15.10.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 269/1

(1)

Komissio sai vuosina 2003–2006 useita kanteluja, joiden mukaan alueelliset viranomaiset olivat myöntäneet sääntöjenvastaista valtiontukea Niederrhein-Weezen lentoasemalle, jäljempänä ’lentoasema’.

(2)

Komissio pyysi Saksalta näihin kanteluihin liittyviä tietoja 13 päivänä lokakuuta 2005, 2 päivänä maaliskuuta 2007, 3 päivänä elokuuta 2007, 19 päivänä lokakuuta 2010 ja 1 päivänä huhtikuuta 2011 päivätyillä kirjeillä.

(3)

Saksa vastasi komission tietopyyntöihin kirjeillä, jotka oli päivätty 21 päivänä joulukuuta 2005, 2 päivänä helmikuuta 2006, 14 päivänä kesäkuuta 2007, 18 päivänä lokakuuta 2007, 11 päivänä marraskuuta 2010 ja 30 päivänä toukokuuta 2011. Saksan 30 päivänä toukokuuta 2011 antama vastaus oli kuitenkin puutteellinen, koska siinä ei vastattu kysymyksiin, jotka koskivat ajanjaksoja ennen heinäkuuta 2009. Saksa ilmoitti, että se kieltäytyy vastaamasta tällaisiin kysymyksiin sillä perusteella, että ne olivat olleet aiemmin aiheena tutkimuksessa, jonka komission väitettiin lopettaneen heinäkuussa 2009.

(4)

Komissio lähetti Saksalle 24 päivänä elokuuta 2011 muistutuksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 (3), jäljempänä ’menettelyasetus’, 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja antoi sille mahdollisuuden toimittaa tiedot 19 päivään syyskuuta 2011 mennessä. Komissio lisäsi, että se harkitsisi tietojen antamista koskevan välipäätöksen antamista, ellei vastausta toimitettaisi määräajassa.

(5)

Saksa pyysi 13 päivänä syyskuuta 2011 päivätyllä sähköpostiviestillä määräajan pidentämistä 19 päivään lokakuuta 2011 saakka. Komissio myönsi pyydetyn määräajan pidennyksen.

(6)

Saksa toimitti vastauksensa 19 päivänä lokakuuta 2011. Se oli kuitenkin yhä puutteellinen, koska Saksa kieltäytyi edelleen vastaamasta kysymyksiin, jotka koskivat aikaa ennen heinäkuuta 2009.

(7)

Komissio ilmoitti Saksalle 25 päivänä tammikuuta 2012 päivätyllä kirjeellä, että se oli päättänyt aloittaa edellä mainitun sääntöjenvastaisen tuen osalta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’.

(8)

Saksa pyysi 1 päivänä helmikuuta 2012 päivätyllä sähköpostiviestillä pidennystä määräaikaan, joka sille oli annettu huomautusten esittämiseksi menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä. Komission yksiköt myönsivät tämän pidennyksen 10 päivänä helmikuuta 2012 päivätyllä sähköpostiviestillä.

(9)

Saksa toimitti huomautuksensa komissiolle 13 päivänä maaliskuuta 2012 ja täydensi niitä 4 päivänä maaliskuuta 2013 toimitetuilla asiakirjoilla.

(10)

Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen hyväksyttiin oikaisu 13 päivänä heinäkuuta 2012.

(11)

Menettelyn aloittamista koskeva päätös julkaistiin 14 päivänä syyskuuta 2012Euroopan unionin virallisessa lehdessä  (4). Komissio kehotti asianomaisia esittämään huomautuksensa kyseisistä toimenpiteistä kuukauden kuluessa päätöksen julkaisemisesta.

(12)

Komissio sai huomautuksia Düsseldorfin lentoasemalta, Kleven piirikunnalta, FN GmbH:lta ja useilta muilta asianomaisilta, erityisesti yrityksiltä, joiden toiminta riippuu Niederrhein-Weezen lentoaseman olemassaolosta. Komissio toimitti nämä huomautukset Saksalle 18 päivänä huhtikuuta 2013, 3 päivänä toukokuuta 2013 ja 19 päivänä kesäkuuta 2014. Saksa esitti huomautuksensa asianomaisten esittämistä huomautuksista 19 päivänä elokuuta 2013 ja 3 päivänä heinäkuuta 2014 päivätyillä kirjeillä.

(13)

Komissio pyysi lisätietoja 18 päivänä huhtikuuta 2013, 29 päivänä lokakuuta 2013, 17 päivänä maaliskuuta 2014 ja 16 päivänä toukokuuta 2014 päivätyillä kirjeillä. Saksa vastasi 19 päivänä elokuuta 2013, 17 päivänä joulukuuta 2013, 15 päivänä tammikuuta 2014, 16 päivänä huhtikuuta 2014, 8 päivänä toukokuuta 2014 ja 25 päivänä toukokuuta 2014 päivätyillä kirjeillä.

(14)

Saksa antoi 18 päivänä kesäkuuta 2014 päivätyssä kirjeessään hyväksyntänsä sille, että tämä päätös annetaan englannin kielellä. Tämän vuoksi ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen.

(15)

Lentoasema sijaitsee Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Kleven piirikunnassa (Landkreis) Weezen ja Kevelaerin kuntien välissä Saksan ja Alankomaiden rajan välittömässä läheisyydessä. Suurin sitä lähellä oleva kaupunki on etelässä Duisburg (noin 60 kilometrin päässä) ja pohjoisessa Nijmegen (noin 50 kilometrin päässä Alankomaiden puolella).

(16)

Kymmenen lähintä lentoasemaa ovat

(17)

Lentoasemaa käytettiin vuosina 1954–1999 Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien (Royal Air Force) sotilaslentoasemana. Tämän jälkeen se muutettiin siviililentoasemaksi, josta aloitettiin matkustajaliikenne vuonna 2003.

(18)

Lentoaseman kiitotien pituus on 2 440 metriä. Terminaalin kapasiteetti on 3,5 miljoonaa matkustajaa. Matkustajamäärät ovat kehittyneet seuraavasti:

Taulukko1

Niederrhein-Weezen lentoaseman matkustajamäärät vuosina 2003–2012

(19)

Lentoasemalta liikennöivät tällä hetkellä Ryanair ja Transavia (5). Ne lentävät yli 50:een ulkomaiseen kohteeseen. Lentoaseman matkustajamäärä koostuu tällä hetkellä pelkästään halpalentoyhtiöiden matkustajista. Lentoaseman kokonaismatkustajamäärästä Ryanairin osuus on [80–99] (6) prosenttia. Ryanair on toiminut lentoasemalla sen avaamisesta lähtien ja on sittemmin ottanut lentoaseman yhdeksi keskusasemistaan Saksassa ja sijoittanut sinne pysyvästi yhdeksän ilma-alusta (kesästä 2013 alkaen).

(20)

Vuoteen 2010 saakka yli 50 prosenttia lentoaseman matkustajista oli Alankomaista, loput lähinnä lähialueilta Saksasta ja osittain Belgiasta. Viimeisimpien julkisten tietojen (7) mukaan alankomaalaisten matkustajien osuus on laskenut noin 40 prosenttiin.

(21)

Royal Air Force perusti lentoaseman vuonna 1954 sotilaallisiin tarkoituksiin. 1990-luvun alussa se ilmoitti aikovansa vetäytyä lentoasemalta vuoteen 1999 mennessä. Lentoaseman omistajuus oli tarkoitus siirtää Saksan liittotasavallan hallitukselle. Koska tämän myötä oli odotettavissa noin 400 siviilityöpaikan menetys, Kleven piirikunta ja Weezen kunta ryhtyivät vuonna 1993 suunnittelemaan siviililentoaseman luomista entiselle sotilaslentoasemalle (Euroregionales Zentrum für Luftverkehr, Logistik und Gewerbe, ’EuZZLG’). Tätä varten ne perustivat yhtiön Flughafen Niederrhein GmbH, jäljempänä ’FN GmbH’, hallinnoimaan entisen sotilaslentoaseman muuntamista siviilikäyttöön.

(22)

FN GmbH rekisteröitiin vuonna 1993 yksityiseksi osakeyhtiöksi, jonka osakepääoma oli 50 000 Saksan markkaa (= 25 564 euroa). Perustajaosakkaat olivat Kleven piirikunta (52 %) ja Weezen kunta (48 %).

(23)

Weezen kunnan ja Kleven piirikunnan lähtökohtana oli, että lentoaseman toimintaa hoitaisi yksityinen yritys. Tämän tavoitteen edistämiseksi määriteltiin neljä vaihetta:

(24)

Royal Air Force siirsi lentoaseman omistuksen Saksan liittotasavallan hallitukselle 30 päivänä marraskuuta 1999.

(25)

Kleven piirikunta ja Weezen kunta perustivat 16 päivänä joulukuuta 1999 toisen yhtiön, Entwicklungs- und Erschließungsgesellschaft Laarbruch GmbH:n, jäljempänä ’EEL GmbH’). EEL GmbH:n osakkeista Kleven piirikunta omistaa 52 prosenttia ja Weezen kunta 48 prosenttia.

(26)

EEL GmbH:n tuolloiset tehtävät poikkesivat FN GmbH:n tehtävistä. FN GmbH oli perustettu hallinnoimaan entisen sotilaslentoaseman muutostöitä, mutta EEL GmbH:n tehtävänä oli vastata erityisesti tilojen hallinnoinnista sotilaslentoaseman vuonna 1999 tapahtuneen sulkemisen ja sen yksityiselle sijoittajalle myymisen välillä.

(27)

Näin ollen EEL GmbH:n oli purettava entisen sotilaslentoaseman infrastruktuuri ja tilat tulevaa kaupallista käyttöä varten.

(28)

Nordrhein-Westfalenin osavaltion hyväksyttyä 23 päivänä elokuuta 2000 Kleven piirikunnan ja Weezen kunnan esittämän sotilaslentoaseman muutossuunnitelman ja Düsseldorfin aluehallintoviranomaisten (Bezirksregierung) myönnettyä 20 päivänä kesäkuuta 2001 (8) FN GmbH:lle luvan hoitaa siviililentoaseman toimintaa lentoaseman toiminnan ja kiinteistöjen yksityistäminen toteutettiin kahdessa vaiheessa:

(29)

Saksan liittohallitus vahvisti lentoasemakiinteistön myyntihinnan liittovaltion talousarvioasetuksen (Bundeshaushaltsordnung) ja arvonmääritystä koskevan asetuksen (Wertermittlungsverordnung) 63 §:n 3 momentin mukaisesti. Tämä säännös velvoittaa Saksan liittohallituksen myymään omaisuuden sen käyvästä arvosta, toisin sanoen markkinahintaan, jonka riippumaton asiantuntija on vahvistanut Wertermittlungsverordnung-asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Tässä tapauksessa riippumaton asiantuntija arvioi kiinteän omaisuuden arvoksi [11–20] miljoonaa euroa, ja sillä sijaitsevien rakennusten arvoksi [4–10] miljoonaa euroa kiinteistön ehdotetun kehittämis- ja hyödyntämissuunnitelman perusteella. Asiantuntija vähensi näistä arvoista [4–10] miljoonaa euroa, joka vastasi muutostöihin kuuluvasta kasarmien purkamisesta aiheutuvia kustannuksia, ja edelleen [2–5] miljoonaa euroa, joka vastasi sovellettavan ympäristö- ja maankäyttölainsäädännön edellyttämien toimenpiteiden toteuttamista. Rakennustyöt lentoaseman valmistelemiseksi siviilikäyttöön aloitettiin vuonna 2001 (bunkkereiden purkaminen, infrastruktuuri jätevedenpuhdistuslaitosta varten jne.).

(30)

Heti sen jälkeen kun EEL GmbH oli perustettu vuonna 1999, se ryhtyi hallinnoimaan lentoaseman kiinteistöä leasing-sopimuksen perusteella. Ensimmäiset kehittämis- ja rakentamistoimenpiteet toteutettiin vuosina 2000–2001.

(31)

Düsseldorfin aluehallinnon myönnettyä FN GmbH:lle Saksan ilmailulainsäädännön nojalla luvan harjoittaa siviililentoasematoimintaa ja yksityisten sijoittajien ryhmän ANH:n ostettua FN GmbH:n 1 päivänä heinäkuuta 2001 ANH-konserni korvasi EEL GmbH:lle kustannukset, jotka tälle olivat aiheutuneet lentoaseman infrastruktuurin hallinnoinnista ja joistakin muutostöistä.

(32)

EEL GmbH siirsi vuoden 2002 aikana lentoasemainfrastruktuurin hallinnoinnin FN GmbH:lle. Vuonna 2002 FN GmbH teki 0,3 miljoonaa euroa tappiota. Vuodesta 2003 EEL GmbH ei ole enää harjoittanut lentoasemakiinteistön hallinnoimiseen liittyviä tehtäviä. Tästä huolimatta Kleven piirikunta ja Weezen kunta eivät asettaneet EEL GmbH:ta selvitystilaan vuonna 2003.

(33)

Kuten seuraavasta taulukosta käy ilmi, FN GmbH:lle kertyi aluksi taloudellista tappiota ennen kuin se alkoi tehdä voittoa:

Taulukko 2

Vuosittaiset tulokset ja käyttökate 2003–2011

(34)

FN GmbH joutui vuoden 2003 alussa taloudellisiin vaikeuksiin, jotka vaaransivat kaupallisten lentojen aloittamisen (suunniteltu aloitus 1 päivänä toukokuuta 2003) ja sen myötä koko lentoaseman muuntamis- ja kehityshankkeen. Sen vuoksi EEL GmbH:n julkiset omistajat päättivät jatkaa yrityksensä toimintaa. EEL GmbH myönsi 11 päivänä huhtikuuta 2003 FN GmbH:lle ensimmäisen lainan, jäljempänä ’laina 1’, jonka suuruus oli [11–20] miljoonaa euroa ja korko [1–5] prosenttia yli peruskoron. Saksan mukaan tähän lainaan sovellettu peruskorko oli Saksan siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch, BGB) 247 §:n mukainen tavanomainen korko, joka kyseisenä ajankohtana oli 1,97 prosenttia (9). Lainan erääntymispäiväksi määritettiin 30 päivä kesäkuuta 2005. Lainan vakuudeksi lentoaseman maa-alueelle ja rakennuksille asetettiin EEL GmbH:n hyväksi kiinteistökiinnitys (Grundschuld), joka vastasi lainan määrää ([11–20] miljoonaa euroa). Tämän määrän lisäksi kiinnitykseen oli määrä lisätä vuosittain [15–23] prosentin korko, jos vakuutta käytettäisiin sen vuoksi, ettei maksuja ole suoritettu. Lisäksi […] antoi lainalle omavelkaisen takauksen (selbstschuldnerische Bürgschaft) enintään [5–15] miljoonan euron määrälle. Saksa ei ole toimittanut tietoja tämän omavelkaisen takauksen arvosta. Tämä omavelkainen takaus korvattiin 8 päivänä kesäkuuta 2003 […] antamalla omavelkaisella takauksella, jonka arvo oli ([5–15] miljoonaa euroa. Lisäksi FN GmbH:n yksityiset osakkeenomistajat antoivat pantiksi sekä oman osuutensa ANH GmbH:n osuudesta FN GmbH:n pääomasta (arvioitu [20–30] miljoonaksi euroksi) että Airport Network BV:n osuuden ANH GmbH:n pääomasta. Saksa ei ole toimittanut kattavia tietoja tämän vakuuden arvosta.

(35)

Saksan mukaan EEL GmbH:n julkiset osakkaat halusivat antaa FN GmbH:lle väliaikaisrahoitusta toiminnallisen likviditeettivajeen kattamiseen, jotta se voisi saattaa loppuun sellaisen omaisuuden hankinnan ja asentamisen, joka on välttämätöntä lentoaseman toiminnan käynnistymiselle ajallaan.

(36)

Lentoaseman toiminta alkoi vuonna 2003, ja FN GmbH teki 7 miljoonaa euroa tappiota. Vain vuosi sen jälkeen, kun kaupallinen lentotoiminta alkoi lentoasemalla, eli vuonna 2004, lentoaseman kannalta tärkein lentoyhtiö, alankomaalainen V-Bird lopetti toimintansa maksukyvyttömyyden takia. Ottaen huomioon tästä FN GmbH:lle aiheutuneet taloudelliset ongelmat EEL GmbH jatkoi lainojen myöntämistä FN GmbH:lle vuoden 2004 aikana seuraavasti:

(37)

Kaiken kaikkiaan FN GmbH sai pelkästään vuonna 2004 [4–10] miljoonaa euroa EEL GmbH:n myöntämiä lainoja (minkä lisäksi tutkittavana on Kleven piirikunnan suoraan myöntämä toinen toimenpidekokonaisuus – ks. 3.2 jakso). Saksan mukaan nämä lainat oli myönnetty entisen sotilaslentoaseman kehittämiseen ja muutostöihin, ei toimintakustannuksiin.

(38)

Vuoden 2004 loppuun mennessä FN GmbH:lle oli jälleen kertynyt tappiota, tällä kertaa 8,3 miljoonaa euroa. FN GmbH näytti jälleen tarvitsevan lisää likviditeettiä. EEL GmbH:n myöntämät laina 1 ja laina 2 (yhteensä [10–20] miljoonaa euroa) olisi pitänyt maksaa takaisin 30 päivänä kesäkuuta 2005. Tuolloin FN GmbH oli maksanut osan aiempien lainojen koroista. Saksan mukaan FN GmbH:n yksityiset omistajat kattoivat kuitenkin sille vuosina 2002–2006 aiheutuneet tappiot.

(39)

EEL GmbH myönsi 1 päivänä heinäkuuta 2005 FN GmbH:lle neljännen lainan, jäljempänä ’laina 4’, jonka suuruus oli [4–10] miljoonaa euroa ja joka erääntyi 31 päivänä joulukuuta 2010. Lainasopimuksen 1 kohdan 2 alakohdan mukaan laina oli tarkoitettu ainoastaan investointeihin. Lisäksi 2 kohdassa edellytettiin FN GmbH:n (ja pyydettäessä EEL GmbH:n) tarkistavan, että laskut olivat tiukasti sidoksissa lentoaseman valmiiksi saattamiseen ja että EEL GmbH (ei FN GmbH) maksoi lainaan liittyvät laskut. Lisäksi lainojen 1, 2 ja 3, joiden kokonaismäärä oli [15–30] miljoonaa euroa (ilman korkoja), laina-aikaa pidennettiin, jäljempänä ’laina-ajan pidennys 1’. Näiden lainojen erääntymispäivä yhdenmukaistettiin ja siirrettiin 31 päivään joulukuuta 2010. Kaikille näille lainoille määritettiin kiinteä [1–5] prosentin korko, jota alettiin soveltaa 1 päivästä heinäkuuta 2005. Näin ollen lainojen 1, 2 ja 3 korkoa alennettiin. Vakuudeksi asetettiin EEL GmbH:n hyväksi lentoaseman maa-alueita ja rakennuksia koskeva kiinteistökiinnitys (Grundschuld), jonka suuruus vastasi lainan 4 määrää ([4–10] miljoonaa euroa), sen lisäksi, että edellisiä, lainoja 1, 2 ja 3 koskevia pantteja jatkettiin (ja joihin oli tarkoitus lisätä [15–23] prosenttia korkoa vuodessa, jos vakuutta käytettäisiin sen vuoksi, ettei maksuja ole suoritettu). Lisäksi kaikki EEL GmbH:n saatavien turvaamiseksi kaikista lainoista […] antoi 1 päivänä heinäkuuta 2005 omavelkaisen takauksen (selbstschuldnerische Bürgschaft) enintään [20–30] miljoonan euron määrälle (lisättynä koroilla ja koronkoroilla). Tällä takauksella pidennettiin […] 8 päivänä kesäkuuta 2003 lainan 1 osalta myöntämää aiempaa takausta. Lisäksi pantiksi annettiin Airport Network BV:n osuudet ANH GmbH:n pääomasta ja ANH GmbH:n osuudet FN GmbH:n pääomasta. Saksa ei ole toimittanut kattavia tietoja tämän vakuuden arvosta.

(40)

Lisäksi EEL GmbH ja FN GmbH sopivat, että FN GmbH:n olisi maksettava korkoa lainan erääntymispäivänä eli viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja että jos FN GmbH saavuttaisi kannattavuusrajan ja alkaisi tuottaa voittoa ennen kyseistä päivämäärää, FN GmbH:lla olisi velvollisuus alkaa maksaa korkoa siitä päivästä alkaen, jona se lakkasi tekemästä tappiota. Kun tarkastellaan sovellettavia korkoja kolmen ensimmäisen lainan osalta siihen saakka, kun ne yhdenmukaistettiin 1 päivänä heinäkuuta 2005 tehdyllä lainasopimuksella, 29 päivänä marraskuuta 2010 tehdyn laina-ajan pidentämissopimuksen (Darlehensverlängerungsvertrag) 5 §:ssä (5.4) mainitaan, että kunkin neljän lainan vuosikorko on [15–23] prosenttia, mikäli maksuja ei suoriteta (11).

