8.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 407/8

(1)

Kansainvälisellä yhteisöllä on edessään ennennäkemätön pakolaiskriisi, joka edellyttää solidaarisuutta, yhteishenkeä ja tehokkuutta. Haasteet ovat yhteisiä, joten niihin on vastattava koordinoidusti.

(2)

Maantieteellisen sijaintinsa vuoksi Turkki on merkittävä pakolaisten ensivastaanotto- ja kauttakulkumaa, jonka alueella on vuoden 2015 loppuun mennessä yli kaksi miljoonaa turvapaikanhakijaa ja pakolaista – enemmän kuin yhdessäkään toisessa maassa. Turkki pyrkii ansiokkaasti tarjoamaan mittavaa humanitaarista apua ja tukea ennätyksellisen suurelle ja jatkuvasti kasvavalle määrälle turvaan hakeutuvia ihmisiä. Se on käyttänyt omista varoistaan jo yli 7 miljardia euroa kriisistä selviytymiseen.

(3)

Turkki ja EU aikovat määrätietoisesti tarttua vallitseviin haasteisiin ja selvitä niistä yhteistuumin. Turkki hyväksyi 15. lokakuuta 2015ad referendum asiakirjan, joka ilmentää Euroopan unionin ja Turkin tasavallan yhteisymmärrystä keskinäisen yhteistyönsä tehostamisesta (jäljempänä ’EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma’). Tämän yhteistyön puitteissa syyrialaisille tarjotaan tilapäistä suojelua ja muuttoliikettä hallinnoidaan koordinoidusti kriisistä selviytymiseksi. Asiakirjassa etsitään ratkaisuja pakolaiskriisiin ja muuttoliikkeen hallintaan. Eurooppa-neuvosto suhtautuu samana päivänä antamissaan päätelmissä myönteisesti Turkin kanssa tehtyyn yhteiseen toimintasuunnitelmaan ja katsoo sen olevan osa kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka perustuu jaettuun vastuuseen, keskinäisiin sitoumuksiin ja täytäntöönpanoon. Päätelmissä todettiin myös seuraavaa: ”EU ja sen jäsenvaltiot ovat valmiita lisäämään Turkin kanssa tehtävää yhteistyötä sekä tehostamaan huomattavasti poliittista ja taloudellista osallistumistaan sovitussa kehyksessä.”

(4)

EU:n ja Turkin yhteisessä toimintasuunnitelmassa esitetyn mukaisesti EU:n on saatava pysyvällä ja vastuullisella tavalla käyttöön runsaasti uutta rahoitusta Turkin auttamiseksi selviämään uusista tarpeista ja tilapäisen suojelun saavien syyrialaisten läsnäolosta aiheutuvista haasteista. Varat olisi saatava käyttöön mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Avun painopisteistä ja kohteista olisi päätettävä Turkin viranomaisia kuulleen välitöntä humanitaarista apua lukuun ottamatta. Etusijalla on välitön humanitaarinen, kehitys- ja muu apu pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille sekä kansallisten ja paikallisten viranomaisten auttaminen pakolaisvirroista johtuvien seurausten hallinnassa ja käsittelyssä.

(5)

Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden talousarvioista on tähän mennessä osoitettu yhteensä 3,6 miljardia euroa (n. 1,6 miljardia unionin talousarviosta ja 2,0 miljardia jäsenvaltioiden talousarviosta) Syyrian konfliktin seurausten rahoittamiseen konfliktin alusta alkaen, mikä tekee niistä maailman suurimman avunantajan kyseisessä kriisissä. Tämä on mahdollistanut humanitaarisen avun nopean toimituksen, ja sillä on tuettu kansallisia ja paikallisia valmiuksia tarjota palveluja (koulutus, terveydenhoito, vesi- ja jätehuollon kaltaiset peruspalvelut, toimeentulotuki) kriisistä kärsiville. Avun rinnalla sovelletaan kuitenkin Euroopan unionin eri välineitä ja jäsenvaltioiden ohjelmia kahdenvälisiä kanavia (Yhdistyneiden kansakuntien (YK) virastot, kansalaisjärjestöt, kansalliset virastot, isäntämaiden hallitukset) hyödyntäen

(6)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, viidennen osan III osasto koskee muun muassa kehitysyhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja humanitaarista apua. Unionin toimivallan käyttö näillä aloilla ei estä jäsenvaltioita käyttämästä omaa toimivaltaansa SEUT-sopimuksen 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(7)

Turkki määritellään ylemmän keskitulotason maaksi OECD:n kehitysapukomitean luettelossa julkisen kehitysavun saajista.

