21.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 86/1

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan mukaisesti kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Unionin on täydennettävä ja tuettava kansallista terveyspolitiikkaa sekä edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyötä ja niiden ohjelmien välistä koordinointia ottaen täysin huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen.

(2)

Tarvitaan jatkuvaa toimintaa, jotta SEUT 168 artiklassa vahvistetut vaatimukset voidaan täyttää. Hyvän terveyden edistäminen unionin tasolla on myös kiinteä osa Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa, jäljempänä 'Eurooppa 2020 -strategia'. Kun ihmiset pysyvät pitempään terveinä ja aktiivisina ja kykenevät aktiivisesti pitämään huolta terveydestään, saadaan aikaan positiivisia yleisiä vaikutuksia terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentyminen mukaan lukien, ja positiivisia vaikutuksia ihmisten elämänlaatuun sekä tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, ja samalla kevennetään kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Terveyteen vaikuttavien innovaatioiden tukeminen ja arvostaminen auttavat vastaamaan väestönmuutoksen terveysalan kestävyydelle asettamiin haasteisiin, ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on tärkeää, jotta voidaan saada aikaan "osallistavaa kasvua". Sen vuoksi on asianmukaista perustaa unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014–2020), jäljempänä 'ohjelma'.

(3)

Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sitä, että henkilö ei ole sairas tai vammainen. Unionin väestön terveyden parantamiseksi ja terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi on oleellista, ettei keskitytä yksinomaan fyysiseen terveyteen. WHO:n mukaan mielenterveysongelmat muodostavat lähes 40 prosenttia toimintarajoitteisten elinvuosien määrästä. Mielenterveysongelmat ovat myös laaja-alaisia ja pitkäkestoisia, aiheuttavat syrjintää ja lisäävät merkittävästi terveyden eriarvoisuutta. Lisäksi talouskriisi vaikuttaa mielenterveyden taustatekijöihin heikentämällä suojaavia tekijöitä ja lisäämällä riskitekijöitä.

(4)

Aiemmista ohjelmista eli Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY perustetusta yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmasta (2003–2008) (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1350/2007/EY perustetusta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (5), jäljempänä 'aiemmat terveysalan ohjelmat', on tehty positiivinen arvio, jonka mukaan niillä on saatu aikaan erinäisiä tärkeitä kehitysaskeleita ja parannuksia. Tämän ohjelman olisi perustuttava aiempien terveysalan ohjelmien saavutuksiin. Siinä olisi lisäksi otettava huomioon ulkoisissa tarkastuksissa ja arvioinneissa esitetyt suositukset ja erityisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 2/2009 esittämät suositukset, joiden mukaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi harkittava uudelleen, mikä on unionin kansanterveysalan toimien laajuus sekä lähestymistapa tämän alan unionin rahoitukseen vuonna 2013 päättyvän kauden jälkeen. Harkinnan yhteydessä olisi otettava huomioon käytettävissä olevat talousarviovarat ja muut käytössä olevat yhteistyömekanismit, joiden avulla voidaan helpottaa yhteistyötä ja tietojen vaihtoa sidosryhmien kesken koko Euroopassa.

(5)

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti ohjelmassa olisi keskityttävä hyvin määriteltyihin tavoitteisiin ja toimiin, jotka selkeästi ja osoitetusti tuottavat unionin tason lisäarvoa, ja kohdennettava tuki entistä pienempään määrään toimia painopistealoilla. Painopisteenä olisi oltava toissijaisuusperiaatteen mukaisesti alat, joilla esiintyy selkeitä rajatylittäviä tai sisämarkkinoihin liittyviä kysymyksiä tai joilla unionin tason yhteistyöllä voidaan saada merkittäviä etuja ja lisätä tehokkuutta.

(6)

Ohjelman olisi oltava väline toimien edistämiseksi aloilla, joilla voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo seuraavien kriteerien perusteella: hyvien toimintamallien vaihtaminen jäsenvaltioiden kesken; osaamisen jakamiseen tai keskinäiseen oppimiseen tähtäävien verkostojen tukeminen; rajatylittävien uhkien torjuminen niiden riskien vähentämiseksi ja niiden seurausten lieventämiseksi; puuttuminen tiettyihin sisämarkkinakysymyksiin, joiden osalta unionin toimet ovat selvästi oikeutettuja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioissa toteutetaan laadukkaita ratkaisuja; terveyteen liittyvän innovoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen; toimet, joilla voidaan rakentaa tavoitearvojärjestelmä tosiasioihin perustuvaa unionin tason päätöksentekoa varten; sekä tehokkuuden lisääminen välttämällä päällekkäisyyksistä johtuva resurssien tuhlaaminen ja optimoimalla taloudellisten resurssien käyttö.

(7)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen.

(8)

WHO:n vuotta 2009 koskevassa Euroopan terveysraportissa esitetään mahdollisuuksia kansanterveyteen ja terveydenhuoltojärjestelmiin tehtävien investointien lisäämiselle. Tältä osin jäsenvaltioita rohkaistaan pitämään terveyden edistämistä kansallisten ohjelmiensa painopisteenä ja hyödyntämään parempaa tietoisuutta mahdollisuuksista saada unionin rahoitusta terveysalalla. Sen vuoksi ohjelmalla olisi helpotettava sen tulosten ottamista käyttöön kansallisessa terveyspolitiikassa.

(9)

Terveyteen liittyvä innovointi olisi ymmärrettävä kansanterveyteen liittyvänä strategiana, joka ei rajoitu teknologiseen edistykseen tuotteiden ja palveluiden osalta. Edistämällä julkiseen terveydenhuoltoon, ennaltaehkäiseviin strategioihin, terveydenhuoltojärjestelmien hallinnointiin sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyviä innovaatioita, sairauksien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen liittyvät toimet mukaan luettuina, voidaan parantaa kansanterveyden tilaa ja potilaille tarjottavan hoidon laatua, vastata täyttämättömiin tarpeisiin ja samalla lisätä sidosryhmien kilpailukykyä ja parantaa terveyspalvelujen ja sairaanhoidon kustannustehokkuutta ja kestävyyttä. Sen vuoksi ohjelmalla olisi helpotettava terveyteen liittyvän innovoinnin vapaaehtoista käyttöönottamista ottaen huomioon Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteiset arvot ja periaatteet, sellaisina kuin ne on esitetty 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä (6).

(10)

Ohjelmalla olisi erityisesti talouskriisin aikana edesautettava vähentämään terveyden eriarvoisuutta ja lisäämään tasa-arvoa ja yhteisvastuuta eri tavoitteisiin liittyvien toimien avulla ja rohkaisemalla ja helpottamalla hyvien toimintamallien vaihtoa.

(11)

SEUT 8 ja 10 artiklan mukaan unioni pyrkii edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja torjumaan syrjintää. Näin ollen ohjelmalla olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista kaikissa siihen kuuluvissa toimissa.

(12)

Potilaille olisi muun muassa heidän terveysosaamistaan parantamalla annettava mahdollisuus pitää huolta terveydestään ja hallita terveydenhuoltoaan nykyistä ennakoivammin, ehkäistä huonoa terveyttä ja tehdä tietoisia terveyttään koskevia päätöksiä. Terveydenhuoltotoimista ja -järjestelmistä olisi tehtävä mahdollisimman avoimia, ja luotettavia, riippumattomia ja käyttäjäystävällisiä tietoja pitäisi olla mahdollisimman hyvin potilaiden saatavilla. Terveydenhuollon käytännöissä olisi otettava huomioon potilailta saatu palaute ja viestintä potilaiden kanssa. Jäsenvaltioille, potilasjärjestöille ja sidosryhmille suunnattava tuki on olennaisen tärkeää, ja sitä olisi koordinoitava unionin tasolla, jotta voidaan tehokkaalla tavalla auttaa potilaita, etenkin harvinaisista sairauksista kärsiviä, hyödyntämään rajatylittävää terveydenhuoltoa.

(13)

Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja potilaiden turvallisuuden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta. Ohjelmalla olisi tuettava jatkuvia pyrkimyksiä parantaa analyysimenetelmiä, joilla voidaan havaita ja estää mikrobilääkeresistenssiä, ja parannettava kaikkien terveysalan, myös eläinlääkintäalan, toimijoiden verkostoitumista mikrobilääkeresistenssin alalla.