(41)

Saksa totesi, että EEL GmbH ilmoitti suostuvansa lainojen muuttamiseen etuoikeusasemaltaan huonommiksi (Rangrücktritterklärung) kiinteistökiinnitysvakuuden saatavuuden osalta maaliskuun 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välisenä aikana, jotta FN GmbH:n oli mahdollista saada lyhytaikainen laina [pankilta] (ks. johdanto-osan 73 kappale).

(42)

FN GmbH:sta tuli kannattava vuonna 2007. Tästä huolimatta ja aiempien sopimusten vastaisesti FN GmbH ei alkanut maksaa takaisin lainoja eikä korkoja. Osapuolten sopimuksessa sovittuna eräpäivänä, 31 päivänä joulukuuta 2010, FN GmbH oli velkaa EEL GmbH:lle [20–30] miljoonaa euroa lainoja sekä [7–10] miljoonaa euroa korkoja eli yhteensä [24–40] miljoonaa euroa. EEL GmbH suostui pidentämään toisen kerran kaikkien neljän lainan laina-aikaa ja lykkäämään kertyneiden korkojen maksamista, jäljempänä ’laina-ajan pidennys 2’. EEL GmbH ja FN GmbH allekirjoittivat 29 päivänä marraskuuta 2010 viidennen lainasopimuksen, jolla pidennettiin kaikkien lainojen laina-aikaa 31 päivään joulukuuta 2016 saakka.

(43)

Laina-ajan pidennyksen 2 koroksi määritettiin [1–5] prosenttia vuodessa. Saksa totesi, että 29 päivänä marraskuuta 2010 tehdyn lainasopimuksen korko määritettiin lisäämällä […] peruspistettä 1,24 prosentin viitekorkoon (12). EEL GmbH ja FN GmbH sopivat, että 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä maksettavaksi kertyneet korot lisättäisiin lainapääomaan, jolloin sen määrä nousee [24–40] miljoonaan euroon. Lisäksi FN GmbH oli velvollinen maksamaan korkoa neljännesvuosittain ja ensimmäinen korkoerä olisi maksettava vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.

(44)

Seuraavassa taulukossa esitetään viiden arvioitavana olevan lainasopimuksen tärkeimmät piirteet:

Taulukko 3

Yleiskatsaus EEL GmbH:n julkisista tukitoimista FN GmbH:n hyväksi

(45)

FN GmbH oli vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa jälleen tilanteessa, jossa se ei kyennyt maksamaan ensimmäistä korkoerää, josta oli sovittu 29 päivänä marraskuuta 2010 tehdyssä laina-ajan pidentämistä koskevassa sopimuksessa (Darlehensverlängerungsvetrag). Kleven piirikunta hyväksyi FN GmbH:n osakkeenomistajan tarjouksen saada FN GmbH:n osakkeita maaliskuuhun 2011 mennessä velan osakkeiksi muuntamisen yhteydessä vastineeksi koron ja pääoman maksujen lykkäämisen jatkumisesta (13). Tämä velan muuntaminen osakkeiksi allekirjoitettiin kuitenkin virallisesti vasta vuoden 2012 lopussa. Kleven piirikunta omistaa tällä hetkellä 1,88 prosenttia FN GmbH:n osakepääomasta (14).

(46)

Nordrhein-Westfalenin osavaltio myönsi FN GmbH:lle 15 päivänä lokakuuta 2002 julkista tukea 3,525 miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin 50 prosenttia seuraavista kustannuksista: asemataso, tankkausalue, rullausteiden leventäminen ja olemassa olevien asematasoalueiden kunnostus, tarkkuuslähestymisvalojärjestelmä, reunavalot, lähtö- ja kiitotievalot.

(47)

Tuen oikeusperusta oli Nordrhein-Westfalenin osavaltion liikenne-, energia- ja aluesuunnitteluministeriön asetus, joka koskee julkisesta tuesta rakennus- ja kunnostustoimenpiteisiin (infrastruktuuri-investointeihin) Nordrhein-Westfalenin lentoasemilla annettuja suuntaviivoja (Richtlinien über die Gewährung von Zuwendungen für Ausbau- und Erneuerungsmaßnahmen auf Flugplätzen RdErl. Mbl.NRW.1993, s. 617), jäljempänä ’vuoden 1993 asetus’). Nämä suuntaviivat korvattiin sittemmin suuntaviivoilla, jotka olivat voimassa 1 päivästä tammikuuta 20031 päivään tammikuuta 2008 (VA 5-10-60/195- v. 25 November 2002) (15).

(48)

Vuoden 1993 asetuksessa säädettiin rahoitustuen myöntämisestä kattamaan investointikustannuksia, jotka liittyvät tietyntyyppiseen lentoasemainfrastruktuuriin, kuten kiitoteihin, rullausteihin, asematasoihin, suojavyöhykkeisiin, lennonjohtoinfrastruktuuriin (torni, tutka, optiset hälytysjärjestelmät), suunnistusvaloihin, laskeutumisen optisiin apuvälineisiin, monikerroksisiin rakennuksiin (terminaalit, lentokonehallit jne.), pysäköintitiloihin, aitoihin, lentoturvallisuusinfrastruktuuriin, toimituksiin ja jätehuoltoon, meluntorjuntaan, palontorjuntaan, talvi- ja pelastuspalveluihin sekä maisemansuojeluun ja ympäristönsuojeluun liittyvien korvaavien toimenpiteiden investointikustannuksiin. Nordrhein-Westfalenin osavaltion vuoden 1993 asetuksella myöntämän tuen määrä vastasi jopa 40:tä prosenttia edellä mainitun lentoasemainfrastruktuurin tukikelpoisista kustannuksista. Kansainväliset ja alueelliset lentoasemat voivat saada tukea enintään 65 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Pysäköintialueiden, aitojen ja lentoturvallisuusinfrastruktuurin osalta tukea voidaan myöntää jopa 80 prosenttiin tukikelpoisista kustannuksista lentoaseman pyynnöstä.

(49)

Kuten johdanto-osan 28 kappaleessa kuvataan, Saksan liittohallitus myi lentoasemakiinteistön 14 päivänä maaliskuuta 2002 FN GmbH:lle [5–15] miljoonan euron hintaan. Samana päivänä Kleven piirikunta teki FN GmbH:n kanssa sopimuksen, joka koski väliaikaisrahoituksen myöntämistä osaan lentoaseman kiinteistön hankintakustannuksista. Väliaikaisrahoitus myönnettiin korottomana lainana, jonka kokonaan kattavana vakuutena olivat lentoaseman kiinteistöt (arvo [5–15] miljoonaa euroa lainan myöntämispäivänä). Tuolloin sovittiin, että Kleven piirikunta ennakkorahoittaa [4–10] miljoonaa euroa kyseisestä [5–15] miljoonasta eurosta. ANH GmbH:n emoyhtiön Airport Network B.V:n piti maksaa ensimmäinen, [2–5] miljoonan euron erä tästä korottomasta lainasta takaisin Kleven piirikunnalle 30 päivään joulukuuta 2003 mennessä (minkä se tekikin). Toinen, [2–5] miljoonan euron erä oli maksettava viiden vuoden kuluttua lentoaseman lentotoiminnan aloittamispäivästä, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007, ellei Kleven piirikunnan ja FN GmbH:n välisen sopimuksen työpaikkojen luomista koskeva lauseke (350 työpaikkaa) olisi toteutunut.

(50)

Kleven piirikunta päätti 8 päivänä heinäkuuta 2004, että FN GmbH:n ei tarvitse maksaa takaisin toista [2–5] miljoonan euron erää, koska yli 350 työpaikkaa oli jo luotu.

(51)

Jotta EEL GmbH pystyi myöntämään lainoja FN GmbH:lle, se tarvitsi itse jälleenrahoitusta. EEL GmbH on saanut itselleen jälleenrahoitusta seuraavilla lainoilla:

(52)

Osakkeenomistajat muuttivat heinäkuussa 2005 EEL GmbH:n pääomarakennetta, kun ne päättivät [5–15] miljoonan euron pääomanlisäyksestä ja [1–4] miljoonan euron suuruisesta velan muuntamisesta osakkeiksi, mikä supisti ensimmäisen lainan lainavelkaa [3–13] miljoonaan euroon. EEL GmbH maksoi takaisin toisen, [2–5] miljoonan euron suuruisen lainan. Lisäksi jäljellä olleiden [3–13] miljoonan euron ja [2–5] miljoonan euron lainasopimusten voimassaoloaikaa pidennettiin 31 päivään joulukuuta 2010. Koroksi määritettiin 1 päivänä heinäkuuta 2005 [3–8] prosenttia ja 1 päivästä marraskuuta 2005 alkaen [3–8] prosenttia. Näiden kahden lainan laina-aikaa jatkettiin 29 päivänä marraskuuta 2010 jälleen 31 päivään joulukuuta 2016 saakka, ja koroksi määritettiin [3–8] prosenttia.

(53)

Kleven piirikunta lisäsi edelleen EEL GmbH:n pääomaa vuonna 2006 ([1–5] miljoonaa euroa) ja 2007 ([2–6] miljoonaa euroa). Nämä määrät on kirjattu pääomavarannoksi yhtiöön, ja ne on maksettava takaisin lainojen takaisinmaksun yhteydessä vuoden 2016 lopussa. Kaiken kaikkiaan kaksi julkista osakkeenomistajaa on myöntänyt EEL GmbH:lle [24–40] miljoonaa euroa ([15–25] miljoonan euron pääomanlisäys, mukaan lukien velan muuntaminen osakkeiksi, ja [10–20] miljoonaa euroa lainoina).

(54)

Tämän ohella EEL GmbH sai 2 päivänä toukokuuta 2003 yksityisomistuksessa olevalta [pankilta] [2–5] miljoonan euron lainan. Lainan erääntymispäiväksi määritettiin 30 päivä kesäkuuta 2005, ja sen korko oli [1–5] prosenttia. Weezen kunta myönsi tälle lainalle täyden julkisen takauksen EEL GmbH:n ja [pankin] hyväksi. Tämä laina muunnettiin 30 päivänä kesäkuuta 2005 ja julkisessa omistuksessa oleva [pankki] ([pankin] tytäryhtiö) korvasi velkojana [pankin]. Laina-aikaa pidennettiin ensin 30 päivään joulukuuta 2010, korkona [1–5] prosenttia, ja vuonna 2010 sitä pidennettiin toisen kerran 31 päivään joulukuuta 2016, ja koroksi määritettiin [1–5] prosenttia.

(55)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio ilmaisi epäilyksensä siitä, oliko EEL GmbH:n lainojen myöntäminen FN GmbH:lle ja niiden laina-aikojen pidentäminen tapahtunut markkinaehdoin. Komissio totesi ensinnäkin, että Saksa ei ollut toimittanut lainansaajan luottotietoja tai luottokelpoisuusluokitusta. Komissio ei myöskään voinut sulkea pois sitä mahdollisuutta, että FN GmbH saattoi olla taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys. Lisäksi komissio huomautti, ettei Saksa ollut selittänyt millään lailla yksittäisiin lainoihin sovellettavaa korkoa tai asetettuja vakuuksia. Komissio totesi myös, että se ei ollut saanut selitystä sille, miksi julkisessa omistuksessa oleva lainanantaja oli toistuvasti suostunut pidentämään lainojen laina-aikaa siirtämällä joka kerran niiden erääntymistä ja miksei lainapääomaa tai korkoja ollut tähän saakka peritty lainkaan takaisin.

(56)

Näiden seikkojen perusteella komissio katsoi alustavasti, että myöntäessään lainoja FN GmbH:lle ja pidentäessään niiden laina-aikaa EEL GmbH ei ollut toiminut kuin markkinataloussijoittaja tai -velkoja. Kun otetaan huomioon, että FN GmbH oli ilmeisesti ollut koko kyseisen ajan vaikeuksissa oleva yritys, joka ei kyennyt saamaan rahoitusta liikepankeilta ainakaan vuoden 2010 loppuun saakka, komissio katsoi alustavasti, että lainojen koko määrä, johon lisätään erääntyneet korot, olisi luokiteltava valtiontueksi.

(57)

Koska nämä toimenpiteet oli pantu täytäntöön ilmoittamatta niistä komissiolle, komissio katsoi alustavasti niiden olevan sääntöjenvastaista valtiontukea.

(58)

Lopuksi komissio esitti epäilyjä siitä, soveltuvatko kyseessä olevat sopimukset sisämarkkinoille, jos ne katsotaan valtiontueksi, ja erityisesti, ovatko ne pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen (17) mukaiset.

(59)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio totesi, että Nordrhein-Westfalenin osavaltion FN GmbH:lle myöntämä tuki oli valikoiva toimenpide, koska kaikki osavaltion lentoasemat eivät voineet saada tällaista tukea. Koska tuki on peräisin julkisista varoista ja se antaa lentoasemalle edun investointituen muodossa, ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tuki oli valtiontukea.

(60)

Koska nämä toimenpiteet oli pantu täytäntöön ilmoittamatta niistä komissiolle, komissio katsoi alustavasti niiden olevan sääntöjenvastaista valtiontukea.

(61)

Lopuksi komissio esitti epäilyjä siitä, soveltuuko kyseessä oleva toimenpide sisämarkkinoille, jos se katsotaan valtiontueksi, ja erityisesti, onko se pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa (18) vahvistettujen sääntöjen mukainen.

(62)

Kleven piirikunnan FN GmbH:lle antaman suoran tuen osalta komissio katsoi alustavasti, että yksikään yksityinen sijoittaja ei olisi antanut sellaista avustusta vaatimatta korvausta. Lisäksi komissio epäili, olisiko markkinataloussijoittaja suostunut luopumaan osasta takaisinmaksettavaa avustusta sillä perusteella, että avustuksella luodaan työpaikkoja alueelle.

(63)

Koska nämä toimenpiteet oli pantu täytäntöön ilmoittamatta niistä komissiolle, komissio katsoi alustavasti niiden olevan sääntöjenvastaista valtiontukea.

(64)

Lopuksi komissio esitti epäilyjä siitä, soveltuuko kyseessä oleva toimenpide sisämarkkinoille, jos se katsotaan valtiontueksi, ja erityisesti, onko se pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa (18) vahvistettujen sääntöjen mukainen.

(65)

Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä komissio ilmaisi epäilyksensä siitä, oliko julkisten osakkeenomistajien EEL GmbH:lle myöntämä rahoitus ja laina-aikojen pidentäminen tapahtunut markkinaehdoin.

(66)

Koska nämä toimenpiteet oli pantu täytäntöön ilmoittamatta niistä komissiolle, komissio katsoi alustavasti niiden olevan sääntöjenvastaista valtiontukea.

(67)

Lopuksi komissio esitti epäilyjä kyseisten toimenpiteiden soveltuvuudesta sisämarkkinoille, jos ne katsotaan valtiontueksi.

(68)

Saksa muistuttaa hankkeen taustasta, jota on kuvattu edellä 2.1 ja 2.2 jaksossa. Hankkeen Euroregionales Zentrum für Luftverkehr, Logistik und Gewerbe perustarkoituksena oli yksityisesti omistetun ja hallinnoidun siviililentoaseman kehittäminen entiselle sotilaslentoasemalle.

(69)

Saksa väittää, että ulkoiset tekijät haittasivat liikenteen kasvua. Ensinnäkin Niederrhein-Weezen lentoasemaa pääpaikkanaan pitäneen V-Birdin konkurssi lokakuussa 2004 aiheutti huomattavan liikennemäärän menetyksen, jota Ryanairin ja Hapagflyn lisälennot eivät pystyneet täysin kompensoimaan ennen kuin vuonna 2008, jolloin liikenne palasi vuoden 2004 tasolle. Toiseksi useat kansallisissa tuomioistuimissa vireille pannut oikeustoimet aiheuttivat lentoyhtiöille toistuvasti oikeudellista epävarmuutta (19) ja merkitsivät FN GmbH:lle ennalta arvaamattomia lisäkustannuksia. Ennen lopullisen liikenneluvan saamista vuonna 2009 FN GmbH ei voinut käynnissä olevien oikeudenkäyntien vuoksi toteuttaa strategiaansa ja päätyi sopimaan riita-asiat tuomioistuimen ulkopuolella. Myönteinen lopputulos edellytti kuitenkin, että FN GmbH maksoi näiden oikeudenkäyntien osapuolille korvauksia, joiden suuruus oli [5–10] miljoonaa euroa. Kolmanneksi lentoaseman liikenne kärsi vuonna 2010 Islannissa tapahtuneen Eyjafjallajökull-tulivuoren purkautumisesta seuranneista liikennehäiriöistä. Neljänneksi Saksa toteaa, että maassa otettiin syyskuussa 2010 käyttöön matkustajavero, joka heikensi Niederrhein-Weezen kilpailukykyä suhteessa muihin eurooppalaisiin lentoasemiin, joihin ei sovelleta kyseistä veroa. Saksan mukaan tästä seurasi se, että Ryanair supisti Niederrhein-Weezestä harjoittamaansa toimintaa, mikä puolestaan johti matkustajamäärän laskuun sekä vuonna 2011 että vuonna 2012.

(70)

Saksa väittää, että huolimatta näistä kielteisistä tapahtumista, joihin FN GmbH, EEL GmbH tai niiden osakkaat eivät voineet vaikuttaa, hankkeen onnistumisesta on osoituksena liikenteen tasainen lisääntyminen tarkastelun kohteena olevan ajanjakson aikana (ks. johdanto-osan 18 kappale; kasvu vastaa eri asiantuntijatarkasteluissa esitettyjä liikenne-ennusteita tai jopa ylittää ne (vuotta 2011 lukuun ottamatta). Lisäksi Saksa huomauttaa, että FN GmbH pystyi lisäämään myös muusta toiminnasta kuin ilmailusta saatavia tuloja ja parantamaan kannattavuuttaan ajan mittaan.

(71)

Saksa huomauttaa, että Niederrhein-Weezen lentoasema on ollut menestyksellinen hanke, sillä se on nykyään Nordrhein-Westfalenin kolmanneksi suurin lentoasema. Samalla se on ainutlaatuinen esimerkki yksityistetystä infrastruktuurista, joka on myyty markkinahintaan. Saksa lisää, että investoinnit lentoasemaan ovat olleet koko ajan erittäin korkealla tasolla. Vuosina 2002–2011 FN GmbH:n investointien kokonaismäärä oli [60–90] miljoonaa euroa, josta [20–30] miljoonaa euroa kohdistettiin kaupallisten rakennusten rakentamiseen, [10–20] miljoonaa euroa lento- ja asematasotiloihin ja [5–10] miljoonaa euroa hankkeiden käynnistämiseen ja laajentamiseen. Saksa väittää, että yksityistämisensä jälkeen FN GmbH pystyi koko ajan turvautumaan näiden merkittävien investointien rahoittamisessa yksityisiin varoihin, joita olivat i) osakkeenomistajien myöntämät lainat ja pääomanlisäykset, ii) liikepankkien myöntämät lainat ja iii) FN GmbH:n omat liiketoimintavoitot.

(72)

Enemmistöosakkaan antaman tuen osalta Saksa katsoo, että ANH GmbH ja sen omat osakkaat ovat toistuvasti tukeneet tytäryhtiötään FN GmbH:ta sille alkuvaiheessa syntyneiden liiketoiminnan tappioiden kattamisessa sekä sen investoinneissa lentoaseman infrastruktuuriin. Tämä tuki myönnettiin pääomalisäyksinä ja lainoina, joiden osalta suurin osakas ilmoitti suostuvansa lainojen muuttamiseen etuoikeusasemaltaan huonommiksi (Rangrücktritterklärung). Tällä tavoin suurin osakkeenomistaja muutti saatavat pääomaksi, joka ei enää voinut kuulua omaisuuden arvoon selvitystilan yhteydessä. Saksa toteaa kuitenkin, että ainoat yksityiset osakkeenomistajat eivät olisi pystyneet huolehtimaan tällaisen kalliin investoinnin rahoituksesta kokonaisuudessaan, vaan tarvitsivat rahoitusta myös muista lähteistä, ja sitä pystyivät tarjoamaan markkinaehdoin ainoastaan julkiset viranomaiset. Tämä ulkopuolinen tuki oli jo otettu huomioon vuoden 2003 liiketoimintasuunnitelmassa (ks. johdanto-osan 95 kappale).