(8)

SEUT-sopimuksen 210 artiklan 1 kohdan mukaan unioni ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen politiikkansa ja neuvottelevat keskenään. Koordinointia on siksi lisättävä. SEUT-sopimuksen 210 artiklan 2 kohdan ja 214 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio voi tehdä aiheellisia aloitteita edistääkseen unionin ja jäsenvaltioiden toimien yhteensovittamista unionin järjestelmien ja kansallisten järjestelmien tehokkuuden ja täydentävyyden lisäämiseksi.

(9)

Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen yleistavoitteena on koordinoida ja sujuvoittaa unionin talousarviosta ja jäsenvaltioiden kahdenvälisillä rahoitusosuuksilla rahoitettavia toimia, jotta voidaan lisätä pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille Turkissa annettavan tuen tehokkuutta ja täydentävyyttä.

(10)

EU:n ja jäsenvaltioiden apu mahdollistaa haasteisiin mitoitetun kokonaisvaltaisen toiminnan, jonka pitäisi osaltaan lievittää pakolaisvirrasta sekä pakolaisille itselleen että heitä vastaanottavalle Turkille aiheutuvia seurauksia. Toiminnassa pitäisi yhdistää EU:n ja jäsenvaltioiden varat ja toimet, jotta tarpeisiin voidaan vastata koordinoidusti ja kattavasti.

(11)

Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä voidaan rahoittaa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 säädetyissä rajoissa välineillä, joita EU käyttää tällä hetkellä vastatakseen Syyrian kriisiin, eli Euroopan naapuruusvälineellä (ENI) (1), kehitysyhteistyövälineellä (DCI) (2), liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IPA II) (3) ja vakautta ja rauhaa edistävällä välineellä (4), sekä humanitaarisesta avusta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 (5) mukaisella rahoituksella. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta myönnettävän humanitaarisen avun hallinnoinnissa ja antamisessa noudatetaan humanitaarisia periaatteita ja humanitaarista apua koskevaa eurooppalaista konsensusta (6).

(12)

Unionin talousarviosta rahoitettavat toimet ja toimenpiteet toteutetaan unionin varainhoitosääntöjen ja -asetusten mukaisesti. Ne käsittävät sekä suoran että välillisen hallinnoinnin ja unionin erityisrahastot yhtenä unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä 11 päivänä maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 236/2014 (7) 4 artiklassa tarkoitettuna täytäntöönpanovälineenä.

(13)

Komissio vahvistaa jäsenvaltioiden aikomuksen rahoittaa 2 500 000 000 euroa kaikkiaan 3 000 000 000 euron määrästä. Komissio kehottaa jäsenvaltioita tekemään muodollisen sitoumuksen BKTL-kertoimeen perustuvasta rahoitusosuudestaan, joka esitetään liitteessä.

(14)

Komissio panee merkille, että EU:n vuoden 2015 talousarviossa on tällä hetkellä 2 300 000 000 euroa poikkeuksellisia muita tuloja ja ennakoimattomia tulleja. Ne ovat peräisin ennakoitua suuremmasta kilpailusakkojen, investointi- ja lainatulojen, uhkasakkojen, viivästyskorkojen ja tullien määrästä. Kyseinen 2 300 000 000 euron määrä sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston hiljattain hyväksymään lisätalousarvioesitykseen 8/2015. Nämä vuoden 2015 talousarvion poikkeukselliset tulot vähennetään osuuksista, jotka jäsenvaltiot maksavat EU:n talousarvioon.

(15)

Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet olisi sisällytettävä unionin talousarvioon ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (8) 21 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti,