KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 964/2014,

annettu 11 päivänä syyskuuta 2014,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamissäännöistä rahoitusvälineitä koskevien vakioehtojen ja -edellytysten osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (1) ja erityisesti sen 38 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kansallisella, alueellisella, valtioiden välisellä tai rajat ylittävällä tasolla perustettujen ja hallintoviranomaisen toimesta tai sen vastuulla asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti hallinnoitavien rahoitusvälineiden käytön helpottamiseksi olisi laadittava säännöt, jotka koskevat eräisiin rahoitusvälineisiin sovellettavia vakioehtoja ja -edellytyksiä. Kyseisten vakioehtojen ja -edellytysten ansiosta rahoitusvälineet olisivat heti käyttövalmiita.

(2)	Rahoitusvälineiden käytön helpottamiseksi vakioehdoissa ja -edellytyksissä on varmistettava valtiontukisääntöjen noudattaminen ja edistettävä unionin rahoitustuen antamista lopullisille tuensaajille yhdistämällä erilaisia rahoitusvälineitä ja avustuksia.

(3)

Vakioehtojen ja -edellytysten mukaisesti ei saisi olla mahdollista, että rahoittaja, kuten julkinen tai yksityinen sijoittaja tai lainanantaja, rahoitusvälineen hallinnoija tai lopullinen tuensaaja voi vastaanottaa sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea. Vakioehdoissa ja -edellytyksissä olisi otettava huomioon keskeiset vähämerkityksistä tukea koskevat asetukset, kuten komission asetus (EU) N:o 1407/2013 (2), komission asetus (EU) N:o 1408/2013 (3), komission asetus (EU) N:o 651/2014 (4) ja komission asetus (EU) N:o 702/2014 (5), sekä suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi (6) ja suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 (7).

(4)

Koska valtiontukisääntöjä ei sovelleta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettavaan maataloustoimintaan, vakioehtojen ja -edellytysten noudattamisen olisi oltava vapaaehtoista. Muuhun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettavaan toimintaan sovelletaan yleisiä valtiontukisääntöjä, minkä vuoksi vakioehtojen ja -edellytysten soveltamisen olisi oltava pakollista.

(5)

On mahdollista, että kalastusalalla toimivat yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’, saattavat hyötyä rahoitusvälineistä, joita rahoitetaan jostakin Euroopan rakenne- ja investointirahastosta, jäljempänä ’ERI-rahasto’. Jos tällaista hyötyä rahoitetaan jostakin muusta Euroopan rakenne- ja investointirahastosta kuin Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, rahoitusvälineistä kaikille kalatalous- ja vesiviljelyalalla toimiville yrityksille kolmen vuoden aikana myönnetyn tuen kokonaismäärä ei saisi ylittää komission asetuksessa (EU) N:o 717/2014 (8) määriteltyä jäsenvaltiokohtaista enimmäismäärää kalastus-, vesiviljely- ja jalostustoiminnan vuotuisesta liikevaihdosta. Lisäksi olisi otettava huomioon asetus (EU) N:o 702/2014 sekä suuntaviivat kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista varten (9).

(6)	Vakioehtoihin ja -edellytyksiin olisi lisäksi sisällytettävä hallintoa koskevat vähimmäisvaatimukset, joiden avulla voidaan varmistaa rahoitusvälineiden asianmukainen hallinnointi asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 vahvistettuja sääntöjä tarkempien sääntöjen mukaisesti.

(7)

Asianmukainen rahoitusväline pk-yritysten kasvun tukemiseksi vaikeassa rahoitusympäristössä on riskinjakolainainstrumentti. Riskinjakolainat tarjoavat pk-yrityksille mahdollisuuden saada helpommin uutta lainaa, sillä rahoituksen välittäjille tarjotaan rahoitusosuutta ja luottoriskin jakamista. Näin pk-yritykset saavat enemmän rahoitusta edullisin ehdoin eli alhaisemmalla korolla ja/tai pienemmin vakuuksin.

(8)

Riskinjakolainojen avulla tapahtuva rahoitus voi olla erityisen tuloksekas tapa tukea pk-yrityksiä tilanteessa, jossa rahoitusta on saatavilla rajoitetusti tai jossa rahoituksen välittäjillä ei ole halua ottaa suuria riskejä tiettyjen toimialojen tai tietyntyyppisten pk-yritysten osalta. Tässä yhteydessä vakioehdot ja -edellytykset ovat tuloksekas keino puuttua tällaiseen markkinoiden toimintapuutteeseen.

(9)	Rahoituksen välittäjiä kannustetaan lisäämään lainanantoa pk-yrityksille myöntämällä unionin rahoittama takaus. Asianmukainen rahoitusväline on rajattu portfoliovakuus.

(10)

Rajatun portfoliovakuuden avulla olisi poistettava pk-yritysten velkamarkkinoilla tällä hetkellä esiintyvä vaje tukemalla uusien lainojen myöntämistä luottoriskisuojan avulla (suuririskisimmän osan kattava rajattu portfoliovakuus). Tarkoituksena on vähentää pk-yritysten erityisiä vaikeuksia saada rahoitusta sen takia, että niillä ei ole riittäviä vakuuksia ja että niihin liittyy suhteellisen suuri luottoriski. Odotetun vaikutuksen aikaansaamiseksi unionin rahoitusosuus rajatusta portfoliovakuudesta ei kuitenkaan saisi korvata vastaavia vakuuksia, joita rahoituslaitokset ovat saaneet samaa tarkoitusta varten unionin, jäsenvaltioiden tai alueellisten nykyisten rahoitusvälineiden puitteissa. Tässä yhteydessä vakioehdot ja -edellytykset ovat tuloksekas keino puuttua tällaiseen markkinoiden toimintapuutteeseen.

(11)	Kerrostalojen remontointiin liittyvää energiansäästöpotentiaalia voidaan edistää asianmukaisella rahoitusvälineellä eli kunnostuslainalla.

(12)

Kunnostuslainan tavoitteeksi olisi asetettava tuettujen pitkäaikaisten lainaehtojen sekä välittömän teknisen tuen ja rahoituksen tarjoaminen kerrostalojen omistajille, jotta he voivat valmistella ja toteuttaa rakennuksissa kunnostushankkeita. Lisäksi lainan taustalla on olettamus, että pankit ovat rahoitusmarkkinoilla käytännössä ainoa rahoituksen lähde, mutta rahoitusta on tarjolla liian vähän (rahoituksen välittäjän vähäisen riskinottohalukkuuden takia), rahoituksen kesto on liian lyhyt, rahoitus on liian kallista tai se ei muuten sovellu rahoitettavien hankkeiden pitkäkestoiseen takaisinmaksuun. Ongelmat rahoituksen saannissa sekä kunnostustöiden käynnistämistä ja järjestämistä useiden yksittäisten asunnonomistajien puolesta koskevan järjestelmän tehottomuus, jossa ei ole suljettu pois mahdollisuutta tukea yksityishenkilöitä, muodostavat yhdessä markkinoiden toimintapuutteen. Vakioehdot ja -edellytykset ovat tässä yhteydessä tuloksekas keino poistaa tällainen markkinoiden toimintapuute.

(13)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteensovittamisesta vastaavan komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat seuraaviin rahoitusvälineisiin sovellettavia vakioehtoja ja -edellytyksiä:

a)	riskinjakolaina,

b)	rajattu portfoliovakuus,

c)	kunnostuslaina.

2 artikla

Lisäehdot ja -edellytykset

Hallintoviranomaiset voivat asettaa rahoitussopimukseen sisältyvien ehtojen ja edellytysten lisäksi muita ehtoja ja edellytyksiä tässä asetuksessa säädettyä rahoitusvälinettä koskevien ehtojen ja edellytysten mukaisesti.

3 artikla

Valtiontukisääntöjen noudattaminen vakioehtojen ja -edellytysten mukaisesti

1. Jos rahoitusvälineisiin liitetään avustuksia teknisen avun antamiseksi lopullisille tuensaajille, jotka saavat tukea jostakin välineestä, avustuksen määrä voi olla enintään 5 prosenttia ERI-rahastoista välineeseen osoitettavasta rahoitusosuudesta, ja avustuksiin on sovellettava asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitetun, avustusten perustelemiseksi toteutetun ennakkoarvioinnin päätelmiä.

2. Rahoitusvälineen käyttöön ottava taho, jäljempänä ’rahoituksen välittäjä’, hallinnoi teknistä tukea koskevia avustuksia. Tekninen tuki ei kata toimia, joihin sovelletaan hallinnointikustannuksia ja rahoitusvälineen hallinnointia varten kerättäviä palkkioita. Menoerät, jotka katetaan teknisellä tuella, eivät voi olla osa investointia, joka rahoitetaan rahoitusvälineen puitteissa myönnettävällä lainalla.

4 artikla

Hallinto vakioehtojen ja -edellytysten mukaisesti

1. Hallintoviranomainen tai, tarvittaessa, rahasto-osuusrahaston hallinnoija, osallistuu valvontakomiteaan tai vastaavaan rahoitusvälineen hallintorakenteeseen.

2. Hallintoviranomainen ei osallistu suoraan yksittäisiin investointipäätöksiin. Rahasto-osuusrahastossa hallintoviranomainen hoitaa valvontatehtäväänsä pelkästään rahaston tasolla eikä puutu rahasto-osuusrahaston yksittäisiin päätöksiin.

3. Rahoitusvälineen hallintorakenteen on oltava sellainen, että sen puitteissa voidaan tehdä luottoa ja riskin hajauttamista koskevia päätöksiä avoimesti ja markkinakäytäntöä noudattaen.

4. Rahasto-osuusrahaston hallinnoijan ja rahoituksen välittäjän hallintorakenteen on varmistettava niiden toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus.

5 artikla

Vakioehtojen ja -edellytysten mukainen rahoitussopimus

1. Hallintoviranomainen laatii kirjallisen rahoitussopimuksen ohjelmista rahoitusvälineeseen myönnettävistä rahoitusosuuksista, ja sopimuksessa vahvistetaan ehdot ja edellytykset liitteen I mukaisesti.

2. Rahoitussopimus käsittää seuraavat liitteet:

a)	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa vaadittu ennakkoarviointi, jossa perustellaan rahoitusvälineen olemassaolo;

b)	rahoitusvälineen liiketoimintasuunnitelma, mukaan lukien investointistrategia sekä kuvaus investointi-, vakuus- tai lainanantopolitiikasta;

c)	välineen kuvaus, jonka on vastattava välinettä koskevia yksityiskohtaisia vakioehtoja ja -edellytyksiä ja jossa on vahvistettava rahoitusvälineiden taloudelliset parametrit;

d)	seurantaa ja raportointia koskevat mallit.

6 artikla

Riskinjakolaina

1. Riskinjakolaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan ohjelmasta rahoitusosuus ja jonka varoista vähintään 25 prosenttia on peräisin rahoituksen välittäjältä. Lainarahaston salkku käsittää uusia lainoja, eikä lainarahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

2. Riskinjakolainan on vastattava liitteessä II esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä.

7 artikla

Rajattu portfoliovakuus

1. Rajattu portfoliovakuus tarjoaa lainakohtaista suojaa luottoriskiltä ja kattaa enintään 80 prosenttia lainasta: sen tarkoituksena on luoda pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävistä uusista lainoista koostuva salkku, jonka osalta enimmäistappion määrä määräytyy vakuuden enimmäisosuuden mukaan; tämä voi olla enintään 25 prosenttia salkun riskin määrästä.