(73)

Liikepankkien lainojen osalta Saksa väittää, että FN GmbH pystyi kaupallisen menestyksensä ansiosta saamaan luottoa liikepankeilta erittäin nopeasti. Saksan mukaan rahoituksen saanti pankeilta osoitti yksityiseen rahoitukseen perustuvan liiketoimintamallin kestävyyden. Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla FN GmbH pystyi allekirjoittamaan lainasopimuksen [0–10] miljoonan euron investointilainasta [pankin] kanssa. Tämän lainan korko oli [2–6] prosenttia, mutta se oli toissijainen suhteessa EEL GmbH:n saataviin, jotka liittyivät sen FN GmbH:lle myöntämiin lainoihin (minkä vuoksi EEL GmbH:n oli tarpeen suostua lainojen muuttamiseen etuoikeusasemaltaan huonommiksi). Lainan eräpäiväksi määritettiin 31 päivä joulukuuta 2010. Saksan mukaan vakuuden asettamisehdot ja sopimusten korot olivat tämän vuoksi FN GmbH:n kannalta melko suotuisat. FN GmbH on maksanut [pankin] myöntämän lainan kokonaan takaisin sen erääntymispäivänä. Saksa lisää, että [pankki] tarjosi FN GmbH:lle kahta luottojärjestelyä ([8–15] miljoonaa euroa ja [1–5] miljoonaa euroa) viitteellisellä [1–5] prosentin korolla (20) ja että [pankin] kanssa voitiin allekirjoittaa noin [0–3] miljoonan euron suuruinen rahoitusleasingsopimus.

(74)

Omarahoituksen osalta Saksa toteaa, että FN GmbH pystyi vähitellen rahoittamaan omat investointinsa positiivisten operatiivisten kassavirtojen kautta. Ensimmäinen positiivinen käyttökate (tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia) saavutettiin vuonna 2006 ja ensimmäinen nettovoitto vuonna 2007 eli vain muutama vuosi toiminnan alkamisen jälkeen. Lisäksi Saksa moittii komissiota FN GmbH:n liikevaihto- ja kustannuslukujen esittämisestä virheellisellä ja harhaanjohtavalla tavalla menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä. Saksa toimittikin seuraavat vertailutiedot liikevaihdon ja kustannusten kehityksestä vuosina 2003–2010:

Taulukko 4

FN GmbH:n tulot ja kustannukset vuosina 2003–2010

(75)

Saksa väittää, että komissio oli jättänyt erityisesti ottamatta huomioon kaikki julkisiin tehtäviin liittyvät kustannukset (muun kuin taloudellisen toiminnan kustannukset), joiden ei voida katsoa johtuvan lentoaseman päivittäisestä toiminnasta ja jotka alentavat liiketoiminnan tulosta keinotekoisesti. Saksa katsoo, että seuraava taulukko kuvastaa FN GmbH:n todellista toiminnallista kannattavuutta:

Taulukko 5

FN GmbH:n mukautettu kustannusrakenne (ilman julkisiin tehtäviin liittyviä kustannuksia)

(76)

Saksa katsoo, ettei lentoaseman rakentaminen ole sellaista taloudellista toimintaa, jota yksityiset sijoittajat olisivat valmiita toteuttamaan yksinään, ja ettei tällaisesta ole esimerkkejä Euroopassa (ks. seuraava jakso). Saksan mukaan yksityiset sijoittajat ovat paljon kiinnostuneempia hoitamaan jo olemassa olevan lentoasemainfrastruktuurin toimintaa, koska siinä riskit ovat pienemmät ja hallittavissa.

(77)

Saksa ehdotti, että lentoasemainfrastruktuurin rakentamisen ei pitäisi enää kuulua valtiontukien valvonnan piiriin, jotta saataisiin korjattua yksityisten investointien puutetta tällä alalla. Saksa väittää, että tällaisen infrastruktuurin rakentaminen on väline, jolla valtio voi ohjata talouskehitystä ja jäsentää maankäytön suunnittelua liikennepolitiikan kautta.

(78)

Lisäksi Saksa katsoo, että julkinen tuki tässä asiassa oli kohdistettu lähinnä julkisiin tehtäviin, jotka eivät kuulu komission harjoittaman valtiontukien valvonnan piiriin. Yhteensä [20–30] miljoonan euron määrästä [20–30] miljoonaa euroa on investoitu paloturvallisuus- ja turvajärjestelmiin. Saksa lisäsi, että loput [2–5] miljoonaa euroa oli käytetty kokonaan muiden toimintojen rahoittamiseen vuonna 2011.

(79)

Saksa katsoo, ettei yksityisomistuksessa olevien alueellisten lentoasemien infrastruktuurin rahoitukselle ole markkinoita Euroopassa. Saksan mukaan Euroopassa on vain muutama täysin yksityistetty lentoasema. Esimerkkeinä voidaan mainita Glasgow-Prestwick ja Luton. Vaikka tällaisten täysin yksityisten lentoasemien osalta ei ollut aloitettu valtiontukitutkimusta, Saksa epäili, oliko mahdollista, ettei näille lentoasemille ollut myönnetty lainkaan julkista tukea. Saksa korosti, että jopa Lübeck-Blankenseen lentoaseman kohdalla lentoaseman omistus palautui Lyypekin kaupungille vuonna 2009. Yksityisen omistuksen vähäisyys liittyy korkeisiin kiinteisiin kustannuksiin, joita väistämättä aiheutuu lentoaseman infrastruktuurin rakentamisesta, minkä komissio on myöntänyt luonnoksessaan vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoiksi, jotka olivat valmisteilla muodollisen tutkintamenettelyn alkaessa (21). Lisäksi Saksa totesi, että pakollisen sertifiointimenettelyn aiheuttamat oikeudelliset epävarmuustekijät, samaan aikaan annettu Aéroports de Paris -tuomio ja kansainvälisen sopimuksen allekirjoittaminen Saksan ja Alankomaiden välillä jarruttivat yksityisten sijoittajien lähtemistä tämäntyyppiseen hankkeeseen. Saksan mukaan menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyssä komission alustavassa arvioinnissa oli virheellisesti jätetty huomiotta se, että liikepankit olivat odotetusti vastahakoisia rahoittamaan yksityisten lentoasemien rakentamista ja että alalla ei ollut toimivia markkinoita.

(80)

Saksa katsoo, että komission alustava arviointi ei perustunut selkeisiin kriteereihin arvioitaessa tarkasteltavina olevien toimenpiteiden soveltuvuutta markkinoille. Saksan mukaan komission olisi päinvastoin pitänyt nojautua yleisiä postipalveluja koskevaan vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön (22), mikä vahvistaisi, että verkon perustaminen ja ylläpito eivät ole puhtaasti kaupallisen lähestymistavan mukaisia. Lisäksi Saksa ehdottaa tukeutumista komission voimassa olevaan käytäntöön, jonka yhteydessä komissio on väitetysti hyväksynyt samankaltaisia tukitoimenpiteitä. Näitä näkemyksiä tukeakseen Saksa käytti esimerkkinä Kassel-Calden lentoasemainfrastruktuurin rahoittamista.

(81)

Saksa päätteli, että lentoaseman onnistuneen kehittämisen perusteella mikä tahansa yksityinen sijoittaja olisi investoinut Niederrhein-Weezen lentoasemaan Saksan tavoin.

(82)

Saksa kiistää komission alustavan päätelmän, jonka mukaan FN GmbH saatettaisiin voida luokitella yhteisön suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (23), jäljempänä ’pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevat suuntaviivat’, tarkoitetuksi vaikeuksissa olevaksi yritykseksi.

(83)

Saksa esittää väitteelle viisi perustelua. Ensinnäkin FN GmbH oli päässyt voitolliseksi jo hyvin lyhyen käynnistysvaiheen jälkeen (ensimmäinen positiivinen käyttökate vuonna 2006 – julkiset tehtävät pois lukien – ja ensimmäinen nettovoitto vuonna 2007). Saksa toteaa, että komission arvioidessa alueellisten lentoasemien hyväksi toteutettuja rahoitustoimenpiteitä se ei ole koskaan luokitellut tappiollista tuensaajaa vaikeuksissa olevaksi yritykseksi käynnistysvaiheen aikana. Saksa katsoo, että jos komissio pitää kiinni tällaisesta päättelystä, mitään lentoasemainfrastruktuuria ei voitaisi enää rahoittaa.

(84)

Toiseksi Saksa väittää, että mitkään vaikeuksissa olevan yrityksen ”kovat” arviointiperusteet eivät ole täyttyneet missään vaiheessa. Saksa kiistää menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitetyt huomautukset, jotka koskevat negatiivista pääomaa, ja lisää, että enemmistöosakas piti yrityksen taloudellisesti pinnalla – lainalla, uudella pääomankorotuksella ja suostumalla lainojen muuttamiseen etuoikeusasemaltaan huonommiksi (Rangrücktritterklärung). Lisäksi Saksa kiistää komission tulkinnan unionin yleisen tuomioistuimen tuomioista asioissa T-102/07 ja T-120/07, Freistaat Sachsen v. komissio, siltä osin kuin se merkitsee automaattista yhteyttä negatiivisen pääoman olemassaolon ja vaikeuksissa olevaksi yritykseksi luokittelun välillä. Saksan mukaan negatiivinen pääoma on vain yksi monista kriteereistä, jotka unionin yleinen tuomioistuin on määrittänyt todetakseen, onko yritys vaikeuksissa.

(85)

Kolmanneksi Saksa toteaa, että FN GmbH:ssa ei ole havaittavissa merkkejä siitä, että yritys olisi vaikeuksissa, koska FN GmbH:n liiketoiminnan kehitys on ollut positiivista sen perustamisesta lähtien. Varsinkaan FN GmbH:n korkokulujen kasvaminen ei ole merkki taloudellisista vaikeuksista kuten ylivelkaantumisesta, vaan se kertoo pikemminkin suurimman osakkaan toistuvista investoinneista FN GmbH:hon.

(86)

Neljänneksi Saksa väittää, että FN GmbH pystyi ratkaisemaan taloudelliset vaikeutensa omien liiketoimintavoittojensa, liikepankkien myöntämien lainojen sekä suurimman osakkaansa antamien lainojen ja varojen avulla.

(87)

Lopuksi Saksa väittää, että FN GmbH:ta ei voida pitää pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevissa suuntaviivoissa tarkoitettuna vaikeuksissa olevana yrityksenä, koska suuntaviivojen mukaan yritystä ei voida lukea tällaiseksi yritykseksi kolmen vuoden ajan sen perustamisesta (kuten FN GmbH).

(88)

Saksa väittää, että komissio ei menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä pystynyt osoittamaan tukitoimenpiteiden vaikutuksia kilpailuun merkityksellisillä markkinoilla, jotka se jätti määrittelemättä.

(89)

Näiden yleisten huomautusten jälkeen Saksa otti kantaa arvioitavina oleviin toimenpiteisiin:

(90)

Saksa väitti, että kaikki EEL GmbH:n FN GmbH:lle myöntämistä lainoista rahoitetut maksut olivat EEL GmbH:n tiukassa valvonnassa, ja se seurasi niiden siirtämistä suoraan velkojille FN GmbH:n puolesta (treuhänderisch).

(91)

Saksan mukaan EEL GmbH pystyi näin varmistamaan, että sen resurssit suunnattaisiin yksinomaan investointeihin, ei päivittäiseen toimintaan.

(92)

Saksa toteaa lisäksi, että Kleven piirikunnalle ja Weezen kunnalle on EEL GmbH:n osakkaina myönnetty FN GmbH:n perustamisasiakirjassa (Geschäftsvertrag) useita yksinoikeuksia, kuten valtuudet nimittää FN GmbH:n toimitusjohtaja (käytetty vuonna 2004) ja useita veto-oikeuksia, jotka koskevat yksittäisiä hallintotoimenpiteitä sekä muutoksia FN GmbH:n pääomaan tai sen myyntiä. Nämä oikeudet ovat voimassa siihen saakka, kunnes FN GmbH on maksanut kaikki velkansa näille kahdelle osakkaalle.

(93)

Saksa väitti, että tutkinnan kohteena olevan ajanjakson aikana kaikkien investointipäätösten perustana olivat markkinatutkimukset, joiden päätelmät järjestelmällisesti osoittivat investointien olevan tarpeen.

(94)

Tältä osin Saksa mainitsee ensin ([…]:n) vuonna 1998 tekemän tutkimuksen, jonka mukaan Niederrhein-Weeze -hanke vaikutti olevan taloudellisesti terve ja kestävä. Saksa mainitsi myös muita pian tämän jälkeen tehtyjä tutkimuksia, joissa suositeltiin uuden lentoasemainfrastruktuurin erikoistumista halpalentoyhtiösegmentille, joka määriteltiin 1990-luvun lopulla lupaavimmaksi kasvulähteeksi. Nimenomaan halpalentoyhtiöliikennettä varten suunnitellun infrastruktuurin rakentaminen, lentoaseman maantieteellinen sijainti (vaikutusalueella noin 35 miljoonaa asukasta) ja Amsterdamin ja Düsseldorfin lentoasemien toimiminen täydellä kapasiteetilla kuvattiin kilpailueduiksi.

(95)

Korostaakseen lentoaseman ennakoitua taloudellista menestystä Saksa viittaa myös muihin liiketoimintasuunnitelmiin, jotka perustuivat halpalentoyhtiöliikenteen odotettuun kasvuun, lähimpien lentoasemien kapasiteetin täyttymiseen ja sopimusten allekirjoittamiseen Ryanairin kanssa. Ympäristönsuojelua koskevien sääntöjen noudattamistarpeen vuoksi FN GmbH teetti […]:lla samanaikaisesti lentoliikenne-ennusteen, jäljempänä ’[…] -analyysi’, jossa ennakoitiin vuoden 2010 matkustajamääräksi 2,88 miljoonaa, ja vuoden 2020 matkustajamääräksi 3,1–4,85 miljoonaa. Saksa toteaa liikennelukujen osoittavan, että liiketoimintasuunnitelmaa on noudatettu tarkasti vuoteen 2010 saakka huolimatta edellä kuvatuista epäsuotuisista tapahtumista.

(96)

Lisäksi Saksa selostaa, että FN GmbH tilasi Ryanairin lentoasemalla harjoittaman toiminnan laajentumisen johdosta vuonna 2009 toisen liiketoimintasuunnitelman, joka kattaa vuodet 2009–2020, jäljempänä ’vuoden 2009 liiketoimintasuunnitelma’. Liiketoimintasuunnitelma toimitettiin [pankille], joka pystyi näin ottamaan tämän asiantuntijatutkimuksen huomioon tehdessään päätöksen kaupallisen lainan myöntämisestä FN GmbH:lle.

(97)

Näiden seikkojen perusteella Saksa kiisti komission alustavan näkemyksen, jonka mukaan FN GmbH:n liiketoimintamalli ei ollut kestävä ja yksityistäminen toteutettiin poliittisten näkökohtien perusteella eikä puhtaasti kaupallisin ehdoin.

(98)

Saksa katsoi, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä käytetään virheellistä oikeusperustaa arvioitaessa EEL GmbH:lle myönnettyjen lainojen korkojen markkinaehtoisuutta. Saksan mukaan komissio käytti arvioinnissaan vuonna 2008 antamaansa tiedonantoa viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta (24), jäljempänä ’vuoden 2008 viitekorkotiedonanto’. Saksa väittää, että koska useimmat tarkastelun kohteena olevat toimenpiteet myönnettiin vuosina 2003–2005, komission olisi pitänyt soveltaa vuoden 1997 tiedonantoa viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (25), jäljempänä ’vuoden 1997 viitekorkotiedonanto’.

(99)

Lisäksi riippumatta siitä, kumpaa näistä kahdesta tiedonannosta on sovellettava ajallisesti, Saksa kyseenalaisti kaikkien komission viitekorkojen sovellettavuuden nyt käsiteltävässä asiassa sillä perusteella, että sen mukaan lentoaseman infrastruktuurin rakentamisen alalla ei ole toimivia rahoitusmarkkinoita.

(100)

Saksa totesi lisäksi, että julkisten viranomaisten myöntämät lainat olivat täysin markkinaehtoisia seuraavista syistä:

(101)

Kun otetaan huomioon yksityistä sijoittajaa koskeva arviointiperuste, Saksa viittasi oikeuskäytäntöön asiassa Italian tasavalta vastaan komissio (26), jossa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että ”sen ratkaisemiseksi, täyttävätkö tällaiset toimenpiteet valtion tuen tunnusmerkit, on tutkittava, tekisikö yksityinen sijoittaja, jota voidaan kokonsa puolesta verrata julkisen sektorin tehtäviä hoitaviin yhteisöihin, vastaavissa olosuhteissa näin suuria pääomapanoksia”. Saksa katsoo, että yksityinen sijoittaja olisi EEL GmbH:n tilalla ollessaan ottanut huomioon velvollisuuden noudattaa lainsäädäntöä ja hyväksynyt sen, että investoinnin kannattavuus saattaa lykkäytyä, kun otetaan huomioon säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset, kuten komissio on todennut aiemmassa yksittäistä tukea koskevassa tapauksessa Einzelbeihilfe für Wasserwerke (27). Saksa totesi lisäksi, että yksityinen sijoittaja saattaa ottaa huomioon myös liiketoimintamallin strategisen luonteen tai tavoitteen mukauttaakseen kannattavuutta koskevia ennusteitaan. Valtion osakkuuksista yrityksissä 14 päivänä syyskuuta 1984 annetun komission tiedonannon (28) 3.2 kohdan v alakohdan mukaan investointien strateginen luonne on markkinoiden tai hankintojen näkökulmasta sellainen, että osakkeiden hankintaa voitaisiin pitää pääoman tarjoajan tavanomaisena käyttäytymisenä tuottavuuden viivästymisestä huolimatta. Saksa totesi, että tämä säännös sulkee pois sellaisen taloudellisen edun olemassaolon, johon sisältyy valtiontukea.

(102)

Saksan mukaan Nordrhein-Westfalenin osavaltion päätöksellä FN GmbH:lle 15 päivänä lokakuuta 2002 myönnetty tukitoimenpide, jonka suuruus oli 3,525 miljoonaa euroa, ei itse asiassa ole tukea tai on vähintään menettelyasetuksessa tarkoitettua voimassa olevaa tukea. Saksa katsoo, että tämä toimenpide on hyväksytty vuoden 1993 asetuksen perusteella. Saksan mukaan kyseinen asetus oli annettu ennen EY:n perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan ja ETA-sopimuksen 61 artiklan soveltamisesta ilmailualan valtiontukiin vuonna 1994 annetun komission tiedonannon, jäljempänä ’vuoden 1994 ilmailusuuntaviivat’, antamista (29).

(103)

Saksa lisäsi, että lentoasemainfrastruktuurin rahoittamisesta tuli valtiontukea ja komissio alkoi tutkia sitä vasta myöhemmässä vaiheessa, sen jälkeen kun a) komissio oli vuonna 2005 antanut yhteisön suuntaviivat lentoasemien rahoittamisesta ja alueellisilta lentoasemilta liikennöivien lentoyhtiöiden toiminnan aloittamista koskevasta valtiontuesta, jäljempänä ’vuoden 2005 ilmailusuuntaviivat’, ja b) unionin yleinen tuomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin olivat antaneet alaa koskevat suuntaa näyttävät tuomiot (30).

(104)

Saksa väitti tältä osin myös, että komissio oli käyttänyt menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä virheellistä oikeusperustaa arvioidessaan alustavasti toimenpidettä 2. Menettelyn aloittamista koskeva päätös (31) perustuikin vuoden 1993 asetuksen uuteen versioon, joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003, toimenpiteen myöntämisen jälkeen.

(105)

Lopuksi Saksa katsoo, että koska vuoden 1993 asetus, jonka perusteella tarkasteltavana oleva tukitoimenpide on hyväksytty, on kumottu, komission ei ole tarpeen käyttää voimassa olevaa tukea koskevia menettelyasetuksen säännöksiä.

(106)

Saksa katsoo, että väliaikaisrahoituksen myöntäminen oli välttämätöntä lentoaseman käynnistysvaiheeseen suunnattujen yksityisten investointien rinnalla. Sen osalta, että FN GmbH vapautettiin toisen lainaerän takaisinmaksusta, Saksa katsoo, että Kleven piirikunta teki tämän päätöksen tarkoituksellisesti, koska FN GmbH oli noudattanut oikeudellista velvoitettaan luoda vähintään 350 työpaikkaa.

(107)

Saksa kiistää, että EEL GmbH:n jälleenrahoittaminen olisi toimi, johon valtio olisi ollut osallisena, koska se on pelkkä EEL GmbH:n osakkaiden tekemä pääomanlisäys. Saksa huomauttaa, että EEL GmbH:n jälleenrahoituksen toteuttivat julkiset omistajat ja yksityiset pankit.

(108)

Saksa väittää, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä väitetty valtiontuki lasketaan kahdesti (EEL GmbH:n toteuttama FN GmbH:n jälleenrahoitus ja julkisten osakkaiden toteuttama EEL GmbH:n jälleenrahoitus), vaikka ne muodostavat yhden ainoan toimenpiteen. Saksa muistuttaa, että komissio oli luopunut kaksinkertaisen arvioinnin toteuttamisesta vastaavanlaisessa Leipzig/Halle-asiassa (32).

(109)

Saksa kiistää, että EEL GmbH olisi osallistunut taloudelliseen toimintaan, ja väittää, että EEL GmbH:ta olisi pikemminkin pidettävä tilapäisenä erityisrahoitusyhtiönä, joka perustettiin hallinnoimaan ja kehittämään lentoaseman infrastruktuuria. Saksa katsoo, että EEL GmbH perustettiin, jotta hankkeen hallinnointi olisi tehokkaampaa kuin sen kahden erillisen osakkeenomistajan (Kleven piirikunta ja Weezen kunta) toteuttamana ja jotta jälkimmäisen myöntämä käynnistysvaiheen tuki voitaisiin kanavoida läpinäkyvämmin. Saksan mukaan yksikään yksityinen sijoittaja ei olisi toteuttanut samoja toimintoja kuin EEL GmbH.

(110)

Lopuksi Saksa lisäsi, että EEL GmbH teki voittoa osakkailta saatujen lainojen ja FN GmbH:lle myönnettyjen lainojen korkojen erotuksen ansiosta.

(111)

Saksa epäilee, arvioiko komissio menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä tukitoimenpiteiden soveltuvuutta sisämarkkinoille riittävän perusteellisesti. Se lisää, että kun otetaan huomioon perusteltua luottamusta koskeva kysymys (ks. jäljempänä), komission ei pitäisi jatkaa tutkimusta eikä harkita tukitoimenpiteen takaisinperintää. Lisäksi Saksa toteaa, että komissio oli jo hyväksynyt Kassel-Caldenin lentoasemalle myönnetyt tukitoimenpiteet, jotka ovat samankaltaisia kuin Niederrhein-Weezen lentoasemalle myönnetyt. Saksa päättelee tästä, että komission olisi todettava jälkimmäiset toimenpiteet sisämarkkinoille soveltuviksi.

(112)

Menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen esittämissään huomautuksissa Saksa toisti aiemmin esittämänsä väitteet perustellun luottamuksen osalta. Saksan mukaan komissio olisi ilmoittanut sille heinäkuussa 2009 (33), ettei se aio jatkaa asian tutkimista, ja näin olisi luonut perustellun luottamuksen. Saksa totesi, että hyvän hallinnon periaate sitoi tällöin komissiota ja sen olisi pitänyt lopettaa alustava tutkimus. Näkemyksensä tueksi Saksa väitti, että Euroopan unionin tuomioistuin oli todennut asiassa Salzgitter (34), että komission viivästys valvontavaltansa käyttämisessä ja kyseisen tuen takaisinperimisestä määräämisessä johtaa kyseisen takaisinperintää koskevan päätöksen lainvastaisuuteen ainoastaan poikkeustapauksissa (kuten tässä asiassa), joissa on kyse komission selkeästä laiminlyönnistä ja sillä olevan huolellisuusvelvoitteen ilmeisen selvästä noudattamatta jättämisestä.

(113)

Saksa väitti, että komission muodollisessa tutkintamenettelyssä ei otettu huomioon muita komission asiakirjoja, kuten vuoden 2005 Konver II -päätös (14,9 miljoonan ecun myöntäminen entisten sotilaslentoasemien muutostöihin Nordrhein-Westfalenissa) sekä Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma (35), jossa nimenomaisesti kehotetaan luomaan uutta lentoasemainfrastruktuuria.

(114)

Flughafen Düsseldorf GmbH, jäljempänä ”Flughafen Düsseldorf”, Düsseldorfin lentoaseman pitäjä, katsoi, että tutkittavina olevat neljä toimenpidettä ovat vaikuttaneet kilpailuun sisämarkkinoilla ja että ne olisi todettava sisämarkkinoille soveltumattomiksi. Flughafen Düsseldorfin mukaan liikenne Niederrhein-Weezessä on kymmenkertaistunut alle kymmenessä vuodessa ainoastaan siksi, että lentoaseman kustannusrakennetta on alennettu keinotekoisesti julkisella tuella. Aloitettuaan lentotoiminnan Niederrhein-Weezestä Ryanair on väärinkäyttänyt markkinointikampanjoissaan tavaramerkkiä ”Düsseldorf”, mikä on johtanut mahdollisia asiakkaita harhaan ja siirtänyt heitä käyttämään Niederrhein-Weezen lentoasemaa Flughafen Düsseldorfin kustannuksella.

(115)

Niederrheinin alueen kauppa- ja teollisuuskamari (Niederrheinische Industrie- und Handelskammer Duisburg-Wesel-Kleve zu Duisburg), huomauttaa, että sotilaslentoaseman sulkeminen johti 400 työpaikan ja noin 100 miljoonan euron vuositulojen menetykseen. Niederrhein-Weezen lentoaseman liiketoiminta on puolestaan kehittynyt erittäin myönteisesti ja luonut alueelle yli 1 200 työpaikkaa. Niederrheinin alueen kauppakamari toteaa lisäksi, että lentoasema on kasvanut vuoden 2003 liiketoimintasuunnitelman mukaisesti, ja siitä on tullut osavaltion kolmanneksi suurin alueellinen lentoasema. Sen mukaan viimeaikainen matkustajamäärien väheneminen johtuu suurelta osin lentomatkustajaveron käyttöönotosta Saksassa.

(116)

Kaksi paikallista matkatoimistoa, Erlebe-Fernreisen GmbH, jäljempänä ’Erlebe-Fernreisen’, ja Atlasreisen Partnerunternehmen, jäljempänä ’Atlasreisen’, ilmaisivat tukevansa Niederrhein-Weezen lentoaseman kantaa menettelyssä. Erlebe-Fernreisen katsoo, että sotilaslentoaseman muutostyöt ja yhteistyö Niederrhein-Weezen lentoaseman johdon kanssa on vauhdittanut yrityksen kasvua. Atlasreisen muistuttaa, että lentoasema pystyi selviytymään hankalasta lupaprosessista ja matkustajaveron käyttöönotosta Saksassa.

(117)

Lentoasemapalvelujen tarjoaja Agello Service GmbH, jäljempänä ’Agello’, katsoo, että Niederrhein-Weezen lentoaseman myönteinen liiketoimintakehitys on tehnyt siitä osavaltion kolmanneksi suurimman alueellisen lentoaseman ja että se on onnistunut eurooppalainen hanke. Sen näkemyksen mukaan viimeaikainen matkustajamäärien väheneminen johtuu suurelta osin lentomatkustajaveron käyttöönotosta Saksassa.

(118)

Niederrhein-Weezen lentoasemaa tukeva paikallisten kansalaisten ryhmä Pro:niederrhein katsoo, etteivät arvioitavana olevat toimenpiteet ole sääntöjenvastaisia ja että lentoasema on alueen kannalta tärkeä, mikä käy ilmi myös yli 20 000 henkilön vuonna 2006 allekirjoittamasta adressista.

(119)

Lentoturvallisuudesta vastaava lentoaseman palveluntarjoaja Tower Company GmbH, jäljempänä ’Tower Company’, ja matkustajatarkastuspalvelujen tarjoaja STI Security Training International GmbH, jäljempänä ’STI’, katsovat, että niiden hoitamia julkisia tehtäviä ei voitaisi sijoittaa muualle, jos lentoasema suljettaisiin. Ne kehottavat komissiota ottamaan työllisyyden huomioon arvioinnissaan.

(120)

Lentoaseman maahuolintapalvelujen tarjoaja Serve2fly Heico Losch Airport Service GmbH, jäljempänä ’Serve2fly’ ja paikallinen rakennusalan yritys I-punkt GmbH, jäljempänä ’I-Punkt’, katsovat, että Niederrhein-Weezen lentoaseman liiketoiminnan kehitys on ollut erittäin myönteistä ja luonut yli 1 000 työpaikkaa tälle Nordrhein-Westfalenin vähemmän kehittyneelle alueelle. Serve2fly väittää, että menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esiin tuodut näkemykset ovat ristiriidassa komission omien suuntaviivojen kanssa, koska niissä estetään paikallisia lentoasemia kilpailemasta markkinoilla. Serve2fly muistuttaa ulkoisista epäsuotuisista tapahtumista, joista lentoaseman oli selviydyttävä, ja kehottaa komissiota ottamaan ne huomioon.

(121)

Paikallinen koulutusyritys Gaetan Data GmbH, jäljempänä ’Gaetan data’, väittää, että lentoasema on ainutlaatuinen voimavara lentoasemakoulutuksen kannalta, ja katsoo, että komission olisi hyväksyttävä asia nopeasti.

(122)

Paikallinen, muun muassa tienrakennuksen ja maisemasuunnittelun alalla toimiva yritys Van Boekel GmbH, jäljempänä ’Van Boekel’, ilma-alusten tankkauksesta vastaava palveluntarjoaja Rheinland Air Service Werft & Handel GmbH, jäljempänä ’RAS’, sekä bussiliikennettä Niederrhein-Weezeen Kölnistä ja Düsseldorfista hoitava yritys Schilling Omnibusverkehr GmbH, jäljempänä ’SOV’, katsovat lentoaseman olevan nyt kannattava yksityinen lentoasema, jolla on todellinen eurooppalainen ulottuvuus.

(123)

NRN Energie GmbH, jäljempänä ’NRN Energie’, toteaa, että lentoaseman rahoittajana oli yksityinen sijoittaja, toisin kuin Eindhovenin lentoasemalla, jonka oli mahdollista luottaa siihen, että Alankomaat antaa lisärahoitusta sotilaallisiin operaatioihin. NRN Energie katsoo, että julkiset lainat on myönnetty markkinaehdoin. NRN Energie oli Saksan tavoin huolissaan perustellun luottamuksen rikkomisesta.

(124)

Veroneuvontapalveluyritys KPP Steuerberatungsgesellschaft mbH, jäljempänä ’KPP’, viittaa FN GmbH:n merkittävään pääoman tuottoon vuonna 2010 ([10–20] %). KPP katsoo, että FN GmbH:n saamat lainat olisi katsottava suurelta osalta oman pääoman luonteiseksi rahoitukseksi, jolle on joka tapauksessa asetettu täydet vakuudet.

(125)

Kleven piirikunta yhtyy kaikkiin Saksan esittämiin huomautuksiin, erityisesti perustellun luottamuksen loukkaamiseen liittyviin huomautuksiin. Lisäksi se korostaa alueellisiin lentoasemiin kohdistuvan kysynnän kasvua Nordrhein-Westfalenissa, joka on eräs Euroopan tiheimmin asutuista alueista. Sen mukaan läheinen lähes täydellä kapasiteetilla toimiva Düsseldorfin lentoasema ei pysty täysin vastaamaan tähän kysyntään. Kleven piirikunta lisää, että Niederrhein-Weezen lentoaseman rahoituksen yhteydessä noudatettiin tarkasti vuoden 2005 ilmailusuuntaviivoja, koska se luokiteltiin luokkaan D kuuluvaksi lentoasemaksi (vuoteen 2007 asti kyseinen vuosi mukaan lukien).

(126)

FN GmbH yhtyy kaikkiin huomautuksiin, jotka Saksa esitti menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä ja joiden laatimiseen se osallistui. FN GmbH korostaa, että tarkasteltavana olevat toimenpiteet eivät ole valtiontukea, varsinkaan EEL GmbH:n myöntämät lainat, jotka myönnettiin markkinaehdoin. FN GmbH katsoo, että huolimatta sen erittäin merkittävistä investoinneista lentoaseman infrastruktuuriin ([50–100] miljoonaa euroa) se on onnistunut säilyttämään korkean omavaraisuusasteen (yli [20–50] prosenttia) ja rajoittamaan tutkittavina olevien rahoitustoimenpiteiden osuuden alle [20–50] prosenttiin koko rahoituksesta. FN GmbH lisää, että sekä liikennemäärät että liiketoimintavoitot ovat olleet kasvusuunnassa lentoaseman toiminnan käynnistymisestä vuonna 2003 alkaen siten, että FN GmbH on tehnyt voittoa joka vuosi vuodesta 2007 lähtien. FN GmbH toteaa lisäksi, että toiminnan tuotot kasvavat edelleen ja ylittävät selvästi toimintakustannukset, jotka säilyvät ennallaan. FN GmbH:n mukaan tämä toimintojen vakaa tehokkuusaste olisi vielä paremmalla tasolla, jos julkisiin tehtäviin liittyvät kustannukset vähennettäisiin tuloslaskelmista.

(127)

FN GmbH korostaa, että se ei ole vaikeuksissa oleva yritys ja että kaikki lainat on myönnetty markkinaehdoin. FN GmbH väittää, että tämän luottoluokan osalta EEL GmbH:n myöntämien lainojen korot ovat korkeammat kuin Saksan keskuspankin korot uusista vakuudellisista luotoista tai Pfandbriefindex (36)-korot (lisättynä tavanomaisella 80–120 pisteen marginaalilla).

(128)

Viisi yksityishenkilöä esittää epäilyksiä seuraavista seikoista:

(129)

Saksa katsoi, ettei herra Kleinschnittgerin toimittamia näkökohtia voida pätevästi käyttää menettelyssä, koska niissä paljastetaan luottamuksellisia tietoja Kleven piirikunnan kokouksesta ja ne on koottu ja toimitettu komissiolle lainvastaisesti.

(130)

Tiettyjen henkilöiden esittämien huomautusten osalta Saksa viittasi 18 päivänä maaliskuuta 2013 ja 19 päivänä elokuuta 2013 antamiinsa lausuntoihin, joista on yhteenveto jaksossa 5.

(131)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(132)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa määritellyt kriteerit ovat kumulatiivisia. Sen vuoksi kaikkien seuraavien neljän edellytyksen on täytyttävä, jotta toimenpide olisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. Rahoitustuen on

(133)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa Saksa on väittänyt, että EEL GmbH ja sen osakkeenomistajat ovat johdonmukaisesti toimineet järkevästi toimivien markkinataloustoimijoiden tavoin kannattavuustavoitteiden ohjaamana ja että tutkittavina olevat toimenpiteet eivät tuoneet yhtiölle mitään taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Jos asia todella on näin, Saksan toteuttamat toimenpiteet eivät ole valtiontukea.

(134)

Toisin kuin Saksa väittää, komissio ei ole luonut perusteltua luottamusta alustavan tutkimuksen lopettamisen osalta. Ensinnäkin väitteellä, jonka mukaan komissio olisi pysynyt toimettomana, ei ole merkitystä. Yhteisöjen tuomioistuin vahvisti yhdistetyissä asioissa Demesa ja Territorio Histórico de Álava v. komissio (38), että ilmeisellä toimimattomuudella ei ole merkitystä silloin kun tukitoimenpiteestä ei ole ilmoitettu komissiolle. Koska Saksa ei ole ilmoittanut tästä tuesta (ks. johdanto-osan 247 kappale), Saksa ei voi vedota perusteltuun luottamukseen. Komissio toteaa, että viittauksella asian Salzgitter oikeuskäytäntöön ei ole merkitystä, koska kyseinen tuomio koskee ainoastaan komission päätöksellä sääntöjenvastaiseksi todetun tuen takaisinperintäaikaa, ei Saksan huomautusten kattamaa alustavan tutkimuksen jaksoa. Lopuksi komissio toteaa, että koska se ei ole koskaan ilmoittanut Saksalle, että käsiteltävänä olevan asian käsittely olisi saatettu loppuun, sillä on oikeus siirtyä muodolliseen tutkintamenettelyyn.

(135)

Komissio katsoi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ettei voitu sulkea pois sitä, että FN GmbH saattoi olla taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys. Saksan toimittamien tietojen perusteella komissio kuitenkin katsoo, että FN GmbH:n taloudellinen tilanne on parantunut ajan mittaan:

(136)

Sen vuoksi komissio katsoo, ettei yhtiö ollut missään vaiheessa pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 9 kohdassa kuvatun kaltaisessa tilanteessa, jossa yhtiö ”ei pysty omilla taikka omistajilta/osakkailta tai luotonantajilta saaduilla varoilla pysäyttämään tappiollista kehitystä, joka johtaa lähes varmasti yrityksen toiminnan loppumiseen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen”. Komissio toteaa, ettei FN GmbH:ta voi luokitella vaikeuksissa olevaksi yritykseksi.

(137)

Vielä jonkin aikaa sitten lentoasemien kehittäminen perustui usein puhtaasti aluesuunnitteluun liittyviin näkökohtiin ja joissakin tapauksissa sotilaallisiin tarpeisiin. Niiden toimintaa harjoitettiin osana julkista hallintoa eikä taloudellisena yrityksenä. Myös lentoasemien ja lentoaseman pitäjien välinen kilpailu on ollut vähäistä, mutta se on lisääntynyt asteittain.

(138)

Tämä tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Vaikka maankäytön suunnitteluun ja julkishallintoon liittyvät näkökohdat voivat vielä edelleenkin vaikuttaa eräissä tapauksissa, pääosa lentoasemista on perustettu kauppaoikeuden mukaisiksi yhtiöiksi, jotta ne voisivat toimia markkinaehdoin yhä kilpaillummassa toimintaympäristössä. Toiminnan siirtäminen yksityissektorille on yleensä toteutettu yksityistämisellä tai omistuspohjan vähittäisellä laajentamisella. Viime vuosina pääomasijoitusyhtiöt ja investointi- ja eläkerahastot ovat osoittaneet suurta kiinnostusta lentoasemien hankintaan, kuten nyt tarkasteltava asia osoittaa.

(139)

Kuten valtiontuesta lentoasemille ja lentoyhtiöille annettujen komission suuntaviivojen (39), jäljempänä ’vuoden 2014 ilmailusuuntaviivat’, 44 kohdassa todetaan, lentoasema-alan markkinavoimien asteittaisen kehityksen vuoksi ei ole mahdollista määrittää tarkkaa päivämäärää, josta alkaen lentoaseman toiminta olisi epäilemättä katsottava taloudelliseksi toiminnaksi. Unionin tuomioistuimet ovat kuitenkin tunnustaneet lentoasematoimintojen luonteen kehittymisen. Leipzig/Hallen lentoasemaa koskevassa tuomiossa (40) unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että asiassa Aéroports de Paris annetusta tuomiosta alkaen lentoasemien infrastruktuurin rahoitusta ei voitu enää jättää valtiontukisääntöjen soveltamisen ulkopuolelle. Sen johdosta asiassa Aéroports de Paris annetun tuomion antamispäivästä (12 päivästä joulukuuta 2000) alkaen lentoasemainfrastruktuurin rakentamisen ja sen toiminnan harjoittamisen on katsottava kuuluvan valtiontukien valvonnan piiriin.

(140)

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa EEL GmbH myönsi muodollisen tutkintamenettelyn kohteena olevat lainat FN GmbH:lle Niederrhein-Weezen lentoaseman rakentamisen rahoittamiseen vuodesta 2003 alkaen, toisin sanoen asiassa Aéroports de Paris annetun tuomion jälkeen. Tämän vuoksi komissio päättelee, että sillä on oikeus tutkia kaikki EEL GmbH:n FN GmbH:lle myöntämät lainat.

(141)

Valtiontuen käsitteeseen kuuluu kaikentyyppinen suosiminen, joka rahoitetaan suoraan tai välillisesti valtion varoista joko valtion itsensä tai valtion valtuuttamien laitosten toimesta.

(142)

Tässä tapauksessa tuen myöntäjä EEL GmbH on täysin julkisessa omistuksessa, koska omistajina ovat Kleven piirikunta ja Weezen kunta. Tästä syystä se on jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta annetun komission direktiivin 2006/111/EY (41) 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettu julkinen yritys.

(143)

Kleven piirikunnan ja Weezen kunnan merkittävä vaikutus kyseiseen aikaan ilmenee selvästi EEL GmbH:n osakasrakenteessa, sillä ne ovat ainoat osakkeenomistajat (Kleven piirikunta 52 % ja Weezen kunta 48 %). Lisäksi EEL GmbH:n hallintoneuvosto koostuu kahdesta julkisten elinten edustajasta eli Weezen kunnan pormestarista ja Kleven piirikunnanjohtajasta (Landrat).

(144)

Julkisten viranomaisten ratkaiseva vaikutusvalta EEL GmbH:ssa on myös taloudellista sen vuoksi, että, kuten edellä mainitaan, EEL GmbH sai vuosina 2004–2005 osakkailtaan useita tukia (”likviditeettietua” ja pääomanlisäyksiä). Näin ollen julkinen hallinto on myöntänyt suoraa rahoitustukea EEL GmbH:lle.

(145)

Sen vuoksi komissio katsoo, että EEL GmbH on julkinen yritys, ja että sen varat on katsottava valtion varoiksi.

(146)

Unionin tuomioistuin on kuitenkin todennut, että vaikka valtio voi valvoa julkista yritystä ja käyttää määräysvaltaa sen toteuttamiin toimenpiteisiin nähden, tosiasiallista valvontaa konkreettisessa tapauksessa ei voida automaattisesti olettaa. Julkinen yritys voi toimia enemmän tai vähemmän itsenäisesti riippuen siitä, kuinka paljon valtio on jättänyt sille itsenäistä määräämisvaltaa. Näin ollen se, että julkinen yritys on valtion valvonnassa, ei riitä osoittamaan, että yrityksen toteuttamat toimenpiteet, kuten tarkasteltavana olevat lainat, ovat valtion toimenpiteitä. Unionin tuomioistuin totesi, että julkisen yrityksen toteuttaman tukitoimenpiteen voidaan päätellä olevan valtion toteuttama tiettyjen seikkojen perusteella.

(147)

Tällaisia seikkoja voivat olla yrityksen integroituminen julkishallinnon rakenteeseen, yrityksen toiminnan luonne, toiminnan harjoittaminen markkinoilla yksityisten toimijoiden kanssa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa, yrityksen oikeudellinen asema (se, sovelletaanko yritykseen julkisoikeutta vai yhtiöoikeutta), viranomaisten harjoittaman yrityksen hallinnointia koskevan ohjauksen määrä tai muu seikka, joka osoittaa konkreettisessa tilanteessa, että viranomaiset ovat osallistuneet toimenpiteestä päättämiseen tai että on epätodennäköistä, että tästä ei ollut kyse, kun otetaan huomioon myös toimenpiteen laajuus, sen sisältö tai sen edellytykset.

(148)

Aluksi on todettava, että lentoasemiin liittyvät merkittävät investointihankkeet ovat paikallisviranomaisten kannalta kiinnostavia, ja ne osallistuvat tällaisiin hankkeisiin usein jossakin määrin. Tämä johtuu siitä, että lentoasemalla voi olla merkittäviä vaikutuksia moniin politiikanaloihin: liikennepolitiikkaan, alueelliseen tai kansalliseen talouskehityspolitiikkaan sekä kaupunki- tai aluesuunnittelupolitiikkaan. Tässä asiassa lentoaseman toimintaa hoitaa tosiasiallisesti yksityinen yritys. Päätös muuntaa entinen sotilaslentoasema siviililentoasemaksi ja myydä se yksityiselle sijoittajalle oli kuitenkin poliittinen päätös. Lisäksi Kleven piirikunnalla ja Weezen kunnalla oli ratkaiseva rooli tässä muutostyössä.

(149)

Komissio toteaa, että kaksi alueellista julkista elintä perusti EEL GmbH:n valmistellakseen lentoaseman kiinteistöä kaupalliseen jatkokäyttöön siviililentoasemana ja hallinnoidakseen kiinteistöä siihen saakka, että yksityinen sijoittaja ostaa sen, kuten sen 16 päivänä joulukuuta 1999 tehdyn perustamisasiakirjan (Gesellschaftsvertrag) (42) 2 artiklassa todetaan. Kuten edellä johdanto-osan 32 kappaleessa todetaan, kyseinen toiminta päättyi, kunnes yrityksen toiminta käynnistyi uudelleen huhtikuussa 2003. Siitä lähtien EEL GmbH:n toiminnan luonne on ollut rajattu kanavoimaan uusia sijoituksia Niederrhein-Weezen lentoasemalle, joka toimii edelleen alkuperäisen tehtävänsä mukaisesti.

(150)

Lisäksi vuosina 1999–2001 lentoaseman toimintaa hoitivat Kleven piirikunta ja Weezen kunta (tuolloin julkisessa omistuksessa olleen FN GmbH:n kautta), ja EEL GmbH perustettiin erityisesti varmistamaan siviililentoaseman tuleva toiminta.

(151)

Edellä esitetystä seuraa, että EEL GmbH:ta olisi pidettävä välineenä, jonka Kleven piirikunta ja Weezen kunta perustivat jo johdanto-osan 109 kappaleessa määritellyllä tavalla Niederrhein-Weezen lentoasemaan liittyvien julkisen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti sen muuntamiseksi sotilaskentästä siviilikäyttöön, mitä kyseessä olevilla toimenpiteillä oli tarkoitus rahoittaa ja tukea. Nämä ovat selkeä osoitus siitä, että riidanalaiset toimenpiteet ovat Kleven piirikunnan ja Weezen kunnan toteuttamia.

(152)

Lisäksi päätöksen myöntää lainoja ja näiden lainojen pidennyksiä EEL GmbH:n kautta FN GmbH:lle tekivät EEL GmbH:n osakkaat, jotka edustavat julkisia viranomaisia. Komissio toteaa myös, että nämä kaksi julkista osakkeenomistajaa ovat määritelleet kaikkien EEL GmbH:n FN GmbH:lle myöntämien lainojen laajuuden, sisällön ja edellytykset, kuten EEL GmbH:n yleisen kokouksen pöytäkirjoista ilmenee.

(153)

Lisäksi Kleven piirikunta jälleenrahoitti kaikki lainat, jotka EEL GmbH myönsi lentoaseman toimintaa hoitaneelle FN GmbH:lle (43). Tämä on lisäosoitus siitä, että päätökset myöntää lainoja FN GmbH:lle ja pidentää sen laina-aikoja olivat itse asiassa viranomaisten tekemiä.

(154)

EEL GmbH:lla ei myöskään ole hallintoneuvostoa. Molemmat toimitusjohtajat ovat julkisten osakkaiden edustajia. Toinen toimitusjohtaja on Kleven piirikunnanjohtaja (Landrat) ja toinen Weezen kunnan pormestari. EEL GmbH:lla ei ole myöskään pysyvää henkilöstöä, ja sitä hallinnoi yksi Kleven piirikunnan virkamies. Näiden seikkojen perusteella on ilmeistä, että kaikki EEL GmbH:n päätökset tekevät itse asiassa julkisten osakkaiden edustajat, jotka hoitavat sen päivittäistä toimintaa sen lisäksi, että ne kuuluvat sen hallintoelimiin. Tämä vahvistaa sen, että kyseessä olevat toimenpiteet ovat julkisten osakkaiden toteuttamia.

(155)

Lisäksi EEL GmbH:hen sovelletaan julkisen tilinpidon sääntöjä, vaikka se on oikeudelliselta muodoltaan yksityinen yritys (44).

(156)

EEL GmbH on tarkoitus purkaa, kun FN GmbH on maksanut takaisin kaikki lainat ja niiden korot. Saksa väittää, että näin ollen EEL GmbH olisi nähtävä sen kahden julkisen osakkeenomistajan perustamana välineenä, jonka ainoana tarkoituksena on koota yhteen resurssit, jotta ne voidaan kanavoida FN GmbH:lle investointeja varten. Tämä vahvistaa myös sen, että näiden toimenpiteiden voidaan katsoa johtuvan näistä julkisista osakkaista.

(157)

Sen vuoksi komissio katsoo, että EEL GmbH:n päätöksissä myöntää lainat ja maksuajan pidennykset (jotka muodostavat toimenpiteen 1 FN GmbH:n hyväksi) on kyse valtion varojen siirtämisestä, ja ne ovat siten valtion toteuttamia.

(158)

Jotta voidaan tarkistaa, onko yritys saanut taloudellista etua sille etuoikeutetuin ehdoin myönnetyn lainan myötä, komissio soveltaa kriteerinä ”markkinataloustoimijaperiaatetta”. Tämän periaatteen mukaan pääomia, jotka valtio antaa suoraan tai välillisesti jonkin yrityksen käyttöön tavanomaisia markkinaehtoja vastaavilla ehdoilla, ei voida luokitella valtiontueksi (45).

(159)

Sen vuoksi komission on tutkittava ensin, ovatko EEL GmbH:n FN GmbH:lle myöntämien neljän lainan ja kahden laina-ajan pidennyksen ehdot tuoneet FN GmbH:lle taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa Saksa selosti kyseisten neljän lainan osalta, että liikepankkien FN GmbH:lle myöntämät lainasitoumukset olivat kyseiseen aikaan (vuosina 2003–2005) erittäin epätodennäköisiä, kuten edellä on selitetty.

(160)

Määritettäessä toimenpiteiden tukiosuutta viitataan valtiontuen käsitteeseen ja, kuten unionin tuomioistuin on toistuvasti katsonut, ”valtiontuen käsitettä sovelletaan objektiiviseen tilanteeseen, joka arvioidaan ajankohtana, jolloin komissio tekee päätöksensä”. Jotta voidaan arvioida, onko lainat julkisista lähteistä myönnetty markkinaehdoin vai sisältyykö niihin etua lainanantajalle, komissio voi vertailukelpoisen markkinakurssin puuttuessa tukeutua viitekorkoa koskeviin oletusarvoihin. Tämän vuoksi komissio katsoo, että asianmukainen menetelmä tukielementin määrittämiseksi on viite- ja diskonttokorkojen määrittämisessä sovellettavan menetelmän tarkistamisesta annetussa komission tiedonannossa (46), jäljempänä ’vuoden 2008 viitekorkotiedonanto’, esitetty menetelmä, joka tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2008. Komissio aikoo tarkastella kyseessä olevia toimenpiteitä tämän tiedonannon valossa (47).

(161)

Vuoden 2008 viitekorkotiedonannon mukaan lainan korkomarginaali riippuu vakuuksien tasosta ja lainanottajan luottoluokituksesta. Näin ollen sen määrittämiseksi, mikä on asianmukainen markkinaehtojen mukainen korko, komission on otettava huomioon FN GmbH:n luottoluokitus ja niiden vakuuksien arvo, jotka ovat lainasopimuksen takeena.

(162)

Aikana, jona ensimmäiset neljä lainaa myönnettiin, FN GmbH:lla ei ollut luottoluokituslaitoksen antamaa luokitusta eikä pankin sisäistä luokitustakaan ollut saatavilla. Tästä syystä Saksa antoi konsulttiyrityksen […], jäljempänä ’konsultti’, tehtäväksi arvioida FN GmbH:n luokituksen kunakin vuosista, joina lainat 1–4 myönnettiin. Konsultti toimitti arvion maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä (PD) yhden vuoden aikana ja luokituksen. Tilintarkastusyhtiö […] tarkisti ja vahvisti nämä arviot.

(163)

Konsultin arviot tehtiin vuonna 2006 annetun vakavaraisuusasetuksen (48) perusteella, jolla Saksassa pannaan täytäntöön uuden Baselin sopimuksen säännöt. Vakavaraisuusasetuksen mukaan pankkien pitäisi laskea maksukyvyttömyyden todennäköisyys yhden vuoden aikana osana niin sanottua sisäisten luottoluokitusten menetelmää. Eräiden rahoitustyyppien (nk. Spezialfinanzierungen) osalta maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä ei kuitenkaan tarvitse laskea. Tällaisen rahoituksen osalta asetuksessa säädetään pelkästä riskipainotuksesta. Konsultti teki arvionsa maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä ja luokituksesta tämän yksinkertaistetun arviointimenetelmän perusteella. Tämän menetelmän mukaan arvioidaan seuraavia viittä tekijää: velallisen taloudellinen vahvuus, poliittinen ja oikeudellinen ympäristö, liiketoiminnan ominaispiirteet, omistajan vahvuus ja vakuudet.

(164)

Kunkin lainan osalta maksukyvyttömyyden todennäköisyyden arvioidaan olevan [0,5–3]–[1–5] prosenttia. Konsultin mukaan tämä maksukyvyttömyyden todennäköisyysluku vastaa luokitusta […]. On huomattava, että tähän luokitusarvioon sisältyy arvio vakuuksien suuruudesta ja näin ollen kuhunkin lainaan liittyvä tappio-osuus (LGD). Tämä tarkoittaa sitä, että konsultin laatimaa luokitusta on vakuuden asettamisen johdosta jo nostettu luokkaa korkeammaksi, ja se on siten liikkeeseenlaskun luottoriskiluokitus (joka eroaa liikkeeseenlaskijan luokituksesta). Konsultin selvitykseen ei kuitenkaan sisälly tietoa kyseisille lainoille annettujen vakuuksien arvosta, eikä siinä anneta tietoa kuhunkin lainaan liittyvän tappio-osuuden todellisesta suuruudesta.

(165)

Jos otetaan huomioon ainoastaan ensimmäiset neljä tekijää, joita konsultti arvioi (ja viimeinen, ”vakuudet”, jätetään huomiotta), konsultin arvion pitäisi olla lähellä liikkeeseenlaskijan luokitusta. Esimerkiksi neljän ensimmäisen tekijän keskimääräinen arvo on [1–5], jonka voitaisiin tulkita olevan lähellä luokitusta […]. Tämän liikkeeseenlaskijan luokitus koskee lainoja 1, 2 ja 3. Tämän menetelmän mukaan arvioitu liikkeeseenlaskijan luokitus lainan 4 osalta on […].

(166)

Komissio toteaa, että konsultin tekemä selvitys jättää jonkin verran epäilyksen varaa luokitusarvion laadun suhteen. Lisäksi tähän luokitusarvioon on syytä suhtautua jossain määrin varovaisesti ottaen huomioon, että konsultilla ei ole luottosuhdetta lainanottajaan. Arvio on kuitenkin luottoluokituslaitosten käyttämällä luokitusasteikolla melko alhainen eikä näytä olevan ristiriidassa [pankin] myöhemmältä ajalta tekemän luottoluokitusarvion kanssa.

(167)

Lisäksi Saksa toimitti [pankin] vuosia 2009 ja 2010 koskeneen arvion FN GmbH:n maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä yhden vuoden aikana. [Pankki] myönsi FN GmbH:lle kaksivuotisen [4–10] miljoonan euron lainan vuonna 2009. [Pankki] arvioi maksukyvyttömyyden todennäköisyyden yhden vuoden aikana [1–5] prosentiksi sekä vuonna 2009 että 2010. Luokituslaitosten (49) julkaisemien maksukyvyttömyyden keskimääräisten todennäköisyysarvioiden mukaan maksukyvyttömyyden todennäköisyyden ollessa yhden vuoden aikana [1–5] prosenttia se vastaa luokitusta […]–[…].

(168)

Ensimmäinen laina taattiin seuraavin vakuuksin lainan myöntämisajankohtana (11 päivänä huhtikuuta 2003):

(169)

Jos otetaan huomioon lentoaseman pitkäaikaisten omaisuuserien kirjanpitoarvo ([5–20] miljoonaa euroa) ja siitä vähennetään […]:n etuoikeutettu saaminen ([1–6] miljoonaa euroa), jäljelle jää noin [5–15] miljoonaa euroa lainanantajan saatavien ([5–15] miljoonaa euroa) maksamiseen. Tappio-osuuden arvioidaan näin ollen olevan noin […] prosenttia (51). Tämä on hyvin todennäköisesti varovainen arvio tappio-osuudesta, sillä myös henkilötakaukselle ja osakkeiden antamiselle pantiksi, joiden osalta tiedot puuttuvat, voitaisiin laskea jonkin verran lisäarvoa.

(170)

Toinen laina taattiin seuraavin vakuuksin lainan myöntämisajankohtana (17 päivänä kesäkuuta 2004):

(171)

Jos otetaan huomioon lentoaseman pitkäaikaisten omaisuuserien kirjanpitoarvo ([20–40] miljoonaa euroa) ja siitä vähennetään […]:n ja EEL GmbH:n etuoikeutetut saamiset ([1–6] ja [11–20] miljoonaa euroa), jäljelle jää noin [10–25] miljoonaa euroa EEL GmbH:lla lainasta 2 olevien saatavien ([1–5] miljoonaa euroa) maksamiseen. Arvioitu takaisinperintäaste on tässä tapauksessa lähes […] prosenttia. Tappio-osuuden arvioidaan näin ollen olevan […].

(172)

Kolmas laina taattiin seuraavin vakuuksin lainan myöntämisajankohtana (28 päivänä heinäkuuta 2004):

(173)

Jos otetaan huomioon lentoaseman pitkäaikaisten omaisuuserien kirjanpitoarvo ([20–40] miljoonaa euroa) ja siitä vähennetään […]:n ja EEL GmbH:n etuoikeutetut saamiset ([1–6] ja [10–20] miljoonaa euroa), jäljelle jää noin [10–20] miljoonaa euroa lainanantajalla lainasta 3 olevien saatavien ([2–5] miljoonaa euroa) maksamiseen. Takaisinperintäaste on tässä tapauksessa noin […] prosenttia. Tappio-osuuden arvioidaan näin ollen olevan […].

(174)

Lainan 4 myöntämisajankohtana (1 päivänä heinäkuuta 2005) kaikkien aikaisempien lainojen ja niiden vielä maksamattomien korkojen (noin [0,5–3] miljoonaa euroa) maksuaikaa pidennettiin siten, että kaikille asetettiin sama maturiteetti (31 päivä joulukuuta 2010). Kokonaislainamäärä oli [20–30] miljoonaa euroa, ja maksamattomien korkojen määrä [0,5–3] miljoonaa euroa. Näiden EEL GmbH:n saamisten takeeksi sovittiin seuraavista vakuuksista:

(175)

Lentoaseman pitkäaikaisten omaisuuserien kirjanpitoarvo ([20–40] miljoonaa euroa) ja […]:n henkilötakaus ([20–40] miljoonaa euroa) kattavat yli 100 prosenttia koko lainasummasta ja maksettavista koroista ([20–30] miljoonaa euroa ja [0,5–3] miljoonaa euroa). Näin ollen takaisinperintäaste on […] prosenttia ja tappio-osuus on […].

(176)

Kaikkien myönnettyjen lainojen (kokonaismäärä [20–30] miljoonaa euroa) ja kertyneiden korkojen ([5–10] miljoonaa euroa) maksuaikaa pidennettiin 29 päivänä marraskuuta 2010 kuudella vuodella 31 päivään joulukuuta 2016 saakka. Takeena olivat seuraavat vakuudet:

(177)

Lentoaseman pitkäaikaisten omaisuuserien kirjanpitoarvo ([30–70] miljoonaa euroa) ja henkilötakaus (arvo arviolta [30–70] miljoonaa euroa), josta on vähennetty etuoikeutettu vakuus [pankille] ([0,5–3] miljoonaa euroa) kattavat noin […] prosenttia koko lainamäärästä ja maksettavista koroista ([20–30] miljoonaa euroa ja [5–10] miljoonaa euroa), mikä tarkoittaa […] tappio-osuutta.

(178)

Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistetysti tiedot luottoluokituksesta ja vakuuksista kunkin lainan osalta:

Taulukko 6

Kunkin lainan luottoluokitus ja vakuudet

(179)

Vuoden 2008 viitekorkotiedonannon mukaan vertailukorkotasot määritetään lisäämällä 1 vuoden peruskorkoon asianmukainen riskipreemio. Asianmukaiset riskipreemiot esitetään vuoden 2008 viitekorkotiedonannon taulukossa, ja niiden yhteydessä otetaan huomioon lainanottajan luottoluokitus ja lainan vakuuksien taso. Esimerkiksi laina-ajan pidennys 2 myönnettiin korkeilla vakuuksilla, ja FN GmbH:n luokitus on […]–[…]. Ollakseen varovainen komissio käyttää luokitusta […]. Näin ollen FN GmbH kuuluu vuoden 2008 viitekorkotiedonannossa esitetyssä taulukossa luottokelpoisuusluokkaan ”([…])” (56). Riskimarginaali, joka vastaa tätä luottokelpoisuusluokkaa ja hyviä vakuuksia, on […] peruspistettä. Sovellettava peruskorko lainan pidennyksen myöntämisajankohtana (29 päivänä marraskuuta 2010) oli 1,24 prosenttia (57).

(180)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto todellisista lainakoroista ja vuoden 2008 viitekorkotiedonannon mukaan sovellettavista vertailuviitekoroista lainojen myöntämisajankohtana:

Taulukko 7

Vertailukorkotaso suhteessa perittyyn korkoon

(181)

Edellä esitettyjen arvioiden mukaan lainojen 1, 2 ja 3 korot ovat selvästi sovellettavia vertailukorkoja korkeammat. Sen vuoksi komissio katsoo, että FN GmbH ei ole saanut taloudellista etua kyseisistä toimenpiteistä.

(182)

Edellä esitetyt tiedot viittaavat lisäksi siihen, että laina-ajan pidennys 2 myönnettiin markkinaehdoin, sillä tähän pidennykseen sovellettava korko on suurempi kuin arvioitu vertailukorkotaso. Lukuisat näkökohdat asettavat kuitenkin kyseenalaiseksi sen, ettei laina-ajan pidennykseen 2 olisi sisältynyt valtiontukea. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi se, että tuensaaja ei ollut vielä maksanut takaisin aiempia lainoja, tuen sisältyminen lainaan 4 ja laina-ajan pidennykseen 1 sekä lyhyt aika laina-ajan pidennyksen 2 myöntämisen sekä julkisten viranomaisten ja FN GmbH:n välillä velan muuntamisesta osakkeiksi tehdyn, johdanto-osan 45 kappaleessa mainitun alustavan sopimuksen välillä. Joka tapauksessa komissio katsoo, että siinä tapauksessa, että laina-ajan pidennys 2 luokitellaan valtiontueksi, tällainen tuki voidaan katsoa sisämarkkinoille soveltuvaksi täysin samoista syistä kuin esitettiin 9.4 jaksossa laina-ajan pidennykseen 1 sisältyneen tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille.

(183)

Laina 4 ja laina-ajan pidennys 1 myönnettiin vertailukorkotasoa alhaisemmalla korolla (ero […] peruspistettä). Sen vuoksi komissio katsoo, että lainan 4 ja laina-ajan pidennyksen 1 osalta FN GmbH on saanut taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa (58).

(184)

Komissio toteaa, että toimenpide 1 (laina 4, laina-ajan pidennys 1 ja mahdollisesti laina-ajan pidennys 2) on yksittäinen tukitoimenpide, joka myönnettiin vain FN GmbH:lle, eikä se ole luonteeltaan yleinen toimenpide.

