27.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 157/80

(1)

Neuvosto otti lokakuussa 2005 asetuksella (EY) N:o 1631/2005 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa. Polkumyyntitullin taso oli 7,3–42,6 prosenttia.

(2)

Neuvosto muutti alkuperäistä asetusta täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 855/2010 (3), jolla yhden vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntitullin taso laskettiin 3,2 prosenttiin.

(3)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti suoritetun toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen neuvosto vahvisti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1389/2011 (4) lopulliset polkumyyntitoimenpiteet, joihin kuuluivat 3,2–40,5 prosentin suuruiset yksilölliset polkumyyntitullit ja 42,6 prosentin suuruinen jäännöspolkumyyntitulli Kiinasta peräisin olevan trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa.

(4)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti 3 päivänä toukokuuta 2013 perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisen pyynnön uutta viejää koskevan tarkastelun vireillepanosta. Pyynnön esitti kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja Liaocheng City Zhonglian Industry Co. Ltd., jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(5)

Pyynnön esittäjä väitti, ettei se vienyt trikloori-isosyanuurihappoa unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson eli 1 päivän huhtikuuta 2003 ja 31 päivän maaliskuuta 2004 välisenä aikana, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’.

(6)

Pyynnön esittäjä väitti myös, ettei se ole etuyhteydessä mihinkään trikloori-isosyanuurihapon vientiä harjoittavaan tuottajaan, joihin sovelletaan edellä mainittuja polkumyyntitoimenpiteitä.

(7)

Pyynnön esittäjä väitti lisäksi, että se aloitti trikloori-isosyanuurihapon viennin unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päätyttyä.

(8)

Komissio tutki pyynnön esittäjän toimittaman alustavan näytön ja katsoi sen riittäväksi perusteeksi panna vireille perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukainen tarkastelu. Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa ja annettuaan asianomaiselle unionin tuotannonalalle tilaisuuden esittää huomautuksia komissio pani asetuksella (EU) N:o 809/2013 (5) vireille täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 1389/2011 liittyvän, pyynnön esittäjää koskevan tarkastelun.

(9)

Asetuksella (EU) N:o 809/2013 kumottiin täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1389/2011 käyttöön otettu polkumyyntitulli pyynnön esittäjän unioniin vientiä varten valmistaman ja myymän trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa. Samalla tulliviranomaiset velvoitettiin perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan nojalla toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tällaisen tuonnin kirjaamiseksi.

(10)

Tässä tarkastelussa tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä asetuksessa kuvattu tuote eli Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva trikloori-isosyanuurihappo, jota nimitetään yhteisessä kansainvälisessä nimistössä (INN) myös ”symkloseeniksi”, ja siitä valmistetut tuotteet, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, ja joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin ex 2933 69 80 ja ex 3808 94 20.

(11)

Trikloori-isosyanuurihappo on kemiallinen tuote, jota käytetään laajakirjoisena orgaanisena desinfiointi- ja valkaisuaineena ja etenkin veden desinfiointiin uima-altaissa. Sitä myydään jauheena, rakeina, tabletteina tai hiutaleina. Kaikilla trikloori-isosyanuurihapon ja sen johdannaisvalmisteiden muodoilla on samat peruspiirteet (kemiallinen koostumus) ja ominaisuudet (desinfiointi) sekä samat käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään yhtenä tuotteena.

(12)

Komissio ilmoitti tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle sekä unionin tuotannonalalle ja viejämaan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja tulla kuulluiksi.

(13)

Saadakseen tämän tutkimuksen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot komissio lähetti pyynnön esittäjälle markkinatalouskohtelua koskevan hakulomakkeen sekä kyselylomakkeen ja sai vastaukset asetetussa määräajassa. Komissio pyrki tarkistamaan kaikki tiedot, joita se piti tarpeellisina uuden viejän aseman ja polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi. Pyynnön esittäjän tiloihin Kiinassa tehtiin tarkastuskäynti.

(14)

Polkumyyntitutkimus käsitti 1 päivän elokuuta 2012 ja 31 päivän heinäkuuta 2013 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’.

(15)

Tutkimus vahvisti, ettei pyynnön esittäjä ollut vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana ja että se oli aloittanut unioniin suuntautuvan viennin vasta myöhemmin.

(16)

Mitä tulee muihin uuden viejän asemaa koskeviin edellytyksiin, pyynnön esittäjä pystyi tyydyttävällä tavalla osoittamaan, ettei sillä ollut suoria tai välillisiä yhteyksiä sellaisiin kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, joihin sovellettiin tarkasteltavana olevan tuotteen osalta voimassa olevia polkumyyntitoimenpiteitä.

(17)

Tämän perusteella vahvistetaan, että pyynnön esittäjää olisi pidettävä perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisena uutena viejänä, minkä vuoksi sille olisi vahvistettava yksilöllinen polkumyyntimarginaali.

(18)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevaa tuontia koskevissa polkumyyntitutkimuksissa määritetään normaaliarvo perusasetuksen 2 artiklan 1–6 kohdan mukaisesti niille vientiä harjoittaville tuottajille, joiden on todettu täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdassa esitetyt vaatimukset, eli jos osoitetaan, että samankaltaisen tuotteen valmistus ja myynti tapahtuu markkinatalousolosuhteissa.

(19)

Nämä vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti:

(20)

Tutkimuksessa todettiin, että pyynnön esittäjän kirjanpito ei ollut kansainvälisen tilinpäätösstandardin mukainen ja että yrityksen kirjanpitokäytännöt eivät tämän vuoksi täytä toista vaatimusta. Pyynnön esittäjä ei esimerkiksi ilmoittanut kirjanpidossaan johtotason henkilöstön kannustinjärjestelmää kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti.

(21)

Tämän seurauksena tase ei tarkasti kuvastanut yrityksen rahoitusasemaa, ja tuloslaskelmaa ja rahavirtalaskelmaa rasittivat perusteettomat rahoituskustannukset.

(22)

Näiden näkökohtien vuoksi pyynnön esittäjälle ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua.

(23)

Pyynnön esittäjälle ja muille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää huomautuksia edellä esitetyistä päätelmistä.

(24)

Pyynnön esittäjä huomautti, että kannustinjärjestelmä kirjattaisiin vuonna 2013, että sillä ei ollut mitään yhteyttä vuoden 2012 taseeseen ja että järjestelmän luonnetta ei ollut vielä määritetty. Pyynnön esittäjän mukaan tällainen järjestelmän luonteen määritys tehtäisiin sellaisten suositusten mukaisesti, joita saataisiin tilintarkastajilta vuoden 2013 rahoitustilien tilintarkastuksen aikana, ja järjestelmän muotona voisivat olla korvaus, lainakorko tai maksun tyyppinen järjestely.

(25)

Järjestelmästä tehtiin sopimus yrityksen ja johtotason henkilöstön välillä vuonna 2012. Siitä ei kuitenkaan ollut mitään merkkejä vuoden 2012 tarkastetussa tilinpäätöksessä, ei edes rahoitustilejä koskevissa huomautuksissa. Myöskään rahoitusvuonna 2013 ei tutkimusajankohtaan (marraskuu 2013) mennessä ollut tehty kirjanpitomerkintöjä, joista kävisi ilmi kannustinjärjestelmä.

(26)

Se, että tällaiset ilmoitukset puuttuvat kirjanpidosta, on vakavaa. Tutkimusajanjakson lopussa, 31 päivänä heinäkuuta 2013 tiliyhteenvedossa vastattavat yhteensä oli ilmoitettu todellista merkittävästi pienemmiksi, sillä johtajien vakuudeksi antama kokonaislainamäärä olisi kasvattanut vastattavien määrää 14 prosentilla. Lisäksi vuoden 2013 tuloslaskelmaan sisältyy rahoituskustannuksia, joille ei ole mitään oikeudellista perustetta, sillä tulopuolen kassavirtaa, joka vastaa kannustinjärjestelmää, ei ollut, ja todellisia korkoja maksettiin silti vuonna 2013. Tämän seurauksena vuoden 2013 rahoituskustannukset ovat yhdeksänkertaiset vuonna 2012 ilmoitettuihin kustannuksiin verrattuna. Tämän vuoksi kirjanpidon rahoitustiedot eivät antaneet luotettavaa ja todenmukaista kuvaa yrityksen rahoitusasemasta.

(27)

Olisi myös huomattava, että järjestelmän luonne ja sitä koskeva kirjanpito eivät voi tukeutua tilintarkastuksen pätevyyteen ja että sen kirjaaminen olisi toteutettava ajoissa eikä jälkikäteen. Järjestelmään liittyvän rahoitusaseman ja virtojen tarkka ilmoittaminen on laiminlyöty, minkä ei voida näin ollen katsoa olevan kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista.

(28)

Komission ilmoitettua päätelmänsä pyynnön esittäjä toisti markkinatalouskohtelua koskevan pyyntönsä esittämättä kuitenkaan mitään uusia näkökohtia. Tämän vuoksi vahvistetaan markkinatalouskohtelun määrittämistä koskevat päätelmät.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaan muille kuin markkinatalousmaille sekä niille siirtymävaiheen maille, joille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, määritetään normaaliarvo vertailumaassa sovellettavan hinnan tai laskennallisen arvon perusteella.

(30)

Kuten asetuksessa (EU) N:o 809/2013 ilmoitettiin, komissio suunnitteli käyttävänsä Japania vertailumaana normaaliarvon määrittämiseksi pyynnön esittäjälle siinä tapauksessa, että sille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, kuten oli tehty tutkimuksessa, joka johti toimenpiteiden käyttöönottoon alkuperäisellä asetuksella.

(31)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksensa Japanin soveltuvuudesta vertailumaaksi, mutta ne eivät esittäneet mitään huomautuksia. Komissio otti lisäksi yhteyttä Amerikan yhdysvaltojen tuottajiin, mutta ei onnistunut luomaan yhteistyötä. Tämän vuoksi katsottiin asianmukaiseksi käyttää Japania vertailumaana. Yksi japanilainen tuottaja suostui toimimaan yhteistyössä ja toimitti pyydetyt tiedot.

(32)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ensin, oliko japanilaisen tuottajan trikloori-isosyanuurihapon kotimaan myynti riippumattomille asiakkaille edustavaa. Todettiin, että tällaisen myynnin kokonaismäärä oli vähintään viisi prosenttia pyynnön esittäjän kokonaisviennistä unioniin.

(33)

Komissio tarkasteli tämän jälkeen, olivatko yhteistyössä toimivan japanilaisen tuottajan kotimaan markkinoilla myymät trikloori-isosyanuurihapon lajit riittävällä tavalla vertailukelpoisia pyynnön esittäjän unioniin vientiä varten myymän trikloori-isosyanuurihapon lajien kanssa. Komissio totesi, että trikloori-isosyanuurihapon lajit olivat identtisiä tai suoraan verrattavissa pyynnön esittäjän unioniin vientiä varten myymän trikloori-isosyanuurihapon lajin kanssa. Todettiin myös, että japanilainen yritys myi näitä lajeja kannattavalla tasolla ja tavanomaisessa kaupankäynnissä ja että kotimarkkinoiden myyntihintoja voitaisiin käyttää normaaliarvoa määritettäessä.

(34)

Tämän vuoksi normaaliarvon perustana käytettiin todellista kotimarkkinahintaa, joka laskettiin vertailukelpoisiksi katsottujen trikloori-isosyanuurihapon lajien painotettuna keskiarvona.

(35)

Koska tarkasteltavana olevaa tuotetta vietiin suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti eli unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksetun tai maksettavan vientihinnan perusteella.

(36)

Normaaliarvoa ja vientihintoja verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla ja samassa kaupan portaassa. Jotta normaaliarvon ja vientihinnan välinen vertailu olisi tasapuolinen, siinä otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon erot, jotka vaikuttavat hintojen vertailtavuuteen. Tätä varten kuljetuskustannukset ja pakkauskulut poistettiin sekä Kiinan vientihinnoista että yhteistyössä toimineen japanilaisen tuottajan kotimaan myyntihinnoista.

(37)

Polkumyyntimarginaali määritettiin vertaamalla tarkasteltavana olevan tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan, kuten perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdassa säädetään. Vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyi.

(38)

Pyynnön esittäjän polkumyyntimarginaaliksi määritettiin vapaasti unionin rajalla -nettohinnasta prosentteina ilmaistuna 32,8 prosenttia.

(39)

Tutkimuksen tulosten perusteella ja alhaisemman tullin säännön mukaisesti päätellään, että pyynnön esittäjän osalta olisi otettava käyttöön todetun polkumyyntimarginaalin, joka tässä tapauksessa on alhaisempi kuin alkuperäisen tapauksen vahinkomarginaali, tasoinen lopullinen polkumyyntitoimenpide.

(40)

Edellä esitettyjen päätelmien perusteella pyynnön esittäjää koskeva polkumyyntitulli kannetaan taannehtivasti sellaisesta tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista, joka on asetuksen (EU) N:o 809/2013 3 artiklassa säädetty kirjattavaksi.

(41)

Asianomaisille osapuolille ilmoitettiin olennaisista tosiseikoista ja näkökohdista, joiden perusteella pyynnön esittäjän valmistaman trikloori-isosyanuurihapon tuonnissa aiottiin ottaa käyttöön muutettu lopullinen polkumyyntitulli ja kantaa tämä tulli taannehtivasti kirjaamisvelvoitteen alaisesta tuonnista. Pyynnön esittäjä esitti huomautuksia, joiden perusteella ei kuitenkaan, kuten edellä selvitettiin, ollut syytä muuttaa edellä esitettyjä päätelmiä.

(42)

Tämä tarkastelu ei muuta sitä päivämäärää, jona täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1389/2011 käyttöön otettujen toimenpiteiden voimassaolo päättyy.

(43)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,