20.12.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 366/18

(1)

Venäjän hallitus kielsi 7 päivänä elokuuta 2014 tiettyjen maataloustuotteiden, kuten maitotuotteiden, tuonnin unionista Venäjälle.

(2)

Yli 25 prosenttia Suomen maitotuotannosta viedään Venäjälle, mikä on 64 prosenttia Suomen maidon ja maitotuotteiden EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta kokonaisviennistä, joten Suomi on yksi niistä jäsenvaltioista, joiden maitotuotanto oli ennen tuontikieltoa kaikkein riippuvaisin viennistä Venäjälle.

(3)

Maidon tuottajahinnat alenivat jyrkästi Suomessa syyskuussa 2014, mikä johtui yksinomaan Venäjän tuontikiellosta. Maidon keskihinta on Suomessa melko korkea koko unionin keskiarvoon verrattuna, kun taas tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeammat kuin missään muussa unionin jäsenvaltiossa.

(4)

Suomen maito- ja maitotuotealan elinkelpoisuus on vaakalaudalla Venäjän tuontikiellon vuoksi, sillä tällä alalla on investoitu korkean lisäarvon tuotteisiin, jotka on räätälöity Venäjän markkinoiden mieltymyksiin ja tarpeisiin. Venäjän markkinoille tarkoitetut maitotuotteet on jouduttu saattamaan Suomen vähittäismarkkinoille alennetuin hinnoin. Tämä ala tarvitsee aikaa löytääkseen uusia myyntikanavia tai mukauttaakseen tuotantoaan kysyntään vastaaviin uusiin tuotteisiin. Julkinen interventio ja yksityinen varastointi eivät riitä tämän uhan poistamiseen.

(5)

Jotta aiheutuneeseen markkinahäiriöön voidaan puuttua tehokkaasti ja tuloksellisesti, on aiheellista myöntää kertaluonteisena rahoituksena myönnettävää tukea Suomen maidontuottajille, joihin Venäjän tuontikielto vaikuttaa ja jotka ovat sen vuoksi joutuneet maksuvalmiusvaikeuksiin.

(6)

Suomelle myönnettävä rahoitus olisi laskettava kansallisissa kiintiöissä vuonna 2013/2014 tuotetun maidon perusteella oikeassa suhteessa todettuun hinnanalennukseen. Jotta voidaan varmistaa — talousarviovarojen rajallisuus huomioon ottaen — tuen ohjautuminen niille tuottajille, joihin tuontikielto vaikuttaa, Suomen olisi jaettava kyseinen määrä puolueettomin perustein ja syrjimättömästi ja siten, että markkinoiden ja kilpailun vääristyminen vältetään.

(7)

Koska Suomelle myönnettävä rahoitus korvaa vain pienen osan tuottajien todellisista menetyksistä, Suomen olisi saatava myöntää maidontuottajille lisätukea.

(8)

Tällainen lisätuki olisi myönnettävä samoja puolueettomuuden, syrjimättömyyden ja kilpailun vääristymisen estämisen edellytyksiä noudattaen ja siinä olisi otettava huomioon kansallinen tuki, jota tuottajille on myönnetty samaa tarkoitusta varten Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjan 142 artiklan nojalla.

(9)

Tässä asetuksessa säädetty tuki olisi myönnettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (2) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisena maatalousmarkkinoita tukevana toimenpiteenä.

(10)

Talousarvioon liittyvistä syistä unionin olisi rahoitettava maidontuottajille myönnettävästä taloudellisesta tuesta Suomelle aiheutuneet menot ainoastaan, jos kyseiset tuet maksetaan tiettyyn määräaikaan mennessä.

(11)

Avoimuuden sekä Suomen saatavilla olevan rahoituksen valvonnan ja moitteettoman hallinnon varmistamiseksi Suomen olisi ilmoitettava komissiolle tuen myöntämismenetelmien määrittelemiseksi käytetyt puolueettomat perusteet ja kilpailun vääristymisen estämiseksi toteutetut toimet.

(12)

Sen varmistamiseksi, että maidontuottajat saavat tukea mahdollisimman pian, Suomen olisi voitava soveltaa tätä asetusta viipymättä. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu,

a)

viipymättä ja viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2015 puolueettomat perusteet kohdennetun tuen myöntämismenettelyjen määrittämiseksi ja kilpailun vääristymisen estämiseksi toteutetut toimenpiteet;

b)

viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2015 ne kokonaismäärät, jotka on maksettu, ja tuensaajien lukumäärä ja tyyppi.