(185)

Sen vuoksi FN GmbH:n toimenpiteestä 1 (laina 4, laina-ajan pidennys 1 ja mahdollisesti laina-ajan pidennys 2) saama etu on valikoiva.

(186)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan taloudellinen tuki vääristää kilpailua, jos se vahvistaa yrityksen asemaa muihin yrityksiin verrattuna (59). Kun jäsenvaltion myöntämä etu vahvistaa yrityksen asemaa verrattuna muihin kilpaileviin yrityksiin tietyillä unionin markkinoilla, edun on yleensä katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (60).

(187)

Lentoaseman pitäjät kilpailevat lentoyhtiöistä Euroopan tasolla, jotta ne avaisivat uusia reittejä kyseisiltä lentoasemilta tai lisäisivät vuoroja olemassa olevilla reiteillä. Kun lentoyhtiöt valitsevat lentoasemia, joilta ne avaavat uusia reittejä tai joilla ne lisäävät vuoromäärää olemassa olevilla reiteillä, ne vertaavat lentoasemia tiettyjen tekijöiden perusteella. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi tarjotut lentoasemapalvelut ja asianomaiset asiakkaat, alueen väestö tai taloudellinen toiminta, ruuhkat, maaliikenneyhteydet sekä lentoaseman infrastruktuurin ja palvelujen käytöstä perittävät maksut ja tällaiseen käyttöön sovellettavat yleiset kaupalliset ehdot (61). Tarjoamalla FN GmbH:lle rahoitusta tavanomaisia markkinaehtoja edullisemmin Saksa on näin ollen antanut sille mahdollisuuden kilpailla muiden lentoasemien pitäjien kanssa lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi aggressiivisemmin kuin se olisi voinut tehdä, jos sen olisi pitänyt maksaa tavanomaisten markkinaehtojen mukaiset pääomakustannukset.

(188)

Näin ollen toimenpide 1 (laina 4 ja laina-ajan pidennys 1 ja mahdollisesti myös 2) saattoivat vääristää kilpailua ja vaikuttaa EU:n sisäiseen kauppaan.

(189)

Todellisten lainakorkojen vertaaminen vertailukorkotasoihin, jotka on saatu vuoden 2008 viitekorkotiedonannosta, osoittaa, että kaikki lainat ja laina-aikojen pidennykset lukuun ottamatta lainaa 4 ja laina-ajan pidennystä 1, myönnettiin vertailukorkotasoa korkeammilla koroilla.

(190)

Sen vuoksi komissio voi päätellä, että lainat 1, 2 ja 3 on myönnetty markkinaehdoin, mutta lainaa 4 ja laina-ajan pidennystä 1 ei. Komissio jättää avoimeksi, onko laina-ajan pidennys 2 myönnetty markkinaehdoin.

(191)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kumulatiiviset arviointiperusteet täyttyvät, joten komissio katsoo, että laina 4 ja laina-ajan pidennys 1 sekä mahdollisesti laina-ajan pidennys 2 sisältävät SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(192)

Tältä osin pätevät samat perustelut kuin toimenpiteen 1 tukiluonteen osalta (ks. 8.3.1 jakso edellä), vaikka Saksa väitti, että kyse on voimassa olevasta tuesta (ks. johdanto-osan 102 kappale). Leipzig/Hallen lentoasemaa koskevassa tuomiossa unionin tuomioistuin on vahvistanut, että myös lentoaseman infrastruktuurin rakentamisen olisi kuuluttava valtiontukisääntöjen piiriin vuodesta 2000 lähtien, mikä on ennen toimenpiteen 2 myöntämispäivää, joka oli 15 päivä lokakuuta 2002. Komissio katsoo sen vuoksi, että toimenpide oli tukea sen voimaantulohetkellä. Toisin kuin Saksa on väittänyt, se, että toimenpide hyväksyttiin vuoden 1993 asetuksen nojalla, ei vaikuta tähän arviointiin. Vuoden 1993 asetus loi ainoastaan oikeusperustan, joka salli alueellisille lentoasemille kohdennetut mahdolliset tukitoimenpiteet, joita Nordrhein-Westfalenin osavaltio voi harkita vuodesta 1993 alkaen. Se ei kuitenkaan merkinnyt FN GmbH:lle annettua peruuttamatonta sitoumusta toimenpiteen 2 myöntämisestä eikä aiheuttanut itsessään tuensaajalle mitään laillista oikeutta (kuten vuoden 1993 asetuksen 1 §:ssä nimenomaisesti säädetään). Toimenpide 2 on itse asiassa vuoden 1993 asetuksella perustetun tukiohjelman erillinen sovellus.

(193)

Tämän johdosta komissio toteaa, että sillä on oikeus tutkia kyseenalaiseksi asetettu toimenpide 2 valtiontukisääntöjen perusteella, koska on selvää, että sen myöntämisajankohtana FN GmbH harjoitti taloudellista toimintaa.

(194)

Kuten menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 111 kappaleessa mainitaan, FN GmbH sai julkista tukea suoraan Nordrhein-Westfalenin osavaltion talousarviosta suorana avustuksena. Näin ollen Nordrhein-Westfalenin osavaltion myöntämä rahoitus rahoitettiin valtion varoista ja se on valtion toteuttama toimenpide.

(195)

Sen arvioimiseksi, onko valtion toimenpidettä pidettävä tukena, on määritettävä, saako edunsaajayritys sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

(196)

Tutkittavana olevassa asiassa Nordrhein-Westfalenin osavaltio on myöntänyt julkisia varoja suorana avustuksena lentoaseman infrastruktuuri-investointien tukemiseksi. Nämä varat sai lentoaseman pitäjä FN GmbH lentoaseman investointien rahoittamiseksi. Komissio toteaa, että markkinaehdoin toimiva sijoittaja ei tarjoaisi tällaista avustusta ilman mitään korvausta ja ilman tuottomahdollisuutta.

(197)

Näin ollen investointiavustus alentaa investointikustannuksia, joita lentoaseman pitäjälle normaalisti aiheutuisi, eikä niistä peritä mitään korvausta, joten ne tuovat taloudellista etua FN GmbH:lle.

(198)

Komissio toteaa käsiteltävänä olevan asian osalta, että toimenpiteessä 2 on kyse tukiohjelman yksittäisestä soveltamistapauksesta. Kyseisen tukiohjelman perusteella myönnettiin etuja Niederrhein-Weezen lentoaseman lisäksi myös monille muille Nordrhein-Westfalenissa sijaitseville lentoasemille. Se katsoo kuitenkin, ettei kyseinen ohjelma ole yleinen toimenpide, joka koskisi kaikkia lentoasemia Nordrhein-Westfalenissa, koska suuremmat Düsseldorfin ja Köln/Bonnin lentoasemat eivät ole tukikelpoisia tämän osavaltion tukitoimenpiteen yhteydessä. Joka tapauksessa, vaikka kaikki Nordrhein-Westfalenin lentoasemat olisivat olleet tukikelpoisia, tällainen alakohtainen toimenpide olisi pitänyt katsoa valikoivaksi, koska se hyödytti vain tiettyä alaa tietyllä alueella.

(199)

Sen vuoksi FN GmbH:n toimenpiteestä 2 saama etu on valikoiva.

(200)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan taloudellinen tuki vääristää kilpailua, jos se vahvistaa yrityksen asemaa muihin yrityksiin verrattuna (62). Kun jäsenvaltion myöntämä etu vahvistaa yrityksen asemaa verrattuna muihin kilpaileviin yrityksiin tietyillä unionin markkinoilla, edun on yleensä katsottava vaikuttavan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (63).

(201)

Lentoaseman pitäjät kilpailevat lentoyhtiöistä Euroopan tasolla, jotta nämä avaisivat uusia reittejä kyseisiltä lentoasemilta tai lisäisivät vuoroja olemassa olevilla reiteillä. Kun lentoyhtiöt valitsevat lentoasemia, joilta ne avaavat uusia reittejä tai joilla ne lisäävät vuoromäärää olemassa olevilla reiteillä, ne vertaavat lentoasemia tiettyjen tekijöiden perusteella. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi tarjotut lentoasemapalvelut ja asianomaiset asiakkaat, alueen väestö tai taloudellinen toiminta, ruuhkat, maaliikenneyhteydet sekä lentoaseman infrastruktuurin ja palvelujen käytöstä perittävät maksut ja tällaiseen käyttöön sovellettavat yleiset kaupalliset ehdot (64). Tarjoamalla FN GmbH:lle rahoitusta tavanomaisia markkinaehtoja edullisemmin Saksa on näin ollen antanut sille mahdollisuuden kilpailla muiden lentoasemien pitäjien kanssa lentoyhtiöiden houkuttelemiseksi aggressiivisemmin kuin se olisi voinut tehdä, jos sen olisi pitänyt maksaa tavanomaisten markkinaehtojen mukaiset pääomakustannukset.

(202)

Näin ollen toimenpide 2 saattoi vääristää kilpailua ja vaikuttaa EU:n sisäiseen kauppaan.

(203)

Toimenpide 2 on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea FN GmbH:lle.

(204)

Tähän kysymykseen sovelletaan samoja perusteluja kuin julkisessa omistuksessa olevan EEL GmbH:n myöntämien lainojen tukiluonteen osalta (ks. 8.3.1 jakso edellä). Toimenpiteen 3 muodostavat eri toimenpiteet myönnettiin 14 päivänä maaliskuuta 2002 eli asiassa Aéroports de Paris annetun tuomion jälkeen. Lainasopimuksen 1 kohdan 4 alakohdan mukaan toimenpiteen myöntämispäivä on päivä, jona tuensaaja sopi lentoaseman infrastruktuurin hankinnasta Saksan liittotasavallan hallituksen kanssa, eli 14 päivä maaliskuuta 2002.

(205)

Tämän johdosta komissio toteaa, että sillä on oikeus tutkia toimenpide 3 ja arvioida, onko se valtiontukisääntöjen mukainen, koska on selvää, että sen myöntämisajankohtana FN GmbH harjoitti taloudellista toimintaa.

(206)

Tuki myönnettiin FN GmbH:lle suoraan Kleven piirikunnan talousarviosta. Toimenpide 3 siis rahoitettiin valtion varoista ja valtio on niistä vastuussa.

(207)

Sen arvioimiseksi, onko valtion toimenpidettä pidettävä tukena, on määritettävä, saako edunsaajayritys sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Tämän suhteen komission on analysoitava, onko Kleven piirikunta toiminut markkinataloussijoittajan tavoin jättäessään perimättä yhden erän FN GmbH:lle aiemmin myönnettyä väliaikaisrahoitusta.

(208)

Markkinataloussijoittajan toimintaa ohjaavat tuotto-odotukset (65). Markkinataloussijoittajaperiaate toteutuu yleensä, kun yrityksen rakenteen ja tulevaisuudennäkymien perusteella voidaan kohtuullisessa ajassa odottaa tavanomaista tuottoa osingonjaon tai pääoman arvonnousun muodossa suhteessa vertailukelpoiseen yksityiseen yritykseen.

(209)

Nyt käsiteltävässä asiassa Kleven piirikunta on myöntänyt FN GmbH:lle korottoman lainan ([4–10] miljoonaa euroa) ja vapauttanut FN GmbH:n velvoitteesta maksaa yksi [2–5] miljoonan euron suuruinen erä takaisin saamatta mitään muuta korvausta. Viimeksi mainitulla päätöksellä pannaan itse asiassa täytäntöön itse lainasopimuksen 4 kohdan 1 alakohtaan sisältyvä lauseke, jonka mukaan kyseistä erää ei makseta takaisin, mikäli tavoite 350 työpaikan luomisesta toteutuu. Komissio toteaa, että markkinataloussijoittaja ei olisi myöntänyt korotonta lainaa ja vapauttanut saajaa maksamasta siitä merkittävää osaa takaisin ilman minkäänlaista korvausta.

(210)

Lisäksi markkinataloussijoittajan toimintaa arvioitaessa olisi jätettävä huomiotta kaikki myönteiset vaikutukset talouteen alueella, jolla kyseinen lentoasema sijaitsee, mm. työpaikkojen luomisen kannalta, koska komissio tutkii, onko toimenpide tukea, arvioimalla, olisiko ”yksityinen sijoittaja, joka perustaa toimintansa odotettavissa olevaan tuottoon jättäen kaikki yhteiskunnalliset sekä aluepoliittiset ja alakohtaiset näkökannat huomioon ottamatta, tehnyt tällaisen pääomasijoituksen samanlaisissa olosuhteissa” (66). Nyt tarkasteltavana olevassa asiassa takaisinmaksuvelvoitteesta luopumisen vastineena oli ainoastaan tietty määrä uusia työpaikkoja. Työpaikkojen luominen olisi kuitenkin jätettävä markkinataloussijoittajaperiaatteen noudattamisen tarkastelun yhteydessä huomiotta. Toisin sanoen markkinataloussijoittaja ei olisi suostunut luopumaan [2–5] miljoonan euron takaisinmaksusta sillä perusteella, että alueelle luodaan työpaikkoja.

(211)

Näin ollen Kleven piirikunnan myöntämän lainan korottomuus ja takaisinmaksuvelvoitteesta luopuminen vähentävät kustannuksia, jotka lentoaseman pitäjän olisi tavallisesti katettava. Näin ollen ne tuovat FN GmbH:lle sellaista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa markkinaolosuhteissa.

(212)

Kyseinen etu myönnettiin ainoastaan FN GmbH:lle. Koska tämä julkinen rahoitus on suunnattu vain yhdelle yritykselle, se on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla valikoiva.

(213)

Tältä osin sovelletaan samoja perusteluja kuin edellä kilpailun vääristymisen ja kauppaan kohdistuvan vaikutuksen osalta (ks. 8.4.5 jakso).

(214)

Edellä esitetyistä syistä komissio katsoo, että Kleven piirikunnan FN GmbH:lle myöntämät julkiset varat, jotka liittyvät lentoasemakiinteistön hankintakustannusten osan väliaikaisrahoitusta koskevaan sopimukseen, ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(215)

Saksa väittää, että EEL GmbH on väline, jonka tarkoituksena on helpottaa varojen kanavoimista FN GmbH:lle tehokkaasti ja taloudellisesti.

(216)

Kuten johdanto-osan 25 kappaleessa esitetään, Kleven piirikunta ja Weezen kunta perustivat EEL GmbH:n hallinnoimaan lentoaseman kiinteistöä ennen sen yksityistämistä. Tämän jälkeen EEL GmbH ryhtyi myöntämään lainoja FN GmbH:lle. Lainojen myöntäminen kolmansille osapuolille on jo sellaisenaan taloudellista toimintaa. Kun toimenpiteen 4 muodostavat eri toimenpiteet myönnettiin EEL GmbH:lle, tämä harjoitti näin ollen taloudellista toimintaa.

(217)

Ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 101 artikla yrityksen käsitteellä tarkoitetaan jokaista yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta yksikön oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. EEL GmbH toimii vain julkisten viranomaisten välineenä, eikä harjoita varsinaista taloudellista toimintaa: sen ainoana tehtävänä on yhdistää kahden viranomaisen resurssit lentoasemien kehittämisen rahoittamiseksi.

(218)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan kumulatiiviset arviointiperusteet eivät täyty, joten komissio katsoo, että toimenpide 4 ei sisällä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(219)

Vaikka EEL GmbH:ta olisikin pidettävä EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisalan piiriin kuuluvana yrityksenä koko sen ajan, jonka kuluessa toimenpiteen 4 muodostavat toimenpiteet myönnettiin (mitä se ei ole), komission arviointi johtaisi samaan päätelmään, siis että toimenpide 4 ei ole valtiontukea, kuten jäljempänä olevissa jaksoissa osoitetaan.

(220)

EEL GmbH sai kaiken toimenpiteen 4 piiriin kuuluvan pääoman, likviditeettiedut ja pääomanlisäykset osakkeenomistajiltaan, jotka rahoittivat nämä toimenpiteet omista talousarvioistaan. Toimenpide 4 sisältää lisäksi Weezen kunnan myöntämän 100-prosenttisen takauksen, joka rasitti kunnan talousarviota. Näin ollen kaikki toimenpiteen 4 muodostavat toimenpiteet rahoitettiin kahden paikallisviranomaisen talousarviovaroista, ja lisäksi kyseiset paikallisviranomaiset päättivät myöntää kyseiset eri toimenpiteet.

(221)

Toimenpide 4 siis rahoitettiin valtion varoista, ja se on valtion toteuttama.

(222)

Sen arvioimiseksi, onko valtion toimenpidettä pidettävä tukena, on määritettävä, saako edunsaajayritys sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisten markkinoilla sovellettavien ehtojen mukaan.

(223)

Tässä yhteydessä komission on analysoitava, toimivatko Kleven piirikunta ja Weezen kunta tavalla, jolla tuottonäkymien ohjaama varovainen markkinataloustoimija (67) olisi toiminut samoissa olosuhteissa, kun ne myönsivät EEL GmbH:lle pääomatoimenpiteet, takaukset, lainat ja laina-ajan pidennykset, jotka muodostavat toimenpiteen 4.

(224)

Ensinnäkin on tärkeää muistaa, kuten 8.3.2 jaksossa päätellään, että EEL GmbH on kahden julkisen osakkeenomistajansa perustama erityisrahoitusyhtiö, jonka tarkoituksena on hallinnoida Niederrhein-Weezen lentoaseman kiinteistöä ja jota on vuodesta 2003 lähtien käytetty yksinomaan rahoituksen tarjoamiseen samalle lentoasemalle. Tämän vahvistaa se, että (kirjallisessa) yhtiökokouksessaan 10 ja 11 päivänä huhtikuuta 2003 nämä kaksi julkista osakasta rajoittivat tiukasti Niederrhein-Weezen lentoasemaan tehtäviin investointeihin kohdistuvaa EEL GmbH:n uutta rahoitustoimintaa. Tämä tavoite vastaa EEL GmbH:n tavoitetta, joka vahvistettiin 16 päivänä joulukuuta 1999 tehdyn perustamissopimuksen (Gesellschaftsvertrag) 2 artiklassa (68). Lisäksi kuten jo johdanto-osan 153 kappaleessa selostettiin, EEL GmbH:lla ei ole hallintoneuvostoa. Molemmat toimitusjohtajat ovat julkisten elinten edustajia. Yrityksen toinen toimitusjohtaja on Kleven piirikunnanjohtaja (Landrat) ja toinen Weezen kunnan pormestari. EEL GmbH:lla ei ole myöskään pysyvää henkilöstöä, ja sitä hallinnoi yksi Kleven piirikunnan virkamies. Näistä seikoista johtuu, että kaikki EEL GmbH:n päätökset tekevät itse asiassa julkisten osakkaiden edustajat, jotka hoitavat sen päivittäistä toimintaa sen lisäksi, että ne kuuluvat sen hallintoelimiin. Tämä vahvistaa sen, että kyseessä olevat toimenpiteet ovat julkisten osakkaiden toteuttamia.

(225)

Sovellettaessa markkinataloussijoittajaperiaatetta toimenpiteeseen 4 on otettava asianmukaisesti huomioon, että näiden rahoitustoimenpiteiden edunsaaja on erityisrahoitusyhtiö, jonka perustajina ja omistajina ovat toimenpiteen 4 toteuttavat elimet ja jota käytetään yksinomaan näiden samojen tahojen tavoittelemaan selkeästi määriteltyyn tavoitteeseen. Lisäksi tässä yhteydessä on tarpeen ottaa asianmukaisesti huomioon nimenomainen tavoite, jota varten erityisrahoitusvälinettä käytetään ja pidetään toiminnassa.

(226)

Yksityiset yritykset perustavat ja käyttävät erityisrahoitusyhtiöitä yleisesti monissa eri olosuhteissa. Eräs mahdollinen tilanne, jossa erityisrahoitusyhtiöitä käytetään, ovat tapaukset, joissa kaksi itsenäistä yritystä on perustanut yhteisyrityksen kehittääkseen tiettyä hanketta, harjoittaakseen tiettyä toimintaa tai suorittaakseen tietyn tehtävän (esimerkiksi tutkimus ja kehittäminen, tuotanto, jakelu) (69) kummankin yrityksen hyväksi. Erityisrahoitusyhtiö on näin ollen oikeudellinen rakenne, johon molemmat yritykset kohdentavat niiden yhteisen hankkeen, tehtävän tai toiminnan toteuttamisen kannalta välttämättömiä resursseja (rahoitusta, henkilöstöä, omaisuuseriä jne.) ja joiden avulla ne toteuttavat tämän yhteisen hankkeen, suorittavat tämän yhteisen tehtävän tai harjoittavat yhteistä toimintaa. Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun erityisrahoitusyhtiöllä on vain tuotanto- tai tutkimus- ja kehitystehtävä, se saa rahoitusta emoyhtiöiltään tuottamatta itse voittoa, joka voitaisiin jakaa osakkeenomistajille esimerkiksi osinkojen muodossa. Tällaisen voiton tuottamisen sijasta se edistää sellaisten toimintojen toteuttamista, joita sen emoyhtiöt pitävät tarpeellisina omien tavoitteidensa kannalta.

