintään 3 % (riskirahoitussuuntaviivojen 148 kohta).

2.

Yksityisten sijoittajien osalta:

Jos kyse on julkisen rahaston yhteissijoituksesta yksityisten sijoittajien kanssa, jotka osallistuvat sijoittamiseen transaktiokohtaisesti, valitaanko yksityiset sijoittajat erillisellä kilpailumenettelyllä kunkin transaktion osalta, mikä on suositeltavin tapa kohtuullisen tuottoasteen määrittämiseksi (riskirahoitussuuntaviivojen 137 kohta)?

Kyllä. Jos kyllä, esittäkää todisteita.

Ei

Jos yksityisiä sijoittajia ei valita tällaisella menettelyllä, onko riippumaton asiantuntija määrittänyt kohtuullisen tuottoasteen analysoimalla markkinoiden vertailuarvoja ja markkinariskiä diskontattuun kassavirtaan perustuvaa arvostusmenetelmää käyttämällä sekä laskemalla kohtuullisen tuottoasteen vähimmäistason ja lisäämällä siihen asianmukaisen marginaalin riskien kattamiseksi (riskirahoitussuuntaviivojen 138 kohta), ja täyttyvätkö kaikki riskirahoitussuuntaviivojen 139 kohdan mukaiset edellytykset?

Ei

Kyllä. Toimittakaa tässä tapauksessa raportti, johon arviointi sisältyy, mainitkaa asiantuntija, kuvailkaa tämän toimeksiantoon liittyviä sääntöjä ja esittäkää merkitykselliset todisteet:

Merkitkää rasti sen vahvistamiseksi, että samaa riippumatonta asiantuntijaa ei voida käyttää kahta kertaa saman kolmen vuoden ajanjakson aikana ☐

Selittäkää, millä tavoin yksityisten sijoittajien riskeihin sopeutetut voitot on rajattu kohtuullisen tuottoasteen määrään (riskirahoitussuuntaviivojen 140 kohta):

Selittäkää ennakkoarvioinnin perusteella toimenpiteen taloudellisten parametrien taloudellisia perusteluja:

3.3.3   Veroinstrumenttien oikeasuhteisuutta koskevat edellytykset (riskirahoitussuuntaviivojen 3.6.2 jakso):

Näiden vaatimusten soveltamiseksi otetaan huomioon 2.9.2 jaksossa ilmoitetut tiedot.

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi oikeasuhteisuutta koskevien edellytysten osalta: …

3.3.4   Vaihtoehtoisiin kauppapaikkoihin sovellettavat oikeasuhteisuutta koskevat edellytykset (riskirahoitussuuntaviivojen 3.6.3 jakso):

Näiden vaatimusten soveltamiseksi otetaan huomioon 2.9.3 jaksossa ilmoitetut tiedot.

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi oikeasuhteisuutta koskevien edellytysten osalta: …

3.4   Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen (riskirahoitussuuntaviivojen 3.7 jakso)

Esittäkää osana ennakkoarviointia tiedot riskirahoitusohjelman mahdollisista kielteisistä vaikutuksista. Tähän olisi sisällyttävä mahdolliset kielteiset vaikutukset kaikilla kolmella tasolla eli riskirahoituksen tarjonnan markkinoilla (esim. yksityisten sijoittajien syrjäyttämisriski), rahoituksen välittäjien ja niiden rahastonhoitajien tasolla sekä lopullisten tuensaajien tasolla (myös markkinoilla, joilla tuensaajat toimivat).

Varmistetaanko riskirahoitusohjelmalla, että ainoat yritykset, joihin riskirahoitustuki kohdistetaan, ovat potentiaalisesti kannattavia?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastaus on kyllä, kuvailkaa, miten tämä varmistetaan ja ilmoittakaa oikeusperustan asiaa koskevat säännökset: …

Onko riskirahoitusohjelma maantieteellisesti tai alueellisesti rajattu?

☐ kyllä

☐ ei

Tarkentakaa: …

Onko riskirahoitusohjelma oikeudellisesti rajattu tietyille aloille?

☐ kyllä

☐ ei

Tarkentakaa: …

Onko riskirahoitusohjelma kohdennettu oikeusperustassa (de iure) tietyille aloille?

☐ kyllä

☐ ei

Tarkentakaa: …

Miten varmistetaan, että kielteiset vaikutukset ovat mahdollisimman pienet?

4.   Tuen kasautuminen (riskirahoitussuuntaviivojen 3.9 jakso)

Riskirahoitustuki voi kasautua muun valtiontukitoimenpiteen kanssa, jolla ei ole yksilöitävissä olevia tukikelpoisia kustannuksia, tai vähämerkityksisen tuen kanssa siten, että se vastaa enintään suurinta kokonaisrahoituksen enimmäismäärää, joka on vahvistettu kussakin tapauksessa ryhmäpoikkeusasetuksella tai komission päätöksellä (riskirahoitussuuntaviivojen 168 kohta).

Merkitkää rasti sen varmistamiseksi, että tätä sääntöä noudatetaan: ☐

Esittäkää viittaus oikeusperustaan:

Selittäkää, miten kasautumista koskevien sääntöjen noudattaminen saavutetaan:

5.   Muita tietoja

Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa asianomaisia toimenpiteitä riskirahoitussuuntaviivojen mukaisesti:

OSA III.8

Lisätietolomake – Arviointisuunnitelman ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on käytettävä tätä lomaketta, kun ne ilmoittavat arviointisuunnitelman asetuksen (EU) N:o 651/2014  (190) 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti ja siinä tapauksessa, että ilmoitettu tukiohjelma on arvioitava asiaa koskevien komission suuntaviivojen mukaisesti.

Ohjeita arviointisuunnitelman laatimisesta on komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ’Yhteiset menetelmät valtiontukien arviointiin’  (191).

1.   Arvioinnin kohteena olevan tukiohjelman määrittäminen

(1)

Tukiohjelman nimike:

(2)

Koskeeko arviointisuunnitelma jotain seuraavista:

a) ☐

tukiohjelma, jota on arvioitava asetuksen (EU) N:o 651/2014 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti?

b) ☐

tukiohjelma, joka on ilmoitettu komissiolle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti?

(3)

Tukiohjelman viite (komissio täyttää):

(4)

Luetelkaa mahdolliset tukiohjelmasta laaditut ennakkoarvioinnit tai vaikutusten arvioinnit sekä jälkiarvioinnit tai selvitykset, jotka on tehty aikaisemmin tukiohjelman edeltäjistä tai vastaavista ohjelmista. Antakaa kaikista selvityksistä seuraavat tiedot: a) lyhyt kuvaus selvityksen tavoitteista, käytetyistä menetelmistä, tuloksista ja päätelmistä ja b) erityiset haasteet, joita on mahdollisesti kohdattu arvioinneissa ja selvityksissä metodologiselta kannalta, esimerkiksi tietojen saatavuus, ja jotka ovat merkityksellisiä arvioitaessa kyseistä arviointisuunnitelmaa. Ilmoittakaa tarvittaessa asiaankuuluvat alat tai aihealueet, joita ei ole mainittu edellisissä arviointisuunnitelmissa ja joiden olisi oltava tämän arvioinnin kohteena. Toimittakaa tällaisten arviointien ja selvitysten tiivistelmät liitteessä ja antakaa mahdollisuuksien mukaan internet-linkit käsiteltäviin asiakirjoihin:

2.   Arvioinnin kohteena olevan tukiohjelman tavoitteet  (192)

2.1   Kuvailkaa tukiohjelmaa ja ilmoittakaa ne tarpeet ja ongelmat, joihin ohjelmalla pyritään puuttumaan, ja suunnitellut tuensaajaluokat, esimerkiksi koko, toimialat, paikka, alustava määrä:

2.2   Ilmoittakaa tukiohjelman tavoitteet ja odotetut vaikutukset sekä suunniteltujen tuensaajien että yhteisen edun mukaisen tavoitteen osalta:

2.3   Selostakaa tukea saaviin yrityksiin tai talouteen laajemmin kohdistuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka saattaisivat olla suoraan tai välillisesti yhteydessä tukiohjelmaan (193):

2.4   Ilmoittakaa a) tukiohjelman arvioitu vuositalousarvio, b) ohjelman suunniteltu voimassaoloaika (194), c) tukiväline tai -välineet ja d) tukikelpoiset kustannukset:

2.5   Toimittakaa tiivistelmä tukikelpoisuusperusteista ja tuensaajien valinnassa käytetyistä menetelmistä. Kuvailkaa erityisesti seuraavia seikkoja: a) tuensaajien valintamenetelmät (kuten pisteytys), b) käytettävissä oleva ohjeellinen talousarvio kunkin tuensaajaryhmän osalta, c) todennäköisyys, että talousarvio ei ole riittävä tiettyjen tuensaajaryhmien osalta, d) pisteytystä koskevat säännöt, jos niitä käytetään ohjelmassa, e) tuki-intensiteetin kynnysarvot sekä f) kriteerit, jotka tuen myöntävä viranomainen ottaa huomioon hakemuksia arvioidessaan:

2.6   Mainitkaa erityiset rajoitukset tai riskit, jotka saattavat vaikuttaa ohjelman toteuttamiseen, ohjelman odotetut vaikutukset ja sen tavoitteiden saavuttaminen:

3.   Arviointikysymykset

3.1   Ilmoittakaa kysymykset, joita arvioinnissa olisi käsiteltävä esittämällä kvantitatiivisia todisteita tuen vaikutuksesta. Eritelkää a) kysymykset, jotka liittyvät tuensaajiin kohdistuvaan suoraan vaikutukseen, b) kysymykset, jotka liittyvät välillisiin vaikutuksiin, ja c) kysymykset, jotka liittyvät oikeasuhteisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Selittäkää, miten arviointikysymykset liittyvät ohjelman tavoitteisiin:

4.   Tulosindikaattorit

4.1   Ilmoittakaa seuraavassa taulukossa, mitä indikaattoreita käytetään tulosten mittaamiseen, asiaankuuluvat kontrollimuuttujat ja tietolähteet ja miten kukin tulosindikaattori vastaa arviointikysymyksiä. Mainitkaa erityisesti a) asianomainen arviointikysymys, b) indikaattori, c) tietolähde, d) tiedonkeruun tiheys (esim. vuosittain, kuukausittain jne.), e) taso, jolla tietoja kerätään (esim. yritystasolla, toimipaikkatasolla, aluetasolla jne.), f) tietolähteen kattama populaatio (esim. tuensaajat, tukea saamattomat, kaikki yritykset jne.).

Arviointikysymys

Indikaattori

Lähde

Tiheys

Taso

Populaatio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Selittäkää, miksi valitut indikaattorit soveltuvat parhaiten ohjelman odotettujen vaikutusten mittaamiseen:

5.   Arvioinnin suunnitellut suorittamismenetelmät

5.1   Kuvailkaa arviointikysymysten perusteella suunniteltuja arviointimenetelmiä, joita käytetään tuensaajiin kohdistuvan varsinaisen vaikutuksen yksilöimiseksi ja muiden välillisten vaikutusten arvioimiseksi. Ilmoittakaa erityisesti syyt kyseisten menetelmien valintaan ja muiden menetelmien hylkäämiseen (esimerkiksi tukiohjelman rakenteeseen liittyvät syyt) (195):

5.2   Kuvailkaa yksityiskohtaisesti tunnistusstrategiaa tuen varsinaisen vaikutuksen arvioimiseksi ja oletuksia, joihin strategia perustuu. Kuvailkaa yksityiskohtaisesti vertailuryhmän kokoonpanoa ja merkitystä:

5.3   Selittäkää, miten suunniteltujen menetelmien avulla vältetään valintaan mahdollisesti liittyvät vääristymät. Voidaanko väittää riittävän varmasti, että havaitut erot tuensaajien tuloksissa johtuvat tuesta?

5.4   Selittäkää tarvittaessa, miten suunnitelluilla menetelmillä aiotaan puuttua erityisiin haasteisiin, jotka liittyvät monimutkaisiin tukiohjelmiin, esimerkiksi sellaisiin, jotka toteutetaan eri tavalla alueellisella tasolla, ja ohjelmiin, joissa käytetään useita tukivälineitä:

6.   Tiedonkeruu

6.1   Antakaa tietoja tuensaajia koskevien tietojen keruussa ja käsittelyssä käytettävistä menettelyistä ja lähteistä sekä vaihtoehtoisesta skenaariosta (196). Kuvailkaa kaikkia seuraavia merkityksellisiä tietoja, jotka koskevat valintavaihetta: tiedot, jotka on kerätty tuen hakijoista, tuen hakijoiden toimittamat tiedot ja valintatulokset. Selittäkää myös tietojen saatavuuteen mahdollisesti liittyviä kysymyksiä:

6.2   Ilmoittakaa, miten usein arvioinnin kannalta merkitykselliset tiedot kerätään. Onko havaintoja saatavilla riittävän eritellyllä tasolla, toisin sanoen yksittäisten yritysten tasolla?

6.3   Ilmoittakaa, saattaako tietojen luottamuksellisuutta koskeva lainsäädäntö estää arvioinnissa tarvittavien tietojen saantia ja miten tämä ongelma voitaisiin ratkaista. Mainitkaa mahdolliset muut haasteet, jotka liittyvät tietojen keruuseen, ja selittäkää, miten ne voidaan ratkaista:

6.4   Ilmoittakaa, aiotaanko tehdä tuensaajia tai muita yrityksiä koskevia selvityksiä ja onko tarkoitus käyttää täydentäviä tietolähteitä:

7.   Ehdotettu arviointiaikataulu

7.1   Ilmoittakaa ehdotettu arviointiaikataulu, mukaan lukien tietojen keruuta, väliraportteja ja sidosryhmien osallistumista koskevat aikataulutavoitteet. Toimittakaa tarvittaessa ehdotettu aikataulu liitteenä:

7.2   Ilmoittakaa päivämäärä, johon mennessä lopullinen arviointikertomus toimitetaan komissiolle:

7.3   Mainitkaa tekijät, jotka voivat vaikuttaa suunniteltuun aikatauluun:

8.   Arvioinnin suorittava elin

8.1   Antakaa yksityiskohtaiset tiedot arvioinnin suorittavasta elimestä tai, jos sitä ei ole vielä valittu, valinta-aikataulusta, -menettelystä ja -perusteista.

8.2   Antakaa tiedot arvioinnin suorittavan elimen riippumattomuudesta ja siitä, miten mahdolliset eturistiriidat suljetaan pois valintamenettelyn aikana.

8.3   Antakaa selvitys arvioinnin suorittavan elimen kokemuksesta ja pätevyydestä arvioinnista tai siitä, miten nämä taidot varmistetaan valintaprosessin aikana.

8.4   Ilmoittakaa, mihin järjestelyihin tuen myöntävä viranomainen ryhtyy arvioinnin toteuttamisen hallinnoimiseksi ja valvomiseksi.

8.5   Arviointisuunnitelmaan olisi sisällytettävä vähintään alustavat tiedot tarvittavista henkilö- ja taloudellisista resursseista, jotka ovat käytettävissä arviointia varten.

9.   Arvioinnin julkistaminen

9.1   Antakaa tietoja siitä, miten arviointi julkistetaan, toisin sanoen julkaisemalla arviointisuunnitelma ja lopullinen arviointikertomus verkkosivuilla.

9.2   Ilmoittakaa, miten sidosryhmien osallistuminen varmistetaan. Ilmoittakaa, onko tarkoituksena järjestää julkisia kuulemisia tai tapahtumia, jotka liittyvät suunniteltuun arviointiin.

9.3   Ilmoittakaa, miten tukea myöntävän viranomaisen ja muiden tahojen on tarkoitus käyttää arvioinnin tuloksia, esimerkiksi tukiohjelmaa seuraavien ohjelmien tai vastaavien ohjelmien suunnittelussa.

9.4   Ilmoittakaa, annetaanko tiedot, jotka kerätään arviointia varten tai joita käytetään arvioinnissa, käytettäväksi tarkemmissa tutkimuksissa ja analyyseissa, ja millä ehdoin ne annetaan.

9.5   Ilmoittakaa, sisältääkö arviointisuunnitelma luottamuksellisia tietoja, joita ei saa antaa tiedoksi komissiolle.

10.   Muita tietoja

10.1   Esittäkää kaikki muut tiedot, jotka katsotte olennaisiksi arvioitaessa arviointisuunnitelmaa.

10.2   Luetelkaa kaikki ilmoitukseen liitetyt asiakirjat ja toimittakaa kyseisistä asiakirjoista paperijäljennökset tai esittäkää niiden suorat internetlinkit.