(14)

Ikääntyvässä yhteiskunnassa voidaan hyvin suunnatuilla terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen tehtävillä investoinneilla lisätä terveiden elinvuosien määrää ja siten antaa ikääntyneille mahdollisuus elää terveinä aktiivista elämää ikävuosien karttuessa. Yli 80 prosenttia ennenaikaisesta kuolleisuudesta unionissa johtuu kroonisista sairauksista. Ohjelmalla olisi kartoitettava ja levitettävä erityisesti keskeisiin riskitekijöihin kuten tupakointiin, huumeiden käyttöön, alkoholin liikakäyttöön, epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin, lihavuuteen ja vähäiseen liikuntaan sekä hiviin/aidsiin, tuberkuloosiin ja hepatiittiin liittyviä kustannustehokkaiden terveydenedistämistoimenpiteiden ja sairauksien ehkäisytoimenpiteiden näyttöön perustuvia ja hyviä toimintamalleja sekä edistettävä niiden käyttöönottoa. Tehokas ennaltaehkäisy lisäisi terveydenhuoltojärjestelmien taloudellista kestävyyttä. Sukupuolinäkökohdat huomioon ottavalla ohjelmalla olisi edistettävä sairauksien ehkäisemistä kaikissa muodoissa (primaarinen, sekundaarinen ja tertiäärinen ehkäiseminen) unionin kansalaisten koko elinaikana sekä edistettävä terveyttä ja terveille elintavoille myönteistä ympäristöä ottaen huomioon sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät taustatekijät ja tiettyjen toimintarajoitteiden terveysvaikutukset.

(15)

Jotta voitaisiin minimoida kansanterveysvaikutukset, jotka johtuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1082/2013/EU (7) tarkoitetuista valtioiden rajat ylittävistä terveysuhkista, jotka voivat vaihdella kemiallisten onnettomuuksien aiheuttamasta joukkoaltistuksesta E. colin, H1N1:n tai SARSin (vakava äkillinen hengitystieoireyhtymä) hiljattain aiheuttamiin pandemioihin, tai väestön lisääntyvästä muuttoliikkeestä johtuvat terveysvaikutukset, ohjelmalla olisi edistettävä sellaisten toimivien mekanismien ja välineiden kehittämistä ja ylläpitämistä, joilla voidaan havaita, arvioida ja hallita vakavia rajatylittäviä terveysuhkia. Nämä uhkat ovat luonteeltaan sellaisia, että ohjelmalla olisi tuettava koordinoituja unionin tason kansanterveystoimenpiteitä, joilla voidaan puuttua rajatylittävien terveysuhkien eri osatekijöihin ja jotka perustuvat valmistautumiseen ja reagoinnin suunnitteluun, toimivaan ja luotettavaan riskinarviointiin sekä vahvoihin riskin- ja kriisinhallintajärjestelyihin. Tässä yhteydessä on tärkeää, että ohjelmassa hyödynnetään täydentävyyttä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 851/2004 (8) perustetun tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen työohjelman kanssa tartuntatautien torjunnan osalta ja unionin tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista tuettujen toimien kanssa. Erityisin toimin olisi pyrittävä varmistamaan johdonmukaisuus ja synergia ohjelman sekä unionin muiden ohjelmien ja välineiden puitteissa toteutettavien globaalien terveyteen liittyvien toimien välillä etenkin kun kyse on influenssasta, hivistä/aidsista, tuberkuloosista ja muista rajatylittävistä terveysuhkista kolmansissa maissa.

(16)

Ohjelmassa toteutettavien toimien olisi voitava liittyä myös biologisten ja kemiallisten onnettomuuksien sekä ympäristön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rajatylittäviin terveysuhkiin. Kuten komission tiedonannossa "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio" todettiin, komissio on sitoutunut sisällyttämään ilmastonmuutoksen kaikkiin unionin meno-ohjelmiin ja suuntaamaan vähintään 20 prosenttia unionin talousarviosta ilmastoon liittyviin tavoitteisiin. Vakavia rajatylittäviä terveysuhkia koskevaan ohjelman erityistavoitteeseen kuuluvilla määrärahoilla olisi edistettävä näitä tavoitteita yleisluontoisella tavalla puuttumalla ilmastonmuutokseen yhteydessä oleviin terveysuhkiin. Komission olisi annettava tietoja määrärahoista, jotka ohjelmasta käytetään ilmastonmuutokseen liittyviin toimiin.

(17)

Sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevassa unionin lainsäädännössä olisi SEUT 114 artiklan mukaisesti varmistettava terveyden suojelun korkea taso. Tämän tavoitteen mukaisesti ohjelmassa olisi toteutettava erityisiä toimia, joilla tuetaan unionin lainsäädännön edellyttämiä ja sen tavoitteita tukevia toimia, jotka liittyvät tartuntatauteihin ja muihin terveysuhkiin, ihmisten kudoksiin ja soluihin, vereen, ihmisten elimiin, lääkinnällisiin laitteisiin, lääkkeisiin, rajatylittävään terveydenhuoltoon liittyviin potilaiden oikeuksiin sekä tupakkatuotteisiin ja tupakan mainontaan.

(18)

Ohjelmalla olisi tuettava näyttöön perustuvaa päätöksentekoa edistämällä terveystietoa ja -tietämystä koskevaa järjestelmää ottaen huomioon kansainvälisten järjestöjen, kuten WHO:n ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), asiaan liittyvä toiminta. Järjestelmän olisi käsitettävä muun muassa olemassa olevien välineiden käyttö ja tarpeen mukaan terveyttä koskevien standardoitujen tietojen ja terveyden seurantavälineiden kehittäminen, terveyttä koskevien tietojen kerääminen ja analysointi, komission päätöksellä 2008/721/EY (9) perustettujen tiedekomiteoiden tukeminen ja ohjelman tulosten laaja levittäminen.

(19)

Unionin terveyspolitiikan tavoitteena on täydentää ja tukea kansallisia terveyspolitiikkoja, kannustaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja edistää jäsenvaltioiden ohjelmien välistä koordinointia. Hyvien toimintamallien vaihto on tämän politiikan keskeinen väline. Tällaisen toimintamallien vaihdon olisi mahdollistettava se, että kansalliset viranomaiset voivat hyötyä muissa jäsenvaltioissa kehitetyistä toimivista ratkaisuista, vähentää toimien päällekkäisyyttä ja lisätä rahalle saatua vastinetta edistämällä innovatiivisia ratkaisuja terveysalalla. Tästä syystä ohjelman painopisteenä pitäisi olla ensisijaisesti yhteistyö jäsenvaltioiden terveysasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten kanssa, ja ohjelman olisi tarjottava kannustimia kaikkien jäsenvaltioiden laajemmalle osallistumiselle, kuten aiempia terveysalan ohjelmia koskevissa arvioinneissa on suositeltu. Erityisesti olisi kannustettava aktiivisesti niitä jäsenvaltioita, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, osallistumaan jäsenvaltioiden terveysasioista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamien elinten yhteisrahoittamiin toimiin. Kyseisten toimien olisi katsottava olevan poikkeuksellisen hyödyllisiä ja erityisesti helpottavan niiden jäsenvaltioiden osallistumista, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta, ja laajentavan tätä osallistumista. Rahoitustuen lisäksi olisi harkittava myös muita sopivia tapoja tukea kyseisten jäsenvaltioiden osallistumista näihin toimiin, esimerkiksi hakuprosessien, tiedon siirron tai asiantuntemuksen käyttöönoton yhteydessä.

(20)

Valtioista riippumattomilla elimillä ja terveysalan sidosryhmillä, etenkin potilasjärjestöillä ja terveysalan ammattilaisten järjestöillä, on tärkeä tehtävä tarjota komissiolle ohjelman täytäntöönpanoa varten tarvittavia tietoja ja neuvoja. On mahdollista, että ne tarvitsevat ohjelman tukea tämän tehtävän toteuttamisessa. Sen vuoksi ohjelman olisi oltava sellaisten kansanterveysalalla toimivien valtioista riippumattomien elinten ja potilasjärjestöjen hyödynnettävissä, jotka ovat tosiasiallisesti mukana unionin tasolla käytävässä kansalaiskeskustelussa, kuten osallistumalla neuvoa-antavien ryhmien toimintaan, ja edesauttavat siten ohjelman erityistavoitteiden toteuttamista.

(21)

Ohjelmalla olisi lisättävä synergiaa ja vältettävä päällekkäisyyttä asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja toimien kanssa edistämällä tarpeen mukaan tärkeimpien tutkimustulosten käyttöönottoa terveysalalla. Ohjelman puitteissa olisi hyödynnettävä asianmukaisella tavalla unionin muita rahastoja ja ohjelmia, etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (10) perustettua tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaa 2014-2020 (Horisontti 2020) ja sen tuloksia, rakennerahastoja, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (11) perustettua työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevaa ohjelmaa, neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 (12) perustettua

Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa, unionin työterveys- ja työturvallisuusstrategiaa (2007-2012), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1287/2013 (13) perustettua yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevaa ohjelmaa (COSME), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:O 1293/2013 (14) perustettua ympäristön ja ilmastotoimien ohjelmaa (LIFE), kuluttajaohjelmaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1382/2013 (15) perustettua oikeusalan ohjelmaa, tietotekniikka-avusteista asumista koskevaa yhteistä ohjelmaa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (16) perustettua koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmaa (Erasmus+), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 99/2013 (17) perustettua Euroopan tilasto-ohjelmaa sekä aktiivisena ja terveenä ikääntymistä koskevaa eurooppalaista innovaatiokumppanuutta, niiden kunkin toimialalla.

(22)

SEUT 168 artiklan 3 kohdan mukaan unionin ja jäsenvaltioiden on edistettävä yhteistyötä kolmansien maiden sekä kansanterveyden alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Ohjelman pitäisi sen vuoksi olla avoin kolmansille maille, etenkin liittyville maille, ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) / Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluville maille, naapurimaille ja maille, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa, sekä muille maille asianomaisissa kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

(23)

Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi olisi edistettävä asianmukaisia suhteita kolmansiin maihin, jotka eivät osallistu ohjelmaan, ottaen huomioon mahdolliset asiaan vaikuttavat kyseisten maiden ja unionin välillä tehdyt sopimukset. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että unioni järjestää terveyteen liittyviä tapahtumia tai kolmannet maat toteuttavat ohjelmasta rahoitettuja toimia täydentäviä toimia yhteistä etua koskevilla aloilla, mutta sen ei pitäisi merkitä ohjelmasta myönnettävää rahoitusta.

(24)

Jotta unionin ja kansainvälisellä tasolla toteutettavat toimet olisivat mahdollisimman tehokkaita ja vaikuttavia, ohjelman panemiseksi täytäntöön olisi kehitettävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti WHO:n, samoin kuin Euroopan neuvoston ja OECD:n kanssa.

(25)

Ohjelman olisi kestettävä seitsemän vuotta, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (18) vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen kestoa. Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (19) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(26)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (20) 54 artiklan mukaisesti tämä asetus muodostaa oikeudellisen perustan toiminnalle ja ohjelman täytäntöönpanolle.

(27)

Jotta varmistetaan ohjelmasta elinten toiminnalle myönnetyn rahoitustuen jatkuvuus, komission olisi vuoden 2014 vuotuisessa työohjelmassa voitava pitää tuettujen toimien täytäntöönpanoon suoraan liittyviä kustannuksia rahoituskelpoisina, vaikka ne olisivat aiheutuneet edunsaajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

(28)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano vuotuisten työohjelmien kautta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (21) mukaisesti.

(29)

Ohjelma olisi pantava täytäntöön avoimuusperiaatetta täysimääräisesti noudattaen. Rahoitus olisi jaettava tasapuolisesti ohjelman eri tavoitteiden kesken koko ohjelman keston ajan ottaen huomioon terveyden edistämiselle todennäköisesti koituvat edut. Ohjelmasta rahoitettavaksi olisi valittava asianmukaiset toimet, jotka liittyvät ohjelman erityistavoitteisiin ja joista on saatavissa selkeää unionin tason lisäarvoa. Vuotuisissa työohjelmissa olisi vahvistettava erityisesti mahdollisiin edunsaajiin asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti sovellettavat olennaiset valintaperusteet, jotta voidaan varmistaa, että edunsaajilla on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toteuttaa ohjelmasta rahoitettavia toimia, ja tapauksen mukaan näyttö, jota edellytetään niiden riippumattomuuden osoittamiseksi.

