29.7.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 247/29

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainaloihin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (3). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Irlanti oli makrotalouden sopeutusohjelman kohteena joulukuuhun 2013 asti. Se vapautettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (4) 12 artiklan mukaisesti talouspolitiikan koordinoinnin eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvästä seurannasta ja arvioinnista kyseisen ohjelman keston ajaksi. Kun otetaan huomioon, että Irlannin makrotalouden sopeutusohjelma saatiin menestyksekkäästi päätökseen, Irlannin tulisi nyt osallistua täysipainoisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

(5)

Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013 vuotuisen kasvuselvityksen, tämä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi myös 13 päivänä marraskuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7)

Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2014 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Irlantia koskevan perusteellisen tarkastelun tulokset, joissa otetaan huomioon, että Irlannin makrotalouden sopeutusohjelma saatiin menestyksekkäästi päätökseen, ja se, että Irlannin tulisi nyt osallistua täysipainoisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Irlannin äskettäin toteuttamalla makrotalouden sopeutusohjelmalla oli keskeinen merkitys taloudellisten riskien hallinnassa ja epätasapainotilojen vähentämisessä. Jäljellä olevat makrotalouden epätasapainotilat edellyttävät silti edelleen kohdennettua valvontaa ja määrätietoisia poliittisia toimia. Erityisesti finanssisektorin kehitys, yksityisen ja julkisen sektorin velkaantuneisuus ja siihen liittyvä suuri ulkoisen brutto- ja nettovelan määrä sekä työmarkkinoiden tilanne tarkoittavat, että riskejä on edelleen olemassa.

(8)

Irlanti toimitti vuoden 2014 kansallisen uudistusohjelmansa 17 päivänä huhtikuuta 2014 ja vuoden 2014 vakausohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(9)

Vuoden 2014 vakausohjelmassa kaavaillun julkisen talouden strategian päätavoitteina on korjata liiallinen alijäämä vuoteen 2015 mennessä ja saavuttaa keskipitkän aikavälin tavoite vuoteen 2018 mennessä. Vakausohjelmassa pyritään saamaan alijäämä alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2015 mennessä liiallisten alijäämien menettelyä koskevan suosituksen mukaisesti. Vakausohjelmassa vahvistetaan keskipitkän aikavälin tavoite eli rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema, joka on vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten mukainen. Vuoden 2015 jälkeiseksi ajaksi vakausohjelmassa asetetaan tavoite vähentää julkisen talouden alijäämä noin 1 prosenttiyksikköön suhteessa BKT:hen vuodessa vuosina 2016–2018. Tavoitteena on vähentää julkista velkaa lähes 124 prosentista 107 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuosina 2013–2018. Riippumaton elin (Irlannin julkisen talouden neuvoa-antava komitea) hyväksyi vakausohjelman julkisen talouden kehitysarvion perustana olevan makrotalouden skenaarion, jonka se katsoi olevan ”asianmukaisten ennusteiden rajoissa”. Se vastaa suurin piirtein komission ennusteita vuosille 2014 ja 2015, vaikka eri kysyntätekijöiden vaikutuksissa on joitakin eroja. Viranomaisten ennuste vakausohjelman myöhemmille vuosille on kuitenkin optimistinen. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttamista ei myöskään tueta riittävästi yksityiskohtaisilla toimenpiteillä vuonna 2015. Siitä johtuu, että komission alijäämäennuste vuodelle 2015 on suurempi kuin neuvoston suosittelema tavoite. Neuvosto katsoo vakausohjelman arvioinnin ja komission ennusteen perusteella asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, että vakausohjelman tavoitteet vastaavat vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia, kunhan niitä tuetaan erityistoimenpiteillä vuodesta 2015 eteenpäin. On toteutettu merkittäviä toimia Irlannin julkisen talouden kehyksen tärkeiden tekijöiden sekä toimitettavien tietojen laadun ja oikea-aikaisuuden parantamiseksi. Keskipitkän aikavälin menokattoja koskevissa nykyisissä säännöissä sallitaan hallituksen harkinnanvaraiset muutokset, jotka eivät rajoitu ennalta määriteltyihin ennakoimattomiin menoihin.