2. Rajatun portfoliovakuuden on vastattava liitteessä III esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä.

8 artikla

Kunnostuslaina

1. Kunnostuslaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan ohjelmasta rahoitusosuus ja jonka varoista vähintään 15 prosenttia on peräisin rahoituksen välittäjältä. Lainarahaston salkku käsittää uusia lainoja, eikä lainarahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

2. Lopulliset tuensaajat voivat olla oikeushenkilöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka omistavat kiinteistöjä, sekä toimitsijoita tai muita oikeussubjekteja, jotka toimivat omistajien puolesta ja hyväksi ja jotka toteuttavat energiansäästöön tai uusiutuviin energialähteisiin liittyviä toimenpiteitä, jotka ovat tukikelpoisia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 sekä ohjelman tukisäännösten mukaisesti.

3. Kunnostuslainan on vastattava liitteessä IV esitettyjä ehtoja ja edellytyksiä.

9 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä syyskuuta 2014.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

José Manuel BARROSO

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(2) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(3) Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 9).

(4) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(5) Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1).

(6) Suuntaviivat valtiontuesta riskirahoitussijoitusten edistämiseksi (EUVL C 19, 22.1.2014, s. 4).

(7) Euroopan unionin suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 (EUVL C 204, 1.7.2014, s. 1).

(8) Komission asetus (EU) N:o 717/2014, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2014, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla (EUVL L 190, 28.6.2014, s. 45).

(9) Suuntaviivat kalastus- ja vesiviljelyalan valtiontukien tarkastelemista varten (EUVL C 84, 3.4.2008, s. 10).

LIITE I

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän välisen rahoitussopimuksen sisällysluettelo selityksineen

Sisällysluettelo:

Johdanto

Määritelmät

Soveltamisala ja tavoite

Toimintapoliittiset tavoitteet ja ennakkoarviointi

Lopulliset tuensaajat

Taloudellinen hyöty ja valtiontuki

Investointi-, vakuus- tai lainanantopolitiikka

Toimet ja operaatiot

Tulostavoitteet

10.

Rahoituksen välittäjän rooli ja vastuu: riskin ja tuoton jakaminen

11.

Rahoitusvälineen hallinnointi ja tarkastus

12.

Ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus

13.

Maksut

14.

Tilinhoito

15.

Hallintokustannukset

16.

Tukikelpoisuusaika ja menojen tukikelpoisuus ohjelman sulkemisen yhteydessä

17.

Hallintoviranomaisen maksamien varojen käyttäminen uudelleen (mukaan lukien korko)

18.

Korkotuen ja vakuuspalkkiohyvitysten pääomittaminen (tarvittaessa)

19.

Rahoitusvälineen hallinto

20.

Eturistiriidat

21.

Raportointi ja seuranta

22.

Arviointi

23.

Näkyvyys ja avoimuus

24.

Yksinoikeus

25.

Riitojen ratkaiseminen

26.

Luottamuksellisuus

27.

Sopimuksen muuttaminen sekä oikeuksien ja velvoitteiden siirtäminen

1. JOHDANTO

Maan/alueen nimi

Hallintoviranomaista koskevat tiedot

Ohjelman CCI-nro (Common Code for Identification No)

Asianomaisen ohjelman nimi

Ohjelman osa, jossa viitataan rahoitusvälineeseen

Euroopan rakenne- ja investointirahaston (ERI-rahasto) nimi

Toimintalinjaa koskevat tiedot

Alueet, joilla rahoitusvälinettä on tarkoitus toteuttaa (NUTS-taso tai muu)

Hallintoviranomaisen rahoitusvälineeseen osoittama määrä

ERI-rahastosta osoitettava määrä

Kansallisista julkisista varoista osoitettava määrä (ohjelman julkinen rahoitusosuus)

Kansallisista yksityisistä varoista osoitettava määrä (ohjelman yksityinen rahoitusosuus)

Ohjelman rahoitusosuuden ulkopuolelle jäävä, kansallisista ja yksityisistä varoista osoitettava määrä

Rahoitusvälineen odotettu alkamispäivä

Rahoitusvälineen päättymispäivä

Yhteystiedot osapuolten välistä viestintää varten

Sopimuksen tarkoitus

2. MÄÄRITELMÄT

3. SOVELTAMISALA JA TAVOITE

Rahoitusvälineen kuvaus, mukaan lukien sen investointistrategia tai -periaatteet sekä välineestä annettava tuki.

4. TOIMINTAPOLIITTISET TAVOITTEET JA ENNAKKOARVIOINTI

Rahoituksen välittäjiin mahdollisesti sovellettavat tukikelpoisuuskriteerit sekä muut toimintaan liittyvät vaatimukset välineen toimintapoliittisten vaatimusten saavuttamiseksi, tarjolle asetettavat rahoitustuotteet, kohderyhmänä olevat lopulliset tuensaajat sekä rahoitusvälineen yhdistäminen avustuksiin.

5. LOPULLISET TUENSAAJAT

Rahoitusvälineen lopullisten tuensaajien määrittäminen ja tukikelpoisuus (kohderyhmä).

6. TALOUDELLINEN HYÖTY JA VALTIONTUKI

Ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuvan taloudellisen hyödyn arviointi sekä sen yhdenmukaisuus valtiontukisääntöjen kanssa.

7. INVESTOINTI-, VAKUUS- TAI LAINANANTOPOLITIIKKA

Määräykset, jotka koskevat investointi-, vakuus- tai lainanantopolitiikkaa ja erityisesti salkun hajauttamista (riski, ala, maantieteelliset alueet, koko) sekä rahoituksen välittäjän nykyistä salkkua.

8. TOIMET JA OPERAATIOT

Käyttöön otettavaa rahoitusvälinettä koskeva liiketoimintasuunnitelma tai vastaavat asiakirjat, jotka sisältävät arvion asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta odotetusta vipuvaikutuksesta.

Tukikelpoisten toimien määritelmä.

Toimien ja niiden soveltamisalan selkeä määritelmä, erityisesti toimien muuttaminen ja salkun hallinta (tappiot sekä maksulaiminlyönteihin ja takaisinperintään sovellettava menettely).

9. TULOSTAVOITTEET

Toimien, tulosten ja vaikutusindikaattoreiden määrittely suhteessa lähtötilanteeseen ja odotettuihin tuloksiin.

Tulostavoitteet, jotka rahoitusvälineellä odotetaan saavutettavan asianomaista prioriteettia tai toimenpidettä koskevien erityistavoitteiden ja tulosten edistämiseksi. Luettelo toimenpideohjelman ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan mukaisista indikaattoreista.

10. RAHOITUKSEN VÄLITTÄJÄN ROOLI JA VASTUU: RISKIN JA TUOTON JAKAMINEN

Rahoituksen välittäjän ja muiden rahoitusvälineen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen vastuun määrittely ja sitä koskevat määräykset.

Kuvaus riskinarvioinnista sekä riskin ja tuoton jakautumisesta osapuolten kesken.

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 (1) 6 artiklan mukaiset määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien yhteisöjen asemaa, vastuita ja tehtäviä.

11. RAHOITUSVÄLINEEN HALLINNOINTI JA TARKASTUS

Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 9 artiklan mukaiset keskeiset määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineiden hallinnointia ja valvontaa.

Määräykset, jotka koskevat tarkastusvaatimuksia, kuten vähimmäisvaatimukset rahoituksen välittäjän (ja tapauksen mukaan rahasto-osuusrahaston) tasolla toteutettavasta dokumentoinnista ja vaatimukset erillisen kirjanpidon pitämisestä eri tukimuotojen osalta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 ja 8 kohdan mukaisesti (soveltuvin osin), mukaan lukien määräykset ja vaatimukset jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten, komission tarkastajien ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen oikeudesta saada tutustua asiakirjoihin, jotta varmistetaan jäljitysketjun selkeys asetuksen (EU) N:o 1303/2013 40 artiklan mukaisesti.

Määräykset, joiden mukaisesti tarkastusviranomaisen on noudatettava tarkastusmenetelmiä, tarkastuslistaa ja asiakirjojen saatavuutta koskevia ohjeita.

12. OHJELMASTA OSOITETTAVA RAHOITUSOSUUS

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 10 kohdan mukaiset määräykset, jotka koskevat ohjelmasta osoitettavien rahoitusosuuksien siirtämistä ja hallinnointia.

Tarvittaessa määräykset, jotka koskevat Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta osoitettaviin rahoitusosuuksiin sovellettavia edellytyksiä.

13. MAKSUT

Vaatimukset ja menettelyt, jotka koskevat erissä maksettavien maksujen hallinnointia asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa asetettujen enimmäismäärien mukaisesti sekä rahoitustoimien volyymista laadittuja ennusteita.

Ehdot ohjelmasta rahoitusvälineelle osoitettavan julkisen rahoitusosuuden mahdolliselle peruuttamiselle.

Säännöt asiakirjoista, joita tarvitaan hallintoviranomaisen rahoituksen välittäjälle suorittamien maksujen perustelemiseksi.

Edellytykset, joiden mukaisesti hallintoviranomaisen rahoituksen välittäjälle suorittamat maksut tai niiden määräajan kuluminen on keskeytettävä.

14. TILINHOITO

Yksityiskohtaiset tiedot tileistä, tarvittaessa mukaan lukien vaatimukset varainhoitotilin perustamisesta/erillisestä kirjanpidosta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 38 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineen tilin hoitoa. Määräyksiin on sisällytettävä pankkitilien käyttöä koskevat edellytykset: vastapuoliriskit (tarvittaessa), hyväksyttävät varainhallintatoiminnot, osapuolten vastuut, varainhoitotilien liian suurten saldojen yhteydessä sovellettavat korjaavat toimet, asiakirjojen säilyttäminen ja raportointi.

15. HALLINTOKUSTANNUKSET

Määräykset, jotka koskevat rahoituksen välittäjän korvausta, hallintokustannusten laskemista ja maksamista sekä rahoituksen välittäjälle maksettavia palkkioita delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukaisesti.

Määräyksiin on sisällytettävä sovellettava enimmäispalkkio sekä laskennassa käytettävät viitemäärät.

16. TUKIKELPOISUUSAIKA JA MENOJEN TUKIKELPOISUUS OHJELMAN SULKEMISEN YHTEYDESSÄ

Sopimuksen voimaantulopäivä.

Rahoitusvälineen toteutusjakson aloitus- ja päättymispäivät sekä tukikelpoisuusaika.

Määräykset, jotka koskevat mahdollisuutta pidentää ohjelmasta rahoituksen välittäjälle rahoitusvälineen osalta maksettavan julkisen rahoitusosuuden voimassaoloa tai kyseisen rahoitusosuuden päättämistä, mukaan lukien edellytykset ohjelmasta osoitettavien rahoitusosuuksien ennenaikaiselle päättämiselle tai peruuttamiselle, irtautumisstrategiat sekä määräykset rahoitusvälineen purkamisesta (tarvittaessa myös rahasto-osuusrahaston purkamisesta).

Määräykset, jotka koskevat tukikelpoisia menoja ohjelman sulkemisen yhteydessä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan mukaisesti.

17. HALLINTOVIRANOMAISEN MAKSAMIEN VAROJEN KÄYTTÄMINEN UUDELLEEN (MUKAAN LUKIEN KORKO)

Määräykset, jotka koskevat hallintoviranomaisen maksamien varojen käyttämistä uudelleen.

Vaatimukset ja menettelyt, jotka koskevat ERI-rahastoista myönnetystä tuesta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitetulla tavalla kertyneiden korkotulojen ja muiden tuottojen hallinnointia.

Määräykset, jotka koskevat ERI-rahastoista myönnetystä tuesta kertyneiden varojen käyttämistä uudelleen tukikelpoisuusajan päättymiseen mennessä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 artiklan mukaisesti.

Määräykset, jotka koskevat ERI-rahastoista myönnetystä tuesta kertyneiden varojen käyttämistä tukikelpoisuusajan päättymisen jälkeen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 45 artiklan mukaisesti.

18. KORKOTUEN JA VAKUUSPALKKIOHYVITYSTEN PÄÄOMITTAMINEN (TARVITTAESSA)

Asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut, delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 11 artiklan mukaiset määräykset, jotka koskevat korkotuen ja vakuuspalkkiohyvitysten vuotuisten maksuerien pääomittamista.

19. RAHOITUSVÄLINEEN HALLINTO

Määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineen asianmukaista hallintorakennetta sen varmistamiseksi, että lainoja/vakuuksia/investointeja, divestointeja ja riskin hajauttamista koskevat päätökset pannaan täytäntöön sovellettavien säännösten ja markkinastandardien mukaisesti.

Määräykset, jotka koskevat rahoitusvälineen sijoitusneuvostoa (rooli, riippumattomuus, kriteerit).

20. ETURISTIRIIDAT

Eturistiriitojen ratkaisemista varten on luotava selkeät menettelyt.

21. RAPORTOINTI JA SEURANTA

Määräykset, jotka koskevat investointien täytäntöönpanon ja rahoitustoimien volyymin seurantaa, mukaan lukien rahoituksen välittäjän raportointia rahasto-osuusrahastolle ja/tai hallintoviranomaiselle asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan sekä valtiontukisääntöjen noudattamisen varmistamiseksi.

Säännöt, jotka koskevat raportointia hallintoviranomaiselle tehtävien suorittamisesta sekä raportointia tuloksista, sääntöjenvastaisuuksista ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

22. ARVIOINTI

Edellytykset ja järjestelyt rahoitusvälineen arviointia varten.

23. NÄKYVYYS JA AVOIMUUS

Määräykset, jotka koskevat unionin rahoituksen näkyvyyttä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liitteen XII mukaisesti.

Määräykset, joilla varmistetaan lopullisten tuensaajien tiedonsaantioikeus.

24. YKSINOIKEUS

Määräykset niistä edellytyksistä, joiden mukaisesti rahasto-osuusrahaston hallinnoija tai rahoituksen välittäjä voi käynnistää uuden sijoitusvälineen.

25. RIITOJEN RATKAISEMINEN

Riitojen ratkaisemista koskevat määräykset.

26. LUOTTAMUKSELLISUUS

Määräykset, joissa määritellään ne rahoitusvälineen osa-alueet, jotka kuuluvat salassapitolausekkeiden soveltamisalaan. Kaikki muut tiedot katsotaan julkisiksi.

Tähän sopimukseen perustuvat salassapitovelvollisuudet eivät estä asianmukaista raportointia sijoittajille, mukaan lukien niille tahoille, jotka ovat myöntäneet julkisia varoja.

27. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN SEKÄ OIKEUKSIEN JA VELVOITTEIDEN SIIRTÄMINEN

Määräykset, joissa määritellään sopimuksen mahdollisen muuttamisen ja päättämisen soveltamisala ja muuttamisen ja päättämisen edellytykset.

Määräykset, joissa kielletään rahoituksen välittäjää siirtämästä oikeuksia tai velvoitteita ilman hallintoviranomaisen ennalta antamaa suostumusta.

LIITE A	:	asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa vaadittu ennakkoarviointi, jossa perustellaan rahoitusvälineen tarpeellisuus.
LIITE B	:	rahoitusvälineen liiketoimintasuunnitelma, mukaan lukien investointistrategia sekä kuvaus investointi-, vakuus- tai lainanantopolitiikasta.
LIITE C	:	välineen kuvaus, jonka on vastattava välinettä koskevia yksityiskohtaisia vakioehtoja ja -edellytyksiä ja jossa on vahvistettava rahoitusvälineen taloudelliset parametrit.
LIITE D	:	seurantaa ja raportointia koskevat mallit.

(1) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 480/2014, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä (EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5).

LIITE II

Pk-yrityksille tarkoitettu laina, joka perustuu salkun riskinjakolainamalliin

Kaavioesitys riskinjakolainan toimintaperiaatteesta

Riskinjakolaina

Uusista lainoista koostuva salkku

Ohjelmasta osoitettu rahoitusosuus

Rahoituksen välittäjän rahoitusosuus

Riskiosuus

Osuus riskinjako-lainasta (riskiosuuden mukaisesti)

Pk-yrityksille markkinakorkoa edullisemmin myönnetyt lainat *

Takaisinperintä

Salkun tappiot

Riskiosuus

Rahoituksen välittäjän vastaava rahoitusosuus

* Koronalennuksen täysi hyöty siirretään pk-yrityksille

Rahoitusvälineen rakenne

Riskinjakolaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan rahoitusosuudet ohjelmasta sekä rahoituksen välittäjältä. Sen tarkoituksena on rahoittaa uusista lainoista koostuva salkku, eikä rahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

Riskinjakolainaa on tarkoitus tarjota sellaisen toimenpiteen yhteydessä, joka sisältyy asianomaisesta ERI-rahastosta osarahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn toimintalinjaan ja joka on otettu huomioon asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitetussa ennakkoarvioinnissa.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on

1.	yhdistää ERI-rahaston ohjelmasta saatavat varat ja rahoituksen välittäjän tarjoamat varat, jotta voidaan tukea pk-yrityksille myönnettävää rahoitusta asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sekä

2.	helpottaa pk-yritysten rahoituksen saantia tarjoamalla rahoituksen välittäjälle rahoitusosuutta ja luottoriskin jakamista, jolloin pk-yritykset saavat enemmän rahoitusta edullisin ehdoin eli alhaisemmalla korolla ja tarvittaessa vähemmin vakuuksin.

ERI-rahaston ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettava rahoitusosuus ei saa syrjäyttää rahoitusta, jota on saatavilla muilta yksityisiltä tai julkisilta sijoittajilta.

ERI-rahaston ohjelmasta tarjotaan rahoitusta rahoituksen välittäjälle, jotta se voi perustaa pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista koostuvan salkun. Lisäksi ohjelma osallistuu salkkuun sisältyviin, pk-yrityksille myönnettyihin lainoihin liittyviin tappioihin/maksulaiminlyönteihin ja takaisinperintään lainakohtaisesti ja ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettyä rahoitusosuutta vastaavasti.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, se siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahasto-osuusrahasto voi tarjota omia varojaan, jotka yhdistetään rahoituksen välittäjän tarjoamiin varoihin. Siinä tapauksessa rahasto-osuusrahasto osallistuu riskinjakoon lainasalkun eri rahoitusosuuksien välillä määräsuhteen mukaisesti. Jos rahasto-osuusrahastosta myönnetyt varat ovat peräisin valtion varoista, on noudatettava valtiontukisääntöjä.

Mahdollinen valtiontuki

Riskinjakolainan on tarkoitus olla väline, johon ei sisälly valtiontukea. Kyseessä on siis markkinaehtoinen korvaus rahoituksen välittäjälle, joka siirtää taloudellisen hyödyn kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Lopullisille tuensaajille tarjottavaan rahoitukseen sovelletaan voimassa olevaa vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta.

a) Valtiontuki voidaan sulkea pois rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston tasolla, kun

1.	rahoituksen välittäjä ja hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto vastaavat joka hetki tappioista ja hyödyistä omaa rahoitusosuuttaan vastaavasti (määräsuhteen mukaisesti) ja rahoituksen välittäjä osallistuu taloudellisesti merkittävällä tavalla riskinjakolainaan; ja

rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä tai jos korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Hallintoviranomaisen on rahoituksen välittäjää valitessaan arvioitava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hinnoittelupolitiikkaa ja menetelmää, jota noudattaen taloudellinen hyöty siirretään lopullisille tuensaajille.

Jos rahoituksen välittäjä ei siirrä koko taloudellista hyötyä lopullisille tuensaajille, vielä maksamatta oleva osuus julkisesta rahoitusosuudesta on siirrettävä takaisin hallintoviranomaiselle.

b) Pk-yritysten tasolla:

Lainan on pk-yritysten tasolla vastattava vähämerkityksiseen tukeen sovellettavia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee jokaisen salkkuun otettavan lainan osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) seuraavalla laskentamenetelmällä:

BAE:n laskeminen = lainan nimellismäärä (euroa) × (rahoituskustannukset (vakiomenettely) + riskikustannus (vakiomenettely) — palkkiot, jotka hallintoviranomainen mahdollisesti perii ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettavasta rahoitusosuudesta) × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina) × osuus riskistä.

Kun BAE lasketaan edellä kuvatulla kaavalla, vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän riskinjakolainan osalta. Riskinjakolainojen vakuuksille ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta.

Tarkistusmekanismin avulla varmistetaan, että edellä esitetyn kaavan avulla laskettu BAE ei ole pienempi kuin vähämerkityksestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettu BAE.

BAE:n avulla lasketun tuen kokonaismäärä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen varainhoitovuoden kuluessa ottaen huomioon vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa vahvistettu sääntö, joka koskee tuen kasautumista lopullisille tuensaajille.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Kalastus- ja vesiviljelyalalla toimivien pk-yritysten osalta tuen on vastattava vähämerkityksisestä tuesta kalastus- ja vesiviljelyalalla annetussa asetuksessa vahvistettuja keskeisiä sääntöjä.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettaviin toimiin sovelletaan yleisiä sääntöjä.

Lainanantopolitiikka

a) Hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston suorittamat maksut rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat julkiset rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen riskinjakolainarahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

Tavoitteena oleva lainavolyymi ja korkotaso vahvistetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa, ja ne otetaan huomioon määritettäessä rahoitusvälineen luonnetta (joustava vai joustamaton väline).

b) Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituksen välittäjän on luotava ennalta määrätyn ajanjakson kuluessa uusista tukikelpoisista lainoista koostuva salkku, joka täydentää sen olemassa olevaa lainanantotoimintaa ja joka rahoitetaan osittain ohjelmasta maksetuilla varoilla rahoitussopimuksessa sovitun riskiosuuden mukaisesti.

Pk-yrityksille myönnettävät tukikelpoiset lainat (jotka täyttävät ennalta määrätyt laina- ja salkkukohtaiset tukikelpoisuuskriteerit) sisällytetään automaattisesti salkkuun, ja niistä annetaan vähintään neljännesvuosittain liittämisilmoitus.

Rahoituksen välittäjä noudattaa johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee erityisesti salkun hajauttamista, mahdollistaa asianmukaisen luottosalkun hallinnan ja riskien hajauttamisen ja vastaa alalla sovellettavia standardeja sekä on hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

Rahoituksen välittäjä vastaa lainojen yksilöinnistä, valinnasta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja lainojen myöntämisestä lopullisille tuensaajille tavanomaisten menettelyjensä sekä asianomaisessa rahoitussopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

c) Rahoitusvälineeseen takaisin maksettujen varojen uudelleenkäyttö:

Rahoitusvälineeseen takaisin maksetut varat on joko käytettävä uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa tai ne maksetaan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, minkä jälkeen ne käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 artiklan mukaisesti.

Jos varat käytetään uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa, ERI-rahaston tuesta johtuvat määrät, jotka rahoituksen välittäjä maksaa ja/tai perii takaisin lopullisille tuensaajille myönnetyistä lainoista investointien voimassaoloaikana, on periaatteessa asetettava saataville käytettäväksi uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa. Tämä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklassa tarkoitettu varojen kierrättämisen periaate on sisällytettävä rahoitussopimukseen.

Jos sen sijaan varat maksetaan suoraan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle, takaisinmaksu on suoritettava säännöllisin välein, ja siinä on otettava huomioon pk-yrityksille myönnettyihin lainoihin liittyvät i) pääoman takaisinmaksut (määräsuhteen mukaisesti riskiosuuden perusteella) ja ii) mahdollisesti takaisin perityt määrät ja tappioiden vähennykset (riskiosuuden mukaisesti) sekä iii) mahdolliset koronmaksut. Nämä varat on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

d) Tappioiden takaisinperintä:

Rahoituksen välittäjän on toteutettava perintätoimia jokaisen sellaisen rahoitusvälineestä rahoitetun ja pk-yritykselle myönnetyn lainan osalta, jonka takaisinmaksu on laiminlyöty, omien sisäisten suuntaviivojensa ja menettelyjensä mukaisesti.

Rahoituksen välittäjän takaisin perimät määrät (ilman mahdollisia perintä- ja ulosmittauskustannuksia) jaetaan rahoituksen välittäjän ja hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston kesken määräsuhteessa niiden riskiosuuksiin.

e) Muut:

ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen osoitetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot käytetään asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Hinnoitteluperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on hinnoittelua määrittäessään valittava sellaiset hinnoitteluperiaatteet ja menetelmä, joiden avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan tukikelpoisille pk-yrityksille. Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)	Rahoituksen välittäjän rahoitusosuudesta perittävä korko on markkinaehtoinen (rahoituksen välittäjän oman toimintapolitiikan mukaisesti).

Salkkuun sisältyvistä, tukikelpoisille pk-yrityksille myönnettävistä lainoista perittävää kokonaiskorkoa on alennettava suhteessa ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta peräisin olevaan rahoitukseen. Vähennyksessä otetaan huomioon palkkiot, joita hallintoviranomainen saattaa periä ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta.

3)	Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)	Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskaudella.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus: määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Todellinen riskiosuus, ohjelman julkinen rahoitusosuus sekä lainoista perittävä korko määritetään ennakkoarvioinnin tulosten pohjalta, ja niiden avulla on varmistettava, että lopullisille tuensaajille aiheutuva hyöty vastaa vähämerkityksistä tukea koskevaa sääntöä.

Kohteena olevan salkun riskinjakolainan määrä vahvistetaan rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin puitteissa (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla) ja ottaen huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa). Kohteena olevan lainasalkun kokoonpanon avulla on pyrittävä varmistamaan riskin hajauttaminen.

Riskinjakolainan myöntämisen ja riskiosuuden määrittämisen tavoitteena on varmistaa ennakkoarvioinnissa havaitun markkinapuutteen poistaminen, minkä lisäksi niiden on vastattava tässä vahvistettuja edellytyksiä.

Rahoituksen välittäjän kanssa sovittu riskiosuus määrittää kunkin salkkuun sisältyvän tukikelpoisen lainan osalta sen osuuden lainapääomasta, joka rahoitetaan ohjelmasta.

Rahoituksen välittäjän kanssa sovittu riskiosuus määrää rahoituksen välittäjän ja ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden vastuulle jäävän osuuden tappioista.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus (toimet)

Riskinjakolainavälineellä rahoitettava salkku sisältää ainoastaan pk-yrityksille myönnettäviä uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen. Rahoituksen välittäjän on esitettävä perusteltu arvio salkun riskiprofiilista. Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Katettaviin tappioihin sisältyvät erääntyneet ja maksamatta olevat pääomasaamiset sekä vakiokorko (niihin eivät sisälly viivästysmaksut tai muut kustannukset).

Kesto

Rahoitusvälineen lainakautta määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään lainoihin, jotka maksetaan lopullisille tuensaajille viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Lainasalkun luomiseen tarvittava aika on suositusten mukaan yleensä enintään neljä vuotta rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta (hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä).

Lainananto ja riskinjako rahoituksen välittäjän tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

—	Delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut suoriteperusteiset palkkiot.

—	Ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahoituksen välittäjä osoittaa paikallisten markkinaedellytysten mukaisesti vähintään 25 prosenttia kokonaisrahoitussitoumuksesta, joka tarvitaan pk-yrityksille riskinjakolainavälineen puitteissa myönnettäville lainoille.

—	Tappiot ja takaisinperinnät vaikuttavat rahoituksen välittäjään ja hallintoviranomaiseen määräsuhteen mukaisesti riippuen niiden riskiosuuteen perustuvasta vastuusta.

Arvioitu riskiosuus määräytyy rahoitusvälineelle annettavan tuen tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin tulosten perusteella.

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät

Nämä ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota lainoja rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla alueella toimiville yrityksille. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa myöntää lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen ohjelman ja rahoitussopimuksen mukaisesti. Seuraavien tukikelpoisuuskriteerien on täytyttävä lainan allekirjoitushetkellä:

a)	tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY (2) (3), mukaisesti;

b)	tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan d–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)	tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (4);

d)	tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)	tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Lisäksi lopullisilla tuensaajilla on oltava investoinnin tekohetkellä sekä lainan maksuhetkellä rekisteröity toimipaikka jäsenvaltiossa, ja lainan kohteena olevan taloudellisen toiminnan on tapahduttava ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvassa jäsenvaltiossa ja/tai kuuluvalla alueella/toiminta-alueella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituksen välittäjä myöntää lopullisille tuensaajille lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joita varten myönnetään osarahoitusta ohjelmasta riskijakolainavälineen puitteissa. Lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Lainat on käytettävä yksinomaan seuraavassa lueteltuja, sallittuja tarkoituksia varten:

a)	investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, mukaan lukien yritysten hallintaoikeuksien siirto, edellyttäen, että se tapahtuu riippumattomien sijoittajien kesken;

b)	edellä a alakohdassa tarkoitettua toimintaa täydentäviin (ja niihin liittyviin) kehitys- tai laajentamistoimiin liittyvä käyttöpääoma (täydentävyydestä on osoituksena muun muassa pk-yrityksen liiketoimintasuunnitelma ja rahoituksen määrä).

Salkkuun sisältyvien lainojen on joka hetki täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit:

c)	Lainat ovat uusia lainoja, eikä voimassa olevien lainojen jälleenrahoitus ole mahdollista.

Riskinjakolainasalkkuun sisältyvän lainan pääoma i) on ennakkoarvioinnin perusteella enintään 1 000 000 euroa, ja ii) lainaehtojen mukaisesti BAE on kunkin lopullisen tuensaajan osalta enintään 200 000 euroa (tai 100 000 euroa, kun on kyse maanteiden rahtiliikenteestä, tai 30 000 euroa, kun on kyse kalastus- ja vesiviljelyalasta) minkä tahansa kolmen varainhoitovuoden aikana. Tukikelpoiset pk-yritykset voivat hakea rahoitusvälineen puitteissa myönnettävää lainaa useammin kuin kerran edellyttäen, että ne noudattavat edellä esitettyä BAE:n enimmäismäärää.

e)	Lainoilla tarjotaan rahoitusta yhtä tai useampaa sallittua tarkoitusta varten, ja ne myönnetään euroissa ja/tai kyseisen alueen kansallisessa valuutassa tai tarvittaessa muussa valuutassa.

f)	Lainat eivät voi olla mezzanine-lainoja, toissijaisia lainoja eivätkä oman pääoman luonteista rahoitusta.

g)	Lainat eivät voi olla jatkuvia luottojärjestelyjä.

h)	Lainoille on määritettävä takaisinmaksuaikataulu, joka sisältää säännölliset takaisinmaksut ja/tai kertaluonteisen takaisinmaksun.

i)	Lainoilla ei saa rahoittaa pelkästään taloudellista toimintaa tai kiinteistöjen kehittämistä, jonka tarkoituksena on taloudellinen investointitoiminta, eikä niillä myöskään saa rahoittaa kuluttajarahoituksen tarjoamista.

j)	Lainojen vähimmäismaturiteetti on 12 kuukautta, johon sisältyy lyhennysvapaa (tarvittaessa), ja enimmäismaturiteetti on 120 kuukautta.

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee täyttääkseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklassa säädetyt edellytykset.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteitaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain riskinjakolainavälineen osalta, ja niiden on vastattava ainakin lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (työllisyyden kasvu, pk-yritysten lukumäärä jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

rahoitettavien lainojen/hankkeiden lukumäärä

rahoitettavien lainojen määrät

maksulaiminlyönnit (lukumäärä ja määrät)

takaisin maksetut varat ja tuotot

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Rahoituksen välittäjän on alennettava lopullisilta tuensaajilta kustakin salkkuun sisältyvästä tukikelpoisesta lainasta perittävää todellista kokonaiskorkoa (sekä tarvittaessa vähennettävä vakuuksia) ottaen huomioon riskinjakolainan suotuisat rahoitus- ja riskinjakoehdot.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Rahoituksen välittäjä valvoo BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti. Tämä periaate on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa.

(1) Komission asetus (EU) N:o 1407/2013, annettu 18 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 1).

(2) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (tiedoksiannettu numerolla K(2003) 1422) (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(3) Näitä ovat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on alle 43 miljoonaa euroa. Yritys ei myöskään saa kuulua yritysryhmään, joka ylittää edellä mainitut raja-arvot. Komission suosituksen mukaan ”yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa”.

(4) Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:

a)	laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;

b)	tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;

c)	aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;

d)	pelikasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;

tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.

f)	biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

LIITE III

Pk-yrityksille myönnettävä rajattu portfoliovakuus (rajattu vakuus)

Kaavioesitys rajatusta vakuudesta

Sidosryhmien ja rajatun portfoliovakuuden suhde

Rahasto-osuus-rahasto

Rajattuun vakuuteen perustuvat sitoumukset – tappioiden maksaminen

Vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksenvälittäjä

Hallintoviranomainen

Rahoitussopimus – ohjelman rahoitusosuus

Takaisinperintä

Rahoituslaitokset

Lainat

Maksu Takaisinperintä

Pk-yritykset

Vakuuden kattama lainakohtainen osuus

Rahoituslaitos

Kerroin *

Rahoituslaitos

Rahoituslaitoksen kattama riski (rahoituslaitoksen oma riski)

Vakuunden enimmäisosuus

Ohjelman rahoitusosuudesta katettava vakuus

* Kerroin = (1/vakuuden kattama osuus) × (1/vakuuden enimmäisosuus)

Rahoitusvälineen rakenne

Rajattu portfoliovakuus tarjoaa lainakohtaista suojaa luottoriskiltä, ja sen tarkoituksena on auttaa luomaan pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista koostuva salkku, jonka osalta määritellään tappion enimmäismäärä.

Hallintoviranomainen tarjoaa rajattua portfoliovakuutta sellaisen toimen yhteydessä, joka sisältyy asianomaisesta ERI-rahastosta osarahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa tarkoitettuun toimintalinjaan.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on

1)	helpottaa kohderyhmään kuuluvien pk-yritysten rahoituksen saantia ja poistaa käytännössä havaittuja markkinoiden toimintapuutteita;

2)	hyödyntää ERI-rahastojen vipuvaikutusta rahoituksen aikaansaamiseksi pk-yrityksille asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Hallintoviranomaisen ERI-rahaston ohjelmasta osoittama rahoitusosuus toteutetaan rahoituksen välittäjän hallinnoiman vakuusrahaston muodossa. Kyseinen rahoitusosuus ei saa syrjäyttää muilta julkisilta tai yksityisiltä sijoittajilta saatavilla olevia vakuuksia.

Rahoituksen välittäjän hallinnoima vakuusrahasto sitoutuu tarjoamaan ERI-rahaston ohjelmasta peräisin olevia varoja rahoituslaitoksille, jotka perustavat uusista lainoista koostuvia salkkuja, siinä tapauksessa, että lopulliset tuensaajat laiminlyövät lainojen takaisinmaksun.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, rahasto siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

Rajattu vakuusväline otetaan käyttöön sitä varten, että yksi tai useampi rahoituslaitos voi perustaa uusista lainoista koostuvan salkun.

Uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavat rahoituslaitokset voivat hyödyntää osittaista vakuutta, joka kattaa tappiot tiettyyn enimmäismäärään asti, tarjotessaan lainoja tukikelpoisille pk-yrityksille.

Vakuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä lopullisille tuensaajille (esim. alentamalla lainojen korkoa ja/tai vähentämällä vaadittuja vakuuksia, mutta aina siten, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille).

Mahdollinen valtiontuki

Rajatun portfoliovakuuden on tarkoitus olla väline, johon ei sisälly valtiontukea. Se on siis markkinaehtoinen, kun on kyse vakuusrahastoa hallinnoivasta rahoituksen välittäjästä, uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavista rahoituslaitoksista sekä lopullisille tuensaajille vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisesti myönnettävästä tuesta.

a) Valtiontuki voidaan sulkea pois rahasto-osuusrahaston, vakuusrahastoa hallinnoivan rahoituksen välittäjän sekä uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavien rahoituslaitosten tasolla, kun

rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, puolueettomalla ja syrjimättömällä valintamenettelyllä tai jos korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

2)	rahoituslaitos valitaan avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä perustamaan uusista lainoista koostuva salkku sen omilla varoilla, ja rahoituslaitoksen kantama riski on aina vähintään 20 prosenttia lainan määrästä (lainakohtaisesti); ja

lisäksi ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Hallintoviranomaisen on rahoituksen välittäjää valitessaan arvioitava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hinnoittelupolitiikkaa ja menetelmää, jota noudattaen taloudellinen hyöty siirretään lopullisille tuensaajille.

Jos rahoituksen välittäjä ei siirrä koko taloudellista hyötyä lopullisille tuensaajille, vielä sitomatta oleva osa julkisesta rahoitusosuudesta on siirrettävä takaisin hallintoviranomaiselle.

Vakuuden on liityttävä tiettyyn rahoitustapahtumaan, ja sille on määritettävä kiinteä enimmäismäärä ja rajoitettu voimassaoloaika.

b) Lopullisten tuensaajien tasolla:

Taatun lainan on pk-yritysten tasolla vastattava vähämerkityksiseen tukeen sovellettavia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee kaikkien vakuuden kohteena olevaan salkkuun sisältyvien lainojen osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) seuraavalla laskentamenetelmällä:

Bruttoavustusekvivalentin (BAE) laskeminen = lainan nimellismäärä (euroa) × riskikustannus (vakiomenettely) × vakuuden kattama osuus × vakuuden enimmäisosuus × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina).

BAE:n avulla laskettu tuen kokonaismäärä voi olla enintään 200 000 euroa kolmen varainhoitovuoden kuluessa ottaen huomioon vähämerkityksisestä tuesta annetussa asetuksessa vahvistettu sääntö, joka koskee tuen kasautumista lopullisille tuensaajille.

Kun BAE lasketaan edellä kuvatulla kaavalla, vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän rajatun portfoliovakuusvälineen osalta.

Tarkistusmekanismin avulla varmistetaan, että edellä esitetyn kaavan avulla laskettu BAE ei ole pienempi kuin vähämerkityksestä tuesta annetun asetuksen 4 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti laskettu BAE.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuettaviin toimiin sovelletaan yleisiä sääntöjä.

Vakuuspolitiikka

a) Siirto hallintoviranomaiselta rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen vakuusrahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

b) Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituslaitosten on perustettava ennalta määrätyssä ajassa salkkuja, jotka koostuvat pk-yrityksille myönnettävistä uusista lainoista. Pk-yrityksille myönnettävät uudet lainat katetaan osittain ohjelmasta osoitettavalla rahoitusosuudella lainakohtaisesti tiettyyn enimmäismäärään asti. Tukikelpoisille pk-yrityksille myönnetyt lainat sisällytetään automaattisesti salkkuun edellyttäen, että ne täyttävät ennalta määritetyt sisällyttämiskriteerit.

Pk-yrityksille myönnettävät lainat sisällytetään salkkuun automaattisesti, kun vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä on vastaanottanut sisällyttämisilmoituksen, joka toimitetaan vähintään neljännesvuosittain kyseisen sisällyttämiskauden loppuun asti.

Rahoituslaitosten on noudatettava johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee salkun hajauttamista, mahdollistaa asianmukaisen salkun hallinnan ja riskien hajauttamisen ja vastaa alalla sovellettavia standardeja sekä on hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

Rahoituslaitokset vastaavat lainojen yksilöinnistä, valinnasta, due diligence -prosessista, dokumentaatiosta ja lainojen myöntämisestä lopullisille tuensaajille tavanomaisten menettelyjensä sekä rahoituksen välittäjän ja uusista lainoista koostuvan salkun perustavan rahoituslaitoksen välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

c) Tappioiden kattaminen:

Rajattu portfoliovakuus kattaa tappiot, joita rahoituslaitoksille aiheutuu tukikelpoiselle pk-yritykselle myönnetyn lainan maksulaiminlyönnistä, siten, että vakuuden kattama osuus on enintään 80 prosenttia.

Tappiot, jotka rajatulla portfoliovakuudella katetaan tukikelpoisille pk-yrityksille myönnetyistä lainoista koostuvan salkun osalta, eivät saa yhteensä ylittää vakuuden enimmäismäärää.

Vakuuden enimmäismäärä on tämän välineen mukaisesti kohteena olevan lainasalkun volyymi kerrottuna vakuuden kattamalla osuudella ja vakuuden enimmäisosuudella.

Katettaviin tappioihin sisältyvät erääntyneet ja maksamatta olevat pääomasaamiset sekä vakiokorko (niihin eivät sisälly viivästysmaksut, palkkiot tai muut kustannukset).

d) Vakuuden maksaminen:

Jos maksulaiminlyönnistä aiheutuu tappiota, vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä suorittaa rahoituslaitokselle vakuuden mukaiset maksut yleensä 60 päivän kuluessa.

Hinnoittelu- ja vakuusperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on valittava menetelmä, jonka avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan tukikelpoisille pk-yrityksille. Rahoituslaitoksen hinnoittelu-/vakuusperiaatteiden on vastattava tätä menetelmää. Hinnoittelu-/vakuusperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)	Väline kattaa enintään 80 prosenttia kuhunkin tukikelpoiselle pk-yritykselle myönnettyyn lainaan liittyvästä riskistä (enimmäismäärään asti).

2)	Ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä tukikelpoisille pk-yrityksille alentamalla rahoituslaitoksen yrityksiltä perimää korkoa ja/tai vähentämällä vaadittuja vakuuksia.

3)	Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)	Vakuusrahastoa hallinnoiva rahoituksen välittäjä ei saa periä rahoituslaitokselta vakuuspalkkioita.

Rahoituslaitoksen on alennettava kaikkien salkkuun sisältyvien, tukikelpoisille pk-yrityksille myönnettyjen lainojen kokonaiskorkoa ja/tai vähennettävä lainojen osalta vaadittuja vakuuksia hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän mukaisesti, jotta voidaan varmistaa taloudellisen hyödyn siirtyminen kokonaisuudessaan pk-yrityksille. Rahoituksen välittäjä analysoi asianmukaisesti rahoituslaitoksen ehdottamaa koronalennusta ja/tai vakuuksien vähentämistä due diligence -prosessia noudattaen ja hyväksyy alennuksen/vähentämisen. Koronalennus ja/tai vakuuden vähentäminen katsotaan pk-yrityksille myönnettävien lainojen osalta kelpoisuusperusteeksi salkkuun sisällyttämiseksi.

Hallintoviranomainen voi vaatia lopullisia tuensaajia maksamaan vakuuspalkkioita. Päätöksen on perustuttava ennakkoarviointiin, jossa määritetään kohderyhmään kuuluvat pk-yritykset, sekä ennalta toteutettuun riskinarviointiin. Siinä tapauksessa BAE lasketaan edellä valtiontukea koskevassa kohdassa esitetyn kaavan avulla, tai sen on vastattava takaustiedonannossa esitettyjä edellytyksiä. Lopullisten tuensaajien maksamat vakuuspalkkiot maksetaan takaisin vakuusrahastoon, ja ne ovat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklassa tarkoitettuja palautettuja tuloja.

7)	Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskauden ajan.

Rahoituslaitokselle myönnettävän vakuuden määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Rajatun portfoliovakuuden on noudatettava delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 8 artiklassa esitettyjä edellytyksiä.

Vakuuden enimmäisosuus määritetään ennalta suoritettavassa riskinarvioinnissa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 8 artiklan mukaisesti, eikä se voi milloinkaan olla enemmän kuin 25 prosenttia. Vakuus voi kattaa odotettavissa olevat ja odottamattomat tappiot.

Ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta rahoitettavan vakuuden kerroin määritellään seuraavasti:

Kerroin = (1/vakuuden kattama osuus) × (1/vakuuden enimmäisosuus).

Kerroin perustuu ennalta suoritettuun riskinarviointiin, ja se on vähintään 5.

Vakuuden osittain kattaman salkun koko perustuu rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevaan ennakkoarviointiin (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla). Siinä on otettava huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa). Kohteena olevan lainasalkun kokoonpanon on oltava sellainen, että voidaan varmistaa riskin hajauttaminen.

Rahoituslaitokselle myönnettävä vakuus (toimet)

Vakuusvälineellä katettavaan lainasalkkuun sisältyy lopullisille tuensaajille tarjottavia uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Lainan salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen. Rahoituslaitosten on arvioitava asianmukaisesti salkun riskiprofiili (esimerkiksi alakohtainen keskittymäraja). Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella.

Rahoituslaitoksen on ennalta arvioitava takaisinperintäaste, jota käytetään laskettaessa salkkuun kohdistuvien maksulaiminlyöntien pohjalta takaisin perittävä määrä ja joka vaikuttaa vakuuden enimmäisosuuden arviointiin.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Maksulaiminlyönti tarkoittaa lopulliselle tuensaajalle myönnetyn lainan osalta, että i) rahoituslaitos voi todistaa milloin tahansa (omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti sekä lakisääteisten ja tilinpäätösraporttien pohjalta), että lopullinen tuensaaja ei todennäköisesti noudata maksuvelvoitteitaan; tai ii) lopullinen tuensaaja on laiminlyönyt kaikki kyseiseen pk-yritykselle myönnettyyn lainaan liittyvät maksuvelvoitteet vähintään 90 peräkkäisen kalenteripäivän ajan.