(227)

Näin ollen on selvää, että kun kaksi itsenäistä yksityistä yritystä perustaa erityisrahoitusyhtiön, käyttää sitä selkeästi määriteltyä tarkoitusta varten ja kohdentaa sille rahoitusta, ne eivät välttämättä anna tätä rahoitusta tarkoituksenaan saada taloudellista tuottoa osinkojen tai koronmaksun muodossa, kuten sijoittaja tai pankki tekisi. Sen sijaan ne tarjoavat rahoitusta saavuttaakseen tavoitteen, jota varten erityisrahoitusyhtiötä käytetään.

(228)

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Kleven piirikunnan ja Weezen kunnan toimintaa EEL GmbH:n suhteen olisi analysoitava ottaen huomioon se, että kyseiset viranomaiset ovat EEL GmbH:n ainoat osakkeenomistajat, sekä EEL GmbH:lle vuodesta 2003 alkaen asetettu ainoa tavoite, joka oli myöntää FN GmbH:lle useat edellä mainitut lainat sekä laina-ajan pidennykset, jotka muodostavat toimenpiteen 1. Tässä yhteydessä on muistettava, että, kuten 8.3.2 jaksossa todetaan, toimenpiteen 1 muodostavat eri toimenpiteet ovat selvästi Kleven piirikunnan ja Weezen kunnan toimenpiteitä. Toisin sanoen nämä julkiset viranomaiset suunnittelivat toimenpiteen 1 ja päättivät toteuttaa sen sekä päättivät käyttää tätä tarkoitusta varten EEL GmbH:ta.

(229)

Näin ollen sovellettaessa markkinataloustoimijaperiaatetta toimenpiteeseen 4, lähtökohdaksi olisi otettava se, että Kleven piirikunta ja Weezen kunta päättivät toteuttaa toimenpiteen 1 ja käyttää tähän tarkoitukseen EEL GmbH:ta. Ratkaiseva kysymys, jota komission on käsiteltävä, on seuraava: jos kaksi hypoteettista markkinataloustoimijaa olisi päättänyt toteuttaa toimenpiteen 1 muodostavien toimenpiteiden kaltaisia toimenpiteitä, olisivatko ne käyttäneet tämän tavoitteen saavuttamiseksi EEL GmbH:n kaltaista erityisrahoitusyhtiötä ja myöntäneet sille vastaavan rahoituksen kuin toimenpiteestä 4 peräisin oleva rahoitus?

(230)

Tätä taustaa vasten se, että EEL GmbH:n osakkaat ovat saattaneet myöntää sille tietyt lainat tavanomaisia markkinakorkoja edullisemmin, että vakuus annettiin korvauksetta tai että pääomaa lisättiin ilman selkeitä tuottonäkymiä, ei välttämättä johda siihen päätelmään, että Kleven piirikunta ja Weezen kunta eivät olisi toimineet suhteessa EEL GmbH:hon markkinataloustoimijoiden tavoin. Olennainen kysymys on pikemminkin se, onko EEL GmbH:lle toimenpiteen 4 yhteydessä kohdennettu rahoitus kohtuullinen markkinataloustoimijan näkökulmasta suhteessa EEL GmbH:n osakkaiden tavoitteeseen eli toimenpiteen 1 toteuttamiseen.

(231)

Kahdella varovaisella markkinataloustoimijalla, joilla on sama tavoite kuin EEL GmbH:n julkisilla osakkailla, olisi ollut käytännössä kaksi vaihtoehtoa: luoda EEL GmbH:n kaltainen erityisrahoitusyhtiö (vaihtoehto 1) tai myöntää lainoja suoraan FN GmbH:lle ilman asiaan erikseen tarkoitettua elintä (vaihtoehto 2). Järkevä markkinataloustoimija ei olisi harkinnut muita vaihtoehtoja, kuten yksityisiä rahoituksen välittäjiä, jotka olisivat perineet maksun tällaisen palvelun tarjoamisesta. Tämä vaihtoehto olisi lisännyt varojen ohjaamisesta FN GmbH:lle aiheutuneita kustannuksia näiden maksujen vuoksi.

(232)

Komissio toteaa, että tehdessään päätöksen rahoittaa EEL GmbH:ta itse rahoituksen välittäjien käyttämisen sijaan julkiset osakkeenomistajat rajoittivat taloudellisen riskinsä siihen, mikä oli ehdottoman välttämätöntä FN GmbH:n rahoittamiseksi toimenpiteen 1 yhteydessä:

(233)

Komissio katsoo, että näiden kahden osakkeenomistajan päätyminen vaihtoehdon 1 valintaan vastasi näin ollen osakkeenomistajien ilmoittamaa tavoitetta kohdentaa EEL GmbH:n resurssit ainoastaan FN GmbH:n rahoittamiseen.

(234)

Lisäksi komissio katsoo, että vaihtoehdossa 1 EEL GmbH:n kaltaisen erityisrahoitusyhtiön hallinnon ja liikkeenjohdon kustannukset supistuvat ehdottomaan minimiin (ei omaisuuserien immobilisointia paitsi FN GmbH:hon kohdistuvien saatavien osalta, ei pysyvää henkilöstöä eikä johtoa, ei juuri lainkaan toimintakustannuksia, ei rahoituskustannuksia [pankin] myöntämän lainan takaisinmaksua lukuun ottamatta). Näin on sitäkin suuremmalla syyllä, koska ajankohtana, jolloin kyseiset kaksi julkista osakkeenomistajaa päätti toteuttaa toimenpiteen 1, EEL GmbH oli jo olemassa passiivisena rakenteena eikä sen perustamista tarvinnut aloittaa tyhjästä. Erityisrahoitusyhtiön valinta helpottaa myös sen kolmansien osapuolten (kuten FN GmbH:n tai yksityisen pankin) kanssa toteutettavien rahoitustoimien hallinnointia samalla, kun minimoidaan transaktiokustannukset kahden osakkaan välillä. Sen sijaan vaihtoehdon 2 valinta johtaisi FN GmbH:n tukemiseksi perustettujen mekanismien päällekkäisyyteen, joka lisäisi varojen kanavointiin FN GmbH:lle liittyviä hallinnollisia ja oikeudellisia kustannuksia (esim. sopimusten päällekkäisyydet) ja vaikuttaisi mahdollisesti hankkeen valvonnan ja koordinoinnin laatuun.

(235)

Tämän vuoksi kahden varovaisen markkinataloustoimijan, jotka toimivat keskipitkän ja pitkän aikavälin kannattavuusodotusten ohjaamina ja EEL GmbH:n julkisten osakkaiden sijaan, olisi ollut järkevää valita vaihtoehto 1 vaihtoehdon 2 sijaan. Komissio katsoo, että markkinataloussijoittajaperiaate toteutuu ja ettei EEL GmbH:lle koidu taloudellista etua.

(236)

EEL GmbH:n toiminta rajoittui vuodesta 2003 lähtien tiukasti ainoastaan rahoituksen tarjoamiseen FN GmbH:lle. EEL GmbH ei voinut harjoittaa mitään muuta toimintaa. Se ei voinut esimerkiksi myöntää lainoja millekään muulle taholle.

(237)

Näin ollen ainoa toiminto, jonka kilpailudynamiikkaan toimenpide 4 olisi voinut vaikuttaa, on rahoituksen tarjoaminen FN GmbH:lle. Tällainen kilpailuvaikutus olisi ollut olemassa, jos toimenpiteen 4 puuttuessa muilla rahoituksen tarjoajilla kuin EEL GmbH:lla, kuten pankeilla tai muilla sijoittajilla, olisi ollut paremmat mahdollisuudet tarjota FN GmbH:lle rahoitusta voittoa saadakseen.

(238)

Kuten 8.5.3 jaksossa todetaan, Kleven piirikunnan ja Weezen kunnan selkeänä aikomuksena oli kuitenkin toteuttaa toimenpide 1 itse, jotta FN GmbH:lle voitiin saada rahoitusta. Toimenpiteen 4 ainoa perustelu onkin toimenpiteen 1 toteuttaminen.

(239)

Ellei toimenpidettä 4 olisi toteutettu, EEL GmbH ei olisi kyennyt toteuttamaan toimenpidettä 1 itse. Toimenpiteen 4 toteuttamatta jääminen tarkoittaisi kuitenkin yksinkertaisesti sitä, että Kleven piirikunta ja Weezen kunta olisivat päättäneet toteuttaa toimenpiteen 1 käyttämättä EEL GmbH:ta, esimerkiksi luomalla suoran oikeudellisen suhteen itsensä ja FN GmbH:n välille. Sen vuoksi ilman toimenpidettä 4 pankit tai muut sijoittajat eivät olisi saaneet parempaa mahdollisuutta tarjota rahoitusta FN GmbH:lle saadakseen voittoa, koska tarvittava rahoitus olisi saatu joka tapauksessa Kleven piirikunnalta ja Weezen kunnalta.

(240)

Vaikka oletettaisiin, että toimenpide 4 tuo taloudellista etua EEL GmbH:lle (vaikka näin ei ole), tällä edulla ei näin ollen olisi vaikutusta kilpailuun ja kauppaan, eikä se sen vuoksi olisi SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(241)

Edellä esitetyistä syistä toimenpide 4 ei sisällä EEL GmbH:lle suunnattua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

(242)

Tilanteet, joissa toimenpiteen katsotaan olevan voimassa olevaa tukea, esitetään kattavasti asetuksen (EY) N:o 659/1999 (72) 1 artiklassa.

(243)

On kiistämätöntä, että toimenpiteitä ei pantu täytäntöön ennen Saksan liittymistä EU:hun (mainitun artiklan b alakohdan i alakohta), niitä ei voida katsoa hyväksytyiksi, koska komissio ei ole tehnyt päätöstä menettelyn mukaisessa määräajassa (b alakohdan iii alakohta), eikä niitä voida katsoa voimassa olevaksi tueksi sillä perusteella, että vanhentumisaika on mennyt umpeen (b alakohdan iv alakohta). Ne eivät ole muuttuneet tuiksi yhteismarkkinoiden kehityksen johdosta ilman, että jäsenvaltio olisi muuttanut niitä (b kohdan v alakohdan ensimmäinen virke) (73).

(244)

Tämä arviointi pitää paikkansa erityisesti toimenpiteen 2 osalta, vaikka Saksa väitti, että se on voimassa olevaa tukea (ks. johdanto-osan 102 kappale). Leipzig/Hallen lentoasemaa koskevassa tuomiossa Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että myös lentoasemainfrastruktuurin rakentamisen olisi kuuluttava valtiontukisääntöjen piiriin vuodesta 2000 lähtien (74). Tämä ajankohta on aikaisempi kuin toimenpiteen 2 myöntämispäivä, joka oli 15 päivä lokakuuta 2002 (ks. johdanto-osan 46 kappale). Komissio katsoo sen vuoksi, että toimenpide oli tukea sen voimaantulohetkellä. Toisin kuin Saksa on väittänyt, se, että toimenpide hyväksyttiin vuoden 1993 asetuksen nojalla, ei vaikuta tähän arviointiin. Vuoden 1993 asetus on ainoastaan oikeusperusta, jolla sallitaan alueellisille lentoasemille kohdistetut mahdolliset tukitoimenpiteet, joita Nordrhein-Westfalenin osavaltio voi harkita vuodesta 1993 alkaen, mutta se ei itsessään luo kyseisille lentoasemille mitään laillista oikeutta (kuten vuoden 1993 asetuksen 1 §:ssä nimenomaisesti säädetään).

(245)

Toimenpiteen 2 myöntämispäivä on sen vuoksi 15 päivä lokakuuta 2002 eli asiassa Aéroports de Paris annetun tuomion jälkeen. Näin ollen toimenpide 2 oli valtiontukea jo myöntämishetkellä, kuten 8.4.6 jaksossa osoitetaan, eikä siitä tullut valtiontukea myöhemmin yhteismarkkinoiden kehityksen johdosta. Lisäksi toimenpide 2 myönnettiin alle kymmenen vuotta ennen kuin komissio aloitti sitä koskevan muodollisen tutkintamenettelyn, eikä siitä näin ollen ole tullut voimassa olevaa tukea vanhentumisajan umpeen kulumisen vuoksi. Tämän seurauksena toimenpidettä 2 ei luokitella voimassa olevaksi tueksi.

(246)

SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta eivätkä ne saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin lopullinen päätös on annettu.

(247)

Koska Saksa ei ole ilmoittanut kaikista tutkimuksen kohteena olevista julkisista toimenpiteistä, toimenpiteet 1, 2 ja 3 ovat sääntöjenvastaista tukea.

(248)

Kyseessä olevia toimenpiteitä on arvioitava SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella, jossa määrätään, että sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää ”tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla”.

(249)

Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoissa annetaan näiltä osin puitteet sen arvioimiseksi, voidaanko lentoasemille myönnettyä tukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

(250)

Komissio katsoo vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen mukaisesti, että sen ilmoitusta valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä ei pitäisi soveltaa vireillä oleviin asioihin, jotka koskevat lentoasemille ennen 4 päivää huhtikuuta 2014 myönnettyä sääntöjenvastaista toimintatukea. Sen sijaan komissio soveltaa vuoden 2014 suuntaviivojen periaatteita kaikkiin tapauksiin, jotka koskevat lentoasemille myönnettyä toimintatukea (vireillä olevat ilmoitukset ja sääntöjenvastainen ilmoittamaton tuki), vaikka tuki olisi myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014 ja ennen siirtymäkauden alkua (75).

(251)

Lentoasemille myönnettävän investointituen osalta komissio soveltaa valtiontuen sääntöjenvastaisuuden arvioinnissa sovellettavien sääntöjen määräytymisestä annetun komission ilmoituksen mukaisesti lentoasemille myönnettyyn sääntöjenvastaiseen investointitukeen sen myöntämisajankohtana voimassa olleita sääntöjä. Näin ollen se soveltaa lentoasemille ennen 4 päivää huhtikuuta 2014 myönnetyn sääntöjenvastaisen investointituen osalta vuoden 2005 ilmailusuuntaviivojen periaatteita (76).

(252)

Komissio on jo todennut, että toimenpiteet 2 ja 3 olivat sääntöjenvastaista valtiontukea, joka on myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014, kun taas toimenpiteitä 1 ja 4 ei luokiteltu valtiontueksi.

(253)

Edellä johdanto-osan 250 ja 251 kappaleessa mainittujen vuoden 2014 suuntaviivojen määräysten mukaan komissiolla on velvollisuus määrittää, ovatko kyseiset toimenpiteet sääntöjenvastaista toimintatukea tai investointitukea.

(254)

Kuten 8.3.6 jaksossa päätellään, FN GmbH on saanut toimenpiteen 1 yhteydessä valtiontukea, joka sisältyy lainaan 4 ja laina-ajan pidennykseen 1 ja mahdollisesti laina-ajan pidennykseen 2. Komissio arvioi jokaisen alatoimenpiteen luonteen erikseen.

(255)

Komissio huomauttaa, että laina 4 on myönnetty FN GmbH:n tekemien investointien rahoittamiseksi. Kuten johdanto-osan 39 kappaleessa mainitaan, 1 päivänä heinäkuuta 2005 allekirjoitetun lainasopimuksen 1 kohdan 2 alakohdassa määriteltiin, että laina on tarkoitettu ainoastaan investointeihin. Komissio panee merkille, että EEL GmbH on ottanut käyttöön valvontamekanismit, joista määrätään lainasopimuksen 2 kohdassa. Samassa kohdassa edellytetään myös, että FN GmbH (ja omasta pyynnöstään EEL GmbH) tarkastaa, että laskut ovat tiukasti sidoksissa lentoaseman valmistumiseen ja että EEL GmbH (ei FN GmbH) maksaa lainaan liittyvät laskut. Nämä valvontamekanismit ovat osoittautuneet tehokkaiksi, koska Saksa pystyi osoittamaan, että lainasta maksetut erät käytettiin ainoastaan kattamaan investointikustannuksia. Näin ollen komissio katsoo, että laina 4 on sääntöjenvastaista investointitukea, joka on myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014, ja sen soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava vuoden 2005 ilmailusuuntaviivojen perusteella.

(256)

Laina-ajan pidennyksen 1 osalta komissio toteaa, että sillä pidennettiin lainojen 1, 2 ja 3 laina-aikaa. Tämä pidennys ei ole sellaisenaan tarkoitettu uusien investointien rahoittamiseen, mitä Saksa ei pystynyt osoittamaan. Sen sijaan komissio katsoo, että tämä pidennys myönnettiin vain vapauttamaan FN GmbH sen lyhyen aikavälin velvoitteesta maksaa kaikki kertyneet lainat ja korot. Näin toimimalla EEL GmbH ja sen julkiset osakkaat halusivat varmistaa, ettei FN GmbH:lta lopu maksuvalmius, mikä olisi voinut johtaa tuensaajan investointien supistumiseen tai sen muuttumiseen vaikeuksissa olevaksi yritykseksi. Näistä syistä komissio katsoo, että laina-ajan pidennys 1 on sääntöjenvastaista toimintatukea, joka on myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014, ja sen soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen perusteella.

(257)

Samat näkökohdat koskevat laina-ajan pidennystä 2, jos se olisi katsottava valtiontueksi.

(258)

Toimenpide 2 oli myönnetty FN GmbH:lle korvaamaan kustannuksia, jotka aiheutuivat johdanto-osan 46 kappaleessa kuvatun kiinteän käyttöpääoman hankkimisesta ja asentamisesta. Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 25 kohdan mukaan ”’investointituella’ tarkoitetaan tukea kiinteän käyttöpääoman rahoittamiseen, erityisesti kattamaan pääomakustannusten rahoitusvaje”. Sen vuoksi kaikki toimenpiteestä 2 tuetut kustannukset ovat investointikustannuksia. Näin ollen toimenpide 2 on sääntöjenvastaista investointitukea, joka on myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014, ja sen soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava vuoden 2005 suuntaviivojen perusteella.

(259)

Kuten 3.3 jaksossa kuvataan, tarkasteltavana oleva toimenpide 3 on myönnetty tarjoamaan FN GmbH:lle väliaikaisrahoitusta, jolla katetaan osa lentoasemakiinteistön hankintamenoista (615 hehtaaria ja noin 650 erityyppistä rakennusta, jotka oli järjesteltävä uudelleen siviililentoaseman tarpeisiin). Kuten 14 päivänä maaliskuuta 2002 tehdyn lainasopimuksen johdannon 3 kohdassa ja 1 kohdassa määrätään, väliaikaisrahoitus myönnettiin korottomana luottona, joka oli nimenomaisesti kohdennettu EuZZLG:n (ks. johdanto-osan 21 kappale) valmiiksi saattamiseen tarvittavien investointikustannusten rahoittamiseen.

(260)

Sen vuoksi väliaikaisrahoitus on sääntöjenvastaista investointitukea, joka on myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014, ja sen soveltuvuutta sisämarkkinoille on arvioitava vuoden 2005 ilmailusuuntaviivojen perusteella.

(261)

Kuten edellä on selostettu, komissio katsoo, että toimenpiteeseen 1 kuuluva laina 4, toimenpide 2 ja toimenpide 3 ovat investointitukea, kun taas laina-ajan pidennystä 1 ja mahdollisesti laina-ajan pidennystä 2, jotka kuuluvat toimenpiteeseen 1, on pidettävä toimintatukena.

(262)

Vuoden 2005 suuntaviivojen 61 kohdan mukaisesti komission on selvitettävä

(263)

Sen lisäksi, että lentoasemille myönnettävän valtiontuen on täytettävä vuoden 2005 ilmailusuuntaviivoissa asetetut tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevat erityisvaatimukset, sen on muiden valtiontukitoimenpiteiden tavoin oltava tarpeellista ja oikeassa suhteessa perustellun tavoitteen kannalta, jotta sitä voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana tukena (77).

(264)

Arvioitavana olevien investointitukitoimenpiteiden tarkoituksena oli rahoittaa Weezessä sijaitsevan, Yhdistyneen kuningaskunnan entisen sotilastukikohdan muuntamista siviililentoasemaksi ja lentoaseman merkittävää kehittämistä. Nämä toimenpiteet ovat edistäneet merkittävästi alueellista kehitystä ja uusien työpaikkojen syntyä kyseisellä alueella, jolla Yhdistyneen kuningaskunnan sotilastukikohdan sulkemisesta on aiheutunut vakavia vaikutuksia. Kuten Saksa huomauttaa, Yhdistyneen kuningaskunnan sotilastukikohdan sulkeminen on johtanut noin 6 300 henkilön muuttamiseen pois alueelta, minkä johdosta on menetetty 400 sotilastukikohdan toimintaan suoraan liittyvää siviilityöpaikkaa sekä noin 102 miljoonan euron tulot noin 80 yrityksen osalta. Lisäksi Yhdistyneen kuningaskunnan joukkojen lähdettyä maasta tyhjilleen jäi 1 600 asuntoa, mikä on yli 30 prosenttia Weezen kunnan koko asuntokannasta.