(30)

Ohjelman arvoa ja vaikutuksia olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti. Ohjelman arvioinnissa olisi otettava huomioon, että ohjelman tavoitteiden saavuttaminen saattaa vaatia pitemmän ajan kuin ohjelman kesto. Ohjelman puolivälissä mutta viimeistään kuitenkin 30 päivänä kesäkuuta 2017 olisi laadittava väliarviointikertomus ohjelman temaattisten painopisteiden täytäntöönpanon tilanteen arvioimiseksi.

(31)

Jotta ohjelmassa voitaisiin täysin hyödyntää sen täytäntöönpanoa koskevassa väliarviointikertomuksessa tehdyt havainnot ja mahdollistaa sen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat mahdolliset mukautukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjen temaattisten painopisteiden poistamiseksi tai uusien temaattisten painopisteiden sisällyttämiseksi tähän asetukseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(32)

Kansallisten viranomaisten yhteistyö on olennaista, jotta mahdollisille hakijoille voidaan tiedottaa siten, että niillä on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua ohjelmaan, ja jotta ohjelman kautta saatua osaamista voidaan välittää kansallisille terveysalan sidosryhmille. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi nimettävä kansalliset tietokeskukset tukemaan näitä toimia.

(33)

Asetusta sovellettaessa komission olisi kuultava asiaan liittyviä asiantuntijoita, kansalliset tietokeskukset mukaan luettuina.

(34)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin seuraamukset.

(35)

Olisi varmistettava asianmukainen siirtyminen aiemmasta ohjelmasta, jonka tämä ohjelma korvaa, tähän ohjelmaan etenkin monivuotisten, ohjelman hallintoa koskevien järjestelyiden, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen jatkuvuuden osalta. Teknisen ja hallinnollisen avun määrärahojen olisi 1 päivästä tammikuuta 2021 tarvittaessa katettava niiden toimien hallintoon liittyvät kulut, joita ei ole vielä saatettu päätökseen vuoden 2020 loppuun mennessä.

(36)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli täydentää ja tukea jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuoda niille lisäarvoa unionin väestön terveydentilan parantamiseksi ja terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi edistämällä terveyttä, kannustamalla terveyteen liittyvään innovointiin, parantamalla terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä ja suojelemalla unionin kansalaisia vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(37)

Tällä asetuksella korvataan päätös N:o 1350/2007/EY. Mainittu päätös olisi siksi kumottava.

(38)

On asianmukaista varmistaa sujuva ja keskeytymätön siirtyminen aiemmasta terveysalan ohjelmasta (2008–2013) tähän ohjelmaan sekä mukauttaa tämän ohjelman kesto vastaamaan asetusta (EU, Euratom) N:o 1311/2013. Sen vuoksi ohjelmaa olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2014,

1)

Terveyden edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja terveitä elämäntapoja tukevan ympäristön vaalimiseksi: kartoitetaan ja levitetään kustannustehokkaisiin terveyden edistämis- ja sairauksien ennaltaehkäisytoimenpiteisiin liittyviä näyttöön perustuvia ja hyviä toimintamalleja ja edistetään niiden käyttöönottoa puuttumalla erityisesti keskeisiin elämäntapaan liittyviin riskitekijöihin painottaen lisäarvon tuottamista unionin tasolla.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan etenkin niiden jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla, jotka osallistuvat terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen käyttämällä näyttöön perustuvia ja hyviä toimintamalleja jäsenvaltioissa asianmukaisella tasolla toteutettavien toimenpiteiden ja toimien avulla.

2)

Unionin kansalaisten suojelemiseksi vakavilta rajatylittäviltä terveysuhkilta: kartoitetaan ja kehitetään yhtenäisiä lähestymistapoja ja edistetään niiden täytäntöönpanoa valmiuksien ja koordinoinnin parantamiseksi terveyttä uhkaavissa hätätilanteissa.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan erityisesti niiden jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla, jotka ottavat yhtenäiset lähestymistavat osaksi valmiussuunnitelmiaan.