Kesto

Rahoitusvälineen vakuuskautta määritettäessä on varmistettava, että asetuksen (EU) N:o 1303/2013 42 artiklassa tarkoitettu ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus käytetään vakuuksiin lainoille, jotka maksetaan lopullisille tuensaajille viimeistään 31. joulukuuta 2023.

Aika, joka tarvitaan vakuuden kattamia lainoja sisältävän salkun luomiseen, on suositusten mukaisesti yleensä enintään neljä vuotta rahoitussopimuksen allekirjoittamisesta (hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä).

Riskinjako rahoituslaitoksen tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen, rahoituksen välittäjän ja rahoituslaitoksen edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

—	Rahoituslaitoksen oman luottoriskin on aina oltava vähintään 20 prosenttia lainakohtaisesti.

—	Rahoituslaitos sitoutuu perustamaan uusista lainoista koostuvan salkun omilla varoillaan.

—	Rajatusta vakuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan pk-yrityksille, jotka ovat lopullisia tuensaajia.

—	Rahoituksen välittäjälle maksetaan suoriteperusteisia palkkioita delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukaisesti.

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät ja rahoituslaitokset

Rahoituksen välittäjät ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota vakuuksia lainoille, joita myönnetään rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla toiminta-alueella toimiville yrityksille.

Rahoituslaitokset ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota lainoja rahoitusvälinettä tukevan ohjelman kattamalla toiminta-alueella toimiville yrityksille. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa tarjota lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen ohjelman ja rahoitussopimuksen mukaisesti. Lopullisten tuensaajien on täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit vakuussitoumuksen tekopäivämääränä (asiakirja, joka on osoituksena pk-yritystä koskevasta vakuudesta):

a)	tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY (2) mukaisesti;

b)	tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan d–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)	tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (3);

d)	tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)	tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Lisäksi lopullisilla tuensaajilla on oltava investoinnin tekohetkellä sekä vakuudellisen lainan maksuhetkellä rekisteröity toimipaikka jäsenvaltiossa, ja taatun lainan kohteena olevan taloudellisen toiminnan on tapahduttava ERI-rahaston ohjelman soveltamisalaan kuuluvassa jäsenvaltiossa ja/tai kuuluvalla alueella/toiminta-alueella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituslaitos myöntää lopullisille tuensaajille lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joille myönnetään ohjelmasta vakuus rajatun portfoliovakuuden puitteissa. Vakuus- ja lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Lainat on käytettävä yksinomaan seuraavassa lueteltuja, sallittuja tarkoituksia varten:

a)	investoinnit aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, mukaan lukien yritysten hallintaoikeuksien siirto, edellyttäen, että se tapahtuu riippumattomien sijoittajien kesken;

b)	edellä a alakohdassa tarkoitettua toimintaa täydentäviin (ja niihin liittyviin) kehitys- tai laajentamistoimiin liittyvä käyttöpääoma (täydentävyydestä on osoituksena muun muassa lopullisen tuensaajan liiketoimintasuunnitelma ja rahoituksen määrä).

Salkkuun sisältyvien lainojen on joka hetki täytettävä seuraavat tukikelpoisuuskriteerit:

c)	Lainat ovat uusia lainoja, eikä voimassa olevien lainojen jälleenrahoitus ole mahdollista.

Vakuuden kattama osuus salkkuun sisältyvästä lainasta i) on ennakkoarvioinnin perusteella enintään 1 500 000 euroa, ja ii) lainaehtojen mukaisesti BAE on kunkin lopullisen tuensaajan osalta enintään 200 000 euroa (tai 100 000 euroa, kun on kyse maanteiden rahtiliikenteestä, tai 30 000 euroa, kun on kyse kalastus- ja vesiviljelyalasta) minkä tahansa kolmen tilikauden aikana. Tukikelpoiset pk-yritykset voivat hakea rahoitusvälineen puitteissa myönnettävää lainaa useammin kuin kerran edellyttäen, että ne noudattavat edellä esitettyä BAE:n enimmäismäärää.

e)	Lainoilla tarjotaan rahoitusta yhtä tai useampaa sallittua tarkoitusta varten, ja ne myönnetään euroissa ja/tai kyseisen alueen kansallisessa valuutassa tai tarvittaessa muussa valuutassa.

f)	Lainat eivät voi olla mezzanine-lainoja, toissijaisia lainoja eivätkä oman pääoman luonteista rahoitusta.

g)	Lainat eivät voi olla jatkuvia luottojärjestelyjä.

h)	Lainoille on määritettävä takaisinmaksuaikataulu, joka sisältää säännölliset takaisinmaksut ja/tai kertaluonteisen takaisinmaksun.

i)	Lainoilla ei saa rahoittaa pelkästään taloudellista toimintaa tai kiinteistöjen kehittämistä, jonka tarkoituksena on taloudellinen investointitoiminta, eikä niillä myöskään saa rahoittaa kuluttajarahoituksen tarjoamista.

j)	Lainojen vähimmäismaturiteetti on 12 kuukautta ja enimmäismaturiteetti 120 kuukautta.

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee täyttääkseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklan säännökset.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteittaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain vakuusrahaston osalta, ja niiden on vastattava vähintään asetuksessa asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (työllisyyden kasvu, pk-yritysten lukumäärä jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

taattujen lainojen lukumäärä

taattujen lainojen volyymi

laiminlyötyjen lainojen lukumäärä

laiminlyötyjen lainojen arvo

sidotut/maksettavaksi vaaditut vakuudet (lukumäärä, arvo)

käyttämättä jääneet varat ja tuotot (esim. korkotuotto)

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille (vakuudesta aiheutuva hyöty).

Tukikelpoisille pk-yrityksille aiheutuva taloudellinen hyöty toteutetaan alentamalla rahoituslaitoksen perimää kokonaiskorkoa ja/tai vähentämällä pk-yritykselle myönnetystä lainasta vaadittuja vakuuksia.

Rahoituksen välittäjä seuraa BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti.

Nämä periaatteet on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen väittäjien sekä rahoituksen välittäjien ja uusista lainoista koostuvia salkkuja perustavien rahoituslaitosten välisissä sopimuksissa.

(2) Näitä ovat yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on alle 43 miljoonaa euroa. Yritys ei myöskään saa kuulua yritysryhmään, joka ylittää edellä mainitut raja-arvot. Komission suosituksen mukaan ”yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa”.

(3) Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:

a)	laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;

b)	tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;

c)	aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;

d)	kasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;

f)	biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

LIITE IV

Asuinrakennusten energiansäästöön ja uusiutuviin energialähteisiin tarkoitetut lainat (kunnostuslainat)

Kaavioesitys kunnostuslainan toimintaperiaatteesta

Ohjelmasta osoitettu rahoitusosuus

Kunnostuslaina

Uusista lainoista koostuva salkku

Lainoihin käytettävä ohjelman rahoitusosuus

Ohjelmasta osoitettu rahoitusosuus

Rahoituksen välittäjän rahoitusosuus

Riskiosuus

Osuus kunnostus-lainasta (riskiosuuden mukaisesti)

Hankkeisiin markkina-korkoa edullisemmin myönnetyt lainat *

Salkun tappiot

Takaisinperintä

Riskiosuus

Tekninen tuki & korkotuki

* Koronalennuksen täysi hyöty siirretään rakennusten omistajille

Rahoitusvälineen rakenne

Kunnostuslaina on rahoituksen välittäjän perustama lainarahasto, johon osoitetaan rahoitusosuudet ohjelmasta sekä rahoituksen välittäjältä. Tarkoituksena on rahoittaa uusista lainoista koostuva salkku, eikä rahastoa ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen.

Kunnostuslainaa on tarkoitus tarjota sellaisen toimen yhteydessä, joka sisältyy ERI-rahastosta rahoitettavassa ohjelmassa määriteltyyn ja asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisessa ennakkoarvioinnissa tarkoitettuun toimintalinjaan.

Välineen tavoite

Välineen tavoitteena on tarjota edullisia lainoja luonnollisille tai oikeushenkilöille tai itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka omistavat kiinteistöjä (asunnot, sosiaaliset asunnot tai yksittäiset kotitaloudet), sekä toimitsijoille tai muille oikeussubjekteille, jotka toimivat omistajien puolesta ja hyväksi, jotta ne voivat toteuttaa kunnostustöitä, joille voidaan myöntää tukea ERI-rahastosta.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettava rahoitusosuus hallintoviranomaiselta rahoituksen välittäjälle ei saa syrjäyttää rahoitusta, jota on saatavilla muilta yksityisiltä tai julkisilta sijoittajilta.

ERI-rahaston ohjelmasta tarjotaan rahoitusta rahoituksen välittäjälle, jotta se voi perustaa uusista lainoista koostuvan salkun. Lisäksi ohjelma osallistuu salkkuun sisältyviin lainoihin liittyviin tappioihin/maksulaiminlyönteihin ja takaisinperintään lainakohtaisesti ja ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettyä rahoitusosuutta vastaavasti.

Jos järjestelyyn sisältyy rahasto-osuusrahasto, rahasto siirtää ERI-rahaston ohjelmasta myönnetyn rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle.

ERI-rahaston ohjelmasta osoitettavan rahoitusosuuden lisäksi rahasto-osuusrahasto voi tarjota omia varojaan, jotka yhdistetään rahoituksen välittäjän tarjoamiin varoihin. Siinä tapauksessa rahasto-osuusrahasto osallistuu lainasalkun eri rahoitusosuuksien väliseen riskinjakoon määräsuhteen mukaisesti. Valtiontukisääntöjä on noudatettava myös kyseisten varojen osalta, jos ne ovat julkisia varoja.

Mahdollinen valtiontuki

Kunnostuslainan on tarkoitus olla instrumentti, johon ei sisälly valtiontukea. Kyseessä on siis markkinaehtoinen korvaus rahoituksen välittäjälle, joka siirtää taloudellisen hyödyn kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Näille tarjottavaan rahoitukseen sovelletaan voimassa olevaa vähämerkityksisestä tuesta annettua asetusta.

a) Valtiontuki voidaan sulkea pois rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston tasolla, kun

1)	rahoituksen välittäjä ja hallintoviranomainen tai rahasto-osuusrahasto vastaavat joka hetki tappioista ja hyödyistä omaa rahoitusosuuttaan vastaavasti (määräsuhteen mukaisesti) ja kun rahoituksen välittäjä osallistuu taloudellisesti merkittävällä tavalla kunnostuslainaan; ja

rahoituksen välittäjän ja rahasto-osuusrahaston korvaus (hallintokustannukset ja/tai -palkkiot) vastaa yleistä markkinakorvausta vastaavassa tilanteessa. Nämä edellytykset täyttyvät, jos rahoituksen välittäjä ja rahasto-osuusrahasto on valittu avoimella, läpinäkyvällä, syrjimättömällä ja puolueettomalla valintamenettelyllä tai jos niiden korvaus on delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklan mukainen eikä valtio myönnä muita etuja. Jos rahasto-osuusrahasto ainoastaan siirtää ERI-rahaston rahoitusosuuden rahoituksen välittäjälle ja hoitaa yleisen edun mukaista tehtävää eikä toimenpidettä toteuttaessaan harjoita kaupallista toimintaa tai sijoita toimenpiteeseen omia varojaan, jolloin sitä ei katsota tuensaajaksi, riittää, että rahasto-osuusrahastolle ei makseta liian suuria palkkioita; ja

b) Valtiontuen poissulkeminen omistajien puolesta toimivan tahon (luonnolliset ja oikeushenkilöt, itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka omistavat kiinteistöjä, toimitsijat tai muut oikeussubjektit) tasolla:

Valtiontuki voidaan sulkea pois omistajien puolesta toimivan tahon osalta, kun

1)	kyseinen taho ei suoraan vastaanota julkista tukea, ja

2)	kyseinen taho siirtää kaikki ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuvat taloudelliset hyödyt lopullisille tuensaajille.

c) Tuen poissulkeminen omistajien tasolla riippumatta siitä, harjoittavatko nämä taloudellista toimintaa (oikeushenkilöt tai itsenäiset ammatinharjoittajat, vuokranantajat ja omistajat, jota hyödyntävät uusiutuvaa energiaa, joka kattaa osan verkkoon tuotettavasta energiasta):

Omistajien, jotka ovat luonnollisia henkilöitä ja joita ei pidetä yrityksinä, koska he eivät harjoita taloudellista toimintaa, ei katsota saavan valtiontukea.

Omistajat, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, katsotaan yrityksiksi, ja heihin sovelletaan valtiontukisääntöjä. Tämä koskee erityisesti vuokranantajia (vuokraaminen on taloudellista toimintaa) sekä tilannetta, jossa kiinteistöön asennetaan uusiutuvaa energiaa, jos osa tuotetusta uusiutuvasta energiasta siirretään verkkoon (energian toimittaminen verkkoon katsotaan taloudelliseksi toiminnaksi).

Taloudellista toimintaa harjoittavien omistajien osalta tuen on vastattava vähämerkityksistä tukea koskevia sääntöjä.

Rahoituksen välittäjä laskee jokaisen salkkuun sisältyvän, taloudellista toimintaa harjoittavalle omistajalle myönnetyn lainan osalta bruttoavustusekvivalentin (BAE) käyttäen seuraavaa laskentamenetelmää:

BAE:n laskeminen = lainan nimellismäärä (euroina) × (rahoituskustannukset (vakiomenettely) + riskikustannus (vakiomenettely) – palkkiot, jotka hallintoviranomainen mahdollisesti perii ohjelmasta rahoituksen välittäjälle osoitettavasta rahoitusosuudesta) × lainan keskimääräinen juoksuaika (vuosina) × osuus riskistä.

Kun BAE lasketaan edellä esitetyn kaavan avulla, vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (1) 4 artiklassa säädetyn vaatimuksen katsotaan täyttyvän kunnostuslainan osalta. Kunnostuslainojen vakuuksille ei ole asetettu vähimmäisvaatimusta.

Lopulliselle tuensaajalle tarjottu tekninen apu tai muu avustus lasketaan yhteen edellä kuvatulla tavalla lasketun BAE:n kanssa.

Lainanantopolitiikka

a) Hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston suorittamat maksut rahoituksen välittäjälle:

Sen jälkeen kun hallintoviranomainen ja rahasto-osuusrahasto tai rahoituksen välittäjä ovat allekirjoittaneet rahoitussopimuksen, hallintoviranomainen siirtää ohjelmasta osoitettavat julkiset rahoitusosuudet rahasto-osuusrahastolle tai rahoituksen välittäjälle, joka sijoittaa ne erilliseen kunnostuslainarahastoon. Siirrot tehdään erissä, ja niissä noudatetaan asetuksen (EU) N:o 1303/2013 41 artiklassa vahvistettuja enimmäismääriä.

Rahoitusvälineen enimmäisosuus riskeistä lopullisten tuensaajien osalta on enintään 85 prosenttia (rahoituksen välittäjä vastaa vähintään 15 prosentista omilla varoillaan).

b) Uusista lainoista koostuvan salkun alulle paneminen:

Rahoituksen välittäjän on perustettava ennalta määrätyssä ajassa uusista lainoista koostuva salkku, joka rahoitetaan rahoitussopimuksessa sovitun riskinjaon mukaisesti (salkku rahoitetaan i) ohjelmasta osoitettavalla rahoitusosuudella ja ii) rahoituksen välittäjän omilla varoilla).

Ennalta määritettyjen laina- ja salkkukohtaisten tukikelpoisuuskriteerien mukaiset tukikelpoiset lainat sisällytetään automaattisesti salkkuun toimittamalla sisällyttämisilmoitus vähintään neljännesvuosittain.

Rahoituksen välittäjä noudattaa johdonmukaista lainanantopolitiikkaa, joka koskee erityisesti salkun rakennetta ja mahdollistaa asianmukaisen luottosalkun hallinnan ja riskien hajauttamisen, jonka avulla pyritään poistamaan ennakkoarvioinnissa havaittu markkinoiden toimintapuute (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan mukaisesti) ja joka on samalla hallintoviranomaisen taloudellisen etujen ja toimintapoliittisten tavoitteiden mukainen.

c) Rahoitusvälineeseen takaisin maksettujen varojen uudelleenkäyttö:

Jos varat käytetään uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa, ERI-rahaston tuesta johtuvat määrät, jotka rahoituksen välittäjä maksaa ja/tai perii takaisin lopullisille tuensaajille myönnettävistä lainoista investointien aikana, on periaatteessa asetettava saataville käytettäväksi uudelleen saman rahoitusvälineen puitteissa. Tämä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklassa tarkoitettu varojen kierrättämisen periaate on sisällytettävä rahoitussopimukseen.

Jos sen sijaan varat maksetaan suoraan takaisin hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastoon, takaisinmaksu on suoritettava säännöllisin välein, ja siinä on otettava huomioon kunnostuslainoihin liittyvät i) pääoman takaisinmaksut (määräsuhteen mukaisesti riskiosuuden perusteella) ja ii) mahdollisesti takaisin perityt määrät ja tappioiden vähennykset (riskiosuuden mukaisesti) sekä iii) mahdolliset koronmaksut. Nämä varat on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

d) Tappioiden takaisinperintä:

Rahoituksen välittäjän on toteutettava perintätoimia jokaisen laiminlyödyn kunnostuslainalla osarahoitetun lainan osalta omien sisäisten suuntaviivojensa ja menettelyjensä mukaisesti.

e) Muut:

ERI-rahastoista rahoitusvälineeseen osoitetusta tuesta johtuvat korko- ja muut tuotot on käytettävä asetuksen (EU) N:o 1303/2013 43 artiklan mukaisesti.

Hinnoitteluperiaatteet

Rahoituksen välittäjän on hinnoittelua määrittäessään valittava hinnoitteluperiaatteet ja menetelmä, joiden avulla varmistetaan, että ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty siirretään kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille. Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on sisällettävä seuraavat seikat:

1)	Rahoituksen välittäjän osallistumisesta perittävä korko on markkinaehtoinen (rahoituksen välittäjän oman toimintapolitiikan mukaisesti).

Salkkuun sisältyvistä, lopullisille tuensaajille myönnettävistä lainoista perittävää kokonaiskorkoa on alennettava suhteessa ohjelman julkisesta rahoitusosuudesta peräisin olevaan rahoitukseen. Alennuksessa otetaan huomioon palkkiot, joita hallintoviranomainen saattaa periä ohjelmasta osoitettavasta rahoitusosuudesta.

3)	Valtiontukea koskevassa kohdassa esitettyä BAE:n laskentamenetelmää on sovellettava kaikkiin lainoihin, jotka sisältyvät salkkuun.

4)	Hinnoitteluperiaatteiden ja menetelmän on säilyttävä muuttumattomina tukikelpoisuuskaudella.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus: määrä ja osuus (tuotteen yksityiskohtaiset tiedot)

Kunnostuslainojen jakautuminen rahoituksen välittäjien kesken sekä vähimmäisriskiosuus perustuvat rahoitusvälineelle myönnettävän tuen tarpeellisuutta koskevaan ennakkoarviointiin (asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artikla), ja niissä otetaan huomioon rahoitusvälineeseen sisältyvä varojen kierrättämisen periaate (tarvittaessa).

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen osoitettava rahoitusosuus (toimet)

Kunnostuslainalla rahoitettavaan lainasalkkuun sisältyy lopullisille tuensaajille tarjottavia uusia lainoja, eikä sitä ole mahdollista käyttää vanhojen lainojen jälleenrahoitukseen. Salkkuun sisällyttämistä koskevat kriteerit määräytyvät unionin lainsäädännön (esim. asetus (EU) N:o 1303/2013 sekä rahastokohtaiset säännöt), ohjelman sääntöjen ja kansallisten tukikelpoisuussääntöjen sekä rahoituksen välittäjän soveltaman käytännön mukaisesti, ja tavoitteena on saavuttaa suuri määrä lopullisia tuensaajia ja varmistaa salkun riittävä hajauttaminen ja homogeenisuus, jotta salkun riskiprofiili voidaan arvioida luotettavasti. Kriteereissä on otettava huomioon markkinaolosuhteet ja -käytännöt kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella.

Rahoituksen välittäjän on tehtävä yhteistyötä alueellisten tai kansallisten elinten kanssa, joiden on tarjottava kunnostushankkeiden toteuttamisen liittyviä lisäpalveluja, kuten konsulttipalveluja, hankkeiden valmisteluun liittyviä tarkistuksia ja arviointeja, rakennuspalveluja, teknistä valvontaa ja hankeasiakirjoja, kunnostushankkeiden arviointia unionin ja kansallisen lainsäädännön pohjalta, avustusten tarjoamista, valtiontukisääntöjen noudattamisen arviointia ja rekisteröintipalveluja.

Hallintoviranomaisen vastuu

Hallintoviranomaisen vastuu rahoitusvälineen osalta määräytyy delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 6 artiklan mukaisesti.

Kesto

Lainananto ja riskinjako rahoituksen välittäjän tasolla (etujen yhteensovittaminen)

Hallintoviranomaisen ja rahoituksen välittäjän edut sovitetaan yhteen seuraavasti:

—	Delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut suoriteperusteiset palkkiot.

—	Rahoituksen välittäjän on osoitettava paikallisten markkinaedellytysten mukaisesti vähintään 15 prosenttia kokonaisrahoitussitoumuksesta lainanantoon lopullisille tuensaajille (riskiosuuden määrittämiseksi).

—	Tappiot ja takaisinperinnät vaikuttavat rahoituksen välittäjään ja hallintoviranomaiseen määräsuhteessa niiden vastuisiin.

Tukikelpoiset rahoituksen välittäjät

Nämä ovat jäsenvaltioon sijoittautuneita julkisia ja yksityisiä elimiä, joilla on lailliset valtuudet tarjota kunnostuslainoja henkilöille, jotka omistavat kiinteistöjä, ja yrityksille, jotka toimivat ja omistavat kiinteistöjä rahoitusvälinettä tukevan ohjelman toiminta-alueella. Ne ovat rahoituslaitoksia ja tarvittaessa mikrorahoituslaitoksia tai muita laitoksia, joilla on lupa tarjota lainoja.

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus

Lopullisten tuensaajien tukikelpoisuus määräytyy unionin ja jäsenvaltioiden lainsäädännön, asianomaisen prioriteetin ja rahoitussopimuksen mukaisesti.

Lopulliset tuensaajat ovat luonnollisia tai oikeushenkilöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia (taloudellinen toiminta) sekä toimitsijoita tai muita oikeussubjekteja, jotka toimivat omistajien puolesta ja hyväksi, jotka omistavat kiinteistöjä (asunnot tai yksittäiset kotitaloudet) ja toteuttavat energiansäästöön tai uusiutuviin energialähteisiin liittyviä toimenpiteitä, joita varten voidaan myöntää tukea asetuksen (EU) N:o 1303/2013 sekä ohjelman tukisäännösten mukaisesti.

Ohjelman tukikelpoisuussääntöjen sekä kansallisten ja unionin sääntöjen mukaisesti tukea voidaan myöntää esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kunnostustöihin:

—	Tekninen tuki energiatehokkuuteen tai uusiutuviin energialähteisiin liittyvän hankkeen osan valmisteluun.

—	Energiatehokkuuteen tai uusiutuviin energialähteisiin liittyvän hankkeen osan toteutuskustannukset.

—	Lämmitys- ja kuumavesijärjestelmien suuret korjaus- tai vaihtotyöt.

—	Lämmönjakokeskuksen tai kattilahuoneen (yksittäiset lämpökattilat) sekä kuumavesijärjestelmien vaihtaminen tai kunnostaminen.

—	Tasausventtiilien asentaminen pystyputkiin.

—	Putkien lämmönerityksen parantaminen.

—	Putkien ja lämmityslaitteiden vaihtaminen.

—	Yksilöllisen lämpötilanmittausjärjestelmän ja termostaattien asentaminen asuntoihin.

—	Kuumavesijärjestelmän putkien ja muiden osien vaihtaminen tai kunnostaminen.

—	Ilmastointijärjestelmän vaihtaminen tai kunnostaminen.

—	Ikkunoiden ja ulko-ovien vaihtaminen.

—	Katon eristäminen, mukaan lukien uuden kaltevan katon rakentaminen (ei sisällä asuintilojen rakentamista ullakolle).

—	Julkisivujen eristäminen.

—	Kellarin katon eristäminen.

—	Vaihtoehtoisia energialähteitä (mm. aurinko- ja tuulienergia) hyödyntävien järjestelmien asentaminen.

—	Hissejä koskevat suuret korjaustyöt tai hissien vaihtaminen energiaa vähemmän kuluttaviin malleihin.

—	Yhteiskäytössä olevien rakennuksen teknisten järjestelmien (viemäröinti, sähköasennukset, palontorjuntalaitteistot, juomavesiputket ja ilmastointijärjestelmä) vaihtaminen tai korjaaminen.

Lopullisten tuensaajien osalta sovelletaan seuraavia tukikelpoisuuskriteerejä, kun on kyse lainan myöntämisestä lopulliselle tuensaajalle/omistajalle, joka harjoittaa taloudellista toimintaa oikeussubjektina (esimerkiksi itsenäiset ammatinharjoittajat). Seuraavien tukikelpoisuuskriteerien on täytyttävä lainan allekirjoitushetkellä:

a)	tuensaaja on mikroyritys, pienyritys tai keskisuuri yritys (pk-yritys) (mukaan lukien yksityisyrittäjät/itsenäiset ammatinharjoittajat) komission suosituksen 2003/361/EY mukaisesti;

b)	tuensaaja ei ole vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen 1 artiklan a–f alakohdassa määritellyillä aloilla toimiva pk-yritys;

c)	tuensaaja ei toimi yhdellä tai useammalla rajoitetulla alalla (2);

d)	tuensaaja ei ole valtiontukisäännöissä tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys;

e)	tuensaaja ei ole jättänyt maksamatta tai laiminlyönyt rahoituksen välittäjän tai jonkin muun rahoituslaitoksen myöntämää toista lainaa tai leasing-järjestelyä rahoituksen välittäjän sisäisten suuntaviivojen ja tavanomaisen luottopolitiikan mukaisten tarkastusten perusteella.

Tuotteen ominaisuudet lopullisten tuensaajien kannalta

Rahoituksen välittäjä myöntää lopullisille tuensaajille uusia lainoja, joilla edistetään ohjelman tavoitetta ja joille myönnetään osarahoitusta ohjelmasta kunnostuslainan puitteissa mutta joita ei voida käyttää olemassa olevien lainojen jälleenrahoitukseen. Lainaehdot perustuvat asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklassa tarkoitettuun ennakkoarviointiin.

Kunnostuslainan maturiteetti voi olla enintään 20 vuotta.

Jokaisen kunnostuslainan enimmäismäärä määräytyy ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävän rahoitusosuuden tarpeellisuutta koskevan ennakkoarvioinnin tulosten mukaisesti, ja se vahvistetaan hallintoviranomaisen, rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa. Lainan enimmäismäärä yksittäistä kotitaloutta kohti voi olla enintään 75 000 euroa. Kiinteistön hoitajalle myönnettävien lainojen enimmäismäärä on kyseisen rakennuksen yksittäisille kotitalouksille myönnettyjen lainojen yhteismäärä.

Rahoitusvälineen puitteissa voidaan lopullisilta tuensaajilta tai heidän puolestaan toimivilta kiinteistön hoitajilta edellyttää ”omaa” rahoitusosuutta.

Kunnostuslainaan sovelletaan vuotuista kiinteää korkoa, ja lainaa on maksettava takaisin säännöllisesti. Rahoituksen välittäjän rahoitusosuudesta perittävä korko määräytyy markkinaedellytysten mukaisesti. Salkkuun sisältyvään tukikelpoiseen lainaan sovellettavaa korkoa alennetaan suhteessa ohjelman julkiseen rahoitusosuuteen lopullisten tuensaajien eduksi.

Korkotukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti pienituloisille tai muita heikommassa asemassa oleville kotitalouksille (3). Korkotuen enimmäismäärä vastaa korkoa, jota pienituloiset tai muita heikommassa asemassa olevat kotitaloudet maksavat rahoituksen välittäjän kuhunkin lainaan myöntämästä rahoitusosuudesta.

Eräät teknisen tuen kustannukset voidaan sisällyttää rahoitusvälineeseen asetuksen (EU) N:o 1303/2013 37 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Tuki on osoitettava pelkästään hankkeiden valmisteluun (taustaselvitykset ja avustaminen investoinnin valmistelussa aina investointipäätökseen asti). Teknisen tuen kustannukset ovat tukikelpoisia ainoastaan silloin, kun sopimus kunnostuslainasta tehdään rahoituksen välittäjän ja lopullisten tuensaajien välillä, riippumatta siitä, mikä taho tarjoaa kyseiset palvelut (tarjoaako rahoituksen välittäjä palvelut vai hankitaanko ne muualta).

Raportointi ja tulostavoitteet

Rahoituksen välittäjien on toimitettava hallintoviranomaiselle tai rahasto-osuusrahastolle vakiomuodossa tietyt perustiedot vähintään neljännesvuosittain.

Raportissa on esitettävä kaikki keskeiset seikat, joita hallintoviranomainen tarvitsee asetuksen (EU) N:o 1303/2013 46 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttämiseksi.

Myös jäsenvaltioiden on noudatettava vähämerkityksisestä tuesta annetun asetuksen mukaisia raportointivelvoitteittaan.

Indikaattoreiden on vastattava rahoitusvälineen rahoitukseen osallistuvan ERI-rahaston asianomaisen prioriteetin erityistavoitteita sekä ennakkoarvioinnin mukaisia odotettavissa olevia tuloksia. Ne on mitattava ja niistä on raportoitava vähintään neljännesvuosittain kunnostuslainan osalta, ja niiden on vastattava vähintään asetuksessa asetettuja vaatimuksia. ERI-rahaston ohjelmaan sisältyvän toimintalinjan yhteisten indikaattoreiden (niiden kotitalouksien määrä, joiden energiatehokkuusluokka paranee, kasvuhuonekaasupäästöjen arvioitu vuotuinen väheneminen jne.) lisäksi sovelletaan seuraavia indikaattoreita:

lainojen lukumäärä ja volyymi

remontoidut omakotitalot (neliömetriä)

remontoidut kerrostaloasunnot (neliömetriä)

maksulaiminlyönnit (lukumäärä ja arvo)

takaisin maksetut varat ja tuotot

teknisten tukitoimien lukumäärä ja arvo

korkotukien lukumäärä ja arvo

Ohjelman rahoitusosuudesta saatavan taloudellisen hyödyn arvioiminen

Rahoituksen välittäjän on alennettava lopullisilta tuensaajilta kustakin salkkuun sisältyvästä tukikelpoisesta lainasta perittävää todellista kokonaiskorkoa (sekä tarvittaessa vähennettävä vaadittavia vakuuksia) ottaen huomioon kunnostuslainan suotuisat rahoitus- ja riskinjakoehdot.

Ohjelmasta rahoitusvälineeseen myönnettävästä julkisesta rahoitusosuudesta aiheutuva taloudellinen hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille tuensaajille alentamalla korkoa. Rahoituksen välittäjä seuraa BAE:ta lopullisten tuensaajien osalta ja raportoi siitä valtiontukea koskevan kohdan mukaisesti. Tämä periaate on otettava huomioon hallintoviranomaisen tai rahasto-osuusrahaston ja rahoituksen välittäjän välillä tehtävässä rahoitussopimuksessa.

(2) Seuraavat talouden alat yhdessä ovat rajoitettuja aloja:

a)	laiton taloudellinen toiminta: tuotanto, kauppa tai muu toiminta, joka on kyseiseen tuotantoon, kauppaan tai toimintaan sovellettavien lakien tai asetusten mukaan laitonta;

b)	tupakka ja tislatut alkoholijuomat: tupakan, tislattujen alkoholijuomien ja niihin liittyvien tuotteiden tuotanto ja kauppa;

c)	aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotanto ja kauppa: kaikenlaisten aseiden ja ampumatarvikkeiden tuotannon ja kaupan rahoittaminen. Tätä rajoitusta ei sovelleta silloin, jos toiminta liittyy Euroopan unionin politiikkaan tai täydentää sitä;

d)	kasinot: pelikasinot ja vastaavat yritykset;

tietotekniikka-alaa koskevat rajoitukset: sähköisiin tieto-ohjelmiin tai -ratkaisuihin liittyvät tutkimus-, kehitys- ja tekniset sovellukset, joiden i) tarkoituksena on: a) tukea edellä a–d alakohdassa tarkoitettuihin rajoitettuihin aloihin liittyvää toimintaa; b) rahapelit internetissä ja online-kasinoissa; tai c) pornografia, tai joilla ii) on tarkoitus mahdollistaa a) laiton pääsy sähköisiin tietoverkkoihin; tai b) laiton sähköisen tiedon lataaminen.

f)	biotieteitä koskevat rajoitukset: tuki seuraaviin seikkoihin liittyvien tutkimus-, kehitys- ja teknisten sovellusten rahoittamiseen: i) tutkimus- tai hoitotarkoituksessa tapahtuva ihmisen kloonaaminen; tai ii) muuntogeeniset organismit.

(3) Joulukuun 20 päivänä 2011 annetun komission päätöksen 2012/21/EU mukaisesti, jossa määritellään muita heikommassa asemassa olevat kansalaiset ja yhteiskuntaryhmät, jotka eivät vähäisen maksukykynsä vuoksi kykene hankkimaan asuntoa markkinaehdoin.