(10)

Verouudistukset ovat vaikuttaneet julkisen talouden sopeuttamiseen, mutta verojärjestelmän tehokkuudessa on edelleen parantamisen varaa. Verojärjestelmä olisi myös saatava edistämään kasvua. Kiinteistöverotuksen painopistettä on siirretty pois varallisuuden siirrosta kannettavasta verosta asunto-omaisuuden arvoon perustuvaan juoksevaan veroon, mutta veropohja on yhä suhteellisen kapea, koska kaikista kiinteistöistä ei kanneta veroa. Työn verotus on hajanaista ja monimutkaista. Lisäksi alennetut verokannat ja verovapautukset kaventavat kulutus- ja ympäristöverojen veropohjia, vaikka juuri nämä verot edistävät kasvua. Arvonlisäverojärjestelmän tehokkuus on EU:n keskiarvon alapuolella nollaverokantojen ja alennettujen alv-kantojen vuoksi. Alennettuja alv-kantoja käytetään laajasti uudelleenjakoa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, vaikka ne eivät ole tehokas eivätkä hyvin kohdennettu poliittinen väline vähäosaisten suojelemiseksi. Ympäristöverotuksen tuloksellisuutta voidaan parantaa ja ympäristölle haitallisia tukia poistaa.

(11)

Vaikka Irlannin väestö on suhteellisen nuorta, julkiset terveydenhuoltomenot ovat korkeimpia unionissa. Ne olivat 8,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012, mikä on huomattavasti EU:n keskiarvon eli 7,3 prosentin yläpuolella. Kun otetaan huomioon talousarvion toteuttamiseen liittyvät nykyiset vaikeudet terveydenhuoltoalalla, odotetut väestön ikääntymisestä aiheutuvat paineet merkitsevät sitä, että nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää ainoastaan, jos keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä saadaan aikaan säästöjä. Terveydenhuoltomenojen odotetaan kasvavan väestönkehityksen aiheuttaman paineen vuoksi 1,2 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuoteen 2060 mennessä. Terveydenhuoltosektorilla on monenlaisia haasteita. Terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien varainhoidon ja tilinpidon järjestelmät ja menettelyt ovat hajanaiset. Tämä aiheuttaa viivästyksiä ja ongelmia tietojen keruussa ja käsittelyssä. Se myös hankaloittaa terveydenhuoltomenojen valvontaa ja ponnisteluja, joiden tarkoituksena on saada paras vastine rahalle, sekä resurssien asianmukaista kohdentamista. Myös suuret lääkemenot ovat haaste. Avohoitopotilaiden lääkityksestä aiheutuvat menot ovat suhteellisen suuret.

(12)

Irlannilla on työttömyyteen, erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen, liittyviä haasteita. Lisäksi maassa on yhä suuri työikäisten joukko, joilla on matala osaamistaso, mikä johtaa epätasa-arvoon ja siihen, että ammattitaidon kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt asteittain työmarkkinoiden viimeaikaisen vahvistumisen myötä, mutta se on yhä korkea suhteessa kokonaistyöttömyyteen. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli yli 61 prosenttia työttömien kokonaismäärästä vuoden 2013 lopussa. Nuorisotyöttömyys oli enimmillään yli 30 prosenttia vuoden 2012 puolivälissä. Sen lisäksi työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus nousi kahdeksalla prosenttiyksiköllä 18,7 prosenttiin vuosina 2007–2012 ennen kuin se laski 16,1 prosenttiin mutta on edelleen unionin suurimpia. Kaikki nuoret on saatava nuorisotakuun piiriin neljän kuukauden kuluessa nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti. Talouden tasapainottuessa on huomattu, että ammattitaidon kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, mikä tarkoittaa, että koulutusjärjestelmän haasteena on työntekijöiden uudelleenkoulutus tai osaamisen täydentäminen Lisäksi osallistuminen elinikäiseen oppimiseen on EU:n keskiarvon alapuolella (7,3 prosenttia verrattuna 10,7 prosenttiin vuonna 2013).