…”

3.

Korvataan osa III.13 seuraavasti:

”OSA III.13.A

Lisätietolomake – Investointituki lentoasemille

On suositeltavaa täyttää yleisiä tietoja koskevan lomakkeen lisäksi tämä lisätietolomake investointituesta, joka kuuluu valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen  (197) piiriin.

1.   Lisätietoja tuensaajasta, investointihankkeesta ja tuesta

1.1   Tuensaaja

1.1.1   Myönnetäänkö tuki suoraan lentoaseman omistajalle?

☐ kyllä

☐ ei

1.1.2   Jos vastasitte 1.1.1 kohtaan kieltävästi: kuvailkaa tarvittaessa i) oikeushenkilö/oikeushenkilöt, joka/jotka saa/saavat tukea, ja ii) oikeushenkilö/oikeushenkilöt, joka/jotka siirtävät tuen välittäjäyhteisölle tai investointihankkeen toteuttavalle lentoasemalle.

1.1.3   Jos vastasitte 1.1.1 kohtaan kieltävästi, selittäkää, miten maanne viranomaiset varmistavat, että välittäjätasolle ei myönnetä etua.

1.1.4   Jos kyseessä on yksittäinen tuki, kuvailkaa tuensaajan ja i) niiden yritysten, joiden kanssa se muodostaa osan yritysryhmästä, ii) sen tytäryhtiöiden tai iii) etuyhteydessä keskenään olevien yritysten, mukaan lukien yhteisyritykset, välisiä oikeudellisia, organisatorisia ja taloudellisia suhteita.

Jos on kyse tukiohjelmista, kuvailkaa, miten tuen myöntävä viranomainen arvioi edellä mainittuja oikeudellisia, organisatorisia ja taloudellisia suhteita.

1.1.5   Täsmentäkää, onko tuensaaja myös infrastruktuurin toiminnan harjoittaja.

☐ kyllä

☐ ei

1.1.6   Jos vastasitte edellä mainittuun kysymykseen kieltävästi, kuvailkaa i) menettelyä, jolla infrastruktuurin ylläpitäjä valitaan / on valittu ja ii) valintaperusteita.

1.1.7   Jos lentoasemaa tai lentoasemia käyttävät kansalliset asevoimat, poliisi, pelastustoimi, muut kuin taloudelliset lentopelastuspalvelut tai muut lentopalvelut, jotka eivät ole luonteeltaan taloudellisia, eritelkää a) palvelu(je)n luonne ja b) lentoaseman kapasiteetin käyttöaste (esim. kiitoradan ja muiden lentoasematilojen käyttö prosentteina vuotuisista lento-operaatioista):

1.1.8   Ilmoittakaa seuraavat tukea saavien lentoasemien matkustajaliikennettä koskevat tiedot:

a)

Lentoasemat, jolla on ollut kaupallista matkustajaliikennettä yli kahden tilikauden ajan: keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä niiltä kahdelta viimeiseltä tilikaudelta, jotka edeltävät vuotta, jolloin tuesta ilmoitettiin tai se todellisuudessa myönnettiin.

b)

Lentoasemat, joilla on ollut kaupallista matkustajaliikennettä alle kahden tilikauden ajan: ennustettu keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kaupallisen matkustajalentoliikenteen aloittamista seuraavilta kahdelta tilikaudelta.

c)

Kaikkien lentoasemien osalta ennustettu keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä tukea saavan infrastruktuurin arvioituna elinaikana.

Esittäkää tiedot seuraavan taulukon muodossa:

Vuosi

Matkustajien kokonaismäärä

 

 

 

 

Matkustajamäärät on laskettava yhdensuuntaisesti kultakin yksittäiseltä reitiltä; esim. matkustaja, joka lentää lentoasemalle ja takaisin laskettaisiin kahdesti. Jos lentoasema kuuluu lentoasemaryhmittymään, matkustajamäärää koskevat tiedot on esitettävä kunkin yksittäisen lentoaseman perusteella.

1.2   Investointihanke

1.2.1   Kuvailkaa investointihanketta ja kaikkia perustana olevia arvioita ja toimittakaa liiketoimintasuunnitelma (excel-taulukkona), johon hanke perustuu. Liiketoimintasuunnitelman olisi katettava investoinnin taloudellinen elinkaari. Kaikkien arvioiden olisi perustuttava vankkoihin kysyntää koskeviin ennusteisiin. Ilmoittakaa, missä määrin nämä arviot otettiin huomioon tukea saavan lentoaseman liiketoimintasuunnitelmassa.

1.2.2   Ilmoittakaa seuraavat tiedot investointihankkeesta:

Tuen hakemispäivä:

 

Investointihankkeeseen liittyvien töiden alkamispäivä:

 

Investointihankkeeseen liittyvien töiden suunniteltu päättymispäivä:

 

Investoinnin toiminnan suunniteltu alkamispäivä:

 

Arvioitu päivä, jona täysi kapasiteetti saavutetaan:

 

1.2.3   Esittäkää yhdessä taulukossa erittely kaikista rakennusurakoista, niiden rahoituslähteestä, suunnitellusta kestosta, niihin liittyvistä kustannuksista ja suunnitellusta toiminnan alkamispäivästä.

Ilmoittakaa jokaisesta menoerästä, olisiko se ja miksi se olisi katsottava investointikustannukseksi, joka i) liittyy suoraan infrastruktuuriin, joka ei ole luonteeltaan taloudellista ja kuuluu yleisen edun piiriin (esim. turvallisuus, lennonjohtoon liittyvä toiminta tai muu toiminta, josta jäsenvaltio on vastuussa osana julkista viranomaista), tai joka ii) liittyy ilmailualan lentoasemien taloudellisluonteiseen infrastruktuuriin (esim. kiitotie, maahuolintainfrastruktuuri), tai joka iii) liittyy muun kuin ilmailualan taloudellisluonteiseen infrastruktuurin (esim. pysäköintitilat, hotellit).

Työn laji:

Rahoitus

Kustannusrakenne

Ajoitus

 

 

 

 

 

 

 

 

1.2.4   Esittäkää yleiskatsaus i) hankkeen tukikelpoisista kokonaisinvestointikustannuksista (198), jotka ovat luonteeltaan taloudellisia, ja ii) tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jotka eivät ole luonteeltaan taloudellisia. Kustannukset on diskontattava niiden nykyarvoon; diskonttokorko on ilmoitettava.

Ilmoittakaa kyseisessä katsauksessa, mikä osa ilmoitetusta tuesta koskee luokan i investointeja ja mitkä luokan ii investointeja.

1.2.5   Jos lentoliikenteeseen liittymättömän taloudellisen toiminnan investointikustannuksia rahoitetaan myös valtiontuella, selittäkää, millä perusteella viranomaiset katsovat, että kyseinen tuki soveltuu sisämarkkinoille.

1.2.6   Oletteko tehnyt tai sitoudutteko tekemään investoinnista ympäristövaikutusten arvioinnin? (valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen 20 kohta)

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte ei, miksi hankkeesta ei tarvitse tehdä ympäristövaikutusten arviointia?

1.3   Luonteeltaan muu kuin taloudellinen toiminta, joka kuuluu yleisen edun piiriin

1.3.1   Vahvistakaa, kattaako investointi toiminnan, joka on valtion vastuulla sen käyttäessä julkista valtaa julkisena viranomaisena (esim. lennonjohto, poliisi, tulli, palontorjunta ja toimet, jotka ovat tarpeen siviili-ilmailun suojelemiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta). Investoinnit, jotka liittyvät infrastruktuuriin ja laitteisiin, joita tarvitaan tällaisen toiminnan harjoittamisessa, eivät yleensä ole luonteeltaan taloudellisia eivätkä sen vuoksi kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan. Ilmoittakaa asiaan liittyvät investoinnit edellä 1.2.3 jaksossa esitetyssä taulukossa.

☐ kyllä

☐ ei

1.3.2   Toimittakaa kansallinen, alueellinen tai muu oikeudellinen asiakirja, joka koskee yleisen edun piiriin kuuluvien toimintojen käsitettä ja niiden rahoitusta. Jos tällaista oikeudellista asiakirjaa ei ole, selittäkää, miten asiasta vastaavat viranomaiset yleensä rahoittavat tällaisen toiminnan.

1.3.3   Esittäkää näyttöä siitä, että muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen ei johda perusteettomaan syrjintään lentoasemien välillä. Syrjintää voi esiintyä tilanteissa, joissa siviililentoasemien on asiaa koskevan lainsäädännön mukaan tavallisesti vastattava tietyistä kustannuksista, jotka ovat olennainen osa niiden muuta kuin taloudellista toimintaa, kun taas tiettyjen siviililentoasemien ei tarvitse kattaa tällaisia kustannuksia. Ilmoittakaa niiden kansallisten sääntöjen aineellinen ja alueellinen sovellettavuus, joita sovelletaan lentoasemien muun kuin taloudellisen toiminnan rahoitukseen, ja tarvittaessa alueellisen toimivallan taso kyseisessä asiassa.

1.3.4   Vahvistakaa todisteiden avulla, että korvaus kustannuksista, jotka liittyvät muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, on tiukasti rajattu kyseisiin kustannuksiin, ja että taloudellisen toiminnan ristiintukeminen tällaisen korvauksen avulla on tehokkaasti poissuljettu.

1.3.5   Vahvistakaa, että lentoaseman on pidettävä erikseen kirjaa taloudellisesta ja muusta kuin taloudellisesta toiminnasta.

2.   Toimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

2.1   Vaikutus selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen

2.1.1   Investointituki:

a) ☐

lisää unionin kansalaisten liikkuvuutta ja alueellisia yhteyksiä luomalla yhteyspisteitä unionin sisäisille lennoille?

b) ☐

auttaa torjumaan lentoliikenteen ruuhkautumista unionin suurilla keskuslentoasemilla?

c) ☐

edistää alueellista kehitystä?

Ilmoittakaa, kuinka investointituki edistää kunkin valitun tavoitteen saavuttamista.

2.1.2   Onko investoinnin tarkoituksena uuden lentoasemakapasiteetin luominen?

☐ kyllä

☐ ei

2.1.3   Jos vastasitte 2.1.2 kohdan kysymykseen myöntävästi, osoittakaa 1.2 jaksossa ’Investointihanke’ tarkoitetun liiketoimintasuunnitelman perusteella, että uusi infrastruktuuri vastaa keskipitkällä aikavälillä lentoyhtiöiden, matkustajien ja huolitsijoiden taholta tulevaan ennustettuun kysyntään lentoaseman vaikutusalueella.

2.1.4   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: sijaitseeko tuensaajalentoasema samalla vaikutusalueella (199) kuin toinen lentoasema, joka ei toimi täydellä tai lähes täydellä kapasiteetilla?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastasitte kyllä, ilmoittakaa seuraavat tiedot: a) vaikutusalueen koko ja muoto; b) tuensaajalentoaseman ja samalla vaikutusalueella olevien lentoasemien välinen etäisyys ja matkustusaika; c) samalla vaikutusalueella olevien muiden lentoasemien matkustajaliikenne ilmoitusvuotta edeltävien 5 vuoden aikana; d) odotettu kokonaiskysyntä ja kokonaiskapasiteetti tukea saavan lentoaseman vaikutusalueella vähintään seuraavien kymmenen vuoden aikana liiketoimintasuunnitelman mukaan huonoimman vaihtoehdon skenaariossa, perusskenaariossa ja parhaimmassa skenaariossa.

2.1.5   Jos kyseessä on tukiohjelma: ilmoittakaa a) tukikelpoisten lentoasemien sijaintipaikat ja vaikutusalueet tukiohjelman soveltamisalueella; b) tukikelpoisten lentoasemien ja samalla vaikutusalueella olevien lentoasemien välinen etäisyys ja matkustusaika; c) menetelmä ja kriteerit, joita kansalliset viranomaiset käyttävät määritellessään vaikutusalueiden koon ja muodon sekä samalla vaikutusalueella olevien lentoasemien kapasiteetin käyttöasteen.

2.1.6   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: jos vastasitte 2.1.4 kohtaan myöntävästi, antakaa tiedot, joista ilmenee investoinnin todennäköinen vaikutus jo olemassa olevan infrastruktuurin käyttöön samalla vaikutusalueella. Tiedoista on käytävä ilmi keskipitkän aikavälin käyttönäkymät, niiden on perustuttava asianmukaisiin matkustaja- ja rahtiliikenteen ennusteisiin ja niiden on sisällyttävä tukea saavan lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan.

2.1.7   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: jos vastasitte 2.1.4 kohtaan myöntävästi, esittäkää liikennöintiä koskevat ennusteet matkustajamäärän suhteen huonoimman vaihtoehdon skenaariossa, perusskenaariossa ja parhaimmassa skenaariossa ja selittäkää, miksi investointituki on näiden ennusteiden perusteella tarpeen lisäkapasiteetin luomiseksi tai olemassa olevan kapasiteetin säilyttämiseksi.

2.2   Valtion toteuttamien toimien tarve

2.2.1   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: selittäkää lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan pohjautuen, missä määrin lentoaseman mahdollisuudet kattaa oman pääoman kustannukset määräytyvät lentoaseman vuotuisen matkustajamäärän perusteella.

2.2.2   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: selittäkää, miksi lentoasema ei ole voinut hankkia riittävästi yksityistä rahoitusta.

2.2.3   Jos kyseessä on tukiohjelma: vahvistakaa, että tuen myöntävä viranomainen varmistaa tukitoimenpiteiden tarpeen kussakin yksittäisessä tapauksessa ottaen huomioon i) lentoaseman koon (200); ii) lentoaseman kyvyn houkutella yksityistä rahoitusta.

2.3   Toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus

2.3.1   Osoittakaa, että tuki on tarkoituksenmukaista aiotun tavoitteen saavuttamiseksi tai niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joihin se kohdistetaan. Selittäkää erityisesti, miten viranomaiset ovat todenneet, ettei samaa tavoitetta voida saavuttaa eikä samaa ongelmaa voida ratkaista vähemmän vääristävillä politiikka- tai tuki-instrumenteilla ja että kyseinen tuki on asianmukainen politiikkainstrumentti. Jos tuki myönnetään esimerkiksi sellaisessa muodossa, joka tarjoaa suoran rahallisen edun (201), osoittakaa, miksi muut mahdollisesti vähemmän vääristävät tukimuodot, kuten takaisinmaksettavat ennakot tai velka- tai pääomainstrumentteihin perustuvat tukimuodot (202), eivät ole tarkoituksenmukaisia.

2.4   Tuen kannustava vaikutus

2.4.1   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: vahvistakaa, että ilmoitettuun yksittäiseen investointiin liittyvät työt aloitettiin vasta sen jälkeen kun tukihakemus oli jätetty tuen myöntävälle viranomaiselle. Toimittakaa jäljennös tuensaajan tuen myöntävälle viranomaiselle jättämästä tukihakemuksesta ja asiakirjatodisteet töiden alkamispäivästä.

2.4.2   Jos kyseessä on tukiohjelma: vahvistakaa, että tukikelpoisiin investointihankkeisiin liittyvät työt aloitetaan vasta sen jälkeen kun tukihakemus on jätetty tuen myöntävälle viranomaiselle.

2.4.3   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: kuvailkaa aiottua toimintaa skenaariossa, jossa tukea myönnetään, ja kontrafaktuaalisessa skenaariossa, jossa tukea ei myönnetä. Esittäkää todisteita, esimerkiksi sisäisiä asiakirjoja, jotka koskevat sellaisia vaihtoehtoisia toimintoja, joita tukea saava lentoasema on harkinnut sisäisessä päätöksenteossaan.

2.4.4   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: jos vaihtoehtoisia toimintoja koskeva kontrafaktuaalinen skenaario on olemassa, vertailkaa molempia skenaarioita sellaisen lisätoiminnan määrittämiseksi, jota harjoitettaisiin ainoastaan, jos tukea myönnettäisiin (kontrafaktuaalinen analyysi).

Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: jos vaihtoehtoisia toimintoja koskevaa kontrafaktuaalista skenaariota ei ole, ilmoittakaa tukea saavan lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan perustuva pääomakustannusten rahoitusvaje. Pääomakustannusten rahoitusvaje on positiivisten ja negatiivisten kassavirtojen erotus, mukaan lukien kiinteään käyttöpääomaan tehtyjen investointien kustannukset, investoinnin elinaikana nettonykyarvona laskettuna.