3)

Kansanterveyden valmiuksien kehittämisen tukemiseksi ja innovatiivisten, tehokkaiden ja kestävien terveydenhuoltojärjestelmien edistämiseksi: kartoitetaan ja kehitetään välineitä ja mekanismeja unionin tasolla, jotta voidaan vastata sekä henkilöresurssien että taloudellisten resurssien pulaan ja helpottaa julkiseen terveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin strategioihin liittyvien innovaatioiden vapaaehtoista käyttöönottoa.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan erityisesti laadittujen neuvojen lisääntymisellä ja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien tulosten tehostamiseksi kartoitettuja välineitä ja mekanismeja hyödyntävien jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla.

4)

Unionin kansalaisten paremman ja turvallisemman terveydenhuollon saatavuuden edistämiseksi: lisätään lääketieteellisen asiantuntemuksen ja eri sairauksia koskevien tietojen saatavuutta kansallisten rajojen yli, helpotetaan tutkimustulosten soveltamista ja kehitetään välineitä terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden parantamiseksi muun muassa terveysosaamista parantavilla toimilla.

Tämän tavoitteen toteutumista mitataan erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/24/EU (22) mukaisesti perustettujen eurooppalaisten osaamisverkostojen, jäljempänä 'eurooppalaiset osaamisverkostot', lukumäärän kasvulla, eurooppalaiseen osaamisverkostoon liittyneiden terveydenhoidon tarjoajien ja osaamiskeskusten lukumäärän kasvulla ja kehitettyjä välineitä hyödyntävien jäsenvaltioiden lukumäärän kasvulla.

a)

liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaisesti, jotka on vahvistettu asianomaisissa puitesopimuksissa, assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa;

b)

EFTA-/ETA-maat ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti;

c)

naapurimaat ja maat, joihin sovelletaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa asianomaisissa kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

d)

muut maat asianomaisissa kahden- tai monenvälisissä sopimuksissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

a)

jäsenvaltioiden tai ohjelmaan 6 artiklan nojalla osallistuvien kolmansien maiden toimivaltaisten terveysviranomaisten tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamien 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen julkisen sektorin elinten ja valtioista riippumattomien elinten yksittäisesti tai verkostona yhteisrahoittamat toimet, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa;

b)

jäljempänä 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen muiden julkisten elinten, valtioista riippumattomien elinten tai yksityisten elinten, myös terveysalalla toimivien kansainvälisten järjestöjen yhteisrahoittamat toimet, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa, kansainvälisten järjestöjen osalta tapauksen mukaan myös ilman aiempaa ehdotuspyyntöä, nimenomaisesti säädettyinä ja asianmukaisesti perusteltuina vuotuisissa työohjelmissa;

c)

jäljempänä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valtioista riippumattomien elinten toiminta, kun tarvitaan rahoitustukea ohjelman yhden tai useamman erityistavoitteen toteuttamiseksi.

a)

vähintään 30 prosenttia ehdotetun toimen talousarviosta myönnetään jäsenvaltioille, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta; ja

b)

toimeen osallistuu elimiä vähintään 14 osallistuvasta maasta, joista vähintään neljä on maita, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia unionin keskiarvosta.

a)

ne ovat valtioista riippumattomia, voittoa tavoittelemattomia sekä teollisuudesta, kaupasta ja liiketoiminnasta tai muista eturistiriidoista riippumattomia;

b)

ne toimivat kansanterveyden alalla, osallistuvat aidosti kansalaiskeskusteluun unionin tasolla ja pyrkivät toteuttamaan ainakin yhden ohjelman erityistavoitteista;

c)

ne toimivat unionin tasolla ja ainakin puolessa jäsenvaltioista, ja niiden maantieteellinen jakauma unionissa on tasapainoinen.

a)

onko yksi tai useampi liitteessä I luetelluista temaattisista painopisteistä sellainen, että sitä ei voida panna täytäntöön ja toteuttaa ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja ohjelman jäljellä olevan keston aikana;

b)

onko arvioinnissa tullut esiin yksi tai useampi erityinen, merkittävä temaattinen painopiste, joka ei sisälly liitteeseen I mutta josta on tullut tarpeellinen ohjelman yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)

perusteet a ja b alakohdassa tarkoitetuille päätelmille.