(13)

Alhaisen työssäkäyntiasteen kotitalouksissa asuvien henkilöiden osuus Irlannissa on unionin korkeimpia, mikä aiheuttaa vakavia sosiaalisia haasteita. Tällaisten henkilöiden osuus oli EU:n keskiarvoa suurempi ennen kriisiä ja nousi 14,3 prosentista 24,2 prosenttiin vuosina 2007–2011. Työssäkäyntiaste on erityisen alhainen yksinhuoltajavanhempien kotitalouksissa. Tämä on johtanut siihen, että irlantilaisten lasten köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen riski kasvaa, mitä lisää entisestään naisten ja miesten epätasa-arvoinen osallistuminen työmarkkinoille: naisten työvoimaosuus oli 67,2 prosenttia vuonna 2013, kun taas miehillä vastaava osuus oli 83,4 prosenttia. Huomio kiinnittyykin kohtuuhintaisen päivähoidon saatavuuteen. Sen puute on merkittävänä esteenä työpaikan löytymiselle ja köyhyysriskin välttämiselle. Työmarkkinoilla on myös työttömyysloukkuja. Työttömyyskorvausten (Jobseeker's Benefit ja Jobseeker's Allowance, JA) tasainen rakenne, JA:n rajaamaton kesto ja lisäkorvausten (varsinkin vuokratuen ja sairausvakuutuskorttien) menetys työhönpaluun yhteydessä tarkoittavat sitä, että korvausaste on suhteellisen suuri sellaisten pitkäaikaistyöttömien kohdalla, joiden ansiomahdollisuudet ovat pienet, ja muiden työntekijäryhmien kohdalla perhetilanteesta riippuen.

(14)

Luotonanto pk-yrityksille on edelleen vähäistä, mikä johtuu sekä luoton kysynnän vähenemisestä että luoton rajallisesta tarjonnasta. Pk-yritykset kärsivät liiallisesta velkaantumisesta ja heikosta kotimaisesta kysynnästä samalla, kun pankkien on löydettävä kestävät ratkaisut pk-yrityksille myöntämilleen järjestämättömille lainoille. Viimeisin Red C -tutkimus osoittaa, että lokakuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana pankkilainaa pyytäneistä 35 prosentista pk-yrityksiä 19 prosentilta evättiin laina. Vuoden 2009 lopussa perustettiin Credit Review Office sovittelemaan riitoja lainanantajien ja sellaisten pk-yritysten välillä, jotka halusivat lainaa mutta joille ei ollut sitä myönnetty. Credit Review Officen vaikutus näyttää toistaiseksi olleen varsin rajallista vaikkakin myönteistä osittain sen vuoksi, että valituksia on jätetty hyvin vähän. Pk-yritysten investoinnit ovat erityisen riippuvaisia pankkien rahoituksesta eikä muita rahoituslähteitä ole kehitetty samassa suhteessa. Tosin parhaillaan tarkastellaan joitakin vaihtoehtoja, kuten lainarahastoja. Talouden ja kotimaan kysynnän elpyessä luoton tarjonta todennäköisesti kuitenkin vähenee, ellei luottokanavia saada toimimaan riittävän hyvin, mikä on ratkaisevan tärkeää kasvunäkymien kannalta. Pk-yritysten rahoituksen saannin parantamiseksi on perustettu erityisiä järjestelmiä ja rahastoja, kuten luottotakuujärjestelmä (Credit Guarantee Scheme), mikroyritysten lainarahastojärjestelmä (Microenterprise Loan Fund Scheme) ja kolme pk-rahastoa, mutta niiden käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä.

(15)

Pankkisektorilla hiljattain päätökseen saadun rahoitustukiohjelman mukaisesti toteutetuista uudistuksista huolimatta jäljellä on yhä suuria haasteita. Nämä haasteet on analysoitu yksityiskohtaisesti Irlantia koskevassa perusteellisessa tarkastelussa, jonka komissio laati vuodelle 2014. Järjestämättömien lainojen osuus oli kesäkuussa 2013 lähes 27 prosenttia lainojen kokonaismäärästä kolmessa tärkeimmässä kotimaisessa pankissa. Yksityisen sektorin velkaantuneisuus on yhä unionin suurimpia äskettäin tapahtuneesta velkataakan keventämisestä huolimatta, ja se on riski rahoitusvakaudelle ja rasittaa taloutta. Kotitalouksien ja pk-yritysten velkataakan keventämistä ei ole saatu päätökseen. Pankkien ja pk-yritysten taseiden tervehdyttämisellä on keskeinen merkitys luottokanavien toimivuuden palauttamiselle. Pankit antavat yhä vähemmän luottoa ja pankkisektori kamppailee kannattavuutensa puolesta osittain siksi, että pankkien taseissa on paljon erittäin matalakorkoisia asuntolainoja (heikkotuottoisia tracker mortgage -lainoja).