2.4.5   Jos kyseessä on tukiohjelma: vahvistakaa, että a) tuen myöntävä viranomainen myöntää yksittäistä tukea tukiohjelman perusteella vasta, kun se on varmistanut, että tuella on kannustava vaikutus, vertaamalla suunnitellun toiminnan toteutumista tuen kanssa ja ilman tukea (kontrafaktuaalinen analyysi), tai jos vaihtoehtoisia toimintoja ei ole ilman tukea, määrittämällä pääomakustannusten rahoitusvajeen tukea saavan lentoaseman liiketoimintasuunnitelman perusteella (203); b) kuvailkaa kaikkia perustana olevia tietoja, parametreja ja oletuksia, joita tuen myöntävä viranomainen arvioi kannustavan vaikutuksen analysointia varten.

2.5   Tuen oikeasuhteisuus

2.5.1   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: jos vaihtoehtoisia toimintoja koskeva kontrafaktuaalinen skenaario on olemassa, toimittakaa a) excel-taulukkoina liiketoimintasuunnitelmat skenaariossa, jossa tukea myönnetään, ja kontrafaktuaalisessa skenaariossa, jossa tukea ei myönnetä; b) ilmoittakaa tämän perusteella nettomääräiset ylimääräiset kustannukset, joista ylimääräiset tulot on vähennetty ja jotka aiheutuvat tuetun hankkeen tai toiminnon toteuttamisesta vaihtoehtoisen hankkeen/toiminnon toteuttamisen sijaan; c) selittäkää kaikki perustana olevat tiedot, parametrit ja oletukset.

Liiketoimintasuunnitelman olisi katettava investointien taloudellinen elinkaari.

2.5.2   Jos kyseessä on yksittäinen investointituki: jos vaihtoehtoisia toimintoja koskevaa kontrafaktuaalista skenaariota ei ole, toimittakaa a) tukea saavan lentoaseman liiketoimintasuunnitelma excel-taulukkona; b) ilmoittakaa tällä perusteella pääomakustannusten rahoitusvaje, joka on positiivisten ja negatiivisten kassavirtojen, mukaan lukien investointikustannukset, erotus investoinnin elinaikana nettonykyarvona laskettuna; c) selittäkää kaikki perustana olevat tiedot, parametrit ja oletukset.

2.5.3   Jos kyseessä on tukiohjelma: sitoutukaa a) tutkimaan kussakin tapauksessa liiketoimintasuunnitelmien perusteella kontrafaktuaalista skenaariota, jossa tukea ei myönnetä; b) määrittämään ylimääräiset kustannukset, joista ylimääräiset tulot on vähennetty ja jotka aiheutuvat tuetun hankkeen tai toiminnon toteuttamisesta vaihtoehtoisen hankkeen tai toiminnon sijaan tapauksissa, joissa vaihtoehtoisia toimintoja koskeva kontrafaktuaalinen skenaario on olemassa; c) ilmoittamaan pääomakustannusten rahoitusvaje, joka on positiivisten ja negatiivisten kassavirtojen, mukaan lukien investointikustannukset, erotus investoinnin elinaikana nettonykyarvona laskettuna, tapauksissa, joissa vaihtoehtoisia toimintoja ei olisi toteutettu.

Kuvatkaa kaikkia perustana olevia tietoja, parametreja ja oletuksia, joita tuen myöntävä viranomainen arvioi tutkimuksia ja analysointia varten.

2.5.4   Tuki-intensiteetti:

Ilmoittakaa investointituen kattamien tukikelpoisten kustannusten enimmäisprosenttiosuus (’tuki-intensiteetti’); myös tuen perusintensiteetin mahdolliset korotukset:

Jos tukiohjelma koskee erikokoisia lentoasemia, ilmoittakaa tuen enimmäisintensiteetti, jota sovelletaan seuraaviin lentoasemaryhmiin:

Lentoaseman koko keskimääräisen matkustajamäärän perusteella (matkustajaa vuodessa)

Investointituen enimmäisintensiteetti

> 3–5 miljoonaa

 

1–3 miljoonaa

 

< 1 miljoona

 

2.6   Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten välttäminen

2.6.1   Vahvistakaa, että lentoasema, mukaan luettuina kaikki infrastruktuurit ja laitteet, joihin investointitukea myönnetään, on avoinna kaikille mahdollisille käyttäjille eikä sitä saa varata tietylle käyttäjälle.

2.6.2   Ilmoittakaa säännökset, jotka varmistavat, että lentoasemien kapasiteetti jaetaan käyttäjille asiaankuuluvien, objektiivisten, läpinäkyvien ja syrjimättömien kriteerien mukaisesti.

2.7   Yksittäisen tuen ilmoittaminen investointitukiohjelmassa

2.7.1   Seuraavista investointitukiohjelman yksittäisistä tukitoimenpiteistä on ilmoitettava SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla:

a)

investointituki lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on yli 3 miljoonaa matkustajaa;

b)

investointituki, jonka tuki-intensiteetti on yli 75 prosenttia, lentoasemille, joiden keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä on alle 1 miljoona matkustajaa, lukuun ottamatta syrjäisillä alueilla sijaitsevia lentoasemia;

c)

lentoasemien siirtämiseen myönnetty investointituki;

d)

investointituki matkustaja- ja rahtiliikenteen lentoasemalle, jossa on käsitelty yli 200 000 tonnia rahtia kahden tuen ilmoittamista edeltäneen tilikauden aikana;

e)

investointituki, jonka tavoitteena on luoda uusi matkustajaliikenteen lentoasema (mukaan lukien nykyisen lentokentän muuttaminen matkustajaliikenteen lentoasemaksi);

f)

investointituki, jonka tavoitteena on perustaa lentoasema tai kehittää lentoasemaa, joka sijaitsee enintään 100 kilometrin päässä olemassa olevasta lentoasemasta tai jonne on enintään 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla kyseiseltä olemassa olevalta lentoasemalta.

OSA III.13.B

Lisätietolomake – Toimintatuki lentoasemille

On suositeltavaa täyttää yleisiä tietoja koskevan lomakkeen lisäksi tämä lisätietolomake yksittäisestä toimintatuesta, joka kuuluu valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen  (204) piiriin.

1.   Lisätietoja tuensaajasta ja sen toiminnasta

1.1   Tuensaaja

1.1.1   Myönnetäänkö tuki suoraan lentoaseman pitäjälle?

☐ kyllä

☐ ei

1.1.2   Jos vastasitte 1.1.1 kohtaan kieltävästi, kuvailkaa tarvittaessa i) oikeushenkilö/ oikeushenkilöt, joka/jotka saa/saavat tukea ja ii) oikeushenkilö/oikeushenkilöt, joka/jotka vastaa/vastaavat tuen siirtämisestä välittäjäyhteisönä tukikelpoiset palvelut tarjoavalle lentoasemalle.

1.1.3   Jos vastasitte 1.1.1 kohtaan kieltävästi, ilmoittakaa, miten viranomaiset varmistavat, että välittäjätasolle ei myönnetä etua.

1.1.4   Onko tuensaaja myös lentoaseman omistaja?

☐ kyllä

☐ ei

1.1.5   Jos vastasitte 1.1.4 kohtaan kieltävästi: ilmoittakaa, kuka omistaa/tulee omistamaan lentoaseman ja kuvailkaa omistusrakennetta.

1.1.6   Jos kyseessä on yksittäinen tuki, kuvailkaa tuensaajan ja i) niiden yritysten, joiden kanssa se muodostaa osan yritysryhmästä, ii) sen tytäryhtiöiden tai iii) etuyhteydessä keskenään olevien yritysten, mukaan lukien yhteisyritykset, välisiä oikeudellisia, organisatorisia ja taloudellisia suhteita.

Jos on kyse tukiohjelmista, kuvailkaa, miten tuen myöntävä viranomainen arvioi edellä 1.1.1–1.1.5 kohdassa tarkoitettuja oikeudellisia, organisatorisia ja taloudellisia suhteita.

1.2   Yleisiä tietoja lentoaseman pitäjästä

1.2.1   Jos lentoasemaa tai lentoasemia käyttävät kansalliset asevoimat, poliisi, pelastustoimi, muut kuin taloudelliset lentopelastuspalvelut tai muut lentopalvelut, jotka eivät ole luonteeltaan taloudellisia, eritelkää a) palvelu(je)n luonne; ja b) lentoaseman kapasiteetin käyttöaste (esim. kiitoradan ja muiden lentoasematilojen käyttö prosentteina vuotuisista lento-operaatioista).

1.2.2   Ilmoittakaa seuraavat tukea saavien lentoasemien matkustajaliikennettä koskevat tiedot:

a)

Lentoasemat, jolla on ollut kaupallista matkustajaliikennettä yli kahden tilikauden ajan: keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä niiltä kahdelta viimeiseltä tilikaudelta, jotka edeltävät vuotta, jolloin tuesta ilmoitettiin tai se todellisuudessa myönnettiin.

b)

Lentoasemat, joilla on ollut kaupallista matkustajaliikennettä alle kahden tilikauden ajan: ennustettu keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kaupallisen matkustajalentoliikenteen aloittamista seuraavilta kahdelta tilikaudelta.

Esittäkää tiedot seuraavan taulukon muodossa:

Vuosi

Matkustajien kokonaismäärä

 

 

 

 

Matkustajien määrä on laskettava yhdensuuntaisesti kultakin yksittäiseltä reitiltä; esimerkiksi matkustaja, joka lentää lentoasemalle ja takaisin laskettaisiin kahdesti. Jos lentoasema kuuluu lentoasemaryhmittymään, matkustajamäärää koskevat tiedot on esitettävä kunkin yksittäisen lentoaseman perusteella.

1.2.3   Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki: esittäkää liiketoimintasuunnitelma, jonka tuensaaja on pannut täytäntöön vuosina 2009–2013 ja jonka se aikoo toteuttaa seuraavien 10 vuoden aikana 4. huhtikuuta 2024 mennessä. Kuvailkaa tätä 10 vuoden ajanjaksoa koskevia oletuksia.

Liiketoimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi liikennetiedot ja liikenne-ennusteet; kustannustiedot ja kustannusennusteet; taloustiedot ja talousennusteet, jotka koskevat kannattavuutta ja kassavirtaa (käyttämällä menetelmiä, jotka ovat todistettavasti lentoaseman käyttämiä, esimerkiksi käyttämällä menetelmiä, joilla arvioidaan investoinnin nettonykyarvo (NPV), ja sisäinen korkokanta (IRR) ja keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto (ROCE). Liiketoimintasuunnitelma on toimitettava excel-muodossa ja siinä on oltava myös selitykset kaikista perustana olevista kaavoista.

Jos kyseessä on tukiohjelma: selittäkää yksityiskohtaisesti a) ne muodolliset ja aineelliset edellytykset, jotka tukikelpoisten lentoasemien liiketoimintasuunnitelmien on täytettävä; b) menetelmä, jota kansalliset viranomaiset käyttävät liiketoimintasuunnitelmien arvioinnissa.

1.2.4   Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki, esittäkää yhteenveto tuensaajalle vuosina 2009–2013 aiheutuneista toimintatappioista (205) sekä ennakoiduista tappioista 4. huhtikuuta 2024 päättyvällä kaudella. Esittäkää tiedot seuraavan taulukon muodossa:

Tulot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liiketoiminnan kustannukset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muu

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Liiketoiminnan tulos

 

 

 

 

Jos kyseessä on tukiohjelma, ilmoittakaa menetelmä, jota viranomaiset käyttävät tukikelpoisten lentoasemien toimintatappioiden määrittämisessä.

1.2.5   Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki, toimittakaa jäljennökset tukikelpoisten lentoasemien tilinpäätösasiakirjoista (206) viideltä toimintatuen soveltamisvuotta edeltävältä vuodelta.

Jos kyseessä on tukiohjelma, sitoutukaa sisällyttämään edellä mainitut tilinpäätösasiakirjat yksittäisen tuen arviointiin.

1.2.6   Ilmoittakaa varaukset, jotka on tehty liian suurten korvausten välttämiseksi ja liiallisten määrien perimiseksi takaisin tuensaajalta.

1.3   Lentoasemapalvelut

1.3.1   Eritelkää tukikelpoiset lentoasemapalvelut (207) ja tukikelpoisten toimintakustannusten (208) ryhmät näiden palvelujen tarjoamisen osalta.

1.4   Yleisen edun piiriin kuuluva toiminta

1.4.1   Kattaako toimintatuki toiminnan, joka on valtion vastuulla sen käyttäessä julkista valtaa julkisena viranomaisena (esim. lennonjohto, poliisi, tulli, palontorjunta ja toimet, jotka ovat tarpeen siviili-ilmailun suojelemiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta)? Toimintakustannukset, jotka liittyvät infrastruktuuriin ja laitteisiin, joita tarvitaan tällaisen toiminnan harjoittamisessa, eivät yleensä ole luonteeltaan taloudellisia eivätkä sen vuoksi kuulu valtiontukisääntöjen soveltamisalaan.

☐ kyllä

☐ ei

1.4.2   Toimittakaa asiaankuuluva kansallinen, alueellinen tai muu oikeudellinen asiakirja, joka koskee yleisen edun piiriin kuuluvien toimintojen käsitettä ja niiden rahoitusta. Jos tällaista oikeudellista asiakirjaa ei ole, selittäkää, miten asiasta vastaavat viranomaiset yleensä rahoittavat tällaisen toiminnan.

1.4.3   Esittäkää näyttöä siitä, että muun kuin taloudellisen toiminnan julkinen rahoittaminen ei johda perusteettomaan syrjintään lentoasemien välillä. Syrjintää voi esiintyä tilanteissa, joissa siviililentoasemien on asiaa koskevan lainsäädännön mukaan tavallisesti vastattava tietyistä kustannuksista, jotka ovat olennainen osa niiden muuta kuin taloudellista toimintaa, kun taas tiettyjen siviililentoasemien ei tarvitse kattaa tällaisia kustannuksia. Ilmoittakaa niiden kansallisten sääntöjen aineellinen ja alueellinen sovellettavuus, joita sovelletaan lentoasemien muun kuin taloudellisen toiminnan rahoitukseen, ja tarvittaessa alueellisen toimivallan taso kyseisessä asiassa.

1.4.4   Vahvistakaa todisteiden avulla, että korvaus kustannuksista, jotka liittyvät muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, on tiukasti rajattu kyseisiin kustannuksiin, ja että taloudellisen toiminnan ristiintukeminen tällaisen korvauksen avulla on tehokkaasti poissuljettu.

1.4.5   Vahvistakaa, että lentoaseman on pidettävä erikseen kirjaa taloudellisesta ja muusta kuin taloudellisesta toiminnasta.

2.   Toimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

2.1   Onko tuki myönnetty ennen 4. huhtikuuta 2014?

☐ kyllä

☐ ei

2.2   Vaikutus selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen

2.2.1   Toimintatuki:

a) ☐

lisää unionin kansalaisten liikkuvuutta ja alueellisia yhteyksiä luomalla yhteyspisteitä unionin sisäisille lennoille?

b) ☐

auttaa torjumaan lentoliikenteen ruuhkautumista unionin suurilla keskuslentoasemilla?

c) ☐

edistää alueellista kehitystä?

Ilmoittakaa, kuinka toimintatuki edistää valittujen tavoitteiden saavuttamista.

2.2.2   Koskeeko ilmoitettu toimenpide uuden lentoaseman pitäjää?

☐ kyllä

☐ ei

2.2.3   Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki: sijaitseeko tuensaajalentoasema samalla vaikutusalueella (209) kuin toinen lentoasema, jolla on ylimääräistä kapasiteettia?

☐ kyllä

☐ ei

2.2.4   Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki: Jos vastasitte 2.2.3 kohtaan myöntävästi: ilmoittakaa vaikutusalueen koko ja muoto. Esittäkää todennäköinen vaikutus kyseisellä vaikutusalueella sijaitsevan toisen lentoaseman liikenteeseen; kyseisten tietojen olisi sisällyttävä tuensaajan lentoaseman liiketoimintasuunnitelmaan, ja niiden olisi perustuttava asianmukaisiin matkustaja- ja rahtiliikenteen ennusteisiin.

