10.11.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 293/6

(1)

Tämän asetuksen tarkoituksena on määrittää, mitä sääntöjenvastaisuuksia jäsenvaltioiden tulisi ilmoittaa komissiolle. Jotta komissio voisi hoitaa sille kuuluvat tehtävät unionin taloudellisten etujen suojaamisessa ja erityisesti jotta komissio voisi tehdä riskinarviointeja, olisi myös vahvistettava, mitä tietoja on annettava.

(2)

Unionin taloudellisia etuja olisi suojattava yhdenmukaisella tavalla riippumatta siitä, mitä tavoitteiden saavuttamiseksi perustettua rahastoa käytetään. Tämän vuoksi komissiolle annetaan asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 sekä asetuksissa (EU) N:o 1303/2013 (2), (EU) N:o 223/2014 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 514/2014 (4) toimivalta antaa sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamista koskevia sääntöjä. Sen varmistamiseksi, että samanlaisia sääntöjä sovelletaan kaikkiin näiden asetusten säätelemiin rahastoihin, on tarpeen, että tämä asetus sisältää samanlaiset säännökset kuin komission delegoidut asetukset (EU) 2015/1970 (5), (EU) 2015/1972 (6) ja (EU) 2015/1973 (7).

(3)

Jotta jäsenvaltioissa sovellettaisiin ilmoitusvelvollisuuksia yhdenmukaisesti on tarpeen määritellä termi ’petosepäily’ ja ottaa tällöin huomioon petoksen määrittely, joka on esitetty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyssä yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevassa yleissopimuksessa (8), sekä määritellä termi ’ensimmäinen hallinnollinen tai oikeudellinen päätelmä’. Euroopan maatalouden tukirahaston osalta ’talouden toimijalla’ tulisi tarkoittaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka muuta tahoa, joka saa tukea maataloustukirahastosta tai on velvollinen maksamaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun käyttötarkoitukseensa sidotun tulon, paitsi jäsenvaltiota sen käyttäessä toimivaltaansa julkisena viranomaisena.

(4)

Asetuksissa (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 määritetään alaraja, jota pienempiä sääntöjenvastaisuuksia ei tarvitse ilmoittaa komissiolle ja tapaukset, joista ei tarvitse ilmoittaa. Jotta säännöksiä saadaan yksinkertaistettua ja yhdenmukaistettua ja jotta voidaan tasapainottaa toisaalta jäsenvaltioiden hallinnollinen rasite ja toisaalta yleisen edun sanelema tarve saada täsmällistä tietoa niitä analyyseja varten, joita tehdään unionin petostentorjuntatyössä, on asetusten (EU) N:o 1306/2013 ja (EU) N:o 514/2014 mukaisiin ilmoituksiin tarpeen soveltaa samaa ilmoitusvelvollisuuden alarajaa ja samoja sääntöjenvastaisuusilmoituksiin liittyviä vapautuksia kuin edellä mainituissa kahdessa muussa asetuksessa.

(5)

Ilmoitusten yhdenmukaistamiseksi on tarpeen ensiksi säätää perusteista, joilla vahvistetaan, milloin sääntöjenvastaisuudet on ilmoitettava ensimmäisen kerran ja mitä tietoa tässä alustavassa ilmoituksessa on annettava.

(6)

Jotta komission hallussa oleva tieto olisi täsmällistä, on tarpeen saada ilmoituksia seurantatoimista. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi annettava komissiolle päivitetyt tiedot jokaisesta alustavasta ilmoituksesta, jota koskevissa hallinnollisissa ja oikeudellisissa menettelyissä ja oikeudenkäynneissä on tapahtunut merkittävää edistystä.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (10) perusteella komission ja jäsenvaltioiden tulisi tämän asetuksen nojalla annettujen tietojen osalta estää luvaton pääsy henkilötietoihin sekä tällaisten tietojen luvaton luovuttaminen. Lisäksi tässä asetuksessa tulisi täsmentää, missä tarkoituksessa komissio ja jäsenvaltiot voivat käsitellä näitä tietoja.

(8)

Komission asetus (EY) N:o 1848/2006 (11), jossa annettiin ohjelmakautena 2007–2013 sovellettavat säädökset neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 nojalla (12), olisi kumottava. Sitä tulisi kuitenkin edelleen soveltaa asetuksen (EY) N:o 1290/2005 perusteella myönnettyyn tukeen liittyvistä sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamiseen.