(16)

Sopimusten pakkotäytäntöönpanon kustannukset ovat suuret. Suurin osa näistä kustannuksista, 18,8 prosenttiyksikköä, on asianajajien palkkioita. Korkeat juridisten palvelujen kustannukset vaikuttavat kaikkien yritysten, myös pk-yritysten, kustannusrakenteeseen. Lisäksi toisin kuin muissa asiantuntijapalveluissa juridisten palvelujen kustannuksia ei ole mukautettu alaspäin kriisin käynnistymisen jälkeen osittain riittämättömän kilpailun vuoksi. Viranomaiset ovat sitoutuneet tekemään uudistuksia juridisten palvelujen sektorilla osana makrotalouden sopeutusohjelmaa. Ne julkaisivat juridisten palvelujen sääntelyä koskevan lain vuonna 2011, mutta sitä ei ole vielä pantu täytäntöön. Oikeudelliset ja tuomioistuinten hallinnolliset resurssit oikeudenkäyntiä edeltävän asioiden aktiivisen hallintajärjestelmän käyttöönottoon ovat hyvin rajalliset, mikä voi viivästyttää oikeuden toteutumista ja nostaa kustannuksia. Lisäksi Irlannin kyvyssä kerätä tietoja oikeusjärjestelmän tehokkuudesta on merkittäviä puutteita.

(17)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Irlannin talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman. Se on ottanut huomioon ei ainoastaan niiden merkityksen Irlannin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–7.

(18)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (5) käy ilmi erityisesti jäljempänä esitettävistä suosituksista 1 ja 2.

(19)

Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1, 3, 5 ja 6,

(20)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (6). Koska Irlannin rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

panee kokonaisuudessaan täytäntöön vuoden 2014 talousarvion ja varmistaa liiallisen alijäämän korjaamisen kestävällä tavalla vuoteen 2015 mennessä julkisen talouden strategiaa tukevilla toimenpiteillä sekä rakenteellisilla lisätoimenpiteillä ja toteuttaa liiallista alijäämää koskevan menettelyn yhteydessä annetuissa neuvoston suosituksissa määritellyt rakenteelliset sopeutustoimet; jatkaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen rakenteellista sopeutusta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja enemmän hyvissä taloudellisissa olosuhteissa tai jos on varmistettava velkasäännön noudattaminen, jotta julkisen talouden suuri velkasuhde saadaan kääntymään pysyvästi laskusuuntaan; lisää julkisen talouden sopeuttamisstrategian uskottavuutta, toteuttaa tuloksellisesti monivuotista budjettisuunnittelua ja määrittää pääpiirteissään julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden perustana olevat julkisen talouden toimenpiteet; varmistaa valtionhallinnon menokaton sitovan luonteen muun muassa rajoittamalla lakisääteisiä mahdollisuuksia tehdä harkinnanvaraisia muutoksia; julkisen talouden vakauttamisen tukemiseksi huomiota olisi kiinnitettävä tulojen kasvattamiseen veropohjaa laajentamalla; lisää verojärjestelmän kasvua ja ympäristönsuojelua edistäviä ominaisuuksia;

2.

edistää terveydenhuoltosektorin uudistusta, joka aloitettiin strategisen kehyksen Future Health puitteissa kustannustehokkuuden lisäämiseksi; toteuttaa lisätoimenpiteitä lääkemenojen vähentämiseksi, myös mukauttamalla patentoitujen lääkkeiden hintoja useammin, kasvattamalla geneeristen lääkkeiden markkinaosuutta ja parantamalla lääkkeiden määräämiskäytäntöjä; uudistaa kansallisen terveysviranomaisen varainhoitojärjestelmiä yhdenmukaistaakseen kaikkien palveluntarjoajien järjestelmät ja tukee korvausten käsittelyn tehostamista; aloittaa yksilöintitunnisteiden käytön terveydenhuoltoalalla viimeistään vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen lopulla;

3.

lisää edelleen työmarkkinapolitiikan aktiivisuutta keskittyen erityisesti pitkäaikaistyöttömiin, alhaisen taitotason omaaviin henkilöihin ja nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti nuoriin; etenee vireillä olevien jatkokoulutusjärjestelmän, työllisyystukijärjestelmien ja oppisopimusohjelmien uudistamisessa; tarjoaa enemmän työpaikkakoulutusta; parantaa jatkokoulutusta ja oppisopimuskoulutusta sekä varmistaa niiden tarkoituksenmukaisuuden työmarkkinoiden tarpeisiin nähden; parantaa Intreo-työvoimatoimistojen tarjoamien tukipalvelujen tasoa ja laatua; luo saumattoman siirtojärjestelmän Intreo-toimistojen ja koulutuslautakuntien välille;