Jos kyseessä on tukiohjelma: pyydämme a) vahvistamaan, että viranomaiset sitoutuvat arvioimaan todennäköistä vaikutusta sellaisen muun lentoaseman liikenteeseen, joka sijaitsee samalla vaikutusalueella kuin tuensaajalentoasema, niiden tietojen perusteella, jotka ovat osa tuensaajan liiketoimintasuunnitelmaa ja perustuvat asianmukaisiin matkustaja- ja rahtiliikenteen ennusteisiin; b) selittämään menetelmiä ja kriteerejä, joita kansalliset viranomaiset käyttävät arvioidessaan todennäköistä vaikutusta liikenteeseen kyseisillä muilla lentoasemilla.

2.3   Valtion toteuttamien toimien tarve

2.3.1   Vahvistakaa, että lentoaseman / tukikelpoisten lentoasemien vuotuinen matkustajamäärä ei ylitä 3 miljoonaa matkustajaa (ks. myös kysymys 1.2.2 edellä).

2.4   Toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus

2.4.1   Osoittakaa, että tuki on tarkoituksenmukaista aiotun tavoitteen saavuttamiseksi tai niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joihin se kohdistetaan. Selittäkää erityisesti, miten viranomaiset ovat todenneet, ettei samaa tavoitetta voida saavuttaa eikä samaa ongelmaa voida ratkaista vähemmän vääristävillä politiikka- tai tuki-instrumenteilla. Jos tuki myönnetään esimerkiksi sellaisessa muodossa, joka tarjoaa suoran rahallisen edun (210), osoittakaa, miksi muut mahdollisesti vähemmän vääristävät tukimuodot, kuten takaisinmaksettavat ennakot tai velka- tai pääomainstrumentteihin perustuvat tukimuodot (211), eivät ole tarkoituksenmukaisia.

2.4.2   Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki: onko tukimäärä vahvistettu etukäteen kiinteänä summana, joka kattaa tuensaajan liiketoimintasuunnitelman perusteella määritetyn odotettavissa olevan toimintakustannusten rahoitusvajeen 4. huhtikuuta 2014 alkavalla 10 vuoden siirtymäkaudella?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastaus on kyllä, esittäkää asiaa koskevat tiedot liiketoimintasuunnitelmassa.

2.4.3   Jos kyseessä on tukiohjelma: vahvistetaanko tukimäärä etukäteen kiinteänä summana, joka kattaa tuensaajan liiketoimintasuunnitelman perusteella määritetyn odotettavissa olevan toimintakustannusten rahoitusvajeen 4. huhtikuuta 2014 alkavalla 10 vuoden siirtymäkaudella?

☐ kyllä

☐ ei

Jos vastaus on kyllä, tuensaajan olisi esitettävä asiaa koskevat tiedot liiketoimintasuunnitelmassa.

2.4.4   Jos vastasitte 2.4.2 ja 2.4.3 kohtaan kieltävästi, tarkentakaa: a) kustannus- ja tuottoennusteiden epävarmuuden aste, b) mahdolliset tietojen epäsymmetriat, jotka estävät kansallisia viranomaisia laskemasta tuen määrää etukäteen liiketoimintasuunnitelman perusteella.

2.4.5   Jos vastasitte 2.4.2 ja 2.4.3 kohtaan kieltävästi, vahvistakaa, että sisämarkkinoille soveltuvan toimintatuen enimmäismäärä määritettiin/ määritetään toimintakustannusten rahoitusvajeen (212) keskiarvoon viisivuotiskaudella 2009–2013 perustuvan mallin mukaisesti.

2.4.6   Vahvistakaa, että toimintatuen määrää ei koroteta jälkikäteen.

☐ kyllä

☐ ei

2.4.7   Jos vastasitte edellä olevaan kysymykseen kieltävästi, ilmoittakaa, miksi mielestänne mahdollisuus korottaa tuen määrää jälkikäteen ei vähennä kannustimia hallinnoida lentoasemaa tehokkaasti.

2.5   Tuen kannustava vaikutus ja oikeasuhteisuus

2.5.1   Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki, kuvailkaa, miksi on todennäköistä, että ilman tukea lentoaseman taloudellisen toiminnan taso vähenisi huomattavasti. Antakaa tarvittavat tiedot liiketoimintasuunnitelman perusteella (ks. myös 1.2.3 kohta) verraten suunnitellun toiminnan tasoa tuen kanssa ja ilman tukea (kontrafaktuaalinen skenaario) ja ottaen huomioon mahdollisen investointituen ja liikenteen määrä.

Jos kyseessä on tukiohjelma, kuvailkaa menetelmää, jota tuen myöntävä viranomainen soveltaa arvioidakseen liiketoimintasuunnitelmia ja sen todennäköisyyttä, että ilman tukea lentoaseman taloudellisen toiminnan taso vähenisi huomattavasti, kun otetaan huomioon mahdollinen investointituki ja liikenteen määrä.

2.5.2   Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki, osoittakaa, että lentoaseman liiketoimintasuunnitelman johdosta toimintakustannukset katetaan täysimääräisesti 4. huhtikuuta 2024 mennessä. Esittäkää liiketoimintasuunnitelman keskeiset merkitykselliset parametrit.

Jos kyseessä on tukiohjelma, vahvistakaa, että tuen myöntävä viranomainen myöntää toimintatukea vain, jos se on todennut, että tuensaajalentoaseman liiketoimintasuunnitelman johdosta toimintakustannukset katetaan täysimääräisesti 4. huhtikuuta 2024 mennessä. Täsmentäkää, mitä liiketoimintasuunnitelman keskeisiä parametreja tuen myöntävät viranomaiset arvioivat tämän päätelmän tekemiseksi kussakin tapauksessa.

2.5.3   Ilmoittakaa:

Jos kyseessä on yksittäinen toimintatuki: tukea saavan lentoaseman alustava rahoitusvaje 10 vuoden ajalta, alkaen toimintakustannusten kattamista koskevalla tilanteella 4. huhtikuuta 2014 eli siirtymäkauden alussa ja saavuttaen täysimääräisen toimintakustannusten kattavuuden 4. huhtikuuta 2024 mennessä eli siirtymäkauden päättyessä.

Jos kyseessä on tukiohjelma: sitoutukaa siihen, että a) tukikelpoisten lentoasemien rahoitusvaje määritetään käyttäen 2.5.2. kohdassa tarkoitettua menetelmää; b) että tukikelpoisten lentoasemien on osoitettava, että ne saavuttavat toimintakustannusten täysimääräisen kattavuuden 4. huhtikuuta 2024 mennessä.

Tuen sallittu enimmäismäärä:

Toimintatuella katettava rahoitusvajeen prosenttiosuus:

Ajanjakso, jonka aikana toimintatukia voidaan myöntää:

2.6   Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten välttäminen

2.6.1   Osoittakaa, että kaikki lentoasemat, jotka sijaitsevat samalla vaikutusalueella kuin tukikelpoiset lentoasemat, pystyvät kattamaan toimintakustannuksensa täysimääräisesti 4. huhtikuuta 2024 mennessä.

2.6.2   Vahvistakaa, että lentoasema, mukaan luettuina mahdollinen investointi, johon tukea myönnetään, on avoinna kaikille potentiaalisille käyttäjille eikä sitä saa varata tietylle käyttäjälle.

☐ kyllä

☐ ei

2.6.3   Ilmoittakaa säännökset, jotka varmistavat, että lentoasemien kapasiteetti jaetaan käyttäjille asiaankuuluvien, objektiivisten, läpinäkyvien ja syrjimättömien kriteerien mukaisesti.

OSA III.13.C

Lisätietolomake – Käynnistystuki lentoyhtiöille

On suositeltavaa täyttää osassa I olevan yleisiä tietoja koskevan lomakkeen lisäksi tämä lisätietolomake käynnistystuesta, joka kuuluu valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen  (213) piiriin.

Tämä lomake koskee sekä tukiohjelmien että yksittäisten tukien ilmoittamista.

1.   Lisätietoja tuensaajasta, hankkeesta ja tuesta

1.1   Tuensaaja

1.1.1   Myönnetäänkö tuki suoraan uutta reittiä liikennöivälle lentoyhtiölle?

☐ kyllä

☐ ei

1.1.2   Jos vastasitte 1.1.1 kohtaan kieltävästi: kuvailkaa tarvittaessa oikeushenkilöt, jotka a) saavat tukea; b) siirtävät tuen välittäjäyhteisölle tai uutta reittiä liikennöivälle lentoyhtiölle.

1.1.3   Jos vastasitte 1.1.1 kohtaan kielteisesti, selittäkää, kuinka viranomaiset varmistavat, että välittäjätasolle ei myönnetä etua.

1.1.4   Jos kyseessä on yksittäinen tuki, kuvailkaa tuensaajan ja a) niiden yritysten, joiden kanssa se muodostaa osan yritysryhmästä, b) sen tytäryhtiöiden tai c) etuyhteydessä keskenään olevien yritysten, mukaan lukien yhteisyritykset, välisiä oikeudellisia, organisatorisia ja taloudellisia suhteita.

Jos on kyse tukiohjelmista, kuvailkaa, miten tuen myöntävä viranomainen arvioi 1.1.4 kohdassa tarkoitettuja oikeudellisia, organisatorisia ja taloudellisia suhteita.

1.1.5   Tuensaajan valintamenettely: Kuvailkaa a) menettelyä, jossa tuensaaja valitaan tai on valittu; b) valintamenettelyn julkistamistapa ja julkistamisen laajuus; c) tukikelpoisuusedellytykset; d) toimintaa koskevat vaatimukset; e) valintaperusteet.

2.   Toimenpiteen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointi

2.1   Vaikutus selkeästi määritellyn yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamiseen

2.1.1   Käynnistystuki:

a) ☐

lisää unionin kansalaisten liikkuvuutta ja alueellisia yhteyksiä uusien reittien avaamisen myötä;

b) ☐

helpottaa alueellista kehitystä syrjäisillä alueilla.

Ilmoittakaa, kuinka tuki edistää valittujen tavoitteiden saavuttamista.

2.1.2   Jos kyseessä on yksittäinen tuki, on osoitettava, ettei reittiä tai reittejä jo kateta suurnopeusjunalla (214) tai ettei sitä liikennöidä toiselta samalla vaikutusalueella (215) sijaitsevalta lentoasemalta vastaavin edellytyksin. Jos olosuhteet eivät ole vertailukelpoisia, perustelkaa.

Jos on kyse tukiohjelmista, selittäkää, miten tuen myöntävä viranomainen varmistaa, että tässä kohdassa esitetty edellytys täyttyy jokaisessa yksittäisessä käynnistystukiasiassa.

2.2   Valtion toteuttamien toimien tarve

2.2.1   Ilmoittakaa, koskeeko käynnistystuki:

a) ☐

reittejä, joita liikennöidään sellaisen lentoaseman, jonka kautta kulkee alle 3 miljoonaa matkustajaa vuodessa (216), ja jonkin muun Euroopan yhteisellä ilmailualueella sijaitsevan lentoaseman välillä (217);

b) ☐

reittejä, joita liikennöidään jollain syrjäisellä alueella sijaitsevan lentoaseman ja toisen lentoaseman (Euroopan yhteisen ilmailualueen sisällä tai ulkopuolella) välillä, riippumatta kyseisten lentoasemien koosta;

c) ☐

reittejä, joita liikennöidään sellaiselle lentoasemalle, jonka kautta kulkee yli 3 miljoonaa mutta alle 5 miljoonaa matkustajaa vuodessa ja joka ei sijaitse syrjäisellä alueella; Perustelkaa asianmukaisesti tähän tapaukseen liittyvät erityisolosuhteet.

d) ☐

muuta (tarkentakaa).

2.2.2   Jos kyseessä on yksittäinen tuki, ilmoittakaa niiden lentoasemien sijainti, joille liikennöidään tukikelpoisilla uusilla reiteillä.

2.2.3   Jos yksittäistä käynnistystukea myönnetään reiteille, joita liikennöidään sellaisen lentoaseman, joka ei sijaitse syrjäisellä alueella, ja toisen lentoaseman välillä, ilmoittakaa seuraavat matkustajaliikennetiedot uusien reittien liikennöimien lentoasemien osalta:

a)

lentoasemat, joilla on ollut kaupallista matkustajaliikennettä yli kahden tilikauden ajan: keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä niiltä kahdelta viimeiseltä tilikaudelta, jotka edeltävät vuotta, jolloin tuesta ilmoitettiin tai se myönnettiin;

b)

lentoasemat, joilla on ollut kaupallista matkustajaliikennettä vähemmän kuin kahden tilikauden ajan: ennustettu keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä kaupallisen matkustajalentoliikenteen aloittamista seuraavilta kahdelta tilikaudelta.

Esittäkää tiedot seuraavan taulukon muodossa:

Vuosi

Lentoasema

Lentoasema

Vuosi

Matkustajamäärä

Matkustajamäärä

Vuosi

Matkustajamäärä

Matkustajamäärä

Matkustajamäärät on laskettava yhdensuuntaisesti kultakin yksittäiseltä reitiltä; esim. matkustajat, jotka lentävät lentoasemalle ja takaisin, on laskettava kahdesti. Jos lentoasema kuuluu lentoasemaryhmittymään, matkustajamäärää koskevat tiedot on esitettävä yksittäisen lentoaseman perusteella.

2.2.4   Jos on kyse tukiohjelmista, selittäkää, miten tuen myöntävä viranomainen arvioi kussakin käynnistystukea koskevassa yksittäisessä tapauksessa valtion toimenpiteiden tarvetta lentoaseman sijainnin, matkustajaliikennettä koskevien tietojen ja reittien perusteella.

2.3   Toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus

2.3.1   Jos kyseessä on yksittäinen tuki: osoittakaa, että tuki on tarkoituksenmukaista aiotun tavoitteen saavuttamiseksi tai niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joihin se kohdistetaan. Selittäkää, miten viranomaiset ovat todenneet, ettei samaa tavoitetta voida saavuttaa eikä samaa ongelmaa voida ratkaista vähemmän vääristävillä politiikka- tai tuki-instrumenteilla. Esimerkiksi jos tuki myönnetään muodossa, joka tarjoaa suoran rahallisen edun (218), osoittakaa, että muut mahdollisesti vähemmän vääristävät tukimuodot, kuten takaisinmaksettavat ennakot tai velka- tai pääomainstrumentteihin perustuvat tukimuodot (218), eivät ole tarkoituksenmukaisia.

2.3.2   Jos kyseessä on yksittäinen tuki ja tuensaaja on etukäteen laatinut liiketoimintasuunnitelman tukea saavaa reittiä varten: esittäkää kyseinen liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelmasta on käytävä ilmi, voiko kyseisestä reitistä tulla kolmen vuoden kuluttua kannattava ilman julkista rahoitusta.

2.3.3   Jos kyseessä on yksittäinen tuki eikä liiketoimintasuunnitelmaa ole laadittu etukäteen tukea saavaa reittiä varten: esittäkää asiakirja, josta käy ilmi, että lentoyhtiö on peruuttamattomasti sitoutunut liikennöimään reitillä ajanjakson, joka on vähintään yhtä pitkä kuin se ajanjakso, jonka aikana se sai käynnistystukea.

2.3.4   Jos kyseessä on tukiohjelma, selittäkää, miten tuen myöntävä viranomainen arvioi toimenpiteen asianmukaisuuden kussakin yksittäisessä käynnistystukiasiassa.

2.4   Kannustava vaikutus ja toimenpiteen oikeasuhteisuus

2.4.1   Jos kyseessä on yksittäinen tuki, selittäkää, jos se on mahdollista liiketoimintasuunnitelman perusteella, miksi on todennäköistä, että lentoyhtiön taloudellisen toiminnan tasoa asianomaisella lentoasemalla ei lisättäisi ilman tukea.

Jos kyseessä on tukiohjelma, kuvailkaa menetelmää, jota tuen myöntävä viranomainen soveltaa arvioidakseen todennäköisyyttä, että lentoyhtiön taloudellisen toiminnan tasoa asianomaisella lentoasemalla ei lisättäisi ilman tukea.

2.4.2   Jos kyseessä on yksittäinen tuki, vahvistakaa, että liikennöinti uudella reitillä alkaa/alkoi vasta sen jälkeen kun tukihakemus on jätetty / jätettiin tuen myöntävälle viranomaiselle ja toimittakaa a) jäljennös tuensaajan tuen myöntävälle viranomaiselle lähettämästä tukihakemuksesta; b) asiakirjanäyttöä uuden reitin liikennöinnin alkamispäivästä.

Jos kyseessä on tukiohjelma, vahvistakaa, että liikennöinti uudella reitillä alkaa vasta sen jälkeen kun tukihakemus on jätetty tuen myöntävälle viranomaiselle.