(9)

Koska kyseisten rahastojen puolesta on jo suoritettu maksuja ja sääntöjenvastaisuuksia saattaa esiintyä, tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava välittömästi. Tämän asetuksen olisi sen vuoksi tultava voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

a)

’petosepäilyllä’ sääntöjenvastaisuutta, jonka vuoksi kansallisella tasolla aloitetaan hallinnollinen menettely tai oikeudenkäynti sen selvittämiseksi, onko sääntöjenvastaisuus tahallinen ja erityisesti onko se Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehdyn yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu petos;

b)

’ensimmäisellä hallinnollisella tai oikeudellisella päätelmällä’ toimivaltaisen hallinto- tai oikeusviranomaisen ensimmäistä kirjallista arviointia, jossa päätellään täsmällisten tosiseikkojen perusteella, että sääntöjenvastaisuus on tapahtunut, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarkistaa tätä päätelmää taikka kumota se hallinnollisen tai oikeudellisen menettelyn aikana esiin tulevien seikkojen perusteella.

a)

sääntöjenvastaisuus koskee rahastoista myönnettyä rahoitusosuutta, jonka määrä on yli 10 000 euroa;

b)

sääntöjenvastaisuutta koskevassa asiassa on annettu ensimmäinen hallinnollinen tai oikeudellinen päätelmä.

a)

asiaan liittyvä rahasto, avustusjärjestelmä, toimenpide, toimi ja tarvittaessa toimenpideohjelman nimi ja CCI-numero sekä asiaan liittyvät yhteiset markkinajärjestelyt, toimialat ja tuotteet sekä budjettikohta;

b)

asianomaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden tai molempien tunnistetiedot ja muiden sellaisten yksiköiden tunnistetiedot, jotka ovat osallistuneet sääntöjenvastaisuuden toteuttamiseen, ja niiden osuus asiassa, paitsi jos näillä tiedoilla ei ole merkitystä sääntöjenvastaisuuden ehkäisyssä kyseisen sääntöjenvastaisuuden luonteesta johtuvista syistä;

c)

alue, jolla toimi on toteutettu ja joka on yksilöity asianmukaisesti, kuten käyttämällä NUTS-tasoa;

d)

säännös tai säännökset, joita on rikottu;

e)

mahdolliseen sääntöjenvastaisuuteen viittaavan ensimmäisen tiedon päivämäärä ja lähde;

f)

menettely, jolla sääntöjenvastaisuuteen on syyllistytty;

g)

tarvittaessa tieto siitä, aiheuttaako menettely petosepäilyn;

h)

tapa, jolla sääntöjenvastaisuus havaittiin;

i)

tarvittaessa asiaan liittyvät jäsenvaltiot ja kolmannet maat;

j)

ajanjakso tai päivämäärä, jonka aikana sääntöjenvastaisuus tapahtui;

k)

sääntöjenvastaisuutta koskevan ensimmäisen hallinnollisen tai oikeudellisen päätelmän laatimispäivämäärä;

l)

unionin rahoitusosuuden, kansallisen rahoitusosuuden ja yksityisen rahoitusosuuden mukainen menojen kokonaismäärä;

m)

unionin rahoitusosuuden ja kansallisen rahoitusosuuden määrä, jota sääntöjenvastaisuus koskee;

n)

petosepäilyn osalta sellaisessa tapauksessa, jossa julkista rahoitusosuutta ei ole maksettu edunsaajalle, unionin rahoitusosuuden ja kansallisen rahoitusosuuden määrä, joka olisi perusteettomasti maksettu, ellei petosta olisi havaittu;

o)

sääntöjenvastaisten menojen luonne;

p)

maksujen keskeyttäminen tarvittaessa sekä mahdollisuudet jo maksettujen erien takaisinperintään.

a)

sääntöjenvastaisuus muodostuu ainoastaan osarahoitettuun ohjelmaan tai suoriin maksuihin sisältyvän toimen täydellisestä tai osittaisesta suorittamatta jättämisestä tuensaajan konkurssin vuoksi;

b)

tuensaaja on saattanut sääntöjenvastaisuuden vapaaehtoisesti hallintoviranomaisen, maksajaviraston tai muun toimivaltaisen viranomaisen tietoon ennen kuin mikään näistä viranomaisista on sitä havainnut, joko ennen julkisen rahoitusosuuden maksamista tai sen jälkeen;

c)

hallintoviranomainen, maksajavirasto tai muu toimivaltainen viranomainen on havainnut ja korjannut sääntöjenvastaisuuden ennen kyseisen menoerän sisällyttämistä komissiolle toimitettavaan menoilmoitukseen.

a)

ovatko seuraamukset hallinnollisia vai rikosoikeudellisia;

b)

onko seuraamukset määrätty unionin lain vai kansallisen lain rikkomisesta, sekä tarkat tiedot seuraamuksista;

c)

onko petos todettu.