4.

puuttuu kotitalouksien alhaiseen työssäkäyntiasteeseen ja lasten köyhyysriskiin poistamalla vähemmän etuuksia ja lisäkorvauksia työhönpaluun yhteydessä; edistää naisten osallistumista työmarkkinoille parantamalla kohtuuhintaisen ja kokoaikaisen päivähoidon saatavuutta erityisesti pienituloisille perheille;

5.

edistää pk-sektorin politiikkoja, kuten aloitteita, joilla puututaan pankkien ja muiden rahoituslaitosten myöntämän rahoituksen saatavuuteen ja lainojen uudelleenjärjestelyä koskeviin kysymyksiin, välttäen samalla julkiseen talouteen ja rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit; edistää aloitteita, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada pankkilainaa ja muiden rahoituslaitosten myöntämää rahoitusta; ottaa käyttöön pk-yritysten lainoittamista koskevan seurantajärjestelmän pankkisektorilla; pyrkii samalla varmistamaan, että käytettävissä olevia muita rahoituslaitoksia, kuten kansallisen eläkerahaston osittain rahoittamaa kolmea pk-rahastoa, Microfinance Ireland -yhtiötä ja väliaikaista lainatakausjärjestelmää hyödynnetään paremmin; kannustaa pk-yrityksiä käyttämään näitä ja muita rahoitusjärjestelyjä; lisää Credit Review Officen näkyvyyttä ja valmiuksia sovitella riitoja pankkien ja sellaisten pk-yritysten välillä, jotka olivat hakeneet lainaa mutta joille ei ollut sitä myönnetty;

6.

seuraa pankkien tuloskehitystä suhteessa tavoitteeseen järjestellä asuntoluottorästit uudelleen; ilmoittaa tärkeimmille kiinnitysluottopankeille vuoden 2014 kolmatta ja neljättä neljännestä koskevat kunnianhimoiset tavoitteet tarkoituksenaan ehdottaa ja saattaa päätökseen ratkaisuja sellaisten lainojen uudelleenjärjestelemiseksi, joiden lyhennykset ovat yli 90 päivää myöhässä, jotta huomattava määrä asuntoluottorästejä voidaan purkaa vuoden 2014 loppuun mennessä; jatkaa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen kestävyyden arvioimista varainhoitoa valvomalla ja kohdennetuilla paikalla toimitettavilla tarkastuksilla; laatii ratkaisujen kestävyyttä koskevat ohjeet; julkaisee säännöllisesti tietoja pankkien pk-yrityksille myöntämistä rästissä olevista lainoista avoimuuden lisäämiseksi; laatii strategian, jolla puututaan vaikeuksissa oleviin kaupallisiin kiinteistöihin liittyviin riskeihin; perustaa keskitetyn luottorekisterin;

7.

vähentää oikeudellisten menettelyjen ja juridisten palvelujen kustannuksia ja lisää kilpailua muun muassa hyväksymällä vuoden 2014 loppuun mennessä juridisten palvelujen sääntelyä koskevan lain, myös kyseiseen lakiin sisältyvän monialaisten praktiikkojen perustamista koskevan säännöksen, ja pyrkimällä poistamaan asianajajan oikeuden pitää hallussaan rahaa, omaisuutta, asiakirjoja yms. saamisensa vakuutena (solicitor's lien); seuraa sen vaikutusta muun muassa juridisten palvelujen kustannuksiin; toteuttaa täytäntöönpanotoimia sen varmistamiseksi, että juridisten palvelujen sääntelyviranomainen aloittaa toimintansa viipymättä ja täyttää lakisääteiset velvollisuutensa, myös julkaisemista koskevien sääntöjen tai monialaisia praktiikoita ja valitusten ratkaisemista koskevien ohjeiden suhteen; parantaa tiedonkeruujärjestelmiä oikeudenkäyntimenettelyjen tehokkuuden valvonnan ja arvioinnin parantamiseksi, jotta uudistusta kaipaavat seikat voidaan määritellä.