2.4.3   Vahvistakaa, että tukea myönnetään kullakin reitillä enintään kolme vuotta.

2.4.4   Ilmoittakaa tuki-intensiteetti, joka on tuen kokonaismäärä ilmaistuna prosenttiosuutena tukikelpoisista kustannuksista (219). Molemmat luvut on ilmaistava nettonykyarvona tuen myöntämishetkellä ja ennen mahdollista verojen tai muiden maksujen vähentämistä.

2.4.5   Ilmoittakaa varaukset, jotka on tehty liian suurten korvausten välttämiseksi ja liiallisten tukimäärien perimiseksi takaisin tukea saavalta lentoyhtiöltä.

2.4.6   Ilmoittakaa toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää tuensaajalentoyhtiön kyseiseltä lentoasemalta liikennöimien muiden reittien ristiintukeminen.

2.5   Kilpailuun ja kauppaan kohdistuvien kohtuuttomien kielteisten vaikutusten välttäminen

2.5.1   Jos kyseessä on yksittäinen tuki: vahvistakaa, että yhteyttä (esimerkiksi kaupunkipari), jota on tarkoitus liikennöidä uudella lentoreitillä, ei jo liikennöi suurnopeusjuna eikä sitä palvele toinen samalla vaikutusalueella sijaitseva lentoasema vastaavin edellytyksin erityisesti matkan pituuden suhteen. Ks. myös 2.1.2 kohta.

Jos kyseessä on tukiohjelma: selittäkää, miten tuen myöntävä viranomainen varmistaa, että tässä kohdassa esitetty edellytys täyttyy jokaisessa yksittäisessä käynnistystukiasiassa.

2.5.2   Esittäkää todisteet siitä, että suunniteltaessa käynnistystuen myöntämistä lentoyhtiölle uutta reittiä varten, riippumatta siitä myönnetäänkö tuki lentoaseman kautta, viranomaisen suunnitelmat julkistettiin tai julkistetaan riittävän ajoissa ja laajalti, jotta kaikki kiinnostuneet lentoyhtiöt voivat esittää palvelutarjouksensa.

2.5.3   Vahvistakaa, että käynnistystukea ei voida yhdistää mihinkään muunlaiseen valtiontukeen, jota myönnetään saman reitin liikennöintiin.

OSA III.13.D

Lisätietolomake – Perussopimuksen 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen sosiaalinen tuki lentoliikennepalveluihin

On suositeltavaa täyttää osassa I olevan yleisiä tietoja koskevan lomakkeen lisäksi tämä lisätietolomake sosiaalisesta tuesta, joka kuuluu valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen suuntaviivojen  (220) piiriin.

1.   Tuensaajaa tai tuensaajia, hanketta ja tukea koskevat tiedot

1.1   Esittäkää ilmoitetun toimenpiteen yhteiskunnalliset tavoitteet ja syyt, joiden vuoksi katsotte, että toimenpiteellä saavutetaan nämä tavoitteet.

1.2   Yksityiskohtaiset tiedot suunnitellusta tuesta

1.2.1   Kuvailkaa a) menetelmää, jonka avulla tuki myönnetään ja jaetaan loppukuluttajille; b) kuvailkaa soveltuvin osin oikeushenkilöä, joka saa tukea tai siirtää tuen väliyhteisölle, joka vastaa tuen jakamisesta tukikelpoisille loppukuluttajille.

1.2.2   Kuvailkaa tukikelpoiset loppukuluttajaryhmät, esimerkiksi matkustajat, joilla on erityistarpeita, kuten lapset, vammaiset, pienituloiset, opiskelijat ja vanhukset (221).

1.2.3   Vahvistakaa, että tuki tosiasiallisesti hyödyttää tukikelpoisia loppukuluttajia.

1.2.4   Kuvailkaa tukikelpoiset reitit.

1.2.5   Myönnetäänkö tuki matkustajaliikenteelle reitillä, jota (tai reiteillä, joita) liikennöidään syrjäisellä alueella (222) sijaitsevan lentoaseman (sijaitsevien lentoasemien) ja Euroopan talousalueella sijaitsevan toisen lentoaseman tai sijaitsevien toisten lentoasemien välillä?

☐ kyllä

☐ ei

1.2.6   Jos vastasitte 1.2.5 kohtaan kyllä, kuvailkaa tukikelpoisia maantieteellisiä alueita ja reittejä.

1.2.7   Ilmoittakaa kustannukset, jotka korvataan tuella, ja vahvistakaa, että tukikelpoiset kustannukset rajoittuvat meno-paluulipun hintaan, mukaan lukien kaikki verot ja maksut, jotka liikenteenharjoittaja veloittaa tukikelpoisilta lopullisilta kuluttajilta.

1.2.8   Vahvistakaa, että tuki myönnetään ilman toimituskanavien, kuten matkatoimistot, lentoyhtiöiden maapalvelut ja verkkosivut, välistä syrjintää.

1.2.9   Kuvailkaa a) menettelyä, jolla lentoliikennepalvelun tarjoaja(t) valitaan tai on valittu; b) tukikelpoisuusedellytyksiä ja c) valintakriteerejä.

1.2.10   Vahvistakaa, että tuki myönnetään syrjimättä palvelujen alkuperän perusteella, toisin sanoen riippumatta palvelut tarjoavasta lentoyhtiöstä.

1.2.11   Kuvailkaa valvontaa ja suojatoimia, joilla varmistetaan, että tukiohjelmaa käyttävät vain tukikelpoiset loppukuluttajat eivätkä korvaukset ole liian suuria.

OSA III.13.E

Lisätietolomake – Tuki meriliikenteelle

On suositeltavaa täyttää osassa I olevan yleisiä tietoja koskevan lomakkeen lisäksi tämä lisätietolomake toimenpiteistä, jotka kuuluvat meriliikenteen valtiontuesta annettujen yhteisön suuntaviivojen  (223), jäljempänä ’suuntaviivat’, soveltamisalaan.

1.   Tukiohjelmatyyppiä koskevat tiedot

Muodostuuko tukiohjelma jostain seuraavista tai sisältyykö siihen jokin seuraavista:

a) ☐

tonnistovero

b) ☐

sosiaaliturvamaksujen alentaminen

c) ☐

paikallisverojen alentaminen

d) ☐

rekisteröintimaksujen alentaminen

e) ☐

koulutustuki

f) ☐

tuki maantiekuljetusten siirtämiseksi meriväylille

g) ☐

julkisen palvelun sopimus tai sen myöntämismenettely

h) ☐

sosiaalinen tuki

i) ☐

muu, kuvailkaa:

2.   Tukikelpoisuutta koskevat tiedot

Edellä 1 kohdassa lueteltujen luokkien a, b, c, d, e ja f osalta vastatkaa kohtiin 2.2–2.7:

2.1

Mitkä ovat yritysten tukikelpoisuusperusteet?

2.2

Mitkä ovat alusten tukikelpoisuusperusteet? Erityisesti, sovelletaanko lippuun liittyviä velvoitteita? Mitä lippuun liittyviä velvoitteita sovelletaan sellaisten yritysten aluskantaan, jotka liittyvät tonnistoverojärjestelmään 17. tammikuuta 2004 jälkeen? Koskevatko lippuun liittyvät velvoitteet tuensaajayrityksen koko aluskantaa vai ainoastaan sen omistamaa aluskantaa ja ilman miehistöä rahtaamaa aluskantaa?

2.3

Mitä tukikelpoisuusperusteita sovelletaan ilman miehistöä rahdattuun aluskantaan?

2.4

Mitä tukikelpoisuusperusteita sovelletaan aika- tai matkarahdattuun aluskantaan?

2.5

Mitkä ovat mahdolliset merenkulkijoihin sovellettavat tukikelpoisuusperusteet?

2.6

Luetelkaa tukikelpoiset toimet. Ilmoittakaa erityisesti, koskeeko tukiohjelma:

☐ hinausta?

☐ ruoppausta?

Kattaako tukiohjelma yleisemmin muuta merenkulkutoimintaa kuin tavaran ja matkustajien merikuljetukset?

2.7

Millä rajoittavilla toimenpiteillä estetään vaikutukset saman yrityksen muihin toimintoihin?

Edellä 1 kohdassa luetellun luokan g osalta:

2.8

Mitkä ovat julkisen palvelun velvoitteet, palvelusta maksettavien korvausten laskentamenetelmä, tarjouskilpailussa saadut tarjoukset ja nimetyn yrityksen valintaperusteet?

Edellä 1 kohdassa luetellun luokan h osalta:

2.9

Mitä reittejä ja käyttäjäryhmiä tuki koskee ja mitä ehtoja yksittäisten tukien myöntämiseen liittyy?

3.   Tuki-intensiteettiä koskevat tiedot

3.1   Millaisia mekanismeja on käytössä sen varmistamiseksi, että suuntaviivojen 11 luvussa vahvistettua tuen enimmäismäärää noudatetaan? Miten asiasta pidetään kirjaa?

Edellä 1 kohdassa luetellun luokan a osalta vastatkaa kohtiin 3.2–3.7:

3.2

Miten määritetään verotettava tulo sataa nettotonnia kohti?

 

Enintään 1 000 nettotonnia …

 

1 001–10 000 nettotonnia …

 

10 001–20 000 nettotonnia …

 

Yli 20 001 nettotonnia …

3.3

Velvoitetaanko yritykset pitämään erillistä kirjanpitoa, jos niillä on sekä tukikelpoisia että ei-tukikelpoisia toimintoja?

3.4

Miten yritysryhmiä ja niiden sisäisiä transaktioita käsitellään?

3.5

Missä määrin tonnistoverojärjestelmä kattaa liitännäistoiminnoista saadut tulot?

3.6

Sovelletaanko aluksiin, joiden markkina-arvo on suurempi kuin verotusarvo niiden liittyessä tonnistoverojärjestelmään, erityisiä verotussääntöjä?

3.7

Sovelletaanko jäsenvaltion yleisten verosääntöjen mukaista tavanomaista verotasoa varustamojen johtajien ja osakkaiden palkkioihin?

Edellä 1 kohdassa lueteltujen luokkien b, c ja d osalta vastatkaa kohtiin 3.8–3.10:

3.8

Mikä on tuen intensiteetti prosenttiosuutena sosiaaliturvamaksuista ja veroista taikka niistä veroista ja maksuista, jotka olisi normaalisti peritty merenkulkijalta tai aluksen omistajalta?

3.9

Tai mikä on enimmäismäärä, johon kohdassa 3.8 viitatut maksut ja verot on rajoitettu?

3.10

Jos on kyse ruoppaus- ja hinausaluksista, onko tuki rajattu tiukasti toimintojen meriliikenneosaan?

3.11

Edellä 1 kohdassa luetellun luokan e osalta: mikä on tuen intensiteetti koulutuskustannuksissa ja koulutettavan palkassa?

3.12

Edellä 1 kohdassa luetellun luokan f osalta: mikä on tuen määrä siirrettyä tonnikilometriä kohden?

3.13

Edellä 1 kohdassa luetellun luokan h osalta: mikä on yksittäisten tukien suuruus?

…”


(1)  Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta (EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1).

(2)  NACE Rev. 2 tai myöhempi lainsäädäntö, jolla muutetaan sitä tai korvataan se; NACE on Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus, josta säädetään tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(3)  Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(4)  Omistusyhteys- ja sidosyritysten tapauksessa on huomattava, että tuensaajan osalta ilmoitetuissa luvuissa olisi otettava huomioon sidosyritysten ja/tai omistusyhteysyritysten työntekijämäärä ja rahoitustiedot.

(5)  Kuten määritelty suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

(7)  Komission rekisteröintinumero hyväksytylle tai ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaan kuuluvalle tukiohjelmalle.

(8)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1589 (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9) 1 artiklan e kohdan mukaan yksittäisellä tuella tarkoitetaan tukia, joita ei ole myönnetty tukiohjelman osana, sekä niitä tukiohjelman osana myönnettyjä tukia, joista on ilmoitettava.

(9)  Päivämäärä, jolloin annettiin oikeudellisesti sitova sitoumus myöntää tukea.

(10)  Maatalousalalle ja kalastus- ja vesiviljelyalalle myönnettävän tuen osalta yhteisten arviointiperiaatteiden noudattamista koskevia tietoja pyydetään III.12 osassa (Lisätietolomake – tuki maa- ja metsätalousalalla ja maaseutualueilla) sekä III.14 osassa (Lisätietolomake – tuki kalastus- ja vesiviljelyalalle).

(11)  Kyseessä on tavoite, johon tuki ensisijaisen tavoitteen lisäksi on yksinomaan suunnattu. Esimerkiksi ohjelman, jonka ensisijainen tavoite on tutkimus- ja kehitystoiminta, toissijaisena tavoitteena voivat olla pk-yritykset, jos tuki on niille yksinomaan suunnattu. Toissijainen tavoite voi myös olla toimialakohtainen, jos kyseessä on esimerkiksi terästeollisuuden tutkimus- ja kehitysohjelma.

(12)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamista laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä koskevista EU:n suuntaviivoista, alueellisia valtiontukia koskevista suuntaviivoista vuosille 2014–2020, elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta, valtiontukea riskirahoitussijoitusten edistämiseksi koskevista suuntaviivoista ja valtiontukea lentoasemille ja lentoyhtiöille koskevista suuntaviivoista annettujen komission tiedonantojen muuttamisesta (EUVL C 198, 27.6.2014, s. 30).

(13)  Avustus/korkotuki, laina / takaisinmaksettava ennakko / takaisinmaksettava avustus, takaus, veroetuus tai verovapautus, riskirahoitus, muu (täsmennettävä). Jos tuki myönnetään useammista tukivälineistä, on ilmoitettava välinekohtaiset tukimäärät.

(14)  Tästä vaatimuksesta voidaan luopua, jos yksittäisen tuen määrä on alle 500 000 euroa. Kun on kyse veroetuuksiin perustuvista ohjelmista, yksittäisiä tukia koskevat tiedot voidaan esittää seuraavia vaihteluvälejä käyttäen (miljoonaa euroa): [0,5–1]; [1–2]; [2–5]; [5–10]; [10–30]; [30 ja enemmän].

(15)  Suunnitellun tuen kokonaismäärä kansallisessa valuutassa kokonaislukuna. Verotuksellisten toimenpiteiden osalta verohelpotusten aiheuttama arvioitu kokonaistulonmenetys. Jos ohjelman keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, täyttäkää arviointia koskeva jakso.

(16)  Esittäkää kaikki tuen määrää tai talousarviota koskevat tiedot tämän lomakkeen ja lisätietolomakkeiden kaikissa luvuissa kokonaislukuina kansallisessa valuutassa.

(17)  Jos ohjelman keskimääräinen vuotuinen valtiontukibudjetti on yli 150 miljoonaa euroa, täyttäkää tässä ilmoituslomakkeessa oleva arviointia koskeva jakso. Arviointivaatimus ei koske tukiohjelmia, joista täytetään maataloustukea koskeva lisätietolomake.

(18)  Komission keskitetysti hallinnoima unionin rahoitus, joka ei kuulu suoraan tai välillisesti jäsenvaltion määräysvaltaan, ei ole valtiontukea. Kun tällaista unionin rahoitusta myönnetään yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa, ainoastaan jälkimmäinen on otettava huomioon määritettäessä, onko ilmoituskynnysarvoja ja tuen enimmäisintensiteettejä noudatettu, edellyttäen että samoihin tukikelpoisiin kustannuksiin myönnetyn julkisen rahoituksen kokonaismäärä ei ylitä sovellettavissa unionin lainsäädännön säännöissä vahvistettuja rahoituksen enimmäismääriä.

(19)  Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1) ja komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45).

(20)  Arviointivaatimus ei koske tukiohjelmia, joista täytetään maataloustukea koskeva lisätietolomake.

(21)  Ohjeita on saatavilla komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ’Yhteiset menetelmät valtiontukien arviointiin’, SWD(2014)179 final, 28.5.2014, saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/competition/state_aid/modernisation/state_aid_evaluation_methodology_fi.pdf.

(22)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 13 päivänä heinäkuuta 2015 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 2015/1589 (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(23)  Ks. SEUT-sopimuksen 339 artikla, jossa viitataan tietoihin ’yrityksistä taikka niiden liikesuhteista tai kustannustekijöistä’. Unionin tuomioistuimet ovat yleensä määritelleet ’liikesalaisuudet’ tiedoiksi, ’joiden osalta ei ainoastaan niiden pelkkä ilmaiseminen yleisölle vaan myös jo niiden antaminen muulle oikeussubjektille kuin sille, joka on tiedon antanut, voi vakavasti vahingoittaa tiedon antaneen oikeussubjektin etuja’ (asia T-353/94, Postbank v. komissio, ECLI:EU:T:1996:119, tuomion kohta 87).

(24)  Komission tiedonanto jäsenvaltioille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta lyhytaikaisiin vientiluottovakuutuksiin (EUVL C 392, 19.12.2012, s. 1).

(25)  Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen (EUVL C 158, 5.6.2012, s. 4).

(26)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).

(27)  Komission tiedonanto – Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita edistävän valtiontuen sisämarkkinoille soveltuvuuden arviointiperusteet (EUVL C 188, 20.6.2014, s. 4).

(28)  Komission tiedonanto Euroopan unionin valtiontukisääntöjen soveltamisesta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottamisesta myönnettävään korvaukseen (EUVL C 8, 11.1.2012, s. 4).

(29)  Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020 (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).

(30)  ’Samalla tai samankaltaisella toiminnalla’ tarkoitetaan toimintaa, joka kuuluu samaan tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 nelinumerotasoon (nelinumeroinen tunnus).

(31)  Kuten määritelty suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).

(32)  EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1.

(33)  Kuten ne on määritelty eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 723/2009 (EUVL L 206, 8.8.2009, s. 1).

(34)  ’Pk-yrityksillä’ tarkoitetaan yrityksiä, jotka täyttävät mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36) vahvistetut edellytykset.

(35)  Pelkkää yrityksen osakkeiden hankkimista ei katsota alkuinvestoinniksi.

(36)  ’Samalla tai samankaltaisella toiminnalla’ tarkoitetaan toimintaa, joka kuuluu samaan tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 nelinumerotasoon (nelinumeroinen tunnus).

(37)  Kansallisena valuuttana (ks. myös 2.5 kohta jäljempänä).

(38)  Liikennealalla kuljetuskaluston hankinnasta aiheutuneita kustannuksia ei voida sisällyttää yhtenäiseen kuluperustaan. Tällaisia kustannuksia ei voida hyväksyä alkuinvestoinneiksi.

(39)  Aluetukisuuntaviivojen 94 kohtaa ei sovelleta pk-yrityksiin tai laitoksen oston yhteydessä.

(40)  Aluetukisuuntaviivojen 101 kohdan mukaan aineettoman omaisuuden, joka voidaan ottaa huomioon laskettaessa investoinnin tukikelpoisia kustannuksia, on pysyttävä kyseisellä tukialueella eikä sitä saa siirtää muille alueille. Tässä tarkoituksessa aineettoman omaisuuden on täytettävä seuraavat ehdot:

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa laitoksessa;

sen on oltava poistokelpoista;

se on ostettava markkinaehdoin kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia.

Aluetukisuuntaviivojen 102 kohdan mukaan aineettoman omaisuuden on sisällyttävä tuensaajayrityksen varoihin ja liityttävä hankkeeseen, jota varten tukea myönnetään, vähintään viiden vuoden ajan (kolmen vuoden ajan, kun on kyse pienistä ja keskisuurista yrityksistä).

(41)  Kansallisessa valuutassa.

(42)  Liikennealalla kuljetuskaluston hankinnasta aiheutuneita kustannuksia ei voida sisällyttää yhtenäiseen kuluperustaan. Tällaisia kustannuksia ei voida hyväksyä alkuinvestoinneiksi.

(43)  Menetelmiä kuvataan asiakirjoissa Komission tiedonanto voimassa olevista 25 jäsenvaltiota koskevista valtion tuen takaisinperinnässä sovellettavista koroista sekä viite- ja diskonttokoroista 1.1.2007 (EUVL C 317, 23.12.2006, s. 2) ja komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6).

(44)  Kansallisessa valuutassa

(45)  Tukimäärä(t) ja tukikelpoiset kustannukset on ilmoitettava sekä nimellisenä että diskontattuna arvona.

(46)  Kansallisessa valuutassa

(47)  Voitte esimerkiksi viitata aluetukisuuntaviivojen 40 kohdassa lueteltuihin kriteereihin ja/tai tuensaajan liiketoimintasuunnitelmaan.

(48)  Tätä kysymystä ei sovelleta silloin, kun on kyse korkotukilainoista, julkisista pääomalainoista tai osakkuuksista, jotka eivät ole markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisia, valtiontakauksista, joihin sisältyy tukea, tai julkisesta tuesta, jota myönnetään vähämerkityksistä tukea koskevan säännön perusteella.

(49)  Esimerkiksi suorat avustukset, vapautukset veroista, sosiaaliturvamaksuista tai muista pakollisista maksuista tai niiden alennukset tai maa-alueiden, tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen edulliseen hintaan.

(50)  Esimerkiksi halpakorkoiset lainat tai korkotuet, valtion takaukset tai edullisin ehdoin toteutettu omistusosuuden hankinta tai muunlainen pääomasijoitus.

(51)  Sisäisen korkokannan laskennassa käytettävän ajanjakson olisi vastattava alalla samanlaisissa hankkeissa tavallisesti käytettäviä ajanjaksoja.

(52)  Kaikki asiaankuuluvat kustannukset ja hyödyt on otettava huomioon, mukaan lukien hallinto- ja kuljetuskustannukset, koulutustuen ulkopuolelle jäävät koulutuskustannukset sekä palkkaerot. Kun vaihtoehtoinen sijaintipaikka on ETA:ssa, kyseisellä toisella sijaintipaikalla myönnettäviä tukia ei kuitenkaan oteta huomioon.

(53)  Kaikista luokituksista on saatavilla tietoja Eurostatin luokitteluja koskevassa tietokannassa osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/data/classifications.

(54)  Markkinoiden tehottomuutta mitataan yleensä ottamalla vertailukohdaksi ETA:n BKT kolmen edellisen vuoden ajalta ennen hankkeen aloittamista (vertailuarvo). Se voidaan määrittää myös seuraavien 3–5 vuoden ennustetun kasvun perusteella. Tähän liittyviä indikaattoreita voivat olla kyseisten markkinoiden ennustettu kasvu ja odotettu kapasiteetin käyttöaste sekä kapasiteetin lisäyksen todennäköinen vaikutus kilpailijoihin hintojen ja voittomarginaalien välityksellä.

(55)  Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020 (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).

(56)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(57)  Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(58)  ’Samalla tai samankaltaisella toiminnalla’ tarkoitetaan toimintaa, joka kuuluu samaan tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 nelinumerotasoon (nelinumeroinen tunnus).

(59)  Kuten suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen määritellään (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).

(60)  Sellaisena kuin se on määritelty vuosien 2014–2020 alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen liitteessä IV.

(61)  Aluetukisuuntaviivoja sovelletaan tukiohjelmiin, joilla tuetaan toimintoja, jotka eivät kuulu SEUT-sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, mutta joihin sovelletaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1305/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487) ja joita joko yhteisrahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tai jotka myönnetään näille yhteisrahoitetuille toimenpiteille ylimääräisenä kansallisena rahoituksena, ellei alakohtaisissa säännöissä määrätä toisin.

(62)  Sellaisena kuin se on määritelty aluetukisuuntaviivojen alaviitteessä 12.

(63)  Komission tiedonanto – EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä (EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1).

(64)  ’Pk-yrityksillä’ tarkoitetaan yrityksiä, jotka täyttävät mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36) vahvistetut edellytykset.

(65)  Pelkkää yrityksen osakkeiden hankkimista ei katsota alkuinvestoinniksi.

(66)  ’Samalla tai samankaltaisella toiminnalla’ tarkoitetaan toimintaa, joka kuuluu samaan tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 nelinumerotasoon (nelinumeroinen tunnus).

(67)  Ilmoituskynnysarvo määritellään aluetukisuuntaviivojen 20 kohdan n alakohdassa.

(68)  Liikennealalla kuljetuskaluston hankinnasta aiheutuneita kustannuksia ei voida sisällyttää yhtenäiseen kuluperustaan. Tällaisia kustannuksia ei voida hyväksyä alkuinvestoinneiksi.

(69)  Tätä säännöstä ei tarvitse soveltaa pk-yrityksiin tai laitoksen oston yhteydessä.

(70)  Aluetukisuuntaviivojen 101 kohdan mukaan aineettoman omaisuuden, joka voidaan ottaa huomioon laskettaessa investoinnin tukikelpoisia kustannuksia, on pysyttävä kyseisellä tukialueella eikä sitä saa siirtää muille alueille. Tässä tarkoituksessa aineettoman omaisuuden on täytettävä seuraavat ehdot:

sitä on käytettävä ainoastaan tukea saavassa laitoksessa;

sen on oltava poistokelpoista;

se on ostettava markkinaehdoin kolmansilta osapuolilta, jotka ovat ostajasta riippumattomia.

Aluetukisuuntaviivojen 102 kohdan mukaan aineettoman omaisuuden on sisällyttävä tuensaajayrityksen varoihin ja liityttävä hankkeeseen, jota varten tukea myönnetään, vähintään viiden vuoden ajan (kolmen vuoden ajan, kun kyseessä on pk-yritys).

(71)  Toimenpideohjelma tai kehitysohjelma, joka on määritelty Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR), koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tai Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) yhteydessä.

(72)  Tätä kysymystä ei sovelleta silloin, kun on kyse korkotukilainoista, julkisista pääomalainoista tai osakkuuksista, jotka eivät ole markkinataloussijoittajaa koskevan periaatteen mukaisia, valtiontakauksista, joihin sisältyy tukea, tai julkisesta tuesta, jota myönnetään vähämerkityksistä tukea koskevan säännön perusteella.

(73)  Tätä tarkoitusta varten voidaan viitata muun muassa ehdotetusta ohjelmasta tehtyyn vaikutustenarviointiin tai samanlaisista ohjelmista jälkikäteen tehtyihin arviointeihin.

(74)  Esimerkiksi suorat avustukset, vapautukset veroista, sosiaaliturvamaksuista tai muista pakollisista maksuista tai niiden alennukset tai maa-alueiden, tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen edulliseen hintaan.

(75)  Esimerkiksi halpakorkoiset lainat tai korkotuet, valtion takaukset tai edullisin ehdoin toteutettu omistusosuuden hankinta tai muunlainen pääomasijoitus.

(76)  Vaihtoehtoinen tilanne on uskottava, jos se on todellinen ja liittyy päätöksenteossa huomioon otettaviin tekijöihin ajankohtana, jolloin tuensaaja tekee investointipäätöksen.

(77)  Jotta komissio voisi arvioida todennäköisiä kielteisiä vaikutuksia, jäsenvaltio voi toimittaa minkä tahansa käytettävissään olevan vaikutustenarvioinnin ja samanlaisista aikaisemmista tukiohjelmista jälkikäteen tehdyt arvioinnit (aluetukisuuntaviivojen 125 kohdan mukaisesti).

(78)  Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020 (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).

(79)  Kuten määritelty suuntaviivoissa valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1).

(80)  Sellaisena kuin se on määritelty vuosien 2014–2020 alueellisia valtiontukia koskevien suuntaviivojen liitteessä IV.

(81)  Aluetukisuuntaviivoja sovelletaan tukiohjelmiin, joilla tuetaan toimintoja, jotka eivät kuulu SEUT-sopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan, mutta joihin sovelletaan maaseudun kehittämisasetusta (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1305/2013) ja joita joko yhteisrahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tai jotka myönnetään näille yhteisrahoitetuille toimenpiteille ylimääräisenä kansallisena rahoituksena, ellei alakohtaisissa säännöissä määrätä toisin.

(82)  ’Pk-yrityksillä’ tarkoitetaan yrityksiä, jotka täyttävät mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36) vahvistetut edellytykset.

(83)  Tässä yhteydessä on syytä huomata, että toimintatukeen oikeutetuilla alueilla tuotettujen tavaroiden ylimääräisten kuljetuskustannusten korvaamiseen voidaan myöntää toimintatukea ainoastaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olevan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti.

(84)  EUVL C 198, 27.6.2014, s. 1.

(85)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(86)  EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(87)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65), ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(88)  Tämä ei vaikuta menettelyihin, jotka kattavat ainutlaatuisten tai erikoistuneiden tuotteiden tai palvelujen kehittämisen ja ostamisen.

(89)  Jos tukihakemus koskee T&K-hanketta, tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että potentiaalinen tuensaaja on jo tehnyt toteutettavuustutkimuksia, jotka eivät kuulu valtiontukihakemuksen piiriin.

(90)  EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6.

(91)  EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(92)  Tällä tarkoitetaan erityisesti yrityksiä, jotka on mainittu tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU liitteessä I (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(93)  Näin on silloin, kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen tulokseen, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta.

(94)  Tällä tarkoitetaan erityisesti yrityksiä, jotka on mainittu direktiivin 2013/34/EU liitteessä II.

(95)  Kuten määritelty päätöksessä 2010/787/EU.

(96)  Kuten määritelty komission tiedonannon ’Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020’ liitteessä IV (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).

(97)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013, jäljempänä ’pankkitiedonanto’ (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).

(98)  Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) tai sen tulevaisuudessa mahdollisesti korvaava tiedonanto.

(99)  Mukaan lukien tuet, jotka on myönnetty ennen sitä päivää, jolloin komissio alkoi soveltaa suuntaviivoja, eli ennen 1. elokuuta 2014.

(100)  Huom. Jos pelastamistuen tai väliaikaisen rakenneuudistustuen myöntämisestä, rakenneuudistusvaiheen päättymisestä tai rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä (riippuen siitä, mikä näistä on tapahtunut viimeksi) on kulunut vähemmän kuin kymmenen vuotta, uutta pelastamistukea, rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea saa myöntää ainoastaan: a) kun väliaikaista rakenneuudistustukea myönnetään pelastamistuen myöntämisen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea; b) kun rakenneuudistustukea myönnetään pelastamistuen tai väliaikaisen rakenneuudistustuen myöntämisen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea; c) kun pelastamistukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea on myönnetty näiden suuntaviivojen mukaisesti eikä sen jälkeen myönnetä rakenneuudistustukea, jos i) yrityksen voitiin kohtuudella olettaa olevan pitkällä aikavälillä elinkelpoinen, kun tuki myönnettiin näiden suuntaviivojen nojalla, ja ii) vähintään viisi vuotta on kulunut ja uusi pelastamistuki, rakenneuudistustuki tai väliaikainen rakenneuudistustuki on välttämätön sellaisen odottamattoman tilanteen vuoksi, josta yritys ei itse ole vastuussa; d) poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, joista yritys ei itse ole vastuussa.

(101)  EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(102)  Tällä tarkoitetaan erityisesti yrityksiä, jotka on mainittu tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU liitteessä I (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(103)  Näin on silloin, kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen tulokseen, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta.

(104)  Tällä tarkoitetaan erityisesti yrityksiä, jotka on mainittu direktiivin 2013/34/EU liitteessä II.

(105)  Kuten määritelty päätöksessä 2010/787/EU.

(106)  Kuten määritelty komission tiedonannon ’Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020’ liitteessä IV (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).

(107)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013, jäljempänä ’pankkitiedonanto’ (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).

(108)  Rakenneuudistukseen voi sisältyä yksi tai useampi seuraavista seikoista: tuensaajan toiminnan tehokas uudelleenorganisointi ja järkeistäminen, johon tavallisesti kuuluu luopuminen tappiollisesta toiminnasta, sellaisen nykyisen toiminnan rakenteellinen uudistaminen, jonka kilpailukyky voidaan palauttaa, ja mahdollinen toiminnan monipuolistaminen suuntautumalla uuteen tuottavampaan toimintaan. Siihen liittyy yleensä myös rahoitusrakenteen uudistaminen, joka toteutetaan uusien tai nykyisten osakkeenomistajien pääomapanoksilla ja velkojien hyväksymällä velan vähentämisellä.

(109)  Pitkän aikavälin elinkelpoisuus on saavutettu, kun yritys pystyy vastaamaan itse kaikista kustannuksistaan, myös poistoista ja rahoituskuluista, ja sille jää sen jälkeen vielä asianmukainen pääoman tuotto. Rakenneuudistuksen läpikäyneen yrityksen olisi voitava kilpailla markkinoilla omin voimin.

(110)  Vaihtoehtoinen skenaario voi koskea esimerkiksi: velkojen uudelleenjärjestelyä, omaisuuserien myyntiä, yksityisen pääoman hankintaa, myyntiä kilpailijalle tai yrityksen osien erottamista, kussakin tapauksessa joko käynnistämällä maksukyvyttömyys- tai uudelleenorganisointimenettely tai muulla tavoin.

(111)  Ks. myös suuntaviivojen 56 kohta.

(112)  Ks. myös suuntaviivojen 64 kohta.

(113)  Esimerkiksi kun myönnettävä tuki vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa, myös omaan rahoitusosuuteen olisi sisällyttävä toimenpiteitä, jotka lisäävät omaa pääomaa, kuten uuden pääoman hankkiminen olemassa olevilta osakkeenomistajilta, olemassa olevan velan tai pääomalainojen alaskirjaus tai velan muuntaminen osakepääomaksi tai uuden ulkopuolisen oman pääoman hankkiminen markkinaehdoin.

(114)  Esimerkiksi kun valtio myöntää avustuksia, sijoittaa pääomaa tai poistaa velkoja kirjanpidosta.

(115)  Mukaan lukien tuet, jotka on myönnetty ennen sitä päivää, jolloin komissio alkoi soveltaa suuntaviivoja, eli ennen 1. elokuuta 2014.

(116)  Huom. Jos pelastamistuen tai väliaikaisen rakenneuudistustuen myöntämisestä, rakenneuudistusvaiheen päättymisestä tai rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä (riippuen siitä, mikä näistä on tapahtunut viimeksi) on kulunut vähemmän kuin kymmenen vuotta, uutta pelastamistukea, rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea saa myöntää ainoastaan: a) kun väliaikaista rakenneuudistustukea myönnetään pelastamistuen myöntämisen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea; b) kun rakenneuudistustukea myönnetään pelastamistuen tai väliaikaisen rakenneuudistustuen myöntämisen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea; c) kun pelastamistukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea on myönnetty näiden suuntaviivojen mukaisesti eikä sen jälkeen myönnetä rakenneuudistustukea, jos i) yrityksen voitiin kohtuudella olettaa olevan pitkällä aikavälillä elinkelpoinen, kun tuki myönnettiin näiden suuntaviivojen nojalla, ja ii) vähintään viisi vuotta on kulunut ja uusi pelastamistuki, rakenneuudistustuki tai väliaikainen rakenneuudistustuki on välttämätön sellaisen odottamattoman tilanteen vuoksi, josta yritys ei itse ole vastuussa; d) poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, joista yritys ei itse ole vastuussa.

(117)  Liiketoimintojen luovutus kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi olisi suoritettava ilman aiheetonta viivytystä, ottaen huomioon luovutettavien omaisuuserien tyypit ja luovutuksen mahdolliset esteet, ja joka tapauksessa rakenneuudistussuunnitelman voimassaolon aikana.

(118)  Näihin toimenpiteisiin sisältyvät erityisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on avata tietyt tuensaajan toimintaan suoraan tai epäsuorasti liittyvät markkinat muille unionin toimijoille unionin lainsäädäntöä noudattaen. Tällaiset aloitteet voivat korvata muita kilpailun vääristymistä rajoittavia toimenpiteitä, joita tuensaajalta tavallisesti edellytettäisiin.

(119)  Ks. suuntaviivojen 32–35 kohta, jossa luetellaan toimenpidetyypit, jotka kuuluvat käsitteen ’rakenneuudistuksen sosiaalikuluihin myönnettävä tuki’ piiriin.

(120)  EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(121)  Kuten määritelty mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(122)  ’Pienemmillä valtion omistamilla yrityksillä’ tarkoitetaan taloudellisia yksikköjä, joilla on itsenäinen päätösvalta ja jotka ovat komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja pieniä tai keskisuuria yrityksiä, mutta vähintään 25 prosenttia tai suurempi osa yrityksen pääomasta tai äänivallasta on suoraan tai välillisesti yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisen elimen hallinnassa.

(123)  Tällä tarkoitetaan erityisesti yrityksiä, jotka on mainittu tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU liitteessä I (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(124)  Näin on silloin, kun kertyneiden tappioiden vähentäminen rahastoista (ja kaikista muista yhtiön omiin varoihin tavallisesti luettavista eristä) johtaa negatiiviseen tulokseen, joka on suurempi kuin puolet merkitystä osakepääomasta.

(125)  Tällä tarkoitetaan erityisesti yrityksiä, jotka on mainittu direktiivin 2013/34/EU liitteessä II.

(126)  Kuten määritelty päätöksessä 2010/787/EU.

(127)  Kuten määritelty komission tiedonannon ’Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020’ liitteessä IV (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).

(128)  Komission tiedonanto valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013, jäljempänä ’pankkitiedonanto’ (EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1).

(129)  Rakenneuudistukseen voi sisältyä yksi tai useampi seuraavista seikoista: tuensaajan toiminnan tehokas uudelleenorganisointi ja järkeistäminen, johon tavallisesti kuuluu luopuminen tappiollisesta toiminnasta, sellaisen nykyisen toiminnan rakenteellinen uudistaminen, jonka kilpailukyky voidaan palauttaa, ja mahdollinen toiminnan monipuolistaminen suuntautumalla uuteen tuottavampaan toimintaan. Siihen liittyy yleensä myös rahoitusrakenteen uudistaminen, joka toteutetaan uusien tai nykyisten osakkeenomistajien pääomapanoksilla ja velkojien hyväksymällä velan vähentämisellä.

(130)  Pitkän aikavälin elinkelpoisuus on saavutettu, kun yritys pystyy vastaamaan itse kaikista kustannuksistaan, myös poistoista ja rahoituskuluista, ja sille jää sen jälkeen vielä asianmukainen pääoman tuotto. Rakenneuudistuksen läpikäyneen yrityksen olisi voitava kilpailla markkinoilla omin voimin.

(131)  Vaihtoehtoiseen skenaarioon ei saisi sisältyä valtiontukea. Se voi koskea esimerkiksi: velkojen uudelleenjärjestelyä, omaisuuserien myyntiä, yksityisen pääoman hankintaa, myyntiä kilpailijalle tai yrityksen osien erottamista, kussakin tapauksessa joko käynnistämällä maksukyvyttömyys- tai uudelleenorganisointimenettely tai muulla tavoin.

(132)  Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6) tai sen tulevaisuudessa mahdollisesti korvaava tiedonanto.

(133)  Suuntaviivojen 115 kohdan e alakohdan mukaisesti tällaisen suunnitelman ei tarvitse sisältää kaikkia suuntaviivojen 47–52 kohdassa lueteltuja tekijöitä, mutta siinä on vähintään yksilöitävä toimet, jotka tuensaajan on toteutettava pitkän aikavälin elinkelpoisuutensa palauttamiseksi ilman valtiontukea.

(134)  Esimerkiksi kun myönnettävä tuki vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa, myös omaan rahoitusosuuteen olisi sisällyttävä toimenpiteitä, jotka lisäävät omaa pääomaa, kuten uuden pääoman hankkiminen olemassa olevilta osakkeenomistajilta, olemassa olevan velan tai pääomalainojen alaskirjaus tai velan muuntaminen osakepääomaksi tai uuden ulkopuolisen oman pääoman hankkiminen markkinaehdoin.

(135)  Esimerkiksi kun valtio myöntää avustuksia, sijoittaa pääomaa tai poistaa velkoja kirjanpidosta.

(136)  Huom. Jos pelastamistuen tai väliaikaisen rakenneuudistustuen myöntämisestä, rakenneuudistusvaiheen päättymisestä tai rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä (riippuen siitä, mikä näistä on tapahtunut viimeksi) on kulunut vähemmän kuin 10 vuotta, uutta pelastamistukea, rakenneuudistustukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea ei saa myöntää, paitsi a) kun väliaikaista rakenneuudistustukea myönnetään pelastamistuen myöntämisen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea; b) kun rakenneuudistustukea myönnetään pelastamistuen tai väliaikaisen rakenneuudistustuen myöntämisen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea; c) kun pelastamistukea tai väliaikaista rakenneuudistustukea on myönnetty näiden suuntaviivojen mukaisesti eikä sen jälkeen myönnetä rakenneuudistustukea, jos i) yrityksen voitiin kohtuudella olettaa olevan pitkällä aikavälillä elinkelpoinen, kun tuki myönnettiin näiden suuntaviivojen nojalla, ja ii) vähintään viisi vuotta on kulunut ja uusi pelastamistuki, rakenneuudistustuki tai väliaikainen rakenneuudistustuki on välttämätön sellaisen odottamattoman tilanteen vuoksi, josta yritys ei itse ole vastuussa; d) poikkeuksellisissa ja odottamattomissa tilanteissa, joista yritys ei itse ole vastuussa.

(137)  Mukaan lukien tuet, jotka on myönnetty ennen sitä päivää, josta alkaen komissio on soveltanut suuntaviivoja, eli ennen 1. elokuuta 2014.

(138)  Jäsenvaltioiden ei tarvitse edellyttää tällaisia toimenpiteitä pieniltä yrityksiltä, jollei tiettyä alaa koskevissa valtiontukisäännöissä toisin määrätä. Pienyritysten ei kuitenkaan pitäisi lisätä kapasiteettiaan rakenneuudistusjakson aikana.

(139)  Omaisuuserien luovutukset, velvoitteiden poistaminen kirjanpidosta ja tappiollisen toiminnan lopettaminen, jotka olisivat joka tapauksessa tarpeen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi, eivät yleensä ole riittäviä.

(140)  Tällaisia toimenpiteitä olisi toteutettava markkinoilla, joilla tuensaajalla on rakenneuudistuksen jälkeen huomattava markkina-asema, ja erityisesti sellaisilla markkinoilla, joilla on huomattavaa ylikapasiteettia.

(141)  Liiketoimintojen luovutus kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi olisi suoritettava ilman aiheetonta viivytystä, ottaen huomioon luovutettavien omaisuuserien tyypit ja luovutuksen mahdolliset esteet, ja joka tapauksessa rakenneuudistussuunnitelman voimassaolon aikana.

(142)  Näihin toimenpiteisiin sisältyvät erityisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on avata tietyt tuensaajan toimintaan suoraan tai epäsuorasti liittyvät markkinat muille unionin toimijoille unionin lainsäädäntöä noudattaen. Tällaiset aloitteet voivat korvata muita kilpailun vääristymistä rajoittavia toimenpiteitä, joita tuensaajalta tavallisesti edellytettäisiin.

(143)  Komission tiedonanto elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta (EUVL C 332, 15.11.2013, s. 1).

(144)  EU:n suuntaviivat valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkojen nopean käyttöönoton yhteydessä (EUVL C 25, 26.1.2013, s. 1).

(145)  ’Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia’, KOM(2010) 2020.

(146)  Lisätietoja laajakaistasuuntaviivojen 56–60 kohdassa.

(147)  Lisätietoja laajakaistasuuntaviivojen 82–85 kohdassa.

(148)  Ks. esim. komission julkaisema opas Guide to high speed broadband investment (http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/docgener/presenta/broadband2011/broadband2011_en.pdf).

(149)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(150)  Esimerkiksi valittu investointi- ja liiketoimintamalli, tukialueiden koko ja erityispiirteet tai toimenpiteet, joilla valvotaan hankekustannuksia.

(151)  Luettelo laajakaistaverkkojen valtiontukea koskevista komission päätöksistä on saatavilla kilpailun pääosaston kotisivulla http://ec.europa.eu/competition/sectors/telecommunications/broadband_decisions.pdf.

(152)  EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1. Lisätietoja tämän lisätietolomakkeen käytöstä maatalouden ja kalastuksen ja vesiviljelyn aloilla on ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 14 kohdassa.

(153)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(154)  Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(155)  Ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.7 jakso (tuki, joka myönnetään alennuksina tai poikkeuksina maksuihin, joilla rahoitetaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tukemista).

(156)  Kun jäsenvaltiot ottavat käyttöön Euroopan rakenne- ja investointirahastojen osarahoittaman toimenpiteen, ne voivat tukeutua asianomaisissa toimenpideohjelmissa esitettyihin perusteluihin toimenpiteen ympäristö- tai energiatavoitteiden ilmoittamisessa.

(157)  Sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalainen verkosto (the European Network of Transmission System Operators for Electricity).

(158)  Tukiohjelmien tarkoituksenmukaisuuden osoittamiseksi jäsenvaltio voi vedota myös aikaisempiin arviointeihin, kuten ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 4 luvussa kuvataan.

(159)  ’Töiden alkaminen’ on määritelty ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 44 alakohdassa.

(160)  Tätä vaatimusta ei sovelleta pk-yrityksiin eikä se vaikuta energiakatselmuksessa määrätyille tai sen seurauksena toteutetuille energiatehokkuustoimenpiteille taikka muiden välineiden seurauksena toteutetuille energiatehokkuustoimenpiteille myönnetyn valtiontuen kannustavan vaikutuksen arviointiin (ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 56 ja 57 kohta).

(161)  Lisätietoja ympäristönsuojelu- ja energiantuen suuntaviivojen 72–76 kohdassa.

(162)  Oikean vaihtoehtoisen tilanteen muodostavat sellaisesta teknisesti vertailukelpoisesta investoinnista aiheutuvat kustannukset, jonka avulla saavutetaan matalampi ympäristönsuojelun taso (joka vastaa voimassa olevia velvoittavia unionin normeja) ja jotka mahdollisesti voitaisiin toteuttaa ilman tukea. Ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 73 kohdan b alakohta. Ks. esimerkiksi suuntaviivojen liitteessä 2 oleva luettelo. Jos vertailuinvestointia ei ole mainittu liitteessä 2, selittäkää ja perustelkaa sen tarkoituksenmukaisuus.

(163)  Tätä edellytystä ei sovelleta, jos kyseinen aineeton omaisuus on vanhentunutta tekniikkaa.

(164)  Ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen liite 2: Ylimääräiset investointikustannukset muodostuvat lisäinvestointikustannuksista, jotka ovat välttämättömiä unionin normeissa edellytetyn ympäristönsuojelun tason ylittämiseksi.

(165)  Huomatkaa, että unionin normien edellyttämän suojelutason saavuttamiseksi tehtyjen investointien kustannukset eivät ole tukikelpoisia.

(166)  ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 78 kohdan a alakohta.

(167)  Ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 78 kohdan b alakohta.

(168)  Ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 78 kohdan c alakohta ’Ekoinnovointi’ on määritelty ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 4 alakohdassa.

(169)  Edellytetty aito tarjouskilpailu on määritelty ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 43 alakohdassa.

(170)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(171)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).

(172)  Tukiohjelmien osalta nämä tiedot voidaan esittää tyypillisen laskentaesimerkin muodossa.

(173)  Huomatkaa, että komissio voi hyväksyä tällaisen ilmoitetun toimenpiteen kymmeneksi vuodeksi.

(174)  Päätettäessä, onko tuki välttämätöntä, otetaan huomioon lämmön ja sähkön tuotannosta ja myynnistä aiheutuvat kustannukset ja siitä saatavat tulot.

(175)  Tuotantokustannukset voivat sisältää tuotantolaitoksen pääoman tavanomaisen tuoton, mutta niistä on vähennettävä yrityksen lämmöntuotannosta saamat voitot.

(176)  Huomatkaa, että kaikki uutta tuotantolaitosta varten yritykselle myönnetty investointituki on vähennettävä tuotantokustannuksista.

(177)  Huomatkaa, että kesto on rajattava enintään viiteen vuoteen.

(178)  Ks. ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 3.7.1 jakso.

(179)  Kuten ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivojen 19 kohdan 16 alakohdassa määrätään, ’unionin verotuksen vähimmäistasolla’ tarkoitetaan unionin lainsäädännössä säädettyä verotuksen vähimmäistasoa. Energiatuotteiden ja sähkön osalta unionin verotuksen vähimmäistasolla tarkoitetaan energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY liitteessä I säädettyä verotuksen vähimmäistasoa (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(180)  Tältä osin jäsenvaltiot voivat esittää arvioita muun muassa tuotteen hintajoustosta kyseessä olevalla toimialalla merkityksellisillä maantieteellisillä markkinoilla sekä arvioita kyseessä olevalla toimialalla toimivien / kyseessä olevaan luokkaan kuuluvien yritysten menettämästä myynnistä ja/tai voiton pienentymisestä.

(181)  Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2012 jälkeen (EUVL C 158, 5.6.2012, s. 4).

(182)  Suorin tapa osoittaa syy-yhteys on viitata maksuun tai veroon, joka peritään sähkönhinnan lisäksi ja jonka tarkoituksena on rahoittaa energian tuotantoa uusiutuvista lähteistä. Epäsuorasti lisäkustannukset voidaan osoittaa laskemalla sähköntoimittajille vihreistä sertifikaateista aiheutuvien korkeampien nettokustannusten vaikutus ja vaikutus sähkön hintaan olettaen, että sähköntoimittaja siirtää korkeammat nettokustannukset eteenpäin.

(183)  Suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi (EUVL C 19, 22.1.2014, s. 4).

(184)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(185)  Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(186)  Komission tiedonanto viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (EUVL C 14, 19.1.2008, s. 6).

(187)  Komission tiedonanto EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (EUVL C 155, 20.6.2008, s. 10).

(188)  Riskirahoitussuuntaviivoissa (46–49 kohta) edellytetään, että kaikista ilmoitettavista riskirahoitustoimenpiteistä tehdään ja toimitetaan ennakkoarviointi.

(189)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).

(190)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(191)  SWD(2014)179 final, 28.5.2014.

(192)  Sen lisäksi, että tässä jaksossa luodaan yleiskatsaus tukiohjelman tavoitteisiin ja tukikelpoisuutta koskeviin sääntöihin, sen tarkoituksena on arvioida, miten ohjelmaan sisältyvillä tukikelpoisuutta ja tukiohjelman ulkopuolelle poissulkemista koskevilla säännöillä voidaan osoittaa tuen vaikutus. Joissakin tapauksissa tarkat tukikelpoisuussäännöt eivät välttämättä ole tiedossa etukäteen. Näissä tapauksissa olisi annettava parhaat käytettävissä olevat arviot.

(193)  Esimerkkejä kielteisistä vaikutuksista ovat tukiohjelman aiheuttamat alueelliset ja alakohtaiset vääristymät tai yksityisten investointien syrjäyttäminen.

(194)  Tukiohjelmat, jotka on määritelty asetuksen (EU) N:o 651/2014 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, jäävät asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle kuuden kuukauden kuluttua voimaantulostaan. Arvioituaan arviointisuunnitelman komissio voi päättää, että asetuksen soveltamista näihin tukiohjelmiin jatketaan pitempään. Jäsenvaltioita pyydetään ilmoittamaan tukiohjelman suunniteltu kesto.

(195)  Viitatkaa valmisteluasiakirjaan SWD(2014)179 final, 28.5.2014.

(196)  On huomattava, että arviointia varten on mahdollisesti hankittava sekä historiallisia tietoja että tietoja, jotka saadaan vähitellen tukiohjelman käyttöönoton aikana. Ilmoittakaa molempien tietotyyppien lähteet. Kummatkin tietotyypit pitäisi ensisijaisesti kerätä samasta lähteestä johdonmukaisuuden takaamiseksi eri aikoina.

(197)  Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille (EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3).

(198)  Lentoasemien investointitukikelpoisia kustannuksia ovat lentoasemainfrastruktuuriin tehtäviin investointeihin liittyvät kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, maahuolintainfrastruktuuri (kuten laukkuhihnat) ja lentoaseman laitteet. Lentoliikenteeseen liittymättömän toiminnan (erityisesti pysäköintitilat, hotellit, ravintolat ja toimistot) investointikustannukset eivät ole tukikelpoisia. Maahuolintapalveluihin (kuten bussit, ajoneuvot) liittyvät investointikustannukset eivät ole tukikelpoisia, jos ne eivät ole osa maahuolintainfrastruktuuria.

(199)  Lentoaseman vaikutusalueella tarkoitetaan maantieteellisten markkinoiden rajaa, joka on yleensä noin 100 kilometriä tai noin 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla. Tietyn lentoaseman vaikutusalue voi kuitenkin olla erilainen, ja kunkin lentoaseman erityispiirteet on otettava huomioon. Eri lentoasemien vaikutusalueen koko ja muoto vaihtelevat riippuen lentoaseman eri erityispiirteistä, mukaan lukien sen liiketoimintamalli, sijainti ja lentokohteet.

(200)  Käyttäkää seuraavia kokoluokkia: lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on enintään 200 000 matkustajaa; lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on 200 000–1 000 000 matkustajaa; lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on 1 000 000–3 000 000 matkustajaa.

(201)  Esimerkiksi suorat avustukset, vapautukset veroista, sosiaaliturvamaksuista tai muista pakollisista maksuista tai niiden alennukset tai maa-alueiden, tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen edulliseen hintaan.

(202)  Esimerkiksi halpakorkoiset lainat tai korkotuet, valtion takaukset tai edullisin ehdoin toteutettu omistusosuuden hankinta tai muunlainen pääomasijoitus.

(203)  Pääomakustannusten rahoitusvaje on positiivisten ja negatiivisten kassavirtojen erotus (mukaan lukien kiinteään käyttöpääomaan tehtyjen investointien kustannukset) investoinnin elinaikana nettonykyarvona laskettuna.

(204)  Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille (EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3).

(205)  Toimintakustannusten rahoitusvajeella tarkoitetaan lentoaseman liiketoimintatappioita tietyllä kaudella, diskontattuna niiden nykyarvoon käyttäen pääomakustannuksia, toisin sanoen kyseessä on lentoaseman tulojen ja sen toimintakustannusten välinen vaje (nettonykyarvona laskettuna).

(206)  Tase, tuloslaskelma, laillistetun tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön kertomus.

(207)  Palvelut, joita lentoasema tai sen tytäryhtiöt tarjoavat ja joiden tarkoituksena on varmistaa ilma-aluksen käsittely niiden laskeutumisesta niiden nousuun asti, samoin kuin matkustajien ja rahdin käsittely, jotta lentoyhtiöt voivat tarjota lentoliikennepalveluja, mukaan lukien maahuolintapalveluiden tarjonta ja keskitetyn maahuolintainfrastruktuurin tarjonta.

(208)  Lentoasemalle lentoasemapalvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien sellaiset kustannusryhmät kuin henkilöstökustannukset, ostetut palvelut, viestintä, jätehuolto, energia, kunnossapito, vuokrat ja hallinto, mutta pois lukien pääomakustannukset, lentoaseman lentoyhtiöille tarjoama markkinointituki tai muut kannustimet, ja kustannukset, jotka kuuluvat yleisen edun piiriin.

(209)  Lentoaseman vaikutusalueella tarkoitetaan maantieteellisten markkinoiden rajaa, joka on yleensä noin 100 kilometriä tai noin 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla. Tietyn lentoaseman vaikutusalue voi kuitenkin olla erilainen, ja kunkin lentoaseman erityispiirteet on otettava huomioon. Eri lentoasemien vaikutusalueen koko ja muoto vaihtelevat riippuen lentoaseman eri erityispiirteistä, mukaan lukien sen liiketoimintamalli, sijainti ja lentokohteet.

(210)  Esimerkiksi suorat avustukset, vapautukset veroista, sosiaaliturvamaksuista tai muista pakollisista maksuista tai niiden alennukset tai maa-alueiden, tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen edulliseen hintaan.

(211)  Esimerkiksi halpakorkoiset lainat tai korkotuet, valtion takaukset tai edullisin ehdoin toteutettu omistusosuuden hankinta tai muunlainen pääomasijoitus.

(212)  Toimintakustannusten rahoitusvajeella tarkoitetaan lentoaseman liiketoimintatappioita tietyllä kaudella, diskontattuna niiden nykyarvoon käyttäen pääomakustannuksia, toisin sanoen kyseessä on lentoaseman tulojen ja sen toimintakustannusten välinen vaje (nettonykyarvona laskettuna).

(213)  Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille (EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3).

(214)  Suurnopeusjunalla tarkoitetaan junia, joiden nopeus voi olla yli 200 km/h.

(215)  Lentoaseman vaikutusalueella tarkoitetaan maantieteellisten markkinoiden rajaa, joka on yleensä noin 100 kilometriä tai noin 60 minuutin matkustusaika autolla, linja-autolla, junalla tai suurnopeusjunalla. Tietyn lentoaseman vaikutusalue voi kuitenkin olla erilainen, ja kunkin lentoaseman erityispiirteet on otettava huomioon. Eri lentoasemien vaikutusalueen koko ja muoto vaihtelevat riippuen lentoaseman eri erityispiirteistä, mukaan lukien sen liiketoimintamalli, sijainti ja lentokohteet.

(216)  Todellinen keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä niiltä kahdelta viimeiseltä tilikaudelta, jotka edeltävät vuotta, jolloin tuesta ilmoitettiin tai se todellisuudessa myönnettiin taikka maksettiin (jos on kyse ilmoittamattomasta tuesta). Kun on kyse uudesta matkustajalentoasemasta, ennustettu keskimääräinen vuotuinen matkustajamäärä olisi otettava huomioon kaupallisen matkustajalentoliikenteen aloittamista seuraavilta kahdelta tilikaudelta. Nämä raja-arvot perustuvat yhdensuuntaiseen laskentaan; Tämän seurauksena esimerkiksi matkustaja, joka lentää lentoasemalle ja takaisin, laskettaisiin kahdesti; laskenta koskee yksittäisiä reittejä.

(217)  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätös 2006/682/EY Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamista koskevan, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation monenvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 285, 16.10.2006, s. 1).

(218)  Esimerkiksi halpakorkoiset lainat tai korkotuet, valtion takaukset tai edullisin ehdoin toteutettu omistusosuuden hankinta tai muunlainen pääomasijoitus.

(219)  Tukikelpoisia kustannuksia ovat reittiin liittyvät lentoasemamaksut.

(220)  Suuntaviivat valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille (EUVL C 99, 4.4.2014, s. 3).

(221)  Jos on kyseessä yhteys syrjäisille alueille, kuten unionin kaikkein syrjäisimmille alueille, saarille ja harvaan asutuille alueille, tuki voi kuitenkin kattaa alueen koko väestön.

(222)  Kuten syrjäisimmät alueet, saaret ja harvaan asutut alueet.

(223)  Yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle (EUVL C 13, 17.1.2004, s. 3).


LIITE II

Korvataan liitteet III.A ja III.B seuraavasti:

LIITE III.A

Vakioitu kertomusmalli voimassa olevaa valtiontukea varten

(Tämä kertomusmalli kattaa kaikki muut alat paitsi maatalouden)

Valtiontukien vuosittaisen raportoinnin yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi entisestään komissio antaa kunkin vuoden maaliskuun 1 päivään mennessä jäsenvaltioille pääsyn esikäsiteltyyn verkkofoorumiin, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kaikista voimassa olevista tukiohjelmista ja yksittäisistä tuista. Jäsenvaltioiden on tarkistettava ja täytettävä tiedot 30. kesäkuuta mennessä kyseisenä vuonna. Komissio voi tällöin julkaista valtiontukia koskevat tiedot vuonna t (1) kertomusjakson t-1 osalta.

Komissio esitäyttää suurimman osan esikäsitellyssä laskentataulukossa olevista tiedoista tuen hyväksymisajankohtana toimitettujen tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden on tarkastettava kutakin ohjelmaa tai yksittäistä tukea koskevat tiedot, tarvittaessa mukautettava niitä ja lisättävä vuotuiset menot viimeisimmän vuoden osalta (t-1).

Senkaltaisten tietojen kuin tuen tavoite ja kohteena oleva toimiala on koskettava tuen hyväksymisajankohtaa ja oikeudellista välinettä, johon tuen hyväksyminen perustuu.

Myös seuraavat tiedot on annettava.

(1)

Nimike

(2)

Tuen numero

(3)

Aiemmat tukinumerot (esim. ohjelman uudistamisen jälkeen)

(4)

Toimiala

Toimialaluokituksen on suurimmalta osin perustuttava NACE-standardiin (2) [kolminumerotasolla].

(5)

Tavoite

(6)

Alue/alueet

Tuki voi hyväksymisajankohtana olla suunnattu yksinomaan tietylle alueelle tai alueryhmälle SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti.

(7)

Tukivälineiden ryhmittely

On erotettava useita ryhmiä (avustus, tuetut palvelut, korkotuki, laina, takaus, veroetuus, takaisinmaksettavat ennakot, pääomaosakkuus, muut)

(8)

Tukilaji

On erotettava kolme ryhmää: ohjelma, ohjelman tuensaajakohtainen soveltaminen ja ohjelman ulkopuolella myönnetty yksittäinen tuki (tapauskohtainen tuki).

(9)

Menot

Arvioinnissa käytettyjen lukujen olisi yleensä kuvattava toteutuneita menoja (tai tulojen menetystä, kun on kyse veroeduista). Jos maksatusta ei ole tapahtunut, on esitettävä maksusitoumukset tai budjettimäärärahat ja niiden kohteet. Kustakin ohjelman tai yksittäisen tuen tukivälineestä, esim. avustukset ja lainat, on esitettävä erilliset luvut. Luvut on esitettävä kertomusjaksona käytetyssä kansallisessa valuutassa. Menot on esitettävä vuosille t-1, t-2, t-3, t-4 ja t-5.

LIITE III.B

Vakioitu kertomusmalli voimassa olevaa valtiontukea varten

(Tämä kertomusmalli kattaa maatalouden)

Valtiontukien vuosittaisen raportoinnin yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi entisestään komissio antaa kunkin vuoden maaliskuun 1 päivään mennessä jäsenvaltioille pääsyn esikäsiteltyyn verkkofoorumiin, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kaikista voimassa olevista tukiohjelmista ja yksittäisistä tuista. Jäsenvaltioiden on tarkistettava ja täytettävä tiedot 30. kesäkuuta mennessä kyseisenä vuonna. Komissio voi tällöin julkaista valtiontukia koskevat tiedot vuonna t (3) kertomusjakson t-1 osalta.

Komissio esitäyttää suurimman osan esikäsitellyssä laskentataulukossa olevista tiedoista tuen hyväksymisajankohtana toimitettujen tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden on tarkastettava kutakin ohjelmaa tai yksittäistä tukea koskevat tiedot, tarvittaessa mukautettava niitä ja lisättävä vuotuiset menot viimeisimmän vuoden osalta (t-1).

Senkaltaisten tietojen kuin tuen tavoite ja kohteena oleva toimiala on koskettava tuen hyväksymisajankohtaa ja oikeudellista välinettä, johon tuen hyväksyminen perustuu.

Myös seuraavat tiedot on annettava.

(1)

Nimike

(2)

Tuen numero

(3)

Aiemmat tukinumerot (esim. ohjelman uudistamisen jälkeen)

(4)

Toimiala

Toimialaluokituksen on suurimmalta osin perustuttava NACE-standardiin (4) [kolminumerotasolla].

(5)

Tavoite

(6)

Alue/alueet

Tuki voi hyväksymisajankohtana olla suunnattu yksinomaan tietylle alueelle tai alueryhmälle SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan mukaisesti.

(7)

Tukivälineiden ryhmittely

On erotettava useita ryhmiä (avustus, tuetut palvelut, korkotuki, laina, takaus, veroetuus, takaisinmaksettavat ennakot, pääomaosakkuus, muut).

(8)

Tukilaji

On erotettava kolme ryhmää: ohjelma, ohjelman tuensaajakohtainen soveltaminen ja ohjelman ulkopuolella myönnetty yksittäinen tuki (tapauskohtainen tuki).

(9)

Menot

Arvioinnissa käytettyjen lukujen olisi yleensä kuvattava toteutuneita menoja (tai tulojen menetystä, kun on kyse veroeduista). Jos maksatusta ei ole tapahtunut, on esitettävä maksusitoumukset tai budjettimäärärahat ja niiden kohteet. Kustakin ohjelman tai yksittäisen tuen tukivälineestä, esim. avustukset ja lainat, on esitettävä erilliset luvut. Luvut on esitettävä kertomusjaksona käytetyssä kansallisessa valuutassa. Menot on esitettävä vuosille t-1, t-2, t-3, t-4 ja t-5.

(10)

Tuki-intensiteetti ja tuensaajat

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava seuraavat seikat:

tuen todellinen tuki-intensiteetti tukilajeittain ja alueittain;

tuensaajien lukumäärä;

tuen keskimääräinen määrä tuensaajaa kohti.


(1)  t on vuosi, jona tietoja pyydetään.

(2)  NACE Rev. 2 tai myöhempi lainsäädäntö, jolla muutetaan sitä tai korvataan se; NACE on Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus, josta säädetään tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta 20 joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(3)  t on vuosi, jona tietoja pyydetään.

(4)  NACE Rev. 2 tai myöhempi lainsäädäntö, jolla muutetaan sitä tai korvataan se; NACE on Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus, josta säädetään tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta 20 joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).