(265)

Komissio toteaa, että Saksan mukaan siviililentoaseman perustaminen ja kehittäminen on johtanut yli 1 200 työpaikan syntymiseen Kleeven piirikunnan alueelle ja palveluyritysten keskittymiseen lentoasemaan liittyvän yrityspuiston alueelle.

(266)

Kuten Saksa huomauttaa, komissio on jo jossain määrin tunnustanut tämän hankkeen vaikutuksen alueelliseen talouskehitykseen – ja sen myötä taloudelliseen yhteenkuuluvuuteen, joka on unionin tärkeä tavoite. Komissio onkin myöntänyt Nordrhein-Westfalenin osavaltiolle rakennerahastovaroja Konver II -ohjelman yhteydessä. Ne oli tarkoitettu nimenomaan entisten sotilaskohteiden muutostöiden rahoitukseen Kleven piirikunnassa.

(267)

Kyseessä olevat investointitukitoimenpiteet ovat auttaneet myös parantamaan alueen saavutettavuutta. Niederrhein-Weezen lentoasemaa lähinnä sijaitsevat lentoasemat ovat nimittäin Düsseldorfin lentoasema (etäisyys 76 km, 51 minuutin matkustusaika autolla) ja Eindhovenin lentoasema Alankomaissa (88 km, 1 tunnin 12 minuutin matkustusaika autolla) (78).

(268)

Düsseldorfin ja Eindhovenin lentoasemien liikennemäärä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2003: Düsseldorfin matkustajamäärä kasvoi 14,3 miljoonasta vuonna 2003 noin 21 miljoonaan vuonna 2013, kun taas Eindhovenin lentoaseman matkustajamäärä oli 0,4 miljoonaa vuonna 2003 ja 3,4 miljoonaa vuonna 2013. Niiden jatkuvaan kasvuun ovat tämän ajanjakson aikana vaikuttaneet ainoastaan niiden omat ruuhkaongelmat ja kapasiteettirajoitukset (erityisesti käytettävissä olevien lähtö- ja saapumisaikojen riittämättömyys Düsseldorfissa). Düsseldorfin lentoasema saavutti 22 miljoonan matkustajan enimmäiskapasiteettinsa vuonna 2013, ja Eindhovenin lentoasema pystyi palvelemaan ainoastaan 2,5 miljoonaa matkustajaa vuonna 2012. Niederrhein-Weezen lentoaseman liikenteen kasvusta huolimatta komissio toteaa, että näillä kahdella lentoasemalla on vuodesta 2012 alkaen saatu valmiiksi tai aloitettu laajennustöitä niiden kapasiteetin lisäämiseksi (79).

(269)

Sen vuoksi komissio päättelee, etteivät investoinnit Niederrhein-Weezen lentoasemaan ole päällekkäisiä olemassa olevan kannattamattoman infrastruktuurin kanssa. Päinvastoin Niederrhein-Weezen lentoasemalla on ollut merkittävä tehtävä Düsseldorfin lentoaseman ruuhkien purkamisessa, eikä se ole rajoittanut Düsseldorfin ja Eindhovenin lentoasemien laajentumissuunnitelmia. Ellei tarkasteltavana olevaa hanketta olisi toteutettu, vaarana olisi ollut, ettei kyseisellä alueella olisi ollut riittävästi liikennetarjontaa.

(270)

Komissio voi näin ollen päätellä, että infrastruktuurin rakentaminen ja käyttö vastaa selkeästi määriteltyä yleishyödyllistä tavoitetta, joka on aluekehitys ja alueen liikenneyhteyksien parantaminen.

(271)

Saksan mukaan Niederrhein-Weezen lentoaseman suunniteltu nykyaikaistaminen oli tarpeen entisen sotilaslentotukikohdan muuttamiseksi siviililentoasemaksi. Rullausteitä ja asematasoja oli rakennettava ja nykyaikaistettava, jotta siviililentoliikenne voitiin aloittaa.

(272)

Kuten Saksa on esittänyt, infrastruktuurihanke on rajoitettu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliseen: infrastruktuuri suunniteltiin enintään 3,5 miljoonan matkustajan liikenteelle, ja taulukossa (taulukko 1) esitetyt liikennetilastot osoittavat, että matkustajamäärä kasvoi tasaisesti vuoteen 2010 saakka, jolloin päästiin ennätykselliseen 2,9 miljoonan matkustajaan, minkä jälkeen määrä laski 2,2 miljoonaan matkustajaan vuonna 2012. Tämä tarkoittaa sitä, että ennakoitu liikennekysyntä vastasi suurelta osin todellista kysyntää ja että hanke ei ollut suhteettoman suuri tai monimutkainen.

(273)

Komissio voi näin ollen päätellä, että kyseessä oleva infrastruktuuri on tarpeen ja oikeasuhteinen asetettujen tavoitteiden kannalta.

(274)

Kuten edellä on selostettu, Niederrhein-Weezen lentoaseman matkustajamäärä vuonna 2010 (2,9 miljoonaa matkustajaa) oli jo lähellä sen enimmäiskapasiteettia (3,5 miljoonaa matkustajaa). Tähän liikennemäärään päästiin vain kuuden toimintavuoden kuluessa, eli paljon nopeammin kuin muilla halpalentoyhtiöstrategiaan nojaavilla Saksan lentoasemilla (kuten Kassel tai Hahn). Niederrhein-Weezen lentoaseman merkittävä kasvu johtuu sen tärkeästä tehtävästä Düsseldorfin ja Eindhovenin lentoasemien ruuhkien purkajana sekä sen vaikutusalueen väestötiheydestä (yli 35 miljoonaa asukasta).

(275)

Edellä mainittujen matkustajamäärien perusteella Niederrhein-Weezen lentoaseman kehityshankkeeseen liittyvät keskipitkän aikavälin käyttönäkymät olivat hyvät, erityisesti suhteessa lentoaseman alkuperäiseen sotilasinfrastruktuuriin, sillä investointitoimien avulla se on saatu muunnettua siviililentoasemaksi.

(276)

Komissio toteaa, että käytössä oleva siviili-infrastruktuuri on aina ollut avoin kaikille mahdollisille käyttäjille syrjimättömällä tavalla.

(277)

Tuen myöntämisajankohtana 15 päivänä lokakuuta 2002 Niederrhein-Weezen lentoasema palveli alle miljoonaa asiakasta vuodessa, minkä vuoksi se luokiteltiin vuoden 2005 ilmailusuuntaviivojen mukaan pieneksi alueelliseksi lentoasemaksi (luokka D) (80).

(278)

Niederrhein-Weezen lentoaseman vaikutusalue kattaa Saksan länsiosan ja Alankomaiden itäosan. Kuten edellä on selostettu, Niederrhein-Weezen lentoasema ei ole haitannut merkittävästi kilpailua tällä vaikutusalueella, joka kattaa Düsseldorfin ja Eindhoven lentoasemat, joilla on vakavia ruuhkaongelmia ja liian vähän lähtö- ja saapumisaikoja (ks. johdanto-osan 268 kappale).

(279)

Niederrhein-Weezen lentoasemalle ei myöskään ole juna- eikä moottoritieyhteyttä, toisin kuin sen kahdella kilpailijalla.

(280)

Lisäksi komissio toteaa, että liikematkustajat muodostavat merkittävän markkinaosuuden Düsseldorfin lentoaseman matkustajamäärästä (40 prosenttia), kun Niederrhein-Weezessä vastaava osuus on vain 7 prosenttia.

(281)

Eindhovenin lentoaseman osalta komissio toteaa, että se palvelee sekä siviili- että sotilaslentoliikennettä, joten infrastruktuurikustannusten rahoittaminen jaetaan sen mukaisesti siviililentoaseman pitäjien ja Alankomaiden armeijan välillä. Vuosina 2010 ja 2011 Eindhovenin lentoasema maksoi vuosittain noin 1 miljoonaa euroa korvauksia Alankomaiden armeijalle pääasiassa infrastruktuurin ylläpitoon, turvallisuuteen ja lennonjohtoon liittyvistä kustannuksista, mutta se ei maksanut alkuperäisiä investointikustannuksia, jotka Niederrhein-Weezen oli (osittain) maksettava.

(282)

Lisäksi kokonaishankkeen tuki-intensiteetti (katso jäljempänä oleva osio tuen välttämättömyydestä ja oikeasuhteisuudesta) rajoittuu hankkeen rahoitusvajeeseen. Lentoaseman pitäjän osakkaat rahoittavat yli 50 prosenttia investointikustannuksista.

(283)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen tavalla, joka on ristiriidassa yhteisen edun kanssa.

(284)

Komission on selvitettävä, onko tuensaajayritys FN GmbH:lle myönnetty valtiontuki muuttanut sen toimintaa niin, että se harjoittaa yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamista edistävää toimintaa, i) jota se ei harjoittaisi ilman tukea tai ii) jota se harjoittaisi rajoitetusti tai eri tavalla. Tuen oikeasuhteisuus edellyttää myös, että samaa tulosta ei saavutettaisi myöntämällä vähemmän tukea ja aiheuttamalla vähemmän kilpailun vääristymistä. Tämä tarkoittaa, että tuen määrä ja intensiteetti on rajoitettava toiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömään vähimmäismäärään.

(285)

Saksan mukaan tuki oli välttämätöntä, koska lentoaseman kehittäminen olisi vaarantunut sen vuoksi, että FN GmbH:n taloudellinen tilanne oli tuen myöntämishetkellä tiukka. Saksa lisää myös, että jos julkiset viranomaiset olisivat toteuttaneet hankkeen suoraan, kyseisten viranomaisten olisi pitänyt kattaa rakennuskustannukset ja alkuvaiheessa syntyvät liiketoiminnan tappiot. Komissio on samaa mieltä ja toteaa, että julkinen tuki myönnettiin aikana, jolloin FN GmbH:n yksityiset osakkeenomistajat toteuttivat erittäin merkittäviä infrastruktuuri-investointeja hankkeen käynnistysvaiheessa ([20–60] miljoonaa euroa vuosina 2002–2003), samalla kun ne kattoivat alkuvaiheessa syntyvät lentoaseman liiketoiminnan tappiot. On epätodennäköistä, että paikalliset viranomaiset, kuten Kleven piirikunta ja Weezen kunta, joilla on vähäiset taloudelliset resurssit, olisivat voineet vastata tällaisen laajamittaisen hankkeen aiheuttamasta taloudellisesta rasitteesta yksinään, mutta ne pystyivät pääsemään samaan tulokseen rajallisella panoksella tukemalla yksityistä aloitetta. Kun otetaan huomioon, että tämä yhteen Euroopan hyvin harvoista yksityisistä lentoasemista liittyvä hanke oli luonteeltaan riskialtis, rajoitettu julkinen tuki vaikuttaa perustellulta käynnistysvaiheessa.

(286)

Saksan mukaan investointia ei olisi voitu toteuttaa samassa määrin ilman tukea eli ilman toimenpiteitä 1, 2 ja 3. Kuten Saksa aivan oikein toteaa, investoinneista olisi voitu toteuttaa vain osa, kuten kiitotien leventäminen. Tiettyjä investointeja olisi jouduttu lykkäämään huomattavasti, mikä olisi aiheuttanut lentoasemalle vakavia toiminnallisia ongelmia tai estänyt sitä vastaamasta lentoyhtiöiden ja matkustajien odotettuun kysyntään vaikutusalueella. Sen vuoksi voidaan päätellä, että tukitoimenpiteillä 1, 2 ja 3 on kannustava vaikutus, koska ne mahdollistivat tuensaajalle investoinnin toteuttamisen.

(287)

Toimenpiteen 2 oikeasuhteisuuden arvioinnin osalta voidaan todeta, että lentoasemalle todellisuudessa myönnetyn julkisen rahoituksen määrä oli [2–5] miljoonaa euroa. Kuten johdanto-osan 46 kappaleessa selostetaan, tämä tukitoimenpide vastaa tukikelpoisten kustannusten 50-prosenttista rahoitusta vuoden 1993 asetuksen mukaisesti. Loppuosan ([2–5] miljoonaa euroa) on rahoittanut FN GmbH. Näin ollen tuki-intensiteetti on 50 prosenttia.

(288)

Koska vuoden 2005 ilmailusuuntaviivoissa ei oteta kantaa tuen intensiteettiin, suurin sallittu tuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä. Komissio toteaa, että toimenpiteellä 2 tuetut investoinnit rahoitettiin tasavertaisuusmallin mukaisesti (pari passu). Sen vuoksi 50 prosentin tuki-intensiteetti vaikuttaa tässä tapauksessa perustellulta.

(289)

Toimenpiteeseen 1 kuuluvan lainan 4 ja toimenpiteen 3 oikeasuhteisuuden osalta komissio toteaa, että matalakorkoisen tai korottoman lainan myöntäminen on vähemmän vääristävä toimenpide kuin suora avustus. Koska viranomaiset ovat asettaneet lainoille täydet vakuudet, niiden taloudellinen osallistuminen oli hyvin vähäistä. Kun tarkastellaan väliaikaisrahoituksen toisen puolen takaisinmaksusta vapauttamisen oikeasuhteisuutta, komissio on yhtä mieltä Saksan kanssa siitä, että edellytys luoda 350 työpaikkaa muodosti lentoaseman yksityisille omistajille kannustimen saattaa lentoasemainfrastruktuurin rakentaminen ja kehittäminen päätökseen. Komissio toteaa, että tämä kannustin oli tehokas, sillä alueelle syntyi 445 työpaikkaa takaisinmaksusta vapauttamisen aikaan (vuonna 2004), hyvissä ajoin ennen sopimuksen mukaisen määräajan päättymistä (vuoden 2007 lopussa).

(290)

Edellä esitetyn arvion perusteella komissio päättelee, että toimenpiteet 1 (laina 4), 2 ja 3 soveltuvat sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan perusteella.

(291)

Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 5.1.2 jaksossa vahvistetaan kriteerit, joita komissio soveltaa arvioidessaan toimintatuen soveltuvuutta sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Komissio soveltaa näitä perusteita vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 172 kohdan mukaisesti erityisesti kaikkiin tapauksiin, jotka koskevat lentoasemille myönnettyä toimintatukea (myös vireillä olevat ilmoitukset ja sääntöjenvastainen ilmoittamaton tuki), vaikka tuki olisi myönnetty ennen 4 päivää huhtikuuta 2014 eli ennen vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen voimaantuloa. Toimintatukea voidaan myöntää 10 vuoden siirtymäkauden ajaksi vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen julkaisemispäivästä alkaen, ja sen soveltuvuuskriteerit ovat seuraavat:

(292)

Kun otetaan huomioon, että toimintatuki, joka koostui laina-ajan pidennyksestä 1 ja mahdollisesti toimenpiteeseen 1 kuuluvasta laina-ajan pidennyksestä 2, myönnettiin kokonaisuudessaan ennen vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen voimaantuloa, näitä soveltuvuuskriteerejä sovelletaan vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 137 kohdassa esitetyt näkökohdat huomioiden (eli joitakin edellytyksiä ei sovelleta).

(293)

Arvioitavana olevan toimintatuen tavoitteena oli säilyttää Niederrhein-Weezen lentoasemalla asianmukainen toiminnan taso.

(294)

Lentoasemien toimintatuen katsotaan vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 113 kohdan mukaisesti edistävän yhteisen edun mukaisen tavoitteen saavuttamista, jos se lisää unionin kansalaisten liikkuvuutta ja alueellisia yhteyksiä, auttaa torjumaan lentoliikenteen ruuhkautumista unionin suurilla keskuslentoasemilla tai edistää alueellista kehitystä.

(295)

Kuten johdanto-osan 270 kappaleessa pääteltiin, Niederrhein-Weezen lentoaseman rakentaminen ja käyttö vastaa selkeästi määriteltyä yhteisen edun mukaista tavoitetta, eli alueellista talouskehitystä ja alueen liikenneyhteyksien parantamista.

(296)

Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 116 kohdan ja sitä seuraavien kohtien mukaan lentoasemien toimintatuki katsotaan tarpeelliseksi, jos se johtaa sellaiseen merkittävään parannukseen, johon ei päästä markkinoiden omin toimin. Lisäksi suuntaviivoissa todetaan, että toimintakustannusten rahoittamiseen tarvittavien julkisten varojen tarve on yleensä suhteellisesti suurempi pienemmillä lentoasemilla, koska kiinteät kustannukset ovat korkeat ja koska lentoasemat, joiden vuotuinen matkustajamäärä on 200 000–700 000 matkustajaa, eivät ehkä pysty kattamaan merkittävää osaa toimintakustannuksistaan.

(297)

Uuden terminaalin toiminta käynnistyi vuonna 2003, minkä jälkeen Niederrhein-Weezen lentoaseman vuotuinen matkustajamäärä oli 207 992 vuonna 2003, 796 745 vuonna 2004 ja 591 744 vuonna 2005 (ks. taulukko 1). Komissio toteaa, että matkustajamäärä on käynnistysvaiheessa vaihdellut suuresti, esimerkiksi 34 prosentin lasku vuodesta 2004 vuoteen 2005. Sen vuoksi komissio katsoo, että matkustajamäärä oli mainittuina kolmena vuonna keskimäärin 200 000–700 000 henkilöä. Samaan aikaan komissio toteaa myös, että FN GmbH oli koko ajan tappiollinen (ks. taulukko 5), eikä kyennyt kattamaan edes toimintakustannuksiaan (mukautettu käyttökate oli vuosina 2004 ja 2005 negatiivinen), mikä vuoden 2014 ilmailusuuntaviivoissa määritellään tyypilliseksi tämänkokoisille lentoasemille.

(298)

Tämän vuoksi komissio katsoo toimintatuen Niederrhein-Weezen lentoasemalle olleen välttämätöntä.

(299)

Vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 120 kohdan mukaan toimintatuen olisi oltava tarkoituksenmukainen toimintaväline aiotun tavoitteen saavuttamiseksi tai niiden ongelmien ratkaisemiseksi, joihin tuella on tarkoitus puuttua. Koska Niederrhein-Weezen lentoaseman toiminta on tappiollista, ainoa soveltuva väline on toimintatuki, joka mahdollistaa lentoaseman toiminnan jatkumisen ja varmistaa näin Niederrheinin alueen yhteydet. Muut välineet, kuten investointituki tai sääntelytoimenpiteet eivät näytä soveltuvan Niederrhein-Weezen lentoaseman toiminnan tasolla ilmenneiden taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen. Tämän vuoksi komissio katsoo, että Niederrhein-Weezen lentoasemalle myönnetty toimintatuki on tarkoituksenmukainen väline.

(300)

Toimintatuella on vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 124 kohdan mukaan kannustava vaikutus, jos on todennäköistä, että ilman toimintatukea lentoaseman taloudellisen toiminnan taso vähenisi huomattavasti, ottaen huomioon mahdollisen investointituen ja liikennöintitason.

(301)

Niederrhein-Weezen lentoasema sai investointitukea uuden terminaalin rakentamiseen ja uusien turvallisuutta ja turvatoimia koskevien vaatimusten täytäntöönpanoon. Tämän ansiosta lentoasema pystyi vastaamaan Niederrheinin alueen yhteys- ja liikennetarpeisiin, jotka matkustajien määrällä mitattuna ovat viime vuosina kasvaneet. Huolimatta kasvusuunnassa olevasta matkustajamäärästä lentoasema ei pystynyt kattamaan toimintakustannuksiaan. Ilman toimintatukea lentoasema ei olisi pystynyt säilyttämään senhetkistä liikenne- ja investointitasoa ja sen taloudellista toimintaa olisi täytynyt supistaa. Samaan aikaan tuki ei ylittänyt määrää, joka on tarpeen kattamaan toiminnasta aiheutuvat tappiot, joten tuen määrä on rajattu välttämättömään.

(302)

Tämän vuoksi komissio katsoo, että toimintatuella Niederrhein-Weezen lentoasemalle oli kannustava vaikutus ja se on oikeasuhteista.

(303)

Toimintatuen soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioidessaan komissio ottaa vuoden 2014 ilmailusuuntaviivojen 131 kohdan mukaan huomioon kilpailun vääristymät ja vaikutukset kauppaan. Se, että lentoasema sijaitsee samalla vaikutusalueella kuin toinen lentoasema, jolla on liikakapasiteettia, voi viitata mahdollisiin kilpailun vääristymiin tai kauppaan kohdistuviin vaikutuksiin.

(304)

Kuten johdanto-osan 276 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa on osoitettu, komissio on jo tehnyt sen päätelmän, että tuki ei vaikuta kaupan kehitykseen yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(305)

Kaikki toimenpiteet, jotka ovat tämän tutkimuksen kohteena ja voidaan luokitella valtiontueksi, soveltuvat sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla. Tämä päätelmä ei vaikuta millään tavoin julkisten viranomaisten FN GmbH:lle mahdollisesti myöntämien muiden valtiontukitoimenpiteiden arviointiin, jonka komissio saattaa toteuttaa tulevaisuudessa.

(306)

Saksa antoi 18 päivänä kesäkuuta 2014 päivätyssä kirjeessään hyväksyntänsä sille, että tämä päätös annetaan englannin kielellä. Sen vuoksi ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen,